1925-04-24-07 |
Previous | 1 of 1 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
SoiiiBesta irdangin ammatillisen ^ JSries^ lyöyäki ^ a t t a a uuden in-temationalen per rustamista «.lidisk. 27 p:n iOaOn pidettyyn anunatillisesti- järjesty- ^ ^ t ä e n kokoukseen oU saiqm- . ^-v^eä hjA-in runsaasti. - »%nauUi5en keskosnenvoston kivasi kokouksen M. IBinne. S^^kaiHjat oU kokouksefle T E - ^ otettiin ensimäisenä asiana kS. ^teitäväksi , ' ^j,uUi»n lifcettiminen ItMuainiÄli-työtoimiston konfereiuMin . Geneveen. ' • K^yroyksen alusti toveri E. Jo-jgU, selostaen laajasti kansainvälisen työfcoimiston luonnetta j a niitä dosnliteita, joissa se perustettiin seiä Suomen ammattijärjestön ed^s-tajakokoirksien kantaa tässä kysy- > nyksessä. , ^ . Kun tämä kysymys oli ensimaisen keiran ammattijärjestön edustaja-iokonkseäsa käsiteltävänäi", päätti ednstajakoJcous, ettei ammattijärjestönä ole syytä lähettää edustajaa riistäjien konferensseihin, jolloisiksi työtoimiston konferenssit pakosta- Jan nniodostuvat. Tätä, päätöstä dakäi noudatettiinkin, mutta nyt si-Ö on kaksi kertaa rikottu. Vi 1923 pidetty edustajakokous katsoi, ettei tilanne ole suinkaan muuttunut" sel^ laiseksi, että se aiheuttaisi tässä kysymyksessä päätöksen muuttamisen ja niinpä edustajakokous edelleenkin pyeyi edellisen päätöksen kannalla. Kun gyt näitä päätöksiä o^ jo kahdesti rikottu, ei ^ suinkaan edellytä sitä, että olisi edelleenkin rikottava. Kokouksen ön nyt ratkaistava, onko nyt syytä edustajaa ^ lähettää. Kansainvälinen työtoimis-to ei ole vielä suinkaan luohnettaan muuttanut. .Siellä , on edelleenkin kolme porvaria- yhtä työmiestä vastassa eikä sieltä suinkaan ole noitaan erikoisia tuloksia asioiden näin ollen odotettavissa. Alustuksen johdosta syntyi' vilkas keskustelu, jonka aikana kaikki pu-heenyuorpjen käyttäjät vastustivat edustajan lähettämistä ja. painostivat, että sellainen päätös on ehdottomasti ednstajakökouspäätösteh Vastainen.. Kokous hyväksyi asiasta seuraavat ponnet: -. ' i: 1) Kokous tuomitsee sellaisen menettelyn, että, vastoin ammattijärjestön edusta jakokoul{sen selviä päätöksiä on lähetetty edustaja kansainvälisen' työtoimiston - konferenssiin ja varoittaa ammattijärjestön toimikuntaa jatkamasta- tällaista edustajakokouksen päätösten rikko-fflista. / > ' ' - > ' ' 2) Jos täs'^, tai muissa kysymyksissä ammattijärjestön • toimikunta inenettelee edustajakokouksen pää-ttsten • ja hengen vastaisesti, katsoo kokous välttämättömäksi,/ että am-aättijärjeston edustajakokous ^ on mahdolKsimÄian ^ian, s-o. eiinen .sääntöjen määräämää 'aikaa koolle kutsuttava. Seuraavana kysymyksenä otettiin käsiteltäväksi utmatjllUen * liilclceen IcaasaiavAlI. •yyskysymya. Alustavan puheenvuoron käytti tov. 'M, Rosenberg, selostaen laajasti kapitalistisen järjestelmän luonnetta ^'a niitä taloudellisia- lakeja, joiden alaisena se on, painostaen erikoisesti että taloudellisen tilanteen kehitys , ja vaihtelut vaikut-tavat myöskin työväenjärjestöjen toimintaan ja niissä vallitsevaan suuntaan. Mainitsi esimerkkinä Englannin ammatilliaen liikkeen kehityksen ennen maailmansotaa. Sielläkin oli selvästi havaiirtavissa-^jsP ttattitaitoisten. työläisten' «linehto-i «n huomattava-• paraneminen' samaan aikaan, kun ammattitaidottoman väestön elinehdot Buononivat; Tämä johtui siitä, että Englannin kapitalistien kannatti maksaa am-aattitaitoiseUe WstöUe' huomattavasti - parempia palkkoja ednjlisten talouaeUisten konjunktnnrien tähden, omaa voittoa sflti pienentämättä, pistämällä värillisiä' työläisiä ja