Vapaus, December 30, 1922

              I Ni. 150 iMmnimm, jonlataTO 3§ p« — Sai SO.
A i km viiBaimmat heistä, koskapa ovat
rM? ÄÖMDeet levitellä ohranansa mäia
13
l
«e;
li
I
JQttsJs ?a!ko:sen Suomen pnnaksir-teista.
Tällainen buoJestottas tie-
! tea&fe Suomen Jahtareita niin, että
«vat joutuneet ymmälle mitä' teh»
dä, ^ l i l heidän oma hyvä jär^
jeäylBensä alkaa heistä taas tun*
tua epäluotettavalta, eikä ole tällä
kertaa edes tiedossa, että mistä
saiid lainatakaan järjestystä mäb-doBiscQ
tarpeen tullen kun sen en­tinen
järjestyksen tuoja ja takaa-jalOQ
OQ itse jo aikoja sitte teh­nyt
häränpyllyn. Luulenpa "että
näidea asioiden miettiminen ennen
pitSSä johtaa lahtarit siihen,, että
urboollisimmat heistä huomattuaan
tohfOttomuutensa,i-«8k?vät-"samanlai-sen
itsemurhan kuin' muinoinen
roomalainen, joka pani kätensä ris­tiin
rinnoilleen ja pidätti henkeään,
•koanes kuoli. Raukkamaisimmat
hetsSä, eli sellaiset salonkilahtarit,
joiBa ei ole sen vertaa urhooUi-suutla,
että kykenisivät tappamaan
itseäää edes kaikkein ' kivuttomim-malla
tavalla, siivoo punainen vaa­ra
, pois jaloista, muuttuen samal­la
itse vaarattomaksi, kun ei ole
enää ketään joka sitä pelkäisi. Sii­nä
onkin punaisen ja valkoisen
vaaian historialliijen ero, että edel­linen
hävittää jälkimäisen, mutta
jälkimäinen ei voi koskaan hävit­tää
edellistä, vaan päinvastoin ke­hittää
sitä oraalla olemassaolollaan'.
Ukkoon». Vuonna 192X meidän vuo-dentulomme
oli 130 prosenttia vuo­den
1913 sadosta. Mutta vuonna
1921 meidän vuodentulomme kykeni
ostamaan vain 88 prosenttia siitä
mitä vuoden 1913 sato voi ostaa.
Mc siis olemme nykyään pakotet­tuja
tuottamaan 30 prosenttia
enemmän ja kuluttamaan 12 pro
**f äkäisin nonnaaliin"
Silloin kun työväestöltä alettiin
palhioja polkemaan, kun maanvil-jelijäiB
tuotteiden hinnat lasket­tiin:,
kun riistäjien täytyi vihdoin
lopettaa suuren sodan kautta har-jottama
saalistus ja ryhtyä rauhan-aikaisia
riistokeinoja käyttämään,
silloin sanottiin meille että se on
«takaisin normaaliin palaamista:».
Kun me protesteerasimme sentäh-den
vpttä elintarpei.tten hintoja ei
laskettukaan, selitettiin meille että
ne lasketaan, kunhan halvemman työ
palkan jälkeen valmistetut tavarat
ehtivät markkinoille. Me kyllä tie­simme
että hintoj.en nousun aikana,
ne nostettiin ennenkuin korkeam­man
työpalkan. jälkeen valmistetut
tavarat efitivät markkinoille, mutta
eihän se auttanut Me farmarit
olemme nyt kaksi vuotta tehneet
työtä sodan edellä vallinneen palk-kataksan
jälkeen ja odottanut elin-,
tarpeitten hintain laskemista —
varsinkin kun tiedämme että teol-lisnostyöväestökln
on tällä aikaa
saanut vain nälkäpalkkoja" osaK-
. seen. -r^ Ja onhan.ne. laskenut, on
toki» Mutta laskeminen on ollu|;
jo pysähdyksissä jonkun aikaa Huo­maamme
taas nousuakin joissain
paikoin. Me olemme siis saapunut
itornmaliin. Mutta minkälainen on
tämä normaali. Jos sodan edellä
valHnsut normaali oli työläisir.e
epäedullinen, niin tämä sodan jäl-keinea
normaali on suorastaan kur­jistuttava.
Mihin me farmarit olem­me
fömän kautta joutuneet, siitä
saa oikein numeroilla valaistun käsi-
!:yksen Grain Growers Guidin lo-kakuBB
4 p. numerosta, jossa eräs
T. M. Abel artikkelissa, jonka ot-likkona
on «Onko hyvä sato siu­naukseksi
»? esittää luotettavia Ä-lastonumeroita
viimeisen kahdeksan
vuoden ajalta. Minun ei tarvitse
tähän niistä kapioida kuin, yhden
kohdan. Siitä jo näkee että meitä
on työnnfetty vähintäin «ojasta al-senttia
vähemmän kuin 8 eli
vuotta takaperin. Toisin sanoen,
riistäjät ottavat nykyään 42 pro
senttiä enemmän voittoa työstämme
kuin mitä ne sodan edellä, ottivat.
