Vapaus, January 28, 1926

              Torstaina, Ik. 28 pinä^Tlmr,. Jan. 2^,1^
Oat, ipka tiistai* tourtal j» l•a aaatf^eL'
,|«l.r,",;.V^^.. v?f-e , .I te oniy «8~< MiV oAfP EAfnUrSii ah( IWdboreiritey«)i In Canada.' Pnbr
% ^ t f iwir>n SodfcS, Ont, every Tueaday. Thanday and
•:r^".-vr : B^stered at ihe Post Office Department, Ottawa,
.«».«cond clgss roatter.
M S
TILAUSHINNAT:
^^««'««»«n yksi vk. $4.00, pooli vk. $2.25, kolme kk.
^*OnJyBv5lS)ihin j a Snomeen, yksi ' k . 15.60, pnoli vk.
98.00 j a kolme kk. $1.76.- - . „ . - . . „„
-TUaokBiaTJoita ei MutHi r«»ha, ei t&.la laliettämaan.
ipjtai asiamiesten joilla on takaukset.
p i i»
ILMOITUSHINNAT, VAPAUDESSA:
" Naimaiimotukset'$1.00 kerta, ?2.00 kaksi kertaa.
' Avioluttoonroenoilmotukset 60c palstatouma. ^
Nimenmoatosilmotukset 60c kerta, $1.00. 3 kertaa.
- Syntymäilmotukset $1.00 kerta, $2.00 Ä kertaa.
Avioeroilmotakset $2.00 kerta. $3.00 kaksi kertaa.
gaolemanUmotnkset $2.00 kerta, $50e lisämaksa
«tftoslauseelta tai muistovarssyltä. .
Halotaantiedot ja osotejimotakset 60c kerta, $1,00
kohnekeriaa.
Tilapäisilmottajien j a ilinotasakenttuarien on, vaä>
dltta^Bsn, laiietettäva ilmotuahinta etukäteen.
, Tiistain Icliteen aijotut ilmoitukset pitiä olla kont-tori
«isa Iauanta!na, torstain lehteen tiiatama ia lauantain
lehteen torstaina kello 3. . ,
fSenera! advertisins: rates 75c per ,col- inch. Mi-nlmam
charse for sinfrle in8ertio'n ISe. The Vapaus
U the. beBt advertlsinr medium amonsr the Finnish
Peonte in Canada.
Jos ett^p roilNin tahansa saa vastausta ciisimaiseen
Urjeeseenne, kirjoittakas; uudelleen liikkeenhoitajaa
perponnallisella niD.plIa. '
•T„ V . yANiCASTO. M^fcfcgenhoitaja.
^^ysymyksen 'katusoluista'
tahtovat joUnit,toverit asettaa ilmeisesti väärään
Mikäf mistäkin-äylstä»,^^^^^^^^
iespuplueenuno - Suomalainen Toimisto/:
j.^JVIeidän ;puoluekonventsionimme uudelleen; järjestä*
nusestä hyväksymän paätösiauselman eräs kohta kuu*
luu: / .
cMissä hyvänsä kolme tai useampia puolueen jä:
- senid työskentelee yhdessä työpaikassa, tulee heidän
.muodostua työpaikkaryhmäksi .(soluksi)v Lähellä toi*
siaan asuvat puolueen jäsenet tulee järjestää asunto­ni
i, - ' «yhndäo (-soluun). ^Nämä työpaildca- ja asuntoryh-
' ' ' nmt tulevat lolemaan^ puolueen pefi^syksiköitä. - Niiden
tulee liittää itseensä puolueen kaikM jäsenet cdueillaan
.aukiipuoieen, kansallisuuteen tai kielisuhtebiin katso-xoatta.:
» , ' , ' • , •
Koska meidän' puolueemme jäsenistön huomattavan
osiui muodostavat «lähellä toisiaan;asuvat puolueen jä
«enet». ja^iko^ka a\eilläiti on ryhdytty puolueen uu*
iblieenjärjes lienee/ paiiuillaan tutus­tua'ikysymykseetiasunt<?
soluista^ joita kirjo*
cthksessa^ ninutetään^ ^tusb^ sc^-
, liottu, uudelleen jäjrjestettäessä täytyy liittää ^tiomat-tava
osa puoltzeen nykyisistä jäsenistä. Seuraava va-laisec''
kysymystä melko paljo,
- v " ; - ' «OA^ niW, .totta, että/K4. pyrkii kaildden konunu*
äastipaolueidehjäijestämisösä*siihen,'että sen yksiköt
tyopaikkasolnun jos ei muuta mahdoUbuutta ole. Jä
joskus on tarpeellistakin^järjestää tällä tavalla avustus­ta
jollekin yksikölle. Ja toiselta puolen; joUdun mtelr
lektualillc ori taas terveellistä kuulua tehtaan työläis­ten
soluun.
«Kysyinysi on nyt vaiiKsiilä, ettei virfieellisen katu-solun
ali-arvioimisen perusteella saa kukaan asettua
iiudelleenjärjestämista yastaan ja että niiden merkitys
ipuorueerame rdcennuksen kulmakivinä tulee oikein ymr
märretyksr.»
