Vapaus, April 28, 1930

              Sivu2
^ P TT Si C«M<!«a M o s a l d K s t y S r i H t S a S I S M f Z o a d u a i u t t a i s . O s M t r r S«d.
* toiTM. O n f ^ i n i t k i o m , p»iui « « B T O t r i . j a B u u z i t t y i s i J s U c p i i t i aL
V A P A U S (LÖ)«t7)
. fV> M b <»XU « f F i s a i A V o t i o » i a C u u U . Publiabed daDy st S o i b a r T , OoUtS*.
«||lmi>iil>».-lto Qgh^ Oum. Kcmui C U M mtMOm.
Tafaaila», faatttai,' fcid«^««pim }s paino omuaa t a l o m E l a S t r e e t i i a.
• K a s t t o i i 103S. — ToiBuloa S36W. — K i r i a k ^ a p p s 2387V.
0 ( C e « Oob « e r k . •dTeztuemcaU. cte.) 1038—Editor S36W^Baokitor« 23a7W.
Maanantaina, huhtik. 28 p:nä — Mon., April 28
M i i H i S i t a i j S J . V . A U q r ä t.
XUBc^ BoöluUm mad Vrialäurpt ^*yma 3iiJldix«. E l m S u o t .
in maa to ba ad<inMed: Väpam. P . O . Box £9. S a d b u j y , Ost.
. ^ TttATJSHOfNATj
' S 6 U . t S J O . S kk. jn.7$ Ja 1 kkr. «)X)0. — l U r a r a l t o i k i a Ja S s m a a a mti mmm.
l e «lin«B«ilWi 1 rk. «6J00, 6 kk. ja J kk. » I J ».
ILMOTUSiriNNAT VAPAUDESSA»
_ K b i a T a i b t o n i i i o t i i k a e t HJOO Jiertä. «2.00 k a U k e r u a . — A r i o l i i t t o o a siannafl]* ooaaatoiTMokaat
* • ptlÄatuBM. — tlia»«aiBiiottoi|iootok«« SOc kerta. « I J O O 3 kertaa. — S7SlrBiilaotoka«t «tJ»
Jjrtt, KM •« kertaa. — - ^ a i o e r o i i o a t i l k a e t t2M kaita, »3JOO kakai kertaa. — KiiUmlmotaiMti
k c n a . — KaoIema&ilmotDktet t 2 . 0 0 ' k e r t a . SO l i ^ i m a k a a k i i t o a l a u e a l t a tai m a i a t o r a n r l U . —
'tiataas t i e i o i Ja o«)i«itooUik»et COc k e r t a . « 1 ^ kolme kertaa. — T i U p i i a J I m e t U j i e a Ja iliaol»»
^Mitt«aii<n tm, TOadiftia—, »äbelettSTJI i l a a j u i b U u e i a k i t e e o . ^
C«iiena^ad*ert»iiix-tatea. ?5e i>ei col, iad>. MioSmnm charsa dacU lasattlaa. TSa. Th»
^ ^ M j r a« beat a d t e i t i a i i v « e d i n ä aaoof t k a T i o n i a h poopla lo Caaada.
lettävä taisteltmäteilijä Hiyd, mi­kä
on vanhimpia Japanin nykyi­sistä
taistelulaivoisla, 27,000 ton-
/ n i n kantoinen ja rakennettu 1912.
Britannian on hävitettävä tabtelu-laivat
BenboMT (rak. 1913), Iron
Duke (rak. 1912), Marlborough
(rak. 1912), ja Emperor of In-dia
(rak. 1912) sekä yksi tabtelu-risteilijä,
Tiger (rak. 1912-1914) ;
viimemainitun kantavuus on 28,-
500 tonnia ja cdeliämainit^jen
25,000 tonnia itsekunkin. yh^ys-vaitain
hävitettävät taistelulaiyat
ovat Utah (rak. 3909) ja Florida
(rak, 1910), kumpikin 21,525 tpn-nin
kantoisia, ja kolmantena on itolsesti" antoi haloslaisllle aikaa
niin paljo kuin nämä tarvitsivat
; , f ? » «sinoin t a k f i u a aaa r u u i u u e n i i m i i t e e o kirjeeMciiiia, kirjottakaa •adcHeaa
peCTOoaalliieUa oia>elUi Jt. W. AhbniM. l i i k k e e o b o l u j a.
lUAkaaa.
Koultttathintojen poistaminen
Torontossa nykyisin olleessa läpäscmincn nyt on melkein onnen-
Ontacion Kasvatusopillisen yhdis-lyk^
eii kolcouksessa on tämän maa­k
i i l a n pääministeri Ferguson il-mpttanut
Kouluhallituksen harkit­tavana
olevan sellaisen suunnitel-nian,
että nyt käylännössäolevain
kirjajlisten kokeiden aijasta, o p p ; -
laidien päästäminen kansakoulusta
ylempään kouluun jäisi riippuvak­si
opettajien antamista numeroisia '
ja suosituksista, samoin myös
ylemmässä koulussa oppilasten
pääsy luokalta toiselle.
Fergusonin mielestä tämä muu-;
tos olisi eduksi niin opettajille
kuin oppilaille sekä säästäisi l a -
vattoman paljon a r k a a , mikä Kou-lu|
iallituksclta menee kirjallisten
kokeiden t a r k a s t a m i s e e n , joten bp-
J}ilaat pikemniih saisivat tietää,
kuinka heidän on käynyt. Ehdo­tusta
on vastustettu etupäässä sillä
väitteellä, että se houkuttelisi
ppettajia antamaan oppilaille —
varsinkin erityisille suosikeilleen
— \parenipia arvosteluja kuin nä­mä
oikeastaan ansaitsevat, vpidak-seen
loistaa sillä, kuinka suuren
osan Q p p i i a i s t a a i i kukin on saanut
läpasemään. Tämän mahdpUisuu-den
varalta tulee e h d o i i i k s e e n pan­tavaksi.
Tahgaislustnääriiyksiä pitä­mään
kurissa sellaisia ppettajia,
joiden arvosteluissa huomataan mi­tään
yilpiUisyyUä.
j^rikoidesti kprpslti Fjefgiispn sitä
puolto asiassa, että suunnitelt;ii (uu­distus
saattaisi opj)ilaat 'tuntemaan
vastuun^^laisuutensa ja tyäskente-
Icmäuh;' tiutteratnmin koko ' lukii-sensijaan
kun tutkinnoissa
kauppaa, riippuen pari-kolme päi­vää
kestävän ponnistuksen oiuiis-lumisesta.
