Vapaus, February 5, 1925

              SAKKIEN MAHTES TT5NBAÄTAJAT THT^SRINTAMAAN! TYdULlSTEy JA TALONPOIKAIN KASIIN HAUJflTSrikCi
Työväen vapautus tapahtuu
vain sen itsensä kautta!
Vain järjestyneenä joukkona
voi työväenluokka voittaa!
No. 16 — 1925 Federated Pressiii jäsen. .
keirat knmaniis
Ottaja. —- Trjxles and Labor
Congressin edustajisto kävr minis­terineuvostolle
esittämässä Canadan
järjestyneeff työväen lahrtaadinta-ohjelman-
Asiain käsittelyyn meni
nseita tunteja, j ^ pidettijn tilaisuu-dessa
parisenkymmentä puhetta —
että jos työväen asema suunsoitolla
paranee, «iin hyvä siitä pitäisi
tulla. Ifoppujen lopulcsi pääminis­teri'
MacKenzie King vakuutti lä-
•hetystölle, että hallitus tulee otta­maan
huomioonsa tehdyt esitykset
"mikäli se suinkin on mahdollista",
ja Canadan työväenliikkeen pääfa-kiin
Tom Moore sanoi toivovansa,
että alkavalla parlamentin istunto­kaudella
fiaa^-utettaisiin tuloksia,
joöia osottavat, kuinka "vaikutta­via
lähetystön perustelut olivat ol­leet".
Monta j a -monenlaista vaatimusta
oli lähetystöllä esitettävänä. Se­naatti
olisi poistettava tabi sitte
muutettava kansan valittavaksi.
Työselkkauksien selvittelyä koskeva
(Lemieux-) laki, jonka brittiläinen
salaneuvosto oli julistanut^ voimat-toonaksi,
' olisi uudestalaadittava,
vaikkapa Canadan perustuslaki tu­lisi
eitä varten muutettavaksi. Työt­tömyysvakuutuksen
oli laajahko esitys. Vanhuuden elä­kelain
säätämistä myös kannatet­tiin.
Vielä,;-^vaadittiin, ettei suh­teellista
osuutta kpskevia Yhdjrs-valtain
siirtolaislain määräyksiä
saisi sovelIuti:aa canadalaisiin. Pal­jon
puhuttiin myös kahdeisan-tunnin
päivästä sekä suhteellisen
vaalitaan (käytäntöön ottamisesta.
Pitkälti : keskusteltiin vielä siir­tolaisuudesta
ja työttömyj'desta se­kä
niiden keskinäisestä suhteesta.
Pääministeri King joutui myöntä­mään,
että mikäli siirtolaisten maa­han
tuottaminen aiheutti työttö­myyttä,
niin ehkä Dominion halli­tuksella
oli hieman vastuunalaisuut­ta
työttömyyteen nähden. Mutta
muuten, hän piti typttömäin avus-tufikysymystä,
yksinomaan maainin-naUiaena
kysymyksenä.
, Kuinkahan paljon' lisää kokemus­ta
vielä tarvitaan, ennenkuin., työ­väestö
oppii y»unärtämään, ettei
tuollaisista pokkuroimismatkoista ei­kä
porvarillisten politikqitsijain la-yerruksista
herahda mitään todellis­ta
hyötyä työläSille?
Protesteeraa brittiläis­tä
mielivaltaa
vastaan
Torstaina, helmik. 5 p. -~ Thur^ Feh. 5th. 1925
Lontoo. — Ulkoasiain sihteeri
Chamherlainille on saapunut kat­kera
protestikirjelmä Zaghloul pas-halta,
Egyptin ent pääministeriltä
ja sikäläisten natsidnalistien johta­jalta,
brittiläisten omavaltaista me­nettelyä
vastaan. Siinä sanotaan:
"Parlamentin hajotettuna ollessa ja
vastuunalaisen hallituksen puuttees­sa,
täytyy täten, kansallisen Wafd-järjestönsä
kautta panna ankara
vastalauseensa Britannian hallituk­sen
äskeisiä toimenpiteitä vastaan
Sudanissa.
"Välittämättä mistään oikeudes­ta
ja sivistyneitten valtojen välillä
vallitsevien suhteitten järjestelyssä
noudatettavista alkeellisimmistakaan
säännöistä, välittämästä edeS' itse-laatimansa
j a allekirjottamansa so­pimuksen
velvotuksista, Isobritannia
on rohjennut oman etunsa vuoksi
anastaa tärkeän osan yhdelle Egyp­tin
alueelle kuuluvaa .itsenäisyyttä.
