Vapaus, September 4, 1929

              mu 2 Keskiviikkona. syy^J pinä — Wed, Sepfc 4
VAPAUS
te Coadk rmbSttui Uir at «o£b«ry. OMote.
Onsn. M
" T : !
A. VAA»
T O I M I T T A J A T >
B. TEKHUMEif. M . POBIAXSAIJO. A . P A I T I O .
S H *
OKOTUSaoaUT VATADOeSSAt .j._^v«. ««.
SOeikafts. n3n k ^ M fcartaa.
TttAnSHDOUTi • ^ ^. .
1 «k. « U * , « tt.-«tBSt. « k k . U J S I» 1 Vc tlM. —JUr—auShi* )•
I 1 «k. K M . < kk. «SJti, S kk. tXM f 1 kk- «•«••
M U > Maalk
•na fc«mori<M kr)l« « J». 0««»Ti»lipllTi» ««»«tM.
f n - r • mifttUiat mm, 7S« VOT caL iack. I C s i M i ctea* fcv itagl* iaMfdoa; IS*.
hm aätmtUiag mttiam ammt tk» ramU Uofim te
Tfc> V U M I
«w aita MOUte UkaaM Ma «aMaaats aadBilaacs brfaaMaaa», kfafsctakaa nda&aaa BOkaaaMtalaa
Aaanii I. V. KAIfHASTO. lUUaaakaltaja. '
. „ trfjBitaa/l B M M M C O a07. Haekay BalMIi«. « Dnka» flt. rakdte SJCiW.
Tapinffia kaattaali Ubarty B«IMh«. ST I s a a 8(. rakaUa US8. Fctfieae«ai Bos C9. SaOair.
»atea la Iata—» tOicny BalMiay. n Von» St. Pakalte.WW^ _„_
Canadan kommunistipttolueen kutties edusta ja-kokoas
ja tp. kk:n ensimäinen täys*-
istunto
Canadan kommunistipuolueen viidennen piirin edustajakokouksen
yksimielisesti hyväksymä päätösponsi
Kuultuaan toimeenpanevan keskuskomitean edustajan selostuksen
Canadan kommunistipuolueen kuudennesta edjvstajakpko^iksesta ja toi­meenpanevan
keskuskomitean ensimäisestä täysistunnosta, tämä piiri
viidennen edustajakokous tervehtii kuudennen edustajakokouksen ja tp.
ick:h tay«*i8unnon poliittisia peruspäätoksiä. tärkeinä askelina eteenpäin
puolueenune bolsheyisoimisessa-
Edustajakokouksen jälkeen on maaliman- ja Canadan tilanteen
kehitys, osottanut karkki peruspäätokset paikkansapitäviksi. Sodanvaa-ra
-Neuvostoliittoa vastaan käynyt terävämnaäksi ja on nyt erittäin lä
heinen vaara. Imperialistiset vihamielisyydrt ovat terävöityneet ja tais­telu
siirtoinäissa oiji: yhä enemmän ja eqtemmän kehittymässä sorrettu­jen
v Ju^ojeiji avoimeksi vallankumoukselliseksi toiminnaksi työläisten
johdolla. MäcDonaldin imperialistisessa hallituksen paljastua sosia-lireformismin
esittämä uusi avoimen petoksellinen ja imperialistinen
Kuusisen ja Manuilskin Kominternin tp. k:n kymmenennelle täys'istun-nolle
alistamat teesit _
IV kiammuifatineB Intenninoinale Ja
fcommuirfstlSpiicliiHttfn n]4c]r]ieUcen
UbUMU
e. VallankuomukselUsen proletari-aafcin
Jlilckeen uuden nousuaallan lä-bestyminen.
Ja sostalidenuAratian val­taan
tulo Saksassa Ja EnefZannissa,
csettavat K<anlhterziiii Ja sen Jaosto­jen
eteen erikoisella kärkevyydellä
tehtävän ratkaisevasti ^ voimistuttaa
taistelua sosialidemokratiaa, erikoi­sesti
sen "vasenta" siipeä vastaan
kaikkeiii vaarallisimpana kommunis­min
vihollisena työväen liikkeen n -
osa.
Cahadassa työläisten.Jyrkentymisen äskeisin ilmaisu oli historialli­nen
punaisen päivän mielenosotus. Tämän lisäksi on. käynyt selväksi,
että olemme canadalaisten työläisten suurten joukkoj«iT jättimäisten
taloudellisten taistelujen kynnyksellä. Samalla kun nämä vasenunistu-mistaipumukset
ovat selvästi ilmenneet, sosialidemokraattisten johtajai f
ja ammattiliittobyrokraattienoikeistoheiltmta 91^ käynyt yhtiL«9el?aksLi,
-Simpson jä kumppanit puhevapaustaistelussa, ammattiliittc^ym^aat»
tieri-virallinen/tunnustaminen Britannian valtakunnallisen hallituksen
ystäviksi jln.e. Hyökkäys meidän puoluettamme vastaan on myös kiih­tynyt
kuten mitä selvemmin osottautuu Torontossa.
