Vapaus, August 9, 1929

              Sivu 2 Perjantaina, elokmin 9 p:nä—Fri, Aug. 9 No. 187 1929
VAPAUS trtm, Ostexio, kuUixa. ptbn •eaasBUi- i> a i i x i t t r i a i JchUpIZTisL
VAPAUS QJUnr) _ , . .
Tkm «air cm» !^ riZBJA •WaUa im CtaaOä. PntBAed JiHy « S»a>BiT. 0»tPto.
StfiJtcrcd at th« Pfl« Ofllea Ocpotocsi. Ottnrs. a* leecai cUm BMtta. •
40-VDotiaitteD työläisten erottanm^n
8. C- NEO, 4- VAAR»
T O I M I T T A J A T :
B. TESHUNES, M- POHJAXS.ILO. A. PÄIVIÖ.
TOAOSHUJNAT:
1 »k. $4J0. e kk. »SO. $ Vk. t i . K i« 1 kk. «lÄ. — jrwjmi»oai« K
: I »k. UM. 6 kk. nSb, 3 kk. « f . » J . 1 kk. $IM,
Ssos«es »ekS BCSMSU
IMrilBMtakMt SOitktÄa. »IJOO kolme koU».
mmm. UheUOivi ila«tsihiata «nkataca.
tAtccB «Jottsja fl-^iT-*-" piiSS olla koonoriau »»Uo 4 ig. OmeMtjmiMfiUi-* eacgjicJ arklpiHiai.
k i>««t «iherttU:» aaefliBa amoaf lJ»« faaid 'eopl. 1» Canaoa.
na^ iaae^des. 7Se. Tb« Vapaaa
•aa atta aSMa takasaa aaa vasustu caaintiucca
'•• ^^SO^MTJ! V. KASSASTO. liikkeeaJu-luja.
brieeM«uv>. kJxJotukaa w«lelie«» lUkkeaA^uJa»
««MS^eti M»<. la Uumo: Uhm, B-lMma. 37 L » . * St. «'-''-»•• « « ^•
PakcGa SJ6V.
Box « . SodbrniT. OP»
Pravdan ''Ensi yhteenveto'' punaisesta päivästä
. Neuvostoliiton kommunistisen puolueen ^bolshevikit) pää-äänen-kannaitaj
a Pravda lausui t.k. 4 päivän johtavassa kirjotuksessaan:^
On jo selvää, että kansainvälisen proletariaatin elokuun ensimäisen
päivän mielenosolus suuresti ylitti viime vuosien vappumielenosotukset.
Sen silmäänpistävä piirre oli se, että se ei rajottunut pääkaupunkeihin,
vaan levisi maakuntiinkin.
Toinen seikka on tämän mielenosotusliikkeen saama järjestynyt
luonne. Se oli ensimäinen maailman kommunistipuolueiden tekemä
yritys koetella otettaan joukkoihin. Ensimäinen päiv^ elokuuta todisti,
että me kommunistit olemme parhaiten järjestynyt, kurinalaisin ja par­haiten
keskitetty kansainvälinen voima, joka jo kykenee saamaan liik­keelle
miljoonia työläisiä ^kautta maailman.
Me saatoimme nämä sadat, tuhannet ja miljoonat työläiset liikkee­seen
aikana, jolloin porvaristo vasta valmistelee sotaa pasifististen sa­nanparsien
verhon lakana, joka merkitsee sitä, että sotajoukkojen liike­kannalle
asettamisen hetkellä kommunistipuolueet nousisivat täysin aseis
tettuina vastaamaan kapitalistiseen sodanjulistukseen.
Meidän voimankokeemme elokuun ensimäisenä päivänä oli tule­vaisuuden
barrikaaditaistelijain koe. Se tosiasia, että huolimatta poliisi
sorrosta proletariaatin laajat joukot monissa maissa ottivat osaa mie-lenosotuksiin,
osotlaa, että tärkeä osa työväenluokasta käsitti sodan-vaaran.
' •
.., Meidän ryntäyksemme imperialistista solaa vastaan ei päättynyt
elokuun ensimaiseen päivään, vaan vasta alkoi. Sitä täytyy jatkaa kai­kissa
kapitalistisissa maissa, erikoisesti kaduista käytävän taistelun muo­dossa.
Työväenluokan täytyy olla antamatta perään luokkavihollisel-leen
ja voittaa kadut työläisten mielenosotuksille. Me kommunistit olem­me
kyllin voimakkaita seuraamaan saksalaisten toverieihme esimerkkiä
ja pakottamaan porvariston muissakin maissa antaantumaan tässä ky
symyksessa ja sallimaan työläisten käyttää katuja mielenosotuksia varten.
Elokuun ensimäisen päivän opetuksista lähtien'meidän täytyy koet­taa
muuttaa jokainen yhdessä tai toisessa maassa tapahtuva suurempi
tai pienempi luokkainvälinen yhteenotto luonteeltaan kansainväliseksi
luokkataisteluksi. Eteenpäin, elokuun ensimäisestä, punaisesta päivästä
r— uusiin kansainvälisiin 'taisteluihin, jotka tulevat johtamaan proletaa­riset
joukot kaikkein .^viimeisimpään suureen taisteluun! - ,
Kun tiK)tannon järkiperäistyttämi-cen
nyfeyisin merkitsee työkiihkon no-pelstuttamlsta
suurtuotannon uusim­pien
menetelmien Ja parannettujen
koneitten kautta, niin se kohottaa
yhä uusia Ja uusia probleemeja. Joita
kapitalismi ei voi eikä tahdokaan rat­kaista.