valtaamalla yhä nnsia,*^ edullisia ttarkkina-alueita Aasiassa ja Afri-uhrattiin \sa näin saaduista eaunnattomista voitoista ammattitaitoisten työläisten elinehtojenpa- »ntamiseksL Tästä olikin *5carauk- 8ena, että ammatillinen liike sai ai- |an er&oiäen, erittäin rauhallisen luonteen. Sama ilmiö oli hävaitta- Saksassa. - . Kun sitten muutos talöuddlises. sa tilanteessa tapahtui, muuttui am-ttatdlisen liikkeenkitt' luotaa, Maä-f° iansota, joka oU setinuks<ina taloudellisen tilanteen ' kehityksestä, »»«<«i«*ui etäänlaisekäTajapyFkiksi jnimatiUisessakin J ä s f c e ^ ' Tolaet ö«tttvät, että kap-taKsÖea onnia- ™tJ selviytyä maailiÄinsodan aihe-lsitastroofirta\ j a xienÄ-jat sen ^ o k s i sitä «oiEenuum; t o i - T^oea entisten otojen p ^ ^ m r a n i§ «deDeenlsa olevaa iBabdo]l|$audet lanoin vanhoja - nenettdytepoja sondattaea tokJcäa eaavnttaa. Toi> sen: saosta arvioi tilasäen toian. fiavaitäin, että taloodelliaes. tSas. teen Icelutys oli ioipce^nt eteienpäin niin paljon, ettei enään oUatoah-dollisnaksia kapitalisteille noaen maxiddna^ahieiden riistämiseka «aa-da teolUsaottaan kantoon. Päinvastoin «ntiässäkin siirtomaissa oli niiden oma teoIKsuus kehittynyt ja THfnekkimahdolKsnndet siten ulkomaisille- -kapitalisteille pienenneet. Käsitettiin, ettei kapitalistisen jär-jestdmän onnistu enään nousta entiselleen j a seurauksena tästä on tietenkin luokkataistelun kärjistyminen. Nyt onMn tä|nä arviointi osoittautunut oikeaksi. ^Talouselämässä ei ole muutosta parempaan päin suinkaan tapahtunut; Tästä onkiq ollut seurauksena, että Amsterdamiin lukeutuvissa . työväenjärjestöissä alkaa virtaus vasemmalle yhä voimistua. Siitä on Englannissa havaittavissa selviä esimerkkejä. Kun nyt näemme, ettei ole toivoa tilanteen paranemiselle, < pitää työväen varustautua itseään puolustamaan. Tällainen keino on koko maaypian ammatillisen työväen yhteenliittyminen. Sikä onkin vaadittava sellaisia toimenpiteitä johdolta, jotka yhteenliittymistä edistävät. Puheensa lopetti tov. Rosenberg mainiten, ettei Suomenkaan työläiset ole olleet muuta kuin -kansainvälisen kapitalismin* riistouhreja. Nykyinen talvikin , on siitä. selvänä todisteena. — Ainoa rikkaus, mikä Suomella on, metsät, on jo myyty kansainväliselle kapitaaliU^ jja seurauksena siitä on ollut työtijö-myys ja kurjuus työväen^ keskuu^ dessa ja köyhtyneet talonpojat.. Alustuksen johdosta virinneessä keskustelussa kaikki puheenvuoron-käyttäjät kannattivat uuden Internationalin -perustamista ja hyväksyi kokous edellisessä kokouksessa tästä kysymyksestä hyväksytyt. ponnet, että ellei ammattijärjestön toimikunta halua toimia näiden päätösten mukaisesti, on aen ryhdyttiva toi-menpiteitiin. , ylimairiiisen edn»taJ8- kokouksen kooilekatBumisekti. i i i i a B i i l ^ i i H i K . A w a i M^ taan, vaan ,oa aea lajnlte^lEeli^al' taanhyväkiynjl; SUURI HAHDOLUSfUUS ^ PAI< JAS UAAVEmVA Suomen porvaristo poUu edeHeeB viBckaasti Iehdissäns& sotalaivasto^ kyvystä. Todetai^ Soomen " l a i vaston" oiyymi' Tt^|tgt:^^^miirnYijjn laivaston maailmassa ja tdtdiäa r oV keita suunnitelmia sourten merisota-voimien l^omisekä. Näillä . porvarien vamsCelnsuannitelmiUa on tietenkin taustanaan ajatoa aod^sta iteuvostovaltaa vastaan. Ja>i}iin rohkeasti reistulee - porvariston e&r. täinen ajatus, että *'Suomen 4air vaston toiminta said rajoittua yksin puolusttdcseen, vaan «on aina pidettävä mielessär että paras puoi lustus on hyökkäys, minkä vuoksi on kiinnitettävä' huomiota myöskin offensiivisiin mahdollisuuksiin". ' Näitä hyökkäysmahdollisttuksia kehuu porvariiäo