, „ . . "Se on karkottanut egyptiläisen
edulhsuudesta armeijan Sudanista ja parhaillaan
snmmakaupalla karkottaa Sudanissa
palvelavia egyptiläisiä, -virkailijoita.
S^ on kieltänyt sudanilaiset perjan-tairukouksissaan
anomasta jumalan
siunausta lailliselle kuninkaalleen
Fuad I:lle.
Penn^lvanian kaivos­miehet
lyytyvät
lupauksiin
Wilkesbarre, Pa. — Kovanhiilen
kaivajien joukot alkavat päästä sel­ville
siitä, mitä tapa^itui, kun piirin
valituskomitea ei julistanutkaan
lakkoa koko l:stä piiriä käsittäväk­si,
vaan sensijaan antautui neuvot­teluihin
Lewis-Cappellinin vehkeily-koneiston
kanssa. Kaikille oli sel­vää,
että' valituskomitea* olisi voi-
Jnut, jos olisi todella tahtonut, pa-kottaa
tuon johtajakoplan hankki­maan
kaivosten omistajilta Miesten
vaatimat korjaukset vallitseviin epä­kohtiin.
Kun se kokouspäivä tuli,
jolloin tuo yleislakko piti julistetta-man,
näkyi selvästi, että Lewisin
erikoislähetystö oli "leiponut" va-lituskomiteän
tekemään kaikkensa
estääkseen lakon levenemästä ulko­puolelle
nykyisen lakkoalueen.
Syöttinä oli se, että niille kym­menelle
paikalliselle unio-osastolle,
joilta Pittstonin lakon johdosta oli
lupakirjat otettu pois, palautetaan
lupakirjansa ja ettei lakkolaisia vas­taan
yhtiöitten puolelta ryhdytä mi­llinkään
kostotoimenpiteihin. Mut­ta
miehillä ei ole mitään takeita sii­tä,
että näitäkään lupauksia todella
ipidetään, vielä vähemmän siitä, et­tä
Lewis-Cappellinin koneisto ottaa
selvittääkseen' Pittstonin lakon, mie-
"hiä tyydjrttävällä tavalla. Suotuisa
lakboutumistilaisuus ~ näin kes­kellä
talvea — vain päästettiin kä­sistä.
Sanomalehtiinie^iä
nekin
New York. — "Tuskin ori kata-lampaa
tekoa kuin uhata julkisesti
murskata yksityishenkilöiden elämä,
paljastamalla sanomalehdessä hei^
dän yhteiskunnallisia tai siveellisiä
hairahduksis^an," lausui liittoyaltain
tuom^ Mack täpötäydelle oikeus-huoneelle,
senjohdosta että Broad­way
Brevities nimisen katulehden
julkaisija Stephen JG. CIOV? oli to­distettu
syylliseksi-- p-Dstilaitoksfen
väärinkäyttöön rikollisessa kiristys-tarfcotuksessa.
Clow tuomittiin 6
vuodeksi ja 1 päiväksi Atlantan ku­ritushuoneeseen
ja 6.^00 dollarin
sakkoihin. Clow'n ihnotustenharik-kija
Andrew B. Brown tuomittiin
samaan vankilaan 2 vuodeksi. Toi-
•nen ihnotusten kerääjä Nat. Kun­nes,
vietiin takaisin putkaan odot­tamaan
tuomiotaan, joka julistetaaf
helmik. 11 p. Vielä tuomittiin mai­nitun
lehden kustanriusyiitiö 11,000
dollarin sakkoihin.
Clow päästettiin vapaalle jalalle
$15,000 takauksella ja Brown $7,-
500 takaukseUa, kunnes heidän ano­muksensa
uuden . kuulustelun saa­miseksi
ratkaistaan.
"Se on omavaltaisesti perustanut
sudanilaisen miliisin Sudanin puo­lustamista
varten, vaatien tuon nli-liisin
vannomaan uskollisuutta Su­danin
brittiläiselle kenraalikuver-nööfille
eikä Egyptin kuninkaalle.
Se on säätänyt, etti tästäedes up­seerien
nimitykset, virkaylennykset
ja erottamiset ovat kenraalikuver­nöörin
päätettävissä eikä kunin­kaan,
joka on armeijan ylipäällikkö.