Kirjallisten kokeiclen
suoritus sopii paremminkin näyt­teeksi
siitä, kuinka hyvin taikka
huonosti kukin oppilas pystyy hal­litsemaan
hermostoansa, kuin siil-i,
mitä hän on vuoden kuluessa kou­lussa
oppinut. Moni eteväkin op­pilas
ori epäonnistunut tutkintoko-kcissa
vain siitä syystä, etteivät
mielenjännilyksen takia saa aja­tuksiaan
"kootuksi", s.o. juokse­maan
juuri niitä latuja kuin ky­selykaavakkeissa
edellytetään.
Fergusonin ehdottama suunnitel­ma
ci oikeastaan ole mikään uu-luus,
sillä se on käytännössä mo­nissa
kouluissa muualla, vaikka
ci sitä ole oiettu käytäntöön Cana­dan
valtioapua nauttivissa kouluis­sa.
Jos tuo uudistus läpäsee On­tariossa,
tullaan tätä kokeilua var­maan
mielenkiinnolla tarkkaa­maan
muuallakin, ja jos sen näh­dään
onnistuvan — joka on luul-tavata,
sillä opeltajalhati parhaiten
tuntevat oppilastensa tiedot ja ky­vyt
—- tulee sama muutos .aikaa
myöten tehtäväksi toisissakin maa­kunnissa.
Suurin ilo noiden virallisten lut-kijitojen
poistamisesta, jos sc to­teutuu,
tulee kuitenkin ' olemaan
koululapsilla. Varmaankin hc ovat
valniUt iyö.skeflteltanään, kahta kp-vemmin
koko kouluajan, päästäk­seen
tuosta tulkintopainajaisesla,
joka kuitenkaan ei täylu 'tarkolUs-laan
heidän henkisen' kehityksensä
astemittarina.
MnmaioDDaD kokouksesta
^Työmiehen mukaan.)
Jchtoknntaa ei annetta anrosteUa.Kaitenk2n Tenhunen, C o r g a n j a V a i ­nionpää
saamnainnitfcassa erotettu
. j Q j i t p k u n n aH arvosteluun kului [ clat j a annetaan siunaus k a i k e n l a i -
t i i s t a i n aamupuoli kokonaan. Jäi. jsiile mähdollisuuksUIe, j o i t a tulee e-l
e e n e s i i n t y i kokouksen pamppuko- heen, k u n arvosteluUa ei saada v a -
m l t e a n ehdotuskin heti kokouksen i l a i s t a a asioita. Tov. T e n h u s e l l e k a an
joko Arkansas (rak. 1911) tahi
Wyoming (rak. 1911), joista kum­pikin
on 26,000 tonnin kantoinen.
Tämä suurten taistelulaivain hä-vitysmääräys
saatlaa ensi silmäyk­seltä
näyttää siltä, ellä Lontoon
konferenssi todenteolla pyrki vä­hentämään
merivarusteluita. Mutta!
kun mainittuja taistelulaivoja var­ten
on varattu hävitysaikaa eräis­sä
tapauksissa kokonaisia kaksi ja
puoli vuolta ja kun taistelnlaivan
lasketaan menettävän käyttökelpoi­suuttaan
keskimäärin viisi prosent­tia
vuodessa, ollen siis miltei
Oiwenln osuuskaupan edustaja huo.
m a i i t f i siitä, että H . V . N u r m i e-ddlHsenä
päivänä jokaisessa m a h -
k ä , u ä M v „ . o „ 20 vupden v a n b . - ^ ^ ' . ^ Ä
na, niin huomaamme, -että kaikki
puheena olevat taistelulaivat tu­levat
olemaan yli-ikäisiä ftahden
ja puolen vuoden kuluttua — toi­set
niistä jo nyt ovat yli-ikäisiä —
ja että puheet ja päätökset taistelu­laivain
hävittämisestä ovat näin
olion silkkaa silmäinkääntÖä,
herkkäuskoisten narraamista. Tar-
])cctonta siis oli valtiomiesten Yh-p
a p ä « i h i n s a , j o l l a k a i k e l l a o l i t a r -
k o t l i k i s e n a lämmitellä m i e l i a l a a , jo­k
a ' t u n t u i kokouksen a i k a n a hieman
t a s a a n t u v a n m a l t i l l i s t e n vasemmis-loedus^
ajafn selostellessa a s i o i t a . H .
y . l ^ u r m l osottautul a l h a i s e k s i täs.
sä k i i m a s s a a n m a n a t a esille jotain.
Josta « 1 o l l u t edes kysymys j a täs­tä
Öwenin t o v e r i Imntä r u o s k i asi­a
l l i s e s t i .
H u l l u n k u r i s e k s i muodostui t i l a n n e.
SHä iekopyhyytiä!
"Vapaanjielinen" Toronto Daily
Star kirjoitaä:
"Eräässä Lontoosta lähetetyssä
tiedonannossa sanotaan, että bril-tiläinen
tykkivene oli muutamia
päiviä lakajperin pommittanut eräs­tä
käpiijallisla kylää Arapian ran­nikolla.
Yleisön tietoon ei ole an­nettu,
oliko $iinä kylässä noisfa yo
lapsia. Brittiläinen laivasto on
kansakuntamme ylpeys, multa tuo
yjpeylei)[ime ei ^perustu avuttomien
kylien pommi lukscen".
Vai ei! Brittiläisen laivaston
perustamisesta saakka, Francis
Draiten ja V(^aUer JJaleighin päi'.
vialä, Qval sen kuuluisimraal san­karit
kunnoslauluneel merirosvoi­na
aivan samoin kuin kuuluisiin-mal
espanjalaisen Amerikan tur-valloinain
rannikkokaupunkien ja
-kylien ryöstäjät ja hävittäjät "buc-caneerit"
Mansfield, Morgan, Co-xon,
Sawkins, Watling, Cook, Da­vis,
Swan, Townlcy ja sadat muut.
Ei suinkaan sen ajan tapoihin
kuulunut säästää naisia ja lapsia
niissä verilöylyissä... Oliko tuos­sa
urapialaisessa kylässä naisia ja
lapsia:* Vielä häntä kysyy! Mis­sä
niitä sellaisia kyliä on, joissa
ei olisi naisia ja lapsia!
