Vapaus, January 2, 1930

              ' tämka^ tjteä.v. aaJE$ss^ ^^Jnmunläp-
S U O M E E N
j a fiäo: i^rtäOee' ini^nalsajan laiisifc-tumia
nylryyrffrniciin Haa muistaa.,
että rypvärim • imit rtlogttiin, mutta
Jeesuksen luita eL^zflEodÄo. j a k y ^ ,
n H r i r a ^ TyKySiitkte noasseet yISs
niinkuin J e « ^ U t Ä > B olisivat
iadari Dollyistä
LäkelyshdiU:
letylcsistä alle ?20.00, 60c
120.00—$49.99, 80e
?^ksistä $50.00—$79.99 ja
Jähetyksistä $80.00^100.00
9c jokaiselta seuraavalta ^ &1-
sadalta dollarilta.^^ , _
kosanomalShetyksista *ovat la.
lut $3,50 lähetykseltä.
Imen rakaa ostetaan. Korss!
i sadasta Smksta. * ^
lähetykset osotteeDa:
VAPAUS,
69, SUDBURY, Ont.
limpileUejä myydään,
tiiedustalcaa pilettiasioita
iudelle ottavat rahavälityk-m
myöskin:
VAPAUS
316 Bay Street,
?ort Artlrär, Ontario "
5aaneetiv;l4tä&.IutB3sa ehjinä.
. ^ n^OiddOisesti. minä vastaan
£n minä cte toUut ^ t ä t^iaa aja-telleeksL
•
— ifikseivät ruumiit enää nouse
ylös? iysy3 .moxia poikani
K l r j : S. MC»ipSOV.
pankkiirien ja p&ssimiesten kxmin-*
M a n Lmiis-Filipin. Suotta ei «^val-
7anin^innj|si»in>stpH Lafitte lausuuut
— Ne nou^vat terran kaikki yh-l tämän kuninkaan valtaistuimelle
taikaa, mhsävastaan^^^^i
— sitt» tulee-eri töminä!
— Siltä .tulee semmoinen Jyralckä
että kirkct, lalalsit Ja pakkotyölai­tokset-
menevät nurin!
Lasken. t y t « i sylistäni lattiaUe ja
alan kiihtoeänä mittailla lattiaa no­pein
askelin, kuten olen rvankilan
,kopi^a-tottunut. -
mikä sinulle t u l i ?.
— E i mikään.
B d n i ^ ^ i B n moiiaHdaik loanne
Työläisten ja käsityöläisben toi
meenpaxffiZQa heinätaran vallanku-moui^
a;^tti Ranskaia .vajtaistnimelte
noustessa: "Nyt s^Ucaa, pankkiirien
aika." Lafitte oU i p ä k e a ^ . Uusi
kuningas oli mitä klintftimroln si­dottu
finanssl-suurporvarlstabn. jon­ka
etujen puolita ja bän oU. Po-l
i i t t i s ^U tsirya^ suurporvariston valr
Iän .tavattoman. ko^ea vaaJisensas
: Voidakseen saada- äänioikeuden piti
maksaa 200 frangia veroa vuodessa
Ja saadakseen ynffVf^iiffnfryytiitpn^pn
-r- 500 franeia. Sitten eivät ainöas-
Istuudim rauhoittuneena tuoyUe-jarj faan barrikaadellla- taistelleet työ­otan
ihmettelevän pikku tytön uu­läiset
Ja käsityöjäiset'olleet eroitetut
delleen, ^«p^iiini
— Tuleeko ..sitten maailman lop­pu?
kysyy poika.
— Tulee. • •
— MiSTse sitten kannattaa ylös
nousta?
r- MaJdlmanloi^ tulee Juuri sen-kautta,
että Jcuolleet heiäävät.
K. Uskela.
75 MONTREAL BRANCH
1196 St Antoine St.,
Montreal, Que.
AARO KIVINEN
tKirkland Lake, Ont
JOHN VUORI
juth Porcnpine, Ont
lARLES HAAPANEN,
iskanppa, Timmins, Ont
JOHN fVIRTA,
roaview Ave., Toronto, Ont.
DiAVJD JJEUN^
feiaienirihmä-Keaki^OntaifiQsäa
isä!
mitä?
Syliin.
saapunut kotiin Tammisaa-t
[ttyölaitolcselta,: missä: oleh
kuluttanut aikaaiii vilmel-lolitoista
vuotta ilkeitten ihmis-
Qksi, runsaan puollyuotta en-tyapi
nälkää Ja tapeltuani
iisten kanssa Suomeiilinnas-asti
en. ole kotia tuloni
muuta toiminut kuha käy-ehtlmäsä
tuttaviani, koetta-
,tä, hajaantunutta, perhein
lelli^lnyt lasten kansa,
tyttöni repii hiinua housim-j
a hokee yhtenään:
itu tahtoo syliin!
:tytön polvelleni seisomaan,
kietoo pienet kätensä kau-
;(ääilpusun tQis^h perään
tutadvasti minua pelotta-tilla
: silmillään, jkft&nkui"
kysyä: "Missä ihmeessä
kauan on ollut?"
e oikeastaan vastikään
•tellyiksi, toisillemme, mut-
^kummastahik .tuntuu kuhi
piteet iiyvät tutut jo kau-aikaa
sitten. .
toiset JaiKseni olenkin n ä h -
sfyhtymän jälkeen, eikä yk-tietystikään
— ole
kaksivuotiaana.. .. . .
tyttöni istuu akkunan ää-jraamatunhistQriastaan
Jeesuksen ihmetöistä.
lUut ihmeet tuntuvat hänes-
Kurjuutta ja kidutusta
Turkissa
turkissa pii ennen ykshivaltlus
Se sorti häikäileihättä j a häpeämät^
tä kaikkia vapaamielisiä virtaultsia
Teld raakoja tekoja. Vei lainsansa
maailmansotaan. /
Tupta hirmuvaltaa vastaan tais­telivat
myös eräät omistavat piirit
Työläisiä vedettiin kumousUlkkeisiln
Heillekto luvattUn vapautta ja tol-mimahdplUsuutta.
Saatlfai' kukiste­tuksi
itseyjaltius. ;Saatlm työläiset
talptrfemaan Kreikkaa ja i länshnai-sia
anastajia vastaan. Työläiset pl*
tivät,saatuja voittoja itselleen edul­lisina.