Tämä ei ole oikeastaan m^ill^ so­sialisteille
mitään uutta. Me tiedäm­me
että kapitalismin on pakko ke­hittyä
tähän suuntaan. Mitä enem
pi me kapitalisteille dollareita pai-laamme
sen useammalle dollarille
meidän täytyy alkW voittoa ja kor­koa
tuottamaan. Mutta • me tie­dämme
myöskin, että kaikella on
rajansa ja että kapitalismi juuri
täten kaivaakin omaa hautaansa.
Canadalaisten farmareitten sanoma­lehdet
näkyvät kuitenkin opettavan
toisin. Ne uskottelevat, lukijoilleen
että kapitalismi voidaan pysäyttää
kehityksessään loppuansa kohti ja
että tämä kapitalismin uudesta syn­nyttäminen
onkin juuri farmaripuo-lueen
tehtävä ja että siten ainoas­taan
tullaan takaisin siihen nor­maaliin
johon farmareittenkin kan­nattaa
olla tyytyväisiä. Ja se että
tämä menee vielä täydestä farma­reitten
päihin, se se onkin asian
pimeä puoli. Sillä se todella jatkaa­kin
kapitalismille elinikää ja far­mareille
itselle nälkäkuuria. Mutta
niinkuin äsken jo sanottiin, kaikel­la
on rajansa. Nälkäkuuri tekee lo­puksi
tehtävänsä ja farmareillekin
selviää että kapitalismia ei voida
hajottaa ja koota uudelleen saa­matta
siihen samoja varjopuolia ja
samoja ominaisuuksia kuin siinä on
ennenkin ollut, vaan että se. ker­ran
hajotettuna on muodostettava
kommunismiksi. Se on tulevan, ke­hittyneemmän
ihmiskunnan yhteis­kuntamuoto.'
Se on meidän normaa­li
ja siihen pyrkiessä on kapitalismi
palvellut vain ylimenokautena taa
kalaisuudesta ihmisyyteen.
L WesteT,
jattava ja ne voidaan korjata ai
noastaan järjestymällä ja järjesty
neinä taistellen. Olenpa varma että
tämäkin asia on suurelta osalts
suomalaisille selvä asia. On muu­ten
ollut monet lekijät jotka ovat
saattaneet tilanteen sellaiEe,ksi kuin
se nyt on. Täällä ovat työläiset jo
takavuosina järjestyneet ! useam­paankin
eri kertaan, mutta taas on
järjestymistä seurannut lamaannus.
Kaupungista käsin on koetettu mu­ka
järjestää metsätyöläisiä, joskin
samat järjestäjät, ovat vailla jär­jestäytymistä
omilla teollisuusaloil­laan.
Tästä onkin ollut se seuraus,
että sillä järjestämisellä ei ole ollut
suurtakaan merkitystä. Onhan mah­doton
kaupunkilaisten pitää yllä
metsätyöläisten järjestöä. Olenps
varma että me metsätyöläiset jo
monen kokemuksen perästä osaam­me
itse järjestyä ja valita järjes­tömme
ja järjestäjämme. Me emme
koskaan saavuta mitään sillä että
meitä joltakin laiholta koetetaan
muka johtaa ja samalla johtajat
itse ovat vailla * järjestäytymistä
Uskotteko te työläistoverit, että he
meille voivat avun tuoda. Ei, sitä
he eivät kai haluakaan. He liikku­vat
vaan jossakin muussa tarkotuk-sessa.
On myöskin väärin että mei­dän
tiedottomuuttamme soimataan
silläkin että täällä ei lueta muuta
kuin porvarilehtiä ja noskelaisten
äänenkannattajaa. Kyllä täälläkin
on paljon työläisiä, jotka lukevat
vallankumouksellista kirjallisuutta
ja tilaavat sanomalehtiä paljonkin
enempi kuin moni «tietoinen tove­ri
» muilta tehtäviltään joutaa.
niittämiseen, vaan kysymys «n
luokkataistelusta jo siihen taiste­luun
oppimisesta. — T. H.
JÄRJESTÖN OSASTOILLE.
Creighton Mine,, Ont S. S. Osas­ton
virkailijat ovat pyytäneet mei­dän
huomauttaa Järjestön osastoil­le,
että lähettäessään Oscar Kärk­käisen
hyväksi keräyslistat, he un­hottivat
leimata ne osaston leimal­la,-
siitä huolimatta pyj-tää Creigh­ton
Mine osasto että ne otettaisiin
huomioon osaston lähettäminä. —
Toim.
• I l
Mlllli K
Imtoiioiitisk
sia me emme tuossa suhteessa pal­jon
voi, mutta me voimme ainakin
sen, että pidämme velvollisuut'3-
aamae liittyä unioihin, missä suin­kin
vain on mahdollisuus ja teem­me
edes sen minkä voimme. Vain
aiten jne voimme avustaa maan var­sinaista
"järjestynyttä työväenosaa
taistelemaan taantumuksellisia joh­tajia
ja heidän työväelle vahingol­lista
politiikkaansa vastaan.
* •
Kovia sanoja, mutta pitävätko ne?