Yhtä kunniakkaasti kulkee Bri­tannian
ilmalaivaslo vanhemman
veljensä, merilaivaston, jälkiä:
Irakissa, Arapiassa, Palestiinassa,
Intiassa ja missä vaan hriltiläislä
komentoa vastaan vähänkin pulli
koidaan, pudotellaan lentokoneista
pommeja alkuasukkaiden suojallo-niiin
kyliin, yhtään välittämättä sii­tä,
kuinka suuret joukot naisia ja
lapsia niissä tuhoutuu — välittä­mättä
ja tietämättä siitäkään, onko
noissa kylissä hävityksen hetkellä
yhtään ainoata asekuntoista mies­tä
kotosalla..
Mutta jonkunlaista ihmisyyttä
pitää sentään "vapaamielisen" sa­nomalehden
teeskennellä.
KuitAa hyvin Lontoon sotavarustelu-konferenssi
onnistui
kun -pamppusäkki pelkäsi, että joh-dysvalloisla,
Japanista ynnä muis- tokuntaa arvostellaan tältäkin vuo­ta
maista kokoontua Lontooseen
säätämään noiden ikäloppujen tais­telulaivain
hävittämistä.
Mutta rosvovaltbjen edustajat
eivät kokoontuneetkaan Lontoon
konferenssiin kcskusleleipaan van­hojen
romujen hävittämisestä, vaan
uusien merihirviöiden rakentami­sesta,
ja tässä suhteessa konferens­si
teki todella "rakentavaa" työtä.
Tammik. l p . 1927 oli Yhdysval­tain
sotalaivastoon kuuluvain ris­teilijäin
yhteinen kantavuusmaärä
308,686 tonnia. Mutta tähän ixiää
rään sisältyi 54,261 tonnia ulos^ku-lunutta
aincslaj ollen taiatelukel-poisteli
risteilijäin torinimäärä
mainittuna päiväriä siis vain 254,-
425.(Risteilijät menettävät- -vno-dessa
käyttökelpoisuuttaan yhden
äeitsemästoislapsan, tullen yli-ikäi-siksi
17 vuoden vanhoina.) Lon-topn
konferenssin sopimus säätää,
että Yhdysvaltain käyltökunioisten
risteilijäin tonnimäärä saa 1936
;mennessä kohota 323,500 tonniin
ja että Yhdysvalloilla x>n oikeus
rakentaa 15 uutta 10,000 torinin
kauloista risteilijää yllämainiUuun
vuoteen mennessä. Suurbritannial-la
oli tammik. 1 p. 1927 yhteen­sä
295,300 'tonnin kantavuus ris­teilijöitä
ja niisiä uloskuluneila
88,200 tonnia, joten kä^ttökelpoi-npn
tonnimäärä oli siis vain 207,-
100. Lontoon sopimus antaa Suur-britannialle
oikeuden kohottaa
käyttökuntoisten risteilijäin kanta-vuusmäarän
1936 mennessä 339,-
000 tonniin. _ Japanin risteilijäin
yhteinen kantavuus oli tammik. 1
p. 1927 188,339 tonnia, josta
määrästä 74,096 tonnia oli ulos-kulunulta,
käyttökelpoisten ristei­lijäin
kantavuus ollen siis 114,243
tonnia. Lontoon konferenssin sopi­mus
edellyttää, että 1936 mennes­sä
Japani saa kohottaa käyttökel­poisten
risleilijäinsä kantavuus-määrän
208,850 tonniin. Risteili­jöihin
nähden saavuttivat meriva-rusteluiden
"rajottajal" ja "vähen­täjät"
siis toivomansa tulokset —
noin 33—^98 prosentin lisäyksen.
linperialislisten rosvovallain e-diistajat
oval istuneet Lontoossa
merivarustel uiden "raj ottamista"
ja "vähentämisiä" varten kolmen
kuukauden ajan. Istunnot oval
nyt päättyneet ja sopimus alle;
kirjoteltu. Ja kalso, niistä rau-t
a t u i m i s l a , jotka sosialifascisli
MacDonald ja fastisli Hoover vii­me
syksynä ascllivat "Lontoon mc-rivarusteluiden
rajotuskonfercns-sin"-
niraellä tunnettavaan pesään
rosvovaltain hallitusmiesten hau­dottaviksi,
saadakseen niisiä uusia
"rauhaiikyyhkysiä", imperialistis­t
e n ryövärivaltain välisten risti-riitain
t a s o U a j i a , on nyi hautunut
I t t i y o t u l tulokset. Suurbritanniaii
on tävlyiiyt virallisesti luopua me­r
i e n herruudesta, tunnustaa Ylidvi;'
v a l l a t tasa-arvoiseksi merivallaksi.
Muutamia vanhoja, nykyaikaiseen
sodankäyntiin kelpaamattomia
taistelulaivoja, taisleluristeilijöitä
y.in. sotaj>urs!a on päälclly hiivit-tää
oikein kansainvälisen sopimuk­sen
voimalla ,että herkkäuskoiset
lyöläiscl saataisiin siihen vakau­mukseen,
että tässä todenleoUa ai­otaan
vähentää merivarusluksia.
Kolmen suuren merivallan ristei­lijäin
lukumäärää ja tehokkuut­ta
tullaan suuresti lisäämään, että
etäiset kauppaedul pysyisivät lur-valluina
s=ekä kilpailevilla rosvo-valloilla
eitä siirlomaitlcn alku-iisukkaillen
vapauskapinoilta. Lon­toon
konferenssi päätti oikein rut­kasti
lisätä merivoimia, raivaten
siten" perustaa uudelle imperialis­tiselle
sodalle.
Tarkaslakaamiuo Lontoon kon-feiTussin
sopimuksen kohtia kon-kreellisrsti.
asiaperäiscsli.
Sopimus säätää, että Yhdys­valtain
on hävitettävä kolme tais-telulaivaa,
Suurbritannian viisi ja
Japanin yksi. Japanin on hävi-
Puhulaan varustautumisen ra-jottamisesla
ja vähentämisestä ja
samalla kertaa kuitenkin varustau-
<lutaan uutta imperialistista sotaa
varten niin hirveällä vauhdilla,
kuin viime suurteurasluksen v e l -
kain alla huokaavat valtiot suin­kin
jaksavat ylläpitää. Ja sosiali-fascistit,
imperialistien palkatut
tahi palkkaamattomät kätyrit Ram­say
MacDonaldista alkaen, pienem­p
i i n paikallisiin nakertajiin saak
ka, hartaina kertaavat imperialis­tien
rauhanlaulua ja kapitalismin
vakaantumista. Mutta vallanku­mouksellinen
ja luokkatietoinen
työväestö tietää, e l l ä merivaruslus-ten
j a kaikkien m u i U e n hävitysva-ruslusten
todellisesta rajottamises-l
a , vähentämisestä ja lopellamises-l
a saatetaan puhua vakavassa ääni­lajissa
vasta silloin, k u n kaikkien
sotalaitosten kontrolli p n työläis­ten
j a työtätekeväin talonpoikain
hallituksen käsissä, k u n riistosotia
aiheuttava monopolistinen kapita-.
lismi on perinpohjin hävitetty.