"Tultuaan ensin Egyptiin hyvää
tarkettavina hallitsijoina sekä jär­jestyksen
palaflttajina ja raha-asi-airi
väkaannuttajina, englantilaiset
pakottivat meidät kiireimmiten luo­pumaan
Sudanista. Sittemmin Su-dani
vallotettiin Uudestaan egypti­läisellä
verellä ja . kullalla sekä
egyptiläisten upseerien ja virka­miesten
nerolcknudella ja uhrautu­vaisuudella.
Silloin Englanti ju-
.Jisti sen egyptiläiseksi alueeksi, pa­lauttaen
Sudanin sen oikeille omis­tajille..
Egyptin armeijan ja suu­reksi
osaksi egyptiläisten rahojen
•turvin vallitsi Sudanissa jälleen jär­jestys
ja hyvinvointi. •
"Mutta kun maa oli saatu puh­distetuksi
ja viljelykseen ja kun
valveutuneet sudanilaiset olivat j u ­listaneet
kiintymystään Egyptiin,
Isobritannia ajaa egyptiläiset sieltä
tiehensä ja anastaa haltuunsa koko
maan — sen pumpuliviljelyksien ta­kia,
koska Manchesterin tehtaat tar­vitsevat
pumpulia.
"Tätä katalaa politiikkaa vas­taan
Egypti vetoaa ihmiskunnan
omaantuntoon. Egyptin nimessä
kansallinen Wafd julistaa, että
£?ypti ja Sudani ovat jakamaton
kokonaisuus. Lukuunottamatta his­toriallisia,
kielellisiä j a . uskonnol­lisia
suhteita, on jo itse iuonto niin
järjestänyt asemamme, että toinen
Maiiiisteriy
Pariisi. — Kenraali M. W. Funse,
Joka on nimitetty Trotskin tilalle
sotapunisteriksi, on Punaisen Ar­meijan
kaikkein onnistuneimpia riQ-tamajohtajia.
A Hän on kotoisin
Moldavian maakunnasta, virraten
hänen suonissaan venäläistä ja ru-manialaista
verta. >
Kenraali Funse kuuluu vanhaan
bokhevikikaartiin ja on hän ollut
aktiivinen vallankumoukseliinen v.
1904 aikain, jolloin' hän oli 23-vuo-tias
koulupoika : Petrogradissa.
Vuonna 1907 tuomittiin hän vallan­kumouksellisen
proi>agandan levittä­misen
tähden Siperiaan. Sieltä ei
hän päässyt pois jennenkun vasta
19 IS, jolloin hän saapui sieltä rin-tamalle,
jossa Mihailov-nimellä pal­veli
tiedonanto-osastossa sekä sa­malla
kertaa työskenteli yhdessä
toisten ^{ölshevikien kanssa Venä­jän
armeijan hajotustyössä.
Valmittautui vallankMppaulMeen
IX Vuosik>-~VoL IX
Presjidentin valitsija­miesvaalit
Suo­messa
HelsinkL — Presidentin valitsija­miesvaaleissa
olivat eri puolueet
saaneet tähän asti saatujen tieto­jen
mukaan ääniä seuraavasti:
Sosialidemokraatit 46,177
Kommunistit 13,276
Edistyspuolue . . . . . . . . . . . 22,388
Maalaisliitto ,.. 1-9,003
Kokoomuspuolue * 52,179
Ruotsal. puolue 27,173
Kiista sotavdkain maksaiDisda
Yhteensä 179,196
*) Tähän lukuun sisältyy myös
maalaisliiton äänimäärä Häme^
pohj. ja Vaasal. pohj. vaalipiirissä
missä maalaisliitto on vaaliliitossa
kokoomuspuolueen karissa.
Uudenaikainen teilaus­tapa
^ käy täntöön
Washington, D . C . — Presidentti
on allekirjötuksellaan vahvistanut
säädöksen, jonka mukasR vanhan­aikainen
rankaisutapa, hirttäminen,
tullaan lopettamaan District of Co-lumbiassa.
. Tästä aikain tullaan
kuolemanrangaistukset panemaan
täytäntöön sähkötuolissa. Koijgres-si
on ryhtynyt toimenpiteisiin säh­kötuolin
hankkimiseksi.
Eivät siedä pitkätuk-
% kaisla
Vancouver. Point •Greyn kan­sakoulun
johtokunta -on määrännyt,
"että kaikkien poikain on leikkau­tettava
tukkansa ja käytettävä - joko
hattua tai lakkia, vaan ei turbaa­nia.."
