1930-11-18-02 |
Previous | 2 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Siyu2 rmaraagk.. 18, pitiä Tues. i-Ontarion ja toii JÄybtyessämme lyhyesti tekemään ; että hyväksyttiin keskusjärjestön pe- -lehtimlncn koetti se kääntää mah-sc- lvää niistä vaiheista, joiden läpi se elia, jQka nykyisin tunnetaan S. J , .4 : n n e n a h i e e n Aluekomiteana, on kut:enut, on meidän luotava pikai • •R-m. rLlmäjs roomalaisten työläistsn t--'imii- aan ke:;I:i-Ontariossa tämän VJOsiL.aan aUiota alkaen. Tällä t a - v s i n raq lulSiTiriic- tietoiseksi siitä E<:ikasta, että tämälrin keskusjärjestö- o n perustettu — ei kenenkään yksSlölöen mielijohteesta, vaan erinäisten olosuhteiden ja seikkain p a - kottanqäria. ^ K u n keskl-Cntarion nikkeUvalta-uksLa oli lähdetty kehittämään a-vaamalla • kaivoksia j a perustamalla sulattoja, tulivat suomalaiset työläl- &3t • huomatuiksi tekijöiksi tässä luonnonrikkauksien kehittämispro-sesdssa, • varsinkin kaivostyöläisind toimiessaan. Heitä alkoikin siirty;! suurenimissa määrin jokaiselle huo-matummalle kesfci-Ontarion kaivos-kämpiköUe. Osa näistä työläisistä oli sellaista JoukTcoa joka siirtyi Suomesta tänne valtiollisten kiristystoimcnpitei-den pakoituksesta, ja oli heillä hieman käsitteitä työläisten luokka- ja valistustoiminnasta. Nämä työläiset •ryhtyivät tä.hänkin maahan saapuessaan keholttamaan toisia työläisiä perustamaan keskuuteensa seuroja ja yhdistyksiä, joissa voitaisiin edelleen jatkaa, etupäässä seuraelämää Ja valistustyötä, mutta myös käsitä? lä muitakin, työläisiä koskevia ky?, symykslä. — Niinpä tämän vuosisadan ensimäisinä vuosina perustettiin en.-imäiset nuorisoseurat keski-Onta-rlcon. Näitä seuroja perustettiin o-saltaan vastapainoksi kirkon helmassa toimivalle raittiusreurahom-malle. eikäll kun Canadan työväenliikkeen virtaukset edelleen kehittyivät vaikuttivat ne myöskin näissä nuo- \ risascuroissa toimiviin aktiivisiin j ä s e n i i n ja sen kautta seurojen jäss-nktööifz- aireniettä'alettiin miettimään ' liittymistä Canadan Sosialidemokraattiseen puolueeseen, joko liittämällä silloiset nuorisoseurat puolueeseen, tai perustamalla suomalaisia sosialistlosastoja, jotka l i i tettiin 8. S. Järjestön kautta C a n a dan Sosialidemokraattiseen puolueeseen. Näissä, liittymishommlssa Ja niiden vastustajien Ja puolustajien välisistä, taisteluista johtuneina sijurauk* slna syntyi j a kehkeytyi ajatus Jonkinlaisen keskusjärjestön perustaml-sesta. •/: Erikoisen sysäyksen homman c-tecnpälnvlemiseksl antoi n.s. Copper C l i f f i n haalljuttu. Jossa cdlstysmlell-csmmät. ainekset taistelivat Canadan Sos.-dem. ; puolueeseen liittymisen puolesta Ja vanhoilliset taas vastustivat liittymistä. Taistelu muodostui k i i v a a k s i J a taantumukselliset eli "hehippalälset" ryhtyivät käyttä-iniän kaikkia keinoja, kätyröimlstä-. kini^-saadakseen siten omaisuuden haltäxmsa j a punaiset häädettyä pcis^ paikkakunnalta. Jokaiselle ajat-televaUe työläiselle oU itsestään sel-vijyi.- että sikäli kun työläisten luok-katlötolsuus lisääntyi, kävi yhä selvemmäksi se seikka, että se on suunnattava keskitetyn johdon ym» pärlUe. * Mallmansodan edellisinä vuosina • vallinnut" teollisuuspula j a sitä: s s i i - raniiut lamaannus, Johtuen nikkelin hrikpsta kysynnästä, vaikutti, että /joitakin kalvoskämplköltä kokoiiaan ci-2etti'ln^ j a toiset kävivät hyvin pienellä voimalla. Tämä puolestaan vflikijtti'että työläiset olivat pakoi-tctut lähtemään muualle tiyövoi-maahsa'" kaupälle. Näin ollen muutamat- niistä suomalaisten työläisten rustaminen, kotipaikkana Sudburj-. . doUisimman suuren huomion myös-kin aäitasionin teolle, kiinnittämäl- KESKUSJÄKJESTÖN T A K K O I T L S ^ ^ j ^ tnemmäu huomiota puhujieil J A TOIMINTA I hankkimiseen, luentokurssien Jär- Jo edellä on tullut mainittua n i i s - johtamiseen, neuvostoliiton työHjs^ tä seikoista jotka johtivat &en perusavustamiseen hetdan kamppaille^.7 tamiseen, mutta tllvistetylmmässä muodossa ilmenee sen tarkoitus n i i s sä säännöissä jotka sille laadittiin^ j a yleisäänastyksellä hyväksyttiin. Sääntöjen toisessa pykälässä mataltaan: "Keskusjärjestön tarkotuksena on, olla yhdyssiteenä S. D. puolueen keski-Ontarlon osastojen välillä, edistääkseen työväestön valtiollista ja taloudellista kehitystä yhtäpitävästi Canadan sekä kansainvälisen Scs. Dem. puolueen perustuslakien ja ohj2lman kanssa." "Huolehtimaan agitatsionista ja puolueen saan nälän ja siitä jontuvien ..tautien kouristuksessa. Samalla. kehotr taen puliujiaan tekemään .-^clvä^ V e näjän vallanktunouksesta ja sen val-r :aituks2sta koko maailman työväenj luokkaan. Kehoittaen osastoja keräämään varoja Neuvostoliiton työläl.- sille, kehottaen työläisten viettämään Venäjän vallankumouksen muistojuhlia j.n.e. Myöskin työläisten" taloudellisen toiminnan elvyttämisessä on. Aluer komitea ollut aina osallisena. Koko maailmansodan ajan olivat keski-jäsenten kansalalstuttamisesta, sekä Ontarion työläiset vaiUa , i ^ n k ^ - luentokursslen ja työväestölle hyö- laista taloudellista Järjestöä. K un dyUisen kirjallisuuden, sanomaleh- U l t t * n O.B.U.-liike tuU tunnetuksi tien ja yhteisien koko aluetta käsittävien neuvottelu- ja edustajakokouksien avulla tulee järjestö täten järjestettyä voimakkaammin edistämään kansan sivistämistä, ja kohottamaan työväenluokkaa oikeuksiin-sa'.' Taloudellisen lamaannuksen vallitessa maailmansodan alkuvuosina perustetun keskusjärjestön toiminta etupäässä kohdistettiin, kuten jo a i kaisemmin mainittiin, ympäristö-paikkakuntien haalien omistuksen huolehtimiseen, varsinaisen agitat-sionltyön. teko Jääden huomattavan heikoiisi. Tähän oli syynä, kuten en-simälsessä Keskusjärjestön toimintakertomuksessa mataltaan: "varojen puute, joka taas Johtuu siltä, että ainoastaan kolme osastoa ovat voineet Jossata määrin agltatslonivero-jaan suorittaa." Siitä huolimatta i l menee senaikulslasa pöytäkirjoissa Ja toimintakertomuksissa, että agltat-slonityötäkln oU tehty, sekä palkallisten että kiertävien puhujien kautta.- ' . V. 1914 alkanut maailmansota ja sen synnyttämät poliittiset vaikeudet tuntuivat keskusjärjestön toiminnassakin. Sen lisäksi oli suomalaisiin työlälsita Ja niiden tolmtataan erikoisesti vaikuttamassa se seikka, että huonoja työhönpääsymahdolli-suuksla hyväkseen käsittäen- taantumukselliset Ja etupäässä kirkoUlset ainekset yrittivät perustaa n-s.