kyllä suunnittelemallaan laivastolla olevan. Porvaristo kehasee, ettei "tarvit^ suuriakaan merisotavoimia Venäjän laivastot^ sulkemiseksi Suomenlahden matalaan ja luonnollisia suojapaikkoja vailla olevaan pohjukkaan, jolloin Venäjän koko liikeyhteys me^ ritse länteen tulisi • katkaistuksi". Tämän loistavan' suunnitelmansa ohella porvaristo kyllä myöntää, et- 'tä neuvostovallan -laivasto on voimakkaampi -kuin ktukkien muiden •Itämeren maiden merivoimat yhteensä ja että"tämä Suomen laivaston suuri mahdollisuus on vielä paljas haavekuva". ' Valkoinen f porvaristo siis itseldn tuntee. suunnitelmiensa mahdotto:^ mnuden, -mutta kun -kerran on suor malainen asehullii porvari, niin pitää s sitä leveillä edes haavekuvia luomalla. AMMATTIJÄRJESTÖ LÄHETTÄÄ EDUSTAJAN, GENEVEEN. ; Maalisk. 28 pnä kokoontui am-^ njattijärjestön . suuri toimikunta päättämään ammattijärjestön osanotosta ensi toukokuulla Genevessä pidettävään ^kansainvälisen työjärjestön konferenssiin. Keskustelun jälkeen toimitettiin asiasta äänestys, jolloin (ehdokkaan nimeämisen puolesta-:, annettiin: 16 ja sitä vastaan- 8 äantä4> Toimikunnan^--jäsenillä lienee ollut asiassa liittotoi-mikutiensa evästykset. Ehdokkaasi nimitettiin ammattijärjestön v.t puheen johtaja . E. Huttunen. Edelläoleva ammattijärjestön suuren toimikunnan päätös edustajan lähettämisestä ^äanot,tuun kansain* väliset^ työjärjestönyr konferejissiih on kolkannen kerran. tap&htuva toi-menpidO' ammattijärjestön edustajakokousten asiassa' tekemiä selviä kielteisiä päätöksiä vastaan. Päätös siis, samoin kuin edellisetkin tätä asiaa koskevat toin^npiteet osoittavat^ että f ammattijärjestön nykyinen johto aäettuu selvästi kor-keamfman orgaanin -— edustajako-konkserif pS&töksiä vastustamaan. Missä määrin tämä edustajakokousten päätösten halveksuminen ja yä-lihpitämätön, suhtautuminen itse joukkoihin nähden, jonka päätösten toteuttajia jöuri ammatillisten jär^ jestöjen johtavain ainesten tulisi olla, on eheyttävä ja yhdistävä tämän maan ammatillista työväenliikettä^ siihen katsomme olevan syytä palata toisessa yhteydessä. AATTEELLISIA YHDISTYKSIÄ YRITETÄÄN VEROTTAA k. T. kertoo, että Viipurin maalaiskunnan valtion verotuslautakun-ta; ijoka tällä kertaa on kokoonpantu yksinomaan porvarillisista jäsenistä, on äskettäin lähettänyt kaikille mainitun kunnan alueella toimiville aatteelUsille yhdistyksille kirjelmän, jossa vaaditaan, että mainitut yhdistykset ilmoittaisivat tulonsa verotusta varten viimeisen viiden vuoden 'ajalta. Ilmoitukset olisi ollut tehtävä viimeistään maar liskuun 24 päivään mennessä,! Ellei ihnoitusta ole tehty,, uhataan mai-nitässa kirjelmässä, että vero tullaan asettaman 20 pros. korkeammaksi sekä lisiksi menettää asiaomainen järje^ö valistusoikeutensa. ; Tä^ä- toimenpide, /jjofca on tuloj a ommsuusverolain vastainen, tuntua y ^ kummallisemmalta sen takia, että Igrseessä' on jälkiverotas viideltä vuodcfta- Viipurin maalms-kunnan valtioveroIaatiJcnnta on kuitenkin' mk^sempina -vuodna ;,-tehnyt nimenomaisen päätöksen > aita, ettei mainittuja järjestöjä veroteta. Tähän voiotaslaatakaDnan paätökr seen on myöskin yhtynyt maaherran asiamies. , KmrnnalHfldta Mitenkin tantan se, että maaherran asiamies 4&. ole tämyt - "amnstotasta audnitaBUUt«f^ sdvisti lainvastaisia ifiätösta va»- MIES AMPUNUT VAIMONSA , . KERAVALLA Maalisk. 