Vapaus, October 6, 1930

              1930
SUOMBBF
Suomea M:kk?
tuktoS&mppiä CJI.T.C0. vaikka, ei
mainittu ''autfitti" olekaan «bää
kuidcauden aikana kovin suurella
voimaila ollut käynnis^, mutta kuL.
tenkiii ovat siellä känyällä saaneet
työläiset hosua tukkijjaroonien leh­den
mukaan, k u n ovat ottaneet tuk­kia
15 miljoonaa jalkaa kuukauden
aikana 92 :n työmiehen työvoimaa
käyttäai, josta olikin seuraus että
siellä lehdessä sanotaan, kuinka po-momiehet
siellä ovat viisaita j a ne-
Jan Dollarista
JJhetyshulut:
alle $20.00. 60c
,L.ittr$80.00-?100.ÖC
Ikäiseltä seuraavalta äl­lältä
dollarilta. _
.t $500.00 ja «uta ylo»
Imatta .umman .uuruu-omalähetyk.
i.t« ovat lä-
$3.50 lähetykseltä
rahaa ostetaan.
getvläfosotteeUa:
TAPAUS,
SUDBURY. ONT.
pilettejä myydaSn.
ttttkaa pilettiasioUa
Kurssi
je ottavat raHafSUtyk
myöskin:
MONTREAL BRANCb
St. Antoiue St.,
[ontraal, Qae.
ORONTÖSSA
en Järjestön sihteeri,
Broadview Ave.
K. JOKELA,
i Peter Street
/. KAHILA,
ueen St. West, t a i
1 Boon Ave.
HILJAKOSKELA,
303, Timmins, Ont,
jat veivät kolme ensitilaa aivab
kuin huvikseen. '
Kuulantyöntö tjasoittl kuitenkin
välejä, hupmattavästi. i n u t ^ d se
näyttänyt menevän läiieskään'.ku­ten
kesäkuumana. Visan "isämfehef
korjasivat neljä ensitilaa tässä l a ­jissa.
• '
Korkeushyppy toi paljon yllätyk.
siä. kolme Voiman" poikaa iselviytyi
160 sm., mutta esim. Matti Rinta­mäki
jäi jo 145 sm. j a kuudennelle
r o j a , . j a h e i t i t lausuntonaan, että tilalle. Tämä oli lisealle yllätys,
•lokaus" on n i i n yksinkertaista kuin isillä onhan Matti tässä lajissa a i -
VÄPAVS
mUUR BRANCB
6 Bay Street,
Arthur, Ontarh,
RO KIVINEN
land Lnke. Ont
OH N VUORI
Porcapine, Oa
iVID HELIN,
)Pi:-'Mn E e s k i - O a t o r i o^
stokaupat ja lisäraken-iseihin.
Merkittiin k i r -
. Kuparisen lahjoitta­ja
tuohikontti.
I lopettaa kaikki kulku
on jälkeen salista näyt-
:avassa ovessa, j a myös-uttaa
niille tovereille,
maisia näyttämöllä, esi­tä
jos haluavat heitä
ännön väliajoilla, teki-
'ympärikaut'ta". Kulis-a
lavamestarille annet-r
valtuudet siihen, että
lava on heidän käytet-äytelmän
väliajoilla,
icen vapaailtaman päät­ön
johtokunt^ toimia
1 26 päivänä ' (aunnuii-äsy
vapaa kaikille, e i -
kanneta. Tämä siksi,
cunnalla ilmenevä suuri
armeijakin olisi tiläi-osallistumaan
juhliin.
1 mitä monipuolisin ja
litä on saatavissa. M a i -
soittoesityksiä S. J .
mta, S.J. lapsiorkesteri,
unto-, laulu- j a - y k s i t y i -
tyksiä, myöskin näy t e l ­ottaa
huomioon, että
ajuhlat järjestää näyt-ohjelman
onnistuminen
n näyttämöllä on käy-paikkakunnan
parhaat
nat. '
nän kuun 18 päivänä
ttämö aina uuden ja
n laulunäytelmän " V i i -
mistus". Mahdollisesti
mää ei esitetä kun tä-
1 kerran, joten läheltä
coettakaa saapua katse­ista
näytelmää,
n näytelmään on näyt-päättänyt
tehdä p a l -
kulisseja y. m.; valmis,
sen onnistumiseksi. —
airis-inoUkan keitto. 4a että ktilnka
tämä kaikki qn saattanut tapahtua
tänä siUcana ettei ole tarvinnut edes
palkkojakaan katkaista. Sanotaaiipä
siellä toisista työläisistä, että he ovat
nUtä "cold deckers". Mutta laitettiin
lokäus vain kappaletyö systeenillle.
Kuitenkin tledänime ettei kaikki,
oim. pienempipalkkaiset työläiset, ole
saaneet dollariakaan päivälle.
Saman johdosta. kuulin kaupun.
e i l l a metsatyölälsten järjestön • p u ­hujan
lausuvanldn, ettei Neuvosto-
UltOÄ työläiset ole meidän vihollisia
niinkuin manlEussa lehdessäkin y.
ritetään sanoa, mutta nämät tukki-paroonlt.
Jotka tekevät kaikkensa
meidän työmme nopeuden kiihdyttä­miseksi
jä elämäntasomme alaspol.
imemiseksi. Puhuvat siinä samassa
lehdessä meidän järjestäytymises­tämme,
jokia pitäisi tapahtua Neu­vostoliiton
puutavarankin tuonnin
edistämiseksi tähän maahan, kun
se on tuotettu niin halvalla työvoi­malla
j a kuka ties vaikka vielä van-kltyöUä.
— Voiko löytyä enää In-
Hölttavanipäa riiokdttomuutta, k un
tiedämme — kokemuksesta musta-listksysteemln,
joka juuri on laitettu
estämään järjestäytymistä. Propa­gandan
teko on ankarasti kielletty,
kumouksellinen kirjallisuus on sala-t^
itse hommattava kämpille. Mahta­vatkohan
tukklparoonlt olla siltä
tietoisia että 4.W.W. tekee ainakin
kalk^ensj^ • järjestääkseen työläisiä
täällä juuri näitä mainitun maaia
Neuyostoliltpn työläisiä vastaan. O-llsikohan
Ulan paljon sanottu Jos eh­dottaisin
näiden kahden politilkat-toman
taloudellisen, järjestön yhty­mistä,
nlm. tukklparoonlen järjes­tön,
joka mainittua ^"puhtaasti poll.
tiikatonta" lehteä julkaisee ^kerran
kuukaudessa j a "mainitun tuplaveen
icannatusrenkaan; el olisi n i i n lujil­l
a pitäessään (hetkuorterla pystyssä.