—
Työttömyys Keski-Europan maissa
Saapuneiden tietojen mukaan. on työttömyys viiiÄe
TyöUspset ja ekeystoiiDiDta
Neuvostovaltaliitosisa /ovat: kom-knunistit
onnistuneet saamaan suu­ren
osan puolueettomista naisista
aktiiviseeifv toimintaan; eri; aloilla,
eritotenkin ' naisvaltuutettujen koko­usten
'järjestämisen kautta. Nämä
tv
ml
IBS
m
IS: il
im
IS
«•5^'j'*^'^>V'I'V-.V'.-';-'.'-;<
' välittömästi perustautuisivat tuotantolaitoksiin —sinne
missä 'työläiset työskentelevät Siten yksikkö muodos*
v>taisi^veheim|uän kokonaisu^ ölisi onkaan laaj^*
•'•!. iltamaan • jd/ lujittamaan puolueen vaikutusta'' joukkojen
iceskuudess^ > ' - ' « N '
' - «Mutta ei naita seikkoja sivuuteta katusoluissakaan.
^^illäkin ontäraä stditeessa hyvin ,täikeä tehtävä* Ja
mikä on pääasia: Katusolut ovat nyt samalla tavall^
^ptraliieen' hyväksyttyjä-perusyksikköjä kuin t^
solutkin. Tämä'sUcsi, ettei nyt voida kaikkia järjestää
tyopaikkasoluihin. ' . ^
,,^',<IlandEan puolu^kertoo meille kokemuksbtaan täs­sä.
Sanovab että he yriOivät liittää työpaäkasoluOiin
F: niitäicin,-jotka eivät työskennelleet työpaikoissa,; missä
. solu' toimiL^^ Koettivat siten välttyä katusolujen jär*
jestämisestä. Mutta ei^^ m
muodostuivat «vieraat» pikemmin F-rasitukseksi kuin
>;hyödyksix. Täytyi ottaa käytäntöön'katusolujärjestelihäv
i samoin kuin meillä heti alussa otettiin.' v :
•V -«()ir ei ole tyosuhteittensa
.perusteella mahdollista kuulua tyopaikkasoluihin. Joku
selittää sen vuoksi: ;<En viitsi yhtyä siihen toisen luo-
;kan järjestöön.»^' «Katusolu ei meikitse mitään.» Jos­kus
tuollainen puhe voi joh|uas^^ har­hoista^
jotka eivät näe luy^taistelua ulkopuolella työ-
-maan, joskus katusulun -toiminnan ja merkityksen l!ä-
. :sittämättÖmyydestä ja Joskus se on veruke, jonka kautta
koetetaan asettua poikkiteloin koko uudelleen järjestä-^
V- mistä vastaan. Samantekevä: mistä se johtuu, se on.
kuitenkin väärä.^
' «Puolueen uudelleerijärjestäminen vaatii^, että me
hyväksymme nämä molemmat puolueyksikköjen muodot.
V Ilman, katusolujen rakentamista ei puoluetta voida uu­delleen/
järjestää. Niillä on sitä .paitsi yhtä tärkeitä
viikkoina kasvanut kautta maailman, mutta eritotenkin
Itävallassa ja Saksassa. ^ . '
Itävallan' porvarbto -riemuitsi aikoinaan, kun oH
saatu aikaan nk. Geneve-«opimus. Silloista kansleri^f
Seipeliä, ylistettiin maan pelastajana. Geneven kautta
saadulla luotolla piti kunnostettaman Itävallan teolli­suus.
Liikelaitpkset piti tehtamän kiljpailukykyisiksi
siten, että maan markkina-alueita taajennettaisiiui Tä­mä
ei olisi ainoastaan tarjonnut työuömille työmahdol­lisuuksia,
vaan myös parantanut työläisten ja virkaili­jain
koko elämäntasoa^
Täten järkeilivät, ei ainoastaan porvarit, vaan myös
Itävallan 'sosialidemokratia,' mikä myöskin vastasi; vii-meksimainiten
teoriaa kapitalismin jälleen rakentami­sesta.
Vain maan pieni Kommunistipuolue varotti ka­pitalismin
uudelleen rakentamisen harhakuvitelmista,
Turhaap osotti se, että^jos tällainen ylipäänsä tilapäi­sesti
oli'mahdollinen, tapahtui se kokonaan proletariaa­tin
kustannuk9ella, ja että. Itävallan oli "^käännyttävä
idän eikä lännen suuntaan, mikäli maan proletariaatti
ei tahtonut edelleeh Jäädä kurjuuteen.
Nyt voi^daan. tutustua Geneven saneleman tervehty­misen
jä^kapitalistisen uudelleen rakentamisen tulok­siin.
Itävallan teollisuuden kilpailukykyä ei voida
näköputkellakaan havaita. Mikäli sitä on olemassa,
riippuu se Itävallan työläisten nälkäpalkoista- Itäval*
Iän työväenluokan elintason kohoamisesta ei liioin näy
Jälkeäkään, Päinvastoin: se huononee joka päivä.