Sitten kuudennen edustajakokouksen, joka merkitsi vain ensimäi-sen
vaiheen päättymistä taistelussa opportunismia vastaan meidän puo­lueessamme,
oikeistovaara on tullut ilmeisemmäksi. Punaisen päivän
> yliteyd^sä: tässä piirissä, Sudburyn paikalliskomiteassa on ilmennyt
karlöeita ja sietämättömiä oikei^totaipumi^ia, kysymyksessä kulkueesta
ja tunnuksesta ^luokkasota imperialistista sotaa vastaan". Taistelua
oikeistovaaraa vastaan täytyy terävöittää; Mutta aatteellista taistelua
sitä vastaan ei voida käydä määräämätöntä aikaa, ja käy yhä enemmän
ja enemmn tarpeelliseksi puhdistaa puolue aineksista, jotka kiinteästi
seuraavat oikeistolaista linjaa puolueessa. '
^^ Poliittinen komitea on ollut hidas .kuudenneiT edustajakokouksen
päätöksien toteuttamisessa. On/välttämätöntä, että heti ryhdytään rat-
'icaiseviin.'toimenpiteisiin puolueen valmentamiseksi hätätilanteen va­ralta
ja Järjestäjäin läh^tämiseksi kaikkiin piireihin; On vielä sei-semmin
ja ratkaisevammin pantava täytäntöön kuudennen edustaja
kokouksen .linja, joka tulee johtamaan puoluemme voimistumiseen edes
samme olevain terävöityväintabtelujen polulla.
veissä Ja pääasiallisimpana Jarruna
ty5tät«kevien JcRikkoJen kasvavan
taistelevan aktiivisuuden tiellä; Tä­män
yhteydessä on Kominternin kes-kelsinuniksi
tehtäväksi tullut puo­lueen
sisäpoliittisessa piinssä taistel*
la opportunismia vastaan. Joka o&
porvariston vaikutusvallan Johdatin
ty^äenliiokkaan ja sosiaiidemokräat-<
ttola tenkensseja vastaan kommunis­tisen
liikkeen sisäpuolella. Puhdista­matta
kommimlstipBiolueita sekä avoi­mista
: eU&;; peitetyistä' <9p(n^^
fiista aineksista eivät konununistipuc-
Ipeet voi liikkua, eteenp^ niitten
pofojbleemien ratkaisemisen tiellä. Jot­ka
kärkevöityvä luokkataistelu nUtten
eteen asettaa tässä proletaarisen lUic-beeh
uudesisa vaiheessa;
l&mSitt uuden vaiheefh meikltyksen
suhteissa kommunistipuoluelsiih kä­sittää
se, että: se on auttaout levene­vien
lucdckatalsteluitten kutussa mä-dänneitten,
bpportunlstdsten aihesten
paljastamisessa. Jotka näissä taiste­luissa,
ovat esittäneet lasonriUcunn
Qsaia.' TiUnän kautta tuli volmiste-tM^*^!
yrATFi^nt^rnfn Kuudennen Kon­gressin
oikeassa oleminen, kun. se
CEÖtU. et|ä päävaaraitia k
puolueissa, oh täUSi: hetkellä oikelsto-laincni,
opportunistinen syrjäpyrki-mys.
9.. ^mniiunlstlsen Ihternatlönailen
Tolnaeenpaneyän Komitean 'KysKis^
tuhto. ( P l e n u ^ selittää tyytyviUsyy^
dellä, että/KÖn^ yaikutusvsääa'
on!: viime aikQina: kasrnEixLUt, että' sen
(Jatkoa)
moralisoivaa vaikutsista Puomeen kaa-dereihltt.
Taistelun voimistuttaminen oikeisto
syrjäpyridmyksiä vastaan on myöskin
välttämätöntä siirtomaitten kcönmu-nistipuoluelssa
» Joissa oiqxnrtunistlset
elementit ovat porvariston Ja pikku­porvariston
vaikutusvallan Johdatti-mia
proletariaattiin Ja vaikeuttavat
sec luokkataistelua.
Täydelleen Ja kokonaan hyväksyen
Kommunistisen Intematlonalen Toi­meenpanevan
KCHDitean Presidiumin
päätökset^ Amerikan kaymyksessS,
päätökset koskien Saksan kysymystä.
Avoimen Kirjeen Saksan -Kommunis­tipuolueelle,
Kommunistisen Intema­tlonalen
Toimeenpanevan . Komitean
Presidiumlö' - päätökset Tsekko-Slova-kian
kysytoyksesä, Kommunistisen
Intematlonalen Toimeenpanevan. .Ko­mitean
THysl-istunto (Plenuml) kä­sittää
vsoyeltumattomaksl Kommunis-tipucdueeseei}'
kudlumisen kanssa Joit-,
tenkfat jäseniensä Kominternin puo-
Keskeyfymättöniään työm^^
liiton teollisuudessa
^Neuvostohallitus on juuri ilmottanut päätöksestään, jonka mukaan
uuden talousvuoden alkaessa lokakuun ensimäisenä päivänä otetaan
' käytäntöön .keskeytymätön työviikko Neuvostoliiton kaikissa tehtaissa,
työlaitoksissa ja konttoreissa. Vaikka työlaitoksissa ja konttoreissa
tullaan työskentelemään seitsemän päivää viikossa, ' työläiset tulevat
silti, saamaan yhden vapaapäivän viikossa, kuten ; ennenkin, ja määrä­tyissä
^teollisuuksissa ja kaikissa teollisuuksissa, kun enemmän edisty­tään,
tulee työläisten työviikko lyhenemään kuudesta työpäivästä.
Kun työviikko tiileekäytäutöön kautta, teollisuuden,
tulee tuotanto lisääntymään kahdellakymmenellä prosentilla ilman pää-omalisäystä.
* »
Kommunistipuolueen pää-äänenkannattaja Pravda osottaa, että il­man
työläisten ponnistuksieir lisäämistä tulee koko teollistuttamispcosessi
tämän kautta nopeistumaan ja kulutustavarain puute vähenemään. Tä­män
lisäksi-muodostuu keskeytymättömästä työviikosta valtava ase kult­tuurivallankumouksessa,
sillä työläisten lepopäivien jakaminen viikon
kaikille päiville sen asemesta, että he kaikki lepäisivät sunnuntaisin, tar­joaa
paljon suuremmat mahdollisuudet työläisten kulturellisten tarpeitten
iyydyttämiseen ja^ antaa musertavan iskun uskonnolle poistamalla kaikki
kirkolliset juhlapäivät yhdellä kertaa.