28 p:n aamupäivällä tapahtui Keravalla m u r h a : yövahti Villehard - Tamminen ampui asunnossaan Ali-Keravan tien 10:ssä vaimonsa. Aviopuolisot olivat vähää aikaisemmin riidelleet keske-nääni' Mies;,,joka on valtion rautatiellä yövahtina s^den pitää taskuasetta, oli tuonut tämän aseen -koti-; aam sanottuun aikaan töistä palattuaan. Aviopuolisot olivat taäs-alkaneet riidellä, jolloin mies oli uhannut ampua vaimonsa. Tällä kertaa v^imo oli pelastunut pakenemalla. Mutta vähän myöhemmin toivat naapurit vaimon kotia..: .Tämä oli paetessaan luokkaantunut — j a t a l - 'löin mies hyökkäsi vaimonsa kimppuun ampuen kohhe kertaa. Näistä kaksi, laukausta osui ja 'kuoli vaimo puoli tuntia myöhemmin, ' Ampuja pidätettiip ja vietiin Ke-, ravan poliisin' huostaan. Mies on kaiken todennäköisyyden ' mukaan tehnyt tekonsa harkitusti,' sillä m.ml ampuma-asetta ei «hän olisi saanut tuoda kotiin, vaan oKsi se pitänyt jättää asemakonttoriin työstä päästyään. Siitä huolimatta hänf oh sen ottanut mukaansa, nähtäyästl anipuakseen vaimonsa., - Molemmat aviopuolisot ovat 60- vnötiaita ja ovat olleet naimisissa niin kauan, 'että heil% on jo aikui sia lapsia. SMiM iNbtnaiabna i f i i i i ^ iMfcIn o»t«a luikki m^atärpMl. Linjoille lähetetään mySs huolellisestt j a nopeaa aqor^tetaaa t!> lankaet ' ' ' ^ - ' ' INTERN ATIONAt GROCSn^T Omistajat: E. Seppälä ja E . Kotanen.. 292 Bay St* Paheita 305 N . ^ R T ARTHUR. Aika on huono : SIKSI O L E N K I N PUDOTTAerUT P U K U J E N \ HBVNAT ALAS! Siis Port Arthurin ja ympäristön, 8UomaIaiset*-^atkaa' pukanne laiaulu. Saatte ne huomattavasti Lalvemmalla kuin muualta. HUOM.! Ensiluokan työ. Sopivaisuu>i taataan. VÄINjtSSAHL 281 Bay JSbrMt. — 1 Enulnokao riatäliliike. Port Arthnr, Ont. KRISTIINAN KIRKON KASSAS* ) TA VIETY 87,000 MK. Maalisk. 24 pnä havaittiin kris-° tiinan> kaupungrin kirkon, kassassa 'olevissa'varoissa kavallus, 'joq-ka suuruus nousee 87>000 mkaan/ Kirjoon rahastonhoitaja on vielä Työn^ Äänen . tietämän mukaan vapaalla jalalla, joten on epätietoista tällä; kertaa, ilmoittaa kavallukseif tekijää. Poliisiviranomaiset ;toimittavat asian johdosta tutkimuksia, joten lähemmät tutkimukset toonpvat e^ nemmän selvyyttä asiaan» ; TYÖVÄEN URHEILUSEUROILLE 6.500 MK. ja PORVARILLI- • ' SILLE 8.500 MK. Äskettäin pitämässään kokouksessa päätti: Helsingin. rahatoimikamari urheilulautakunnaii ehdotuksen mukaan jakaa kaupungin kuluvan vuoden menosaäntöön urheilutarkoitak-^ siin varatun 1^,000 markan sttu-. ruisen määrärahan seuraavasti:,, ^ Nuorten Miesten Kristilliselle -yhdistykselle 2,000, Förbandei för fysisk fostran för Pinlands kvin-rior- nimiseU^ järjestöUe 2,000, -^Sui^ men naisten liiknntakasvatasliiton Helsingin paikaUi8toi|nikunnalle 2,000, TUL.!» Helsingin pihriri; naisosastolle 2,000, Helsingin voimiate-^ Iijoille 1,500, V.- ja U.-seara J y - lyfle 1,500, KnllcrvoUe 1.000, Vi-; sall«^ IjOOO, TeollisuBSseatujen e? vankelioimisseoiralle 1«000,^ Käpy^; Iän nrheilijpille 600 ja Toiveelle 500 markkaa.^ ' V A L T I O T Y Ö P Ä I V Ä Ä P I D E N T Ä. M Ä S S Ä «Riihimäellä on rautatien korjaus-^ sakille ilmoitettu il^tä lähtien otettava » käytäntöön 9rtuntinen työpäivä. Ei luulisi volavan mitään pakollista aihetta päivän ' pidentämiseen^ kun työttömänä, on työvoimaa siksi paljon, ettei yksiltä miehiltä tarvitse vaatia ylliijiäräistä työtä, toisten samaan' aikaan ollen ilman työtä. Mutta -kun valtionrautatiet ja niihin kuuluvat «työpaikat on sellainen työvoiman käsissä, että yksimielisyys ei tule kysymykseenkään, saatikka sitten 5e> että asemansa parannusta yrittäisikään, niin monen .mielestä on Srtuntinen työpäiväkin vjelä lyhyt< Tänäkin talvena moni työtön on saanut ')tkävä]<seen katsella.' kun valtion vakinaisessa .työssä olevat ovat etuilleet ympäri kylää puiden pilkkojina ylitöikseen. Samoin viime -kesänä. miltei vuorokaudet ympäri paasattiin rakennus-kozjauksissa polkemassa toisten työläisten palkkoja. ;;^autatien vakinaiselta ^ palveluskuniialta' pitäisi olla "firaapeU"-työt kielletty, mutta nyt se näkyy näinä kuluneina vuosina olleen yleinen tapa^ . 