Työttömyys kasvaa jatkuvasti. '1'äniäh ohella' pyrki­vät
hallituska porvarilliset puolueet asteettain poista­maan
työttömyysavustuksen; " L a k i vuokrakiskontaa vas­taan
aiotaan vähitellen poistaa. Teollisuu^enharjotta*
jat puhuvat'puhumistaan teollisuuden yhteiskunnallis­ten
rasitusten lakkauttamisesta, ajatellen tällöin ensir
kädessä lakisääteisen. ^tunnin työaika- ja lomalain
poistamista. 1 Vanhojen työläisten oi^ kerjättävä 'yllä-pidokseen
sen vu<Ä3i,'jBttä; Hallitus ja porvarilliset puo^
lueet «t^rvehdyttämis-innossaan» eivät tahdo tietää mi
tään todellisesta vanhuuden vakuutuksesta, pavaiu'
nollisena todistuksena Geneven sopimuksen seurauksis*
ta onl kohoava itsemurhatilasto» j oka yksistään joulima
osotti '19 itsemurhayritystä yksinomaan Wienissa^
:.i Sama Dawessuunnitelman seurausten\kuva:ilmenee
Saksassakin* - Sielläkin- lisä&tyy .työttömyys, kerras­saan
hirvittävässä ^määrässä, kasvaa itsemurhatilasto ja,
menetetään yksi yhteiskunnallinen voitto vuodelt^918
toisensa Jälkeen. Saksassakin^ kut^n Itävallassa, esiin­tyy
sosialidemokratia kapitalistisen: uudelleen rakenta-inisen
puolesta, ja on sen nyt itävaltalaisen kokemuksen
opastamana tditävä se havainto, että tällainen - jälleenr
rakentaminen tapahytii vain proletariaatin kustannuk*
seila ja upottaa Joukot yhä syvemmälle puutteen Ja
hädän kurimoon. ^
; ^Kuinka kauan Itävallan ja Saksan proletariaatti sie^
tää 4ätä {politiikkaa? Kuinka kauan on proletariaatin^
puolustuksen vielä tapahduttava kompromissin ja ha­janaisten
osataistelujen tietä kapitalistisen tervdbdyt*
tämisen Vaikutuksia vastaan?
Tämä puute ja kurjuus filmien edessä olisi prole-tarhiatin
Jo vihdoinkin/aika asettaa kapitalistista'jter­vehdy
ttämispolitiikkaa vastaan<:yhtenäinen taistelu. .Yh­tenäisellä
taistelulla voisi se pakottaa porvarillisten
puolueiden hallitukset myönnytyksiin, joka merkitsisi
työväenluokan lujittamista. Ja tämä eheytyminen Ja
lujittuminen olisi myös omiaan valamaan lyöväenluok*
kaan voimia ratkaisutäbteluja'varalta kapitalistbta maa-,
ilmaa vastaan.
'0^
Mi
tehtäviä kuin työpaikkasoluillakin. Joillakin paildca-kunnilla
on; katusoluja. järjestetty tehdas-. Ja teolli­suusalueiden
mukaan, kuten esim- New Yorkissa. Useim­miten
kuitenkin-niitä järjestetään vain niiden aluerajo­jen
mukaan, joihin asianon^ainen puolueen komitea
kaupungin jakaa. Näillä alueilla on usein tehtaita,
niissä on työläisiä ei ainoastaan' asemassa» mutta myös­kin
työssä. Kysymyksessä i oleviin tuotantolaitokslAi
työläbiin täytyy, katusolun toiminnassaan asettaa stiurta
huomiota. : Kun/tehtaan työläiset eivät voi jakaa lento-lehtiä
tehtaissa menestyksellisesti, niin Detroitissa käy­vät
katusolujen Jäsenet jakamassa niitä tehtaiden por­teilla,
i Puhumattakaan siitä, miten katusolu voi me-nestyksellbesti
toimia yleisbsä puolueen tehtävissä, voi
se myöskin auttaa — ja siihen niidep tulee aina pyrkiä
— tyopaiäkasoliijen muodostamisessa lähetty vii lään ole­vissa
lyöpaikobsa.- , r;
j,^, ' «jNletystikään näitä rajoja ei ole, otettava niin kaa-vaUisi^
i, .ettaf se tappabLv^tutJinnollisestikin joku jä-
'.^työpaikan ulkopuolellakin kuulua johonkin
m
Porvaridiktatuiinii kuuluttaminen
Saksassa
Saksan omistuksen äänitorvet eivät enää Salaakaan,
että maan porv/irit pyrkivät yhä tiukempaan diktatuu­riin
työtätekeviä vastaan. Niinpä vaatii «Deutsche
Bergvverkzeitung» — kaivosherrain lehti valtiopäi­väin
vaalijärjestyksen muuttamista suuntaan, mikä sel­venee
allaolevästa. Lehti, näet, »kirj ottaa: .