-anti* BoslalistUllttoJa, (nykyisten "lapuan lukkojen" mallita), Joiden avulla, kätyröimlstä j a Ilmiantoja hyväkseen käyttäen, koetettita tehdä mahdottomaksi työn saanti muilta kun sar notun kätyrlyhdlstyksen Jäseniltä. Tällatacn menetelmli saattoi heikommat Ja vähemmän luokkatletolset työläiset pelon Ja epätoivon valtaan Ja siten helkontl työläisten järjes" tötoimlntaa.. KuitenkJn vertaillessaan varstakin suomalaisten työläisten taisteluhalua ja -sisua nykyaikaan, Wlnnipegin suurlakon aikana Ja Jälkeen, oli aluekomitea voimiensa ja kykyjensä mukaan avustamassa työläisten järjestämistä sen yhteyteen. Aluekomitean toiminta tämän, seikan suhteen selviää parhaiten T. 1922 edustajakokouksen pöytäkirjasi ta, jonka päätös: Työskentelystä tar loudellislssa järjestöissä kuuluu seuraavasti: "Keksi-Ontarion aluejärjestön edustajakokous velvottaa osas-tojen jäseniä yhtymään Jäsenlks: O.B.U:n, sekä myöskin muijita ta^. loudellisiin järjestölhta. Sekä työs-tentelemaan. niiden, periaatteiden muutj^miseksl Punaisen Kansata- /ällsen periaatteita vastaavaksi"-. Tätä ohjelmaa on Aluekomitea v a rojensa ja voimiensa mukaan toteut-lanut koko myöhemmän tolmtafca-.i kautensa aikana, muiden muassa metsätyöläisten järjestön perustamisessa • ja järjestämisessä on Aluekomitea näytell3rt huomattavaa osaa. Rlyöskin kaivostyöläisten Järjestämiseksi on Aluekomitea aina toiminut huomattavalla tarmolla. Sikäli kun Aluekomitea vapautui toimtanasta lakanneiden osastojen o - malsuukslen hoidosta, Joka tapahtui siten että toiset osastojen haalit myytiin ja toiset taas teollisuuden hieman vilkastuessa aiottlvat tolmta-tansa, sikäli se' edustajakokouksien antamien ohjeiden Ja neuvojen m a - kaap kitanlttl enemmän huomiota puoluelehtien Ja kirjallisuuden, l e v i tykseen^ ja avustukseen, nuoriso- Ja lastenkasvatuskysymykseen, työväöi osuustoiminnan propageraamlseen erinäisten lakkotaistelujen avusta^ miseen j.n.e. Työläiset ovatkta aika tehokkaasti vastanneet Aluekomitean esittämiin vetoomuksita. Aluekomitean toiminta on aina pUut kllhte-ässä yhteydessä S. Järjestön Ja sen t p k : n tolmtanan kanssa. Nitapä Ithn S. Järjestö päätti Ulttyä- Workers- Partyyn o l i K e s k i - O n t a i i o n Aluekomitea jtätä esitystä tukemassa s a - S. Järjestön tolmtata ixSätettiln muodostaa Joukkojärjestdtolmlnnalc-s i Ts^llöta, tuli TäUtäinittöml^ saattaa taas . alucäkobitcait. ; t ^ ^ taan ohjaamaan Ja valyojnän B . J ä r - Je^jOT työ^^^ö^tapUla. JJfi^pöt».- fiep ati^tojiöteakhi l ^ ^ t a s t t l ^ hcjir; k i t a . keväällä .1929. K u l u i kuitenkta ixsQaiApi& kvml^afxfia,... ?nnenkun-.se rarslnatsestl ryhtjrt telmtataaQ. Sen 2nslmäl^nä huomattavan toimenpiteenä ollen. iJlUenryntäyksen Järjestely S. Järjestön tpk:n Julistuksen t)erusteella. Tässä Jäsenryntäyksen käytjäntöönpanossa ,• k u l t e n ^ . Ilmeni viLvyttelyä Ja Järjestön tp. komitean Ja puolueen välisen selkkauksen s y n - lyessä Jcäyty. Aluekomitea. JäseijiTn- :äyksen, ohjeiinl:ftoa -jst^j^i^n^tat^- tukse^n Ja; o l i OJialtaan ysdkuttär massa e r l m i e l i i ^ k s i e n :kÖT4!styes^: : Viime kevÄänä' pidetyssä alueen neuvottelukokoulp^essa t|U|ili .Alyeka? mietan toimenpide tuomlttllH:. y l r ; heelUsenä. Samalla; tämk! edust&iä^ kokous nayös.yiltottl Jtlen gUiekonil-tealle Jota sen tulee seiurata, JOk^ parhaiten käy Uml päätöslaii^elxnas joka samassa kpkpukse^sa. .hiyvä^I^- iita, oUejti se seuraayäoiainen:,.. ..V; ^josk^L o n - t u l l u t .tavaksi että.täl- •Canadan. suomalaisen järj^J^n^aJ^issaal^ Sudbiuryn aluekpki^rkäsiteltyään, ;asiii UUSI kaMauM^a . ^ k s e pata Ja uudelleen Xorota.tenUn ppmttlsen familssto^^ galautetaan tapahtumia Ja jäätökset, j i p u o l n e e p , poi«tU5ei». kpr arfpita. J o t k a , ovat läheisessä . kps-nltea; i»- k u l j j myiiall^ymUip^n-J^^r- kittikslssa tyiJyäen rientojen Ja .hei-j «maisten lausunnot Ja lupa^ks^i. bjJT'; j ä i n . pystyttä^^ rakenta-täytyy myöntää että siihen aikaan tunnustaen että toimintamme työläiset talsteUvat paljon sltkeäm-i^^nsalllsena Järjestönä el vastaa miix j a ponnekkaammta oikeuksiensa ta^^^otustaan. Tätä seikkaa kuvaa puolesta kuta mitä ne nykyista näyt- Parhaiten se päätöslauselma Joka tävät tekevän hyväksyttita v. 1922 alueen edustaja- Tämän lisäksi samoihin aikoihin*'^»^«'"'^^sa: "Kosko järjestömme i tr menetti Canadan suomalataen työ- senälsenä ollen saa pelkästään k a n - väestö äänenkannattajansa Työkan- f « ' " ^ n luonteen, nlta päätlJää alue-. kokous että aluetoimikuntamme • on voittasa mukaan kehitettävä yhte- •san joka sellaisenaan Jo o l i suuri i s ku työläisten.; toiminnalle Ja o l i o - miaan lisäämään toivottomuutta Ja i lamaannusta, Keski-Ontarlan työläisten tolmtanan väliaikaiseen l a maantumiseen suuresti vaikutti myöskta sen parhaimman Ja vUk-kalmttian .toimintapaikan, Copper C l i f f i n nuorisoseuran haalin menettäminen tulipalon kautta, Joka j u u - näisyyttä Ja yhtelstolmtataa eriklelis-tsn työläisten kesken j a varslnkta a- Vustettava maanklellsen väestön h e räämistä. — Osastojen-ja jäsenislön on tehtävä valistustyötä maankleli-sen työväestön keskuudessa, n i i n por liittislssa kun taloudellisissakta Järjestöissä j a jokapäiväisessä seunis-r i oh saatu raskaiden ataeelllsbfen Ja J^^l^t^ ^A®^^" a^tatslonta kautr henkisten ponnistelujen kautta. Ja oikeulaitokslen antamalla päätök-haalelsta, jolta aikaisempina vuostaa l^^^^ ^^^^ taantumuksellisten käsistä, oU rakennettu, jäivät --«olksi Ja .ggj^ ojjjeuig omistajille — Keski-vallte"-- minkäänlaista huoIehtUnista. j Q^j^rlon työläisUle. Toiset näistä haaleista olivat velat-j Kalkista näistä vaikeuksista huo-ttmla. mutta toisissa oh melkoinen i j t ^ a t t a oU Keskusjärjestö yhdessil ^•^^^ta^l^a painamassa. Tällaiset g. s. järjestön t p k : n kansaa innok-valkeudet katsottiin voitavan p a r h a i - , l a a s t i suunnittelemassa uuden leh-tcn,; 43rjestää koko keski-Ontariota , ^en perustamista Canadan suomalai-käslttäyän keskusjärjestön kautta. sills työläisille, käyttäen kaikki k e i - Kolmantena tärkeänä puolena asi- „onsa lehden, perustamisen • hyväksi. Voidaanpa sanoa että Keskusjärjestö oli yhtenä ratkaisevana tekijänä assa" oli se että työläiset jo silloin käsittivät sen seikan, että työväen-liikkeen keskipiste tulee keski-On- meidän'nykyisen lehtemme,'vapau" tariossa.. ehdottomasti sUrtymaan den perustamisessa Ja o n edelleen Sudl>uryyn j a tätä seikkaa silmällä pitäen järjestyneiden työläisten t o l mtata -olisi järjestettävä siihen suuntaan että Sudbinyyn voitaisita tule-vpisuudessa- kohottaa työn temppeli, jenka suojassa työläisten eri järjestöt voisivat löytää toimtatahuoneus-ton, -Jossa - voitaisiin taistelusuunni-telmia luoda kapitalistisen järjestel-mäh kukistamiseksL Saadakseen a i kaan yhteistä toimtataa tämän surnnitelrrian alovtaniiseksi. katsos tlln välttämättömäksi keskusjärjestö. KESKUSJÄRJESTÖN SYNTY Erfnllä mainittujen seikkojen pe-rusl? cUa käytiinkin u.seita neuvotte-lukokoukcia, joLssa asiaa pohdittiin; _ pucJElta ja toiselta ia ennenkaikkea tahdottiin a?ia s.