Rientäköön jokainen asemansa
tunteva työläinen ensi vappuna
d e l t a . R a h a - a s i o i s t a ei nimittäin
s a a n u t arvostella t a i tehdä kysy-my|(
siä k u i n tilivuoden päättymi­seen
s a a k k a , n i i n . e t t ä k u l u n e e t kol­me
k u i & a u t t a ovat arvostelun u l k o ­p
u o l e l l a . Hyt, puheenjohtaja k u i t e n ­k
i n myönnytteli, että johtokuntaa
s a a a r v o s t e l l a t a m m i k u u s t a k i n läh­t
i e n !
" K o m m u n i s t i t ovat v i h o l l i s i a m ­me",
j u l i s t i Jussi P a r t a n e n , j o l l a oit
huostassaan C l o q u e t i n k a u p a n edus-tuJs.
O v a t k o h a n C l o q u e t i n osuuskau-ipan
työlälsjäsenet antaneet oikeu­d
e n tällaisen lausunnpri antamiseen?
M r . J a l m a r i D a v i d s o n Superioris-ita
t o i taas " u u d e n l i n j a n " selittäes-;
sään, että koko j u t t u täällä onkin
,^lkanut siitä, k u n Työmiehen ben-
^ktfökuuta « i osta p a i k a l l i s e s t a osuus-i
k a u p a s t a ! Tähän p u h e v i i o r o o n tove-irtt'
ajfeähiHPen J a M a r t t i l a vastasivat
pbrvaxisa m a i n i t u n k a u p a n perustani»
ija omaavansa k a u p a s s a enemmän o-s
x i u k s i a . k u l n M r . D a y i d s o n sekä o l ­leensa
m u k a n a s i U p i n k i n , k u n l i i k ­k
e e n eilelljfiinä v u o s i n a tapahtuneen
huonontumi«ea t a k i a M r . D a v i d s o n ­i
n k i n m a l t a s i ^pakokauhu.
T o v e r i M a r t t i t em puhevuoro k a t ­k
a i s t i i n 4£eskeitä l a u s e t t a , m u t t a eh->
t i Hän osottaa, e t t ä a n t a m a l l a vain
v i i s i m i n u u k l a a i k a a a r v o s t e l l a joh-)
tokuntaa;, « i vdlda latokaan, arvos­t
e l l a j a tafkkalliä mitä johtokunta
o n tehnyt l i i k k e e n l i i k e p u o l e n j o h ­tamisessa.
N y t ei ole s a l l i t t u tämäri
p u o l e n arvostelua, joten t a l o u d e l l i ­n
e n ' suuntaus' jää toimittamatta,
i r f i i t t a täytyy m u i s t a a , että liikettä
e l ole s a a t i i A r v o s t e l l a , j o s t a johtuu,
että mitä&a o h j e t t a ei voida johto-k
u r i n a l l e antaa. H u o m a u t t i , että se
väseirimlstolaisten kokous, johon e-delUseriä
s u n n u n t a i n a osallistui tä-niäri
alueen tiutterhi ja työkykyisin
o s m i s t P l m i n n a l l i n e n k a n t a j o u k k o , k o ­kous,
j o s s a o l i 245 edustajaa, edusta­e
n useita t u h a n s i a työläiskuluttajia,
o l i l a a t i n u t ponnen, j o k a esitettiin
tässä kokouksessa hyväksyttäväksi.
K u n tyäJäiset loivat osuuskuntia,
n i i n se o l i tämän itsepuolustuksen
johdonmukaisti»' j a t k u m i s t a . M u t ta
n y t ei ole s u u r i t ^ sama k u n o l i pe­r
u s t a j i l l a . Perustajat loivat osuus­k
u n n i s t a l u o k k a n s a laitoksia, nyt
pyritään ohjaamaan l i i k e p o r v a r i l ­l
i s u u t e e n . E i h a r j o t e t a agitatsionia,
v a a n sen s i j a a n pyritään bisnekseen
peruBt^cÖla . haarali^^ikeitä, jotita
s a a t a i s i i n v a i n k o m e r s i a a l i n e n puo­l
i eduatavsiksi. Osuuskuntien noin
k a h d e k s a n m i l j o o n a n d o l l a r i n l i i ­k
e v a i h t o v u o s i t t a i n houkuttelee a a t ­t
e e t t o m a a n 3rritykseen j a mitään
h i n t a k o n t r o l l i a e i voida toteuttaa,
k i i n a s i a l l i s t a kasvatustyötä el tässä
k o m e r s i a l i s e s s a k i l p a j u o k s u s s a suo­r
i t e t a .
T o v . S a l o I r o n w o o d i s t a e s i t t i sun­n
u n t a i s e n -^asemriilstokokouksen
l a a t i m a n päätösesityk^n j o h t o k u n ­n
a n t o i m i n n a s t a . Sitä kokouksen v a -
semmistPeduistajat tervehtivät v i l k ­k
a i l l a s u o s i o n o s o i t u k s i l l a . Tästä p o n ­n
e s t a s i t t e n keskustelun päättyessä
t u l i k i n se p a i n a j a i n e n , j o k a t a a s k e r .
r a n sai kokouksen p i k k u p o r v a r i l l i ­sen
Johtokängiri k a u h i s t u m a a n.
T o v e r i T e n h u n e n huomautti siitä,
ettärkokous o n m a s i n o i t u n i i n h y v i n,
että v a i k k a mistä "asiasta ryhtjry a r -
vostelemafui. n i i n annostelua- p y r i ­tään
osottamaan v e h k e i l y k s i , joten
tällä t a v a l l a s i v u u t e t a a n kipeät k o h -
a l u s s a . Siinä ehdDtettJiri, e t t ä a n n e - ' e i a n n e t t u , v a i k k a hän o n j o h t o k u n ­t
a a n vain viiden m l n u t i r i p u h e e n - ; n a n jäsen j a hänelle olisi pitänyt
v u o r o j a edustajille. Näinollen t u - i a n t a a entisen päätöksen m u k a a n e-k
a h u t e t t l j n koko « r v o s t e ^ ; v a r s i n - nemmän a i k a a , enempää k u i n viisi
arin k i ^ :pul»e«j4phtaja "iiyväntah. i m i n u u t t i esittämiseen.