Kyllä tämän kirjoittaja olisi halu­kas
tietämään mistä johtuu se yhtä­läisyys
taikka sama rintama jo mai­nittujen
välillä Neuvostoliiton työläi­siin
iiähden. Vlkeeraapas työläineli
kanssani. Siksi tietenkin, kun mo­lemmat
järjestöt, kuten heidän j u l -
kaisHnsakln ovat "polltllkättomla"
j a Neuvostoliiton tyJDläiset eivät s i ­tä
öle!
E, R, Log. .Co. aliiaa pienemmällä
vplm£^llä juuri näinä päivinä j a on-iiän
sinne jp viety miehiä, suoma­laisiakin
on sinne pidennyt. J a aina­han
siellä onkin suuret joukot suo­malaisiakin
ollut. Yksi kämppä vain
pitäisi alkamaan kahdfen. kolmen
sadan miehen voimalla. Kaatajalnja
katkalsljaln palkkoja ovat laskeneet
kymmenellä sentillä tuhannelta, r i -
glmlesten palkasta emme vielä tiedä,
kun ei niitä ole vielä ylety, vaan
sanottu eiinen olleille että olla val­heilla.
Jaa, kyllä siinä saa olla toa
hussa että sellaisenkin kuin työn
i§aä, kalitllle el sitä kuitenkaan riitä.
Kaupunki ei sano avustavansa tä­nä
talvena yksinäisiä miehiä, paitsi
läilhä tilassa, että on sairas j a työ­kyvytön.
Suurin osahan kulkevasta
työväestöstä on yksinäisiä (ainakin
yksin kuljeskelee) niinkuin metsä-miehetkln.
Siksipä metsäiniehet sa-hdvatkin,
että sellainen el ole vählm
rnässäkaäh määrin oikeudenmukais­ta
tulkintaa kaupungin majurilta­kaan,
hehän maksavat viisi dollaria
"pultäkslä", josta el heille ole mi­tään
hyötyä., sillä sehän menee kou­lujen
ylöspitoon suuremmalta 0-
salta ja eihän heillä yksinäisillä
miehillä ole lapsia kouluissa. J a kaik.
k i niitä he voivat tienata spähttää-.
vät he Vahcbtiverlssä. Mikä olisi
V&ncouverikaan Ilman "jätkiä", — y i .
Foronto
uin mainitun palvelijat-
3n yleinen kokous pide-
• t.k. klo 4 j.pp. 448
^; Osuusleipomon ylä-toverittaret
asia mie-irjestämme
kokousajan
:tä voimistelun- ja kou­rat
voivat myoä ailia
a vain! - _ Lasse.
ancouver
iuivuus. Täällä on kalk.
!t sadetta, sillä olihan
mvuutta ettei enään ktlr
nutkaan minkälaista &
^ aivan jokaisen kal-
We, sanottiin työmäi-
'an. PisnesmiÄet sä-neidänkin
liike parem-
- No nyt satoi, niin
Seuraottelii Detroitin
Voima ja Border
eities Visa
na ollut siellä enslmlesten kirjois­sa.
F. Laakso sitävastoin yllätti
odotukset selviytyen 150 sm istä, mut­ta
siihen lienee vaikuttanut kirjan-,
pitäjän lupaamat kahvit jos hän
sen tekee. Lauri Jokimäki myöskin
osoitti oleviansa kunnossa selviy­tyen
iss sm.
kolmiloikassa isännöi O. Mäki,
Voimasta, tuloksella 11.69. M . Rtata*
mäki jäi tässäkin lajissa kolman­neksi
tuloksella 11.16. Kylmä ihua
tietysti kangisti jäseniä pojilta, jo­ten
el luonnollisesti.voitu vaatia pa­rempia
tuloksia. Kaikki osanotia
jat jäivät paljon alle tavallisia t u ­loksiaan.
Keihäänheitossa tnenl palkinnot
noin puoleksi kummallekin seuralle
L. Jokimäki Visasta nakkasi vas­tatuulessa
40.37. jolla sai ensisi­jan.
Mustonen ja V i i t a l a Voimasta
kaksi seuraavaa.
Pituushyppy oli taas Voiman hei­niä,
V. Viitala voittaen tuloksella
5.62. Tässäkin lajissa jäivät tulok­set
yllättävän huonoiksi. IhmeelUs-tä,
vaikka hypättiin myötätuuleen
Kielconheitto näytti olleen n^yös-kin
"Isien töitä". Lujassa vasta­tuulessa
el limppu ottanut lentääk­seen,
mutta sen mitä se meni, se­kin
vain "isämiehlltä". Kolme en.
sisijaa Visalle.
800 m. juoksussa, o l i taas toinen
ääni kellossa. Vplman pojat kor-pa
sivat ^ o l m ensitilaa päältä pois
ja toiset saivat selvitellä loput kes­kenään.
Nuori Albert Väili?iaa tuli
perille kuin tuuliaispää voittaen R -
jallä 2 min. 16.5 sek. Ailca ei ollut
kehuttava, mutta kalkki huomioon
ottaen oli se tyydyttävä tekijälleen.
' Tähän päättyivät seuramme vii­meiset
kilpailut tänä kesänä. K i l ­pailut
sujuivat olosuhteisiin katsoen
tyydyttävän hyvin. Kalkki lajit
suoritettiin yhtämittaa keskeytyk­settä.
Kahdeksa-ottelu el ole m i ­kään
helppo suorittaa yhteen me­noon
ainakaan sellaisessa myrskys­sä,
joten kuuma suihkukylpy mais­tui
hyvältä kovan päivätyön jälkeen.
Palkinnot joettiin heti kilpailujen
päätyttyä kun pisteiden lasku oli
saatu- loppuunsuoritetuksi.