^.sdn selväksi jokaisten kc5ki-Cntarlcn S.S. osaston jäscnistylle. siliä vaan snikaut:» .kattottiln kesku5järj2stör< toiminta saatavan mshdollisimman ty.lo^.sia tuettavaksi. Näld&n neuvottelujen tuloksena pldettJLnkin -sitten perustava JiGkouö SLcbisn S. S. osaston talolla 2 p:nä toukokuuta 1911 Asia päätettiin kuitenkin vielä panna y-leisäänestykselle SJ S. osastojen kes- Isen j a kesäk. 23 p:nä, Ifl^H päätty-t? een ylelsäänestyksen tuloksena o li .käyttänyt voimiaan Ja varojaan lehden levittämiseen, palkkaamalla t\i* pa-agitaättoreita- ja kehoittaen o-sastoja; tolmtataan lehden hyväksL Eäellämainlttujep. toimtotamuotoioa puitteissa jatkuikin Keskusjärjestön toimtota siihen saakka kunnes Order ta CouncUta määräyksellä v. 1918. m.m. S. S. järjestön totaitata l a k - kautettita. A L U E K O M I T E A N TOIMINTA t J l ; - D E L L E E N A L E T T U NA Jo jonkim aikaa ennen lakkautta-piista oli Keskusjärjestön nimi S. S. järjestön tpk:n esityksestä muutettu enemmän tarkotustaan vastaavaksi, nimlttäta: Keski-Ontarion a - gitatsioni aluejärjestö j a tunnetaan-kta se tällä nimellä vuoden 1922 a l kupuolelle saaiaca, jollota sen n i m i muutetaan keski-Qntarion piirikomi-teaksl, jolla niniellä.se toimi sUh^a saakka kmmes Canadan Kommimis-tipuolueen könventslonissa v. 1026 pS&tettiin kielijärjestön - toimtata lakkauttaa. K u n suomalataen järjestö v. 1919 taas oli saanut t-otaimtaluvan herä-tettita Aluekomitean toimfntakta tas henkiin. Sen lisäksi että sen toimintaan e-delleenkJn kuului omaisuuksien huo-ta". K u n sitten myöhemmta S. Jär,- Jestö liittyi Canadan Komumjmlstl-scen puolueeseen koetti AluekcnnlJt^. taas vointtasa mukaan edistää puor lueen periaatteita j a menettelytapoja. •r-: " • ; - • lii P U O L U E E N U U D E L L E E N JÄRJESTÄMINEN Huomatuimpia toimenpiteitä. ko4pq S. J . keski-Ontarion Aluekomitean toiminnassa oli ryhtyä panemiuo) käytäntöön Canadan Kommunistise.ij puolueen päätöstä puolueen uudelleen järjestämiseksi. Tähän toiiöen-piteescen ryhtyi Aluekomitea kalkel-!. l a tarmollaan. Kaikki käytettävissä olevat voimat mobillsoitlta selosta.- maan jäsenistölle uudelleen Järjestä-tnissn tarketusta Ja saamaan Jäse-. nistö kokonaisuudessaan käsittämään sen suuren muutoksen järjestömuor dcssa minkä uudelleen järjestämtaen aikaan saa. Samalla kun a^aa selos-tettita, käytita kiinni myÖskta -itse Järjestämlstyöhön. Näiden toimenplr teiden tuloksena oli että Jäsenistö melketa yksimielisesti isaatlih käsittämään uudelleen Järjestämisen tarpeellisuus j a n i t a ollen - seuraamaan puolueen edustajakokouksen päätös» tä. Tämän saman päätöksen noudat>^ tammen ja toteuttamtaen johti myöskta siihen että S . J . ,keskl-On-tarlon Aluekomitean tolmtata .kanr sallisen järjestön osana katsottita päättyneeksi tähän ja sen toiminta lopetettUn vuoden 1925 lopulla. A - luekomitea kuitenkta huomautti puolueen tpk:lle. että vaikka sen t o l mtata näissä puitteissa nyt loppuu-kta. olisi S. Järjestön toimtataa e-deUeen kehitettävä varstaalseksl joukkojärjestötoimtonakä Ja avattava. S. J . ovet kaikille rehellisille työläisille. Asiasta käytita kuitenlda. keskusteluja kolmen vuoden ajan ja \-asta 1929 keväällä pidetyssä edusta* jaiokouksessa tehtita lÄätös jollota i'äksyy elidQttops*?t|i M^f^i tqiluftSi?: .jiteet selkkauksen . selvittämissssä k tunnusta». plilLtö^t oikeiksi sekä hecvehtU'^htenäisyFdeii palautiunlsta kanadalaisessa puolueessamme Kp' .iiioternin Komlsslonta päätöksien . .Tämä edustajakokous käsittää että >uolMeen' maxdälot^^^inl^jlseen ^ a^ «aalyysita,, jriete«5tSu iqÄftUmftfti^^^ä^ ,-eesta. 6oaaa= 4ftikei8essä,i|5ölnjajm!|5V. >a »janjakfiossa jL-i^titÄ.viphtoivaj» taistelun jyUiJa©inlfi«n.j5?s-sdte^ tauksia Ja olfcel^tpvaaraa. vastaan VallatikttmctukfieU^nt/Jlttokkit^aMJ^U^ »rjeptöjen. .sissiä» .JPlkSl.. o n tm^ln vaata. tailä Jietk^,^Tät$<» Qn,,|£M-. SQttÄVa, .ve|;tft...4jKO|^ poUlttlnen^ lifiia; tplsWj«5#:><>l)^t<?rt va$ufaa yjEelia^n.ti» ehMt^tt»^^^^^ 4 ä r j 8 S t i ^ e j^ÄJMifl»^^ Jn^]{U8tIpuqJ^fieo»;.i^J^«fWn Jppniiie?^ >i«Ulnett-Selkkaus-;i!>ft:n^ rätfen. ^ay^fiiM;^; yhfeejisjgnm kse,. :inahdo.UJ£*kBi/lJöieMfc^^ itttonaii p » o t o w a - j ^ ^ J P § ^ ^ ^ v^r. llim. luffk(»jai9|^wijlntanÄ,v..j jarJ^nmie'.t}«iö.«8tMk kqauKiuiilsti-j miplueeö ,K»i?t^Jl5eii,; ;*«Pä*a^te^^ l im johtajaksi kapitalismin - ^ i ^ c j l ^ - icnlseksl Ja työläisten Ja talonpoikain hälytyksen p e n i s i a a n l ) ^ U :, Tässä aJaJ|it;<)i}da^s^,^4ol^ U-melstg..- lÄheitrie^^^ perialististen maitten jiyökkäysyaa-; r a a ,^euvo$(omttoa;;,:ii^^ Jossa <rakennetaan> ,906l£^mla;.,, JBI ijQii^a puolustanuneti,;.' oh v^- prol€j»iftatln taltta .>teht&v(i^r<>n.viU^läa!&töQ jestömlhe taholtSt^f^uniaaita ,toiuntar ta. työlftistehr Jpkap^l^fitecen vtatet^r luun. J a ; ^ t t a W hMli^^iy4»-.vallat^?!^- iolmiAta^Inle•4.;J^velema^.. t ^ ä n käänteen te)cemls^ä»..:7ät^.;vJ^J9S*i t6mm6, Jäfitliet.; tmfey^t-.iVBl^ttetiiksi fcäytännöJite^Stii ^.os|iUte|;urnaa»=^ työr l v i D k k a ^ ^ ) u i h i n • J(^ itäten t d^ delltsspy. ^fq*rt«Ma^ViJafitE^vas»^Jöyd^ taistelua Qdk$iStoi«aaiitiA. yast^tan J a rsös-dPTOi' ^ättöldftn .JttVKlttaml- .5e>sl 5iyei5tshnniai.-lta|n jQÄ^ idjrti. jä9?ntenr,mu^an vjet&tnlseUä e.- rJlyölttää yleebsä järjestetolmta- Jtaamiöe.f?;.a.';4' >\i-.\i.;i^i- .fi.-Ur-, y vfTmevalmis y iiäy|tä£^; jp^ten^-alije^ i^9tnlt;ea ^ . . ; k y e n i : ^ seuraaniaaa a n - ••iettua:.:neU!«^..;^:t- • Olemme tässä lyhyesti Ja. ylelsplir-i «lss&än kasteet.Jöpi.n? y.a|h \m |ävjlt;seril^e^?0»itari{^-:'Alueko-/ nltea^ tm kulkenut <Ja voiaiune- toder että • k a i u s t a ; • pmi^eelUsuuksista luolimatta ohi^Mekpmitean tbhnta-• '•,ä ollut suuresta V merkityksestä" misessa J ^ hoitamisensa, ^ i l n on k a i piaikallaan että selostamme vähän Ob-Operatlve Trading .Ass'n of S u d - )Bury titd, tfypnystä Ja syistä j p t ka ken isynnyttiyät,,, k u t a . , myöskta l y - hykäisibll.^sen l:€*dtyksestä J a myör hfllsetamlstä yaiitö^ista.- .Tämän k l r - , Jöitujksen yjlm^nä-..tulee olenia^n. Vf^ui ; .meljgripuoleh selostamtoeri. fTöIslsta liikehaärbista, J o i t a on. Jä-iestäpäin. .Uitetjty, . UlkkeKa yhteyteen, .tullaan selostamaan, tolsjls^ klrjQltt^sissa^v. Q^iii^t^toiphaUIs^n laitosta ,;^arve.> J?tKibtiry&5a o l i l i u o - m a t t i i Y ^ a j5]tfUjQ«.^>emenwahi;^^ k bc^Qc^aj; ^^rrustetttL^-ipsuusniplk^r ,lä. o l i .siiioto Jo olemassa — mufta yärstaaisen sysäyksen osuusmeijerin .pertistamisel:^. antoi Sudburyn tfiai-dpn jakajata toimeenpanema, ma!r ,d<m hinnan korotus 14 sentistä* 16 Gattiin vartilta. Tämä hintata np$- .tiamihen pantiin käytäntööii syyskuussa. 