,, Lehdessämme on useamman ker­ran
jnlaistu uutisina ja toimitus-artikkeleina
pätkiä eräästä yhdys­valtalaisesta
«Ku Klux Klan» nimi­sestä
järjestöstä, joka muistuttaa
aivaa prikulleen Italian Fascisteja
ja toimii samojen periaatteiden
alaisena terroristisena järjestönä.
Sam«s kuin Italian fescistit ovat
alkaneet «periaatteittensa» levittä-misea
myöskin Europan inujhin mai­hin,
tfvat Klu Klux iKlan'it mitä ak­tiivisemmassa
toiminnassa järjes­tön^
laajentamiseen Canadaa ja
Moita Amerikan maita Ifjisittäväksi.
Joitakih aikoja takaperin saimme
lukea lehdistä, ejitä Montrealissa
,.eli!n sanotun järjestön organisee-raaja;
vieraillut "osaston perustamis-tartoituksessa,
m»tta mitään va-maotta
ei ole siil^, missä määrin
organiseeraaja siellä onnistui. Hy­vin
todennäköistä kuitenkin on, et­tä
Montrealissa on toiminnassa tuon
lähtari järjestön osasto, vaikkakin
toistaiseksi salaisena, Viimeisimpi-
CB tietojen mukaan on Ku Klux
Elanin perustaminen jo hyvällä
^nBa Ontarion maakunnassakin.
honäö» jpimlÄessä kanpjinfissa, jo-
Mpmm uutisia
Jospa nyt piirrän kuulumisia
täältä kuululta Algoma linjalta. Tä
mä Algoma linja onkin tullut suo
malaisten-keskuudessa 'fsrittäin kuu
luisaksi, silliä täällä ovat kansalai­semme
«mainetta niittäneet» paperi­puun
katkasemisessa. Täällä on mo­ni
Suomen poika vuosia raatanut
ja. terveytensä menettänyt siinä
kauniissa uskossa, «että kuin oikein
yrittää' niin kyllä sitä Tataa tulee
kuin roskaa». Onhan sitä .tullutkin
rahaa, mutta sitä on tullut niille
jotka määräävät meidän palkkam
me ja tavarain hinnan ja me jotka
suoritamme kaiken työn mitä tava
ratuotannossa tarvitaan, olemme
saaneet palkaksemme puutteellisen
toimeentulon.
Olenpa, varma, että moni niistä­kin
miehistä jotka ovat vuosikau
sia työskennelleet näillä kuuluilla
Algoma paperipuukämpfllä alkaa jo
ajattelemaan että syy tähän jatku
vaan kurjuuteen ei poistu sillä, ,ettn
oikein yrittää, Aika muuttuu ja
meidän olisi muututtava sen mn
kana. Niinpä meidän metsätyöläis-tenkin
olisi jo käsitettävä se tärkeä
asia, että olot työmaalla ovat kor-ka
sijaitsee Toronto — Windsor
välillä olevan C.P.R, rautatien var
rella on lahtarijärjestön Grand Kle
akleksi kutsuttu virkailija käynyt
v!ikko sitten, seurauksena ollen, et
tä sinne perustettiin taon pääasi
allisesti vallanknmouksellista työvä­enliikettä
terroriseeraavan järjes­tön
osasto. Keitä osastoon kuulua
ja missä sen huoneusto on, ei ole
tämän kirjottajalla tiedossa, sillä
tuon järjestön Jäsenet vannotetaan
henkensä menettämisen uhalla an­tamasta
ainakin toistaiseksi mitään
järjestön toimintaa koskevaa ilmi.
Omituisinta tämän yhteydessä on
se, että Ontarion ^maakunnan pro­kuraattori
on' kiinnittänyt erikois­ta
'huomiota Ku Klux Klan'ien On­tarion
järjestämis hommaan, sillä
mikäli tiedetään ei muualla ole ai­nakaan
virallisesti tehty mitään
järjestön kehittämisen ehkäisemi­seksi.
Prokuraattori Raney on
siis poikkeus tässä tapauksessa ja
on hän mahtanut saada väärän kä­sityksen
järjestön todellisesta tar­koituksesta,
joka ei suinkaan ole
povaristolle, johon Raneykin kuu­luu
miksikään vahingoksi.
'Raney nimittäin Toronton Labor
Forum'issa sunnuntaina joulukuun
17 päivänä pitämässään luennossa
oli erittäin kiukkuisella päällä Ku
Klux Klan järjestöä vastaan ja uh­kasi
vangitsemisella jos Ku Klux
Klan'ien Grand Kleakle astuu jal­kansa
Ontarion maakuntaan. Osoit­taaksemme
hänen puheestaan vj-roituksen,
jonka hän julkaisi kysy­myksessä
olevan järjestön Ontari­oon
laajentamista vastaan, suomen­namme
fiiitä osan, joka kuuluii se:i-raavasti;
Siis pojat, kun luette lehtiä ja
näette että meitä koetetaan taas
^järjestää», niin muistakaamme et.
