Vapaus, May 21, 1925

              i l l i i i
i
Oikean perustan löytäminen kan­sainvälisen
ammatillisen työväen­liikkeen
yhtenäisyydelle on tärkeä
•kysymys. Siitä nykyisin keskus­tellaan
ja väiteUaän kaikissa mais­sa
järjestj-neiden työläisten kes­kuudessa.
Tämä keskustelu ja väit­tely
on aiheutunut työnantajain
järjestymisestä ja hyökkäämisestä
työväenluokkaa vastaan.
Kansainvälisen pääoman hyökkä­yksen
tarkoituksena on myöskin ol­lut
ammatillisen työväenliikkeen
murskaaminen. Tässä työväenluo­kan
ja työnantajaluokan välisessä
luokkataistelussa on kansainvälinen
ammatillinen liike ollut rikkinäinen
ja voimaton taistelemaan hsrvin jär­jestynyttä
teoUisuustyrannien riis­toa
ja sortoa vastaan. Nämä tosia­siat
ne ovat saattaneet Englannin
ja Venäjän y.m. maiden työläiset
kannattamaan kansainvälisen amma­tillisen
liikkeen . yhteenliittymistä.
Kun ammatillinen Internatsionaa-le
oli maailmansodassa hajonnut ja
sodan aikana tapahtui sitten Venä­jän
vallankumous, ja kun «sodan
seurauksesta työläiset jakaantuivat
Iuokkatal°teluperiaatteiden ja me­nettelytapakysymyksien
mukaan n.8,
punaisiin jä keltaisiin, ntin syntyi
tällöin tavallaan kaksi uutta Intcr-natsionaalea,
Moskovan ja Amster­damin.
Kansainvälisen ammatillisen
työväenliikkeen pirstoutuminen on
mennyt niin pitkälle, että syndika-listiset
tcollisuusjärjestöt ovat
suunnitelleet kolmannen ammatti­liittojen
Internationaalen perusta
\mista.
Näin monen kansainvälisen kan­nattajiin
on maailman ammatillinen
työväenliike jakautunut. Se toteaa
meille, että ammatillisesti järjesty­neiden
työläisten rintama ci ole
teollisella taistelutantereella tar­peeksi
luja ja taistelukykyinen tur­vaamaan
maailman työtätekevien
yhteisiä dtuja ja muodostamaan tar­peellista
vastapainoa kapitalistien
imperJalistisiUo riistosuunnitelmille
ja siitä, johtuvaa sodanvaaraa vas­taan,;
• : , ,, - i \:
Miten Me saamme kansainvälisen
ammatillisen työväenliikkeen yhteis^
rintaman muodostumaan? Onko
kansainvälisen ammatillisen . työ-'
väenliikkeen eheyttäminen mahdol­lista?
Ja onkp ammatillisen työ-vSenliikkecn,
työn ja pääoman väli­en
kärjistymiseen katsoen välttä-mättömästi
järjestyttävä kansainvä­lisesti?
Viimeinen kysymys «n helposti
ratkaistu, kun otetaan huomioon se
vaara, joka uuden maailmansodan
muodossa uhkaa koitup pääomamah-tien
"keskinäisten välieh selyittf-lystä",
johon vaaraan nähden eri
maiden työväki on voimaton liinan
keskitettyä kansainvälistä yhteistoi­mintaa.
Maailman huomattavat val­tio-
ja taloustieteilijät ovat tutki­neet
maailman taloudellista tilan­netta
j a todenneet tällöin sen, että
on olemassa taloudellisia syitä ja
valtioiden välisiä rajariitoja, jotka
voivat johtatt uusiin riistosotiin, eh­käpä
vielä kansainväliseen luokka­sotaankin.
Tämän väitteen puolesta
puhuvat Turkin ja Kreikan, sekä
Englannin ja Turkin väliset ristirii­dat
Vähän Aasian alueista. Italian
ja Jugoslavian kahnaukset Välime­ren
rantamista, Ruhrin alueen val­taaminen,
Kaukaisen idän selkka­ukset
ja siirtomaakansojen valtiolli­nen
herääminen Nämä tosiasiat o-soittavat,"
että sotaan johtavia syitä
ci ole poistettu Versaillesin häpeäl­lisellä
: rauhansopimuksella. Vuosi­kausia
kestäneessä, maailmansodas­sa,
jota käytin eurooppalaisella maa­perällä
ja josta hyötyivät vain suur­kapitalistit,
taisteltiin maa-alueiden
jakamisesta sekä raaka-aineista, ki­vihiilestä
ja raudasta. Seuraavassa
maailmansodassa tullaan asiantunti­joiden
lausuntojen mukaan taistele­maan
öljystä. Viimeinen taistelu oli
Englannin ja Saksan kapitalistien
välillä.* Jotkut tunnustavat, että
seuraava sota tulee olemaan joko
Japanin ja Amerikan, tai Englan­nin
ja Ranskan kapitalistien välillä.