Tulokset seuraavat:
ICO m. juoksu: 1) A.' Mflstonen,
Voima; 5.62 m.; 2) A. VäUmaa,
Voima, 12.5; 3) A. Kuparinen. V o i -
mo. 12.5; 4) 1. Aho. Visa. 12.6.
Kuulantyöntö: 1) M. Blntaniäkl.
Visa, 10.02 m.; 2) I. Aho, Visa, 9.99;
3) L, Jokimäki, Visa, 9.86; 4) E.
Tuhkunen, Viöa, 9.83.
Pituushyppy: 1) Väinö Viitala,
Voima, 5.62 m.; 2) AI. Valimoa,
Voima, 5.47; 3) M . Rintomäki, VI-sa,
5.42; 4) P: Henrickson, Voima,
5.31.
Keihäänheitto: 1) L . Jokhnäkl, V i ­sa,
29.22 m.; 2) G . Tuhkdnen, Visa,
27.23; 3) F, Laakso, Visa. 26.72; 4),
A. Mustonen, Voima, 26.61.
Korkeushyppy; 1) A l l a n Välimaa,
Voima, 160 sm.; 2) P. Henrickson,
Voima, 160: 3) O. Mäki, Voima, 160;
4) L. Joklmäikl, Visa, 155.
Kelhäänheltt: 1) L. Jokimäki, V i ­sa,
40.37 m.; 2) A. Mustonen, Voi­ma,
29.14; 3) V. V i i t a l a . Voima, 38.-
30; 4) G . Tuhkunen, Visa, 37.34.
Kolmiloikka* 1) O. Mäki, Voima,
11.69 m.; 2) A. VäUmaä, Volmo,
11.28; 3) M . Rintamäki, Visa, 11.16;
4) P. Laakso, Visa, 11.09.'
800 mtr. juoksu: 1) Albert Väli­maa,
Voima. 2,16.5 min.; 2) B.
Lehto, .Voima, 2.20.0; 3) O. Mäki,
Voima, 2.24.0; 4) F. Laakso, Visa,
Maanantain^ lokak. 6 p:nä — Mon., Oct. 6
•4- (aiskysyinyksiä vaiAassa
Kirj. SILAS
Talonpoikaisten Joutuminen yhä
enemmän kapitalistisen • järjestel­män
musertavan rautakoron alle; on
saattanut, talonpojat kalkissa mais­sa
lUkehtindaän' j a kapinoimaankin.
Nykyisen kapitalismin mätänemis-kaiiden
johdosta esilntyöntjrnyt ky­symys
väUttÖniästä vallanotceta
proletariaatin käsiin on myöskin
asettanut vastattavaksi 'kysymyksen
vallankumouksen reserveistä. Johon
alkaisenmian "vaallsoslalldemokraU.
a n " aikana el nimeksikään huonilo-ta
kltanitetty. Tämä selkiä twas
vuoroltaan on kllnnlttänsrt proleta­r
i a a t in katseet entistä -enemmkn
kuohuntakaudessa qlevgn talonpoi-kalstoon
ja n i l a on kaikkien maiden
luoickatietoisllle työläisille tullut €-
s l ln n.s. talonpoikaiskysymys, io^
yhä enemnlan ja enemmän muo­dostuu
yhdeksi keskeisimmistä lubk-kataistelulfysymykslstä.
Että täloripolkalsto aikaisempina
aikoina useinkin on näytellyt huo­mattavaa
vallankumouksellista osaa,
jn kaikille hyvin tunnettua. Tar­vitsee
vain muistuttaa mieliin Sak­san
suuria talonpolkalssotia Ja Suo­men
vastaavanlaisia kapinoita, joi­ta
on ollut lukuisia, valldca niis­tä
useimmat! porvarilliset historian-kirjoittajat
visusti valkenevat. M i l ­loin
vaikeneminen el ole ollut mah­dollista,
silloin on ki>?terklh ^asla
3sltetty aivan väärässä valossa, k u ­ten
Nuijasodan esimerkki osoittaa.
Nuljamlehlstähän. on koetettu teh-dä
Joitakin Aunus-sankareita Ja h eL
dän johtaJistaari mannerhelmejä ja
Sihvoja. Mutta jotakin näistä tais­teluista
sentään työläisetkin tietä­vät.
Sensijaan vanhemman histori­an
vastaanvanlaatuiset tapaukset
ovat jääneet koulupenklllä Jähmet­tyneiden
herraskaisten tiedoiksi —
mikäli nyt porvarillisissa kouluissa
heilläkään on näistä asioista sel­vää
tehty. Vaikkakaan e l ' varhal-slmman
historian pöyhlmlsellä ole
vällptöntä t^istelumerkitystä kumo­ukselliselle
työväenluokalle, saattaa
silti olla mielenkiintoista, joskus —
vaikkapa pintapuoUsestikln — ryh­tyä
siihenkin. Joka tapauksessa on
näilläkin seikoilla arvonsa todista­j
i n a "kommunistisen Manifestin"
kuuluisille sanoille: "Kaikkien tä-hän^
tlsten yhteiskuntien historia
an ollut luokkataistelujen historiaa"
Materialistinen historian käsitys p i ­tää
näet palkkansa kalkkina aikoi­na
ja kaikissa olosuhteissa.
Niinpä sellaisessakin Idealistisen
historian Icäsityksen turvalinnoitiilc-sessa
kuin vanhassa kreikassa.
Kauniit tarut epäitsekkäästä isän­maan
rakkaudesta, lahjomattomasta
oikeudentunnosta, yhtenäisestä kan­sasta
ja n i i n edespäin — ne kalkki
osoittautuvat hlstorlantutklm.iiksen
valossa vain — taruiksi. Vanhan
Krelkfin yh'teiskunnat olivat nekin
>elvlä luokkayhteiskuntia luokkavas-takohtlneen
ja -taisteluineen. Jois­sa
el suinkaan hälkällty käyttämäs-vatkln
kyenneet kimiousuhkaUa tor­jumaan.
• •
N i i n kertoo historia'sen ajan*ta-lonpoikalsmkkeestiij.