tä rae itse otamme sen omaksi asi
aksemme. Tätä en sano sillä, että
eikö syrjäiallä Jotka eivät ole pa-'
peripuu- Ja yleensä metsäsöissä, oli
si oikeutta sanoa meidän Järjestäy
tymisestä, mutta että ei ole tar
peeksi tehdä meistäkään, metsämie
histä,' tiedottomia ja niin henkises
ti rappeutuneita olijoita Jotka eivät
luekaan muuta kuin porvarilehtir
Ja noskelaisten äänenkannattaja"
Tulisi ottaa Soon «Raportterinkin»
huomioonsa se tilanne missä ele­tään
ja kuinka suuret ovat ne mah­dollisuudet
esimerkiksi meillä al­kaa
syyttämään kaupunkilaisia sii­tä
,kun eivät ole Järjestyneet talou
dellisiin , järjestöihin. Siis olkaam­me
harkitsevaisia. Ja nyt sitten, mi­tä
olen puhunut kaupunkilaisista
«järjesyiijistäsi, olen sen telmyt sii­nä
tanrdituksessa että näyttäisitte
meille käytännössä «tietoisuutenne»
Järjestymällä teollisuudessa. Tämä
pitäköön .paikkansa niin Industria-listin
.kuin Vapaudenkin kannalla
'oleviin. .Metsätyöläiset Algomalla
ottakaamme sotahuudoksi. Kaikki ne
työläiset jotka työskentelevät met-säkämpillä.
Jäseniksi vallankumouk­selliseen
taloudelliseen Järjestöön.
Meille Workers Partyn jäsenille,
Jotka olemme metsätyöläisiä kuuluu
tämä järjestäytyminen oman Jär­jestömme
sannoissa määrättynä
velvollisuutena ja kaikille metsä-tyoläisille
on olevat olot akiteerai-massa
järjestäytymisen velvolli­suutta.
Siis lopuksi ehdoton että
kaikkialla kämpillä harkittaisiin ky­symystä.
Nyt viimeinkin tehtäköön
se koko köyhälistön vapaustaistelua
silmällä pitäen, sillä meillä ei ole
aikaa turhille «kunnian kukkoilemi-siUe
» ja omalle minälle mainetta
Osaston kokous pidetään sunnun­taina
Joulukuun 31 päivä, alkaen
kello 7 illalla. Kokouksessa tullaan
asettamaan pulieenjohtajan ja joh
tokunnan Jäsenehdokkaat seuraaval­le
vuodelle. Myös luetaan rakennus­toimikunnan
• toiminta Ja tilikerto-mus,
joka asetetaan yleisön nähtä­väksi
varsinaiseen vuosikokoukseen
asti, jolla ajalla jäsenistöllä on sitä
tilaisuus tarkastaa, jos kaikki tulo­ja
menoerät ovat oikein merkityt.
Kokouksen jälkeen alkaa tavallinen
uuden vuoden valvojaisjuhla. Joka
aina op ollut keskuudessamme miel­lyttävä
toveruusjuhla Ja nyt luon­nollisesti
uudessa huoneustossamme
vie voiton edeltäjistään. Ohjelma
tulee myös olemaan arvokas.
Joulujuhlat jatkuvat vielä tätä
kirjoittaessa. Jotka alkoivat lauan­taina
laulunäytelmällä «Nukke».
Näyttelijät tekivät parhaansa kap­paleen
onnistumiseksi lukuisine lau­luineen.
Erikoisen tunnustuksen an­saitsee
kuoro ja päänäyttelijän, nu­ken
laulut. Nuken osaa esitti Aili
Lindala. Sunnuntai iltana alkoi sit­ten
se puurojuhla. Yleisö esiintyi
hilpeämielisenä nauttiessaan tästä
lomahetkestä raadannan lomassa.
Jättäessäni huoneuston kello 3 Jou­luaamuna
kaikui suloisena orkeste­rin
soitto valssissa, three o^clock
in the morning, ja yleisö, vanhat
Ja nuoret olivat tahdissa lattialla.
iMuutamain toverien kera kotimat­kalla
halki tumman jouluyön tulin
ajatelleeksi: «Silloin kun työn jät­tiläinen
on elämän haluinen, valmis
nauttimaan viattomista huveista, se,
On myös varmin mferkki siitä,, ettäi
se pystyy pudistamaan, - orjan kah­leet
yltään. Ja viimeinkin on aa-punut
rauhaisa yö jolloin tuo ro­manttinen
kaunis ennustus toteutuu,
rauha maassa Ja ihmisille hyvä
tahto.»
Pääkaupungin kirjeenvaihtaja.
gflSSANABIE. ONT.