1,300 TALONPOIKAISTILAA ULOSMITATTU VIIPURIN , LÄÄNISSÄ , Joku aika sitten kehoitti sisar asiainministeriä. Viipurin läänin maaherranvirastoa' tekemään tilas- |toa paldcohutatoJs^flpatuista. ,,iTitiati;. loista. Luetteloissa piti* eroittaa toisistaan ne, jotka, oli ulosmitattu valtion; s^aatavista sekä yksityissaa-teyista. Toimenpide lienee johtunut siitä, että jos tilat myytäisiin pakkohuiibjkaupalla, tulisi toimenpide lisäämään tilattoman väestön, lukua. .Lääni|ihaUitus on nyttemmin lä> piettänyt pyydetyn tilasto^ ministeriöin. Ulosmitattuja tiloja on läänissä 1,278, joista 708 valtion laskuun, 504 yksityistett' sekä 20 valtion ja yksityisten laskuun. Suurin ^osa ulosmittauksista on tehty Äyräpään kihlakunnassa 349 ja Käkisalmen. kihlakunnassa 141., Ulosmittauksista on siis suurin osa^ tehty E^arjalan kannaksen seutuvilla. Ylläolevat tiedot antavat gelväh ku- 'van siitä, mihin maassa harjoitettu valtiovarain ' tuhlaus johtaa. Sotalaitoshullutteluun uhrataan mielettömiä summia, jotka on kansalta kiskottava veroina, saattaen V pientilallisten til^t vasaran alle. nä monia suuria herroja ja ovat he suomalaisten porvarilebtien. kertoman : mukaan pitäneet ' "palavan Isänmaallisia ja heimo-asiaa selvittäviä paheita, isänmaallisen mielialan vallitessa juhlavieraissa.'^ Suomenmaalaiset .''heimoveljet" ovatkin taas viimeiaikoina olleet e-rittäin vilkkaassa toiminnassa, mitä vain perästä kuuluneekaan.- Varmaan itaas' yllämainitussa Helsingin kokouksessakin tehtiin muutakin kuin pphuttinn kauniita sanoja, sillä merkeistä päättäen, eiväk herrat vielä ole unhoittaneet kaik* kea aktiivisuuttaan^ silloin kun he itse voivat piiloutua toisten selän taakse ja on tietoa hyvistä saalistus-maista. SCANDINAVIAN - AMERICAN CANADAS% S|]t»^ OSUIN TAI KOOPEimAIUNAN KMflTTA Yhä lisSSntyvSn kannatuksen johdosta mikä meidän <caaadai^ sen relttlmme osaksi on tuUat on yhtiö lisännyt seuraavat «at-kavuorot HalifaaitU «aoraaa SkaojlinaaviaaB; ParJehdnkMt HalifaauU, N . S. S. S. U H I T E O S T A T E S ; Hnlitikuan 18 p. S. S. U E L L I G O L A V , JoolBktfun S p. VESIKAUHUA ITÄ.SUOIIESSA ^ Pasiear4altokselIe . on •. äakettäin taota neljä irattaraivotaatisen^i^ ran ];rareniaa liealdlöä. > ^ on la^lme • Kenomäelti. Heidän ba»: vanaa ^ t ^Ae vaikeita. Viimeksi ssapni 'Parikicalaslk 12-vnotias tyt* TAMMISAARESTA VAPAUTUI v.k. 23 pnä Yrjö Falen Lahdesta, Antti .Kuivanen Terijoelta, ) A r v i Heleniin, Väinö Salmi j a Väinö Nyman • Helsingistä, • Antti . Varppe-nius Lahdesta, Antti Saksala, Väinö Lehto Kajaanista, Yrjö Valle-nius ja Iisakki Matero Suomussalmelta. ; Tervetuloa, paljon kärsineet toverit, "vapauteen"! "HÄTÄ-ÄÄNIÄ POHJOLASTA" . Ydlkolevalla otsikolla julkaisee Vaasassa ilmestyvä maalaisliiton lehti "Ilkka", jallaolevan kuvauks^ Pohjois-Suomen tukkityömailta.