L u o p i o H a l o n e n itse s a i riittävästi
a i k a a k o m n i u n i s t l e n kaivamiseen. E i
b a u k k u a k s e e n * o m i r i t i n i s t i s i a johto- heilunut p u h e e n j o h t a j a n n u i j a . Hä-k
u r i r i ä n ' j ä s e n i ä , ' ' r i i u esim. tov. neltä oli k i r i s t e t t y tietoja k u u l u i -
M a r t t i l a n pulievuoro l o p e t e t t i i n n i i n . isäksi tulleesta D e t r o i t i n matkasta,
että l a u s e k i n k a t k e s i kesken. S a m o i n iHän o l i käynyt siellä — sitä liän el
kävi tov. T e n h u s e l l e . Ä n s i j a a n sei- j v o i enää kieltää — m u t t a hän o li
l a i s i l l e k u i n A n t t i P a r v i a i s e l l e annet- ; käynyt — tapaama.ssa M r . D a n t e s t a,
t i i n tilaisuus k a r j u a kommunisteja i j o k a t o i m i i siellä kaupanhoitajana,
v a s t a a n n i i n paljon kuiri leuoista kuten hän n y t itse i l m o i t t i , hänet on
lähti. 'sieltä "säkätty". H a l o n e n ei o l l u t t a -
Osottaaksensa k u i n k a M r . H . V. j v a n n u t j o h t o k u n t a a D e t r o i t i s s a , vaan
N u r m i , - j o k a täydellisesti v i i t s i i k a n - j s en s i j a a n kuomansa D a n t e s i n , j o n -
nattäa, vasten p a r e m p a a tietoansa, i k a k a n s s a hän o l i pitänyt "kokouk-sltä
Oikaista p o r v a r i s t o l l e vievää v a i - j s e n " . K o s k i oli lähetetty C a n a d a an
t a u s o h j e l m a a , jota H a l o n e n ajaa.! tekemään tuttavuuksia sellaisten
kanssa, j o t k a näyttivät t u l e v a n l u o -
)ureiksi j a oli tällä m a t k a l l a myös
t a r k o i t u s ssiada Vapaus h a l o s l a i s u u -
den äänenkannattajaksi, jota seik­k
a a H a l o n e n e i s ^ a n n u t k a a n . P e i l a ­us
Vapauden a s i o i l l a olisi sopinut
m a i n i o s t i yhteen puoluevastaisen
m a s i i n a n järjestämiselle YhdysvaL.
i = in puolelle, joten K o s k i lähetet­t
i i n k o n i k a u p o i l l e . H a i s t e l t i i n , että
C a n a d a s s a on tulossa renegaatteja,
j o t e n p i t i lähettää mies nUtä jär­jestämään
h a l o s - r i n t a m a a n.
M r . H . V . N u r m e n o h j e l m a osuus­t
o i m i n n a s s a t u l i esille hänen puhe-vuorossaan
k u n hän s e l i t t i , että hä­n
e n o h j e l m a n s a on lähestyä k a u -'
poissa ketä tahansa, eli " k a i k i l ta
s u u n n i l t a " , joten työväen osuusliike
tulee o l l a s e l l a i s t a , että sen pomtti-n
e n " l i n j a " t a i p u u sitä m u k a a m i s ­tä
k u n d i k u l l o i n k i n ilmenee. Y r i t ti
s e l o s t a a Owi2nin työläisedustajalle
e t t e i hän h a l u a p i l k a t a Moskovaa,
m u t t a " m u u t e n v a i n " tulee toisten
a s i o i d e n yhteydessä siitäkin m a i n i n ­neeksi.
Tämä selitys siitä h u o l i m a t ta
että m a i n i t t u k o r k e a p a l k k a i n e n t o i ­mihenkilö
jokaisessa puhevuorossaan
yrittää asettaa luokkatietoiset työ-
Iäiset j a heidän t o i m i t s i j a n s a j a j ä r ­jestönsä
mahdollisimman kieroon
valoon.
Idästä i m p o r t e e r a t u n Nylanderin
p u h e t t a ci k a n n a t a selostaa. Idän
p r o l e t a a r e i l l e j ä ä k u n n i a k k a a k s i t e h ­täväkseen
katsoa, että tuollaiset o-s
m i s t o i m i n t a m i e h e t eivät vanhene o-s
u u s k u r i t l e n h a l l i n n o i s s a . -
K a t k e r a a arvostelua o l i e s i i n t y n yt
t u n n e t u n p o l i i t t i s e n f a k i i r i n Akseli
ö h r n i n raijaamisesta Keskusosuus-k
u n n a n p u h u j a k s i , ö h r n i n p u o l u s t a ­j
a k s i aesttui M r . H e n r y K o s k i , j o ka
vielä k a k s i k u u k a u t t a s i t t e n vannoi
e i ikinä s u l a v a n s a yhteen ..sen m i e ­h
e n kanssa, ö h m k u n hänenkin m i e ­lipiteensä
m u k a a n on p o l i i t t i n e n s i l ­mänkääntäjä,
m u t t a nyt M r . K o s ki
pesi uuden s u o j a k k i n s a p u h t a a k s i se­littäen,
että mies ei ole r i k k o n u t m i ­tään
Keskusosuuskuntaa vastaan!
"Vähäpä siitä, mikä hän on» e n n en
o l l u t , k u n n y t on m u k a n a " , päätteli
M r . K o s k i.
J o h t o k u n n a n arvostelua ei .siis s a l ­l
i t t u , vaari s a i j o h t o k u n t a heti " a r ­v
o s t e l u n " päätettyä v a l m i i n kehu­v
a n ponnen, j o n k a e s i t t i M r . H e l a n ­der.
j o h t o k u n n a n , viimevuotisen t o i m i n ­n
a n yksimielistä hyväksymistä k o ­koukselle.
P o n t t a e i kfdcous k u i t e u'
k a a n voinut y k s i m i e l i s e s t i hyväksyä
j o t e n s u u r e l l a äänten enemmistöllä,
j o h t o k u n n a l l e ja sen v i r k a i l i j o i l le
H a l o n e n n i i h i n Icettuna a i m e t t i in
luottamuslause.