HCokko & Korpela Camp. Vähä
kuulumisia tältä perukalta. Täällä
on ollut hyvin hiljaista ja miehc
ovat olleet hyvin tyytj-vaisiä koko
syyskauden, Tosin syksyllä jo loka
kuulla pidettiin kokous ja vaadit
tiin joitakin pikkuparannuksia, pai
kankorotus? päävaatimuksena, johon
isännistä antoi kieltävän vastauk
sen, joitakin pikkuparannuksia he
lupasivat, kuten ruokaa parantaa ja
laittaa kasvosaippua mieskämppään
pyykkisaippuan tilalle ja pyyheliinat
ym; Vastauksen saatuamme isän
niitä pidimme kokouksen ja kes
kustelimme josko me seisomme Van-timuksiemme
takana. Mutta miehot
olivat niin mielissään kun isännistö
lupasi ruokaa, Jota siihen aikaan
tällä kämpällä ei ollut juuri nimek­sikään,
niin silloin päätimme vaa­timuksemme
heittää «stouviin». Oli
tosin kahdeksan miestä • viidestä­kymmenestä,
jotka olivat taistelun
kannalla, mytta kuinkas kävi. Ruo­kaa
eikä saippuaa tullut (eikä jäi
kimäistä vieläkään), niin miehet
ottivat Ja lähtivät yksi toisensa pe­rään,
niin isännät rupesivat tuu­mimaan
että mikä vaivaa kun mie­het
noin lähtevät, niin me Jotka
vielä olimme kämpällä teimme heil­le
selväksi, että ruokaa pitää saa
da. Isännille tuli kiire hakemaan
kokkia, joka pian tulikin Ja ruoka
on ollut nyt tyydyttävä, koska ei
ole kuulunut mitään napinoita. Työ
täällä on urakka- Ja poonussystee-millä,
nimittäin taisintekijät saavat
kahdeksantoista senttiä täisiltä ja
Jos on kämpällä maaliskuuhun asti,
niin sitte saa kaksikymmentä sent­tiä
tai jos tekee kolmo tuhatta tal­sia
lyhyemmässä , ajassa, niin saa
sen kaksikymmentä senttiä ja kuu-kausimiehille
kuulojeni mukaan on
poonussysteemi käytännössä myös­kin.
Jättiläispyramiidi löy­detty
Egyptissä
Luxor, Egypt. — Egyptin halli­tuksen
toimesta työskentelevä tie­teellinen
muinaislöytöretkikunta (In
öytänyt yhden suurimpia pyramii-deja
mitä milloinkaan on löydetty.
Tämä Jättiläispyramiidi on 13.0 Jal­kaa
pitkä, 14 jalkaa leveä pohjas­ta
Ja yläpäästä 8 Jalkaa. Se on
nähtävästi irroitettu eheästä kalli-openkereestä,
käyttämättä katkaisu-aineita,
lausuvat tiedemiehet
«Ei ole oleniassa minkäänlaista
syytä fidlaisen järjestön perustami­seen
maakuntaan, Jonka asukkaat
noudattavat lakia ja voimassa ole­via
säädöksiä. Jos Grand Kleaklo
ekee yrityksen tulla Ontarioon, tu-ee
hän tunnin sisällä siitä kun hän
astui eanadalaiselle maaperälle sul­ettavaksi
vankilaan. Jos hän kiel­täytyy
noudattamasta varoitusta,
ulee hän käsittämään, että maa-cunnan
tuomarit ovat puetut tar­peellisella
voimalla heittämään hä­net
vankeuteen. Ontarion asukkaat
eivät ''tule sallimaan lainvalvontaa
sellaisten hullujen käsiin.»
Kovia sanoja prokuraattorimme
suusta, mutta eri asia kokonaan on,
p tävätkö ne sanat. Ja ainakaan
vallankumouksellisella työväestöllä
ole mitään syytä uskoa, että ne
pitäisivät, sillä jos Raney yrittäisj
uhkauksiaan toteuttaa, tulisi hän
ennemmin taikka myöhemmin kä­sittämään,
että hän on ottanut pa­hemman
askeleen astumalla kapita-istien
liikavarpaille. Ku Klux Klan
on kapitalistien rahastama ja jär­jestämä
terroristinen lahtarijärjes-
, joka toimii samassa, trakoitnk-aessa
kuin muittenkin maitten lan-tarit,
eli siis selvemmin sanottuna
>ai*joittaa väkivaltaista toimintaa
työväenluokan vallankumouksellisia
järjestöjä ja erikoisesti vallanku­mouksellisten
järjestöjen toimitsi-
Köyhätkin saavat kerran syödäk­seen
Taaskin kävellessä kaupunkien
kaduilla, pistää silmään ilmiö, Jo­ka
uusiintuu vuosi vuodelta niin-kauan
kun kapitalistinen järjestel­mä
on olemassa. Varsinkin suur­kaupungeissa,
sellaisissa kun To-
Mutta nyt ovat pojat taas tul­leet
sotatuulelle, että pitäisi saada
lisää palkkaa kun on matka met­sään
käynyt liian pitkäksi. Kutsui
tiin yhteinen kokous koolle joulu­kuun
16 päiväksi, jossa) oli neljän
kämpän miehet, kaikki ollen Kok­ko
& Korpelan kämppiä, niin pää­timme
vaatia 22 senttiä täisiltä i l ­man
poonxista ja $70 alimmaksi
kuukausipalkaksi .Ja annettiin isän­nille
viisi päivää aikaa hyväksyä
tai hyljätä meidän vaatimuksemme,
joten vastaus on ,saatava Jouluk. 23
päivään mennessji.
Työläiset tällä "kämpällä ovat
muuten hyvin kirjavaa väkeä. Jär­jestyminen
ei tule kysymykseen­kään.