Tältft perusteelta kysymyksiä
tarkastellen porvariston tusinatiede-miehet
kehittävät hassujakin tunnus­lauseita.
Jotka työläisen korvaan kuu­luvat
sangen kaameilta. Yksi Stuart
Chase, Joka tainnetaair feolllsnuksien
tuhlausta koskettelevan teoksen klr-
Jcttajana, toistaa berrojensa huudah­dusta:
"erottakaa työläiset nelikym­menvuotiaina",
muutamassa porvaril­lisessa
makasiinissa. T^män tunnuk­sen
'perusteluksi - asetetaan se, että
nuoret työläiset ovat nopeimpia, tar­kempia
Ja kestävät paremmin työkiih-kon
tavattoman Jännityksen. He
ovat ainesta. Jota voi melkein ra­jattomiin
riistää Ja heistä saa-daanvoittoa
runsaammin, mukavam­min
Ja pikemmin. Vanhempi työläi-
Mutta työstä erottaminen merkitsee
toimeentulon loppumista,' nälkäkuole­maa
Ja ennenkaikkea suuren työttö­mien
Icenoksen kapinaa vallitsevaa
Järjestelmää vastaan. SilEsi ^mainittu
Stuart Chase suosittelee työttömien
tilastollista laskemista, työvälityksen
yleistä systeemiä, yleisten täitten' teet­tämistä
^ttömUlä työläisillä, t^öt-tömsrysvakuutusta*
Ja työpäivän ly­hentämistä,
varottaen lopuksi herro-
Jaan, Joidai laskuun hän kirjottaa,
että koneiden aikakausi ilman riit­tävää
työläisten suojelusta - voinse _ ^
raastaa aJas koko yhfeistamnalllf^ j^Y^in;"^^^;' ^^nssa^
Tärmola, Ont.
Mnotamat nousivat takakapalHIeen
allekirjoittaneen kirjotuksen johdos­ta,
vaikka ei kyllä sillä tavalla,
kun oli tarkoitukseni. Kirjoitin sik­si,
että asiat, jotka ovat kyteneet
pinnsn alla jo useita kuukausia,
lopultakin vedettäisiin pinnalle ja
käsiteltäisiin kertakaikkiaan lop-
^puun. Sillä /sellaiset häiritsevät
,'järTestötoiinitttaa. Vai oletteko sii-erimieltä?
tuntunut tilaisuutta kovin paljon pa­rantavan.
Asiat, Joista olisi pitänyt
tarkemmin keskustella, jäivät syrifään,
kun er ollut enää aikaa.
Nyt oli tänne conan hubneuston
hnw)n?^" herättänyt se lamaannustHa'
mikä tässä kylässä tällä kertaa vai
litsee, jonka Johdosta olisi tarJolla~Joi-takin
huoneustoja. jotka näyttävät
edullisilta ostaa,- vaan komitea on tui-'
kinut näitä saatavana olevia huoneus­toja
ja huomannut ne jossain mää­rin
epäkäytännölliseksi ja samalla,
suuria muutoksia kysyväksi min. oUen
yritetään olla 'vanhassa vuokrakasar-missa,
mikä näyttää paljon muulle
kuin osuuskaupan liikerakennukselle.
NDRHEILO
KILPAILUKUTSU
Ainoastaan
kaikkia C. S.
täten
T. U.
seuroja jäsentensä kautta o^s^^S?
maan syys-urheaukilpailuihin w
ka' asianomaisella ^—" -
tämme ^elokuun 25 «s;..^--
teollisuusjärj^tehaän yhtä nopeastlJNyt kumminkin otimme
nen, vaikka tottuneempikin, on jo hi­dasliikkeinen,*
vaatii enemmän palk­kaa,
tarvitsee "enemmän lepoaikaa ja
on vaativaisempi työnantajaan näh­den.
Sen vuoksi nelikymmenvuotiaat
ovat erotettavat
kuin toiset sitä rakentavat.- "Se voi
upota barbaxismiin", ottelee kirjot-taja.
PäinvastoiD: Sellainen Järjestelmä,
Jossa 40^yubtiaat ihmiset jätetään
nälkäkuolemaan on Jo sellaisenaan
barbarismia..' v^^l^^T^^rwn>olll^^a>u^rt«»n
työväenliike Johtaa'poisj^n barbaris­mista
sellaiseen yhteiskunnalliseen ta­lousmuotoon,;
Jossa nuoren .sekä van­haa
työläisen elämä ön turvattu Jä
Jossa alati: parannettavaa talousko-iieistoä
käytetään yhteiskunnan kaik­kien
jäsenten hyväksi Mutta tämän
muutoksen .toteuttaminen edellyttää
työväenluokan - haUintoa' ' nykyisten
Isäntien ylitse. — Työm.
Suomen porvaristo ja Englanti
- Suomen porvaristolla on merkillinen kyky suuntautua lamppujensa
' täyttämisessä laskevan auringon maihin. Kenellekään ei ole tuntematonta
[ tämän maan porvariston aikoinaan harjollama Venäjän keisiarivollan lie­hakointi
ja' kaupankäynti sen kanssa kansan oikeuksista. Mplemniin käsin
oli Suomen porvariston määräävin -osa tsaarien^rraopätöjen onkijana.