:Voittojen, yksi, sankari, Ke-mal,
öli siioslossa. Uudet valtaher­rat
ottivat uuteen .valtiosääntöön
määräyksiä, ^ t t ä Turkissa oli oleva
puber. Ja, psiinovapaiis, yhdistys- ja
kokou6vapaus. yleensä kaikki va­paudet,
mitä käsitettiin kuiduvan
tiemitoaUaan. Työläiset saivat käyt­t
ä ä niitä .vähän alkaa. Mutta sit­temmin
alettiin niitä nyppiä' poJs
Julkaistiin, asetuksia, jotka muuttl-
; vat kokonaan valtiosäännön vapaus- ^^^^^^ ^ _
rmää^äm^ yt sjtäeinv ästi säelnlötins,e lvleaeiknk va alnteio Mmläään>-[ i^gjanniri rautaTroaÄ Ranskassa
töön.
Pantiin käytäntöön kuristusjärjes-telmä.
nSösIfl^ työläl^t selitet­t
i i n -koän&uniste Seita l a s ^ t -
tUn tutkihtolhin, ja tuomittUn. Vuo­desta.
1922 lähtien on Turkin valta­kunnassa
annjettu ^toja.vuosia tyr­mää
ja kuritushuonetta työläisille,
' Ammatilliset, järjestöt on
;" lakkaiitHtn
, Käsityöläiset keräsivät avustusra­haston.
Siltä annettiin myös lak-kcavustusta.*
Mutta sekin lakkau­tettiin
v. 1927.
Lakkoihin suhtaudutaan omituises-tL^
Tm-kis^a pn .ulkomaalaisten omis­tamia
t y ö p a i l ^ j a . Useissa sellalsis-lailla,
.iiskpttavilta, mutta
heräämistä h ä n ei oikein
aakseeii.;; Senviioksi ; liähtoo
minimkin mielipiteeni
a, siUä ältiosä on hä-ayksilnsä
vastannut vain
myhäillen. . ,^
tertoo : Jairuksen tsrttäresta
lesken pojasta ja kysyy
•mahdollista,, p t t ä kuolleet
Istumaan j a puhua.
Ivastaan, etten minä tunne
[>ja asioita, mutta että
vankileirillä rotuniit
ivat Istumaan j a pyysi^^t
, n i i t ä ^ s i f i U ä . h^
niitä tarvinnut herättää, ne
ylös, kuA tuli nälkä,
katsoo minua epäluuloisesti
ettei hän usko, että ne
iiolleita.v Minä .vastaan, et-mlnäritiedä,
muta siellä ne
Jcninossa.
'?•"• •
, suuTtesa läjässä?
ko niitä paljonkin? ;
t muut kuin päällimmäiset
it eivät pää^eet ;
I^tsaruskln^haudasta:
. -vjEdkka oli maannut siellä
lÄIvää. niin että jo halsL
sanoin, ettei ^ ole mikään
ylös >^fBll!oTTln>^"^-'^
sa salUtäan tehdä lakkoja. Samohi
myös t i i ^ ^ työpaikoissa, jos
hallitus vihaa,niiden omistajia. Tol­sissa
työpalkolsa - vainotaan vastaa.-
vla yrityksiä. Näin on tehty val­tion
! tupakkamonopolin tehtaissa.
Kokouksissa, jos niitä sallitaan, cm
ppllisivalvohta, ja se vie uhreja. Ja
niin Ionista syistä joskus! Kun eräs
tta kun hän Jo halsL
haisee jo eläesMänkin,
Tplsta se on nousta
ta, kun <m kuollut nälkään,
kuoppaan ja lydl^ muUaa
Herinalan vat^Uetrln hau-noui^
yksi mies ylös käsr
j a ' tulE vabki)aan takaisin
viikon kuluUua häne!
uudelleen haiitaan, eikä hän
tupakkat^ölälsnainen sanoi Ikc^uk-sessa,
että naisille pitäisi tulla,,sar
masta työstä sama palkka kuin mie<
hlUe, syytettiin häntä, että hän oli
puhunut kiihottavasti, j a hänet pis­tettiin
.useaksi viikoksi tynnään.
Valtiovallan tarkoituksena on eh-^
käistä kuristustoimilla työläisten t i ­lan
paranten^n Painava kysyr
mys on:: saako se' etikälstyksl v-i
nostattako kuritus niin paljon vä­keä
halUtusjärjestelnlää vastaan, et­t
ä sen pn tehtävä myönnytyksiä?
Turk±dn^ toistaiseksi ti-lamie:
el ole työajan rajoitusta, ei
sairaus-, tapaturma- eikä Invalidiva-kuutusta,
el työttömyysrakuututsa
TyöpSiyä ': on noin 11—12 tiintla.
yientikauden aikana teetätetään
Smyrnassa jopa 16-tuntisia työpäi­viä.
Anunattitaitolset työläisefc an­saitsevat
/^dollarin verran, mutta
am^mttitaidottomat vain puolen dolL
verran .päivässä. Vaikeissa töissä
esim. ^Ilaisisa tientekotöissä, - joissa
on oltava puoliksi vedessä, makse­taan
enemmän. Naistyölälset saava;
vain'vpuoiet.! tai-&aksi kolmannesta
siitä kjiiittiniel^^ Lasten palkka on
vain roÄxx neljännes miesten palkas­ta.
Sillä on suuri merkitys, sillä Tur-
Idn ^ ö l ^ s i k ^ lienee 15—20 prps^t-tia;
l^pisla, jotka ovat 14 Ikävuotta
nuor^pla. \ ^. •.•'....-}'':.,
Tutkin työolot ovat läls kerrassaan
hirvittäyiä. -JJ^e muistuttavat» nlitS
kauheita työehtoja. Jotka olivat Eng­lannissa
\ satakunta vuotta sitten ja
poliittisesta elämältä vaan 225.000
yalltsljan joiäckoon saattoivat kuulua
vain suurporvarlston edustajat, kes­k
i - ja pikkuporvaristo jäivät poliit­tisen
"elämän,nUs<g»uoleUe., ,
Pinanssl-suinpMvaristokäytti .oi­vallisesti
hyväfeeen saavuttamaansa
poliittista valtaa, -muodostaen Rans­kan
lypsylehmäkseen. Antaen lalnor
j a rahanpuutteessa olevalle valtiolle^
kokosivat rahamiehöt-. ahnain käsin
korot, joiden maksamiseen meni vä­estöltä
kootut verot Kun jokainen
uusi Inidjetti päättyi vajauksella
niin tämän vajauksen peittämiseksi
t^urvittiin uusia lainoja ja raha-mlehet
saivat usula, voittoja, - T ä h ä "
on lisättävä pörssikeinottelu. jota
huomattavasti helpotti omien -mies­ten
olo hallituksessa. Kun alkoi rau-:
tateiden rakentamhien niin tämäkin
«dullinen yritys joutui mahtavien
rahamiesten käsiin.
keski- ja pilckuporvarislon asema
Rahamiesten isännö.lmisestä k^r^i
koko muu väestö.. Kaiken lisäksi ra-hamiehet
olivat suurimpien teolU-suuslaitcsten
omistajia ja, suurten
osakeyhtiöiden jäseniä. - Sentähden
hallituksen tullipolitiikka oli suun­nattu
suurille raha- j a teolUsuus-porhoille
suotuisaan suuntaan, pn
selvää, että tästä poUtiikasta kärsi
teollisuutta harjoittava kesklpprva-risto.