Määräyksen johdosta on eräs
13-vuotias hindupoikanen jäänyt
pois koulusta. -
' Pojan isä on kieltänyt poikansa
noudattamasta koulun johtokunnan
antamaa määräystä, sanoen sellai­sen
-olevan hänen uskontoaan vas­taan.
Koulun johbcykunta , oli ryh­tynyt
moisiin toimenpiteisiin tois­ten
oppilasten vanhempien vaati­muksesta.
Maaliskuun vallaokumouksen jäl­keen
jäi Funse edelleen rintamalle,
tehden työtä bolshevikien vallan­kaappauksen
hyväkd. Kommunisti,
'puolueen keskuskomitea, huomaten
hänen järjestämiskykynsä asetti hä­nen
Uraalissa olevan Koltshakia
vastaan taistelevan armeijari yliko^
mentajakii.
kukistettuaan Koltshakin, mää­rättiin
hän ylikomentajaksi Deriike
niä vastaan taistelevalle armeijalle,
sekä myöhemmin Wrangelia vastaan
taistelevan armeijan ylikomentajak-si,
kukistaen kaikki vastustajansa.
Funse on tullut ;ikuuluisaksi an­karuudestaan
entisiä tsaarin upsee­reja
vastaan, joiden kanssa Trotski
oli hyvissä . välilölssä. Upseerit,
jotka osottivat • ; horjuvaisiiuden
merkkejä Kolt?hakia ja Denikeniä
vastaan käydyissä taisteluissa, sai­vat
maistaa äärimmäisestä kurituk­sesta.
Yl^si kuuluisimmista rankai­sutoimenpiteistä;
,v '.on.' -.lllQuravieffin
kohtalo. Hän autiroi Trotskia Ke-renskiä
vastaan 'käydyssä taistelussa
ja oli Uraalin armeijan komenta­jana
ennen Funsea, Funse syytti
häntä valtiopetoksesta ja määräsi
hänet ammuttavaksi.
Onko kansanvallan
maassa diktatuuria
N^w York. — Missouri & Arkas-sas
rautatieyhtiön virköilijoita sekä
sen roskajoukon jäseniä , vastaan
suunniteltu oikeusjuttu — jotka
lynkkasivat E. C. Cregoren, Har­risonissa
Ark. — on kantajien ta­holta
peruutettu sentähden, että
pelkäsivät rautatieyhtiöiten edusta­jain
kostotormenpiteitä.
40 miljoonaa vuodessa
pakanain ^puhdis­tamiseen"
Wa8hington, D. C. — Viime v i i
kolia kokoontui Yhdysvaltain pää'
kaupunkiin pitäniaän konventsion!
ansa 18,000 Aasiassa, Afrikassa,
merten ;^aarilla ja latinalaisessa
Amerikassa työskentelevää^ lähetys­pappia
edustava Amerikan Ulkomal
nen Pakanalähetysvirasto, jonka y i
läpitämiseen kulutetaan vuosittain
yli 40 miljoonaa dollaria.
Bostonilainen M James L. Bur-tbn
avatessaan konventsionin, lausu
ter%'etulleik8i sadan ulkomaisen pa
kanalähetyslautakunnan, seurain,
yhdistysten ja ryhmäin eri puolelta
maata lähettämät edustajat. .
Burton; joka on Amerikan ulko­maisen
pakanalähetyslautakunnan
komissionerien sihteeri ja läheisen
idän: hätäaputoimikunnan esimies,
on ollut aktiivisissa neuvotteluissa
Vlalkean Talon ja valtioviraston
kanssa koskien Turkin asioita ja
Lausannen sopimusta. Hän on
myöskin houkutellut presidentt
Coolidgea pitämään puheen kon
ventsionin 4,000 edustajalle.
•, o
Delorme-jutun uusin
. Montreal. — Vieläkö yksi siiur
valamiehistö tulee tutkimaan Abb
Delormen juttua. Kuten muiste
taan on Delormea syytetty velipuo­lensa
Raoulin murhasta, joka ta
pahtui tammikuulla 1922. .Delor
me on ollut jo iplme kertaa suur-valamiehistön
tutkittavana ja vii­meisellä
kerralla hän vapautettiin
La Sauvegarde nimisen henkiva­kuutusyhtiön
edustaja on tehnyt
ylioikeuteen vetoomuksen, koettaen
saada uudelleen suurvalamiehistön
ratkaistavaksi, josko;» abbe Delor-mella
on oikeus periä yelipuolehBa
25,000 dollarin henkivakuutus La
Sauvegarde henkivakuutusyhtiöltä.