Kun tsarismi osottautui mahtinsa menettäneeksi, kiitos Venäjän työ­väenluokan
sankarillisten taistelujen —- ja kun sillä ei ollut enemmän
toivottavissa ja saatavissa, haki porvaristo itselleen uuden jumalan. Sak­san
keisarivallan. Keisarillisen Saksan ihailu ja sille antautuminen oli
eräitä vuosia sitten porvariston ke*skuudessa niin yleinen, ettei sellaista
liene tavattu itse emämaassa. Saksa oli yli kaiken, keisarillinen-Saksa.
Mutta oli sekin pelannut pelinsä loppuun, tehnyt
tuhonsa omassa.imaassaan ja muissa maissa, eivätkä suomalaiset porvarit
ehtineet saada edes sieltä hakemaansa kuningasta, .kun keisarius luhistui
kuin korttitalo.
Saksah keisariuden romahdettua alkoi saksalaisen imperialismin ihai­lu
hälvetä porvariston päistä. Näköpiiriin ilmestyi uusi mahtaja. Eng­lanti
on maailmansodassa yoitlaneen imperialistiryhmän johtava taaa, ja
kim suomafaisel porvarit tämän lopulta hoksasivat, alkoivat he rentoina
heittäytyä tämän eteisen vartijaksi,, jota tehtävää ne* parastaikaa suorittavat.
Suomen porvariston othahaluinen ja omalaatuinen kiintymys Englan­nin
imperialismiin johtuu lähinnä siitä, että nyt on Englanti Europan joh­tavan
imperialismin • pääsantarmi, kapitalistisen riiston ja imperialismin
-ylipappi, lyhyesti sanoen luhistuvan kapitalistisen maailman päätuki ja
turva. Sydämensä sisimmästä halusta katsookin Suomen pQijvaristo uuteen
isäntäänsä pelastajana ja auttajana, kuten se katsoi aikoinaan Venäjän
tsaareihin ja Saltsan keisäreihin. Mutta taloudellisetkin syyt vievät Suo
roen porvaristoa Englannin imperialismin saappaaj^ pohjan nuolemiseen
Menetettyään välkalsuvuoddsfa'lähtien laajat -VenäjäH markkinat, joutui
Suomen kapitalismi -länpennmiden,^erik9iMstj[.-)5QsIa^ va­raan
puun ja paperin?vjejänä ja KtJgJlanni^ marlddnat '^at^ senrelinher-inona..
Tämä^, sai niin Jielposti unohtamaan entisen rakkauden ja uskolli-suuden'yala^^
iinuiile saksdilj6.vv - ...
. Työläisille olisi jotenkin samantekevää, kenen porstuansa porvaristo
tahtoo loppuaikansa maata, jos kysymys olisi vain porvaristosta.. Mutta
Englannin imjperialismin. reessä makaaminen ei ole pelkkä,porvariston
siveyskauppa, se on paljon enemmän. Ristiriidat, jotka kehittyvät impe­rialististen^,
maiden eteen yhä kasvavassa määrässä markkinoista, raaka-ainelähteistä,
pääoman sijotusalueista ja taistelusta valtaan pyrkivää työ­väenluokkaa
vastaan, ennenkaikkea Neuvostoliittoa vastaan, jossa riisto
on lopetettu ja jossa sosialismia rakennetaan. Kaikki nämä impeiriälis-min
vastakohtaisuudet johtavat kiertämättömiin sotiin, jössä Englannilla
tulee olemaan pääosa. Uusia sotia silmälläpitäen hankkii Englannin iin-perialismi
itselleen liittolaisia ja vasalleja. Ei ole suinkaan sattuma, että
sen katseet ovat kohdistuneet lähinnä Suomen porvaristoon. Siinä siih-teessa
se onkin onnistunut.
Niifipä. tervehtiikin Suomen 'porvärilehdistö Englannin sotalaivastoa
Suomen satamissa ensiluokkaisena vieraana, sen käydessä mittsilemass»
Kommunistipuolueen toinieenpanevän keskus­komitean
tä3rs'isti^^
Suomenlahden vesien syvyyttä ja pituutta,. harjottamassaeskade€;reJ2ra^
tulevia tarpeita silmälläpitäen. Ja ne Engl^uinin xmjperiaU^in *^tärp
tiedetään. Sen katseetlcohdistuvat Suomenkin perukkaan, siih«4 maahan.
jossa työläiset rakentavat sosialistista yhteiskuntaa, maahan, jota tlnjg-lannin
imperialismi vihaa ja pelkää enemmän kuin mitään muute maata,
koska työväenvallaii maan pelkkä olemassaolo on uhkana, tä^ ainoastaan
Englannin imperialismille, vaan kaiUden maiden imperialisleille.
Pelkästä kohteliaisuudesta Suomea kohtaan ei suinkaan 'Englannifi
laivaston vierailu tule t^aAitumaan. Lapsellisuulta olisi scIlaislaL uskoa.
Canadan kommunistipuolueen kuu­dennessa
edustajakokouksessa vali­tun
toimeenpanevan keskuskomitean
ensimäinen täysistunto kokoontui
Torontossa perjantaina, heinäkuun
12 p:nä. Täy8'istunto kesti neljä
päivää, päättyen aikaiseen seuraa­vana
tiistaiaamuna."