NäiMn seikkoihin nähden ei maail­man
työväki voi pysyä välinpitämät­tömänä
eikä puolueiettomana> sillä
ne vaikuttavat sen jokapäiväiseen
elämään.
Teollisuuskeisarien^ luokkasota-suunnitelmia
o«n käsitellyt. Kansain­välisen
Kuljetustyöläisten liiton sih­teeri
Edo Fimmen viime vuonna jul­kaisemassaan
kirjoituksessa: "The
United State of Europe" (Europan
Yhdysvallat). Edo iFimmen on täs­sä
mielenkiintoisessa Jdrjoitukses-eaan
"ennustanut", että lähitulevai­suudessa
tälee tapahtumaan yhteen­otto
työntekijäin ja työnantajain
välillä. Pintapuolinen tutkimus ta­loudellisesta
tilanteesta johtaa ereh­tymättömästi
tähän johtopäätök­seen.
Ble olemme tärkeän ja ratkai­semattoman
peruskysymyksen edes­sä,
joka voittaa kaikki toiset kysy­mykset;
kysymyksen, jonka täytyy
•ennemin tai royöhsmmin kärjistyä
työn ja pääoman välisekfii taistcluk-
Ej, nim^ kysymys siitä, miten maali­silla
ehdolla, että kommunistit (va-
Eemmistotyöläiset) eivät eaisi jär­jestää
minkäänlaisia "soluja" am-mansodsn
aiheattamat taloudelliset! matillisiin järjestöihin ja että he
rasitukset voidaan kantaa ja jakaa.
Tämä kysymys sisältää myös kysy­myksen
yhteiskunnan talouden vas­taisista
perusteista. Se on siis sa­malla
lu</kkakysymy3, jonka ratkai­see
luokkainväliset voimasuhteet.
Yhtä ratkaisua on sille etsitty rau­hansopimuksesta
ja tämän pirullisen
yksinkertainen ratkaisu oli, että so­dassa
voittaneet kohotettiin velko­jain
ja voitetut alistettin velallisten
asemaan. On käyvä kuitenkin yhä
selvemmäksi, että sotakustannuksi-en
periminen rauhansopimuksissa
määrättyjen ehtojen mukaisesti ei
ole enää mahdollista. Fimmen jat­kaa
tästä seuraavasti:
"Aika on tuleya, jolloin voittaja-maiden
on luovuttava kuvitteluis­taan,
jotka tuskin ovat koskaan ol­leetkaan
vilpittömiä, ja sen sijaan
ryhtyvät kansainvälisessä mittakaa­vassa
keräämään voimiaan mahta­van
hyökkäyksen alkamiseksi kan­sainvälisesti
järjestynyttä työväen­luokkaa
vastaan. Ensimäinen merk­ki
tästä nähtiin jo ennen sotaa.
Maailmansota tosin keskeytti kehi­tyksen,
mutta sodan taloudelliset
tekijät jouduttavat taasen sitä."
"Työväenluokka on vastatusten
kapitalismin kanssa, joka ei ole ai­noastaan
voimakkaampi kuin kos­kaan
ennen, ^vaan joka perustuksi­aan
myöten on muuttunut luonteel­taan.
Aika on tullut, jolloin kapita­listien
edu^ eivät sopeudu yhteen
sellaisten valtioiden ^.etujen kanssa,
jotka ovat asettaneet rajat }a rajoi­tukset.
Aika on tullut, jolloin teol­lisuuden
johtajat eivät tyydy moo^
dostamaan enää kansallisia liittoutu­mia,
vaan johdonmukaisesti toteut-vat
kansainvälistä järjestäytymistä.
Sentahclon tvovEdalttokkakaea ei voi
toimintaansa ja vastnstnstansa ' ra­joittaa
kansallisiin puitteisiin, sillä
taistelukenttä on laajentunut ja le­viää
rajojen ulkopuolelle."