«Diktatuuri on joka maassa kö^yhyydentodistus. Dik­tatuuri
merkitsee kansan vararikkoselitystä, selitystä,
että se on ^kykenemätön hallitsemaan itseään yaltio
säännön mukaisesti. Mutta emmekö' sitten ole aivan
tällaisen vararikkoselityksen vaiheessa? r Emme voi'sitä
autt^,. mutta meillä o^ sellainen tunto, että vuosi 1926
on ajava meidät sille tielle.» Ja lehti jatkaa, että jos
jokin - vähemmistöhallitus julistaa poikkeustilan, niin
eivät kaivosherrat suinkaan rimpuile perustuslain puo­lesta.
/
Edelläolevan johdosta huomauttaa chemnitziläinen
toverilchli, että roomalaisella t|antumuksellbella, Ca-tolia,
oli ennen muinoin tapana lopettaa kaikki pu­heensa
senaatissa lausumalla: «Muuten^olen minä sitä
mieltä, että Kartago on hävitettävä.» Oli arvan saman
tekevää, mistä'^Cato oli puhunut; hänen esityksensä
päättyi kuitenkin, aina mainitulla lauseella. Samaten
päättyy Saksan riistäjien lehtien jokainen kirjotus dik-taluarivaatimuksella.
Mutta edellämainittu. raskaan
teollisuuden edustaja uskoo^ jopa, että parlamentti hy­väksyy
diktatuurin vapaaehtoisesti. Niin pitkälle me­nevät
omistavoin unelmat. Ja nämä unelmat ovat sitä
vakavampia, kun ne voivat milloin tahansa muuttua
todellbuudeksi, ellei proletariaatti kykene ryhtymään
vastatoimenpitebiin, lausuu lainaamme toverilehti.
valtuutettujen kt^koukset organboi-daan
seuraavalla tavalla. Kun tu­lee
esille jokin naisiia suuremmas­sa
määrässä kiinnostava' kysymys,
koskipa : tämä nyt olosuhteita 'työ­mailla,
lasten kasvatusta j a huol­toa
taikka jotakin poliittbta -taikka
aimmatillista taikka' mitä" muuta a-siaa
rtahansa, käsittelee sitä ensin
työmnan^' kommunistinen nabkomi-tea.
Kun kysymyksen suuntaviivat,
ovat vedetyt, lähetetään^ kysymys
eri työmaille, pohdittavaksi. Tä­män
jälkeen r valitaan kunkin työ-,
maan nabkokoukscssa pari työläis-n
a i ^ valtuutetuiksi.' ' Nämä^ val­tuutetut
^kokoontuvat puolestaan
yhteiseen valtuutettujen istuntoon,'
Täällä pohditaant kysymystä uudel­leen
ja tehdään päätöksiä toimen-pitebtä,
mihin kysymyksen- johdos-.
raina työyäenluokau'^ . etuharrastuk-sille:'
Ja vallankumoukselliset nai--
set joutuvat ^^tässä : työssä -lähemr-pään
kosketukseen toistensa: kans-,
sa. Luokkataistelulle , pohjaava am­matillinen
eheysliike Englannissa
saa^täten' lisätyövoimia. Työväenluo­kan
kansainv^iselle kamppailuILe
on varsin suuresta merkityksestä,
että englantilaiset työläisnabet _dvat
valveutuneet ottamaan aktiivbesti.
osaa pltoletariaatin < vapaustaiste-:
luun. Muiden maiden työläisnaisten
on vain ^seurattava heidän esimerk-^
kiään.. •
mattiyhdbtysteh taikka neuvosto
laitosten .puoleen: jne. Tällä ta-vom
oppivat työläisnaiset käsittä­mään,
että he voivat itse olla mu­kana
luomassa parempia olosuhteita
ja että he itse ovat Vastuussa näis­tä.
..Heitä Mdinnostaa toiminta,^*e
joutuvat suoranaiseen kosketuk­seen
neuvostoelinten kanssa, he
tuntevat itse olevansa osa työväen-maan
vallassaolevasta - luokasta.. ;
Tämä; tapa naisten saamiseksi
ottamaan osaa vaktiivbeen ' toimin»
taan eri aloilla ön tähän; asti ra-r
jottunut' ' vain'' Neuvostoliittoon;
Muiden maiden ^ lyöväenpiireissä o\\
laan yleiseen oltu; -sitä.' kä^itystä^
etta porvarillinen - yhtebkuntajärjes^
tys tekisi'^mainitunlaben toiminnan
muualla malidotto^ksi. Että t^U
lä -vältuussysteemillä'! on 'suuret teh­tävät
täytettäv^aän kapitalbtisis-sakiii
maissa; nähdään Englannbsa.
Ja kun tarkataap jvaltuutettu/en kd^'
kousten organboptia j a työtehtä­viä
Englannbsa;-niin ymmärretään^
etta systeemi , on sopiva juuri eri­toten
kapitalistbten maiden työ­läisnaisille.