Siten estetuUit valuraudalle,
raudaUe-jakiyllilUelle lisäsivät «fe-olllsuusfeodaallen"
rikkautta, emutta
vaikuttivat raskaasti Raiiskan teolli­suuteen
kokonaisuudessaan, kallista­malla
raaka-, ja polttoameen. Sa­maan
aikaan, kun Englannissa heh-toUtra
hiiltä maksoi 0.55 .-frangia
maksoi ^se Ranskassa 5,2. frahgla, ja
^cj^^RSiaiftm» an.juiajsti:
ftjftteöa tyäliist«i pdaEoja "»J^^^äfcr
nottiin cdustajakamsriasa kun £C^:
rit^<dUsiusl5;jSäiäsn kitrjasta
masta tilli puhe- Quisot^ p i ^^
.tfkaa nU : ollut. porrariskimhdcttK^
haHitnksen Johdossa, samtf: '^eS$k
on ^csi keino varjella itsemme köy»
hän luokan^ mleUjohteata. se <m r-työ
Ja ,alituinen työn teon välttäi-mättömyys".
' VaUaidnimon^i&e. Eipä ole ihme
e t t ä tällaisen; aslantUan vaUites»
helnäk. monarkian en^l vuosina*
j^dcko : katitootta. Tasavaltalaiset
jofckai euorltUvat vuoden 1830 vallan­kumouksen
«Ivät voineet nykyistä ko­mentoa
sulattaa ja heidän salaseu-^
ransa. joitft .<Jl. kaikkialla Ranskassa^
tekiVät Inhokasta maanalaista työtä.
Kuitenkin tnsiksi puhjenneellakärs
Ijlanalla, joka tapahtui Lonnissa o5U!
yksinomaan taloudellinen luonnit;
Ubn oli sUkkiteoUisuuden keskqs
t^hteuta, ei siellä oUut mutta tuhan­net
idkkuisännät työskenteUvät rik­kaiden
kauppiaiden tilaukessta, olr
leh heidän riistettävänään ja riistäen
vuorostaan työläfisiä ja kisaUejä. Niin
näiden kisällien kuin itse plkku-lsän-tienkin
asema oli tavattoman ras­kas,
sillä kaiken hyödyn nauttiva;i
kaksi kertaa enemmän kuin Englan­nissa.
Tästä syystä . keski- ja pikkupor-varMp55a..:
»lkQl
vihamielinen sävy. - /
Talonpoikaistik Helppoa el oUiit ta-lonpbikaistonkaan
elämä. Maaseudul­le,
tunkeutuva pääoma syventää ta­lonpoikain'
^rrostumlsta. 100,000
suurmaanomistajaa kohti, jotka Or
mistivat vähintäin 120 hehtaaria
maata, tuU 3,500,000 Joäsklvarakas-ta
maanomistajaa, jotka o|nlstlvat
korkehitaan 35 hehtaaria j a 3,750,000
maanomistajaa, jotka omistivat mi­tättömän
5 hehtaarin, palasen Jnaata.
..Näitä pikku- ja keskinkertaisia
maanomistajia painoivat verot j a he
öUvat pakoltettuja kiinnittämään ja
uudelleen kiinnittämään mitättömät
maapalstansa. Tämän jälkeen meille
käy ymmärrettäväksi piiksi maano­mistajien
hypoteekkivelkojen määrä
nousi 11.25 miljoonaan frangito, ja
niiden korkojen maksuun meni 560
miljoonaan asti vuodessa; ,s.ö. lähes
1|I3 maanomistajien puhtaasta tulos­ta.
'^Yksityiset kapitalistit — sanoo
lHaxx — j i i s t i v ä t jrtasitylsiä talpnpolr
kla hpoteekkllainoiila Ja kprönkis-konnaila.
Kapitalistien luokka riis­t
ä ä talonpoikia valtiol^uhPiU^i'''
Työläiset ja k ä ^ ö l ä i s e t Kalldsta
raskainta oU tietysti työsäisten ja
käsityöläisten. 30- ja 40-luvun-vuo­det
olivat jo restauratsloninaikana
alkaneet pientuotannosta suiurtuptan-toon
siirtymisen alkaa. Tiedämme jo
e t t ä tämän taloudeUisiessa eläm^sä
tapahtuneen edistyksen saavat työ­läiset
maksaa.
Taloudellinen edistys, joka |lans- j p - c a a n tSTis o i t . » , «.4. .
kassa tapahtui heinäkuun^monarklan Ä I^J^
taaajakauppiaat. Vuoden 1830 val-lankiunouksen.
jälkeen ylellisyysesi-aelden
ja samalla silkkikankaiden
kysyntä huomattavasti väheni ja
Lyonin t y ö l ä i ^ e tulivat huonot ajat
Silloin syntyi mestari-isäntien kesken
ajatus ehkäistä tavattoman alas
painuneen tyi^alkan lassemlsta, ot­tamalla
. k ä y t ö n t ö ö n tariffin, jota
kauppi^en 1 ^ pakko noudattaa. .
.Työläismielenosoitusten painostuk-;
sesta suostuivat kauppiaat tariffin
•käytäntöönootamiseen. mutta lakka­sivat
sitten välittämästä sUtä. K i i h ­tyneet
ja tyytymättiluiiii työläiset
nostivat kapihan. Sotaväekä oli kau­pungissa
vähän. Työläiskortteli "Pu­nainen
risti" vallitsi muuta kaupun­kia;
ja työläiset {»äsivät voittajiksi.
Lypn joutui heidän käsiinsä.
.giUoin tulikin näkyviin työläisten
koko tietämättömyys, j a sen järjesty-mättömjrsrs.
OUessaah kaupungin i -
säntinä eivät he osanneet juuri mi­tään
tehdä sen pysyttämiseksi l i a l -
lussaan .ja vallan käyttämiseksi o-mito
tarkoituksiinsa. He pysyivät
kuuroina tasavaltalaisten kehoituksil
le, jotka yrittivät käyttää kumousta:
omien aatteiäensa toteuttamiseen,.ja.
olivat täysin lojaalisia hallituksen
suhteen, llästä oli tuloksena, että
kuninkaan sotajouldco, johdossa ku­ninkaan
pma poika ' j a ' mai^^lkkaV
Soult. marssi Lyonijn ilman min­käänlaista,
vastustu$ta, vieläpä, :kä.si-työliilsten
tenrehtiminä.