"Tietoisena tästä on ammatilli­nen
työväenliike pakoitettu .ryhty­mään
käytännölliseen toimintaan.
Työnantajilla oli jo kansainväliset
järjestönsä enneif^otaar^ Heillä oli
niitä useampia kuin luultiinkaan.
Ennen sotaa nämä järjestöt yleensä
olivat pääasiallisesti hintojen mää­rittelemistä
varten. Ainakin nii­den
voima oli pääasiallisesti tun­tunut
ainoastaan ostajiin ja kulut­tajiin.
Ne olivat tavattoman suu­ria
kansainvälisten tuottajain ' jär­jestöjä
ja haaraantiineita yli ikoko
maapallon, hävittäen kilpailun, se­kä
luoden maailman monopoolit.
Nyt niiden tarkoitusperät ovat 'toi­set.
Ne eivät tyydy enää määritr
telemaan tavaroiden hintoja, vaan
tahtovat järjestää palkat ja' määrä­tä
työsuhteet. Niiden hyökkäykset
kohdistuvat nyt suoraviivaisesti 'työ­läistä
vastaan sekä, kuluttajana et­tä
työjntekijänä. 'Nämä seikat mää­räävät
ammattiliitoilie uusia i tehtä­viä.
Tähänastiset työtaistelut työn­antajien
kanssa ovat tuntuneet ai­noastaan
niissä maissa, missä niitä
on ollut. Nykyään tulevat työ­taistelut
koskemaan kaikkia maita,
ainakin samalla teolltsuusalalla
työskenteleviä työläisiä. Tämä tu­lee
pitämään paikkansa ytiä suu­remmassa
määrin tulevaisuuteenkin
nähden.. Nykyisin eivät ammatti­liitot
sa^ katsella näitä lakko-, ja
luokkataisteluliifckeitä niiden kan-sallisissa
puitteissa, vaan niiden
täytyy tunnustaa kansainvälisyyden
merkitys ja järjestää seka hyök­käys-
etta puolustustoiminta kan<
sainvalisesti."
Mitä Fimmen tässä kjrjoitukses-'
'saan on sanonut, pitää paikkansa.
Meidän ei ole ainoastaan teoriassa,
vaan myös käytännössä myön­nettävä,
että työläisten on järjes­tyttävä
kansainvälisesti taistele­maan
kapitalistista yliarvon riistoa
vastaan ja sen lopettamiseksi. Tuo­tannolliselta
pohjalta, mifesä työvoi­man
riisto tapahtuu, on proletariaa­tin
noustava luokkataisteluun yh­teistä
riistäjää vastaan viimeisen
orjuusmuodon, palkkaorjuuden pois­tamiseksi.
Tässä taistelussa talou­dellisen
vapautemme puolesta yh­distäköön
maailman köyhälistöä
luokkasolidarisuus rotuun ja väriin
katsomatta.
Yhteenliittymisen esteitä selosta­essaan
Punaisen Ammattiliittojen
Interhatsionalen puheenjohtaja Lo-sovski,
sanoo niiden olevan ensiksi
"järjestöUisiä" ja toiseksi "poliitti­sia"
esteitä. Järjestöllisinä yhtcen-liittjTnisen
esteinä ovat hänen mie­lestään
vanhat järjestömuodot ja
reformistisen ammattiliikkeen hen­ki
ja luonne, kun se ei hyyäksy
luokkataistelua. Toiselta puolelta,
sanoo hän," yhteenliittymistä jjnrkäs-ti
vastustavat taantumukselliset sos.
dem. johtajat. Saksan sos.-dem.
puolueen äänenkannattaja "Vor-wärts"
suosii yhtymistä ainoastaan
eivät saisi kiihoittaa työläisiä am­matillisen
liikkeen johtajia vastaan,
vaan että vasemmistotyöläisten olisi
uskolli^ti alistuttava Saksan am­mattijärjestön
johdon alaiseksi.