Vaikka kokouksen työ oli pääasias­s
a " laadultaan jäpjestöllistä, käsit­täen-
toimitsijain valitsemisen, toi­meenpanevan
keskuskomitean kan­sallisten
jaostojen perustamisen jne.
niin käsitteli se myös muita perin
tärkeitä kysymyksiä.
Teeseistä "Nykyinen ' tilanne ja
kommunistipuolueen tehtävät", jot­ka
kuudes edustajakokous lykkäsi
uudelle t<nmeenpanevalle keskusko­mitealle,
esittivät toverit Smith - ja
MacDpnald luonnoksei), joka muu­tamilla
pienemmillä muutoksilla ~ja
lisäyksillä hyväksyttiin ja jätettun
poliittiselle komitealle lopullista toi­mittamista
ja 'julkaisemista varten.
Selostuksen .ääriviivoista puolueen
työlle tulevaa, noin seitsemän kuu­kauden
aikaa varten -jä toimeenpa­nevan
keskuskomitean erinäisteh ja­ostojen
työn määrittelemisestä esit­ti
toveri MacDönald.
Toimeenpanevan kesteiskomitean
jaostojen työtä käsitteleviä «elosr
tuksia esittivät seuraavat toverit:
järjestö jaosto .—— tov. Ryan, agi-tatsidni-
ja propagandajaosto — toy.
S. Smith, teollisuusjaosto —•. tov*
Buck, maatalousjaosto -.-^ tov. S.
Smith. .,• •
Toveri • Ryan esitti selostuksen
kommunistisen nuorisoliiton toimeen­panevan
kansalliskomitean puolesta,
käsitellen erikoisesti liiton äskeisen
Icansallisen edustajakokouksen pää­töksiä.-,
:, • ' «•
Toveri Hill esitti selostuksen Ca­nadan
imperialistivastaisen liiton
perustamistehtävästä.
Puolueen piirien tulevistja edus­tajakokouksista
keskusteltiin. Nämä
piirien edustagäkokoukset ovat erit­täin
tärkeitä. Tehtiin päätös, että
edustajakokoukset täytyy pitää kai­kissa
piireissä ennen syyskuun 1
päivää. Piirijärjestäjistä laadittiin
luettelo ja poliittinen komitea tulee
lopullisesti, päättämään toverien si-jottamisesta
eri piireihin.
Kuudennen. edustajakokouksen
päätöksien mukaisesti päätettiin toi­meenpanevan
keskuskomitean yhtey­teen
perustaa seuraavat erikoisjaös-tot:
osuustoiminnallinen, militaristi-vastainen,
maataloudellinen ja rans-kalais-
canadalainen, ja toverien nii­hin
nimittäminen jätettiin ppliitti-sellc
komitealle.
Erikoista huomiota annettiin Ca­nadan
työväen puolustusliiton suo­rittamalle
tärkeälle.työlle, liiton toi­meenpanevan
• kansJalliskomitean puo­lueryhmän
selostuksen perusteella.
Seuraavat" tovferit 'muodostavat
toimeenpanevan kieskuskomitean po­liittisen
komitean:.' B. Buhay, Tim
Buek, M. Bruce, Tom Ewan, Graves,
Macbonald. is. Smith, A. Vaara ja
P. Rose (nuorisoliiton .^edustaja)
Toimeenpaneva sihteeri on tov. .T.
Buck.'.:^;':^'; •\V:'-.;; :
Puoluesihteeriävalittaessa tov.
MacDonäld esitti, lausunnon, jossa
hän pyysi •' vapautusta vakinaisen
pupluetpimitsijan , velvollisuuksista.
Tämän suhteen hyväksyttiin seu­raava'
esitys: :
"Katsoen tov; MacDonaldin lau­suntoon,
häntä ei aseteta ehdok­kaaksi
puoluesihteerin toimeen. Tov,
IfacPonaldillb myönnetpLn vähin-tuotti
- seuraavat tulokset; agit.-
prop.-jaoston johtaja tov. S. Smith,
järjestöjaoston tov. Vaara, teoUi-lan
toiselta kannalta,
kaneet harkitsemaan epäkohtia, vaan
käytämme voimamme saadaksemme
kirjottajaiT nimen. Ee se kenen­kään
luokkatietoisuutta lisää, eikä
epäkohtia^ poista, jos nimen tietoon
saatte. Jokainen osaa saD<;^.,sen
ilman päänvaivaa. Jos kirjoitukses­sani
oli jotain epätodellista, niin oi-kaskaa.
Näyttää että olen heittiö,'
kun astun kipeälle liikavarpaalle.
Nyt me turvaudumme osaston 'a-puun
saadaksemme kirjottajan ni­men.
Eikö olisi ollut ainakin yhtä
hyödyllistä keskustella mikä »vaiku­tus-
"Sirpaleen" levittämisellä pn.
Ensiksikin siinä antaa rahallisen
kannatuksen Valkosuomalaiselle leh-tiliikkeelle^
porvarillisen agitatsioo-nin
tekemistä varten luokkatiedotto-man
työläis- ja talonpoikaisnuori-son
keskuudessa Suomessa. ; Sillä
se on juuri sen suuntaisten lehtien
tarkoitus: keyyiHä ja sisällyksettö­millä
kirjoituksilla viedä vapaa-aika
ja kääntää 'lukijakuntansa ajatuk­set
pois työväen lehdistä ja kirjalli­suudesta.