Mi^ikä sitten? Sen
vuoksi,. etttä työväenluokka p n ^ a -
jaantuneena nijin . moniin erilabiin
j a v jopa toisttj^ vastaan taistele­viin
\ järjestöihfn) että: näiden ^ järjes­töjen'
bkuvoifim oh heikentynyt' ja
etteivät nämä -Voi, eivätkä monesti
tahdokkaan ottaa varteen työväen-
Itfokan etuja. 'Tämä koskee nai-sbkin.-
' He f{lkeutuvat erilabiin
järjestöihin, jotka ..harrastavat vain
omia nurkkaet^jaan, mutta ^ivät
koko luokan pKrasta."" V^tuusko^
kousten kautta oppivat työläisnaiset
ymmärtämään, isttä: r heidän pHckn
järjestönsä ulkopuolellaon tuhan­sia:
nabia, jotka' kamppailevat ko­vaa
laisteluif 'c^emassaolostaan - j a
joiden ^edut: öva^. aivan samat\kuin
heidänkin.-^ : ' Täifiän ' • kautta vöite^
taan nämä nabe^ kannattamaani toi­mintoja,
joille ^,h^ muuten olbivat'
jääneel aivan . ^ r a i k a i . : ^'
Englantilaisia -äaiava^tautettajen;
I kokonluia eheyden pnolestä
ja aotaä vastaan
Naisvaltuutettujen kokous-ajatus
~on> viime kuukausina saanut suurta
jalansijaa Englannissa. Työläis­naisten,
I^uten -miestenkin, keskuu­dessa
on vaatimus ammatiUbesta
eheydestä käjmyt yhä ylebemmäk-si.
* KommunbtiiSabet nabet 'ovat
ottaneet '^varteen tämän 'vaatimuk­sen
ja pjrrkineet' saamaan aikaan,
että -nftbet järjestäbivät valtuutet­tujen
kokouksia:' He kehottavat
muita järjestöjä valitsemaan va­kuutettuja,
yhteisiin kokouksiin,
joissa keskustellaan esitetybtä ky-sSrayksbtä
ja tehdäärt päätöksiä
toimenpiteistä,' joihin niiden joh­dosta
on ryhdyttävä. Niinpä on
järjestetty monia valtuutettujen ko­kouksia
tarmokkaan taistelun käy­miseksi
mahdollbta uutta sotaa vas­taan.
Kokouksiin on tavallisesti
ottanut osaa noin 40 valtuutettua
työväenpuolueesta, - ammattiyhdis­tyksistä,
ja osuustoiminnallbbta
n:jbyhdbtyksistä. Kokouksissa on
hyväksytty päätöslauselma, joka ön
osotettu mainituille järjestöille ja
jossa vaaditaan, että niiden on käy­tävä
yhtebtä tabt^lua uuden so­dan
estämiseksi. Samallaisb lau-simtpja
on hjrväksytty kansallben
ja kansainvälisen ammatillben
heyden pikaben '^toteuttamben puo-
Jesta.
Näillä kokouksilla on ollut suu-
^ i merkityksensä. Naiset, jotka o-vat
esiintyneet valtuutettuina, ovat
oppineet ymmärtämään, että työ­väenluokan
asenm on sekä kansal­lisesti
että kansainvälbesti siksi va­kava,
etta^ se vaatii naisten aktii-vbta'^
osanottoa yhteisessä tabtelus-sa
"miesten kera. Ja kun he ,esÄ-tävät
lykousraporttinsa järjektöil-leen,
ovat. he tilabuudessa vaikut­tamaan
^suuriin - naisryhmiin, jotka
muutoin pysybivät jokseenkin "vie-
Rivien A ä
' Kuninkaallben"kombsionin havain­tojen
8elostus;vsitä pitäbi kutsua
Duncanin surinaksi.
• : - - ^ ' : ' ; ^ \ ' ' V ' ' r ' r 'y,: -y:,::--:
lia Siyihntäi öne sitveotiätätno jekna ivkueonklasbi.i a Ehuikoä­ta
ön ryhdyttävä: käännytään am-, sanaakaan kaivostyöläbten elinpal-kobta.
He saavat mitä jää jälelle
—^ jos jotain sattuu jäämään.
Kymmenen prosentin palkanalen­nusta
suositellaan — siitä huolir
matta,'että myönnetään tuotannon
nykyään olevan kahdeksan -tuntbe^
nn työpäivänä kuusi prosentiiia suu­remman,
kuin se oli mies:tä koh­den
vuonna 1917, jolloin oli käy­tännössä
kymmenen • tunnin työpäi­vä.
Ja ainoa huomautus joutenolo-aikaan,';
on lausunto, että / miesteif
pitäbi tehdä v'enemmän työtä pie­nemmällä
palkalla.
