Vapaus, December 30, 1922

              f T S L l I S I L i l ONJ fBSIVlHOLMNEN! ¥BSITAIS!mU! SISSI: YESI PUOLUE! ¥ESI UNIO! m i RINTAMA! 7KSIPJUUU
!
aito ts
ml M utta!
Vain järi^iin@«
N@. m ~ 1922 Lauantaina, joulukuun 30 p« — Sat Dee. 30. VI Vu0slk®rfc®
,iiiita ei ole odi-tettamsa
SiirtokisDUsefadot eivät ole houkut­televia.
Ottava. — SHrtolaisviranomais-
~teB Enropan maista saamat tiedot
Tiittaavat ,ettei alkavan vuoden
ajalb ole odotettavissa mitään suu-lempaa
siirtolaisuutta, johtuen ma-ilraaa
taloudellisesta epänormaaliti-
JaDteesta. Kaikki tiedot sekä Eu-ropan
imaista, että Yhdysvalloista
sanovat siirtolaisviranomaiset osot-tavaa,
että löytyisi paljonkin sellai­sia
iiuaisiä,. jotka olisivat halukkaat
tuleman Ganadaan, jos heillä oli?i
siibea tarvittavat varat, mutta ellei
Canada kykene antamaian avustus-
'^a t^ittelaisille,^ jotenkin samaan ta­paan
kuin- Austraalia, jolu on pan­nut
miljooneja dollareita siirtolai-
SQUdea lisäämiseksi, ottanee useita
vuosia ennen kuin mitään suurem­paa
eisrtolaisuutta on odotettavissa.
Se<ian tuottamat seuraukset ovat
keltaiset, että ne ovat köyhdyttä-aee{
väestön niissä maissa, mistä
^siiit^aiaia olisi odotettavissa, siinä
-määriä .etteivät he kykene finans-seeraamaan
matkaansa, puhumatta
liaa» siitä, että heillä olisi varoja
jnilla alkaa päästyään Canadaan.
BaUrtusta on monilta tahoilta
vaadittu hankkimaan maahan lisävä-
Tceä, Cbottamalla siirtolaisia, koska
maan tuotannon lisääminen vaatii
lifiää väestöä. Mutta uusien asuk­kaitta)
suuremmassa määrin tuot-taBflinen
vaatisi hallituksen tiedon­antojen
mukaan niin suuret mää
rät Maroja, ettei niiden myöntämi­nen
maan nykyisiin oloihin nähden
«le suotavaa.
Hallitus on siirtänyt siirtolai^a-getfttinsa
sellaisista seuduista, mis­sä
en vähemmän toiveita, sellaisiin
maafik mistä siirtolaisuusmahdolli-suudet
ovat parhaat.
o—
Blandiff
jmiim tai
Todiitaja arvelee kunlleensa-tyton
hätähuudon. Juttu yhS vielä «an.
gen eekava.
Quebec. — J. s. Archibald ja
J; E. Robidoux, muodostaen royaa-lisen
komissionin, joka on nimitetty
tutkimaan Blanche Garneun mur­hajuttua
ja joka on viimeisen viiden
viikon ajan tutkinut tätä kamalaa
murhaa, palasivat Quebeciin tiis­taina,
valmistaakseen raporttinsa,
jonka he tulevat alistamaan vara­kuvernöörille.
Komissionerit pitävät edullisena
valmistaa raporttinsa täällä siksi,
fettä heillä on itäällä käytettävänään
rekordit ja asiakirjat.
Mielenkäntoitia todiatuktia.
Vancouverilaineij lää^
käri myrkyttänyt
itsensä
Vancouver.!— Kylmäverisesti ryy
päten pulloni myrkkyhappoa, tuh
«ettu vancouvjerilainen lääkäri Wm
L. Shannon, tiedusti läsnäolevalta
seuTalaiseltaan,! onko. hän milloin
"kaan nähnyt n«ehen kuolevan, mi!
tel samassa silrpänräpäyksessä heit-
"f-en henkensä;
Tri Shannon
vasta 3.5 vuodei
lii vielä nuori mies
ikäinen. Hän tu
tohtoriksi
im.