Canadan typpiteollisuuden todellinen
merkitys
British Columbian jättiläiskokoiseen kemialliseen sotateollisuuteen
kulutettava huikea summa on ymmärrettävä Yhdysvaltain apulaissota-asiain
sildeerin äskettäin tekemien lausuntojen valossa. Eversti Patrick
J.- Hurley osoitti Columbia-radiosysteemin kautta pitämässään puheessa
Yhdysvaltain sotaviranomaisten' ottaneen huikeita askeleita koko siviili­väestön
militarisoimiseksi; Kuten tavallista, tämä imperialistisen sodan
asioilla kulkeva herra lausui, että tämä on välttämätöntä rauhan säilyt-tämiseksu
..Hän erityisemmin korosti riippumattomien kumilähteitten
saamisen välttämättömyyttä, jotta Yhdysvallat voisi käydä sotaa brit­tiläistä
imperialismia vastaan, ja myös korosti typpitehtaitten perusta­mista
siltä varalta^ jos Yhdysvallat ei olisi tilaisuudessa saamaan typpi­kaasua
Chilestä sodan sattuessa.
Niinpä on ilmeistä, että kahdeksan miljoonan dollarin tehdas Trai-lissa,
B. G., räjähdysaineiden valmistukselle välttämättömien kemikaalien
tuottamiseksi, tulee olemaan yhtenä tällaisena typpikaasun "riippumatto­mana
lähteenä'*.
jaostofi :~ovat tulleet: vplma^kaaiiruniksl
crganisatooirisesti Jä ideologiseisti;'
että ne oyafr puhdistaneet itsensä op-*
portunlstiästa alueksista (Brahdler,
Hais. Lpvestone). Oikeisto-bpportu^
nistien: huudot Kominternin ,rappeutu-i
rolsestAi huudot, JoiljdnyhtT^
porvarilliset äovitteiijat, ainoastaan
toteavat, mitenkä välttäfttätöntä oli
puhdistaa kommunistinen ; liike. Jotta
oppbrtunististeh aihesten harjottania
luevastaisiksl pyrkimyksmsi Ja.syväs­ti
prÖietaJEälsea vAlTonlnimniilrsATiyairi
lii&keen edidite vihamiellsekd tUohilt-^
semien oiketeto syrjäjtyklmyksiä e^
tavien mielipiteitten puqlustamlsep.
SamaJla tertaa Täysi-istunto, selit­tää,
että oikeistcdaisUuden kanssa so-!
vittelemine». Joka e s l t o ^ pelkurimai-sena
opportunismina peitellen avointa
likvidaattoiiuitta, on äskettäin kalkis­sa
tommuhistisep Uikkeen peruskysy­myksissä^
vajonnut oikeiston, kannalle
ja;; o l ^ U t -Kraniitte]^^ sisällä esit­tääkseen
ooicelstoataiesten roolia. Sen
Jälkeen ki|n ,pikeistolikvldaattorit ^ o -
tettiih M ; 't^^ kalkkien kommunls-tipupluettteavii^^
oikeisto-ainesten
!mieienUtnhms keskiöksi» kaik-
HiesL d^flitMeh mielialojen Ja oppor-tumlstisieh
katsomuksien äänitorveasi
Kati»^. tähS^ Kommunistisen
Intämtio^^ Toimeenpanevan .Ko­mitean
TiRJyBi-lstuhtO (Plenuml) (a)
että , oikeistolaisten kanssa nsovittele-mto(
m (köhsilJsatt(Nri^ oh avoimesti
Ja pääi»Välsesti irtauduttava oikelstp
syrjäpyridmykää.; ajavista ^ aineksista^
(10 etiÄ n i i t t i on käytävä — el sa­noilla,
viaah; tieoilla — taistelua oikeis­to
syrJäpyrMiiKirkslä vastaan; (c) että
niitteh on Jlman pidättäytymisiä alis­tuttava
kaikkiin Kominternin Ja sen
Jaostojen päätöksiin Jä 'toteutettava
Uiitä . aktU^e$t^ .Minkä. . tahansa
JaUa Ja laajassa mittakaavassa veta-mSQä
taistehiun Järjestymättömät
Joukot dakkokomiteat Saksassa, ^ ö -
lälsten työmaadel^iäattien konferens­sit,
kuten-ne, Joöca valmistivat Tou-'
kdkuun Enämäisen Päivit lakkoa P a -
Tilslssa Ja B e r l i i n i t ) . Tässä t a i ^ -
tUksesa on niitten kiir«hdittävä lä­hettämään
kaikki voimansa teollisuus­laitoksiin,
niitten on tehtävä jokai­sesta
tehtaasta Kommunismin lin­noitus.
Niitten on valikoitava par­haimmat
ainekset vanhoista kaadereis­ta,
täydennettävä niitä uusilla voi­milla.
Jotka nousevat luokkataisteluit-ten.
prosessissa alhaalta Joukois­ta;
niitten on suunnitelmaninukateesä
Ja Järjestelmällisesti kehitettävä itse-arvostelua.
Joka on kalkkeha tärkeha
väline vallankumoukselliselle uudel-lecnkasvatukseUe
*~ Puolueen kaade­reitten
bolshevikiselle terästämiselle.