Sanomalehtiä ei tule kuin
neljälle miehelle, osa on varkain
lukijoita ja osa on sellaisia ettei­vät
halua ottaa minkäänlaista leh­teä
silmiensä eteen, eikä mikää:.
järjestö ole hyvä heidän mieles­tään.
' •
Ei pojat, heitetään pois väärin­ymmärrykset
Ja luetaan vallanku-mouksdlista
kirjallisuutta ja sano­malehtiä
ja yhdytään Joukolla ma-ilman
vallankumoukselliseen Järjes­töön
Workers Partyyn, Jokji tällä
kertaa Canadassa on vallankumouk­sellisin
järjestö. — E. T,
LDKramiTAJAN OSMO
Työmiehen Jou!«
Jos jollakin asiamiciiellämme sattuu olemaan edes yksiltsm h
myymätöntä Työmiehen joulua pyydämme lähettämään Jieli tänne,
hcmmin tulleita ei enää oteta vastaan.
YksityiBJltä henkilöiltä, jotka jo ovat joulun lukene<*l, eivätkä
eitä tallettaa, haluamme myöskin ostaa Työmiehen jouluja, a
semme tilaajat lyydytetyksi. Tänne lähetetyistä jouluisia miOiSim
hettäjille sitä mukaa kun saamme joulut myytyä. Tarvitsisimme at
kappaletta jonka jäimme lyhyeksi. Auttakaa toverit, meitä tästä pi
Tov. VAPAUS, Box 69, Sudbury, Ont.
TUDTVELAT SUORAKSI
Pyydämme että kaikki Vapauden kanssa
keasioissa olleet, asiamiehet, osastot ja ilmo
jat, suorittaisivat tilinsä tämän kuukauden
kana, niin että tilipäätöstä tehdessä vuoden vi
teessä saatavien summa olisi mahdollisimu
pieni. Tilinsuorituksenne helpottaa täällä ty<
auttaa liikettämme ja tekee aseman selvemrr
si. Siis tehkää suorituksenne heti.
Toverillisesti
Vapauden Konttori.
KATSAUS JOULUVIIKKOJEN TOIMINTA
Vapauden tilaajamäärä.
lisesti kerätään, saavat sitä vähem­män
tuosta apajasta. Sitäpaitsi
useimmat hyväntekeväisyyslaitokset,
jos nimittäin kerätyistä varoista
mitään virkailijain palkkojen ylitse
Jää, ovat avustustoiminnassaan hy­vin
hitaita. Tarkka tutkimus toi­mitetaan
avunanojaan nähden, käy-ronto,
Montreal, Ottavaa, Vancou- dään hänen asunnossaan, tutkitaan
ver J.n.e., joissa suurimmat määrät
nälkäisiä työläisiä jokaisena vuoden
aikana on olemassa, on hyvänteke­väisyyslaitokset
kiireimmän kaupal­la
keräämässä almuja, antaakseen
edes yhden kerran vuodessa osalle­kaan
nälkäisistä vatsan vahvistusta.
Pelastus armeija näyttää kuten ta­vallista
olevan puuhas.sa etumaise­na.
Sen toimesta on jokaiseen vä­hänkin
isompi liikkeiseen kadunkul­maan
pystytetty telineet, joissa
roikkuu eräänlainen älmupata, go
hon sivukulkijat saavat pudottaa
pennosen tai kaksi. Mutta tuolla
padalla on myöskin vartiansa, joko
mies tai nainen, joka luonncliisestl
saa vartioimisestaan jonkunlaista
palkkiota. Mistä tuo palkkio mak­setaan,
kysynee joku. Ja vastauk­seksi
täytyy sanoa, että niistä al­muista,
joita ohikulkijat, jotka pää­asiallisesti
ovat työväenluokkaan
lukeutuvia, pataan pudottavat.
Samallainen suhde on olemassa
j o kaiseen hyväntekeväisyyslaitok­seen
joka on olemassa avustaakseen
niitä onnettomia, jotka järjestel­män
uhreina saavat virua puuttees-
„ , , , ^ ^ sa ja kurjuudessa. Jokaisella hy-joita
vastaan. Vain sita tarkatusta ,3„t,i,eväisyy.,laitoksella on lukc-varten
Ku Klux Klan todelhsuudes
ja kysellään, otetaanpa selville vie­lä
poliittinen näkökantakin ja vasta
tuon toimituksen jälkeen' tutkimuk­sien
tulokset esitetään hyvänteke­väisyys-
laitoksen Johtokunnalle, jo­ka
lopullisesti päättää, annetaanko
kysymyksessä olevalle yksityiselle
tai perheelle avustusta. Jos avun-anoja
sattuu anomuksen tehdessään
olemaan jo mitä suurimmassa puut­teessa,
nälässä tai vilussa, voi sat­tua
niin, että silloin kun apua an­netaan,
on onneton kuollut nälkään
tai viluun Jopa useassa tapaukses­sa
epätoivoisena lopettanut itse lo-;
pun elämänsä.