McGjli yliopistossa v,
M ie It o la ki poliisi
menetti virkansa
Ottawa. — Viime perjantai iita
rna, ihmisten ollessa jouluostoksilla
vaatii maakunnai viinapoliisi Albert
Tox erään autoni tarkastamista, jo
"ta ajoi Mrs. J. w. Kirke, ollen hä-
Beni mukanaan Ijiänen tyttärensä
Maimtut naiset j^elivat joululahjo
ja köyhille erään iliyväntekeväisyys-
:yhdistyksen puolelta. Mrs. Kirke
Täittöä maakuntäp|)liisi Foxin tuok­suneen
pahasti viileältä, eikä hyväk­synyt
hänen tarkastusvaatimustaan,
"vaan vetosi kaupurfen poliisiin, jb-
Ica esti Foxin ja Mnen kaksi apu­laistaan
toimittamasta tarkastusta
ja laski Mrs. Kirken autoineen me­nemään
. Tämän johdosta on Onta­rion
parlamentin jäsen H. P. Hill,
Ottawasta, kirjoittadnt asian joh­dosta
prokuraattori Isaneylle.'
Prokuraattori Ra^ey ilmoittaa
Tnaiaitun poliisin erotetun.
Longuet puhiiu Mont-
-realissk •x Montreal. — Ranskalainen sosia­listijohtaja
ja edustajökamarin jä­sen
Jean Longuet tulJe puhumaan
tääBä Auditorium Haal|sa, tammik.
8 p. aineesta «Europal sodan jäl­keen.
» I
Montreal Star mainitsee tämän
RanBkan eikeistososialis ien johta­jaa
toileen saaren huomion esineek­si
nykyisellä pahajamatläUaan, sen
joIidoBta, että hän vasliistaa ent.
pääministerin Olemenceaiia pditiik-
Icaa Versaillesin rauhani jopimuk-seo
suhteen.
Longuet puhuu Montre
bedo Työväenpuolueen ji
a§ kokoaksessa.
la Que-lestämäs-
'Lauantain kuulustelussa ilmeni
kaksi mielenkiintoista todistusta.
' Achille Levasseiir, Stadaconan
asukas, missä murhattu tyttö asus­ti
eläkevanhempiensa luona, kertoi
kuulustelussa, että heinäk. 21 tai
22 p. 1922, hän ja hänen vaimonsa,
kävellessään Victoria .puistossa noin
klo 7.15 illalla, kuulivat tiheästä
puskikosta naisen surkean avunhuU'
don. Kuvatakseen huutoa, todistaja
puristi kädellään kurklcuaan ja pääs­ti
huudon jonkalaisen äänen hän
sanoi vaimonsa kera kuulleensa mai­nittuna
iltana. Todistaja lausui ettei
hän sillä hetkellä pannut erikoista
huomiota tuolle huudolle, vaan vas­ta
myöhemmin kun sai kuulla, että
runneltu naisen ruumis oli löydetty
mainitusta puistosta. Todistajalle
osotettu paikka, josta tytön ruumis
oli löydetty, oli juuri se paikka,
mistä todistaja kertoi huudon kuul­leensa.
' '
Mrs. F. X. Renaund, toinen Sta­daconan
asukas, antoi toisen mie
lenkiintoisen todistuksen. Hän ker­toi
hänen palvelijansa Simonne Bar-:
retten, kertoneen hänelle ja hänen
miehelleen, että mentyään kauppaan
heinäk. 22 p. 1920, samana päivänä,
jolloin Blanche Garneau katosi, oli
tämä .kertöTfiut hänelle, että eräs
mies oli solvannut häntä kaupassa.
cKenenkä nimen hän mainitsi»,
tiedusti toimittaja John H. Robert-sin
lakimies (toimittaja Roberts tuo
mittiin Quebecin lainlaatijakunnan
erikois päätöksellä vankilaan, syy-tettyään
viranomaisia laiminlyön­nistä
mainitun murhajutun yhtey­dessä).
Todistaja vastasi «Mr. Grif-fin.