Näistä järjestöllisistä ja amma­tillisen
liikkeen reformististen joh­tajien
poliitfisista esteitä huolimat-ta
on eri maiden työläisten —
myöskin sosialidemokraattisten —
keskuudessa voimakas luokkasolida-risttuden
henki ja pyrkimys aikaan­saada
ammatillisen työväenliikkeen
eheytyminen. Luokkatietoisten työ­läisten
taholta kannatetaan sitä
suuntaa, että olisi kutsuttava mo­lempien
ammatti-intematsionaalien
edustajain konferenssi, jossa sitten
on määrättävä ammatillisen liik­keen
maailmankongressin aika ja
paikka. Siinä maailmankongressis­sa
pitäisi olla edustettuna molem­mat
intematsionaalet ja niiden ul­kopuolella
olevien ammatti- ja teol­lisuusliittojen
edustajat. Maailman-kongressisjfa
olisi keskusteltava
konkreettisista luokkataistelutehtä-vistä
ja hyväksyttävä toimintaoh-.
jelma taistelua varten kansainväli
sen kapitalismin ja fascismin hyök­käystä
vastaan. Maailman työläis­ten
kongifessissa oli perustettava
Yhtynyt Ammatti- ja Teollisuusliit­tojen
Intematsionoale.
Yhteenliittymisen pohjalle perus­tuvan
uuden ammatillisen internat-sionaalen
perustamista tervehtivät
miljoonat työläiset ilolla. Todelli­sen
maailman proletariaatin, luok­kataistelun
intematsionaalea tahto­vat
työläiset rakentaa yli merten ja
mantereiden. Se osoittaa, että työn
raskaan raatajat sorron, yöstä nou­sevat
ja haluavat tulla veljiksi kes­kenään.
Luofckatietoiset työmiehet
ja kyntäjät käsittävät, että maail­man
proletariaatin yhteenliittymi­nen
nostattaisi ja saattaisi kymme­nien
miljoonien työläisten sydämet
innostuksesta ja toiniintahalusta
sykkimään, iHe tietävät, että- yh­tynyt
intematsionaale tulisi käsittä­mään
kaikki kansainväliset' ammat­tijärjestöt
yli maapallon; Raharuh­tinaiden
te^lKsuusTielveteissä, maanr
uumenissa, viljapelloilla j ja valta­merilaivoilla
y.m. raatavat palkka-orjat
käsittävät, jokapäiväisen elä­män
ja luokkataistelukokemuksien-sa
periisfeella, että maailman työ­läisten
yhteisrintama tarkoittaa j ät
tiläisnyrkiniskua kapitalismin sydä­meen.
Yhtynyt ammatti-internat-sionaale
on' kymmenien niiljoonien
työläisten palkkaorjuudesta vapau­tumisen
toivo.
Että luokkasolidarisuus kasvaa
työläisten keskuudessa, .näkyi m.m.
viime yttoden marraskuun 16 pnä
Moskovassa, ammattiliittojen toi­mesta
pidetystä mahtavasta mielen
osoituksesta, johon^ottivat osaa sen
kaupungin tehtaiden y.m.^ laitoksien
ja koulujen oppilaat ilmaistakseen
sydämellisen. tervehdyksensä i Eng­lannin
ammattiliittojen valtuuskun
nalle ja tunnuslauseelle "ammatilli­sen
työväenliikkeen . eheyttämisen
puolesta". Sen satojatuhansia työ­läisiä
käsittävän' mielenosoitaskul-kueen
aikana oli Englannin valtuus­kunta
kohottanut kulkueessa ole­ville"
Englannin proletariaatin ter­vehdykset
seuraa^vin sanoin:
"Kauan eläköön Venäjän työläi­set
ja Neuvostotasavalta." /
Vielä valtuuskunnan puheenjoh­taja
A. A. Pnrcell on puhunut
Englannin työläisten nimessä Mos­kovan
ja. Neuvostoliiton työläisille
näin: "Tämä mielenosoitus «n
erinomainen näyte Moskovan ja ko­ko
Venäjän työläisten taisteluhen-gestä.
Tämä mielenosoitus totesi
selvästi, että Neuvoistoliiton työläi­set
ovat työväenluokan ja maail
man työväenliildceen yhtymisen
kannalla. Englannin työläiset kan­nattavat
samaa ! periaatetta. . Eng­lannin
valtuuskunta ei ole ainoas­taan
Venäjän ja Englannin työläis­ten,
vaan koko maailman i|roletari-aatin
ehejrttämisen puolesta. Mei­dän
kaikki toimintamme ja ajatuk­semme
on nykyisin kohdistettu tä­hän
yhteenliittymiskysymykseen.
Kauan' eläköön kansainvfäisen am­matillisen
työväenliikkeen yhtymi­nen."