. S2tt«i ereletijin
K u n johtokunnalle oli viime vuo­t
i s e s t a työstään a n n e t t u l u o t t a m u s ­l
a u s e , eikä .ketään j o h t o k u n n a n jä­sentä
v a s t a a n esitetty yhtään vää­rinkäytöstä,
nousi Caoquetin m a s i l -
nakokouksen pöytäkirjuri E l m e r S a ­l
o j a e s i t t i C l o q u e t i n m a s i i n a k o k o -
u k s e n päätöksen T e n h u s e n , <3organln
j a Vainionpään erottamisestai V a ­semmistolaiset
vaativat selitystä,
m u t t a heille e i h a l u t t u myöntää p u ­heenvuoroja.
Pitkän tappelun jäl­keen,
j u u r i kxm p i f l i e e n J o h t a j a n v a ­s
a r a o l i paukahtamassa, tökkäsi A -
l a n t e e n " p o m p p e r i " väliin j a s e l i t t i,
että kyllä n i i l l e pitäisi antaa t i l a i ­suus
selittää j a tilaisuus tehdä k y -
sjTnyksiä. K y m m e n e t e d u s t a j a t v a a ­t
i v a t puheoikeutta j a v i h d o i n täy­t
y i p u h e e n j o h t a j a n myöntää p u o l i ­t
u n t i a aikaa keskustelulle. A i k a r a -
j o t e t t i i n kolmeen m i n u t t i i n , joten
k u k a a n ei voinut mitään selittää e i ­kä
edes k y s y m y k s i i n vastattu. K u n
p u o l i t u n t i a oli l a d e l t u kysymyksiä,
e s i t t i sensuurikomltea, että erotet­t
a v i l l e kolmelle j o h t o k u i m a n jäse­n
e l l e a n n e t a a n p u o l i t i m t i a a i k a a e-slttään
puolustuksensa. S i i s kymme­n
e n m i n u u t t i a miestä k o h t i j a siinä
a j a s s a o l i s i pitänyt selvittää k a i k ki
ne rötökset, j o t k a tältä kokoukselta
s a l a t t i i n j a j o i t a e i minkään m u u n ­k
a a n asian yhteydessä a n n e t t u t i ­l
a i s u u t t a selvittää.
Port Arthurin kirje
TULEVIA HUVEJA
E i ole p i t e m p i i n aikoihin tuUut
m a i n i t t u a mitään osaston' h u v i t i l a i ­s
u u k s i s t a . Syy ei ole siinä etteikö
niitä o l i s i ollut, m u t t a k i m sitä t o u ­h
u a j a t o h i n a a on ollut n i i n p a l j o n,
että osastonkin järjestämät h u v i t ja
muut tilaisuudet pitää m e l k e i n n i i n ­k
u i n v a r k a i n a i n a s i j o t t a a s a t u n n a i ­selle
i l l a l l e . M o n t a k e r t a a kävisi n i in
että Iltamat o n j o p i d e t t y ennenkuin
niistä kerkiäisi lehdessä toitotta­m
a a n .
N y t k u i t e n k i n osaston m u s i k a a l l i -
set alaosastot, mieskuoro, soitto,
k u n t a j a nuorten orkesteri ovat lyö­neet
t u u m a n s a t u k k o o n ja päättä­neet
pitää yhteisen konsertin tou­k
o k u u n .8 p. K a i k k i nämä m a i n i t ut
osastiot ovat olleet säännöllisessä
t o i m i n n a s s a koko talven j a esiinty­n
e e t k i n tuhka tiheään puolueen, o-suustoimintaväen,
metsämiesten ja
muissa meikäläisten toimeenpane-.
m l s s a tilaisuuksissa. K o n s e r t t i o h j e l ­maa
he m u i d e n t o u h u j e n r i i i n a l l a o-vat
huolellisesti valriiistärieet. Tä­män
k i r j o i t t a j a uskoo heidän voi­v
a n s a esittää m u s i i k k i a m u s i i k k i n a,
slljä j o k a i s e l l a osastolla on kyeneyä
j o h t a j a j a h a r j a a n t u n u t känkl.
O h j e l m i s t o o n soitto j a l a u l u e s i t y k -
s i e n lisäksi tulee vluluspoiöjä j a d i i - "
vallankumouksellisien työläisien
järjestämiin mielenosoiuksiin. pro-testeeraamaan
rosvovaltojen Lon­toon
konferenssin sopimusta, im­perialistista
sotaa ja koko kapita­listista
riistokomentoa vastaan;
rientäköön jokainen punaverinen
työläinen vappuna luielenosotuk-siin,
raivaamaan tietä voittoisalle
proletariaatin vallankumoukselle
ja ittirvaamaan; proletariaatin isän­maata,
NeuvosloliiUoa. A. V.
F o l i i r U i s c t h u i j a r i t pelkäävät
Tätä ennen o l i l u e t t u v a s e m m i s t o ­l
a i s t e n ponsiehdotus ponneksi j o h ­t
o k u n n a n arvostelusta. Poliittiset
h u i j a r i t pelkäsivät nyt, että n i u k a n ­k
i n keskustelun a i k a n a h a l o s l a i s u u -
d e n m u k a n a kulkevat r e h e l l i s e t työ-läisainekset
olivat saaneet hieman
v a l o a , mitä peliä tässä p e l a t t i i n , j o ­t
e n M r . M e r i s a l o p o n n a h t i pystyyn
j a s e l i t t i , että ponsia el s a a asettaa
v a s t a k k a i n äänestettäväksi kätten­nostoäänestyksellä,
v a a n täyts^ t o i ­m
i t t a a loppuäänestys, että "nähdään
o v a t k o edustajat pysyneet eväis­sään".
O l i niriiittäin pelkoa siitä, e t ­tä
m o n i edustaja, s a a t u a a n edes e-päviraUisissa
keskusteluissa vihiä,
m i h i n H a l o n e n känkineen j o h t a a o-s
u u s k i m t a a , saattaisivat äänestää
v a s e m m i s t o l a i s t e n r e h e l l i s e n j a t i u ­k
a n l u o k k a t a i s t e l u o h j e l m a n puolesta.