Lisäksi näytämme sillä,
että vielä annamme moraalisen kan­natuksen
valkoisen -Suomen porva­riston
henkisille tuotteille. • Tämä
Vaan mehän yleensä olemme hyvin vaa.-
timattomia. Kuitenkin, jos aiotaan asi­asian
vai **'^™™® P^^****
Vm ai"' ^^'^ kyliin avomielinen sanomaan
r.mme ai- ostetaan kaksi lottia nyt heti,
kun m- pn saatai^na joillakin .sadoil­la
dollareilla ja parhaalta paikalta.
Siihen me pystymme ja sitten raken­namme
talon kun näemme sen par­haaksi
Ei siinä niin suuria summia
sentään tarvitse, kun tämän kylän tar­vetta
vastaavan liikehuoneuston ra
kentaa, Jä voipihan rakentaa siltä va-raltat,
että voi tarpeentullen Murentaa.
• Se kalusto kuulosti vaativan niin
luvalla
päivänä 192S
Creighton MineHa, alkaen klo tl aamupäivällä.
Toivoen runsasta- osanottoa, aina
vainuina vastavierailuun vointiuane
muicaan, merkitsemme työläLsoAsi.
lutervehdyksin
Creighton v.- ja u.-seura Yritys.
Emil Perä, Vili G«ös,
- sihteeri
Sstr-tov: st » a S l Ä t o n -"ä™.: »«^ i"-voitte iW„it*^ ni tosiasioilla kumota, niin olen val-i
o«Q+r.« o julkisesti tunnustamaan ereh-i
jaoston johtaja- tov. S.jdyksenr ja ilmoitan nimeni vapaa-ehtoisesti.
— Kössi -
tov. J. M'. CJarke ja ranskalais-canä-dalaisen
Smith. .
Puolueen pää-äänenkannattajan,
Work€rin,-toimittajaksi valittiin tpv.
M. Bruce;; Kuukausijulkaisu "Ca­nadian
Labour Monthly" päätettiin
asettaa agit.-prop.-jaoston alaiseksi.
Juutalaisen "Kamf "-lehden toi­mittajaksi
nimitettiin tov. Halperin
ja liikkeenhoitajaksi tov. Lapidas.
Puoluetoimitsijat muissa vieras­kielisissä
lehdissä jätettiin poliittisen
komitean harkintaan.
* Toimeenpanevan, keskuskomitean
eri jaostojen jäsenet jäivät jaosto­jen
johtajain nimitettäviksi ja po­liittisen
komitean hyväksyttäviksi.
Workerin r ja Labour Monthljm
liikkeenhoitajan valitseminen jäi por
liittiselle komitealle. ; . - /,
Tov. .Biick'valittiin puolueen
edustajaksi kommunistisen nuoriso­liiton
toimeenpanevaan kansallisko­miteaan
ja toy. B. Buhay^ puolueen
edustajaksi mainitun komitean ' las­ten
jaostoon.
Vermilion River, -
uubsia
Osaatoni kokous
oli t.k. 5 p.,: jossa päätettiin ru­veta
oikein joukolla rynnistämään
uusia jäseniä järjestöön. Kaikki
vanhat' jäsenet hanjj^ivat uusia jä­seniä,
"ja sitten vielä valittiin sitä
varten 5-henkinen _ komitea, johon
tulivat V. Lehti, Ida Rossi, Hilja
Erkkilä, H. HiU ja Elvi "Koski. K6.
mitean huoleksi - jäi erityisen . j'äsen-ryntäysiltaman:
laittaminen 1^ p.
syyskuuta. Johtokunta on tutkija-komitea
uusiin jäseniin nähden, ja
sen jälkeen iso kokous hyväksyy tai
Äylkää. -.!.-v\'.
Uasiin tehtäviin
valittiin: kuliiisimiehiksi A. Jakonen
ja D.' Nieminen; j&rjestysmieheksi
E. JErkkilä; huvitoimikuntaan Hil­ma
Kulmala;
Punaisen paivan vietosta
sukeutui keskustelu syystä, kun
meillä sitä vietettiin, niin oli kou­rallinen
väkeä'haalissa. Enin osa
jäsenistä' loisti: poissaolollaan. Ei
meillä ollut niinkuin muualla, että
tuhatlukuisina- kokoonnuttiin, eikä
mitään valtavia'- kulkueita. Oli sen
verran että näki Kokouksen toivo­mus
oli et{ä tämän luontoisiin t i l a i ­suuksiin
pitäisi kaikkien jäsenten
tulla ja -tuoda vielä toisia^ tulles­saan.
Kulienkin rahallinen .tulo oli
hyvä henkilömäärään nähden, $19.
$19.10.
Katsaus ympäristömme kehitykseen
Kehitys täällä sentään astelee
hiljaa, mutta^varmoin askelin, sosia­listista
päämäärää kohti,-katsoen sii­hen
että paikkakunnallemme on jär­jestetty
ja avattu työläisten, kulut-
4-tajain ja tuottajain yhteisen liik-keefa,
Co-Operative Trading Co.