Tämän keskeisimmän tehtävän — työ­väenluokan
enemmistön kommunismin
puolelle voittamisen —kannalta kat­sottuna
on välttämätöntä ryhtyä kaik­kiin
mahdolllsihi • toimenplteisUn orga-nlsatoorisestl
kommimlstipuolueitten
pclittisen vaikutusvallan kristalloimi-seksi,,
Katsoen niihin uhkauksiin. Joita on
annettu useille puolueille, Jotka tä­hän
asti ovat toimineet Julkisesi.
No. 208 — I92j>
liHitFeaGD
s. J. osaston kokooksessa
30 p. iltana hyväksyttiin uusia Jäse^
nlä Martta Jokisalo, Väinö Laaksonen
Ja Aino Tuominen. Sylvi Nurmisen
Ja Kalle Huhtalan Jäsen hakemukset
siirrettiin seuraavaan kokouksRen kos­ka
eivät olleet henkilökohtaisesti ko­kouksessa
saapuvilla.
Kuultiin eri toimikuntien TapaaUt Ja
hyväksyttUc Huvitoimlkunta selosti
että se on alkanut JäijesULä suuria
myyjäisiä lokakuun 12 päiväkä. Voit­tojen
Ja palkintojen hankkimiseen
vat he jö valinneet toimikunnan.
Näytelmiä olf myöskhi Järjestetty
syysnäytäntö kaudeksi. 6 suurta ko^
ko Illan kimpaletta.
Voimistelu- Ja urheiluseura ilmoitti
että se- tulee Järjestämään myöskin
ensi kokouksessaan. Joka pidetään
syyskuun 3 p.> talvitoimlntansa.
Talonmleheksi oli Johtokunta valin­nut
tov. Pietilän. Joka aisaa toimm
asetta^ esteet nUtten.laiUiselle ole­massaololle,
aseltoa . Kpmmuntetisen
Intematlonalen Toimeenpanevan Ko­mitean
Kymmenes Täysi-istunto k a i -
Idile näiUe puoluelUe heti - j a UUQUS:
ehtpja velvollisuudeksi, ryhtyä ikaik:
Käxt, rpcdilttisiin Ja ^ organisätpprislih
mädätystyö saatettiin pjnsähdj^tää Ja
Jotta todellinen bolshevisolminen saa­tettiin
taatuksi kommunistipuolueissa.
Kaikkein tärkeimmät vuiokset tästä
bpishevisoimiscsta ovat Jo nähtävissä
useissa kommunistipuolueissa, ensi ti­lassa
Saksassa, Ran.ska.ssa Ja Puo­lassa:
Niitteh opportunisteista itsen­sä
piihdiistanhheh Pn lisän^^ kom-muhlstipuolueltten
taistelukykyisyyttä
Jä yetSjJayt ne lähemmäksi tehtävän
toteuttamista Johtaa proletariaatin t a -
Icuäellisia ja poliittisia taistelulta;
uusia voimia pn tullut etualalle, v P l -
mia. Jotka ottivat poliittisen muotoh-sä
Ja kasvoivat työväenluokan lisään­tyvän
tOimiimailisuuäeh olosuhteissa
Ja taistelyssa opportunismia vastaan;
bolshevikineh kuri on kasvanut olp-siihtelssa.
joissa puolueen sisäiheh de-mokratla
tulee entistä täydellisemmin
kehitettjrä:; kömmunistipuolUeitten Joh­tavat
v^^äaderi^ tulleet prpleta-risöidulksi.
Täysi-istunto (Plenuml)
panee merkille kommuhistipuölueittec
tiivistymisen Kuudennen köngieäsin
poliittisen 'Ja takt^Usehlitljah^I^^
teeUä. Konuhunlatisdi In;e
Ien Tolmeenpäneväh komitean Vniysl-
(gtuntb (Plenuml) selittää;^ että K P -
mihteroih Johto <m Poliittisen' Sihtee­ristön
Ja Presidiumin persoonissa oi-keih
pannut täytäntöön Kuudennen
Kongressin linjaa Ja päätöksiä, on
ajoissa'ryhtynjrt toimenpiteisiin kaik­kein
tärkeimpien poIiitUsteh tapaus­ten
Johdosta Ja on . menest^kseUisesti
johtanut taistelua oikelstosyrJäp3n^-.
mystä Ja sen kanssa spvittelemista
vastaan. Luodaksemme lujemmat t a ­keet
Kommunistisen Intemationalen
päätösten tPteu£{amiselle Plehumi an­taa
ohjeeksi ryhtyä toimeni>lteisiin
kbmmunlsttseh Intematlonalen Toi-
^neenpahevah komitean aptuaatin voi<i
inistuttamiseksi vetämällä itseensä
uusia .kasvavia puoluetyöntekljöitä
jaostoistaan . ja puhdistamalla itsensä
cpportnmistisista saksista-yr^
TinniiiiTtigtiiyn TitfTTnatlonalpn T o l -
meenpaxievan Komitean Johdon alai­suudessa
Ja Avoimen Kirjeen perus­teella
on Saksan. Kommuhistipucdue
idePldgisesti ja poUittisesti kukista­nut
Brandler-Thalhelmerln mopioryh-häiitönehtojigh
täyttämättä Jättämi­nen
tulee asettamaan kenenkä tahan­sa.