Siinä jättiläismielenosoituksessa
,övat Englannin valtuuskunta ja So­sialistisen
Nenvostotasavaltain .IJi-ton
työläiset tulkinneet "Mstorian
suuren hengen" mielipidettä, jota
täjrtyy kaikkien maiden työläisten
kannattaa. Siihen kantaan on Eng­lannin
työväki yhtynyt hyväksy­mällä
ammattiliittojen valtuuskun­nan
kertomuksen Venäjän matkas­ta-''
. • •'• • •
Työläistoverit, edistääksemme am­matillisen
työväenliikkeen .eheyttä­mistä
ja voimistumista, on meidän
muistettava, että maailmassa on
Vapauden liike on alkanut uudelleen valmistamaan sellaisia
kirjoja, joista annetaan lasku niissä liikkeissä, jotka tekevät luo­tolla
liikettä, siiä Counter Check Book'ia.
Mallit ja himat lähetämme pyydettäessä. Uskomme .että
hintamme ovat aliiaisimmat mitä saatte mistään munalta.
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA.
Box 69, SU0BURY. ONT-
• Valmistaa •
parhaat pehmeät juomat Fort Willlamin ja Port Arthurin piirissä
Kaikki tilaukset toimitetaan nopeaan ja huolella. Tilatkaa
koetteeksi. Takaamme että olette tyytyväinen; Osote
TWIN CITY BOTTLMiS WORKS
819 Minnesota St. — Puhelin South 2100. —: ?ort WiUiam, Ont.
. HB^vin paikka ostaa kaikki ruokatarpeet.
Linjoille, lähetetään myös huolellisesti ja nopeasti suoritetaan ti­laukset.
INTERNATIONAL GROCERY
Omistajat: E. Seppälä ja E. Kotanen.
292 Bay St. — Puhelin 303 N. . PORT ARTHUR. Ont.
Avoinna 4 kertaa viikossa: Tiistaina, keskiviikkona, perjantaina ja
lauantaina kello 1 j.p.p, kello I2:ta yolla.
Spruca Si. Puhelin 1107 — ^ Sudbnry, Ont.
Lähellä Vapauden konttoria.
NYLAND GROCERY ^ ^
Parhain paikka on tehdä kauppaa nfeillä. Välitetään-kaikkit^
ruokatavarakaupan alaan kuuluvaa tavaraa.
Huom.l Vaihtaa ja ostaa kaikkia farmituotteita.
P. NYLAND '
229 Grandvrall Ave. i Port Arthur, Ontario.
otta parhaimmat ja monipuolisemmat virvotusjuomat Thunder Bay
aineelta saa kun tilaa ne International Bottling VV^orksilta.
Phone 2003 NortL
International Bottling Works
157 Machar Ave. Port Arthur, Ont.
vain kaksi luokkaa: työväenluokka
ja kapitalistiluokka, joilla ei ole
mitään yhteistä. Siksipä maailman
proletariaatin tunnussanat tS-ytj-vät
olla: ^
Yksi työväenluokka. Yksi ^am­matti-
ja teollisuusliittojen yhtynyt
intematsionaale. Yksi kansainväli­nen
vihollinen/-^ kapitalismi. Yksi
maailman; proletariaatin voiman
symbooli -r-"punainen lippu.
^Maailman työläiset liittykää yh­teen,,
meillä ei ole mitään muuta
menetettävänä kuin kahleemme,
mutta maailma voitettavana.
VilUam Tanner.
VÄLITTÄä
VAPAUDEN KONTTORI
Asiamlestemme ei tajrvitse olla asiamiehiä kaikille erikielisin
työväen lehdille, vaan voivat meidän asiamiesvaltuuksillammp 7**
taa tilauksia kaikille allaoIeviUe työväen lehdille ja lähettää k-nti
toriimme TT^^^V^nn seuratessa mukana. ^
Välitämme tilauksia seuraaville työvEenlehdille:
DAILY W6RK£R, Työväenpuolueen päivälehti Tilau^nta
- vuosikerta $6.00, \k vuosik. $3.50, 3 kuuk. S^OA
FARMER-LABOR VOICE. 2 kertaa kuussa ilmestyvä. Ti­laushinta.