»
Viimemainittu -todistus annettin
sen jälkeen, kun mainittu palvelija
oli kieltäytynyt milloinkaan sellais­ta
kertoneensa.
Muuten on tämä nuoren työläis-tytön
raakamainen murha yhä edel­leen
merkillisen salaperäisyyden
verhooma.
Kaivosmietten virkailijat matkutta-neet
Indianapoliin.
Calgary. — Tarkoituksella saada
järjestettyä United Mine Worker-sin
päämajan avustus Edmontonin
hiiliaineen lakkolaisille, United Mi­ne
Worker3in 18 piirin presidentti
W. A. Sherman ja kansainvälisen
toimeenpanevan komitean jäsen Ro-b^
ert Livett matkustivat perjantaina
Indianapolisiin, keskus tellaksecn
avustuksen järjestämisestä United
Mine Workersin päämajan virkaili'
jäin kanssa.
Edmontonin kaivosmiehet ovat ol­leet
lakossa jo usean viikon ajan,
taistellen union tunnustamisen puo
lesta.
Maakuntahallitus vakuuttaa «puolu'
ettomuuttaan.»^
Edmonton. — Pääministeri Her­bert
Greenfield ilmoitti tiistaina,
että Albertan maakuntahallituksen
suhde Edmontonin kaivosmieslak-koon
tulee olemaan edelleen sama
kuin mitä hallitus jouluk. 6 p. jul­kaisemassaan
selostuksessa ilmi toi.
Mainitussa selostuksessa lausuttiin
m.m.: cHallitus tulee pysymään puo­lueettomana
kaivosten omistajain ja
kaivosmiesten yälisissä riitaisuuk­sissa,
mutta tulee ankarasti nou­dattamaan
lakia ja järjestystä lak-koaseman
suhteen.)
Hallitus ilmoittaa edelleen, että
kaikki väkivaltaisuudet, lainrikko­miset,
hengen ja omaisuuden louk­kaamiset
tullaan ankarasti tuomit-iSemaan.
Ja j«^s lakkoa jatketaan, on
sitä johdettava rauhallisesti, sillä
poliisille on annettu jyrkät määrä­ykset
järjestyksen ja lain valvon­taan
nähden.
iSamaa mitä pääministeri Green­field
vakuuttaa, ovat kaikki porva­rihallitukset
aina vakuuttaneet. Mer­killistä
muuten, että lainkäyttönsä
aina sovellutetaan lakkolaisia vas­taan
ja työnriistäjäin hyväksi.
Port Arthurin ja Fort Wiinaniin sa­tamitta
lähetetty tänä vuonnii
21,300,000 buEhelia viljaa enempi
kuin milloinkaan «nnen.
Isä ja lyttö paloivat
jouluyönä
Fort Winiam. - - Port Arthurin
ja Fort Williamin: satamissa käsitel­tiin
syyskuun 1 p:stä laivaliikenteen
loppuun saakka 2i,517,127 bushelia
enempi viljaa kiiin parhainakaan
vuosina ennen, huolimatta verrat­tain
huonoista purjeilmoista joulu­kuulla,
kylmät ilnjat kun saivat li­kaan
ankaran jäätyneisyyden sisä-järvillä.
Tällä purjehdnskaudella lähetet
tiin satamasta viljaa seuraavasti
Nisua, 166,203,596 bushelia; kau
roja, 7,427,571; uhria 7,425,852
pellavaa, 1,624,483; ruista, 5,828,
559; jauhettua 'sekalaista viljaa
149,181,152 paunaa; ruumenia, 78,-
402 tonnia. ;
Parliaat edelliset vuodet eri vil­jalajeille
ovat seuraavat:
Nisua, 141,124,511 v. 1915; kau­roja,
20,322,581 V. 1915; ohria, 5,'
676,987 V. 1921; ruista, 1,700,343
bushelia v. 1921.,
—oi
Yhdysvaltain )//orken puolueen toi
nen konventioni vaatii Neuvosto
Venäjän tunnustamista.
Ulosvienti lisääntynyt 1.984,148 iai'
larilla marraskuulla.