1927. Maidon kuluttajat Idmpaahtuivat iästä;^.-'nUn paljon meniyät taaitolak^öon eli ^.toi- ^ > / , s a n o ^ ;I^i^Ei^\(at, vQstamasta i&Mtöa.' ^Jakajain esitatyml-r ^estävpj;,päättää:.että.he eivät.linil^ ,5efet Jn)itääa.>v^3ivainpia s^ jiieäcosta .pleyan^/kijska eiv.ät..antavtu^ it^t, r-fiijyaii^finlai^ita \ . neuvotteluihin )iäUoIakkolalsten ,kanssa.,. eiyät*ä «aes . vartanneet lakkolaisten kirjftl": tlssen •}yaatimnk£een maidon hinnan piiloisesta ; e n t ^ tasolla,-, ajatter l^yisff-lt^^ tou-hl| ia>;^Ilähän vielä, o ^ v a t k t a , 01|- ^Vr^köEu höyrypälsempl vielä en* älsten, toiminnalle.^ mepne^'-* ' yydessä. Luotamme m y ö s k i n ; Uhfen että Aliielcpmitea Canadan^ Communlstlsen puolueen j a Suoma-aleen .j|ijje3t!Shi.ioijtjc^p 4a:#yBsti&-' «lla kykeni^ :o;^maaflJ^uura^ l a keski-bntarion-suoB^aisten työ-älsten Ja farmarien: taistelussa . k a - Ätaiianin kukistamiseksi Ja fe^^ e n ' Ja talonpoikain - hallituksen pe-iistamlselffil. — v^^^^ nustellut, että ermen el lakata, m a i don .hintaa nostamaista ennenkuin vartin raha j a maitovartti ovat .sa- 'majn arvoiset. Mutta lakko Jatkui vaan sitkeästi edelleen ja l a k k o l a i set -pitivä^ iko^kouksiaan säänhölli-sesti. , Yhdessä Jaälstä.IakkolJds kokouksissa tuli Joku saunoneeksi, e t tä perustetaan pma liike, kootaan pienviljelijät,, jotka tuottavat mäir tpa,: j a . maidon tuottajat ^yhteen, cp-cperatUvis^n yhdid^yks^n ,..J5 annetaan .yksltyisfcen.^ maidon . j a k a - jien piitää maltons.a. Sieneen lankesi h y i r ^ n , .maahan/ koska 4p ^sa?- tna^sa. lK>kouk£e!Ssä. .yallttlih , komitea teisiemään, valmisteluja Ja sen,tehtä-; Vaksi annettita yhteisen tuottajain j ^ l^uluttajaln luA^uksep., .kopUekut- Buminfin. Tällainen kokous 'pidettiinkin lotkakmm 2 p, 1927. Tässä k q t o n i ^ s s a pää^ttih^ pemtaa,tuöt-t a i a i n „ j a . k^iut.taj?^n ^,yhtehi?5k .0- suuskuhta' maiäpn. pastörlseerausta ja,. Jakelua varten. .Myöskta päätti: khicpus .ostaa. .Ojalalta;. maidon ^astörise.erauskonei&toh. Valittlta vä- Uaikataen Johtokunta, Jonka hup-löksi annettita .liikkeen, alkaminen, osakkeideji: ipyyntl, ..sekä. muut ; a ^ - aah kuulevat .Järjestelyt. Välia^kair seen. Johtdkuhtaah tuliyat .valittua J. V. Kannasto, H . EUineh, E . OJaja. I«hO,,,E.r.J0;etao, Ö. s i i m u n en J a . W . Martttaen. ^ E n s i n , .äiu§isa oli .maidon JalöBlM hankalaa, sUlä koneet . o l i v a t ' ehU-sessä.: Pai^assa monen malUn päässä kaupungista,-. mutta, hyvää. ;tähioä }ä iitapstusta k u n o l l , . n i i n yaik<Sudet vpltetitiln. - TainmJituun' alkupMoM-la. .valmistui liikkeen oma talo, jo.r hpn; koneisto. heti- .muutettiin.'; l ä i n^ helpotti suuresti Jakelua sekäi^.mviiiT tenkta oli helpompaa liikl:een.^hp^^^ tamtaen kattpungissa kun kaukana tn&aUa. , » , , . v . , ^ . . . . . . . . -jsi, pltu jimont^ kuukautta, iuud^a talossa'/ oitiii -kun. huomattiin' että koneisto Ja talokin' tfvai Uian pis-aet siUe liikkeelle jolle he / o U ä tr jpttu; I4kkeen. kasväem- Ja ' dejlfse^tll^/meh^itts^e^ buomattUn {-vält^ittättömyydekd. taipn,; suuren-. , ^i5nin«i:Ja'uuhten,, Jj^ kpneitteh .sinne ^v^sljplttäminc».... .Jät seplstön.. ^itä y^tt« ./k(j^;..iku.iBut-, . t?4.. iko^jJh*" ;.§h&9^^-^. ,JPl^t€^\hiha valtit)idetv>'t9|ph. laoL^n<^jnis0en. j a Uttsien ;k«^eitten' kiun. se ;pli' Jö ..iiiuute^u,..t6.i^^ ran. Tällä: ki^Talla nuteen ajah^. thhfcaise*»:- tiJavaan^^ J4 varustettu ihan, uudelta •Riiysiliiökkaisei-la konelstodla. ,Nstt;J?ifö^^ PääSr tlta •olketo •alkiSm:^:^ä.; J ^ ^ ^ kasvoi feuukaiislkunkauBelta.^ isätinöitsijöitä •: on : ihfijerta olc-dössa E. Ojala. • Liikkeen kaupunk i i n mufeifösa.tölmefen^^^ 'Marttinhii.'' Jblär jS: .jsaman:; viiodiep fcevääim;: l u o y ^ t-tt: Carls6n'illev . .Hän viihtyi' alhöas;; taan parisen kuiikäiitti; jteta'- alast a alkaen /,on ' aifetojpliaaiut sliha i : > • Vasta I b i h ^ 'v^ötiia .oh;;k'ulur nut sUtä -ajasta. fam*^-Ö^ m^l^^rlhf; »jÄtysahat, l i i e l ^ / ^Ässä lyhyessä ajassa on pienestä /väatl-mattpnif^ tÄ:, äliista .:^Vahtit—^ jCl hidi^äh ^shurM inuite • iihn^I^^^^^ k i n selläineii Ä jpläiCvoir^^^ peiiislajlaah ÖitÄbtidt^ii- j ^ 'jniparls-fcön ts^iöäi^ J ^ i j ^ e n ^ ^ toi palyella kttliitfäj[lä; tuot-t e l l l ^ n , plsi^öri^i^ k^raiaaa sJäka^^ea^ vpii^; jota viimeksimainittua eri valm tettu viime keväästä alkaen. Tcuttajajäseniään voi liike ta" sen palvella ostamalla heiltä ms» döh j a kerman ja maksamalla h -" sUtä. yhteisesti sovitun hiiitataksa .mukaan ja sillä tavalla suoje .tuottajia yksityisliikkeitten nyik' ;3eitä. Ennenkuin osuusmeijeriä -jlemassa, voivat yksityisliikkeet n taa ja laskea hintoja aivan mi .lehsä. mukaan miten vain se he' •Itselle kulloinkin oli edullista, siiusmeijerta perustavassa kokc" .sessa laadittu hintataksa niin lUttajille kuta tuottajilleJrin en y' vieläkta voimassa. ' M o n e t kerrat ovat yksitylsliikk: .tehneet yhteisrlntamatarjouksla M hptteluim nähden, mutta joka k^ l l ^ l a on ne . käännytetty takaL- •turhih toivein. Joka kerralla b heidän tekee mieli korottaa liint Jfifc. on heidän hyvä muistaa Su >]lWWi työläisten ja ympäristön fa tnareitten yhteisvoimin ylösnost ;triaa liikettä, sitä liikettä, joka ttiilei heille koskaan sovinnon kät :^rjpamaan työläisten hikipcan: ikusahhuksella. Tällä kaikella ei c jtar^oltus tulkita sitä. että kaU-i. dn nyt valmista ja että Kaikki -nltakuin Pila pitääkin. Ei sui 'kjaian. Meillä on vielä palj— puutteellisuuksia ja tahdittoman Stakin tapahtuu silloin tällöin. P! hlvaralsllla alottelevilla iiikksillä., eiie varoja palkata expsrttejä lii felttensä johtoon, vaan on jou tojen Itse kouluutettava lukkeisil sä toimitsijat Ja opetettava hei .hoitamaan asioita joukkojen Jpukkojen ylösnostami-sn llikkeltt etvja silmällä pitäen. O. L. iMi kaivblcsenr seisauttamista^ . a j a^ < 'thlEsellä ruveta kantoja ipunitta-idltuh, sen -jälkeen o n , t u l l u t vle-kjt> lm6 vji^ Joten mei-it& hett-.! su«hftJalst& ;P€rliettä.;, Jotka ib^ttäyat saada elämänsä maanvii-jeiykseiiä. . '.j^<iy|leo vJärJestäytymistpimlntRan ön tääli&;i!^plnaan.; myöskin k i i n n i tetty huomiota,, sillä tääUä ,oU. Lännen kalvoslilton-vosteto toiminnassa jonkun a i t o a ^ k ä , 3. i S , osasto, j p n - toiminta lopetettiin, vuonna 1921 pRIttö^^sellä, että i y h d J ^ Cr«3ghr tpn minpfi jS^-.J-.oisastpon. Iiujillat sl^ tä o n . o l t u tolmeentuion kanssa_jä l o ^ n l a i s e t ovat>Ueet vastukset. E - s i m . , elv;itfQ in^pi pl|ut tietä e^a^n kuta vasjte, fe|iäi.