Siitä syystä M r . M e r i s a l o hätäänty­neenä
h u o m a u t t i , että täytyisi olla
l a p p u käsissä, että saisi nähdä o-v
a t k o h e i l l e v a l h e i l l a j a vääristelyil­lä
saadut e d u s t a j a t pysyneet n i i d en
evästysten takana, j o i t a l i u t a K e s -
k u s o s u u s k u n n a n agentteja o n heille
s a n e l l u t e d e l l i s t e n k u u k a u s i e n a i k a ­na.^
O n h a n n y t j o s e l v i n n y t , että tä­hän
mennessä, v a i k k a asia on vas­t
a k e s k u s t e l u n a l a i s e n a , j o 12 osuus­k
a u p a n j o h t o k u n t a a on e h t i n y t v a ­s
e m m i s t o l a i s e n ohjelman hyväksyä,
j o t e n M r . M e r i s a l o ei a i v a n suotta
i l m a i s s u t isäntiensä pelkoa. N y t , k u n
e d u s t a j a t antavat äänestyslippunsa,
n i i n v o i d a a n heitä v a s t a a n ' p a n n a a-j
o j a h t i j a t u l v i t t a m a l l a v a l h e i t a y-rlttää
hämätä osuuskuntien penis-j
o u k k o j a . Niinpä s i i s tämä p o l i i t t i s en
h u i j a u k s e n paljastumisen pelko sai
a i k a a n , että ponsia ei p a n t u j u l k i ­sesti
v a s t a k k a i u -
J o h t c k n n n a n t o i m i n t a hyväksytään
J o kokouksen alussa j a t o i m i t s i j a in
sekä j o h t o k u n n a n ar\'ostelun yhtey­dessä
s e l i t e t t i i n , että tämä kokous
arvostelee j a päättää v a a n jphtokxm-i
j a n viimevuotisesta t o i m i n n a s t a , j o ­t
e n j o h t o k u n n a n tämän vuoden t o i ­m
i n t a h a l u t t i i n p a i n a a v i U a s e l l a . T ä ­män
vuoden t o i m i n t a a ^ei s a a n u t a r ­v
o s t e l l a , se o l i kipeä p a i k k a . J o h t o ­k
u n n a l l e j a t o i m i t s i j o i l l e e s i t t i sen­s
u u r i k o m l t ea
e t t o j a ja mahdollisesti laulamalla
esitettäviä sooloja. Meidän veriimme
o n mennyt se että h a u t a j a i s e t k a an
eivät t u n n u h a u t a j a i s i l l e jos siellä ei
ole tanssia. T u l e v a k o n s e r t t i j o sel­l
a i s e n a a n olisi k y l l i n arvokas t u l la
pitemmältäkin m a t k a l t a n a u t t i m a an
a r v o k k a a s t a ohjelmasta. M u t t a tyy­dyttääkseen
kaikkien vaatimuksia
ovat toimeenpanijat varanneet a l k aa
t a n s s i l l e k i n . Y l e i s e s t i ottanee sitä
mieltä, että I i t i n T i l t u h a i t a r i l l a ve-tästynä
menee t a n s s i a a n k u i n terva
l a p i k k a a s e e n . Konserttitilaisuudessa
k u u l u v a t tanssimusiikin soittavan
s o i t t o k o n e l l l a . M u s i i k k i m i e h e t kuu­l
u v a t olevan sitä mieltä, että s o i t t a ­m
a l l a k i n soitettu t a h t i sopii j a l k a a n.
S i i s 8 p. t o u k o k u u t a ystävät sekä v i ­hamiehet
tapaavat toisensa osaston
t a l o l l a .
Täällä ovat tämän kevään a i k a na
k a m p p a i l l e e t k a u p u n k i l a i s e t j a m e t ­sämiehet,
e i elämästä j a kuolemasta,
v a a n siitä k u m p i joukko o n ollut
rempseerapää niin henkiseen kuto
a i n e e l l i s e e n k i n puoleen katsoen. T o u ­k
o k u u n 12 p. on päätetty lopettaa
s o t a t i l a n n e j a sen muistoksi viete­tään
sulan sovinnon juhla.. N i i l le
j u h l i l l e ovat t e r v e t u l l e i t a k a i k k i v i e ­läpä
n i i d e n sukulaiset j a t u t t a v a t k hi
j o t k a olivat m u k a n a t a i s t e l u a seu­raamassa;
O h j e l m a tulee olemaan
k u m m a n k i n joukon yhteisesti hom­maamaa.
L o p u k s i pistetään j a l a l la
k o r e a s t i , h a r p u i n h u i l u i n j a h a i t a ­r
i e n säestyksellä a i n a ohi p i k k u t u n ­t
i e n .
VOUaaLAISEN JA ROSVALUN
KUUMUT LÖYDETTY
V i i m e marraskuussa kadoimeiden
työläisten r u u m i i t löydettiin Onion
lakeen laskevasta purosta n o i n v a r t ­t
i m a i l i n välimatkalla. K u o l e m a n s y i ­d
e n t u t k i j a l a u t a k u n t a on antanut
V o u t i l a i s e n kuolemasta lausunnon,
että hän o n t a p a t u r m a i s e s t i h u k k u ­n
u t . N u o r i r i s k i mies o n vahingossa
h u k k u n u t 3 j a l k a a syvään veteen?.?
R o s v a l l i n r u u m i s t a ei ole vielä t a r ­k
a s t e t t u , johdomnukaisesti edellisen
k a n s s a R o s v a l l on nähtävästi myö­tätunnosta
Voutilaiseri tapatunnalle
vahingossa hukkunut varttimailia
ylemmäksi samaan jokeen??? Mikä
o m i t u i s i n t a , R o s v a l l o n imehuttanut
j a l k a n s a kuivalle maalle. Tuollaiset
päätelmät ovat m a h d o l l i s i a synty,
mään vaan s i k s i , että tapahtumien
a l k u v a i k u t t i m e n a ovat olleet k a h d en
v a s t a k k a i s e n l u o k a n edut.
Y k s i hyöty r u u m i i d e n löydöstä on
a i n a k i n ollut, j a se on, ettei H a u ­tamäki
niitä a i n a k a n ole Venäjälle
lähettänyt. N i i n k i n paksua moskaa
ovat täällä paikallisesti Ihmisille
( A l l a o l e v a o n s a k s a l a k e n r u n o i l i j a n . M a r x i n vst^x- r-
F r e i l i g r a t h i n J r i r j o i t t a m a n o i n 80 v u o t t a ^ p e r i n a i k ^ ! ! / ' l ' 4 -
l o m y. 1848 vallankumousryöppyä s e u r a n n u t SmiS^'^' ^^l"
k e a j a k o y a . F . _ k a r k o i t e t t i i n S a k s a s t a m o n t a ^ r S ^ n L i i^
m o u k s e l h s t e n miehpiteittensä t a k i a . ) ^»t« « a vauanig^
Vaikka' ajojalui käy ja jalon riistan
nuo herjat hirttottenget heistä saa,
ja vaikka sotaoikeus ne oitis
nyt linnan vallin alla ammuttaa;
vaikk' ammoin ruumiillaan ne kummun peitti,
jot" aamun sara:Maissa seppelin
käy koristamaan maalaisneito nuori —
niin kumous se elää sittenkin.