Ei ole tässä joutanut kunnolleen edes haukkaa joulua toivottaj
a eikäpä asia millään toivottamisella paranekaan, sillä köyhän jöul
aina vhtä kuiva toivoUipa mitä tahansa. •
Mutta Canadan suomalaiset työläiset ovat tänä jouluna toivotfa
Vapaiidello joulua siliä tavalla, että se «kauntaa».' Vapauden. tji
määrä on kasvanut kuin maamiehen pelto-— silloinkin kun et ole
aikaa kasvua tarkastamaankaan. Me olemme täällä' konttorissa <
yhdessä humussa ja asiamiehet sekä muutkin toverit ovat sitläaikaa
sanneot aivan tukuttain tilauksia. Seurauksena tästä onkin olläl
että kaikki entiset, katkeamassa olevat, tilaukset on tullut uusittu
tämän lisäksi on uusia tilauksia tullut lähes kolmisen sataa, joka n
canadalaisiin' oloihin katsoen on melko hyvä saavutus. Samaan ai
on muukin busines ollut verrattain vilkasta, joten «kikkimistä» «i ei
sesti nyt ole. Voisihan tietysti yhdestä Ja toisesta asiasta maisto
niinkuin siitäkin että asiamiehet eivät hankkineet läheskään niid p
nimiä joulunumeroon kuin mitä kaikella kohtuudella pitäisi saada ji
täkin, että jotkut asiamiehet ja etenkin jotkut osastot ovat olleet hi
venyviä tiliensä setlauksessa. Mutta viimeksimainitun seikan ehtii
jaamaan hyvästi nyt vielä ja ensinmainittu menköön anteeksiantuni
joukkoon, sillä sanotaanhan joulun olevan sen ajan jolloin ihmisten ;|
erikoisesti antaa anteeksi toisilleen.
Pahin sanomisen aihe on se, että nytkin yleisen ryntäykseni ai
muutomilla paikkakunnilla on laskettu tilaajamäärä fiientumaan,' Pai
(untia joissa näin on käynyt ovat Soo, Connaught Station,-Iroquois f
fipigon, Intola, Kaministikwia, Quibell, Worthington, Benalto, Colei
.ädysmith ja Sawyer. Joa näillä paikkakunnilla olisi jaksettu pyfyi:
ten matkassa ja lisätä jonkunverran tilaajamäärää, olisimme saaneet
(Cn kolmesataa lisätilausta. Myöskin on joukko sellaisia paildutltu
joilla tilaajamäärä on pysynyt samana, menemättä eteen taikka tai
päin. Parhaiten kunnostautuneita paikkakuntia ovat seuraavat: '
Cobelt, Larder Lake, Timmins, Port Arthur, CoppCr Cliff, preig
tiine, Garson Mine, Quarte, Sudbury, Toronto, Bingley, Blairraore, Sy
..ake, Rockey Mt House, Carlin, Gibsons Landing, Ntinoimo, Soini
Websters Corners, Vancouver, Birscay, Dunblane ja useat metsäkämp
Kunnia tästä noususta kuuluu usealle kiertävälle äsiamiehellfa]
oita Vapaudella on viime viikkoina ollut. Mutta ei heijle «entäen Ib
(unnia kuuluu.' Joukossa on paikkakuntia, joilla ei kiertiiväintae ole f
EÖyneelkään ja niillä on siitä huolimatta tilaajamäärä noussut. Sane
toon kiitos niille asiamiehille, jotka ovat kiertäväin ohella tehneet tii
sellistä työtä. Taikoa vain ensi vuodellakin^ ; '-•'•^i,^^:':!;:
Todellinen syy Vapauden; liikke«i?»aoOTBanyhiivoimBkfeaiMn^^
natukseien kuitenkin lieneo siinä, että yhä suurmmat joukot alkai^rp
Vapautta omana äänenkannattajanaan, sinä Joka sanoo jiilkl iien i
niin moni kaivos- ja metsäkampikköjen ja tehdasalueitten tytiläinen C
telee ja tuntee. Ainoastaan silloin kun suuret työläisjoukot tunt<
sanomalehtensä omakseen ja silloin kun sanomalehti jaksaa yromäi
joukkojen tarpeen, tulevat välit läheisiksi ja kannatus varmaksi. Tällä
molemminpuolista ymmärtämystä on viimoaikoTna alkanut yhä suur
massa määrässä ilmenemään ja tulokset jo näkyvät.
Nyt tasa aletaan uusi vuosi. Alkakaamme se erikoisella tam(
Laitettakoon jokaisella pienimmäiläl^in paikkakunnalla Vapauden l^i
koneisto reilaan. Siellä missä on osasto, seuratkoon ja valvokoon « el
tystyötä, kirjojen myyntiä, tilisuorituksia ym, niin että me voimme vuo
lopulla todella sanoa järjestyksen vallinneen järjestössämme, tässä a
ressa talossa, jonka tasakarvoista jäseniä me kaikin olemme.
Aivan lähipäivinä lähetämme jokaiselle osastolle kiertokirjeen, (e
on muutamia ehdotelmia ensi vuodelle. Samalla kertaa lähetämme m&
kin ohjeita. Ottakaa kaikki nämä tarkasti huomioonne. Esittäkää ne
onsimaisessä osastonne kokouksessa.