^e9?n& ^^atflj^ «tie aikuuh. kou^u on 611ut toiminnassa _4,>ytt'^.i Mitään,;i?htelspyrhitöjä el {(iliir«l^,i^;ihläi.^ ne!(:t Jiärjestötpimtanasta omiin n l - mlihsä. i U I ^ r j o l t t a n u t on vielä koetbiiut iiij^syä jäTjestyneiäen työläisten riveissä, yaötka .monta kertaa; on - tujiut ha;i^innan alaiseksi tedtl-Ontariph suomalaisten työ- "te Jä?^imaksut,noilla eenteim J o l - .Terve, yaptmden-.l^ltiJatlu rTen« nyösUn KesU-dntai^onraiuenuihe- ^1 -Tätnäikyläifflvyiä^ use-mmaHe^ lakljfallQ ttintematon, joten «pttvfihte.selostaa* . - JJorth- Stat: o l l . ^ d j ^ nota -ia..;?. *:akaperta kalvo^lUniäkleo J a ^ nota 12 mallieu-äadhä^fitä-^Ite^ 'een. Kaivoksen onaistl M(»adNickeI komppania, vaan lienee nykyään I n - •»n omajsuutla.-^. T y ^ . loJP*t<s^m v. 1914 elokuussa Ja:y^ettU»;k koneisto Ja ,xJM?eww0ic5et l 4 * a c k - n i m i - >elle kaivoskSmi^köUe, joten tästä '»aifc^ta tuli a«*ft!t. ;^« v : .. Vaan ,m-.tä|Ö% i ^ Ä . yfeimdn. vaikka» ei.,*atsos««ltäHftlekai^,i A l i a * kirjoittanut oli niniittäih laittanut, kämpän itselleen tilkc^tlolkle k a l - vosplirta muutamaa ktihkautta e n tä X/>--<>h!-u.^^ttuQUt; .. xnaapurlkylästä <i;&räÄhl<»*a). gaömäan. Vaan aina C)li, yoojl^tim 9e tptaen pimU Ja .^^-^ y(^haf^i.<^^ saaniatta, joka faiteatt?^;:SitS,^J?<*ä-.Wa^ on P lr tänyt paikata vielä paikan päälista. :. Jgaiikimmatalkpita pidetään jpSr •kois, u KMiUlvacpkouksph nimenä, joissa äinä tii^ie as.lplsia erimielisyys esil- |e.i,"Idällä ..on^ joka ts^fcoo.lili^.jsaada^m läpi ajet-öi^ i,., j a t, ^ p i h , . t u k e , , a i n a . r i i t a Ja ^ o l j ^ .alksa hiaukkumatalkbot,. j o t - l ^ ^ i c a a ja air :^ichJ^t^nut ys^aa. O n sitä sentään h|ii(ln. asti pliut sen verran "IpJaa- ]^uui<tjf^.että^ .0^ asiat ulkp- ^^ojL^t» nyt näkyy, c ^ ^ v . I ^ f ^ l ^ ^ - ^ ^ h - . ^ ^ ^ meimään. j o poliiseille kantelemaan. .Jp0avy9i&a pakisen tästä meidän haapäriltyiastft Crelsfetosta, koska 'kuulun . shben kylään gtarlssa päätiiiuhe lopettaa osaston Ja yhtyä Crei^htön osastoon Ja alkaa. SelUä toimtata. Ja n i i n >iatjdii ^ta^s Crelghtoh. osasto henkiin; Ja Jäseiij '•luku nbuseinaan. Vuosina I9;örr24 t u l i Suomesta' usearhirtk ihnpöti^llä tovereita, , jotka kykeniVä,t. irthöStäf maan toisiakin, j o t en t o i m i h t i K a t i i n hyvin virkeäksi Ja monlpui^% seksi, m.m. penistettita K . puömtseh yksikkö. Joka ensi yucKh^tolihl kplko aöeippaasti, vaan^ kppippanlan herrat ktin sakkasivat parhaat atoekset pois ^ U n jälelle Jääneet elväi; u ^ a l t a - net. enään toimia, joten, se o i f c k l t h - elämää ippun ikähisä ja^ Aaimel ^syk-issmtä kuolla kulkahtl. Sen henkUh-. iherättämlselle el, Ple alkeellisempiakaan m&hdoUi^i&dä;. tiäilä' kettäpä iCi^lghtössa. Hupiipstl Oli.i^slät SV:^. osastossakin ,sen jäsenluku on Jatkuvasti laskenut al&aen y:ste 1927. Viim« syteynä jsispnryntäylö^^ i a n a . saathn , toistakymtoe^^ thlt-t a jäsentä, vaan Jo kesltUä^ hemft, noi>pivat niliä väheht&jnäViä nelj^: eri kertaa. Joten muutama l^seii bnj jaella Ja iillstäMn .eneminl?tö .^^^ t^ö^yy toltalhiasta Ja kokouislssR' käynnistä. V Herätkää Creighton mainarit! Teillä ei ole muuta menetettävää kuta kahleeime,; : nxutta- sen sijaan koko maailma volfcettivaha. '.f^ |teski|QnWijon aiJuplioin^tB^^ hpitukses^ g, : osiätömme mptpoh. ^idstäkseh! tääll^ 'yaiiitse- • ;ya^av<g^^ ^yjta;^ :|^^ . ; • ;;;Me tySÄ^tÄ^jat man,' ÄfenvQsto^yjB^^ ^mattajV,: ^Uniiei)»m^ j ^ l n a i a f s e h V t x ^ t t ^ y^ n ^ n . ; . k u p alkusi-kiMqa^.- piioTitfMS^ vaoiM»' 'tannpn . a u i i a . m u K^ tjläile i^Öläia^n -vaiho ja ifääkkäys-taa imvJ^ t3föl]t&te& ^kimpiiuun yhtä aikaa. . ^yjrö^my;^ taaH| S^pssakin ,ön JBSuiäiKmin^i' S6|. f Sy Jtatven -.tnl^ lessa/ ällä; talvitöitä näillä yihpä-rifftöitlä .;;e^;. tule.' iäuri. öQenk^hV »^pp^]^Äi|eqli&8tiu , Tämän kiiun 3Ö päivänä .1^ee,ft-iuetoimikunta Jäs^nryhföysohjBlmiSiti kanssa haämie, rayl5(^kka& ihal^iTlt sillom. iäniksät pois hbusuistahhä^; Ja lailkaa, haalille j a yhtykää jäsehäc:- fit; siiMn&laiseen joUkkbjärjest^ ts saadaan järjestötoiminta v l U : - ka^.\3i: ^Uota. kuullaan thimtekin e; ' k.-:u ammumista j a lataamista. ^p^ttee^isessäv znefU^ksessä; (kuulun äpiiuiiih .supmaisdsea j§|rjes*fe osa^ Creightossa on , ^ u t , ^ J < ^ t o h h l h t a pystJrssÄ jo p a - riitjimn^ toisinaan h i t - ^lista- tofeöUtfm taas, hyyinkta; v U - kastä. Vnonnh' 1921 se- bh iheikeih h^Hissa, e i ollut kuin vUsi jäsentä osastossa, joten me täällä North • TiidsiviPlä mieli sanoa vpimtstelu- J a urhieUu^ura iTrityk-sestä. Öll alka^ jollota Yritys, ö ö , sa^ nokaamme, Ganadtta ypJTna^alh Seura, jös e l jäsenluvussa. nUn 2^- iiakhx otteluissa, ^ t ä tbdlsteii he monet päidnndt jotka Yritys : ön v o i t t a n u t i a Jotka ovat muiston^ haalta sfeinmä. Vsian mitäs me-hyt Töinime sanpa Y r i t y k ^ h pojista? Ö - ktstOtt jässnkifjinin kitjä sahbo. et-e T r i a k s e n pojat k ^ t t ä v ^ selÄis-f ä. taktiikkaa, että kesällä Otuh Ä e kilpalinalka, . . n l t a maksaa ~ ^sen^ Aaksuja kuukaud^- t a i tiazi J a fei- odbtfitaah' ehJa, k e ^ ;Biöfe taitaa sanoa völtalsreiu- J a ' o i i ^ j l b ' -' Hiton.. Jäsehkirjurik., kttjaldiL- i L o i ^ u öljy lampusta. Joten täytyj^ lopettaa. — A . Watae . aläh tj^^sset saavat-^nSblla. kfihiiiEie: i-ukki^mTOiä tässä-'1^^^ ovat seiju^tia,' että;: si<$ata^ rop mel-ke^ -^ntahdotpn: jE$yiEdIi^h kuolevä^^ sen ;.ptiti4y: IfjÄi J^^Äyä^^ ranska- Mset jfapptfrit',' Joten lucaisuus, täit-, hnpno - ruoka -•.ja: pblyijf^ pVat^ jpaiyySr^^siyföp ' i!fppU-vk bn)^^ koudesia kuuteen; Palkka • p^^^lÖp; J6$- »kesk^ jos' on . Iop)^uuh ^ t i , •. niin , kk. ^p^Ypimi'^ Äyps ,bh ^ yanökäläi&ta, va^h. ^eni mhirtb-Kisa • tinihta kän- ^ - A V - ^M&bä - kahbuhgissa: on pari auii- T^mjöia ^eöflfeuÄdiut!*^ ^rastfeh- 55 bnf^Si;olleet ÖUfti^ kSim-id^ jb :i»%eiiattiÄ toiset TbSatr ö v i t v dliHfet aeiaftukiääsa koko viime kesäni tpistehoiä^jbti ka!^- Tieoi sileni t ^ h ^ ^^ijfömiesteiS tulot pyii '«liliäeliefet; kylmenen j a kah- ^eiakymfibiiäi döÖäihj 5MftiÄ«^ - i Ö s i o ^ ^ ph saähtrt täh^ t i j t t S Äikat, iii*,:iot- ««)taii liQi^ vfilqkV b ^ l /kftBtah^ iB^: itt^icelGt .]n«hiäi'dc>na jj^önaitiiajain E«Uh«W«;, Jtiu; t ä n ^B^äiaäk^ herr a t sekä. -narrit joskpsi täydellisessä yhteisymmärryksessS Juidivat., T y S - jJäivän pituus rriainitulla hikipaj vaihtelee 5:stä tunnista 24:ä tijhtiin "päivässä". Jonkun p" toii työläiset tekevät, silloin k typtä on, 11 tuntia päivävuoro j a 13 tuntia yövuorolla. Silt n i i n sanottu "pitkäkiuhti" on' ;tiaitia pyhän aikana vubroj vaihtuessa. Ylitöistä ei mäxs- •jirosenttia. Työpalkat siellä,. 