•
^esco .ei voi taata kunnoUbta
elinpaikkaa.: Eikä se voi taata, jat-kbvaa
työtäkään. Kaikki tähän päi­vään
' mennessä toimineet kombsio-nit
eivät ole kyenneet muuttamaan
tätä tosiasiaa. Onko mikään sen
..eivempää kuin se, että kaivosten
yksityinen omistusoikeus on voro-rikossa
että Wolvini6ni pitää
lähteä /^matkoihinsa. - C. N . Rm
kautta on hallitus ottanut käsiinsä
yhden . Bescon tehtävbtä/ — hiilen
säilyttämben. Sen tulbi - pttaa ko­ko
hökötys, ja asättaa: teollbuudes-sa
- työskentelevien työläbten kont-tolliU'
alaiseksi. '
' ^ivostyöläbten edessä - olevat
ratkaistavat iv pulmat -ovat samoäi
kaikkien -muiden:' työläbt^en'^ edessä.
Täällä Canadassa ovät'he tälläjerää
initä .vaikeimmassa muodossa. Teol­lisuus
on laajentunut enemmän kuin
markkinat kykenevät sen tuotteita
nielemään kuluttavan väestön ujsr-kyben
palkkatason.jjerusteellÄ. Mel­ko
permpohjainen j a radikaalinen
selitys. Ja siitä syystä totuuden­mukainen.
Vaikkakin se vuotaa
Royal Bank of \Canadan viimeisestä
julkaisusta, niin on seuraava.selos-
'tus tasbsta totuudenmukainen:
, "Ihmishenkien j a omabuuden :tu-kuttain
tuhoaminen sodassa saattoi
monet ^uskomaan,' että/tarvitaan mo­nien
sukupolvien aika ennenkuin
voimme jälleen saavuttaa ennen so­taa
<vaUinneen elintason; ~. Sodan a i ­kana
kiihdytettiin ' tuotannon me­netelmät
kuitenkin paljon tuotteli-aimmiksi
kuin oli voitu uskoakaan
ja-'tänään me olemme kerran jäl­leen
sen kauden partaalla, jolloin
meidän edessämme on pikemmin­kin
liikatuotannon • pulmat, . kuin
sen puutteen ajat. Tämä UUsi l i i -
katiiStannon 'pelko on astunut sen
vanhan puutteen pelt>n /tilalfe. Ja
tämä uusi pelko t^Iee jatkamaan
ratkaissut elintason alituben para-nemben
rahastambeen kietoutu­neet
pulmansa." - /
' Vaikkakin se on perinpohjin u -
potettu sanojen paljouteen, niin ko­ko
Royal-pankin oikeaksi myöntä­mä
kertomus sisältää . ^uraaVaa:
Työläbet tuottavat enemmän kuin
heidän valhabet palkkansa^ sallivat
kuluttaa. Ja tähän ei ole kapita-
Ibmin aikana\ löydetty .mit|iän rat-kabua.
Eikä si^T-Voi tapaMuakaän
koska kapitalbmi on riippuvainen
siitä yliarvosta, - mikä yiistetäät
työläisiltä. Ei ole otaksuttavaa,
että kapitalistit "löytäbivä£^ tai ot­taisivat
käytäntöön parannuskeinon
sitä varten, sen paremmin kUiii oli
syytä - odottaa, että tsaari olbi kan­nut
käytäntöön
harjottamaansa
taan.' •
Molempi pareinpi
• Muistuipa tuossa' mieleeni ,-vno-ken
menneiden varrelta jotakin
Siihen aikaan oli gort Arthurissa
vielä "hyvän ajan" jätteitä, josta
kai johtui, että kaupunkilabina ^it­seään'
pitävillä' oli tapana joka kä&i-teessä
tehdä pientä pilaa- "fanna-reista",
's-o. niistä köyhimystpve-reistansa,
jotka olivat hankkineet
itselleen pesäpaikan maaOa j a ele-livät
siellä oman rauhansa laskuun,
mikä mitenkin. Pila • oli enimmäk-;
seeh viatonta laatua j a niin tavak^
si tullutta ettei sille annettu va­kavampaa
. huomiota*, puolelta eikä
toiselta, mutta s a a ^ i se joskus o l -
^ pistävääkin j a johtaa navakoihin
väittelyihin siitä, kumpi ^oli työläi­selle
parempi j a "aatteien" kannal­ta
' luvallinen, pyöriäkö kaupungissa
vai pyrkiäkö maalle. Tobet olivat
tykkänään sitä mieltä, että suurin
tyhmyys;' ; minkä työläinen : saattoi
tehdä, ^ oli juuri tuo.^ hänen maalle
pyrlanibensä, siinä hän vaihtoi oh­raisen
osan^ kahta kaunabempaan
siksi' oikeastaan enää sen-: jäJkeen
kuulunut rehellisten 'proletaarien
joukkoonkaan; tä­män
mielipiteen 4dustajia oli Ren­tola,
joka aina nähtiui siellä '^missä
'muitakin' o l i " .
r : Vasta maalle - muuttaneilla ' uutis-asukkailla
Ori yhtenään asiaa kau­punkiin,
on tosbaaan -ja on muuten­kin.