Itse poivarlsto arvlqr p^^
kuUi typlälset lyonilaisten esUntyml--
sen'merkityli3en. Se näki tässä kyp-.
symättömässä yrityksessä tulevien
uhkaavien -proletariaatin. esiintymis­ten
..ent^^^
jälkeen kääntyi. edustajakaan hal­lituksen
puoleen klltosadressilla, jos­sa
sanottiin, että iiällltus voi, "luottaa
kaikkien luokkien apuun kalkeiUiais-ten
anarkia-alkeide^. kukl.stamlsess^
j a . niiden pyhien pei;iaatteiden lujit­tamisessa,
jollia itse, yhtelskunoan
olemassaolo lepää." C ^
Maanalaiset tasavaltalaiset alkoi­vat
tänä aikana o9Q|akäua8osialls.ti-sia
aatteita..ja kiinnittää huomiota
työväenluokan asemaan. Tasavalta-laisseuroihin,
joihin a|kaisemmin
kuului pikkuporvarlstoa\^ köyhää
intelligenssia, alkaa nyt tulla tietol-simpia
työläisiä. Jo v. 1832 eräs ta­savaltalaisten
johtajista lausui oikeu­denkäynnin
aikana, että hänen ryh­mänsä
"pyrkii työn järjestelyyn ja
suhtautuu ikielteisestl pääoman har­joittamaan
työläisten riistoon".
Tasavaltalainen , "Ihmisystäväin
yhdistys" lausui \kehoituksessaan:
"Me pyrimme e i u i h i paljo»=*Qmtti-seen
i u l n yhteiskunnalliseen uudes-tijärjestämlseen".
Tasavaltalaislehti.
jota Julaistiin juuri Lyonissa, khr-joitti
eräässä ärtiiskelissaan: "Tasa­valtalaisella
on elävä tunto, ja lian
on aina valbai^ uhraamaan kalkki
parantaa^een työntekijäin, maanvU-jelijäin
ja proletaarien asemaa, jot­ka
muodostavat yhteiskimnassa e-nemmistön."
;
JBJangotNäipä aikoina alkaa myös
toimintansa suuri, vallankumousmies,
kommunisti Blanqul, Juuri hän ol-
Ijfjcia ^ jäftEBn tuix^ PariiEl ja
»catKkmUa kaptnnHiTnte yht&. surkett-la<
tuioksiiia. Viimeinen kapina puh-
Iasi~l839. minkä jäUse^ porvarisku­ninkaan
monäikia nautti yhdebäiii
vuotta ulkonaisesti täyttä rauhaa
«a «ÖMUom «ai«gi««*Bt «MtMlb;«^ Kr. TiM
OB». 1
r'^s^cs»3aixaa^ vallankumoitsiunoiUJa tMrä 0*91*: B«« .M. sudknr» P M .
STelne, j(&a tänä aikana asui Rans-* ' '
iotssa^ kirjoitti: "Ranskassa vallitsee
mitä suurin raubau yksit<Hkkttoen,
uneliBS ja haukotteleva rauha -—
kaikki on hiljaista kuten lumisena
talviyönä. Kuuluu ainoastaan yksi­toikkoista
tippumista, fesorot putpUe-yat
pisarina pääomalle. SelväsU kuu­luu
kuinka tämä rikkaiden omaisuus
kasvaa ja samalla kuuluu kurjuuden
äänekäs i t k u . . . ."
Mutta tämä niUhaUisuus oli vahi
iilkonalsta. Kun hallitus ja sille lä­heiset
leirit saivat voiton työläis- ja
käsityölälskapinoltsijoist^ niin ta­pahtui
ee pääasiassa siksi, että tässä
t a i s t e l u ^ vakinaiseen sotaväkeen
yhtyi aina porvarinostoväkl — kan-salliskaartL
Mutta kuten jo sanoim­me,
porvarillisten rahamlesmlrien l -
sännöämineii alkoi vählteUeri kllholt-taa
hallitusta vastaan mutta porva-risryluniäja
v. 1840 alkanut rauhal­lisuus
teki ne rohkeammij^l vastus
tuksessaan. • .
4Dpj>ositsion{ryhndtykse|E. Oi^slt-slonih
vasemmlstoUUsimpana sivus­tana
oliyat vallankumoukselliset ta-savaltalal^
t, jotka muodostivat sala-järjestöjen
kantajoukot Niitä täy­dennettiin
köyhlmmistä pikkuporva-rlkerroksista,
varattomasta- intelll-g
e n s ^ t ä ja tietoisista käsityöläisistä
j a työläisistä. Niiden joukossa oli
ryhmä, jolla oli kommunistiset kat­santokannat;
tämän johtajana oli
Blanqui.
Enemmistö heistä, kuten tiedämme
halusi' vissejä muutoksia olemassao-leviin^
uhtelsiin, mutta ollessaan pik­kuporvarillisia
on^tajla, pyiklvät he
säilyttämään pikkupmistuksen. He
vaativat valtiota sekaantumaan työ­läisten
j a kapitalistien, välisiin suh­teisiin.
"Työläiset — kirjoittivat he
— ovat nyt riippuvaisia yksltyispää-omasta;
on välttämätöntä, että hei-:
dän avukseen tulisi valtio voimak-kaamphie
kelnolnen.... Me vakuu-tä:
mme että ottaen huomioon teolli­suuden
Icehityksen, on tarpeen luo­tien
kahsaUlstuttaminen."
:-Tämä luoton kansallistuttaminen
on kurjistuneen pikkuporvariston ku­vaavin^
vaatimus. Sehän kaikkein e-nemmän
kärsii ainesten Ja työkalu­jen
ostoon tarvittavan rahan puut­teesta;
ja sentähden seii vihollinen
7-- koTonklskurl tai välikaupplas —
•orjuutjaa, .sitä luotoilla. Tämä. ryh­mä
. | e v i i i l ' aatteitaan ' sanom^Hehtt
"Reformin** klautta ^a säxa johtajana
oli; loistava PUh^Ja Ledru-Rollin.
'i Kesliiporvarlstd ja varakas . .intel-ligeiissi
ryhmittyivät maltilllislmpleri
^avaltal^alsten ja "Natlonal"-lehden
yiyipärille. He suhtautuivat, vihamle-
Jtlsestl icaikkiin muutoksiin taloudelll-sövinto-
pikeus vaaj^Uksia ^tcgj-mälle
he eivät menneet, .^^'r- ^ ~
_<Jatket)_
! ~ ~~ v-äalapc^
räil^ii järvi
^ r
BhdrkJet M o i c i a m : K . Silo; 'Bix SI9. So.