Joka niitä; rikkoo, ulkopuolelle
Kcnuhunistiseh intemationalen rivejä-
Kommunistisen Ihtemationalen Toi­meenpanevan
KPmitean Täysi-istunto
(Plenuml) käsittää, että eUei näitä
päätöksiä toteuteta, ellei tuhota oi­keistolaiset
Ja "vasenunistolaiset"
(trotskilaiset) [ Ukvidaattorlt, ellei
päättäväisellä tavalla päästä yUtse o l -
kelstolalsuudeh' kimssa ^ sovittelemises­ta,
niin oh mahdoton V täyttää Ko­minternin
ja sen jaostojen tehtäviä
uuden vallankumouksellisen nousuaäl-lon
aikana, taistella sodan vaaraa
vastaan ja puolustaa Neuvostoliittoa,
taistella sosialidemokratiaa Ja erit­täinkin
sen "vasenta" Jsiipeä vastaan,
valmistaa kommunistipuolueita Ja työ­väenluokkaa
tulossa olevia vallanku­mouksellisia
taisteluita varten, valita
iLskolllsla työväehluökan todella val­lankumouksellisia
Johtajia, jotka roh­keasti
ja säi^cymättä kykenevät; pro­letariaattia
Johtamaan taisteluun Ka­pitalismiin
kukistamlJsen ja proleta­riaatin
diktatuurin perustamisen puo­lesta.
•
10. Taistelu likvidaattorlutta ja
sen kanssa sovittelevaa suhtautumista
vastaan saa erikoisen - ^ t&rkeyden
kommunistipuolueitten tehtäirttssä voit­taa
työväenluokan enemmistö puolel­leen.
HeikentämlUlä taistelua sosit^-
demokratiaa vastaan,. yUarvioimäDä
sen voimat ja pienentämällä kom­munistipuolueen
esittämää roolia, nä­mä
ainekset murtavat ^ o L taistelun
työväenluokan enemmistön puolelleen
voittiamiseksi Ja ne estävät ^ölälset,
jotka ovat Tnftt-'"»^>^«^ sosialidemokra­tiasta
kommunistiseen liikkeeseen, ot­tamasta
viimeistä^kelta kpnununls-min
.Suuntaan. Kommunistisen In-toimenpiteihhx
kaikkien .mahdollisten
Jou^sotaistelun: muotojenkehtttän^*
seeh tätä uhkaa vastaan taatakseen
niitten. Joukkotgrön Jatkumisen; vielä­pä
laajentumlseu •. myöskin illegaUsuu-den:
ehtojen alaisuudessa. Ja olemaan
valmiina millä, hetkellä tahansa - yh
distämään iUegaaUset ja legaaliset
työsk^telyn metoodit
Taistelussa uhkaavaa sodan vaaraa
vastaan,-, taistelussa tjrönantäjieh
hyökkäystä vastaan Ja taistelussa re-:
fennistien iKUrJauskampiEmjaä >^
tulee Jokaisen kommunistipuolueen
Icäydä laajakantoista kainpanjaa teh­däkseen
selväksi sosi^tisen ' rakas­tamisen
suunnattomat saavutukset
Soviettien XTnionissa (Viisivuotissuun­nitelma).
Kapitalistinen ratsionaU-sointii,
Joka ajää' proletariaatin ylia
enemmän Ja enemmän köyhyyteen, on
puolueitten toimesta rinnastettava so­s
i a l i s t i s i rakentamisen kanssa, jota
toteiitetäan Soviettien ^monissa —
tämä yritys, joka on tulemassa yhä
voimakkaammaksi vipusimeksi työ­väenluokan
Ja maaseudun köyhien a i ­neellisen
ja sivistyksellisen tason ko-hpttamisessa.
11. Samaan ainiaan on kaikkien
puolueitten mitä päättäväisimmäUä
tansa l p . syyskuuta. Tämän jälkeen
tulee myöskin lukutupa olemaan a
voinna yleisölle Joka päivä.
Osaston kokousajat intettiin muut
taa talviajaksi sunnuntai-ntapälväksl
Joten tämän jälkeen tulee S. J . osas­ton
kokous olemaan aina kuukau
den viimeinen sunnimtai kello 3 ilta­päivällä.
Kukka-Ja knutamoUtaman
osaston huvitoimlkunta tulee järjestä
mään t k ; 7 p:n illaksi. Tansda lle-putellaan
kuutamossa,- orkesteiih Ja
hanutlh soitolla.. kukkasien • tuoksues­sa.
Sisääni^iäsy on: naiset vapaasti,
JOS (m kukka, toiset saa maksaa 35
senttiä samoinkuin ndehetkm. K u ­kat
myydään huutokaupalla Ja jo-kalhen
joka jon kukan hnhtannut saa
mennä kumppaninsa kanssa kahville.
Kaikki; ecämäisiin kukkailtamlin.
Sannuntalrtttan».^»! vapaa
ohjelmätiläfeuus. Mitään sisäänpäl^ya
ei kannetal Ohjelmassa hh . haukka
män ja täydelleen horjuttanut sen val-loit^
ösen työläisiin. Tsekko-Slovakian
Kommunistipuolue on Kommunistisen
Intemationalen Toimeenpanevan k o ­mitean
aktiivisen osallistumisen kaut­ta
nopeasti voittanut Haisin ja kump­paneitten^
peruspyrkimykset pirstata
Punainen Ammattiunioliike Tshekko­slovakiassa
ja sukeltautunuc esille ide-ol(
«isesti ja poliittisesti voimakkaam­pana
taistelusta likvidaattorlutta vas-terhationalen
Ttdmeenpaneyan; Komi­tean
Täysi-istunto (Pleimmi), pan­nessaan
merkille tämän oikeisto-op­portunististen
ainesten lakeacrlkkurlut-ta
esittävän rooliiu vetbo kaikkiin
Kommunistisen IntemationaSen Jaos­toihin
kehottaen niitä kakittamaan
kalkki vetoansa tehtät^an voittaa
taan. Kommunistisen Intemationalen
Toimeenpaneman Komiteaul JohdoOa
likviaoi Ainerikan Kommmilstipuolue
menestyksellisesti opportunististen ryh­mäjohtajien
(Lovestone. l»epper> pe-riaateetonta
ryhmäkuntaisuutta ja ce-työväenluokan
enemmistö puolelleen
Kommunistisen Intemationalen Toi­meenpanevan
KPmitean TBysl-tetunU)
(Plenuml) korostaa, että vaOankumo^
uksellisen proletaarisen liikseoi uuden
nousuaallon edessä on ikOmmunisU-puolueen
kesäEelsln tehtävä voittaa
^väenluc&an enemmistö puolelleen.