Neuvostohallitus
rinin kotiin.
kutsunut Tshitse
Lontoo. — Neiivostohallitus
määrännyt Tshitslrinin ja muut
edustajansa Lau8a|inen .konferen.s-sissa,
poistumaan jjä^. saapumaan ko­tiin
heöiniteri, 'Iceirtoo' Daily Ifail
lehti.
Neuvostoedustajain poiskutsumi­nen
johtuu epäilemättä siitä, ettei
neuvostohallitus ole ollut tyytyväi­nen
siihen tapaan millä entente on
mainittua konferenssia johtanut.
Kutsumalla pois, edustajansa, neu­vostohallitus
osottaa, ettei se tahdo
olla missään edesvastuussa maini­tun
konferenssin päätöksistä eikä
hyväljsy sen menettelyjä.
Venäjä ja Tshekkoslo­vakia
Berliini 8-12, — Praagista ilmoi­tetaan,
että demokraatit ja suurra-hamiesten
puolue ovat ankarasti
hyökänneet hallitusta vastaan sen
kannan johdosta Neuvosto-Venä­jään.
Puolueet vaativat, että ul­koministerin
olisi ryhdyttävä neu­votteluihin
neuvostohallituksen kans
sa sen tunnustamisesta ja luovutta­va
vanhasta kannastaan,' koska
Tshekkoslovakian edunmukaista on,
että oikeudelliset .suhteet saadaan
niin pian kuin mahdollista'järjestet­tyä
näiden kahden maan välillä,
niin että kaikella vakavuudella voi­taisiin
ryhtyä kauppasuhteisiin.
Samaan aikaan lienee erään suu­ren
rahamiesyhtymän kanssa tehty
konsessioonisopimus, pääoman yri-tyksessä
noustessa 35 miljoonaan
dollariin. Konsessiooni tulisi ole­maan
voimassa 3ä vuotta ja käsit­tää
suuria maa-alueita Venäjällä
maanviljelystä varten. Konsessioo-nissa
on mukana huomattava määrä
englantilaista kapitaalia.
Brighton, Ont. — Iloisen joulu
illanvieton tuskin päätyttyä, tapah­tui
William Firmanin kodissa surul­linen
tapaus. Mr. Firnian ja hänen
alaikäinen tyttönsä paloivat tulipa­lossa,
mikä hävitti heidän kotinsa.
Mrs. Firman ja'hänen 12-vuotias
poikansa töintuskin pelastuivat, m'it
ta eivät kyenneet pelastamaan isää
eikä tyttöä.
Mr. Firman -uinahti aikaisin il­lalla
«launssille» pieni tytär nukah­taen
' hänen viereensä. Rakennus
syttyi tuleen liiallisesta kuumuudes­ta
lämmitysuunissa, tai viallisen
uunin takia. On uskot^vaa että
Mr. Firman herättyään tukehtui sa­vuun
eikä niin ollen kyennyt pake­nemaan.
Samalla aikaa' perheen
äiti ja poika, ollen kykenemättömiä
pelastamaan isää ja tytärtä, hädin
tuskin pääsivät pelastumaan pala­vasta
asuinrakennuksesta.
Kun tuli oli hävittänyt rakennuk­sen,
kaksi uhria löydettiin miltei
muodottomiksi tuhoutuneina. Mr.
Firman oli 65 vuoden vanha, asu­nut
koko ikänsä samalla paikkakun­nalla.
Hän oli aikaisemmin toimi­nut
jonkun vuoden paikallisen kou­lun
opettajana.
Bulgarian ammattiliitot
jugoslaavialaista pyd-velioikeutta
vastaan
Puola häärii rahare-formien
kanssa
Warsova. — Pääministeri Sikors-d
on kutsunut koolle kaikkien Pno-an
hallituksen entisten rahaminis­terien
konferenssin tammik. 9 päi­väksi,
tarkoituksella neuvotellayra-lallisista
reformeista. Kokotiksen
puheenjohtajana tulee toimimaan
presidentti Woiciechow8ki,,. '
Epäilemättä- Puolan rahaasiat
vaativat ref<^eeraamista, sillä, sen
markan arvo on kohta nollassa.