^Foi«apiM._;Ou.' - . . ' . ' - i - ; ; . . . . , j ;
ciui ««usaUi ketU I .i>a>TäUji «OMoa uloU*.
Ouitoa « K i t » : Bnx S7, > W<>ctkii>eMii. . Oat. ~
V<iimisteUt*e«u« , J c i »w o«te MI
C \ K . \ Ö A N S U O U A I A I S E N JiLlU£ST6N. UiDi».:
trtUD, ut>l««rili oMte . o a : ' Juha' Win», 9S7
Broadrietr A i v . . Tonlaio, * Oat'.
CANAUAN SUOMALAISTEN TYÖLÄISTEN: tm.
HE1LUUrrTP< LTutrtoimiliBBirtB koin»>UM
on Sutiboi)-. Oqt. Liito* . «ihtcMTt. P. fiiu.
faanen, OK BOX ( ^ ' . . S i i d i o r / , <tet.
COB.ALTIN «. s.. «MMtua oKite oa: Box 814,
Cotuli, Oat.
S. J. CREICäTON MIKEN <)S.4StON kiÄoaVMl
oi»\ Joka kntikandeA tmiUa .«uaBaotti, Lello <2'
Jj>. KirJenOtto^gMitv. «Q: .S, S. Osuto, Box
92. CRifttloa JbHce,, Ooi: ^^
S. J . ^ C O L E U A . M N <Miitoa ka|»«Ltet pidctäia
Joka tqloea Ja TUm«iD«a »unnantai kello 1 ip.
Kir)«caratbto.<Muts:, S. J . Ouito. JBos 51.
Culeman. Alta;
s. J. FINLANDIN osattoB lokoukiel piaclSSo
joka aasimäiaen sHnnuntai : kanuai; kello 11
päi«ii})S.. 0*ote: FialanJ. >ia Banrkk, Oot.
S. J . FORT; U r t l X t A & U N «Mitoa iTSkokoukaeV
ovat Jokaiaen kuun eqiinuriaiin'ja kolnuiaon.
nuatai kello 8 illalta. J<i]>tokuiu>an - kokouktci
eilclli*caa tiittains, otnslb hoonedttolla' 211
Kubfitton St.. Fort VUliam, Oat.
CANADAN KOMMUNISTIVUOLUEEN MUMMO­LAN
oiMlon «yökokoakiet pSdAiSa kerran
kuuna, «jtmetaea aaonunul, keUa t J.p.p.
Uauto Box S9, Sliauhatun, Suk.; Cao. : -<
s. J. NIPICON ««aiian tySkokoukaet pidMSän
joka kuun 2m ja i : i aunnuntal. KirJeTaihto-oMte
-on: S. J . 0 « u t o , J . Noala, Box SI,
NipHton, Oat.
S. J. L A K E COTEAU oiaxoo No. 41 kokoaktct
pidctäiin orasidu liaalilia joka kuan toiacn
«unnuntal krllo 1 pHivJillä. ' Pvlltoioto: . Box
«7 Dunlilane. Sa»k.
S. J . LADYSMITHIN oa^tton kokoukaet .pldetSSa
joka kuun neljSa lunnuutAl, alkAea kello 7
i l U l l a . JCirJcvaibto.o»ole; Box 153,' Ladymltli,
B. C.
S. J, LOriC LAKFJI otkitoa kitje^avatbtö-oiotet
Victor Hilnnincn, KUcault, via Sudliury, Ont.
Kokouktet un Jokainen l:nen tunuontal kuataa
kello 1 Ip.
LUMBER VORkERS INDUSTRIAL IINION OF
CANADAN itäiuen piiri, KirjeTaihlo.otote oa
AI/, liautamiiki, 223 Seootä St„ rort Arlbur
Uni. Ralialähelyktct un Idiliitii yUSoIevall*
ototteelU.
S. J. KIRKLAND I.AKEN oiulon oiol» on:
Bux 240, Kirklauil Lttke, Out.
S. J. LEVACKIN omton No. 33 kokoukwt pl-driäan
joku kuaknudcn toinen aannunlai Sih­teerin
u»ulc: Box 41i Levack. Ont.
S. J. N O l j l L U N i>»a»ton kokouk«>» «n Jokaliea
kuukauden 2uiea'*unnuDtai kello 2 ip. Kirje,
vsihto.oaoie: Frank Nurmi. Nolalu. I*.A.U„
Ont.
s*. Wfm,- Jotäipe» I c uA
kcB» 3 ttiapiUtSUZ. i«
»««-•.««»«»aa k««»-X-,«i^fa«lB.
s. j.TORT ABTmram osiUipRvicīdaM
k a n a a :kakABk«ct Joka . kasktadoi (fiani';'>
TjiiriiH-B : aaaaaatal. «IjtcbaZ
isfkm toiac» :kadcivUUEO. MMvmn kekauaiaa
}oks eaaiaSiiM* Ja kabaaa Uiaiil laii* IIIM
~ Caikklea koka«ttat «ika- oa kelkr • Ulalle. - K U -
JecavaikitMHOia.Slt 0 a ; S u fatt.ankar. Oat.
S. J . POTTSVIU-EN oaatlo N«. 14. Porcaptae,
--V.., . , -\
TVÖLJUSNAtSTEN LIITON . POTTSVnXSN
- OSASTON kduakMC pidetSi* fcakal kertaa
kauMi. «aalaiSiBCa Ja kpltaaa kctklvilkka. sTyS-r
kek<>«kaix,:'.oUea, «BikMlam I M ^ kello
1 päivilts .ja «kialankokoakMt' Jsk» -kobaaf
krtklTiikko • klo *ti8 HUaa. 0*61»: C. Ta.
U i i o a ^ S ä a m t U i n m ' . Otttto, - I>acc«piBC^ Ont-
I . EOSJE ICROVEN o«a«ioa kokoekier iild«-
. l ä i a |oka kaubtadaa t o l a a » . « n a n t o i a l , fcMb» ^
j.|>.p. -r-' lUriecavaikia-oibte: ti Knkkaaya,
Roie tJrote, P.O. Ootatlo ^ -
S, I. SAULT STE. HARIEN OSASTON NOts-4
iT^okoaktet ptdaaia i4k)t- toinen »aaaantal.
alkaen kello 8 J.p,p. omalla kaalilla. Oaota:
136 Tkonpioa St.. Sauli ;Ste. Marie,. <^t.
S. J . SOUTH PORCUPINEN oaaitoa uJaokoak.
•et pidetään Joka kunkauden kolmanieiu aou-:
niÄiaiMr keUn S')p O«ot«t Box
SOINTULAN OSASTO (Caaadaa • SaamktKO
larJetlCn ' p e i t to S<) - kokooatatt ealalb kaalil­laan
joka kuukauden eotiiBSiien); «la^ualaiaa
kello 1 p S l v i l U . Oaole: Soiatnla. B. C.
