Vapaus, May 11, 1927

              KOMMPNISTINEN NUORISOLmTO JA jaUESTÖNUORET' j
Noonsoh probleemeista
Canadan teolli­suudessa
daas tämä. haomio asianmulaii-j miseen, Lainaoksen^me toinen ja
LajMityota, kcnlapkäynt!-\kaä, am-tttiopetasta,
«linpalkk*», J.BL.
luUitteleva artikkelisarja
AMMATTIOPETUKSESTA JA
OPPIAJASTA
Työnantajain lisääntyvä vaiku-
4nsvoima oppiaikaan ja ammattio-pctniseen
nähden, saattaa nämä
seikat nopeaan eräiksi tärkeimmis­tä
kapitalististen menetelmäin
konkreettisista eli aistiperaisistä
kysymyksistä Canadassa. Ja kun
. und«t suunnitelmat oppiajasta ja
amroattiopetoksesta ovat harkinnan
i a käsittelyn alaisena kautta maan
— esim. rakennusteollisuuden, puu-vanuke-
j a paperiteollisuuden, säh-koteoHisuden,
y. m. teollisuuksien
harjottajain keskuudessa — niin on
enttain tärkeätä, että kommunis­tinen
nuorisoliitto viitottaa näihin
kysymyksiin nähden täysin selvä|i
^suunnan . Canadan työväenluokan
rnuorisolle.:
V Smä -vaikka me olemme hyväk-
. isytieet määrätynlaisen menetelmän
^oppiaikiaan ja ammattiopetukseen
;^nähden, niin, ikävä kyllä, enune ole
'. liehneet tätä menetelmää riittävän
i ; 'tunnetuksi nuqri^ siaattaaksem-
^'Jnie sen perehtymään siitä, vedettä-
^ tyiin johtopäätöksiin. Tästä asiain t i -
, Jasta on seurauksena se, että työn-
''antajat voiyat byt ottaa käytäntöön
, «rinäisiä suunnitelmia^ jotka itse
<; j asiassa eivät ole jjutiri mitään muu-
:tö kuin valikoimiskeinoja, joiden a-
; v n l l a itsekukin ottaa ha>
luamansa-nubretv työläiset ja hylkää
V loput umpikatujen roskajoukkoon.
:hT mcnetcilmä' e i suinkaan
l o I o r a i k M n : äkillinen päähänpisto
^Canadan työnantäjaluokalle. Sillä
jo kesäkuussa 1924 Canadan teh-
. jiiailijain yhdistys käsitteli ylefses-
^ su -vuotuisessa konventsionissaan,
Montrealissa, seikkö-
V perSises^^ kysymystä ammattiope-
•, tuksiM ja oppiajasta sekä; htiöma-nttl
Canadan
^ \ elvyttyä tulee. teoUi-jgutidessa
olemaan^ puute' ammatti-
J ^taitoisista- (Tällä he'
. ; tietysti tarkottivat sitä, ettei am­mattitaitoisia
työläisiä, tule olemäaii
niin runeaasti tarjolla kuin tySnart::
riajat haluaisivat.) Tämän takia
.vaadittiin tehtaflijain kiinnittämään
^^^•'.'r^nt^mn^ huomiota 'alottelijainhar-jottamiseen,
minkä i u l i s i ' paäpii
vteissään tapahtua seuraavaan ta­paan:
* '
Tässä yhteydessä komiteanne
huomaa, että kysymykselle alot-
, telijain harjottamisesta. on- an-
' netava' enempi huomiota ; k u i n ;
> mitä tähän saakka on tehty. K07
> : miteanne mielipiteen mukaan voi-simroin
toteuttaa, ei hallitukseö
taitoperäisen suunnitelman kaut­ta,
mitä rahastetaan kaikkia
työnantajia verotamalla, ;vaan sa­maa
teollisuutta harjottavain
työnantajaryhmäin tai vieläpä
yksityisten työnantajain taholta
itsenäisesti.
• Miltei heti Montrealin könventsi-onin
jälkeen teki useita suuria kor-poratsioneja
sopimuksia paikallis­ten
teknillisten koulujen kanssa,
ryhtyäkseen yhteistoimintaan toi-minimien
palveluksessa olevain a-lottelijain
harjottamisessä; täm­möisen
yhteistoiminnan kautta tie­tysti
tahdottiin saattaa työnanta­jat
nauttimaan täydet tulokset sii­tä
hyödystä, mikä koituu teknil­listä
ia ammattiopetusta varten
tehdyistä Canadan hallituksen lah­jotuksista.