Ja vaikka uljaalC otsaltansa riisti
ne liehuvaiset hiuskiharat,
ja vaikka kumppanikseen valitsivat
ne mustat murhamiehet, varkahat;
kuritusliMonevangin väikk* on kortti heillä
ja ruolaikaukalot on polvillaan.
Ne vaikka tappuraa ja villaa kehrää —
se vapaa on; ma uhmaan, uhmaan vaan.
Maanpako vaikk" on kova kohtalonsa
ja maasta maahan vaikka vainotaan,
vaikk' eljii lämmintä se lieden vieraan
ja äänetönnä istuu tuhkassaan,
ja virtain kaukaisten jos vieremillä
jalkansa veriset ne huuhtookin —
niin harppuaan se ripusta ei enään
-Babelin vetten rantaraitoihin.
Ei! — Äänin täysin helisee nyt harppu
tciC ulimaten se uljaliasti soi!
Maanpakoa se pilkkaa hymyhuulin,
pelottaa hirsipuukaan sif ei voi.
Se laulaa laulun, joka hypälitämään
valt' istuimiltaan teidät kauhuin saa,
ja sydän teidän — pelko, luihu sydän —
saniettivaipan alla vavahtaa.
Valituslaulu ei, ei kyynellaulu,
häviövirsi pohjaan vierineen,
ei uhkalaulu pilanäytelmästä,
josC isoiset ne nauttii ilokseen,
ci kerjäläisten näytös, jonka ylhäälC
on johtolangat, ja joka osoittaa
koin kalvamiksi kärpännalilcalmavut,
mädäksi viitat, jotk' on purppuraa.
tfi niin! Vaan kuulkaa miC on sorja soitto!
Se ei coi tuskaa, ei soi häpeää!
On voiton, riemujuhlan jalo laulu
ja vastaisuuden valtalaulu tää,
tuon huomenajan lälieisen ja kirkkaan.
Se puhuu ennustuksin rohkehin
kuin ennen puhui maan ja taivaan herra:
Ma olin, olen nyt — oon vastakin.
Oon vastakin. Niin, olen uudellensa
taas käyvä kansain eellä jolulatlain!
Oon seisova mä teidän päänne päällä
ja päällä kruunujen ja valtikkain.
Jaan kostoa, vapautta, oikeutta.
Ma koska käsivarren valtavan
ja kalvan ojennan, niin orjäkansat
ne vapahdan, lyön vallat maailman.
Mun vain vankiluolissa nyt näätlc
ja ammuttuna vankikuoppahan,
maanpaon orjantappuraicta tietä
vain näälte kurjana mun kulkevan.
Tc hölmöt, eikö muir oo koti siellä
mws' ompi teidän valta tehoton.
Takana otsien ja sydämissä
mun asuinsijani, te sokeet, on.
Jokainen ylväs pää ja taipumaton,
jokainen otsa rohkein aatoksin
on asuntoni mun, — jokainen rinta,
jok\ ihmistuntein pulppua pulitahin
'työpaja jokainen, mi nopsaan sykkää,
jokainen tupa, missä tuskaillaan —
Niin, ihmiskunnan lääkitys min olen,
mi vaivoin, innoin etsii vapauttaan.
Siks" olen vastakin, oon uudcllcma
taas käyvä kansain eellä johdattatn.
Oön seisova ma teidän päänne päällä *
ja päällä kruunujen ja valtikkain.
Se ei oo kerskailua, uhkausta,
on historian se pakko rautaisin
Icäy päivänsä kuumaksi — kuin viippahasti
sa Hehdot, raita rantain Babelin.
syöttäneet v a l k a i s i j o i d e n k i r j o i s s a o-l
e v a t . työläiset; j a heidän hengen­heimolaisensa
I.W.W. taloudellisen
t o i m i n n a n m i e h e t . Vieläköhän tä-l
u o t t a m u s l a u s e t t a - j a j m ä n k i n jälkeen on kellään otsaa
syöttää t u o l l a i s t a t a r i n a a . O n p a r a s ­t
a k o o t a j ä r j en rippeet, jos sieltä y -
lipäänsä s e l l a i s t a t a v a r a a löytyy, ja
keksiä j o k u uusi rosvoromani.
NÄYTTAMdUUnSIA
S e u r a a v a uusi näytelmä tulee ole­m
a a n m a h t a v a venäläinen kappale
" M u r r o s " . A i h e kappaleessa o n v a l ­l
a n k u m o u k s e n pyörteistä: Siinä s e l ­väpiirteisesti
i u v a t a a n millä har­t
a u d e l l a j a a n t a u m c ^ e O a venäläi­n
e n inerisotaväki antautui tehtä­väänsä
j a m i t e n se v a i k u t t i upsee­r
i s t o o n . K a p p a l e e s s a ori p a l j o n n i in
s a n o t t u j a läeiriä osia. m u t t a minä
h a l u a i s i n ' terottaa n i i d e n m i d i in
j o i l l a on e i . m a t r u u s i e n osia, että
o t t a i s i t t e a s i a n vakavaUa k a r i n a l -;
t a . MiuToksessa ori se binituisuus,*
että nuden lyhkäsien (»en
ovat päätekijöitä. Juaö
hiovat k a p p a l e e s e e n ^
tä k i r j a i l i j a on tahtmnB^
t i a . Matruuseista lähtöl?
mouksellinen h e n k i ' *»
ne pitempien osien "
S i i s jokainen kellä t n »
kappaleesta -olkoon JnB»»
tysmestarin kutsnnndoäft
h a r j o i t u k s i i n käskee. ••••^ ' V .
S. J . näyttämö «siöi**.
" H u l l u t jumalat-h
a i t a mitä t ä k ä l ä i s^
o n esitetty. Sen
t e l u h e n k i j a v c ö a ö k ^
n e n tendenssi, » s e * ^
l e l l e kaikkien aikaisBiaff
j e n työväen näytejna»
luytelzriä riienee toisen