Ltd :n jakelupaikka, josta on jo an­nettu
ulos,ruokatavaraa, kuten jau­hoja
y.m. Nyt ei täälläkään enää
tarvitse mennä yksityisten nylki jäin
jjnettäväksi,. vaan saavat työläiset
ja farmarit ostaa itselleen kuulu­vasta
liikkeestä mitä vaan tarvit­see
ja lähettää kermat ja maidot
samaan liikkeeseen..
Eikös olekin pitkä -askel saatu ai­kahan
yhteisvoimin. Niin, järjeste­tyin
voimin saamme paljdn aikaan,
vaan yksilönä: olemme heikot hyvin
järjestynyttä •'. porvaristoa vastaan.
Siispä, työläiset ja pienviljelijät,
kaikki osuustoiminnan ympärille ^ ja
olkoon tästä lähtien tunnussanamme,
että työläisten osuusliikkeet saavat
meistä pysyvät -kannattajat ja me
tunnustammie- liikkeen omaksemme.
Paikkakuntalainen."
suuren pääoman, että oikein -hirvitti.
Vaan kun nyt olen ajatcUut, niixi eihän
niitä uuteenkaan huoneustoon niin
hirveän mahtavia, tarvitseisi laittaa,
sen arvoset vaan että ne tj^djrttäisi.
Jonkun yksilön kannattaa meille pi­tää
yllä kauppahuoneustoa Ja kalus­toa,
vaan meidän joukkona on hyvin
epävarmaa! Tämä johtuu siitä, ettem­me
ole kyllin selvillä näistä asioista it­sellemme.
Ajatelkaapas, me maksam­me
vuokraa yksityiselle porvarille Ja
£^unalla avustamme hänen talpudellis-puheenjohtaja.
Kilpailuohjelma: 7-ottelu: 100 m,
kuula, korkeus, Kekko, pituus, ko-häs
ja kolmiloikka. Naisille 3-otte-
-jiu: 100 Tn.i'kuula ja pituus. Ylä.
- nen 2000 m. juoksu. 7-otteussa jae-taan
5: piajkintaa. Naisten kolmiotte­lussa
3 ja 2000 m. juoksussa 3.
Ilmottauduttava 21 p :ään menees-sä.
Vieraspaikkakuntalaisille va-raammö:
vapaat asunnot.^
ta asemaansa vaikka siihen ei ole eh­dotonta
pakkoa^ Toivoisin, että osuus­kaupan
jäsenet vähän syventyisivät
täliän asiaan ja sitten ratkaistaisiijn
harkinnan perusteella puollvuosikoko-uksessa.
Eikä käsiteltäisi tätä nainään
sivuseikkana. Toiminnasta pn aina tu-
^ksia Ja tulokset vaatii toimintaa.
Sen. bsuusleipomon kanssä~on nyt
samalla ..tavalla. Siitä- ei ole Jäsenis­töllä
paljon mitään .ennakkotietoa, ei
ole tehty tilannetta selväksi, ja jos
puoUvuosikokouksessa tämän asian
käsittelee, on sysrtä epäillä tuleeko s=e
non yhtäkkiä kyllin selväksi; Selos­tettiin,
: että sitä jäsenistö. vaatU • ja
heille on se annettava, mutta ei ole
paljonkaan selostettu että mitenkä ce
kannattaisi. Kokouksen lopussa , huo­mautettiin,
että olisi $1,000 kustan­nukset
sen kunnostamisessa ja pitäisi
olla $2,000 :nen kulutus ennenkuin se
kannattaisi vaan ei ollut ennakko­laskelmia
miten . suuren - kulutuksen
voisi täällä olettaa saavan yjn.s. Siis
tämäkin sietäisi enempi julkisuutta,
että jäsenistö asian käsittäisi enqen
kokousta, jälkeen se on taas myöhäis­tä.
:
Yksi .asia vielä kuulpsti olevaio'epä­selvä,
tässä sivumennen sitä vähän
selostetaan. Vuosikokous päätti että
voitto-osinkoja jaetaan osakkeina ' ei­kä
rahana.'Osa jäsenistöä on varttonut
ja yhä vairtfcoo ja kyselee, että miksi-kähän
mInuUe ei; läheltetäkään osa­ketta,
missä öurieessä ön vika? Sii­nä
se on. Jokainen, säl vuoden alussa
"steitmentin". missä selostettiin kuin-'
ka suuren liikevaihdon on itsekukin
tennyt jä myös kuiiika suuri on voit-tO;^"
sinko. Tämän dokumentin kans­sa
kun menee osuuskauppaamja -Kuu­selalle
selvittää mitä varten on lilk^
keellä, niifr asia selviää ilman kiukut­telematta.
Jä niin saatte paperit.
Kokouksessa mukana ollut.
VASTAUS
Nyt on taasen se aika.
So. Porcupine, Ont.
Osunskaopan. kokoufcisesta
lausun „ vähän ^mielipiteitäni, kokous
oli tarkotettu tämän haaraliikkeen a-sioiden
selvittämiseksi ennen puolivuosi
kokousta, joka on t i . 18 p. Timmin-sissä,
että asiat olisivat täältäpäin
selvät -ja jäsenistön ymmärrettävät.