Tyypillisenä esimerk­kinä
r.äistä sopimuksista voidaan
•mainita Hamiltonissa, Ont-, tehty,
toiminimi Canadian "TTestinghouse
j a Technical Institute nimisen op­pilaitoksen
välinen sopimus. Täl­lä
sopimuksella tahdottiin, kuten
siitä otetut alempana esitettävät
lainaukset osottavat, vain lisätä a-lottelijain
riistämistä, käyttämällä
ammattiopetuksen antamista sinä
valikoimiskeinona, millä poistetaan
jokainen semmoinen; alottelija, joka
ei osota omaavansa sataprosenttis­ta
orjamaista kuria.
Mainitusta sopimuksesta olemme
poimineet kolme , seuraavanlaista
kohtaa:
• - Tästä lähtien -sisäänkirjotetta-vain
. alottelijain 'tulee omata va­listustason,
mikä edellyttää pää­syn
ylempiin oppikouluihin.
- Kaikilta alöttelijoilta tullaan
vaatimaan tutkintokirjotus jokai-cen
kuuden kuukauden kuluttua
(kesä- ja joulukuun lopulla);
tutkintoaineen määrää Canadian
Westinghouse Company, Limited
yhdestä Technical Instituten
kanssa.
Canadian Westinghouse Com­pany,
Limited tulee hiaksamaan
sisäänkir jetusmaksut iltakurssei-hin
,'osallistuvain puolesta; Kurs­seilla
on käytävä säännöUiseBti;
j a ken ilman pätevää syytä tai
asianomaista lupaa jää kuiraseii-ta
pois, tullaan sitä pitämään
riittävänä erottamisen syjrnä. ,
Ensiksi lainaamamme kohdan i -
vallisutis piilee' siinä tosiseikassa,
että Canadan poikasista j a tyttösis­tä
enemmän kuin prosenttia:
joutuu lopettamaan koulunkäynnin
ennenkuin ovat ehtineet suorittaa
edes alkeisköulukurssia j a että Vain
10 prosenttia suorittaa alkeiskoulu-kolmas
kohta ovat ^ k s l selviä, et­teivät
ne kaipaa minkäänlaista huo­mautusta.
Työnantajain suunnitelmain kans­sa
lienee asianmukaista rinnastaa
Canadan hallituksen työ viraston
teknillisen valitososaston johtajan
A. H. Crawfordin erästä lausun­toa,
joka kuuluu:
Ammattikouluissa tahdotaan
antaa tervettä yleistä valistusta,
johon sisältyy ammattiharjotusta
sikäli, että oppilaat voivat harki­tusti
valita itselleen sopivan am­mattialan
j a ryhtyä työskentele­mään
täysin perehtyneenä valit-semainsa
ammattien tärkeimpiin
teoreettisiin ja käytänöllisiin
puoliin.
Kun ryhdymme harkitseman se-työviraston
valistusosaston joh­tajan
että työnantajain erinäisiä
suunnitelmia, niin huomaamme et­tä
nuorten työläisten on ryhdyttä­vä
vastustamaan kokonaisuudessaan
kummaltakin taholta esitettävää kä­sityskantaa.
Sensijaan että ammat­tiopetuksen
antamisesta muodostet­taisiin
pelkkä väline, mikä varaisi
alottelijoista työnantajille tehoisam-paa
raak^ainetta riistettäväksi;
täytyy ammattiharjotuksen tulla ^ o-saksi
todellisesta oppiajasta; j a sen­sijaan
että ammattikouluista muo­dostettaisiin
vipusin, millä tehos­tettaisiin
harjottelijain riistämistä,
on näiden koulujen v^vonta saa­tava
sen ammatti- tai teollisuäslii-ton
käsiin, ininkäalaa itsekussakin
koulussa; opetetaan; sitäpaitsi mak­settakoon
harjottelijalle palkka sa^
man kurssin mukaan käyttäköönpä
hän aikansa joko työpenkin ja ko­neen
ääressä täi' sitten kirjallisessa'
opiskelussa, mikä kuulu välttämät­tömänä
osana hänen ammattiope­tukseensa.