^....-...Vuosikerta 6 kuuk. n;
THE YOUNG WORKER, Nuorten Työläisten Liiton kuu-kausi
julkaisu, Chicagossa. Tilaushinta vuosikerralta $i M
•THE YOUNG COMRADE, Työväenpuo^een lastenlehti, Chi-cago"
fesa. Tilaushinta vuosikerralta
WORKERS MONTHLY, Chicaigo; vuosikerta $2.00, % vuosik "$i*2s
POHJAN VOIMA. Oulu, päivälehti; vuosik. $10, puoli vuotta Ssnn
TYÖN ÄXNI, Vaasa, 3 kertaa viikossa; vuosik. $6.00. % v. $3^
SAVON TYÖ, Kuopio, 3 kert. viikossa; vuosik. $6.00, % v ii"?)!
TIEDONANTAJA, Helsinki, päivälehti, vuosik. $10; % v' $600
LIEKKI, Helsinki, viikkolehti; vuosik •-..$3.00; ^ vk^SiT?
TYÖMIEHEN VIIKKOLEHTI, Helsinki, vuosik. $2.50; % .v $1 50
UUS ILM, virolainen Työväenpuolueen lehti, ilmestyy New *
Yorkissa. Tilaushinta vuosikerralta .'.
NY TID, Työväenpuolueen ruotsalainen lehti, ilmestyy Chi­cagossa.
Tilaushinta vuosikerralta iZKn
TYÖVÄEN URHEILULEHTI, Helsinki. Tilaushinnat vuosik!
$3.00, puoli vuotta *i 7-
NORRSKENSFLAMMAN. ruotsalainen lehti, Lulea, Ruotsi"
vk. $12.00, puoli 'vuotta jgQQ
ITÄ JA LÄNSI, 2 kertaa,kuukaudessa ilmestyvä kuvalehti^
Helsinki. Tilaushinta vk. $4.00, % vk. $2 oo
TUISKU, Suomen vasemmistolaisten pilalehtij ilmestyy kerta
kuussa 16-sivuisena. Tilaushinta •vuosik. $2.50, % vk, $1 50
KOMMUNISTL Leningrad, ^. vk. $4.00. % vk, $2!oo
kausijulkaisu, Chicagossa. Tilavshjnta vuosikerralta.... $1*50
TYÖLÄISNAISTEN URHEILULEHTI. Helsinki. Kerta kuus- '
sa Vuosikerran hinta" $1.75: puolivuosikertaa' $1 nn
NAISTYÖUSlNEN. Helsinki. Kerta kuussa 1 vk $1.76
puolivuosikertaa ....,;i....,......V...,*... $1 00
PUNAINEN KARJALA, Petrozovpdsk. Russia; 3 kertaa vii­kossa;
vuosikerran hinta $7.00; puolivuosik $3.50
Kaikkien ylläolevien lehtien tilauksista asiamies voi pidättää
palkkioksi 10 pros, lehden hinnasta.
VAPAUS,
' Box 69. SUDBURY, ONT.
»bW"'M'!'',UJtat8V'Bi!glMl-^!Wg'!B^^ II..I I 1.1-,
Vanha, tunnett^ ERKKILÄN LIIKE
Omistajat» ERKKILÄ & MILTON
130 Cumberbnd Street S., Port Arthur,, Ontario.
" (Bay kadun kulmauksessa)
Suosittelee ——
MIESTEN JA POIKASTEN VAATETUSTAVARAKÄUPPAA
joka on hiljan avattu aivan uusine tavaroineen ja ehdottomasti
helpoimmilla Hinnoilla, tavaran laatuun nähden paikkakunnalla.
Yksi ja sama hinta kaikille. -—Ja.—
CANADIAN NORTHERN HOTELLIA
rauhallisine ja puhtaina huoneineen.
— sekä —
KAHVILA^, VIRVOKE- JA TUPAKKAMYYMÄLÄÄ.
PARHAAT PEHMEÄT JUOMAT SUDBURYSSA VALMISTAA
Suomalainen Virvoitusjuomaliike
«HOWDY" uusi juoma.
SAKLETTIA, KÄNTIÄ ja WESTON PISKEf^lÄ aina varastotta.
DR. P. R. WILSON
Hammaslääkäri
, Marshall-Ecclestoa Block,
Timmins.
Post-Of^ce Block
. ^ iSCHUMACMER,
Vapaa tarkastua ja neuvottelu.