SUDBURYN; OSASTON- NO. r 16 -kirjecnnibto.
oaole ont'r^S.Oiaito, Bos 9(i> Sudburjr, Oat.
S. 7; TIMMINSIN • cuMtoa : koko*kMi pia«t2Ia
Joka coiaea -aunnuatal. :, Oaaatoa klrietalhto-.
ouiie: 'S. paato. Box 1090, Timaila*, Oat.'.
PaikkakonaaUa «a «diitrtoaS: lirJaMZytTBlaea
kaivanto- Ja mel*St]r(iläluen JSrJutuua.
S: I . TORONTON Mittoa tjSkokoikart pIdetSXn
Toronton SuomalaUea Seuran knoaeiUteU», 9}7.
Broadvlcw Ave., Jokalaen kuukauden enainliaeo
j a kolnua auanttktai-iiu, '<«lkaea kello. B.00.
Ohjein». Ja kcakaitel«kokook*«t pidetäia Jo-kaiacn;
kuukaaden tolaea Ja neljät anananial-
Ilta. alkaeo kello 8.00-.. Oiote: K. S. Otaato,
957 Broadvletr Ave; •
S. J . VEBSTifiR'.') CORNERIN oaauon kokonVMt
pidetiiiia«aalBllinea (anattBUl kunua. Kir-
' Jeenvailita.<>iole: O. Stlml^ Vebtter'* Goner*,
•• ^' •••• • /• V
S. I. WANUI>|N qutton knakautlkokoukaet plds*
tiiSn Joka kuakaudeo 3:i aunnunul kello 2
J.p.p. 4'oitloiuleI .Quartx, pnt. -
S. J . VANCOUVERIN-OSASTON NO. 55 knkoB»
on jokaleea knukandeii iMaena ketkiviikköo»
kello 7.39 t l l i l U Cliatoa kaalilla, 2605 Peader
Street Eatt \ .. ,
V . . Ja U..SEURA JYMYN' oaote t Box 240.
Kirkland Lake, Ont.
AMERIKAN WORKERSPOOLUEEN SoomaUIie»
Tolaihtoa, ^ SuooaJalaten Tyttv3siirTkdiat)r(tet>
Keekukiea Ja . NäjttHmiiliitoa oaolieet ovat'
FinnUh Federation. 33 Eaat 12Stli St., N(r«
Ywk, N. Y i Kaikki kIrJeMValbtoJa taba-
^ Iäb«tjrkut «n ItheletlllvS ylliiBatBlliilU «Mi;
- AKSEU W»i
iLis&ksi' on v Sdoimlift .
Canadaasa: Konstdi IBlridc^
t«,< Pozfe- Arthur, Onb
^aarimSld; 319 BayrJS
t l n t ^ H. P , Albert
4?9 Mitin S t i 'm\tS^f^:X
Thomas F r a i ^ L .Bogc- Xii^
CUff. OnU — QiaBes E . \
8on, S4 O o c k ^ t » Saint .ifiln^r^
— G. W, TörnipoB^ m. Hp»»
Vancouver, B . C
Cartap(A,lii
SUAN^ Oat
piemme Avanneet antölconien ^lons^^A
JBUsii&keen; joten otamme'nyt vutf^^^i^^:^
"ii.
taan kaikeiUai«ta avtokttmieik ^ ^ ^ ^
säkumlen ^]|;orj«xist».
T]r7dyttSWU«yjr» taaliuiB.
KAKSOISMURHA VANCOU.:
VERISSÄ
Vancouver, jouluk. .28. "Malto-mies.
Olkaa hyvä ja ilmoittakaa po­liisille,
että minä, tailen murhaamaan
vaimoni ja sen jällceen teen, itse­murhan."
T^Uaisen frledonan^on sai
maitomles Sam Berger, kun hän jme*
pl torstai-aamuna. Sydney, Ellardia
asuntoon, Bpundaryrpadilla, ^unia-byssa.
Berger ilmoitti. heti poilisUle,
joka löysikUi molemmat:. kuolleina.
EllaiM öil ^ p p a i j ^ r ^ V ^^
raUa ja leikannut kuirkkunsa poikki.
QUEBECIN VALTION TUBISTI-VfIHENNEN'
KERKÄN MAASTA
KARKOITETTU
Jonesia on ollut myös muissa mais­sa
kapitalismin läplmnrtc^usina.
Hieroja Hagr6 Seppälä
Antaa hierontaa Alavon saunalla
joka arkipäivä
Tulee k9o—tia1 1. myapö.s k2i—n 9 pyiypd. ettäessä
341 Aatvexp .St. , Sndltni^, J>ot.
— Pohelin 1954—.
jälkeen oli todella kaikkein huomat­tavin.
Siten raudan tuotanto kasvoi
kaksinkertaisesti (v. 1833 — 714,000
tonnia, v. 1847 — 1,683,000 tonnia),
kivihiilen tuotanto lisääntyi 3%. ker­taisesti
(V. 1831 — 2,00Ö,«0Ö tonnia,
V. 1847 — 7,000.000 tonnla)v
Koneiden, käyttö levisi yhä; enem­män
ja eiiemmän ja suurpo^aristo
ansaitsi- kaikella tällä iultakasoja
heidän käsissään oleva , poliittinen
valtahaii hankki heille mahdollisuu­den
mitä luohnottominqmn riistooiL
kuten Englannissakin veti kone
tehtaaseen liaisia j a l a p ^ , mistä ai­heutui
suuri työttömyys miesten kes­kuudessa
ja, työpalöcojen alentami­nen.
Työehdot olivat kamalat: 15
jopa 17 ja 13 tuntisettyöpälyät olivi^i
aivan tavallinen Ilmiö, l^öpalkka oli
kurja saniaan aikaan kun tuotteilla
oli korkeat hinnat, sillä tuotteita ve­rotettiin
korkeilla tulleilla kaupun­kiin
tuotaessa. ' —
Kaikesta täistä oU tuloksena, että
jokusesta 2£( käsityöläisestä ja työ­läisestä
yksi oU hyvinvoipa ja 10,-
OGO.sta sotapalvelukseen kutsutusta
8 ^ <äivat läihen .kelpaamattomia.
Lyhyesti, Ramkan^ ^ ( ^ t e k e v ä . t oli-
^ t tuomitut sukupuuttoon: j ä siveel­liseen
rappeutumiseen. Raskain oli
käsityöläisten asema. Jotka ä l ^ v ät
suurteollisuuden kilpailun i^yistami-na.
Heinäiaiuh päivien ssuD^ —
väki. joiden kääUIä faeinälcuun mo^
narkia oli perustettu, oli tuondttu
nälkään, kurjuuteen ja oikcudclto-
Australia, jouluk; 29.