3e—40 sentin välillä sekalaisL^ töissä .ammattialoilla on korke-mat palkat. Puolueemme jSs^ bn sTella töissä kyramenkuniS: J ;^en minkäänlainen agitatsioor.:: \pärempien olosuhteiden saavuttaa • ^ k s i on mahdotonta, jos vähän ' p i i mieli säilyttää työpaikka^ Jos tulee huomatuksi, niin m ulos j a mustalle listalle. Tapsina aikoina siellä työskentelee rhes . 4,000 työläistä, nj-kyaan i liannen tai joku ylitse. • Paperitehdas on toiseesi uip , kaupungin suurin hikipaja. k j n on tehneet koko kesän a] 4—5-päiväisiä viikkoja; osa ijaanut olla monia kuukausia 1- työstä. Työpäivä siellä on »-tr .tinen, joten päivän pituus on^ i ^ ä b oleva normaalityop^!; •Palkat on sekalaisis.=a ^"'^^ ; ,| 45- senttiä tunti. Paperikone.- käyttäjät sekä jotkut muat ^ t i l a i s e t saavat ^or^^ palkkaa. Työntekijäin m ^ " nVkyään siinä 700. paren^^^^^ kbina tuhannen ja kahden v„. Osastomme jäseniä ei sie-ia ' taakseni ole yhtään, suuri^^ työntekijöistä kuuluu vanhoflBe nhioon, joten minkäanlainen^^-^^ kalainen toiminta on aivan oo *Eakenhusalälla on niainftj,. pik bllut tämän vuoden aikSBa;. t i . Sr-kerroksmen höte lIra^'^^, j o ^ onivielä T a l n i i s t u ^g nissä; se pitäisi J^^^^^^ VttPden loPP""" " ^ " . " " ' ^ s i e. satakin lähiaikoina jou un si hen.lisä jo ennestäänkin ^ paikan-suureen työttömän ^ jaan. Työpäivä n i a i n i t u U^ .inksella on 9"*°°*^."^' yKtetty viiteenkintoista t u n ^ mau mitään yj^.^^^Zo^^' s i j a vaan « " K ' ^ ' ' ^ v^tonta . jäljestää tätä lisamateutoig^ i y S ä palkkioksi ^ S t ä " . Muut pienemni-^ näsilah koskevat työt ovat^^^ Palkat mamituUa alalla o « ^ n t i . s e k a l a i s i s sa - K a n p u n gm katutyöt taaiia vielä käynnissä jonkun
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 18, 1930 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1930-11-18 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus301118 |
Description
Title | 1930-11-18-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Siyu2 rmaraagk.. 18, pitiä Tues.
i-Ontarion
ja toii
JÄybtyessämme lyhyesti tekemään ; että hyväksyttiin keskusjärjestön pe- -lehtimlncn koetti se kääntää mah-sc-
lvää niistä vaiheista, joiden läpi
se elia, jQka nykyisin tunnetaan S.
J , .4 : n n e n a h i e e n Aluekomiteana, on
kut:enut, on meidän luotava pikai •
•R-m. rLlmäjs roomalaisten työläistsn
t--'imii- aan ke:;I:i-Ontariossa tämän
VJOsiL.aan aUiota alkaen. Tällä t a -
v s i n raq lulSiTiriic- tietoiseksi siitä
E<:ikasta, että tämälrin keskusjärjestö-
o n perustettu — ei kenenkään
yksSlölöen mielijohteesta, vaan erinäisten
olosuhteiden ja seikkain p a -
kottanqäria. ^
K u n keskl-Cntarion nikkeUvalta-uksLa
oli lähdetty kehittämään a-vaamalla
• kaivoksia j a perustamalla
sulattoja, tulivat suomalaiset työläl-
&3t • huomatuiksi tekijöiksi tässä
luonnonrikkauksien kehittämispro-sesdssa,
• varsinkin kaivostyöläisind
toimiessaan. Heitä alkoikin siirty;!
suurenimissa määrin jokaiselle huo-matummalle
kesfci-Ontarion kaivos-kämpiköUe.
Osa näistä työläisistä oli sellaista
JoukTcoa joka siirtyi Suomesta tänne
valtiollisten kiristystoimcnpitei-den
pakoituksesta, ja oli heillä hieman
käsitteitä työläisten luokka- ja
valistustoiminnasta. Nämä työläiset
•ryhtyivät tä.hänkin maahan saapuessaan
keholttamaan toisia työläisiä
perustamaan keskuuteensa seuroja
ja yhdistyksiä, joissa voitaisiin edelleen
jatkaa, etupäässä seuraelämää
Ja valistustyötä, mutta myös käsitä?
lä muitakin, työläisiä koskevia ky?,
symykslä. — Niinpä tämän vuosisadan
ensimäisinä vuosina perustettiin
en.-imäiset nuorisoseurat keski-Onta-rlcon.
Näitä seuroja perustettiin o-saltaan
vastapainoksi kirkon helmassa
toimivalle raittiusreurahom-malle.
eikäll kun Canadan työväenliikkeen
virtaukset edelleen kehittyivät
vaikuttivat ne myöskin näissä nuo-
\ risascuroissa toimiviin aktiivisiin j ä s
e n i i n ja sen kautta seurojen jäss-nktööifz-
aireniettä'alettiin miettimään
' liittymistä Canadan Sosialidemokraattiseen
puolueeseen, joko
liittämällä silloiset nuorisoseurat
puolueeseen, tai perustamalla suomalaisia
sosialistlosastoja, jotka l i i tettiin
8. S. Järjestön kautta C a n a dan
Sosialidemokraattiseen puolueeseen.
Näissä, liittymishommlssa Ja niiden
vastustajien Ja puolustajien välisistä,
taisteluista johtuneina sijurauk*
slna syntyi j a kehkeytyi ajatus Jonkinlaisen
keskusjärjestön perustaml-sesta.
•/:
Erikoisen sysäyksen homman c-tecnpälnvlemiseksl
antoi n.s. Copper
C l i f f i n haalljuttu. Jossa cdlstysmlell-csmmät.
ainekset taistelivat Canadan
Sos.-dem. ; puolueeseen liittymisen
puolesta Ja vanhoilliset taas vastustivat
liittymistä. Taistelu muodostui
k i i v a a k s i J a taantumukselliset eli
"hehippalälset" ryhtyivät käyttä-iniän
kaikkia keinoja, kätyröimlstä-.
kini^-saadakseen siten omaisuuden
haltäxmsa j a punaiset häädettyä
pcis^ paikkakunnalta. Jokaiselle ajat-televaUe
työläiselle oU itsestään sel-vijyi.-
että sikäli kun työläisten luok-katlötolsuus
lisääntyi, kävi yhä selvemmäksi
se seikka, että se on
suunnattava keskitetyn johdon ym»
pärlUe. *
Mallmansodan edellisinä vuosina
• vallinnut" teollisuuspula j a sitä: s s i i -
raniiut lamaannus, Johtuen nikkelin
hrikpsta kysynnästä, vaikutti, että
/joitakin kalvoskämplköltä kokoiiaan
ci-2etti'ln^ j a toiset kävivät hyvin pienellä
voimalla. Tämä puolestaan
vflikijtti'että työläiset olivat pakoi-tctut
lähtemään muualle tiyövoi-maahsa'"
kaupälle. Näin ollen muutamat-
niistä suomalaisten työläisten
rustaminen, kotipaikkana Sudburj-. . doUisimman suuren huomion myös-kin
aäitasionin teolle, kiinnittämäl-
KESKUSJÄKJESTÖN T A K K O I T L S ^ ^ j ^ tnemmäu huomiota puhujieil
J A TOIMINTA I hankkimiseen, luentokurssien Jär-
Jo edellä on tullut mainittua n i i s - johtamiseen, neuvostoliiton työHjs^
tä seikoista jotka johtivat &en perusavustamiseen
hetdan kamppaille^.7
tamiseen, mutta tllvistetylmmässä
muodossa ilmenee sen tarkoitus n i i s sä
säännöissä jotka sille laadittiin^
j a yleisäänastyksellä hyväksyttiin.
Sääntöjen toisessa pykälässä mataltaan:
"Keskusjärjestön tarkotuksena
on, olla yhdyssiteenä S. D. puolueen
keski-Ontarlon osastojen välillä,
edistääkseen työväestön valtiollista
ja taloudellista kehitystä yhtäpitävästi
Canadan sekä kansainvälisen
Scs. Dem. puolueen perustuslakien
ja ohj2lman kanssa." "Huolehtimaan
agitatsionista ja puolueen
saan nälän ja siitä jontuvien ..tautien
kouristuksessa. Samalla. kehotr
taen puliujiaan tekemään .-^clvä^ V e näjän
vallanktunouksesta ja sen val-r
:aituks2sta koko maailman työväenj
luokkaan. Kehoittaen osastoja keräämään
varoja Neuvostoliiton työläl.-
sille, kehottaen työläisten viettämään
Venäjän vallankumouksen
muistojuhlia j.n.e.