• I I I I •
laisien
Britannian ammattiunioitten l i i -
Hyvinvoinnin maassa
Toronto. — Lauantaina annettiin
kauntin oikeudessa John SolohuMl-le
30 päivän vankilatuomio tai 20
dollarin ra^asaltko. Solohukia vas­taan
oli eläinsuojelusyhdistyksen
tarka^jan Balling^in ' toimesta
W)stettu syytös siitä, että Solohuk
oli-vedättänyt santftkaonnaa nälkäi­sillä
hevosilla lähellä New Market-
Tarkastaja sanoi yhden hevöSfsta
imolleen senraavana^iaamana j a toi-tJ
«n oli oUot kiinnipidättimeen sot^
Sceutuneena. Syj^tty sanoi itsekin
Ollensa rauanpnutttiessa, eää hä­nellä
ollut rahaa, millä olisi vointtt
maksaa sakkonsa. ^
ei voi elää ilmian toista."
____ -o ———.
Meksikon lähettiläs saa­punut
Moskovaan
Moskova. — Perjantaina ' saapui
tänne Meksikon lähettiläs professori
Vadillio. Neuvostohallituksen jedus-tajat'
olivat häntä virallisesti vas­taanottamassa
asemalla. Samaten
oli asemalle kokoontunut suuri kan­sanjoukko
lausumaan uuden lähetti­lään
tervetulleeksi. Vielä samana
päivänä kä>a Vadillio ulkoministeri
Tshitserinin luona. \
Professori Vadillio on erään mek­sikolaisen
korkeakoulun opettaja.
Vallankumouksen jälkeen/on hän
ollut Meksikon parlamenttiedustaja­na;
sekä sen jälkeen Halisco-maa-kunnan
kuvernöörinä. Kaksi vuot­ta
sitten liittyi hän diploniaattiseen
alaan jä on oDut mm. Norjassa lä­hettiläänä.
Nyt saapui hän Oslosta
Moskovaan.
Vadillio on ensimäirien Meksikon
haSitnksen lähettämä täysivaltainen
lähettiläs Sosialististen Neuvostota­savaltojen
Liittoon.
ton Venäjällä käyneen lähetystön
alustava raportti sisältää seuraavat
yleiset yhteenvedot Venäjän ylei­sestä
tilanteesta: "(1) Sen jälkeen
kuin Britannian lähetystö vuonna
11920 vieraili Venäjällä, on Venä­jän
yhteiskunnallinen, teollinen ja
taloudellinen tilanne suuressa mää­rässä
parantunut; ( 2 ) -Venäjän ra­ha-
asiat ovat varmemmella kannalla
kuin mitä lähetystö oli voinut odot­taakaan;
(3) Teollisuuslaitokset
ovat kehittyneet, tavattoman. nopeas­ti,
erittäinkin sähkövoimalaitokset
ja sähköalalla tarvittavain esineiden
vahnistaininen; (4) Työläisten
asunto-oloja on paljon parannettu;
(5) Lukutaidottomuuden poistami­seksi
on tehty paljon työtä. Kou-luuttamattoman
työläisväestön lu­kumäärä
pienenee suhteellisesti hy-
/vin nopeaan; (6) Neuvostovaltion
hallitusvirastot ovat hyvin järjeste­tyt
j a tehoisasti kontrolloidut; (7)
Uskonnollisilla laitoksilla on täy­dellinen
toiminnan vapaus; (8^ Ve­näjän
moraalista elämää koetetaan
kaikilla keinoilla kohottaa; (9) Ea-kentamalla
työläisten klubeja, lepo­koteja,
urheilun ja terveydenhoidon
keskuksia _kohottavat' ammattijär­jestöt-
jäsentensä todellisia palkkoja,
joka otetaan mielihjrvällä vastaan.
Kirjottaessaan hiiliparoonieii palk-kainälennns
j a työpäivänpidentämis-hanVkelsta
sanoo Lontoon -Daihr
Herald, että kuluvan vooderi aUcana
tulee .Britannian Kaivosmiesliiton
rohkeus' ja solidaarisuus asetetta­vaksi
äärimmäisen ankaran kokeen
alaiseksi. Kaivosmiesten keskinker­tainen
palkka on ainoastaan 62
prosenttia korkeammalla sodan^
edellisistä palkoista, ja elinkustan­nukset
80 prosenttia korkeammalla.