- K u vaus on sellainen, että se ilman mi- {ään lisäyksiä paijestaa työläisten j a 'pientali^Uisten aseman Suomessa: Kirjoitua on seuraava: "Pohjanperiltä, jota on verrattu Suomen < rKlondykeen, alkaa kuulua pahoja uutisia, tukkihakkuut ja a-jot ovat nyt jo lopussa. Kuusamosta kerrotaan, että siöUä vaaitsee hyvin ahtaat ajat; ansiotyöt sekä paikkakunnalla että rajapitäjissä, ovat Jo loppuneet. Paikkakuntalaiset ovat suurin joukoin 'palan-nedt työmailtaan. Ansiot' ovat olleet niin' huonot, ettei' heillä ollut mitään mukanaan. xUseiniimat ovat JQ joutuneet hakemaan, kunnalta, apua jota kunta kuitenkaan tuskin voi tarpeeksi paljon hätään ^joutuneille antaa. Tilanne nyt j o on' paljon huonompi kuin monciiä talvena tätä ennen ön ollut. Äskettäin^ selostettiin lehdissäi miten oivallinen oli talvi ollut tuk-kiyhtiöiden kannalta. Nämä perässä tulevat viestit kertovat siitä, minkälainen' oh talvi ollut sikäläisen kansan 'elinehtojen kannalta. Taas asettuvat eri osaisten : ihmisten elinehdot vastakkain, antaen kuvan elämästä, jota, tullakseen ymmärretyksi, ei muuta valaistusta kaipaa," . Pääsee se porvariltakin joskin totuus. * •• M I E S M U R H A K U R I K A S SA Maalisk. ' 21 pnä oli Kurikan Taiskulankylässä porvarOliseila N u i - ^jan talolla iltama. Iltamaan saapuivat humateisina räyhäämään talolU-senpojat E. Bintapiirtdla ja Eero ^lalipastt. Miesten kesien on jostain syystä tullut vanhaa vihaa, "joka fltamassa' puhkesi ilmi tappeluksi «ail seurauksey*, että Alali-pasti ampui Bintapiirtola^ pistoolilla, useamman-kerran,; josta oli kuolema seorauksena. - . HE^MOUSASIAAKIN AJETTU Joku^^aika sitten x>n iHelsine^sa oliot koolla "Akateemisen Karjala senran" vaosikokons; Timä seu- TBiioka on lannetta -erikoisen i n - nokkaanli v. 1921—22 ' rosvohyök-l^ rksen Järjestäjänä on ykn rSnomen fascistie^ pääjärjes-töista, joita, pidetään^' sM Suomen lomsalia^^^^ veroina: kiskotoil-la varoina. • ^ ' T U O T T O I S A K A U P P A - A LA on valkoisena Suomessa pirtun kuljetus Ja kauppa, vaikka kaikki muut tuotanto- ja kauppa-asiat siellä kärsivätkin vakavaa häiriötä /ja niitä uhkaa ainainen romahtaminen, on piriukauppa kehittynyttä ja tuot. toisaa. Sitä todistaa sekin seikka, että pirtun kuljettamiseksi keksitään^ mitä moninaisempia keinoja. Sitä kuljetetaan '^autoilla, moottoreilla, hevosilla, junilla y.m.m; mah-, doUisilla ja mahdottomiltakin .näyttävillä kuljetusvälineillä ja paikoissa. Uusin kuljetusmuoto kuuluu o-levan se, ^ttä on valmistettu erikoisia faneerisia rautttievaunun tolppia, joissa on ollut sisällä peltinen kanisteri. «'Tolpat" on .tä;ytetty jossain Etelä-Suomessa, pistetty vaunuihin ja niin ne ovat reissanneet Pohjois-Suomcen, jossa pirtu on by-r vässä hinnassa. , • Kuka lukee ylläolevan jutun pirr (tun- kuljetuksesta, niin" täytyy heti I huomata, että mukana tässä koplae-aa on pitänyt olla myöskin ^ rautateiden henkilökunnassa olevia^ henkilöitä, muuten se ci ole voinut olla mahdollista. Rappeutaneispu? ja keinottelu valkoisessa Suomessa on* kin tunkeotunnt, kaikkialle. Ja miten se muuten voisi ollakaan. t5,' jota taivotaotiaen IdsSa oH pnr-itrt j a raainnnt pslioin. Potaaita. > „ ^ « on «iten äHiietitelByitteeasS. K. Senran Itokoukscss» on ojlat 12»- POSTITC^MISTOJSEN MIEtUVAL-TAISUUTTA Kolhon aseman postitoimistossa ci oteta vastaan Työväenjärjestön Tiedonantajan t i l a u l ^ , vaildca Jcb-fi on merldtty ]ic!seen postitoimiston .'sanoaialehtilaetteloon,. ALENNETUT KOLMANNEN LUOKAN , «MlfstakalateB matkain hinnat S i a i t s kU 145.50 ja ostakaa edestakainen piletti Torkuun Hankoon, Helsinkiin tai Maarianhaminaan $18J^.OO.- Erinomaiset mnkavaudet kolmannessa luokensa. Hyttejä 2 j a 4 hengelle. Varatkaa hyttipaikka paikaUiselta asiamieheltä niin aikaisin kuin mahdollista. CANADASSA MAKSETTUJA PILETTEJÄ maticustusta, varten Suomesta myydään kakkialle Canadaan. . • ; Lähempiä, tietoja saadaksenne kääntykää paikallisen asiamie^ hen puoleen tai ikirjolttakaa yhtiön Canadan Pääkonttoriin: SCANDINAVIANiAMERICAN LINE 461 Main St. Winttipeg.C«B. J. V. KANNASTO' Böx 60, Sudbary, Oat., Can. 81 Upper W«terSt.. H a l l f a i , C a i t .