- Niin oli mmuUakin j a niinpä
sinne; tämän tästä porhalsin, mil-|rjätä pahastikaanv
ioin rautateitse, milloin v "omalla
kjrydillä", aina varojen, j a asian­haarojen
mukaan. Huristin sinne
taas eräänkin kerran-.— omalla kyy--,
dillä. .11^^
jalat kepeät,'. 17 mailin' taival oli
vain pieni huvikävely. y Kaupunkiin
saapuessani olin sib: hilpeällä tuulel­la,
tabinpa hymyilläkin, kenelle, se
siäytti kelpaavan. '-
'Ehisimäiset ^tutut /kasvot, jotka
vastaan .tulevaksi' huomasin, - olivat
itentolan. 'Sieltä hän rempsutteli
Lakki takaraivolla,. e^äskoria< heilu-fellen;
'työstä nokisena; mutta nähi-tävästi
hyvällä humorilla. : ^Jo , e-täallä
hän minut huomattuaan veti
naamansa virnuun j a huusi:
:—r Ka, farmarir. Onpa- taas tul­tu
. ihmisiä katsomaan. - Joo, se on
oikein;: ettei/aivan villiinny.
Löimme rempseästi kättä j a hy­myillen
kumpikin omalla" -naamal­lamme,
-.-v^
Tuota noin, sanoi- hän olka-
'päähäni rppsauttaett, • eikö siellä
maalla -totta puhuen ole hiukan l i i ­ka
kuivaa."
— K u i v a a , ^ k u i v a a on ollut Ay-kyäSn,
sadetta- kuuluvat toivovan,,
vaikka., minulle : se on saman teke­vä
. . . Täällä näyttää olevan mär­kyyttä.
. ^
—' Öä . . . Elä sinä helkkarissa,
tuleehan sitä joskus ryyppy otetuk­si.
Poikettiin tuossa Pärssben
kanssa kulmaan j a otettiin pari l a ­sia
kaljaa. — Mutta minä tarkotan,
että ihmbten ja huvin puolesta kui­vaa,
häh? / , ^ , .
— Tietysti; ken niitä alati kai>>
ensimmsesQ' oksaan, - vedSa itseni.'
En , antanut tuolle ;piiheellc mi­tään
arvoi^ mutta-^tten': myöhem­min
mini sen keriran muistin.
Oli nienn3^ jokunen vuosi Olii»
taas 'Mymässä kaupungissa; 'Juuri
sinne ^bnllti^ Ja- ia& r-J—.-^knkas
muu kuin :Rentola se sieltä: vastaan
rempsntte^,' kiiten - ennenkin. Qii
poikennut > kulmassa ja. ottanut la­sin
kaljaa. liöimmekättS.
• --^ No, mitenkäs- se nyt^-siellä:
meneert ^,
Meneehjni se, mihinkäs siitä
pääseCj virkahdin. Entäs ,täällä?
• ni» ' p . ^ n kuivaa.
Ei tahdo olla. niitä töitä;--Ensimäis­tä
päivää olin minäkin taas valjais-
SQ pitkästä aikaa. — i > Ijlutta • eikö
käydä tuolla kulmassa • ottamassa
iasi kaljaa?»' ,
.— Eikö mitäj annetaan :olla täl­lä
kertaa. . Hiukasee tässä ^ennem­minkin,
vastasin, v
V —-_No sitten ^inun our tähdettä-vä
meille^ illallbelle, päätti Rentola
pontevasti j ^ väänsi jo minua olka­päästä
nmtkaan.v\^
Jostakin "syystä olen i aina koetta­nut
tuoliabia - tarjouksia : väistää,
varsinkin :jos<r<ölen: huomannut, että
.arjooja on ottanut "lasin kaljaa?'.
Niinpä^ teini'nytkin' tenän. Mutta
Rentola ei hellittänyt;: sanoi vai­monsa
siitä koVin:'. ilostuvan, y.m.s.,
kunnes ^ ^ i n parhaaksi ^^äydä pe­rillä.
Mennessämme Rentola pajat-ti
kaupunkia, kuinka se on mennyt
pilalle,^ ei tahdo .typlainen enää pär-
- Mutta' kunhan
tässä taas saa^jonkun aikaa puka-
^, nimkörö köröI.V A ' -
Tulomme ei näyttänyt tuovan eri-jyislfä
ilo^ taloon. Emäntä oli su­rumielinen
ja;^ vaiteliasj j a kun ;kuu-että
isäntä oli tuonut "merkilK-
,en Vieraan" illallbelle,; kävi hän
uivanvonnettomaksi.. -
— - N o , eikös>se illallinen ole jo
valmis? kjksyi isäntä^' huomaamatta
iitä, minkä viera^ j o tajusi. _ .
— .Onhan se, m u t t a . . .
y — U o , -mitäs siinä sjtte, käydään
kimppuun,/touhjigt^ mies.
—- Kyllähän'öitä, j a :^auskaqlj.an
se; olisi, mutta- mitäs tässä vieraalle
on tarjottavaa '-^kuoriperunoita ja
silliä, sai onneton:« enHSntä vihdoin
sanotuksi.
Nyt näytti bäntäkin aseman ta­juavan.
Vilkasi- pöytään ja kävi
sanattomaksi.' Mutta -sitten tiuska-s
i : ^ 1
— Miksi ette ole hakenut ruokia,
ijhaa j a muuta? .