Otettuna keskiarvo kaikkein loka­kuulla
1924! kaivoksissa työskennel­leiden
työläisten päiväpalkoista, saa­daan
summaltei 10 shillingiä 6 pen-cea,
(noin $2.50). Kaivosten vii­kottainen
työaika tehden keskimää­rin
5,18 päivää, saadaan viikko-palkaksi
13 dollaria 5 senttiä. He­raldin
mukaan saavat sadat tuhan­net
viikkopalkakseen ainoastaan 6-
10 dollaria. Sellaisia on 7.50,000
niistä 1,159,748, jotka tekevät päi-väpalkkatyötä.
Edelleen Herald raportteeraa, et­tä
jokaisen 24 tunnin kuluessa sur-maantuii
kaivoksissa 5 henkilöä ja
jokaisena työpäivänä 850 loukkaan­tuu
vaarallisesti.
Vuoden. 1924 lopulla oli. Britan­nian
rautatieläisten järjestön luku­määrä
400,000, joka on 40,000 4f
säys / kahdentoista kuukauden kulu­essa.
Järjestön teollisuussihteerin,
C T . Crampin tiedotuksen mukaan
on rautatieläisten järjestön jäsenlu­ku
nyt suurempi kuin koskaan en­nen.:
, Britannian hallituksen yritystä
liittää rautatieläiset sota-armeijan
erikoiseen kuljetusjaostoon, pitää
rautatieläisten järjestö hyvin vaa­rallisena
askeleena työriitaisuuksicn
sattuessa. Bautatjeläisten järjestön
tp. komitea on kaikille paikallisosas­toilleen
lähettänyt kiertokirjeen,
antaen jäsenilleen sellaisen neuvon
etteivät vapaaehtoisesti liitty noi­hin
hallituksen asettamiin koukkui­hin,
selittäen että sotilaskurin alle
alistuvat rautatietyöläiset voidaan
milloin tahansa määrätä lakonrikku-reiksi.
Hallitus on ryhtynyt moisiin toi­menpiteisiin
va-itapainoksi rautatie-
Iäisten järjestön yleiselle palkkain-ylennyssuunnitelmalle.
Rautatieyh-tiöistä
on muodostettu «otaviraston
värväyslaitoksia, Bautatietyöläis-ten
järjestölle ei ^le sen paremmin
hallituksen sotavirasto kuin rauta-
'tieyhtiötkään maininneet koko tour
hiistä halaistua sanaa. Rautateit-ten
ylipomot valitsevat komennus-"'
upseerit ja nimittävät henkilöt var-väyslaitoksiin.
Järjestön taholta
katsellaan leoko puuhaa hyvin suu­rella
epäilyksellä, huolimatta rau-tatieyhtiöitten
suullisista vakuutuk­sista^
että lakkojen sattuessa ei hal­lituksen
kuljetusjadstojen henkilö­kuntaa
tultaisi pakottamaan työ­hön.
Järjestön jäsenet muista^
vat vallan hyvin «en, että samallai-sella
systeeminä murskattiin^ Rans­kan
rautatietjfiläisten yleislakko.
(Federated Press.)
Turkin ja Kreikan vä­lit
kireäHä
Lontoo. ^ — Turkin ja Kreikan
välit ovat yhtäkkiä kärjistj^eet,
senjohdosta että turkkilaiset karkot»
tivat kreikkalaisen patriarkan Kons­tantinopolista.
Asia on- aiheutta­nut
huoIesUineisuutta täkäläisissä
virallisissa piireissä, vaikka läheises­tä
idästä tulleet diplomaattbet tie­donannot'
Mittaavatkin siihen, ettei
pienintäkään sodan vaaraa ole ole­massa.
Kreikkalaisten vastalauseet
ovat täällä herättäneet myötätun^
toisuutta, mutta alustavissa epävi-rallisissa
neuvotteluissa liittoutu­neiden
kesken havaittiin mahdotto­maksi
päästä minkäänlaiseen sopi­mukseen
yhteisestä esiintymisestä.
Tuskin olisi kreikkalaisille apua
Kansainliittoakaan vetoamisesta,
sillä turkkilaiset luultavasti eivät
välittäisi sen määräyksistä.
Pyhä synoodi luultavasti tulee
seuraamaan patriarkkaa maanpako­laisuuteen.