SELKÄRANGANASETTAJA
Dr. Jas Newbam
Kiropraktori-spesialisti
— — Phone 1331
104 Stafford BIk, Sudbury, Ont
Amerikan suomalaisten sosialis­tisten
kustanhusliikkeitten kustan­tamana
on juuri painosta ilmesty­nyt
Työn Historia niminen teos,
joka on järjestyksessä in työläis­ten
tietokirjastpsarjaan' kuuluvista
teoksista. Kirjan on kifjottanut A.
Tjumenevr, . suomennostyön tehnyt
V. Ojanen, sivuja 240. Kauniisiin
vaatekansiin sidottuina maksaa teos
75 senttiä ja on sitä saatavana kai­kista
Amerikan suomalaisten sosia­lististen
kustannusliikkeitteh kirja
kaupoista ja niiden asiamiehiltä.
Tuskinpa on olemassa toista kir­jaa
missä niin lyhyessä muodossa,
240 sivun alalla, selitetään niin pal­jon
asioita.- Kaikki inhimillinen
tuotantotapojen ja -keinojen joh^
donmukainen kehitys, niiden rinnal­la
tapahtuva työn järjestyfeen eri
muotojen vaihdokset javnäistä muo­doista
johtuvat yhteiskunnan eri
luokkien väliset suhteet on teokses­sa
selitetty iansantajuiseisti ja mu­kaansatempaavasti.
-Kun kirja on
kirjotettu Neuvostoliiton öppikoulu-jert
j a pedagogisten laitosten oppikir^
jaksi, on sen esitystapa sel-vaä, hel-postitajiittavaa,
mutta samalla tie­teellisesti
pätevää. Siinä ei ole yh­tään
kohtaa jota tavallinen kansan­mies
ei käsittäisi. . " <
Vaikka teos on tavallaan johda­tus
taloustieteeseen koniöranistisel-ta
näkökannalta katsoen, 5si se ra­joitu
yksinomaan paljaitten talous­tieteellisten
seikkojen . selostami­seen.
Siinä kerrotaan johdoninu-kaisesti
koko yhteiskunnassa tapah­tuvista
muutoksista rinnan tuotan­totapojen
kehittymisen kanssa. Sik­sipä
teosta voisikin' tavallaan nimit­tää
yhteiskuntaopin käsildrjaksL
Teos alkaa kuvaamalla alkuihmi­sen
elämää ja hänen tuotannonvä-lineitään.
Ensimäiset- yhteiskunta­ryhmät
selostetaan j a osotetaan mi­ten
juuri silloisei olot edellyttivät
senaikuisten yhteiskuntaryhmien
muodostumista. Lyhyesti, mutta
silti tarpeeksi selvästi kuvataan ne
ihmiskunnan lapsuusajat jolloin vie­lä
ei ollut mitään riistoa, ei mi­tään
sortoa; jolloin ei ollut olemas­sa
yksityisomistusta, tuota seikkaa,
joka tämänpäivän yhteiskunnassa
antaa yhdelle ihmisryhmälle oikeu­den
riistää toista. Näinä onnellisi­na
sukukommunismin aikoina ei
kenenkään mieleen juolahtanut ryh­tyä
omistelemaan mitään. Kaikki
oli yhteistä. Tällaisia alkuperäisen
kommunismin jätteit^ voidaan vielä
nykyäänkin tavate, 'viUikansojen
keskuudessa. Matkailijat kerto-vat
että kun bushmannit ja tnlimaalai-set
saavat: jotakin, jakavat >he sen
kaikkien ryhmänsä jäsenten kesken.
Samoan ja Toiviosaarten asukkaat
ja Etelä-Amerikan indiaanit ja use­at
muut villit heimot pitävät o-vi-aän
avoinna jokaiselle, jokaiseen
taloon ^voi mennä kuka hyvänsä,
käyttää hyväkseen kaikkea mitä ta­lossa
löytää, kysymättä . lupaa ke­neltäkään,
tai lausumatta kiitok­sia
kenellekään.
Mutta hiljoilleen alkaa yhteisknn-nassai
t a p d t u ä muutos. Alkaa i l ­metä
yksityisipiistnsta. Aseet ^en­siksi
muuttuvat yksityisomistuksen
eineeksi, sittemmin työkalut y.m.
ja vähä kerrallaan kaikki tuotan­non
ja jaon'Välineet joutuivat yksi­tyisomistuksen
alaiseksL Tämän
kunnallisissa suhteissa. Nainen, jo­ka
taloudellisen asemansa •vuoksi oli
kohonnut hallitsevalle asemalle ja
määräili .yhteiskunnallisista asioista
niin perinpohjin että jumalatkin
niihin aikoihin olivat kaikki nais­jumalia,
vähitellen joutui -väisty­mään
miehen tieltä. Mies karjan­hoitajana
ja heimopäällikkönä nou­see
yhteiskunnallisten asioitten her­raksi.