Tämä tehtävä edellyttää johtavan roo­lin
voittamista työväenluPkan tolnun-noissa,
taloudellisissa lakotssa, karu-mielenosotukslssa.
työmaa- ja tehdas-komiteoissa,
mikä on välttämätöntä
jotta siten hft^THfamn johto kommu­nistipuolueille-
proletarjaath» ^ ratkaise­vissa
taisteluissa.
Kommunistipuolueet tulevat kykene­mään
lähestymään tämän keskeisim­män
tehtävän toteuttamista ainoas­taan
proletariaatin suurien luo^ika^
taistelnitten prosessissa, miden, alhaal­t
a i S i n rakennettävmi yhteisrintama-taktiikan
muodon'toteuttamisen pon-tavalla
volmistutettaya kommunistien
ja vallankumouksellisten ammatti-uiUö-
oppositionien ftöiniintaa reformB-tisissa
ammattiunioLssä; maissa, joissa
ammattiunioliike on hajaantunut» on
niitten kaikella energiallaan työsken­neltävä
Punaisten Ammattiunioitten
etujen voimistuttamiseksl.
Tarkotuksella voimistuttaa kommu­nistien
vaikutusvaltaa tehtaissa tais­telussa
työnantajia vastaan, fascis-mla
ja reformismia vastaan, tarko­tuksella
antaa laajemman perustan
punaisien työmaa- Ja tehdaskomite-oitten
työlle Ja tarkotuksella antaa
kaikille työväenluokan taisteluille jär-jestetjanpl
luonne, on. välttämätöntä
luoda työläisten tehtaissa valitsemien
vallahkumouksellisteh delegaattien
kaaderi. .
TTfttiririPTi KommuDistisen Intemati­onalen
jaostojen on aikaansaatava pe«
rlnpohjainen käänne ja radikaalinen
muutos työnsä metoodeLssa vallan-käppate'
ja yhtä ja, toista hauä^a.
Kuloapa Jpsi pois tästä tilaisuudessa.
Työpaikat.
käyvät aina valu vähemmäksi mlta
IfihBmmftfest talvea. mennään... Nyt on
jo suiuet Joukot t7öttöm|^,^^;mit^ sit­ten,
kun., kesätyöt. koJcpnaah loiqi^uvat.
Tuleeko aukenemaan mitään suurem­pia
töitä talven tullen on vielä vaikea
sanoa, sillä vielä ei ole merkkiäkään
siitä; J(^;mitään el tule. kaupimgissa
tulee olemaan silloin huutava ^työtr
tömyys, sillä kesätöiden loputtua äln&
jää suuremmat Joukot Joutilaaksi Töi­tä
<m kyllä Johkun verran ulkona
kaupungista, -mutta seUalslav perheel­lisiä.
Jotka eivät ole tottuneet metsä-yjn.
sen luontoisilnrtöihih, tulee tal­vi
koskemiaan kipeästi. Siirtolaisuus-tulva
t i e e vielä tätä työttömyyttä
lisäämään. Mitä tullaan tekemään tä­män
tilanteen korjaamiseksi? Ei näy­tä
vielä mitään suunnitellun ja v ^
maan el tiilla suunnltelemaähicaan en­nenkuin
työläiset nousevat yhtenä
joukkona vaatimaan työttömyysavus­tuksia,
joita voitaisiin luovuttaa hiistä
suurien korporatslonleh voittomiljop-nista
joita tjrölälset ovat heillö; köoh-neet
— J .
pi-cletariaatin Johtaja-aseman (hege­monian)
Ja Kommunlstipuolueien joh­don
lujittamisen^näissä liikkeissä.
koko Kominternin tehtävänä on
auttaa kaikilla mahdollisilla tavoilla
kumouksellisen toiminnan piirissä pro­letariaatin
kaikkein sorretuimpien; Ja
kalkkein riistet]^pien kerrosten kes-
'kuudessa, työtätekevien haisten, työ­tätekevän
nuorison Jä maaaeucnm työ­läisten
keskuudessa.
Katsoen työtätekevän nuorison kas­vavaan
rpoUin, Ja erittäinkin sodan-väarah:
yhteydessä, .stus- ky^nnys työ­tätekevän
nuorison Anallai^^
sesta mobilisoimisesta Jä laajennetun
vaikutusvallan ulottamisesta työtäte­kevän
nuorison joukkoj»! keskuuteen
mitS; ^suurimman merkityksen Ja vaa­tii
lisättyä huomiota kaikkien kommu­nistipuolueitten
pucäeltä nuorisoliik­keen
Icysymyksiln, samaten kuin Kom­munistisen
Nuoriso JCDtemationalen
t ^ n äktUviseeh tukemiseen. Viimeisen
vuoden killuessa on Kommunistinen
NuortSB Internationale täyttänyt teh­tävänsä
tPteuttaessaan Kominternin
linjaa sikäli kuin tulee taistelun käy­miseen
oikeistolaisia jä niitten kanssa
sovittelevia aineksia vastaan. Nuorten
Kommunistien Liigojen Jpukkotyön
asema Ja nUtten organlsatootinen ke­hitys,
ovat kuitenkin jääneet aivan
epätyydyttäväfle tasoHe j a tämä kier­tämättömällä
tavalla määrää välttä­mättömäksi
saada aikaan se käänne
kohdöi työskentelyyn joukkojen kes­kuudessa,
mitä kommunistisen Nuo­riso
Intemationalen Viides Maailman-kongressi
vaati.