Myöskin työläisten" taloudellisen
toiminnan elvyttämisessä on. Aluer
komitea ollut aina osallisena. Koko
maailmansodan ajan olivat keski-jäsenten
kansalalstuttamisesta, sekä Ontarion työläiset vaiUa , i ^ n k ^ -
luentokursslen ja työväestölle hyö- laista taloudellista Järjestöä. K un
dyUisen kirjallisuuden, sanomaleh- U l t t * n O.B.U.-liike tuU tunnetuksi
tien ja yhteisien koko aluetta käsittävien
neuvottelu- ja edustajakokouksien
avulla tulee järjestö täten
järjestettyä voimakkaammin edistämään
kansan sivistämistä, ja kohottamaan
työväenluokkaa oikeuksiin-sa'.'
Taloudellisen lamaannuksen vallitessa
maailmansodan alkuvuosina
perustetun keskusjärjestön toiminta
etupäässä kohdistettiin, kuten jo a i kaisemmin
mainittiin, ympäristö-paikkakuntien
haalien omistuksen
huolehtimiseen, varsinaisen agitat-sionltyön.
teko Jääden huomattavan
heikoiisi. Tähän oli syynä, kuten en-simälsessä
Keskusjärjestön toimintakertomuksessa
mataltaan: "varojen
puute, joka taas Johtuu siltä, että
ainoastaan kolme osastoa ovat voineet
Jossata määrin agltatslonivero-jaan
suorittaa." Siitä huolimatta i l menee
senaikulslasa pöytäkirjoissa Ja
toimintakertomuksissa, että agltat-slonityötäkln
oU tehty, sekä palkallisten
että kiertävien puhujien kautta.-
' .
V. 1914 alkanut maailmansota ja
sen synnyttämät poliittiset vaikeudet
tuntuivat keskusjärjestön toiminnassakin.
Sen lisäksi oli suomalaisiin
työlälsita Ja niiden tolmtataan
erikoisesti vaikuttamassa se seikka,
että huonoja työhönpääsymahdolli-suuksla
hyväkseen käsittäen- taantumukselliset
Ja etupäässä kirkoUlset
ainekset yrittivät perustaa n-s.-anti*
BoslalistUllttoJa, (nykyisten "lapuan
lukkojen" mallita), Joiden avulla,
kätyröimlstä j a Ilmiantoja hyväkseen
käyttäen, koetettita tehdä mahdottomaksi
työn saanti muilta kun sar
notun kätyrlyhdlstyksen Jäseniltä.
Tällatacn menetelmli saattoi heikommat
Ja vähemmän luokkatletolset
työläiset pelon Ja epätoivon valtaan
Ja siten helkontl työläisten järjes"
tötoimlntaa.. KuitenkJn vertaillessaan
varstakin suomalaisten työläisten
taisteluhalua ja -sisua nykyaikaan,
Wlnnipegin suurlakon aikana Ja Jälkeen,
oli aluekomitea voimiensa ja
kykyjensä mukaan avustamassa työläisten
järjestämistä sen yhteyteen.
Aluekomitean toiminta tämän, seikan
suhteen selviää parhaiten T.
1922 edustajakokouksen pöytäkirjasi
ta, jonka päätös: Työskentelystä tar
loudellislssa järjestöissä kuuluu seuraavasti:
"Keksi-Ontarion aluejärjestön
edustajakokous velvottaa osas-tojen
jäseniä yhtymään Jäsenlks:
O.B.U:n, sekä myöskin muijita ta^.
loudellisiin järjestölhta. Sekä työs-tentelemaan.
niiden, periaatteiden
muutj^miseksl Punaisen Kansata-
/ällsen periaatteita vastaavaksi"-.
Tätä ohjelmaa on Aluekomitea v a rojensa
ja voimiensa mukaan toteut-lanut
koko myöhemmän tolmtafca-.i
kautensa aikana, muiden muassa
metsätyöläisten järjestön perustamisessa
• ja järjestämisessä on Aluekomitea
näytell3rt huomattavaa osaa.
Rlyöskin kaivostyöläisten Järjestämiseksi
on Aluekomitea aina toiminut
huomattavalla tarmolla.
Sikäli kun Aluekomitea vapautui
toimtanasta lakanneiden osastojen o -
malsuukslen hoidosta, Joka tapahtui
siten että toiset osastojen haalit
myytiin ja toiset taas teollisuuden
hieman vilkastuessa aiottlvat tolmta-tansa,
sikäli se' edustajakokouksien
antamien ohjeiden Ja neuvojen m a -
kaap kitanlttl enemmän huomiota
puoluelehtien Ja kirjallisuuden, l e v i tykseen^
ja avustukseen, nuoriso- Ja
lastenkasvatuskysymykseen, työväöi
osuustoiminnan propageraamlseen
erinäisten lakkotaistelujen avusta^
miseen j.n.e. Työläiset ovatkta aika
tehokkaasti vastanneet Aluekomitean
esittämiin vetoomuksita. Aluekomitean
toiminta on aina pUut kllhte-ässä
yhteydessä S. Järjestön Ja sen
t p k : n tolmtanan kanssa. Nitapä Ithn
S. Järjestö päätti Ulttyä- Workers-
Partyyn o l i K e s k i - O n t a i i o n Aluekomitea
jtätä esitystä tukemassa s a -
S. Järjestön tolmtata ixSätettiln
muodostaa Joukkojärjestdtolmlnnalc-s
i Ts^llöta, tuli TäUtäinittöml^
saattaa taas . alucäkobitcait. ; t ^ ^
taan ohjaamaan Ja valyojnän B . J ä r -
Je^jOT työ^^^ö^tapUla. JJfi^pöt».-
fiep ati^tojiöteakhi l ^ ^ t a s t t l ^ hcjir;
k i t a . keväällä .1929. K u l u i kuitenkta
ixsQaiApi& kvml^afxfia,... ?nnenkun-.se
rarslnatsestl ryhtjrt telmtataaQ. Sen
2nslmäl^nä huomattavan toimenpiteenä
ollen. iJlUenryntäyksen Järjestely
S. Järjestön tpk:n Julistuksen
t)erusteella. Tässä Jäsenryntäyksen
käytjäntöönpanossa ,• k u l t e n ^ . Ilmeni
viLvyttelyä Ja Järjestön tp. komitean
Ja puolueen välisen selkkauksen s y n -
lyessä Jcäyty. Aluekomitea. JäseijiTn-
:äyksen, ohjeiinl:ftoa -jst^j^i^n^tat^-
tukse^n Ja; o l i OJialtaan ysdkuttär
massa e r l m i e l i i ^ k s i e n :kÖT4!styes^:
: Viime kevÄänä' pidetyssä alueen
neuvottelukokoulp^essa t|U|ili .Alyeka?
mietan toimenpide tuomlttllH:. y l r ;
heelUsenä. Samalla; tämk! edust&iä^
kokous nayös.yiltottl Jtlen gUiekonil-tealle
Jota sen tulee seiurata, JOk^
parhaiten käy Uml päätöslaii^elxnas
joka samassa kpkpukse^sa. .hiyvä^I^-
iita, oUejti se seuraayäoiainen:,.. ..V; ^josk^L o n - t u l l u t .tavaksi että.täl-
•Canadan. suomalaisen järj^J^n^aJ^issaal^
Sudbiuryn aluekpki^rkäsiteltyään,
;asiii UUSI
kaMauM^a . ^ k s e pata Ja uudelleen
Xorota.tenUn ppmttlsen familssto^^ galautetaan tapahtumia Ja
jäätökset, j i p u o l n e e p , poi«tU5ei». kpr arfpita. J o t k a , ovat läheisessä . kps-nltea;
i»- k u l j j myiiall^ymUip^n-J^^r- kittikslssa tyiJyäen rientojen Ja .hei-j
«maisten lausunnot Ja lupa^ks^i. bjJT'; j ä i n . pystyttä^^ rakenta-täytyy
myöntää että siihen aikaan tunnustaen että toimintamme
työläiset talsteUvat paljon sltkeäm-i^^nsalllsena Järjestönä el vastaa
miix j a ponnekkaammta oikeuksiensa ta^^^otustaan. Tätä seikkaa kuvaa
puolesta kuta mitä ne nykyista näyt- Parhaiten se päätöslauselma Joka
tävät tekevän hyväksyttita v. 1922 alueen edustaja-
Tämän lisäksi samoihin aikoihin*'^»^«'"'^^sa: "Kosko järjestömme i tr
menetti Canadan suomalataen työ- senälsenä ollen saa pelkästään k a n -
väestö äänenkannattajansa Työkan- f « ' " ^ n luonteen, nlta päätlJää alue-.
kokous että aluetoimikuntamme • on
voittasa mukaan kehitettävä yhte-
•san joka sellaisenaan Jo o l i suuri i s ku
työläisten.; toiminnalle Ja o l i o -
miaan lisäämään toivottomuutta Ja i
lamaannusta, Keski-Ontarlan työläisten
tolmtanan väliaikaiseen l a maantumiseen
suuresti vaikutti
myöskta sen parhaimman Ja vUk-kalmttian
.toimintapaikan, Copper
C l i f f i n nuorisoseuran haalin menettäminen
tulipalon kautta, Joka j u u -
näisyyttä Ja yhtelstolmtataa eriklelis-tsn
työläisten kesken j a varslnkta a-
Vustettava maanklellsen väestön h e räämistä.