Välkky ^ tuos­ta
ajasta onkin kulunut. Jo yU 2,000
vuotta Ja vaikka.nykyiset olosuhteet
., . , , ovatkin nilji perin erilaiset, niin
Aikaisemmin oli talonpoikaisluoiC- silloisissa ja nykyisissä 0-
ka yhteiskunnalliselta kokoonpanol- j ^ ^ . ^^^^^^ vertauskohtia. Huo.
taan vapaita, itsenäisiä, omistavia | mattavlmpana opetuksena tämän
maanviljelijöitä. Ateenan Kehitty-, p^-^g^^ talonpojalle on kuitenkin sp,
mlnen kauppavaltioksi kuitenkni ^^^^ ^^^^ ^^^^^ ^^^^ toimintansa
muutti maaseudunkin luokkasuhtel- I ^^^^ ^^^^ pankki- sekä te-ta-
Luontaistaloudesta siirryttiin
vähitellen yhä enenmiän rahatalou-olllsuuskapltalisthi
kynsistä. pelas­taa.
Tässä toiminnassaan saa hän
teen. Tästä oU seurauksena sama ^^ojj^iatasta tukea siltä luokalta, J o l -
ilmiö, joka nykyaikaisenkin kaplta- j jg tulevaisuus kuuluu — yhtyneej-
Usmin kehittymisen aikana on o i - luokkatletolselta. Järjestyneeltä
lut havaittavissa, nlmlttäm etta ri.t- talstelukuntoiselta proletarlaatil-kaat
rikastuvat rikastumistaan, kun , neillä on yhteinen vlholilhen,
taas ennestään köyhät köyhtymis- j ^ ^ ^ yhteisin voimin on lyötävä,
tään köyhtyivät. Talonpoikaisto a l ­koi
suistua tiloiltaan. Pienviljelijät
ja maanviljelystyöväkikin —- jossain
määrin oli näet sitäkin olemassa,
vaikka orjiakin käytettiin — vel­kaantuivat
suuresti. Tämä velkaatt
Muuten el talonpoika kotikontuaan
pelasta.
tiunlnen sai suorastaan peloitta via
muotoja Attlkassa — siinä maakun­nassa,
joka oli välittömästi Atee-pan
vaikutuksen ' alaisena — jumi
seitsemännen ja kuudennen vuo­sisadan
vaiheilla. PienvlljeUjät ei­vät
vomeet pysyä pystyssä Ilman
suurvUjelijäln "apua". Tätä olikin
t a r j o n a— kiinnityslainojen muodos­sa.
Siis aivan lillnkuln tänäpälvä-häkin
j a meillä Suomessakin, vaik­ka
siihen aikaan ei k a i käytetty • n i ­mitystä
hypoteekkilaina. Näiden
Kun Karl Marx «
aijottiin vähgrita
Venäjällä
V. 1871 sai kuulu "Hänen ma­jesteettinsa
Venäjän keisarin kans­l
i an III osasto" (ohrana) erään
ulkomaisen agenttinsa kautta tie­donannon,
että Karl Marx aikoisi
vieraan nimen suojassa saapua
Lontoosta Venäjälle. Tämä ilmoi­tus
— mikä oli arvattavasti lähtöi­sin
agentll A. Balashevitsh-Pototz-
Jalnojen korot olivat suunnattomat, kilta, joka silloin oleskeli Lontoos-
Rahamlehethän osaavat aina hädäs-säolevaa
'talonpoikaa' kiristää. E i ­vät
ne sitä taitoa ole vasta meidän
päivinämme oppineet. Pula el tie­tenkään
tällä poistunut, vaan
yhä paheni. Nuo suunnattomat ko­rot
vaan Usäslvät ennestäänkin
näännyttävä velkataakkaa j a lopuk­si
täytyi talonpojan luovuttaa koko
kotikontunsa rikkaan rahamlehen
saaliiksi j a ryhtyä Itse hankkimaan
elatustaan palkkatyöllään tai rosvo-uksella.
Tuttu kohtalo monelle t a ­lonpojalle
jälkeenklnpäin — eikä
vieläkään ole sellainen tapahtunut
viimeistä kertaa. Nämä ennpn Itse­näiset
talonpojat vaipuivat nyt en­tisen
mäatyöväestön tasalle, joka7
viljeli suurtilallisten maita, milloin
ei näillä ollqt tarpeeksi orjia sii­hen
käytettävänään — niinkuin el
asianlaita vielä tuolloin ollut. Mut­ta
maatyöväenkin asema oli huo­nontunut.
Rahatalouteen siirtymi­nen
oli koskenut raskaasti heihin-kln.
Ennen — luontaistalouden val­litessa
— olivat he saaneet kuu­dennen
osan viljelemänsä maan
tuotteista palkakseen ja tulleet ,slL
lä jotenkuten toimeen. Nyt sensi­j
a a n useilla maatiloilla Liikattiin
esimerkllcsi viljelemästä viljaa ja
ttlbtettlln sensijaan öljypuun hedel-nlis
•'Äteehah kulutusta varten." Työ­miehille
maksettiin palkka rahassa
ja salvat he Itse ostaa elintarpeen-sa.
Se huononsi heidän taloudellis­ta
afemaansa huomattavasti. He
velkaantuivat ja joutuivat lopuksi
orjuuteeni "Näin moni. tilallini^n
oli Joutunut tilattomaksi, mpni va­paa
ateenalainen kitui velkavankeu-tä
niinkälalsla keinoja tahansa "yle. [ dessa tai raatoi' orjana — toinen
västä" maainpetolisesta j a verivihol- kotimaassa toinen ulkomailla — mo-
Laurl Jokimäki,
Emil Tuhkxmen.
olemme nähnyt jos-
Ja tuulevan. Nyt k u i -
^ alas" yksi suurimpia
Border Cltlesln Visan Ja Detrol-tin
Voiman välisfestä pokaalista kil­pailtiin
vUineisen kerran Etast Wlnd-sörissa
stÄmiintalna 2Ö pnä syysk.
yllämainittujen -"^ seurojen joukkuel-deit
välinä.
Kummallakin joukkueella oli en­nestään
kaksi voittoa sähottista mal­jasta,
joten ratfadsu maljan kohta­losta
täyt:^i tapahtua näissä kilpai­luissa..