Se selvyys, mihinkä päästiin, oli hy­vin
heikkoa. Suurin osa ajasta kulu­tettiin
vähäpätöisiin mkkeen johto-^
kimnan ja jonkmi palvelxiskimnassa'että koettaa . k i ^ tehdä hlenom-plevan
henkilön arvosteluun, mikä ei man kuuppäuksen, se pn se: — —J ^ —•
T.k. 5 p. ajoi Edvin Kuusela au­tonsa
säpäleiksi Timmlnsin ja Etelä-^
pään välillä, autossa plleet kohne hen­kilöä
selvisivät ihan ehjin nahoin, en
ole kuullut ovatko edes säil^täneet-'
kään. Auto oli uusi vasta 3 viikkoa
ollut käytännössä, vaan kyllä se nyt
näkyy olevan valmis. En ole kuullut
mikä oli tämän onnettomuuden syy,
tiessä ei tällä kohtaa ole mölttlnalsta,
vaan se kai oh nykyään ."stallissa'
Entinen ja nykyinen Kaufsky msurxi-laisnuden
väärentämisestä
Vapauden elokuun 5 ;hen päiviin ns-sä
o}le^seen iirjotuKseen "Työläiset
uhkaavat lakolla Bethnalissa. Ha­luan
selostaa Bethnalin kämppäkir-joituksen,
jos syytetyllä on siihen
mitäair tilaisuutta.
En ole mielestäni esiintynyt mi­nään
paasina, olin paremmin niin­kuin
tulkki teidän ja komppanian
välisen. äijän välillä, koska olin
paras puhumaan, vaikka mioäldn
olen hyvin iyhyt kielestä. Ja mitä
tuli siihen komppanian . lisärahaan,
jonka se paasi lupasi iininulle, ei se
johtunut teidä'n työstä ensinkään, oli
teillä vähän tai paljon työtä. Enkä
tiennyt itsekään minkä hän antaa,
kun hän ei antanut mitään määrää
siihen. En mielestäni katso sen ole­van
niin suuren rikoksen, koska sitä
ei ole tarjottu minulle mistään kä-tyröimisestä,
vaan siitä, että kun
minulle tuli aina. kaikenlaisia eri
kulkuja. Esimerkiksi kun se komp­panian
paasi tuli mihUn puheilleni
kesken työni, niin piti minun läht^
mihin milloinkin meteää ja muita
katselemaan.
Ja mitä tulee siihen teidän "pet­tämiseen",
niin isen kyllä tein, mut­ta
toisessa valossa kuin te .luulitte.
Näet kun se paasi lupasi Mmppä-jcalustjDh
ilmaiseksi silloin kun teh­tiin
se kauppa, mutta sitten jonkun
ajan perästä ilmoitti vetävänsä
$25.00 vuokraa, niin minä kaikkia
rettelöitä välttääkseni eh ilmoitta­nut
teille siitäi ivaan päätin maksaa
sen itse niistä lisärahoista, jotka
se: paasi lupasi ahtaa minulle erityis­ten
töitteni palkkioksi.
Ja .sitten-te epäilette, että minä ,
olen säkkä3rttänyt' teidät. Pitipä tei­dän
tietää että siinä ei ole mikään
semmoinen kyseessä. Olihan T. Jyl­hä
siinä kokkikämpäh edessä kun se
paasi-tuli minun puheilleni ja ky­syi,
otanko minä sen ajon, johon
minä vastasin, että eh sitä otau Sil­loin
paäsii sanoi,' että: siinä tapauk­sessa
hän selvittää 'jiaikki miehet.
1 Syynä, e t t e n ajoa ottanut, oli se,
että komppania vei kaikki kämppä-kalustoh
ja hevoset pois ja minun
olisi täytynjH;' he horiimata tilalle,
jonka minä katsoin mahdottomaksi,
sillä kysyjä -liian paljon varoja köy­hältä
ihmiseltä ostaa kaksi p a r i a he­vosia
ja sellaiset vehkeet mitä siinä
tarvitsee. Ja _ hiin ..ine jouduttiin
kaikki lähtemään. •;; k^^ ha­luaa
ottaa sellaisen • miehen eli kän-gin
joka hPnimaä ne te^ ja jos
te rupeatte: j a iaitatte ne, n i i n te
-tään vueden vapaus vakinaisen puo-
Inetoimitsija^ tehtävistä, joka alka­koon
mahdollisimman pian, poliitti­sen
komitean määräämänä aikana."
Siihen sa^cka, kunnes vastavali­tut
toimitsijat voivat ryhtyä' tehtär
viinsä, nimitettiin väliaikainen s3i-teeristö
tovereista Buck, HacDonald
ja Smith.
Eri jaostojen johtajain vaali <
jolloin metsä rupeaa vaatimaan mie­hiä.
. Sifioin on tämä Igriä hyvin
vähissä toimivista. joukoista. Sil­loin
on niiden /velvollisuus taasen
astua areenalle,/jotka jäävät kau­punkiin.
Raskaaksi kaitse käy
muutamiUehairbilfe henkilöille toi­mia
kaikissa tehtävissä koko tal­ven,
mutta ei v pnölnetyötä s3ti so­vi
jättää, vaikka siinä olisi miten lu­jilla.