Canadan . nuoret työ­läiset
eivät voi sietää mitään sem­moisia
esteitä kuin on esim. vaati­mus
ylempään opikouluun pääse­mistä
. edellyttävän valistustason o-maamisesta,
koska oppiajan ammat­tikouluissa
täytyy varata alotteli-joille
sen kouluutuksen, mikä al­keiskouluissa
on vain saatu alkuun.
/Tim Buck.
Tcv. Knllsrvo Manneria jmke seoma laisten Ja karjalaisten
kokouksessa Petroskcin paolnekonlnlla
yhteisessä
Lausun teille S.K-Pai puolesta m i ­tä
sydämellisimmän tervehdykseiu
Joitakin kertoja ennen on minulla
ollut mahdoUisuos seurata Karjalan
elämän järjestymistä. Ensi kerran
vuonna 1918 lokakuun vallankumo-oksen
ensimäisenä vuosijuhlana Po-ventsassa,,
missä tiilin tuntemaan
ni.m. yhden aktiivisimmista toimit­sijoistanne
tov. Pottosen. Se oli
jvain pieni vaatimaton juhla. Kun
vertaa 'sitä nykyiseen neuvostokoko-ukseen,
niin ero on ilmeinen. Tämä
ero todistaa mitä suurinta nousua.
Käyttääkseni erään suomalaisen r u ­non
sanoja voi sanoa, että " K a r j a ­lan
raatajarahvas on noussut kum­pujen
yöstä".
Tämä teidän elämänne elpyminen
on Suomen työtätekevälle luokalle
erikoinen tyydytys. Se samalla muis­tuttaa
sitä räikeää eroa, mikä on
Neuvosto-Karjalan ja valkoisen Suo­men
välillä, ^
TyöfcaBsan tila Suomessa
Suomen poliittisessa elämässä t a ­pahtui
viime joulukuussa merkille
pantava muutos. Siellä syntyi sil­loin
hallitus, jota jotkut nimittävät
työväenhallitukseksi Se on muor
dostettu menshevikeUtä, Suomen so­sialidemokraattisen
puolueen johta-messa
on todistanut, että menshevi-kit
eivät voi eivätkä tahdokaan tyy­dyttää
raätajarahvaan elinvaatimuk-sia,
kun sitä eivät tahdo kapitalistit,
porvaristo. Se todistaa, että työ­väen
on jatkettava taisteluaan niin­kuin
ennenkin. Menshevikien halli­tukselta
tulee yhtäväbän hyvää kuin
tule?! muilta porvarillisiltakaan. Vie­läpä
edellä mainittu on jossakin suh­teessa
vaarallisempikin kuin sen n i ­men
varjossa voi helpomniin pettää
j a kavaltaa herkkäuskoisia ihmisiä.
Jos raätajarahvaan asema Suo­messa
huononee, niin sille selvänä
vastakohtana on Neuvosto-Karjalan
elämä.
•83
jista. Teistä, jotka olette tottuneet
YOUNG PIONEER'S MEMBER-SHIP
CAMPAIGN
•This is our Campaign' Month for
the -Younig» Pioneers. We wänt to
have many childrien come into the
ranks of. the Pioneers this montli.
W'e need the help of eyery work-er's
child for our work in building
u^ a real live and strong organiza-tion.
WiU you help us?
Come into the Pioneers. • I f you
j a ylemmän kurssin: Moisella mää- Bpre a member, bring your friends
räyksellä siis ehkäistään enäihmälr , in and see that each Pioneer brings
tä kuin puolelta Canadan työläis- a hew member in this month.
nuorisosta mahdollisuus edes am-1 MAKE THE CAMPAIGN, A SUC-mattiopetuksen
alkuaskelten otta- CESSFUf ONE 1
rtti naisten
tajali^koiil^^
. . P o r t Arthurin alueen, naisten
.edustaja- ja neuvottelukokous pidet-
. t i i n 23 p. huhtik. 1927, Port A r t -
J;-;himssi /isuöiha järjestön osas­ton
haalilla.
. , Kokous alkoi puoli 11. aamupala*
v^Uä; Kokouksessa oli kahdeksan
;;i;;naJ^niton osastoa edustettuna, ? kaksi
;? (edustajaa -kustakin osastosta, paitsi
Finlandin ja Nolälun "osastosta vain'
yksi- kummastakin sekä»iisäksi Port
ä Arthurin kommuniatiryhmistä. yksi
veljesedustaja ja keskuskomiteasta
A l f . Hautamäki.