\ ERICH J . KORtE.^ Port Arthor, Oat.; C u ^ TEHKÄÄ NYT SUOMI-MATKANNE RUOISIN-iUIIEIiKAN UIUA flallfaahta Snomeen (Göteborgin kautta) 8—9 ^iniDrokaudlMtii. TURKTIM:^TKAT HALVAT 4- 1 >'> f- HALIFAXISTA S.S. Stockholm maanant.hutik.27 NEW YORKISTA • DrottalnBholm, lamaat, toukok. 9 Stockholm» torstatna toukok; 28 Drottntngholmt tliit. kesiik. 9 Stockholm, tiiceaina kefik. 30 Drottningholm, tont. helnäk. O Stockholm, lauantaina «lokavn 1 Drottninghplm, tortt.; «lokuun 20 Tarkempia tietoja, neuvoia/Ja kallisasiamieheltä tai osotteella ^ SWEDISH AMERICAN LINE ' 818 St. Cathertao .Slra«t,> W«at» Mbatrval, Qim; 470 Main 3t., Winnlpeg, Man. 71 Upper St., HaKfax, N.S. 73 Monroe St„ Datroit, MIch. 6tli fb«r. J. V. KANNASTO, ERICK J . KORTE, * .Box 69,1 Sadbury, Ont«, Can. Port Artbar, Oat, Ctu^ KOLMANNESSA LUOKASSA Skioneäa ja talcaisfo ^Canadaan maksavat nyt edestakaisin yh- . teensä vain 186 dollaria/ siis Vain 93 DoUaria yhtä ylikulkua kohti > Toisessa luokassa maksaa kain-pikin ,matka f 166 J a cabln luokassa JfllO. • ' Matka alkaa Ja päättyy Uajani omilla toivoilla. Ei mitäftn^ tulli- tai passitarkastuksia e i kä mitään mutta vUyytyksifi Ruotsissa.) ' . I Tilatkaji hyttipaikät n y t piletit saadaari ItUiimmlUta iiai- Vanha, tunnettu ERKKILÄIf LIIKE / Omlatejati E R K K I L Ä & MILTON ' ' ^ . 130 CumborUnd Street S., , fort Arthur, OaUrlo. (Bay kadun kulmauks^sa) Suodttete*-^-«-ii:. M I E S T E N JA P O I K A S T E N VAAT^tUSTAVARAKAUPPAA ioka on hiljan avattu aivan uusine tavaroineeh Ja ehdottomasti 'helpoimmillahihiioilla, tavaran laatuun nähden paikkalrannallai:; Y k i l Ja sama hinta kaikille. — J a — , ' C A N A D I A N N O R T H E R N H O T E L L I A , ^ rauhallisine Ja phhtaine huoneineen» . —sekä— ^ K A H V I L A - , V I R V O K E . JA T U P A K K A M Y Y M X L Ä X . mm mm KaiUii sen jo tietävät etti earbalnmat* ja monlpuoIUeffiinat vlr^atusjaonat Tbufider .Bay - altuelu taa kan tilaa aa Ittteraatioasf BottllDg Wor1uIlta. - Phone 2003 North. InternationarBottling Works 157 Machar Ave. « ^Port Arthur, Ont PARHAAT PEHMEÄT JUOMAT SUDBURYSSA VALMISTAA Suomalainen Virvoitusjuomaliike «HOWDy''uusi juonia. ' 4-^^ : / ^ SAKLETTIA, KÄNTIÄ ja WESTON PISKETTIX aioa van^«to»M. STIR IXnilNG woRi;s P. O. Box 1028 SadbaiT,' Oot. Pboaa'948 m NYLAND GROCERY Parhain paikka on tehdä kauppaa meilliL.VfilitetaSn kaikkU rookatavarakaupaa alaan koalavaa tavaraa. : o Hpom.! Vaihtaa Ja ostaa kaikkia farmitootteita. F, N Y i . A ND 229 Graadwall Av*.' Pori Artbar, 0»UaA»* A»dan k Seiv>& SAUNA Avdiuia 4 kerta» iiHkotUi:>Itl^talna^ fcatfclvUklcoBa^"ptjaatafaa'Ja laaantalna kallo 1 j.p.p. kello |2tta ySIlJL 9pr«e« St. Paheita'1107 —-r SaOiiiy,'Oat. lähellä Vapaiden koattoria. ' i i lii»
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 24, 1925 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1925-04-24 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus250424 |
Description
Title | 1925-04-24-07 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
SoiiiBesta
irdangin ammatillisen
^ JSries^ lyöyäki
^ a t t a a uuden in-temationalen
per
rustamista
«.lidisk. 27 p:n iOaOn pidettyyn
anunatillisesti- järjesty-
^ ^ t ä e n kokoukseen oU saiqm-
. ^-v^eä hjA-in runsaasti. -
»%nauUi5en keskosnenvoston
kivasi kokouksen M. IBinne.
S^^kaiHjat oU kokouksefle T E -
^ otettiin ensimäisenä asiana kS.