- Se on vietävä eteenpäin sään-nSHisesti
Siis toivon että jokai­nen-
ottaa tämän huomioon ja käy
kokottksissa ja ottaa sen tehtävän
vastaan, - mihinkykenee. Silloin
päästään eteeninin.; — JepettL
Marxin arvostelijat ja "korjaili- dän mielikuvansa "automatisesta"
i.»» - • •• • •- • 'talouskulusta on muka marxilaisuute
ta. - ' " . . . . r / ' •^^^••••^
Marxilaisuuden historia tuntee-tä­män
herrasväen, tämän '"marxilai­suuden
puolustajaih" joukon. Toi­sen
intematiOnaieh" • varhaisempina
aikoina esiintyi marxiläisuudön ar­vostelijana
ja "korjaajana" täniä
sama joukkoj joka nyt esiintj^
''marxilaisuuden .puolustajana". Sii­hen
ailcaanj jolloin Kati Käutsky
vielä taisteli marxflaisnuden puoles-
''tattätäjouldcoa vastaan, taittoivat
arvostelijat peistään —^' inhimiHiisen
tahdon voiman puolesta,: jonka he
sanbivat Marxin kieltäyän.-
Njrt nämä ainelset p^
viirinsä "automaattisen taloudellisen
kehityksen" puolesta. . j
- Tässä luulisi olevan ristiriidan.
Saatetaan.Icysyä: oVatko nämä I d ­aankin
samoja? Kyllä se 7 samaa
herrasväkeä oh. Eikä äihä todeUi-snudessa
mitään ristiriitaa ,oie.
Kummassakin tapauksessa esiini^
Marxin oppien väärentäminen ja ebt-keminen.
Ja kummassakm tapauk-^
seas^ pohjautuu asia. ssuhaan ^rsy-mykseen:
inhimillinen tahto jä yh­teiskunnan
.takindeDinen kj^brlys. Air
kaisemmat revisionistit erottivat tdlt^
don "automaattisen taloudellisen ke-jaf'
—^entiset revisionistit ja ny­kyiset
sosialidemokraatit —-ovat ai­na
kompastuneet väittämäänsä "niar-xilaisnuden
vastakohtaan", joka
muka ilmenee inhimillisen tahdon (ja
teon) ja taloudellisen kehityksen, vä­lillä.
- , '
Kuunnelkaapa nykyään sosialide­mokraattien
iörpötyksiä kommunisr
mia vastaan.- Uudelleen ja uudel­leen
vatkaavat ~nämä herrat kuinka
inhimillinen tahto ja sen kannustar
ma teko on arvoton kumouksessa.
Kumouksiahan ei tehdä, ne synty­vät."
' He luovat jutuissaan "talou­dellisen
kehityksen" prosessin,' joka
k^lon säännöllisyydellä käy ja
"edistyy", kunnes määrättyyn astee­seen
tultuaan " l u o " sosialistisen jär­jestelmän.
Parhaansa ne panevat
saattaakseen pilan alaiseksi "kom­munistien
utopiat", että muka inhi­millisellä
tahdolla ja 6en kannusta­milla
teoSla olisi tässä mitään osaa.
Tähän suuntaan kay niiden juttu.
Ja syndikalistiset ainekset ovat täs­sä
kohdassa täysin samalla linjalla
sosialidemokraattien kanssa. -
Hassuinta tuossa lörpöttelyssä on,
että tämä herrasväki esiintyy nyky­ään
"Harsdn oppien pnolnstajana".
He tahtovat väittää, e t ^ tama hei-^^
hityksen",. prosessista sen yläpuolel­la
ja siitä - riippumattomana olevaksi
tekijäksi.. Nykyiset sosialidemokraa­tit
erottavat taloudellisen kehityk­sen
inhimillisestä tahdosta ja sen
kannustamasta teosta, julistaen jäl­kimäisen
- pannaan. • Kummassakin
tapauksessa esiintyvät nämä marxi­laisuuden
sotkijoina, -väärentäjinä,
olkootpa - heidän päätelmänsä minkä­laiset
tahansa. Ja tässä, esiintyy ny­kyinen
luopio Eautsky teoreettisena
johtaj*ahä.
M'utta entinen Kaulsky taisteli re-visioneja
vastaan tässä. Niinpä kir-jptti
Kautsky kirjäsöaan' "Tie val­taan"
revisionistien vääristelyjä vas­taan,
jpissa väitettiin, että vasta-
Icohtia esiintyy-Marxissaj "joka ajat-^
telijana' ei tunnustanut mitään va­paata
tahtoa,: vaan pdotti kaikki vält­tämättömältä
Moudelliselta kehitylr-seltä,
joka: tapahtui automaattisesta
mutta vallankumouksellisena taiste­lijana
alituisesti mitä ^ voimakkafm-malla
tavalla on kehittänyt tahtoa
ja vedonnut köyhälistön tahtoon-
Tässä 1 olisi sUloittamaton vastakohta
Marxin teoriassa, ja käytännössä, ju-
Ustat^t meille xeviöiönistit,^ anarids-tit
ja' vapaamieliset mitä yfatenäi-senunm'^^(
Kautsky:f^Tie valtaan.")
Pankaapa merkille, kuinka nyt sa­man
iqrytöksen r kpmmnnisteja vas­taan
: sinkoavat • sosiaMdemofcraaöt.
^f)aa arvostelevat j kommunisteja
siitä, -että .nei käytännössä, vallan-kumonksellisinä
taistelijoina, alitui­sesti
mitä' voimakkaixnmaUa tavalla
j vetoovät köyhälistön tahtoon. Mut-