Hiha oli kaikkea muuta kuin ur-l^
ildkUpaUuUle sopiva. Navakka
länsituuli puhalsi vimmatusti len-riättSenir
tomua Ja hiekkaa polkien
sOihät Jä koörvat täyteen. Ilmapim-tari
oli myösldh laskenut niin alas.
ett^ olisi tarvinnut olla turkit pääl­lä
pysyäkseen lämptimänä. Kalkki
tämä vaikutti tietysti tui(*siin. Jot­ka
jäivätkin kesätasoa alenunaksl
metteitt käuttä lihjaiL Volrnäh jouk­kue
oli kökdoripahtu nuorista ai­neksista,
joka lienee saanut ai­kaan
sen. etta kaikki lajit joissa
ei suota volnia merfcinhyt ratkaise­vasti,
niehivatkin Voämaii kirjoihin^
SitäVastoin Visan "vanha kaarti"
korjasi heitot melkein kauttaaltaan.
kflpaatil aloitettiin 100 m. juok-stflla.
Kaksi naiesta kerrallaan Juos-
2.27.0.
Heittosarja: 1)
177.74 plst.; 2)
169.23.
Hyppysarja: 1) O. Mäki, 219.09
plst.; 2) A. VäUmaa, 215.13.
Juoksusarjä: 1) Albert Välimaa.
148.50 plst.; 2) B. Lehto, 142.00.
8 - o t t e l u : l ) O. Mäki, 509.94 plst.;
2) L. Jokimäki. 497.74; 3) F . Laak­so,
496.30 ; 4) Väliniaa, 491.21; 5)
A. Mustonen, 48332.
Seurojen välinen 8-otteki: "Voi­ma"
Detroit, 2514.20 plst.; "Visa"
Border Cities, 2438.33.
Seurojen välisen maljan icahdek-san-
ottelussa voitti siis ^jpulUsestl
omakseen Detroitin Voima — voit­taen
sen kolmasti peräkkäin.
Sepeteus,
ten, ei tietysti voinut tulla todeL
lista kilpailua parhaiden väliUä^
vaan oli' toinen aina parista huo­mattavasti
paiempL Voiman po-
Lapualaisuus /^lail­listettavana"
Valtioneuvostossa on U . S : n tie­tojen
mukaan tekeillä useita edus-kuntaesltykslä,
jotka qn tarkoitus
saada valmiiksi j a eduskunnalle jä­tetyiksi
heti; kun se uusien v a a l i in
jälkeen on kokoontunut. Niitä e h ­dotuksia
valmistelevat eri ministeri-vällolamnat.
Tärkeimpänä kysymyksenä mainl-tnn
lehden mukaan on muutosten
laatiminen nykyiseen vaalijärjestel­mään.
Mitä tätä tarkoittava lakleH-dotus
tulee sisältämään, siitä ei
lehti kerro. MikäU kuitehkln on
saata tietää, lienee tarkoitus so­velluttaa
uuteen vaalljärjestelihään
sen * suuntaista muutosta, jolta l a -
pualaisjohto on ;suunnitellut j a jos­ta
luonnos jo kesällä pääsi julki,
suuteen- Väitetään, että Jiallituk-
Ilseh apuun turvautumisesta ryös­töön;
lahjpmiseen j a "alhaiseen" sa­lamurhaan
asti. koko Spartan ja
Ateenan välinen valtataistelu m.m.
oli ennenkaikkea taistelua "kansa­puolueen"
j a ylimystön välillä. Sa­moin
näiden plkkuyhtelskuntlen s i ­säiset
kamppailut.
Suiirta muurrosaikaa kaikissa suh­teissa
koko kreikkalaisessa maail­massa
olivat seitsemäs Ja kuudes
vuosisata ennen ajanlaskumme a l ­kua
— siis noin 2600—2400 vuotta
sitten. Erikoisten mullistusten alai­sena
oli Ateena, Jonka yhteiskun­nalliset
olosuhteet olivat kehittyneet
sellaiseen pisteeseen, että sen enem­pää
vallassaolljat kuin valuttavat-kaan
eivät enää vohieet jatkaa elä­määnsä
entiseen tapaan. Muutok­sen
täytyi tulla Ja perlhi>ohJaisen.-
Ankarilla lainsäädäntötoimenpiteillä
— joihin vallassaolljat läilldrfna a l -
kona turhaan ovat tmvautuneet
nousevaa liikettä kukistaakseen —
3l enää voitu pitää "alhaisoa" ku­rissa.
Tämän murrosajan alheu*4ajana
olivat kurjat taloudelliset olot. Ne
tekivät koko tuon aikajakson erl-n
l oli lähtenyt tätä kohtaloa pakoon
ja kierteli vieraita maita kodittoma­na
kuljeksi j a n a " — sanoo eräs por­varillinen
historiankirjoittaja.
Tällainen kehityksen kulku teki
talonpojat kapinallisiksi. Me eivät
enää halunneet kuulua "yhteiskun­taa
säilyttäviin" aineksiin. Yhteis­kuntahan
oli riistänyt heiltä hei­dän
kotinsa ja kontunsa ja tehnyt
heille mahdottomaksi elättää it­seään
j a perhettään j a tuottaa y h ­teiskunnalle
hyödykkeitä. Heillä oi
oftit mitään velvollisuuksia sellais­ta
yhteiskuntaa kohtaan, joka salli
moisen vääryyden tapahtua j a vie­läpä
suojeli heidän riistäjiään la
häätäjiään. Ateena seisoi jo y h ­teen
aikaan kaiisalaissodan partaal­la
j a koko raharikkaiden yhteiskun­ta
näytti olevan tuhon-.^oma. Täl­löin
täytyi vallassaolijainkin taipua
sa ja joka oli päässyt K a r l Mar-xin
tuttavuuteen — otettiin Pieta­rissa
vastaan mitä suurimmalla le-vottomuudella.
Ryhdyttiin heti vas­tatoimenpiteisiin,
kun Internationa­lin
vaikutus oli 70-luvun alussa
Europassa varshi suuri, j a sen joh­tajan
nimi el ollut omiaan herät­tämään
mitään mieluisia tunteita
sen ajan hallituksissa kalkissa E u -
ropan maissa. "Kolmas osasto" lä­hetti
kalkille santarmlhalllnnollle
rajoilla seyraavan splalsen mää-räyksenf
^
N:ro 1338.
10 p. elok. 1871. Salainen!