™V.!f*'*'"*"°' liionkin pintapuolisilla riveiliä, lausum
kiitoksen kaikille asiamiehille, osastoille, ilmoittajille ja yksityisille b
uetovereille kuluneelta vuodelta. Tiedämme että emme ole kyenn
täysin tyydyttävästi täyttämään kaikkea mitä olisimme halunneet täytt
Ulemme kuitenkin tehneet parhaamme ja uskomme ainakin keskiakeri
iesti onnistuneemme. Koettakaamme toimia niin, että yhteisymm^ri
hikkcen toimitsijain ja suurten joukkojen ja heidän toimitsijainsa kesi
yha vahvistuisi a voimistuisi. Jos näin teemme ovat tulokset ensi vuod
VUODELLE mr'"'" > paremmat kuin nyt. TÄRM<
Toverillisin tervehdyksin
Vapauden konttori.
Yleisöltä
sa on perustettu ja sitä varten sit:i
ylläpidetään, .
matoin lauma v;rka5:5joita, Joiden
palkkaamiseen kult^'{etaan huomat­tavin
osa kerätyistäi almuista ja ne
Joiden avustamiiseksi' almuja nimel-
Tuo on niin tavallinen ilmiö ny­kyisen
Järjestelmän aikana, että
siitä ei kannattaisi enään kirj<.t-taakaan,
mutta katsellessa hyvänto
keväisyyslaitosten toimenpiteita tu­lee
pakostakin tekemään sen uudel'
leen selväksi kuinka kurja nykyinen
riistojärjestelmä on, ja mitä sen
vallitessa työläisille tarjotaan. Mii'
loin proletariaatti herää, milloin se
kä-sittää tehtävänsä kukistamalla ka­pitalistisen
järjestelmän? Silloin
kun se oh täysin tietoinen, että
vain proletariaatti itse kykene" oh­jaamaan
yhteiskunnan mi*'i i;.oni
Huomasin «Industrialistinj* nume­rossa
298 Canadan Soort paikka-kuntakirjeessä
asian, Johon katson
tarpeelliseksi vähän koskettaa. Hel­mi
Luoma (Kokkila) tai hänen asia­miehensä
kirjoittaa, että hän, H.
Luoma, on saanut lahtarinimityksen
Ja muuta parjausta o.sakseen sikä-
'läisten <politiikuBtew'^ taholta, sen
tähden ,kun ei hän tietoisena työ­läisenä
ole mennyt heidän taantu-
Knukselliseen sakkiinsa, kuten hän
suvaitsee «anoa. Että hän olisi ol­lut
lahtarien hommissa mukana
Kuomessa, sitä ei tämänkään kir­joittaja
tahdo väittää, sillä' olen
nähnyt hänen todistuksensa. Mutta
todistus ei yksinään tee k^nestär
)kään työväen luokkakysymysten
'ymmärtäjää, vaan on todistuksen
omaajan teoillaan näytettävä, että
hän on oikeutettu tuollaista todis­tusta
kantamaan, Koska mainittu
H, L. on lähtenyt lehden palstoilla
kirkastamaan itseään työväen luok­kakysymysten
tuntijana, niin tähän
selvityksckBi tulkoon sanottua seu­raavaa:
H. Luoma ollessaan Cobaitissa
talvella 1921 oli lähel.sissä suhteis-
•3 erään Kiellä »illoin majailevan
tuntikausia kestäviä Ja tapahtuiv
ne lukittujen ovien takana — n
tä varten?
nai.sempia tehtäviä koko ihnii.kun- lahtarin> Icanssa, käyden
taa hyödyttävällä tavaili. j hänen luonaan yk^tpillä vieraiJuil.
jla,»erään EUomalai.»e."> ruokatalot'
Neekeri, 'yläkerrassa. Nuo vierailut olivat
Hän oli siitä tietoinen, että ti
hänen cystävänsä» oli lahtari, viel
pä verisintä lajia, sillä hän. täf)
läkin käveli punikin päältä ryösti
mänsä puku päällä, ensimäisiä Ha
män vapaaehtoisia, joka rintamill
kuljetti tarpeet koko suvulleen vu-siksi.
H. Luoman seurustelu tuo
hurtan kanssa .johtui muka jogtai
cvanhan suolan janottavasta» syy;
tä. Tämä kaikki on tapahtiinnt^ se
Jälkeen kun hän on saanut sen tc
distuksen mikä hänellä on^ jote'
hänen todistuksensa hyvyys ei hä>l
tä puhdista ylläkerrotusta, vaikk
sen onkin tarkastanut Joku hänei
nykyinen «kavaljeerinsa», kielestJ
ni ei H, Luomalla ole syytä kerskuj
olevansa r luokkatietoinen työlSlnei
kuten hän kerskuu. Pohjois-Ohta
riossa on kai henkilöitä jotka tuh
tevat hänöt jälkeenkin päin.
Entinen cobaltilainen. -
Tilatkaa Vapaus, To­veri/
Toveritar, Eteen­päin,
Työmies ja Punik;
ki! Tilatkaa ainoal­taan
selviä luokkatais­telun
kannalla olevia