?#^nsin valittiin virkailijat koko-sehsa
näissä lehdissä,; siten tuKeak-semme
niiden asemaa. • ;
Myöskin, kokous yksimielisesti
kannatti; Vapauden laajentamista
viisipäiväiseksi sekä toimittajävoi-mien
jav sisällön part^ntamista.
Woman Workerin levityksen suh­teen
lausuttiin toivomus,; että naisr
liiton: osast.ot levittäisivät sitä hiiii
paljon kuin mahdollista.
nbkas nuorison ja naisten järjes­täjä,
niin päätti kokous yhdistää
hänelle nämä toimet. Osaltaan nai­set
huolehtivat matkakustanntiksis-ta.
' V ^v
Mallikouluja ei päätetty -jatkaa,
koska ^ useimmista osastoista niitä
vastustettiin sen perusteella, että
ne tulevat liian kalliiksi, ja kun
el ole opettajaa liiitä jatkamaan,
hiin eivät vastaa tarkotustaan.
Nuorisokurssikysymyksessä oli ko­kous
yksimielisesti sillä kannalla,
että kurssit olisi saatava tälle alu­eelle
jos vaan on suinkin mphdoUi-
_ Väkijuomakysymyksessä ^ Päätet- ^"^^ ^Svotet-tun
tiukasti toteuttaa edellisen k o -'
kouksen päätöksiä.
Osuuätoimintaviikko
järjestää kolmas viikko kesäkuus­sa.
Naisliiton osastoja velvoitettiin
tekemään agitatsionityötä osuustoi­mintaan
nähden.
Palvelijattarien järjestäminen jä-likreUc^:;
puheenjohtajaksi Sanni T i l - tettiin naisliiton Port Arthurin bsas-
, « s ; / Aino Höger-
; irisn; työjärjestyskomiteaan Mimmi
J"^»^ i& FuniL Luhtala; pönsivaUo-
V ; ^ n t a a r i Ölga Alanen, Sanni Salmi-
; järvi. Miina W i r t a ; pöytäkirjan tar-ton
huoleksi edelleenkin.
Viime syyskuun neuvottelukoko­uksessa
valittuun naisjärjestäjäko-miteaan
Valittiin kaksi henkilöä l i ­sää,
j a velvotettiin heitä heti a l -
; kastajiksi Anni Takoja; j a Olga kamaan työnsä siellä, missä ei vielä
: Älaiien ;• raporteeraajaksi Vapaudel- ole naisliiton osasfoja. Keskustei­l
l e Emmi A i r o l a j ^ T o v e r i ^ ^ Mim- tiin lasten opetuksesta ja päätettiin
Martha Bohm.
. Luettiin viime neuvottelukokouk-tcn
pöytäkirja. >•
V Luettiin entisen sihteerin t i l i - ja
toimintaraportti.
Kumpaisenkin raportin suhteen
itiin viemään tämä kysymys oman
_.. liittonsa ja puolueryhmienpä ko-paatettnn
^jjQ^jj^ggj^ keskusteltavaksi ja^ sitten
ilmottaa kokouksen päätökset alu­een,
naissihteerille. . ,
Kurssien ajaksi ehdotettiin syys­kesää.
' \ •
Keskusteltiin naisliiton jäsenien
puolueeseen yhtymisestä j a päätet­tiin
että ei käytetä mitään pakko­keinoja.
Ainoastaan kehityksen kaut­ta
on tultava tuntemaan puolu.ee-seen
yhtymisen tarpeellisuus.
[ Hyväksyttiin myöskin ; itsekasva­tus
. ja- -opiskelu naisten keskuudes­sa
kotona, j a osastotoiminnassa.
pioheerikoulu ja pyhäkoulu yhdis­Päätettiin
lähettää protesti Sac-tää
siten, että vuorotellen o p e t e - V a n z e t t i n jiitun johdosta
taan kumpaakin, suomen- ja eng-! asianomaiseen paikkaan. Kerättiin
ianninkielellä, mitenkä parhaiten! kustannuksiin kolehti, joka tuotti
mUläkin paikkakunnalla soveltuu. i^^.TO. Jäännös pantiin nuoriso-kurssien
pohjarahastoon.
kaikenlaisiin rosvoretkueisiin valkoi­sen
Suomen taholta, voinee tuntua
omituiselta, että työväenpuolueen
nimeä, kantavan puolueen miehet on
päästetty valkoisen maan hallituk­seen.
Tähän' on useitakin syitä.