Kansainvälisen yhdistyksen sak­salaisen
osaston johtaja j a yksi sen
' tohnellaimmista Jäsenistä — klrjal-l
i ja Karl Marx — aikoo väärällä
passilla j a Wallace-nlmellä matkus­taa
VenäjäUe.
Keholtan sen ' vuoksi mitä har­taammin
teidän korkea-arvoisuut­tanne
mitä tarkemmin valvomaan
Marx-Wallacen Ilmestymistä maam­me
rajojen sisäpuolelle j a sUnä tsf-pauksessa,.
että hänet saadaan
k i i n n i , sähköteltse Ilmoittamaan
Hänen majesbasttlnsa keisarin kans­l
i an kolmannelle osastolle sekä odot­tamaan
sen toimenpiteitä.
Sajan^uVos Grlbovskl."
Paitsi tätä %ertpklrjetä. Joka lä­hetettiin
, s a n t a m i k u n n a n päälli­kölle,
eveirsti.Shitkovllle Ja santar-mlpiirlhallliiiojetl
päälliköille Bes-sarabiassa,
Podollassa. Volhynlassa,
Koynossa j a Varsovassa,! oli Jo hel-näk.
25 p:nä 1871 lähetetty vastaa-^
va ' pikasähkösanoma .santarmihal-linnon
päällikölle Odessaan, eversti
Knopille. '
Tällä ererstl KnoppplUa oli jo ko­konainen
— vuosi sen Jälken, kun
hän oli saanut mainitun sähkösa­noman,
eli toukokuussa 1872. se
ääretön onni, että hän o l i p a r i päi­vää
siinä uskossa, että hänellä oji
Marx käsissään kotiarestiin tuomit­tuna
Odessassa.
Mitä vangitsemisen yhteydessä ta­pahtui,
kuvaa Knopp itse santarmi-kunnan
päällikölle lähettämässään
kirjelmässä:
"Konstantinopolista tulevalla höy-ryaluksella'
saapui toukok. 18 pnä
tänä vuonna Julius Alexander Maria
Marx, syntynyt Leipzigin kaupun­gissa
mutta v : n a 1865 tullut Eng­lannin
kansalaiseksi j a Joka oman
väitteensä mukaan asuu Notlingha-min
kaupungissa, missä hänen Isäl­lään
on kauppatalo. Hänen passin­sa
antaja on lordi Grenvllle Ja on
se 1—13 tänä vuonna visecrattu
sen ilmoituksen, hyväksyi, palkalli­sen
hallinnan * toimenpiteen."
K u n el Knopp missään tapaukses­sa
mielinyt' menettää sitä houkut­televaa
kunniaa, mitä vallankumo-ultsellisen
M a r x i n vangitseminen oli­si
merkinyt, täytti. tuo kunnianhi­moinen
mies kirjelmänsä seuraa,
valla: -
"Samalla kun minä Ilmoitan t e i.
dän armolleiine tästä, otan minä
kurmlan kohtehalmmin pyytää lile-toja
tuntomerkeistä _ j a tarkemmista
Ilmoituksista — mikäli sellaisia tie­detään
—• sen M a r x i n henkllölllsyy-deji
toteamiseksi, joka pitäisi^ Ve­näjälle
tullessaan vangita. Täten
välttyisivät mahdolliset erehdykset."
Knopp sällein "hänen armonsa"
toimesta lopuksi K a r l Marxin valo­kuvan.
.
Tuolle kunniakkaalle odessalaisel-le
santarmieversUUe el ponnistuksia,
taan huolimatta lopuksikaan onnis­tunut
vangita "oikeata" Marxia.
Vanhat asialurjat eivät Illoin, sen
pahempi, kerro, tuliko r hän siitä
huolimatta palkituksi tämän Isän­maallisen
virkaintonsa" johdosta ken­raalin
arvolla tai saiko vaikkapa
vain ansiomitaliin.
ANTTI ORPO'
LAINEN
» • *
vain yksiiioikkoisto Isi^nj^"-^"
puutetta. Äitikin, ipm^tM faia^^s^oiKI^H
dista jana eräässä teht^^ä^ jfi « f i T < ' |
salnnut, paUoä. „OU SftV^SSj^lypt^^ '
kansa, Antiin, hon)pa»nnyt,.jp>j •
paan «)aJkkaan, ^piin, jq«t»^-|_
vaisuudesis^ saatto} olla sumcttä^^Si
etua. Pltlhkn tfissä upUa . i J | R » ^ ^
lykätä - — nyt enysin, ,m^tta>: «Siibi. t
voittaen, ku^^ foVsf^. toehittyjr |
taan uusi juok^ICPJ|^ i% »^^tl>Cäär
olla .kok?»i»aJ» . 5 i ^ ^
oli liikkeen jöhtija « | u j ^ ;?vr 1[ *
Sitten sitä siinä mennä/^ehUi^
eteenpäin. Anttf JyKötelpM^t
pääksytysten käslkärryjään. Ja
vaikka monasti tekikin ImifU tii^t«
tää koko roskat sikseen ja laputtiia
yaikka helk^ar^n. ni^n.hUJUjtst^^^^^l^
sellaisetmlelitekoset.^ pjmni^^ yhä •
edelleenkin. Ja m i l ^ oli .i^ömls*
tellessa. kun oli varm& tideval- •
suus. . '.
Mutta eräänä p|tifiin&. ^(I^I i>)e-nl
välikohtaus JqssKkln. Icuii^ungln
yillcasllikkeislmtnän' kadun ki^doiauk.
sessa.. SelVainen piieiii vyain, mutta
silti omiaan hprättämfän u t e^
ohikt^lkevaln huomiota... pQaMn oli
poliiseilla täysi tjö estä^»äihi rai­vostunutta
. ylelsöÄ hiöldä%i&st&
auton numero 9243 ohjaajan kimp­puun.