Kiinalaista siirtolai­suutta
koskeva
laki
Ottawa. — Uuden pariamentin
yhtenä tärkeänä kysymyksenä tulee
olemaan kiinalaista siirtolaisuutta
koskeva lakiesitys, minkä hallitus
tulee «sittämään. Sen - tiedetään
olevan rajoittavan laadultaan. Yk­sityiskohtia
laista ei ole vielä an­nettu
tietää, varsinkin kup niitä A
ole vielä lopullisesti valmisteltu.
Kiinan Yhdysvalloissa oleva lähetti­läs
weraili äskettäin Ottavirassa ja
keskustefi silloin hallitusviranomais-ten
kanssa kiinalaisten Canadaan
siirtymistä koskevista asioista..
Hyväksymässään päätöslauselmaa
sa protesteeraa Bulgarian ammatti-yhdlstysliitto
mitä jyrkemmin jugo­slavialaisen
kaivosmiehen, Keroshe-vitshin,
.kuolemantuomion täytän-töönpariemista
vastaan. (Olemme
aikaisemmin maininneet tapauksen).
Päätöslauselmassa sanotaan mm.:
Tämä kuolemantuomio kuohuttaa
Bulg-arian proetariaattia sisintä sie­luaan
myöten. Mitä suurimmalla
suuttumuksella protesteeraa se ju­goslavialaisen
porvariston raakalais-maisuutta
vastaan ja vaatimalla
vaatii sen peruuttamista, kuoleman­tuomion
täytäntöönpano kun koski­si
; mitä kipeimmin ei ainoastaan
Jugoslavian vaan myös Bulgarian
ja jkaikkien maiden työläisiin. Lu­kuunottamatta
barbaarisuutta, joka
ilni^nee tässä l^kuolemantuomiossa,
on. Keroshevitshille langetettu tuo­mi^
mitä raaimman ja uskomatto-miiiijman
työväenluokan lakko-oikeu­den
^kieltämisen ilmaisu. — —
Krtten muistettaneen, tuomittiin
kaivolimieB Keroshevitsh osanotton­sa
viiökfli erääseen lakkoliikkeeseen.
RanskKn työlasten protestia on nyt
täten .Seurannut myös bulgarialais­ten.
I
7 tuniijn työpäivä Bul-ganl^
n konttoris-isteille
New York. — Yhdysvaltain W ii-kera
puolueen toinen konventioni
päättyi täällä , tiistai iltana, voi­makkailla
eläköönhuudoilla <<Neu-vosto-
Amerikalle» ja laulamalla fIn-ternationale.>
Yksi konventionin viimeisistä toi
menpibeistä oli kaapelisanoman lä
hettäminen Kommunistiselle Inter-nationalelle
Moskovassa, jossa tie­dotetaan,
että kommunistinen liike
Yhdysvalloissa osoittaa voimakk.U'
ta elonmerkkejä. Konventioni hy
väksyi myöskin päätöslauselman,
jossa Ylidysvaltoja vaaditaan heti
t an n u 8 tamaan NeuvostO;>Venäjä.
Niinikään konventioni hyväksyi Ju­listuksen,
missä kaikkia Yhdysval­tain
työläisiä kehoitetään liittymään
yhteiskunnalliseen vallankumousliik­keeseen.
Tämä julistus hyväksyt­tiin
voimakkailla suosionosotuksilla.
Kaapelisanoman eisältS.
Kommunistiselle Internationalelie
lähetetty kaapelisanoma on sisäl­löltään
seuraava: ,
«Yhdysvaltain WoTkers puoluee.i
'toinen konventioni lähettää veljelli-sen
tervehdyksensä Kommunistisel­le
Internationalelie. JKonventioni
tiedottaa ilolla, ettei sillä ollut mi­tään
ryhmäriitoja. Konventioni
näin ollen kykeni käyttämään ai­ttansa
--voimakkaan vallankumouk­sellisen
liikkeen rakentamistyöhön.