Ateenasta ilmotetaan, että miel­tenkuohu
kaikkialla Kreikassa on
nopeasti kiihtymässä. Kaikenlaiset
yhdistykset ja julkiset laitokset, se­kä
uskonnolliset että muut, laativat
vastalauseita, vakuuttaen hallituk­selle,
että maan koko väestö tukee
sen korvausvaatimusta patriarkan
karkotuksen johdosta.
Meidän, täällä Sudburyssa, on
vaikea käsittää, mitä hiton tekemis­tä
kreikkalaisen kirkon patriarkalla
ja hänen synoodillaan enää viiteen
sataan vuoteen on ollut koko Kons­tantinopolissa.
— ' o ' "
Yhdysvallat olevinaan
välinpitämätön
Washington, D. C. •— Virallinen
Washington on olevinaan välinpitä­mätön-
venäläis-japrinilaieen sopir
mukscn suhteen,'jolla Neuvostoliit­to
saa Japanin tunnustuksen la ja­panilaiset
saavat öljy-, klvihllU- ja
k-nlastu^ikeukslB «ekä^ k^^
ja Venäjän Kaukaisessa idässä.
Hughes ei virka mitään, vnan
luultavasti odottaa senaatin syyttä­vän
häntä siitä, että hän ei aino­astaan
antanut Japanin saada,'vaatr
suorastaan auttoi. sitä saamaan Ve­näjältä
kiristetyksi laivastolleen öljy­jä
kivihiilivarastoja ihan kotinsa
ovelta, ja päästi sen valitsemaan
parhaat Siperian kauppaedut pääl­tä.
•
Hoover ei virallisesti tiedä mir
tään Sinclairin öljyvaltauksistaSa-laliniila,
jotka nyt lienevät men­neet
mitättömiksi, eikä myöskään'
Japanille tehtyjen. öljymyönnytyksl-en
arvosta. Samaten ei häntä näyt­tänyt
liikuttavan se mahdollisuus,
että tuo öljynsaanti voi aiheuttaa
cääntcentekevän kehityksen Japa
nin terästuotannossa ja koneteolli
suudessa ja tulla tuntuvasti ehkäise­mään
Yhdysvaltain kaupan laajen­tumista
Aasiassa. Valkoisessa ta-ossa
ollaan tyyninä.
Japanilaisista propagandakeskuk-sista
saapuu se ovelasti harkittu se-tys,
että Amerikka ei ole mitään
menettänyt, koska Japani ei Neu­vostohallituksen
kanssa tekemällään
sopimuksella saanut likimainkaan
niin jialjoa kuin mitä se menetti
Washingtonin konferenssissa, luo­puessaan
21:8tä vaatimuksestaan
kiinan suhteen ja yhtyeasään nel-än
vallan sopimukseen. (F. P.)
Pariisi. — • Kommunlstieduataja
Martin Cachin, puhuessaan Ranskan
•ykyisen hallltoksen yrityksistä kie-räillä
muka moraalisilla syillä 9ota-velkojensa
maksamisessa Yhdysval­loille
ja Englannille, leimasi sep te­kopyhyydeksi,
konka Neuvosto-Ve­näjältä
samaan aikaan koetettiin
kiristää täyttä maksua tsaarin Rans- .
kaita ottamista lainoista. Cachinin
mielestä olisi niiden pankkien vel­vollisuus,
jotka ottivat tsaarin vei-,
kakirjoja myydäkseen, maksaa noi­den
velkakirjain omistajille heidän
saatavansa, toista biljoonaa frangia.
"On ihan yhtä epäoikeutettua vaa- ,
tia tuota rahaa Neuvosto-Venäjältä
kuin on Yhdysvaltain ja Englannin
vaatia meiltä lainaamiaan 130 bil­joonaa
frangia. Sitäpaitsi 4>n neu­vostohallituksella
täysi oikeus vaatia
korvausta niistä biljoonista, mitä
Ranska on lainannut sen vihollisille
Neuvosto-Venäjän kukistacmlseksi.
Puolan kanssa on Ranska tehnyt sa­laisen
sopimuksen, jonka sisältöä
ei anneta yleisön tiedoksi"
AmeetlcAUUla snoraptttMbaatta.
Yhdysvaltain senaattori BoraVn
lausunto Ranskan ja Englannin
anastaman sotasaaliin >8uumudesta
ön täällä herättänyt melkoista kiih­koa.