Mafesa, Joissa pn vallankumouksel­linen
talonpoikaisliike ja kansallinen
TapaustusUlke, tulee tärkeimmän teh­tävän
käsittää, paitsi työväenluokan'
enemmistön puolelleen voittamista^
kommunististen Joukkopuolueitten luo­mista
ja voimistuttamista siirtomaissa
proletariaatin puolueina, etuvartiojbuk-äcona
ja johtavana* voimarji tulevissa
vallankumouksellisissa talteiulssa.
12. On välttämätöntä ohjata var-mtilla
kurssilla kohden Joukkopuolu-eitä
taistellen sekä lahkolaisuuden jät-tietä
ja sosialidemokraattisia tradlt-sioita,
että periaatteettoman ryhmä-kuhtaisuuden
jätteitä vastaan. Jotka
useissa puolueissa (kuten esim; Ame­rikassa)
salpaavat hlitteu edelleen ke­hityksen
j a muodostavsit yhden syyn,
joka estää ne joukkopuolueeksi tule­masta.'
:
[ Useissa Kominternin JaPstoissa,' k u ­ten
esimerkiksi Ruotsissa, on ^ edel­leenkin
laajalle levinnyttä oikeisto-horjumista,
mikä on suurena vaarana
myöskla käytiUmölliseUe työUe: I l ­man
päättävää . taistelua ja ilman
häitten opi)ortunistJsten horjtmaisien
ENQRHEiUJ
Pöy^iklrjä
C . T . U i : h suomalaisen jaoston
liittotolmikunnnan kokouksesta is
p:nä elok. 19». Sudbuiyssä läberty
haalilla. Läsnä oltvat: J . Sepiaiä
E. Passi. L . Laine. E. L a g a ^
Ja siht. P. Ruohonen. Puhetta
Johti Seppälä j a pöytäkirjan laati
aUeklrJoittanut.
1. Luettiin edellisen kokouksen pöy­täkirja,
Jcdca hyväksyttiin. Pöytäkirjan
tarkastajiksi valittiin L. Laine ja E.
Lagerbom.
2. LiittiUdmikunnan varajäsen E
Lagerhan katsottiin kuuluvan lUttoto'-
mlkuntaan vakituisena jäsenenä sen
Johdosta^, että V.. Puro Levackista oU
Jo kolmesta kokouksesta ollut pois-ia
Ilmoittamatta mitään syytä. L. Latae
oli varajäsenenä läsiiä E. Perän t i ­lalla,
joka tällä kertaa on estetty ot­tamasta
osaa kokouksiin sahuuden
Johdosta.
3. Timminsin Ilolta päätettiin odot­taa
vastausta 4x400 m. viestinjuoksus­sa
siellä tapahtuneesta erimielisyyden
aiheuttajasta Viestin ja Don välillä.
4. Päätettiin kutsua suomalaisen
jaoston V. j a u.-seurojen ylimääräinen
neuvottelukokous .koolle syysk. 1 p:ksi
Sudbuiyssä pidettävien mest. kUp B
sarjan yhteyteen. Kokouksessa tuliaan
käsittelemään yleiskanadalalsen Uiton
Ja liittomme väUsiä suhteita niiden
päätöksien valossa, joita ylelslliteo
konyentsioni. j a Ulttpmme edustajakc-koukset
ovat tehneet j a Jotka, joissain
kohdlh öyat.toisistaan suuresti eroa­via,
Edustajaplpruste sama. kuin ennen­kin,
1 edustaja j<*alselta alkavalta 25
jäseliuatä.^k<dcpuskutsu päätettiin jul­kaista
Vapaudessa; älyän heti.. Kokous
pid.etääh..sunnuntalna: syjBk. 1 p:nä
alkaen Idp 6 Ulalla,, Ylöscanadalaisen
liiton :t:p.komlt(ealle..päätettto antaa
velvoitus lähettää: edustajansa, tähän
kokpufesesi.Ja myöskin, otettiin pyy­tää
sääntöjä; sieltä heti. ennen koko­usta
tuthstumlsta varten.
5;^ Uusia ennätyksiä hyväksyttiin
seuri^Yästt: Pituushypy, nmarl Jär­nefelt
Yritys Qrelghttm 6 m. 40 cm.
saävutel;tu Creightbn Yritjtaen kan-salUsissa
kilpailuissa 3.. 6-H28. Kolmi-iQlktous,
I.. Järnefelt 13^4,, saavu­tettu
Crelghtossa, 14. 7—29. Ikämles-;
ten keihäänheitto. O. Kfiemi Yritys
Crelgiitan 41. m. 66 cm. saavutettu 14.
7---29.;; Crelghtossa. .I^ihUesten korke-
"shyppjt O. Niemi l m . .45 cm. saa-vutettai
14. 7—29 Cii^htossa. 1,600 m.
viestin. Juoksu (600x400x300x200x100)
Yritys Crelghton edustajiät Göös, Kan­tokoski,
Jämefelt,,Kotila jä E. Mäki.
Bfiin. .58,7 sek., tulos saavutettu 28.
7—29 SudbmTssä.. Lyhyt ruotsalainen
viesti (400x300x200x100) Kisa Sudbury
edustajat Häkkinen. Penttilä, Heiska-
.hen ja^ M . P i i ^ 2 mih; , » 3 seE, tulos
saavutettu: 28. 7—29. SPuth Porcupines-sa.