— .Geeli Madigen, . australialainen
löytöretkeilijä, on juuri palannut
tutkimusmatkoiltaan Lake Eyeresllta
aiuingon polttamalta Australian aa­vikolta.
Älr. Madigen sanoo, että
mailmassa tuskin löytyy toista jär­veä,
jonka pinta olisi samanlainen
kuin on Lake Eyre. Se on päällys­tetty
kristaUivalkolsella suolalla ja
on aivan; yhtä valkoista kuhx na­paseutu
jäätikkö. SUnä on jyrkkiä
noin 30 jalkaa korkeitakin rantoja
ja tekee se ihmeellisen vaikutelman
omituisine rantamuodostelmlneen.
Mr. M^igcn, sanoo Järven sisältä­vän
rajattoman määrän suolaa, vä-himn^
ssä määrässä noin ,3,000,000,-
000 toiSnia ja jos sieltä löytyy po­taskaa,
jonka kemiallinen analyysi
näyttää, niin silloin Järvi voisi olla
niin arvokas kuin sen paino kul­taa.
Järvestä on paljon taikamalsia sa­laperäisiä
juttuja, kuinka se on poh­jaton
ja kuhika se on niellyt tu­hansittain
karjaa. ,Mr..Madigen sa­noo
että nuo jutut ov^t lähtöisin
alkuasukaskarjankasvattajilta ja pe­rää
-vailla. . . .
Hän on ajanut järven «uolafcerrok-sen
päällä useita malleja raskaalla
kuorma-autolla,_ on kämK»äIliyt, tut­kinut
ja.' kerännyt suola y.m. muo­dostuksia,
ilman että pinta plisJ
näyttänyt vähintäkään heikkouden
merkkiä.
Madigpn arvelee, että noin viisi­kymmentätuhatta
vuotta sitten jär­vessä
on,.ollut suolatonta vettä ja
että siihen on tullut V i i ^ suurta
vesiväylää. Nyt ne ovat; kuivuneet
pieniksi puroiksi ja ovat samalla ta­valla
kuin järvikin vahvan suola-kerrostuman
peittämänä.
munteen.
keufeen "luvattoman yhdistyksen'
perustamisesta, lausui oikeuskäsitte­lyssä,
että nykyisessä yhteiskunnassa
pn sota köyhien ja rikkaiden välil­lä,
sota, jonka aiheuttavat rikkaat
etutriifcentetu^ijotka ravitsevat itscSftn
jaJlhovatCröyhieriihiestä; edustajaka-mart
op .ärmbtpn kone, joka puris­taa
5,000,00 työläistä ja 25,000,000 ta­lonpoikaa,
puristaa heitä tarkoituk­sella
puesi-taa. heistä mehua — ve­r
o j a . . . . Tämä on virallista ryös­t
ö ä , . . . "
.Tällaisten mielialojen kilhoittamat
tasavaltalaiset salaseurat järjestivät
apinan kapinan jälkeen. Hallitus
vastasi tähän pakkotolmenpiteUIä
ahdistamalta sanoimdehdistöä ja lo­puksi
julisaisi ankaran lain kalkkia
liittoja ja yhdistyksiä vastaan.
Silloin nousi uudelleen Lyon (v.
1834), missä tähän mennessä tasa-valtalalspropagandistlen
ja erilaisten
työläisjärjestöjen toiminnan vaiku­tuksesta,
työtäteSsBviien tietoisuus oli
huomattavasti kohonnut ja liitot ja
keskolaiset avustusjärjestöt alkoivat
esittää humnattavaa osaa. Työläiset
itse vaativat aseelUsta esiintymistä
puolustamaan Järjastöjään, joita
vastaan uuisi laki oli tähdätty. Tasa­valtalaisen
salaseuran tuU astua tä­män
vähän valmistetun kapinan'Joh­toon'
. .. - ;.
^ p i n a pii tavattoman vetinen
E^inailiset osx^^ omlstuspaperia. Ja jos ^»e on kuulu-suurta
miehekkyyttä; mutta voimien nut Payette suvulle, niin M n . aikoo
j a tekniikäu efeväminyys oli iialU-j hakea m a a h ö n ^ Payct-tukscn
sotajoukkojen puolella. Jotka jtelle lain kautta.
Cobourg, Ont., jouluk. 30. ~ Wal­ter
Grilfith,- neekeri Yhdysvaltajn
puolelta, oli, - polllsloikeudessä eilen
syytettynä laittomasta maahmi tu­losta
Ja tuomittiin $250 :n sakkoon,
6 kuukaudeksi vankeuteen j a vatiici-latupmion
palveltuaan maasta kar-kpitettavaksl
viidennen kemm. Grif­fith
on jo ennemmin karkoitettu nel­jä
eri kertaa, viimeksi elokuussa,
vaan tuli hän takaisin jo lokakuus­sa.
Hänellä' mainitaan olevan pit­kän;
luettelon rikoksia menneiltä
ajoUta.
FABMABI TEHNYT ITSEMURHAN
Moosejaw, Sask., jouluk; 31. —
Perheetön farmari Cole Mclntyre,
pohjoispuolella Mooisejavrla, ampui
itsensä Icotonaan karjakartanolla,
Mclntyren naapuri R. H. Hark oli
tapahtuman sattuessa hänellä vie*
raana^ (yksin jäätyä eisäUe hän
kuui laukauksen hetken kuluttua
Mentyään ulos tarkastamaan, hän
löysi Mclntyren kuulan lävistämänä
kuolleena karjakartanolla.
KAKSÖISMUBOAYRITYS
Montreal, Jouluk, 31. — Pitkäai­kaisten
perhertltpjen, ^hden. Rome^
Valade, 34 De NormanviilB St.,
pui tänään vcOmbäh^ lä^l rimiih
Ja itseänsä oiiUnoon; -'Vsk^. V ^ e
vliitlhi sairaalaan., j . H[änen ; manaa
ön vaaralUnen, mtehetisä ; ktioUessa
iieti.--' ;-^,'-V'.
Quebec, jouluk, 3J.. —Quebecin vöJ-tlon
tlemlhiJtierta; tiedotuksen inU^
kaan on viimeisen kymmenen vuo­den.
aikana huvimatkailijolsta ollut
tuloja valtiolle •25,(KK).00p. HyvÖn
matkallijaUikenteen johdosta toivot­p
a tiemlnlsteri hyVäft. uiiti» vvuotta
quebecUäisille ja Yhdysvaltain mat­kailijoille,
toivoen että fijBivaava vuo­si'
olisi vapaa Maantleonhettotiiuuk
s * 8 t a . ' .