Kaikki tiedonannot viittaavat puo­lueen
voittavan yhä suurempaa vai­kutusvaltaa
työläisten jokapäiväi­sissä
taisteluissa. Me lähdemme
menemään eteenpäin uudella yolnjlal
la ja uudella innolla.Eläköör.
kommunismi ja Kansainvälinen!>
Konventioni kohdistaa vpiraiaan
, farroareihin.
Yksi konventionin merkittävimpiä
päätöksiä, oli että se päätti panna
liikkeelle erikoisen yleismaallisen or-ganiseeraajan
maanviljelijäin ja
maanviljelystyöläisten mukaan saa­miseksi.
Mrs, Rose Partor Stokes,
yksi huomatulta naispuhujia valit­tiin
uuteen toimeenpanevaan komi­teaan.
Konventioni kesti kolme päivää.
Montreal. — Canadian Pulp &
Paper Association erikoisraportti
koskien paperimassan ja paperin
ulosvientiä Canadasta, osottaa ulos­viennin
viime marraskuulla -olleen
$11>425,998, ollen $1,020,565 sua
rcmpi kuin lokakuulla ja $1,984,148
suurempi kuin edellisessä marras­kuussa.
:-0-
Ko
nalfisKsteiii
nm
Kusnalliten toiBunnao a
Winnipegissä suurem
.moinen tulipalo
Winnipeg. ~ Yksitoista liikefir-maa
on tilapäisesti joutunut poi-i
liikkeestä Palford Blockin tulipalon
takia, joka syttyi tuleen ^tietämät
tömästä alkuperästä. Omaisuuden
tuho oli $250,000. Jokseenkin kaik­kien
firmain omaisuuden peittää
palovokuutvs. Palokuntalainen Hen
ry Aubrey loukkaantui lievästi työs­kennellessään
ylälattialla. Hänen
vammansa ei olo kuitenkaan vaa
rallinen.
Viiden tunnin ajan taistellessaan
tulon sammuttamiseksi, lisiisi palo
kuntalaisten Vaikeuksia tavaton tuu
li.
-Of
Pankkiireilla hyvää
aikaa
V e n ä j ä lähettänyt
Memelia koskevan
nootin
Moskova. — Maxim Litvinoff,
neuvostohallituksen virkaatekevä J1-
koministeri on lähettänyt nootin
Suur Britannialle, Ranskalle ja Ita-iaile,
keskeva Itämeren satamaa
Memeliä, mikä ennen kuului Saic-salle
ja joka Versaillesin sopimuk­sessa
kansainvälistytettiin.
Venäjä painostaa nootissaan, et­tä
koska sopimus on tehty ilman
Venäjän osanottoa ja läsnäoloa, ei
Venäjä voi sitä tunnustaa. Lit­vinoff
painostaa Memelin sataman
ärkeyttä Venäjän puutavarateoll'-
suudelle, mikä avaa sen kautta iil-
& mailman markkinat.
, :—a-—:—,
Sofia. — "ft^mmikuun -1 päivästä
alkaen panee BMgarian hallitus käy
täntöön 7 tunm^^ työpäivän nykyi­sen
8 tuntisen töjaan, konttorityö-
Iäisille, . Uusi ty^Tuoro kestää klo
8 aamulla klo 4^.tapäivällä. En-ftinen
kaksi -fonMnen ruckailuaika
poistetaan. Samalla ilmoitetaan, et­tä
aika lasketmn uuden 24-tunti-sen
kellon muman.
Bulgarian ministerien
valtiopetosjuttu
Lontoo, — 21 Bulgarian entisen
ipinisterin valtiopetosjuttu keskeen-tyi
keskiviikkona sen johdosta, että
kaksi oikeuden puheenjohtajina toi­mivaa
tuomaria vangittiin. Syytä
tuomarierf vangitsemiseen ei ole
ilmoitettu.
BURNSIN «TULSUA» EI HETI
KARKOTETA
New York. — Hallituksen salapo­liisitoimiston
päällikkö kuuluisa Wil­liam
J. Burns tiistaina kuulusteli
Wolfe Lindenfeldia, joka on Ellis-saarella
siirtolaigmajassa jo joka oi;
tunnustanut panneensa toimeen
Wall kadun räjähdyksen. Burnsin
sanotaan antaneen vihjauksen siir­tolaisuus
viranomaisille, että tärjfei­tä
asioita paljastuu mainitun mie­hen
kyselyssä. Mikäli tiedetään Lin­denfeldia
ei tulla palauttamaan ta­kaisin
lähiaikoina.