— Äiitä sitten, on tipatotunut
o Y KirJallikkee" Vg^ikär-vt ol« I J^yselevät UUdet J a . t ^ WU^gt pol-
O. Y. Kirjaiiikkee.. käsikarryt 01.- j ^ ^ j ^ hyökkäävät Ihmlspt.. .Ia, vas­taukset
sinkoilevat ivallisina, ruos-ja
luopua osasta vallastaan, etteivät ' »"^»dän konsulimme toinjesta.
oUsl menettäneet kaikkea. Toimi- j Teidän armonne sähkösanoman
tettlln joukko suurisuuntaisia uudis- Johdosta heinäkuun 24 p:Itä viime
tuksla. Jotka kulkevat Soloonln la- vuonna, missä minua keholtetaan
klen nimellä, yaikka juttu siitä, et- vangltsemaan muudan Marx, Jon-'
tooriset valtuudet laatia uudet lait
lieneekin suureksi osaksi tarua. T a -
feolsen levottomaksi. J a levottomuu- lonpolkain velat pyyhittiin pois.
den aiheuttajana oli nimenomaan
talonpoikaistalouden a^das asema.
Seuraavassa muutamia piirtoja ajan
taloudellisesta kehityksestä.
-.eila on tarkoitus muuttaa vaalipii­rijakoa
— ainakin osaksi yhden ^
i ^ ! ! ^ " ^.-.Ä^i" uiomame^my^dyt luna^teTtiin-vaU
jossain määrin rajoittaa äänioikeut­tion
varoilla vapaiksi. Vain tällä
ta. Tämän sanotaan tapathtuvan
kommimlstlen estämiseksi pääsemäs­tä
vastalstiudessa eduskuntaan.
Toinen lapualalsehdotus. joka hal­lituksessa
on • valmisteltavana, qn
laki työmaaterrorln estämisestä. Tä­mänkin
lain^ oikea tarkoitus on es­tää
työntekijäin ammatillisen liik­keen
avulla valvomasta etujaan ja
oikeuksiaan, j a se onkin tarkoitettu
työnanta^jllle suöjelulallEsl. jotta he
voisivat mlellnmäärin vastedes "isän­maallisuuden"
nimissä riistää .työ-väkeä.
Lisäksi lienee hallituksessa te­keillä
erinäisiä tulllkoroituksla kos­kevia
. e^ykslä, puolustuslaitosta
koskevia muatqsehdotuksla selcä h u .
Uganismln vastustamista Ja rangais­tusten
koventamista tarkoittavia esi­tyksiä.
Myöskin maatalouspulan
poistamista tarkoittavia esityksiä on
tekeillä.
Pääministeri ilmoittaa STr;n
kautta, että tarkoituksena on saada
valmisteilla olevat esitykset valmiik­si
j a hyvissä ajoin jätetyksi piak­k
o i n - kokoontuvalle eduskunnalle.
tä Soloonllle olisi annettu dikta- P^älsi saapua KonstantlnopoUs-ta,
olen minä, tarlckaan noudat-taaksenl
käskyänne, kun el minulle
ole ilmoitettu mitään tunnusmerk-kejä,
niin, eipä edes Marxin rlstl-nimiä,
j a k u n tarkastuksessakaan el
ole' havaittu mitään epäilyttävää,
ollut antamatta mitään muodollis­ta
vangitsemismääräystä, vaan kau-punglnkomendantln
välityksellä, Jo­k
a tässä erikolstapaukse.ssa on saa­nut
määräyksensä. kenraalikuvernöö­riltä,
ehdottanut hänen pysyttäyty-mistään
höyrylaivalla siksi, kunnes
ne epäluulot, jotka ovat syntyneet
hänen sukunimensä perusteella^ o-vat
kurjlmmat koko. Itäisessä kau­punginosassa.
Ne olivat suuret -ja
raskaat, sekä muutenkin rumate-kolset.
Suhteettoman pienet pyörät
vaikuttivat sen, että ne tyhjinäkin
olivat hankalat lykätä mukulakivi­katua
pitkin, saati sitten, kun n l l -
hin laitettiin raskas kuorma.
A n t t i Orpolaista, liikkeen nuorta,
tuskin neljätoista vuotiasta Juok-supolkaa,
el paljoakaan näkynyt
noiden kärryjen takaa. Se oU osit­t
a in hyväkin, sillä hän häpesi l y ­kätä
sellaista romusälliötä pitkin
kaupungin katuja. Ja sitäpaitsi hä­nellä
olivat repaleiset vaatteet, Joi­ta
hän e l myöskään mielellään näy­tellyt.
Usein tapahtuikin, kun hän
huoniasl jonkun ammattltoverlnsa
tulevan vastaan, että hän tekeytyi
vielä pienemmäksi kuin todellisuu­dessa
oli, ettei häntä tunnettalsl.
Mutta moinen temppu el paljoakaan
auttanut. Vaikka el häntä Itseään
nähtykään, n i i n kärryt tunnettiin ja
monesti, kun toinen saapui koh­dalle,
huikkasi hän Ilkeästi hlhlt.
taen: — Hohoi! Orpolalnen....!
Missäs nukut. Nouse pois romusäl-liöstäsl!
Se oli suurta Ivaa, joka harmitti.
Sellaisia repaleisiahan ne kyllä oli­vat
toisetkin pojat, mutta silti he
l^kkulvat^ Anttipark^. el .tiennyt
mitä tehdä. Asiaa e l voinut .auttaa.
Hän olisi kyllä - halunnut mutittaa
työpalkkaa, mutta kun el sattunut
mistään saamaan sen parempaa.
Huonompia palkkoja olisi kyllä o l ­lut.
Pölyisiä tehtaita, joissa van­hat
ammattlmlehetkin salvat vain
viisi markkaa tunnilta. Tämä oli
sentään toista. Klrjapalno-oppl.
Siihen el Joka poika pääsekään.
Ammattimiehet saavat ainakin kah­deksan
markkaa tunnilta Ja hänkin
— oppilas sai markka viisikymmen­tä
penniä. Oli tämä sentään....
Vaikka kyllähän nuo kärryt olivj^t
raskaat. Monasti kun o l i lykättä­vä
vastamäkiä, täytyi pyytää apua
ohikulkevilta.
A n t i l l a oli kyllä koti kaupungissa
— km-ja loukko, josta plll vielä
maksaa kallis vuokra. Hänen isän­sä
oli kuollut, mutta äiti eli j a o l i ­pa
hänellä pikkusiskokin. Hääviä
el heidän elämänsä ollut. Sellaista
klvln^: , . , ;
— Eipä mitään.... y^ln i^psi on
ruhjottu kuoliaaksi...',!