' — Kylläpä -sinä sen tiedät, v u -
menneiden päivien: yhteiskunnalli- -avannee. Minulle- se e i tee kiusaa.
—• Minä en vaan pärjäbi päivää-^
kään,: vakuutteli Rentola.
Tuli siihen Pärssinen pari kol­me
oiuuta ja kohta oli esillä ky-vaikutustaan,
kimnes maailma on h3™ys»™bsä se; parempi oli, maal­lako
vai kaupungissa. En panViut
kampoihin,- sanoin vain:- mbtä mi­kin
tykkää. Mutta Rentola oli a-äiasta
niin varma, että päätteli:
>— Jos minä"^joskus niin hulluksi
tulen: että metsään mehenj niin
Puolueen virallisia
^ . tiedonantoja
KOMMUNISTIPUOLUEEN SUOM.
^ PUHUJA ^JA JÄRJESTÄJÄ^;
toV. A . T. Hill puhnu (helmikaulla
seuraavissa paikoissa
New Finland, Sask. 3 j a 4 päivä.
Quibell; Ont.,. 5 päivä. '
-— -—_^Siou3t'l(yokPut, Ont; 6 j a 7 päivä.
parannuskeinoSTimmins; Ont. 9 päivä.^
tyranniutta vas-
Kuten tehtiin Venäjälläkin, -sa­moin
on tehtävä täälläHn: Työläis­ten
pitää saavuttaa pelastuksensa
heidän omien-yritystensä kautta, e i ­kä
turvattava"kapitalistien j a niiden
hallituksien luomien komissionien
petoUbeen avustakseen. Doncaniii
komissioni on tuoreimpxma todis­tuksena
siitä, että itseensä luotta­minen
on heidän ainoana* keino­naan.
,
l^imminsin ja ympäristön matka-ohjelmiston
saa Pohjois-Ontarion
piiritoimikunta .määritellä parhaan­sa
mukaan. Lähemmät tiedot a -
jasta ynnä muista matkaa koskevis­ta
seikoista lähetetään Pohjoi»On-tarion
piiritoimikunlllalle kirjeelli­sesti.
^Osastoja pyydetään tekemään
parhaissa järjestääkseen toveri
T. Hillin kokouicset> ja< puhetilabuu-
'det.
Järjestötöimikunnan ' puolesta: :
' V ALF. HAXJTABIAKL
kahti surullinen vaimo.-
Rentola oli hämillään. Nyt puu­tuin
minä selvittämään tätä 'kiusal-
Ibta asemaa; Koetin .vakuuttaa,
ettei minulla ole labinkaan näikä,
että olin äsken syönyt, tulin vaan
muuten isännän,.hyvän toverin mu­kana
tutjistuakseni.. hänen perhee­seensä
y:m.s.. Joten älköön : tämä
vieras n3rt plko millään tavalla l u -
kuunotettuna.. Sitä paitsi minulb >
oil juuri a8ioi)a,^vähän i^inkuin kii­re,
joten tästä lähdenkin ja kävä-sen
sitten myöhenflmällä..
— E i , b t a vain. Kyllä ^sitä nyt
syödäänj kun on tultu. :Minä kä-väsen
ulkona, päätteli Rentola ja
meni.
• Jäin istumaan, en muutakaan ar­vannut.
Emäntä oli jotakin puu-haileyinaan.
En löytänjrt puhuak-seni
'sanoja, -kunnes emäntä vir­kahti:
" ^ ' —
4- Tässä on. tuo ukki oilut työt­tömänä
kuukausimääriä ja niitä
säästöjä kun eivdle,.niin . . . arvaa­han
sbn. \ Lopettivat kaupoistakin
ruokatavarsfn a n n i n . ..
— Kyllä minä ymmärrän aseman,
se on minulle-selvä kuin päivä, kii­rehdin
sanomaan.-^^^ ^ ^ : ^
TEn tuota, V niuan parannusta-kaa;
i lähtenyt vielä mbtään ker-jäämään^
ajattelin että -kun ukkeli
kestäisi ensin muutpmb päiviä ..työs­sä,
niin sitten pavemmin saisi, jos­t
a k i n ; . . Se minua vaan aina suret­taa
'kun tuo ukki ei /^raalta olla
ottamatta ryypMTJä, olkoon työpsä
tai työtönnä. Ja -mbtä se niihin xa.
hoja saaneekin.;..
. En osannut sanoa, mitään,
— Minusta on alkanut tuntua,
että siellä' maalla t a i t a i s i - olla pa­rempi,
jatkoi emäntä., Kun saisi
siellä itselleen asunnon, ^ niin olbi-han
se, ja sitten puita j a — jä-nikaiä.'
— Kyllä, myönsin. 'Vtdkka omat
kurjuutensa ne on. sielläkin. On
vaan makuasia,' kumman puutteet
ja hyvät puolet ottaa>"kaupnnginko
vai maaseudun. :
r - 2>iiin,' noiden lasten koulun
vuoksi vähän -pelottaa sekm .maalle
Y
i l mm