Senaattori sanoi: "Jos otatte
Washingtonin, Oregonin, Californi-an,
Idahori, Nevadan, Arizonan,
Utahin, New Mexicon, Montanan,
Coloradon, Wyomingin,' Texasin,.
Oklahoman ja Kansasin valtiot, niin
sittenkin teillä "on pienempi ala
maata kuin minkä' Englanti hyötyi
mailmänsodasta. Milloinkaan ei ole
nähty moista maa-alueitten Ja ryös­tösaaliin
jakoa kuin tämä ealabten
sopimuksien avulla suunniteltu ja
määritelty niinsanottu rauhansopi­mus
oli." Ranska oli sodasta saa-^
nut 402,392 neliö mailia käsittävän
maa-alueen, jolla asuu. 4 roiljoonaa
ihmistä, sekä Saarin klvlhifllkentät,
Elsas-Lothringin rautamahnit ja
suuret summat rahaa Saksalta.
YhiiysirallatldB pyrUi «Mm,
Borah'n puhe antoi aikamoisen is­kun
Ranskan ja» Englannin "moraa--
liselle uhrautumiselle" sodassa.
Ranskalaiset alkaVat käsittää, että
Yhdysvalloilla on toiri aikomus
päästä myös osille Soksan kansalta
kiristettävästä r y ö St ö M A Uista.
"Maistamme tuon salaisen konfe­renssin,"
sanoi Borah, Versaillesin
rauhan teosta puhuessaon, ''missä
neljä tai vIlsI valtaa istui suoras­taan
mallmaa Jakamassa. Presi­dentti
Wilson ei onnistunut aaadä
niitä hellittäimään otettaan näistä
anastuksista".
Amerikan kapitalistit ovat päättä­väisesti
ryhtyneet anastushommlin,
hekin puolestaan, ja Morgan näyt­tää
pitävän Coolidgea kykeneväm-pänä'
saamaon osan ryörtösaalllsta
kuin Wilson oli.
Professori Eiinstein ol­lut
vaarassa
Berillni. — Erään amerikkalaisen
venäläinen Icrfcl yritti pitkällä, te­rävällä
hattuneulalla surmata suh­teellisuusteorian
kuuluisan keksijän
prof. Albert Einsteinin. Nainen, jo­ka
ilmeisesti on mielenvikainen,
näyttää luulleen Einsteinia aikoi­naan
tunnetuksi tsaarin ohranan
provokaattoriksi AsefiksI,' koskapa
poliisit hänet tapasivat Einsteinin
eteishaaliste huutamasta; "Kuole­ma
Asefllle, Venäjän kansan vihol­liselle
J" Tiedemies, jonka - haavot-tumlsesta
ei mitään mainita, on kai
säikähdyksestä joutunut vuoteen­omaksi.
Kuusi kuukautta takaperin sama
reussissa on sosialisti­nen
pääministeri
Berliini. — Preussin pääministe­riksi
on valittu sosialisti Braun.
än sai 221 ja hänen vastustajan­sa,
natsionalisti Kries 176 ääntä. , . ^- , .
Käytännöllisensä elämässä * n noi- It*^*"" revolven
den kahden jehun välillä hyvin vä-tän
eroa. ' -Edellinen kylläkin tees-centelee
toimivansa työväenluokan
puolesta kun taasen jälkimäisellä ei
lainkaan ole sellaisia konsteja.
'Braunkin on kuitenkin ensitilalla
preussilainen ja vasta toisella t i -
l a l l a " s o s i a l i 8 t i " .
Lakannut ilmesty-mastä
Vancouver. — Vancouverin, New
Westministerin j a ympäristön työ­väen
keskusneuvostojeh virallinen
äänenkannattaja"The Labor Ststes-man"
on lakannut ilmestsnnästä, o l ­tuaan
olemassa noin vuoden ajan.
puuhkansa sisällä, Venäjän lähetys^
tön edustalla Pariisissa; «illom hän
oli poliisille kertonut aHconeensa
ampua neuvostolähettilaäri Leonid
Krassinin. Häntä pidettiin joitakin
viikkoja tarkastuksen alaisena, mut­ta
sitte päästettiin menemään —
koska ei ollut sen pahempaa tehnyt
kuin aikonut ampua polsevikki^
edustajan.
Tehdas palanut HamO-Hamilton,
O n t — - Tulipalo tuho-si
täydeUeen täkäläisen Pehnahent
Ink Com tehtaana Vahinko arvioi­daan
26,000 dollaräsL