Eiköhän: nuo tulot ja mafuaUeoti'
nettoinuudet isuurimmaksi osaisi ole
quebecimisten viinojen tähdeit. Pa­rempi
syy olisi Quebecin; v$Iöiön yU-kij;
uomalauta]Eunpan toivottaa on­nea
Ja selvätä'järkeä ajaa paremoiiri.
välttyäkseen maantleOnnettomuuk-
SiSta. ^v. : : r - r . . ^ - v - ..
S6
TEYTEENl SUOMENKliM-Luonnollinen-'
rarintaJlrinrt^isiS^,'';^^
Rf«ka. KMTIU i a ' Uediteim^ j s i j a t i^
'Paaitopar»niiu«'A,' •""•j ;, ' ^ .
.Tieteellinen. • v«3dparaii)M»•'' -"^-^ •'' > .Jj|JMI,^ j^j
LaonootliiMir" ~ «lacmoUeSBiB iiiM {i:uiä0;UM'''
alallaan),: J Z * ! - . ^ ^ ^
MaiMfa «iltthelintatidit
Miehen 'Ja- nalMu aitfcapttoliaeä •:kykisa«Bitt-Ä'ye3pS
,Veaeetläot taudit, :it'.Mä»^iiu^:-,9»^^
Refl.matUmin,; YiikiiB ^ -InnnkiBil
Umpilaudia (ksyad L*aUa») J>a»ai*w»l«w J>
Huora. Y I I O E N B0tXJ^RW MAlta«W^
,•, talaan: .kaikkiin •:a»ltaideii:;kjf»^i^.Jl«/^:jKii^
kaavakkeiden a v n l b i U o t t a M M a t i U i n j ^ l * ^^
iii) Jlirjeiieuan • ^'getm>i^M^Miim»6^^^^^J^^
•M.:;»ilatfc^:::wJitecJU;^~;.v\'Ä^^^^^
DR. Köskrs i i i AM sEitvi^^
Boa 1198^ San JFfa^gl^cb; CaBgjt
VALKOINEN KETTU NÄHTV
CHICAGOLAINEN , MIES HAKEE
OMISTUSOikEUTTA CANADA-LAISIIN
MAARIKKAUKSiCIN
M o n t r ^ l , jouluk- ,30. — Chicago­laisen
Sdward Payetten laklmlfö sa­noo
Payetten omistavan Canadassa
$14,000,000:n edestä maata. Tämän
Sault Ste. Marie, Ont. — Val­koisen
ketun näkivät^ miehet Canoe
Point Roadilla liki Hilton Beachia
St. Joe Islantia metsässä. Valkoi­set
ketut ovat harvinaisia näillä
paikoin.
Bpb, Beck, susfen pyydystäjä
Searchmontista,, oli täällä lauan­taina
kuuden siideh nahan kanssa
kyrmmenen päivän metsästyksestä.
Hän on regigteerännut 40 suden
nahkaa tämän vuoden aikana tap­porahaa
varten. Beck sanoo teh­neensä
huomion, että sudet eivät
juoksentele niinkään pitkiä mat­koja
kuin oh luultu. Susien liik­kuma
ala on tava!Ii^esti noin 1000
—2000 eekkerin alalla j a jos pyyr
dystäjä on (kärsivällinen niin hän
voi saada siltä alalta Icaikki sudet
ennenkuin muuttaa muualle.
Kiäu^'JtMoHtpi, taitu'''im^tmh'
tn, tyiEtt katfiouaalla. Saad miuu
tiBuiitaJ*. kclloi* 7JB. kalu». Im tuftt'
V m S., Aitonut
Peri Arlibar • ^ « l i . N<
7 Oarham St. Sudbury» Öot.
MATTI;:AHO;
.Palvelee*teitä aina auliisti api-mattitaitoiseUa
työllä. (Kt
M. P^nttaneit, ^ ;
3iA Queen St. W„ Toronto» Qnt.;
Ottaa, vastaan Icaikkia alaansa
kuuluvaa työtä, , tilauitsesta sejjä
teettäjän ftarpeista. SlOyvftden
kokemus, joten työ toataan. Kysy­kää-
hintoja. _ - • , •
—Puhelin Ad. 0070--.
. . •Ililtkui^il*l^l7!::5;Wi;sr?A**a
Öox:cl2ÖB^i---H2^82:'
••• j' j:-f --':v/r./• • -•r'^'r-"'-^'''-^''-'
^tckohamjpaidcn. ja , IcntanuJen ft*--i^'-
;•..toBsa seka sfltatyöalalto'<
h ,.Acn)ip---.ii^»tpeIcirt
Pedar ja; •Durham^• lcafc^liÄi[i^^
KirMand; taiten j2rj<e«tyneia
työUiis|:eii
2 7 r K i r k l ä ^ :St^ • t a r j o i l l ^ l i ^ * ! ^ ^
aterioittaln Ja •yimuyctiiet^^
Huoneita .myöskin vjsaittavvni^^
j e s ^ ^ e t ^ • ^ p l ä l s e i ^ ^ / l H t ^ ^
piksi/-::;:^|;|f2^^:^:;^;^£"'^
KIRKLAND LAKE riNNlSk l
ASSOCIATION»
)BOX 297 Ja « 6 7 , ,
Kirkland Lake. Ont.. ,
ARVOKKAITA HELMI» OYSTERL
SOPASSA
omaisuuden bän on saanut |;>erin-nöksi
splculaiseltaan, joka oh kuol­lut
Montrealissa 55 vuotta ^sitten-
Tämä omaisuus on nyt Canadian
National RaIlwaysryhtU^ hallus^.
Lakimies sanoo etsivänsä laillista
Stotford, Ont, jouluk. 31. — iPal-kallinen
makeismyymälän pitäjä
Wm. Madge menetti useiden satojen
dollareiden arvosta helmiä Itelttäes-sään
oysterisoppaa. Etun hän oli
saanut sppan valmlil^,.huomaa läSä
pinnalle nousseen yhulen helmen
paremmin tarkastettuaan siilaainalla
sen, löytyi sieltä 3a hyyän kokoista
helmeä. Asian tuntijatai;.lausunnon
mukaan ovat helmet k i l k k i menneet
pUalle keittäessä, oUdi.inuuten ar­voltaan
tuieauimau uadan dollarin
arvoiset.
Korppu-; Ja le!p&-titonlBMl> no*: ne^ncc^ tBis tem^oia^ «ud,
peaanJalmofcUii^
•••• m& taiiww-:tanwwH^l«p«!^^
fi»rldt;,OTrt:B«n**trav4M'^^
Uilw5f«, olUcntainlnett. tiU Ä I K l B t o . ^^
tafr^cO^ ICxdlt^iiiilUUii-tm»].
Puhelin 777