— SeUalnen luuranko.... IV ^ •
— Jonka on parenlpl taivaassa
kuin täällä. , ;
Vain vaivoin saattoi JoidnujFUuUa
poliisinkin vihaisen ftänen: — H a ­jaantukaa,!
^
Kukaan el totellut.
Muudan rääsylnen mies.- luixtia«
kBs moukarinhelluttaja,v työntyy
tungoksesta väUttäiqi^attä ajvan etu­maiseksi
— n£^hdäk|^e$n ptuxmmln.
dän tavaa, nurinpaiskattujen' kär.
rjrjen reuniwlaudJasta':
~ Oo . Yy — — KirjaUike.
Silloin kirkaisee muudan (dmalc
ka ääni aivan Ulheltä.,. Kirkaisija
on eräs surkastunut yhteiskunnan
hylkiö. Hattunsa I^llellaan ja M r
det housuntaskt^^a. B^^en; biftm-palssaan
pn kadulta rUiydetty^sika.
rln pätkä, joki kulfrpnUn putoa
maahan hänen huudahtaessaan:
— Se on Antti!
— "Mikä Antti? »
— Orpolalnen....!, Oijpplainen!
O. Y. KlrJaUikkeen juoksupoika.
— «Vai niin. ; Aimki,. Se kuuluu
olevan * Joku OrpoJIftlnen .. i kuu­luu
väkijoukosta,,ija poliisi merkit­see
nimen mirlstUn.
Senjälkeeö nostetaan- iVnttJ ö|po-lalsen
jäännökset «Htoon j % auto
hurauttaa pois. Yleisö alkaa ha-*'
jaantua. ,. " ':
Seuraavan päivän sanomalehdissä
komeilee ilmoitus: • : u
"Reipas nuorukainen SM hyvän ?
palkan kirjapainossamme. — O. V ;
klrjalllke."
Mutta, ränsistynen . esl^upunkl-talon
kurjassa fauonepahasessa kui­vaili
vanha leski kyyneleltään. Ja
pikkusiskokin.itki, kun veli el tullut
enää oUenkaan totiin.
Rakentakaa uiitia
metieteiyn tilalle
VILJELIJÖIDEN JÄRJESTÖILTÄ JA OSASTOILTA, sekä v a l Ö u '
mouksellis^lta yksityisiltä, jäseniltä. Koska tiedämme o^e^Sl»Uq?3:
ktnkumoukselhsm tovereja yli laajan Canadan s e l l S s a ^ SS
ri^^ir?T»?n%fe'K?r'?,!;^l?lx5.^iV varatakserame heidän osanoton tähän^VAlt
L A N K U M O U S N U M E R O O N , voitte kerätä nimiä, tai nimen jiSh^Kää
tänne Tervehdyksen hinta on 26 senttiä. Erikoisia isompia i l m b tS
julkastaan lähetetyn rahasumman jälkeen. «"u«.i4iw«
K i r j o t t a k a a niinet mahdollisemman selvään. Alpmpaiia olevaa'kia-yalcetta
voitte käyttää. Nimet pitää olla täällä viimeStW 27 pfloSL
Rahan tulee seurata mukana. *^ ^
k a i k k i * velat, joista velallinen oli
joutunut vastaamaan maallaan tai
omalla persoonallaan, kumottiin. Ve­lasta
kiinnitetyt tilukset palautet­t
i in takalsbi alkuperäisille omista­jilleen
Ja kiinnity-sklrjat — kiviset
rajamerkit — hävitettiin. Velkaor-juUteen
Joutuneet vapautettiin ja
tavalla voi hallitseva luokka pe­lastaa
asemansa uhkaavan vallan-,
kumouksen vaaralta. Samalla täy-i^at häipyneet, taikka astumaan
maihin j a asettumaan johonkin ho-lellLin
mutta kuitenkin sitoutumaan
olemaan lähtemättä huoneestaan Si­man
lupaa. Hänen sallittiin ottaa
vastaan jokainen «henkilö, joiden
tyi sen suostua myöskin eräihin
maaomaisuuden liiallista keskitys,
tä vastustaviin säännöksiin, joita
kuitenldn myöhenimin hyvin osat­t
i in kiertää Ja kumota — niinhän
vallassaolljat ovat aina tehneet, jos ^J^^ olevansa liikesuh-
Paikkakunta
••••••••••••
kumouksellista tietä saavutettuja uu­distuksia
el *ole osattu hallittavien
luokkien joukkotoimlntana puolus­taa
— tai e i ole pyyhkäisty koko
hallitsevia luokkia pois historian
kirjoista, mikä muuten on ainoa
oik^a tapa vallankumouksen saavu­tuksia
turvata.
Jonkun aikaa tämän jälkeen py-teissa."
Marxin passi jäi kaupunginkomen.
dantin haltuun j a hänen ovensa
ääreen sijoitettiin polRsl.
Knoppin tekemä erehdys selvitet­t
i i n sähkösanomavaihdon avulla
Pietarin kanssa, ja. "väärä" Marx
päästettiin vapaalle jalalle. Virka-
Intoinen Knopp raportteerasl tä­män
Jälkeen esimiehelleen.
sylvät kuitenkin olot mclkoi-sen sle- j "Teidän armonne tämänpäiväisen
dettävlnä. E l ollut vielä olemassa j sähkösanoman nojalla vapautettito
«luurteoIUsuutta j a orjia oli verrat
t a in vähän. Myöhemmin kuitehkln
muuttuivat olot uudestaan ja s i l ­koin
oli rahamiesten valta jp n i in
l i ^ . että talonpoikain lopultakin
oli tiloiltaan suistuttava, vaikka he
tämän ensimälsen hyökkäyksen o lL
Marx heti poliisivalvonnan alidsuiu
desta.*Hän valitti häntä kohdan­neiden
valkeuksien johdosta kirjalfi-
.sestl täkäläiselle konsulille, j{*a el
muuten kiinnittänyt mitään erikois­ta
huomiota Umoitukseen, ja joka,
sen jälkeen kun oli saanut suulli-i
. . .
•••"••••••••f
"^•liV'
. . . . . . . . • . . . . . . . • « . • „ * , , , « , « a , , . , „ „ , , , ^ , „ . ^ - ^ . - '
Lähettäjä
Osote
Saama ».«.-^««il^