Tämä*^ muutos saa aikaan
muutoksia kaikissa yhteiskunnalli­sissa
asioissa, yksinpä uskonnossa-
Idn. Naisjumalat kukistuvat ja
m i e s j u m a l a t astuvat tilalle,
seurauksena siitä että patriarkka
rappeutumisen syyt osotetaan seik­kaperäisesti.
Rahatalouden historia selostetaan
kirjassa johdonmukaisesti. Bcha,
joka nykyisessä yhteiskumiassa
näyttelee niin suurta osaa, on po-nellelcin;
työläiselle suurena arvo-tukse'na'.
Tässä kirjassa selostetaan
mitä ', kaikkea on rahan asemasta
käytetty, miten vähitellen on päästy
nykyiselle rahakannalle, miten se
on ollut arvon mittana, vaihdon,
keinottelun ja kasaantumisen väli­neenä.
SeUaiset seikat kuin tnii,
korko, pääoma, pankkien synty,
pörssit, luottolaitokset y. m. selos-muatoksen
s rinnalla ja vdkutiäcses-ta
tapahtui muutos kaikissa yhteis­ön
päässyt hallitusasemaan. Siitä ^tetaan ja osotetaan miten miMn
lähtien on miesvalta, ja miesjumalat laitos on syntynyt tyydyttämään
niääräiUeet. varmaa yhteiskunnallista tarvetta.
MaanvUjelyksen kehityksestä saa pääoman alkuperäisen kasaantn-teoksesta
selvän kuvan. Siinä ker- misen keinot: siirtomaatalous ja kä-rotaan
maan-viljelyksen alku ja sen j siteollisuus tulevat tarkasti käsitel-kehitys
ja miten maanviljelyksen tyä ja monta sellaista seikkaa, jot­ka
suurista pääomista puhuessa jää­vät
-vähemmälle huomiolle, selite^
tään kansantajuisestL Siirtomaata­lous
ja käsiteollisuuden kehitys saa
aikaan talonpoikaisten proletaräoi-
^umisen jä'työväenluokan muodos­tamisen.
Verstasteollisuus rnauttuu
manufaktuuriteollisuudeksi ja P^'
kehitys on yaikuttantit yhteiskun­nallisiin
oloihin. Selvästi kuva­taan
miten heimoas ja sukusiteet
häviävät ja muodostuu ensiksi naai-puruusyhteisöt
ja sittemmin kylä-yhdyskunnat.
Kartanotalous ja feo-daaliyhteiskunnan
synty selostetaan
tarkoin. Myöskin- kerrotaan kau­pan
synty^ ja kehitys. Erikoisem- rantuneet tuotantomuodot vaikotta-mm
sunreUa huoleUa kerrotaan le- vät markkinain laajentumiseen ja
vantdaisen - - V ä l i m e r e n itärantain j kansainvälisen kaupan syntymiseen,
maitten — kaupan vaikutus Euro-' Keksinnöt astuvat ihmisen palvelnk-pan
histonalKsten kansojen ieskuu- seen. Keksitään höyry ja myöben-min
sähkö. Myöskin keksitään sel­laisia
vallankumouksellisia koneita
dessa. Feodaalisen järjestelmän
rappeutumisen ja lopullisen häviä-inisen
taloudelliset syyt selitetään.
Kaupungit syntyvät j*a kaupunki-talous
astun yhteiskunnassa ensi ti­lalle.
Kartanotalous jää vähenapi
arvoiseksL Väestön jakaantuminen
ylimystöön ja kauppiassäät^ ja
käsityöläisiin selostetaan. Ammat-
«kuntaläkkeen synty, vaikutus ja
viimein sen rappeutuminen ja tuon
kuin kehruukone, kutomakone, 7^
jotka saavat aikaan vallankamoi*-
seh töotantomuodoissa ja *§kevät
suurtuotannon mahdoDiseksi. K?>
icone. astuu tuotannon pälveluiseen,
on siitä seurauksena työttömyys,
säännöllinen -^oHisuuden reserrfar-meijan
lisääntyminen.
Tavaratalons - ja tavaratalondeHi-