— Osastojen-ja jäsenislön
on tehtävä valistustyötä maankleli-sen
työväestön keskuudessa, n i i n por
liittislssa kun taloudellisissakta Järjestöissä
j a jokapäiväisessä seunis-r
i oh saatu raskaiden ataeelllsbfen Ja J^^l^t^ ^A®^^" a^tatslonta kautr
henkisten ponnistelujen kautta. Ja
oikeulaitokslen antamalla päätök-haalelsta,
jolta aikaisempina vuostaa l^^^^ ^^^^ taantumuksellisten käsistä,
oU rakennettu, jäivät --«olksi Ja .ggj^ ojjjeuig omistajille — Keski-vallte"--
minkäänlaista huoIehtUnista. j Q^j^rlon työläisUle.
Toiset näistä haaleista olivat velat-j Kalkista näistä vaikeuksista huo-ttmla.
mutta toisissa oh melkoinen i j t ^ a t t a oU Keskusjärjestö yhdessil
^•^^^ta^l^a painamassa. Tällaiset g. s. järjestön t p k : n kansaa innok-valkeudet
katsottiin voitavan p a r h a i - , l a a s t i suunnittelemassa uuden leh-tcn,;
43rjestää koko keski-Ontariota , ^en perustamista Canadan suomalai-käslttäyän
keskusjärjestön kautta. sills työläisille, käyttäen kaikki k e i -
Kolmantena tärkeänä puolena asi- „onsa lehden, perustamisen • hyväksi.
Voidaanpa sanoa että Keskusjärjestö
oli yhtenä ratkaisevana tekijänä
assa" oli se että työläiset jo silloin
käsittivät sen seikan, että työväen-liikkeen
keskipiste tulee keski-On- meidän'nykyisen lehtemme,'vapau"
tariossa.. ehdottomasti sUrtymaan den perustamisessa Ja o n edelleen
Sudl>uryyn j a tätä seikkaa silmällä
pitäen järjestyneiden työläisten t o l mtata
-olisi järjestettävä siihen suuntaan
että Sudbinyyn voitaisita tule-vpisuudessa-
kohottaa työn temppeli,
jenka suojassa työläisten eri järjestöt
voisivat löytää toimtatahuoneus-ton,
-Jossa - voitaisiin taistelusuunni-telmia
luoda kapitalistisen järjestel-mäh
kukistamiseksL Saadakseen a i kaan
yhteistä toimtataa tämän
surnnitelrrian alovtaniiseksi. katsos
tlln välttämättömäksi keskusjärjestö.
KESKUSJÄRJESTÖN SYNTY
Erfnllä mainittujen seikkojen pe-rusl?
cUa käytiinkin u.seita neuvotte-lukokoukcia,
joLssa asiaa pohdittiin;
_ pucJElta ja toiselta ia ennenkaikkea
tahdottiin a?ia s.^.sdn selväksi jokaisten
kc5ki-Cntarlcn S.S. osaston
jäscnistylle. siliä vaan snikaut:»
.kattottiln kesku5järj2stör< toiminta
saatavan mshdollisimman ty.lo^.sia
tuettavaksi. Näld&n neuvottelujen
tuloksena pldettJLnkin -sitten perustava
JiGkouö SLcbisn S. S. osaston
talolla 2 p:nä toukokuuta 1911 Asia
päätettiin kuitenkin vielä panna y-leisäänestykselle
SJ S. osastojen kes-
Isen j a kesäk. 23 p:nä, Ifl^H päätty-t?
een ylelsäänestyksen tuloksena o li
.käyttänyt voimiaan Ja varojaan lehden
levittämiseen, palkkaamalla t\i*
pa-agitaättoreita- ja kehoittaen o-sastoja;
tolmtataan lehden hyväksL
Eäellämainlttujep. toimtotamuotoioa
puitteissa jatkuikin Keskusjärjestön
toimtota siihen saakka kunnes Order
ta CouncUta määräyksellä v. 1918.
m.m. S. S. järjestön totaitata l a k -
kautettita.
A L U E K O M I T E A N TOIMINTA t J l ; -
D E L L E E N A L E T T U NA
Jo jonkim aikaa ennen lakkautta-piista
oli Keskusjärjestön nimi S. S.
järjestön tpk:n esityksestä muutettu
enemmän tarkotustaan vastaavaksi,
nimlttäta: Keski-Ontarion a -
gitatsioni aluejärjestö j a tunnetaan-kta
se tällä nimellä vuoden 1922 a l kupuolelle
saaiaca, jollota sen n i m i
muutetaan keski-Qntarion piirikomi-teaksl,
jolla niniellä.se toimi sUh^a
saakka kmmes Canadan Kommimis-tipuolueen
könventslonissa v. 1026
pS&tettiin kielijärjestön - toimtata
lakkauttaa.
K u n suomalataen järjestö v. 1919
taas oli saanut t-otaimtaluvan herä-tettita
Aluekomitean toimfntakta
tas henkiin.
Sen lisäksi että sen toimintaan e-delleenkJn
kuului omaisuuksien huo-ta".
K u n sitten myöhemmta S. Jär,-
Jestö liittyi Canadan Komumjmlstl-scen
puolueeseen koetti AluekcnnlJt^.
taas vointtasa mukaan edistää puor
lueen periaatteita j a menettelytapoja.
•r-: " • ; - • lii
P U O L U E E N U U D E L L E E N JÄRJESTÄMINEN
Huomatuimpia toimenpiteitä. ko4pq
S. J . keski-Ontarion Aluekomitean
toiminnassa oli ryhtyä panemiuo)
käytäntöön Canadan Kommunistise.ij
puolueen päätöstä puolueen uudelleen
järjestämiseksi. Tähän toiiöen-piteescen
ryhtyi Aluekomitea kalkel-!.
l a tarmollaan. Kaikki käytettävissä
olevat voimat mobillsoitlta selosta.-
maan jäsenistölle uudelleen Järjestä-tnissn
tarketusta Ja saamaan Jäse-.
nistö kokonaisuudessaan käsittämään
sen suuren muutoksen järjestömuor
dcssa minkä uudelleen järjestämtaen
aikaan saa. Samalla kun a^aa selos-tettita,
käytita kiinni myÖskta -itse
Järjestämlstyöhön. Näiden toimenplr
teiden tuloksena oli että Jäsenistö
melketa yksimielisesti isaatlih käsittämään
uudelleen Järjestämisen tarpeellisuus
j a n i t a ollen - seuraamaan
puolueen edustajakokouksen päätös»
tä. Tämän saman päätöksen noudat>^
tammen ja toteuttamtaen johti
myöskta siihen että S . J . ,keskl-On-tarlon
Aluekomitean tolmtata .kanr
sallisen järjestön osana katsottita
päättyneeksi tähän ja sen toiminta
lopetettUn vuoden 1925 lopulla. A -
luekomitea kuitenkta huomautti puolueen
tpk:lle. että vaikka sen t o l mtata
näissä puitteissa nyt loppuu-kta.
olisi S. Järjestön toimtataa e-deUeen
kehitettävä varstaalseksl
joukkojärjestötoimtonakä Ja avattava.
S. J . ovet kaikille rehellisille työläisille.
Asiasta käytita kuitenlda.
keskusteluja kolmen vuoden ajan ja
\-asta 1929 keväällä pidetyssä edusta*
jaiokouksessa tehtita lÄätös jollota
i'äksyy elidQttops*?t|i M^f^i tqiluftSi?:
.jiteet selkkauksen . selvittämissssä
k tunnusta». plilLtö^t oikeiksi sekä
hecvehtU'^htenäisyFdeii palautiunlsta
kanadalaisessa puolueessamme Kp'
.iiioternin Komlsslonta päätöksien
. .Tämä edustajakokous käsittää että
>uolMeen' maxdälot^^^inl^jlseen ^ a^
«aalyysita,, jriete«5tSu iqÄftUmftfti^^^ä^
,-eesta. 6oaaa= 4ftikei8essä,i|5ölnjajm!|5V.
>a »janjakfiossa jL-i^titÄ.viphtoivaj»
taistelun jyUiJa©inlfi«n.j5?s-sdte^
tauksia Ja olfcel^tpvaaraa. vastaan
VallatikttmctukfieU^nt/Jlttokkit^aMJ^U^
»rjeptöjen. .sissiä» .JPlkSl.. o n tm^ln
vaata. tailä Jietk^,^Tät$<» Qn,,|£M-.
SQttÄVa, .ve|;tft...4jKO|^
poUlttlnen^ lifiia; tplsWj«5#:><>l)^ti«Ulnett-Selkkaus-;i!>ft:n^
rätfen. ^ay^fiiM;^; yhfeejisjgnm
kse,. :inahdo.UJ£*kBi/lJöieMfc^^
itttonaii p » o t o w a - j ^ ^ J P § ^ ^ ^ v^r.
llim. luffk(»jai9|^wijlntanÄ,v..j
jarJ^nmie'.t}«iö.«8tMk kqauKiuiilsti-j
miplueeö ,K»i?t^Jl5eii,; ;*«Pä*a^te^^
l im johtajaksi kapitalismin - ^ i ^ c j l ^ -
icnlseksl Ja työläisten Ja talonpoikain
hälytyksen p e n i s i a a n l ) ^ U :,
Tässä aJaJ|it;<)i}da^s^,^4ol^ U-melstg..-
lÄheitrie^^^
perialististen maitten jiyökkäysyaa-;
r a a ,^euvo$(omttoa;;,:ii^^ Jossa
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-11-18-02