^teitäväksi , '
^j,uUi»n lifcettiminen ItMuainiÄli-työtoimiston
konfereiuMin
. Geneveen. '
• K^yroyksen alusti toveri E. Jo-jgU,
selostaen laajasti kansainvälisen
työfcoimiston luonnetta j a niitä
dosnliteita, joissa se perustettiin
seiä Suomen ammattijärjestön ed^s-tajakokoirksien
kantaa tässä kysy-
> nyksessä. , ^ .
Kun tämä kysymys oli ensimaisen
keiran ammattijärjestön edustaja-iokonkseäsa
käsiteltävänäi", päätti
ednstajakoJcous, ettei ammattijärjestönä
ole syytä lähettää edustajaa
riistäjien konferensseihin, jolloisiksi
työtoimiston konferenssit pakosta-
Jan nniodostuvat. Tätä, päätöstä
dakäi noudatettiinkin, mutta nyt si-Ö
on kaksi kertaa rikottu. Vi 1923
pidetty edustajakokous katsoi, ettei
tilanne ole suinkaan muuttunut" sel^
laiseksi, että se aiheuttaisi tässä kysymyksessä
päätöksen muuttamisen
ja niinpä edustajakokous edelleenkin
pyeyi edellisen päätöksen kannalla.
Kun gyt näitä päätöksiä o^
jo kahdesti rikottu, ei ^ suinkaan
edellytä sitä, että olisi edelleenkin
rikottava. Kokouksen ön nyt ratkaistava,
onko nyt syytä edustajaa
^ lähettää. Kansainvälinen työtoimis-to
ei ole vielä suinkaan luohnettaan
muuttanut. .Siellä , on edelleenkin
kolme porvaria- yhtä työmiestä vastassa
eikä sieltä suinkaan ole noitaan
erikoisia tuloksia asioiden näin
ollen odotettavissa.
Alustuksen johdosta syntyi' vilkas
keskustelu, jonka aikana kaikki pu-heenyuorpjen
käyttäjät vastustivat
edustajan lähettämistä ja. painostivat,
että sellainen päätös on ehdottomasti
ednstajakökouspäätösteh
Vastainen.. Kokous hyväksyi asiasta
seuraavat ponnet: -. '
i: 1) Kokous tuomitsee sellaisen
menettelyn, että, vastoin ammattijärjestön
edusta jakokoul{sen selviä
päätöksiä on lähetetty edustaja
kansainvälisen' työtoimiston - konferenssiin
ja varoittaa ammattijärjestön
toimikuntaa jatkamasta- tällaista
edustajakokouksen päätösten rikko-fflista.
/ > ' ' - > ' '
2) Jos täs'^, tai muissa kysymyksissä
ammattijärjestön • toimikunta
inenettelee edustajakokouksen pää-ttsten
• ja hengen vastaisesti, katsoo
kokous välttämättömäksi,/ että am-aättijärjeston
edustajakokous ^ on
mahdolKsimÄian ^ian, s-o. eiinen
.sääntöjen määräämää 'aikaa koolle
kutsuttava.
Seuraavana kysymyksenä otettiin
käsiteltäväksi
utmatjllUen * liilclceen IcaasaiavAlI.
•yyskysymya.
Alustavan puheenvuoron käytti
tov. 'M, Rosenberg, selostaen laajasti
kapitalistisen järjestelmän
luonnetta ^'a niitä taloudellisia- lakeja,
joiden alaisena se on, painostaen
erikoisesti että taloudellisen tilanteen
kehitys , ja vaihtelut vaikut-tavat
myöskin työväenjärjestöjen
toimintaan ja niissä vallitsevaan
suuntaan. Mainitsi esimerkkinä
Englannin ammatilliaen liikkeen kehityksen
ennen maailmansotaa. Sielläkin
oli selvästi havaiirtavissa-^jsP
ttattitaitoisten. työläisten' «linehto-i
«n huomattava-• paraneminen' samaan
aikaan, kun ammattitaidottoman
väestön elinehdot Buononivat;
Tämä johtui siitä, että Englannin
kapitalistien kannatti maksaa am-aattitaitoiseUe
WstöUe' huomattavasti
- parempia palkkoja ednjlisten
talouaeUisten konjunktnnrien tähden,
omaa voittoa sflti pienentämättä,
pistämällä värillisiä' työläisiä
ja valtaamalla yhä nnsia,*^ edullisia
ttarkkina-alueita Aasiassa ja Afri-uhrattiin
\sa näin saaduista
eaunnattomista voitoista ammattitaitoisten
työläisten elinehtojenpa-
»ntamiseksL Tästä olikin *5carauk-
8ena, että ammatillinen liike sai ai-
|an er&oiäen, erittäin rauhallisen
luonteen. Sama ilmiö oli hävaitta-
Saksassa. - .
Kun sitten muutos talöuddlises.
sa tilanteessa tapahtui, muuttui am-ttatdlisen
liikkeenkitt' luotaa, Maä-f°
iansota, joka oU setinuks |
Tags
Comments
Post a Comment for 1925-04-24-07