Alle 18 v. kuulautyöntö V. Vesa
Viesti South. Porcupine, 13 m., saa­vutettu
11; 8—29, Beaver Lakella. A l -
e 18 V. seiväshyppy V. Vesa 2.70 m.,
saavutettu 28. 7—29, South Porcupl-nessa
4x400 m. viestin juoksu Yritys
Crelghton 3 m i n . 54.6 sek., saavutettu
8—29 Beaver Ladella. 4x100 m.
viestinjuoksu Yritys Crelghton edusta­jat
<3öös. Kantokoski, Kotila ja Jär­nefelt
(samat 4x400 ins^km) 50.8 sek.
ulos saavutettu 1. 7-Tr29Sudburyssä ja
10. 8—29 Beaver Lakella. Ikämiesten
100 m. Juoksu A. Heiskanen Kisa Sud­bury
. 12.7 sek., saavutettu 11. 8—29
Beaver Lakella. Ikämiesten seiväs­hyppy
2.40- m., A. Heiskanen Kisa
Sudbury, saavutettu 11. 8—29 Beaver
] jakella. 100 m. juoksu, Ilmari Järne­felt
Yritys Crelghton 11.5 sek,, saavu­tettu
11. 8—29 Beaver Lakella. 110 m.
aitajuoksu (106 cm. aidat) Ilmari Jär-»
nefelt 19;1 sek. saavutettu 11.8—29.
Beaver Lakella. Korkeushyppy M;
Passi Kisa Sudbuiy 1.66 m, saavutettu
16. 6—29 Beaver Lakella. 10-ottelu,
voittamista, eivät kommunistipuolueet
tule kykeneviksi aktiivisesti toteutta­maan
niitä vallankumoukselUslä teh­täviä.
Jotka hlitten edessä ovat.
Lopuksi, pahnen merkille inrpletaä-risen
vallankumouksellisfci liikun v i -
hoillisten lisätyt yritykset erottaa
kommunistipuolueet laajoissa proletaa­risista
joukoista (erottamalla komJ
munistit aminattiunlolsta» kitkemällä
ne pois työpajoista, kielt&hällä kom­munistinen
sanomalehdistö; kpmmu-nlstlset
järjestöt, jne.) vetoo kpm-munlstisen
intemationalen Toixheeh^
panevan" KPmitean ISyd-istunto
(Plenuml) taistelun puPlesta kaikkia
näitä yrityksiä vastaan, ja kädttää,
että suurin vaara tällä ajankohdalla
on vaara siitä, että kommuihstipuo-lueet
raahustavat vallaakumoukselDs-ten
joukkoliikkeitten. kehit^TOlsen
tempon jäljessä, kommunistisen In­temationalen
Toimeenpanevan Komi­tean
ISysi-istunto (Plenumi) vetoo
kaikkiin Kominternin jaostoihin ke­hottaen
niitä käymään mitä päättä-väisintä
taistelua jäljessä raahusta-misen
tendenssejä vastaan. Jotka ovat
Ilmari Järnefelt Yritys Creighton 674.-
92 pist., saavutettu l i . 8—29 Beaver
Lakella.: 4x800 m.i viestinjuoksu Kisa
Sudbury; edustajat, iHäkklhen, Tam­minen^
Jaakkola ja Jansson 9 min. 21.2
sek, saavutettu 10. 8^29, Beaver La­kella;
4x1.500 m. viestinjuoksu KL<a
Sudbury, eduötajat Sinisalo, Lähde,
Laine Jä Jansson-lOmin- 32.4 sek.,
saavutettu 16, 6—29 Beaver LakeUa.
Viime liittokokouksen lÄätöksen pe-jrusteella
myöskin, hlihtoennätyksiä
tullaan hyväksymään seuraavassa ko­kouksessa.
Johon mennessä otetaan
selvää V- Kuosmasen 15: Ja 20 km.
matkoilla saavuttamat liiton ennätystä
paremmat ajat.
6. : Seuraava liittotoimikunhan ko­kous
päätettiin pitää 29 p:nä tie. klo
puoli 8 illalla Sudburyssa Liberty
haalilla.
7. MestäruuskllpallUjeh B-fearjan
yUtiibmarikä liiton puolesta Sudbu­ryssa
syysk. 1—2 p:hä valittiin O.
Rautio. '
8. Lopetettiin kokous.
- ^. Vakuude&sL .
.tP: Ruohonen, siht.
Olemme . tarkasianeet : edelläolevan
pöytäkirjan Ja havainneet sen koKo-uksen
menon Ja päätösten mukaiseksi
E. Lagerbom, \ i Lauri Lfdne.
heijastusta sosialidemokraattisista'jät­teistä.
Joista on päästävä eroon, jos
kommunistipuolueet mieUvät suorittaa „
etuvartiojoukon osansa proletaarisissa ylimääräLen^äustajakdköaksen kool-
»ikkeissa Johtaen työväenluokkaa uu-! kekutsumisessa Ja Joista tärkeimi»-
• •.••/SELOSTUS; ••• ^ • '
Canadan T U L : n suomalaisen Jaoston
V.- ja u^-seurojen edustajien yli-määrääsestä
: edustajakokouksesta ^
p:nä syysk, 1929, Sudburyssa Liberty
haalilla.': .
Kokouksen avasi liittotolmikunnan
puheenjohtaja tov. J . Seppälä selos­taen
muutamalla sanalla niitä syitä
jotka ovat olleet pakoittavinan tämän
siin vallankumouksellisiin taisteluihin' nä on juuri ky^mys liittomme ja
ja vpittoihin. - S. K , T. j yleiscanadalaisen liiton väliset sub-