Jo aikaisemmin on osotettu, että
mainittua miestä yritetään käyttää
aseena iskiessä työväenjärjeatdjä.,
Ottawa. — Marraskuun ajalla
lisääntyivät säästösijoitukset Cana­dan
pankeissa yli yhdellätoista mil­joonalla
dollarilla, ja ylössanomis-aikasijojtukset
lähes kolmellatoista
miljoonalla dollarilla raha-asiain de­partementin
keräämien tilastojen
mukaan.
•"••'-•••O' '
Joujuyieras sekin
Pembrokc, Ont. —• Poliisi toi
kcskiviikko||a täkäläiseen poliisloi*
kc.uteen^ «villin» miehen, syyttäen
häntä tulen sytyttäiniRestä metsässä,
noin 12 mailin etäisyydessä kaupun
gista.
Hiinen vaatteensa oli ylt'yleen.^ä
paikattu ja neulottu, ollen ylen van­hat
ja likaiset, samallaisessa kun­nossa
oli hänen esihistoriallinen har­maa
partansa. Päässään oli hä'
neliä hyvinvanhanaikainen hattu,
joka oli reikiä täynnä, joista hänen
hiuksensa törröttivät esiin. Käsi
varrellaan hän kantoi likaista rää-syläjää,
joka toimitti vuoteen vir­kaa
öisin.
Tämä omituinen otus kertoi po-liisimaistraatille,
että häfi tulee
Hullista, Que, ja ettei hän ole mi
kään vctelehtijä, vaan on kävellyt
matkansa, nähdäkseen Algonquin
puiston. Kun poliisituomari ei tien­nyt
mitä muutakaan hän olisi mie­helle
tehnyt, tuomitsi hän tänct 10
päiväksi vankeuteen' irtolaisuudesta.
Tämä vieras on yksi niistä tu­hansista,
joita loiseläjäluokan mäs­sätessä
ylellisyydessä, nykyisessä
järjestelmässä kaikkialla liikkuu.
sitä tarkkaan harkittava ja tuota­va
esiin ehdotuksensa sen ratkaise­miseksi.
7. Kommunistien on pyrittävä
luomaan ryhmiä kommunistisissd
laitoksissa ja koetettava päästä kos­ketukseen
etenkin alempien ku<i-nallistoimitsijain
ja opettajain kan-s-sa.
8. Kommunistien on kunniss-i,
joissa on sekä teollisuus- että- ta-lonpoikaisväe^
töä, pyrittäviä otta­maan
varteen pientilallisten edut
suurtilallisia vastaan ja täten koe­tettava
voittaa edelliset työläisten
ja työläisedustajain puolelle,
9) Työkonfliktien syntyessä on
kommunististen edustajain tehtävä
kaikkensa estääkseen kunnallisia
laitoksia taikka virkailijoita millään
tavoin asettumasta työläisiä vaa­taan
ja sen sijaan koetettava saada
ne kannattamaan työläisiä.
10) Missä se käy päinsä, on kom­munistisen
kunnallisryhmän varat­tava
kunnan köyhälle väestölle tun­nin
vastaanotto viikossa, jotta niil­le,
joilla on esitettävänä valituksia
taikka toivomuksia, olisi tilaisuus
keskustella kommunististen kunnan­valtuutettujen
kanssa. Näistä vas­taanotoissa
on annettava tieto ilmoi­tustauluilla,
• —
• Konferenssissa "oli muuten edus­tajia
maan kaikista kolkista ja tuli
sen istunnoissa ilmi vakava ja n^-
rätietoinen tahto kaikessa, ottaa yar«
teen työväenluokan edut.
(Omalta Idrjeenvaih
Tukholma 4-12. — *
tyssä kommanististen ka
ten konferenssissa tSSlll
tiin seuraava kommuiiii
nalllsen toiminnan sv
kosketteleva päätöslailse
1. Kon^munistlsten ku
tajain pn johdohmukaisc
tava Inokkatalstelun pohj
nytyksittä vastustettava
ten puolueiden kapitalic
tilkkaa ja sosialidemokrat
promisseja^ porvarillisten
den kanssa, vilpittSmSst
otettava varteen työtätek(
kain edut ja paljastetti
porvarispuolueiden juoiii
luokkoitaekksat pyyteet. >•
2. Kommunististen kur
tajain on oltava mitä 1
vuorovaikutuksessa ja yi
nassa työväenjärjestöjen'
niiden kanssa harkittava
kysymyksiä; on kutsutti
yleisiä kokouksia, joihin
on pääsy, etenkin kun p
tyksessä on tärkeitä kj
sanomalehdistössä valaisi
munistisla näkökantoja J£
lehdissä juurtajaksain st
kommunistisia ehdotuksia
teluissa esiin tuotuja käsii
3. Kommunististen voit
on kaikkialla muodo^l
kommunistisiksi ryhmiksi^
koontuvat määrättyinä iiij
kustelemaan kunnallisista
Näissä ryhmäkokouksissa
kallisen puoluejohdon, oUc
tuna yhdellä jäsenellä, tS
kysymysten käsittelyssä
johdon oltava läsnä. Misi
päinsä on kunnoUisjärjesI
uksissa etukäteen keskustel
ctulevain kysymysten johid
4. Kommunististen rjfli
yöskenneltävä^ tilysln '11
mutta suositeltava. muille
puolueille ^ yhteisrintamaa 1
telun pohjalla porvarillisia
a vastaan. Tämä yhteiriei
oi kuitenkaan saa johtaa
maan kommunistisista pei
eikä riistää fcommurilstiBiU
tcluoikcutta s o s ia lidemc
suhteen milloin nämä. p
yöläisten eduista.
5. kunnalliBessa toiminne
kommunistien eritoten hui
va seuraavasta; a) kunnall
den varaamisesta työttiJm
mattiyhdistysten tariffien
a palkoilla; b) kunnalii(ie£
otuotannosta asuntopulan
sa ja kunnallisesta asuntot)
sesta sekä huoneustojen vi
tä; c) koululaitoksen parai
ta mikäli se on mahdollista
isissä puitteissa, vapaistd
meistä; d) kunnallisesta
a sairashoidosta; tarmokkiu
teltava tehokkaiden raittiu
piteiden hyväksi; e) nykyii
jäinhoitojilrjestelmän poist
hmisarvoisten vanhainkotia
tä, joiden johdossa täytyy oi
tettuna myös niiden hoid(
poliisilaitoksen demokratit
ta; g) säästäväisyydestä ki
loidossa torpeettomain tai
ten, yritysten suhteen, varsii
tä tulee kunnallisvirkailijai
ceisiin palkkoihin, kunnallisc
lintaan j.n.e.; h) kunnallise
kratian asiallisesta arvoste
ta ja sen -täysivaltaisuuden
velushaluttpmuuden vastusi
ta; i) varovaisuutta yeroit
myksessä, verotus kun' f
osaksi kohtaa työväenluokin
oikeudellisten verotuslakien
j) kykeneväin työläisten aj
sesta kunnallisiin toimiin ji
tamustehtäviin, missä se ka;
sä; k) oikeuden varaamisesi
väen- y.m. järjestöille' ehd
taikka lähetystöjen kautta «
kunnalliskokouksissa ja lail
ja tuoda esiin ajatuksensa;!]
pellationioikbuden toteatta
siellä, missä ollaan vielä .sit
la; m) kaikkien määrärahdje
tämisesta nk. vapaaehtoisille
maseuroille ja niitä vastaavi.
toTcsille; n) kirkon- ja kunne
uksissa sekä kirkko- Ja koi
vostoissa varteenotettava ty«
edut ja kommunistipuolueen
ma.
6. Heti kohta kun yleisess
kustelussa tulee esille tärtei
taa taikka työlaisi^ koskeva
mys on kommunististeQ oda