Suomen porvariston rintama ei ole
ehjä. ; Niinpä kansallisuuskysymyk­sessä
on sen keskuudessa hankausta.
Suomen porvariston suomalainen
osa sortaa ruotsalaista kansanaines­ta.
Se on johtanut siihen, että ruot­salainen
kansanpuolue on väliaikai­sesti
antanut tukensa menshevikeille
auttaen niitä pääsemään hallitak­seen.
Toisena syynä on kapitalis­min
nykyinen tila. Kapitalismi. Suo­messa
on väliaikaisesti vakaantunut.
Se on tapahtunut työtätekevien kus­tannuksella.
.Se on omiaan synnji^
tämään tyytymättömyyttä eritoten
työväenluokassa. Mutta viime, a i ­koina,
on tämä ^ tyytymättömjrys l e ­viämässä-
talonpoikaistenkin 'kes­kuuteen.
Erikoisen vaarallista on
por^aristplle tietenkin järjestyneen
työväen tyytymättömyys. Tämän
huomioon ottaen porvarit päästivät
menshevikit hallitukseen.
Mutta tyytymättömien rauhotta-miseksi
on niille jotain annettava­kin.
Työväki odotti uudelta halli­tukselta
valkoisen terrorin lopetta­mista
j a yleensä tilansa paranta­mista,
talonpoikaisto ennen kaikkea
verotaakan huojentamista.
Onko sitten Suomen raatajarah­vas
saanut asemaansa vakavaa pa­rannusta?
Ei ole. Tämä hallitus,
tämä menshevikien hlallitus ei peri­aatteessa
eroa muista porvarillisista
hallituksista. Taloudellinen riisto
ja poliittinen sorto jatkuvat niin­kuin
ennenkin. Niinpä viime päivi­nä,
on Vaasassa suljettu 10 ammat­tiyhdistystä.
Talonpoikain verotaak­ka
ei alene. Tämän vuoden budjet­ti
perustuu yhä hirvittävämpään
veroriistäntään, eritoten ovat kasva­neet
välilliset verot. Suomi kuuluu
verotaakan eniten rasittaviin mai­hin.
Korkea verotus on j)orvaristol-le
tarpeen varojen saamiseksi soti-laskoneiston
ylläpitämiseen. Samoin
nielee suuria summia byrokraatti­nen
valtiokoneisto, jota lahtarivaltio
tarvitsee työtätekevien luokkien sor­tamiseen.
Tämä uuden hallituksen koe Suo-
Karjala rakentaa sosialismia
Vuonna 1918 Karjalasta sai sen
vaikutuksen, että se oli synkkää
salomaata. Sen jälkeen on Karjala
suorittanut harppauksen uuteen his­torialliseen
kauteen. Ajatelkaam­me,
miten alhaisella, kehitysasteella
on ollut esim. Karjalan maatalous
j a kuitenkin nyt jo tänne raivaavat
tietään koneet maataloudessakin.
Karjala, jonka sivistyksellisen kehi­tyksen
tsarismi sortokeinoineen eh­käisi,
on nopeasti laajentanut koulu-veorkkoaan
ja vieläpä sillä tavoin,
että se kykenee palvelemaan Karja­lan
rahvasta sen - omalla kielellä.
Karjalassa on alkanut myös vakava
ja suurenmoinen teollinenkin kehi­tys.
Karjalan teollinen kehitys, sa­moin
kuin sen taloudellinen j a s i ­vistyksellinen
yleensäkin, tapahtuu
vieläpä ; vilkkaamminkin kuin S. T.
T. Liiton monissa muissa osissa.
Toverit, kun kaikki tämä lasketaan
yhteen, on'siinä h3rvää alkua sosia­listiselle
rakennustyölle. Teillä to­den
totta luodaan sosialismin ensi
edellytyksiä. Niin uutta -kuin tämä
työ o n k i n — - luottehan uutta jär­jestelmää,
aivan uudella pohjalla
— niin siitä huolimatta saavutuk­senne
jö ovat suurenmoiset. Kar­jala
on muutamassa vuodessa nous­sut
luonnontilastaan yhteiskunnalli­sen
kehityksen korkeimmalle asteel­le.
Se on melkein kuin hypännyt
yli kapitalistisen kehityskauden, ko­konaisen
historiallisen ajanjakson
yli. Lokakuun vallankumouksen jäl­keen
ei s"e vain ole kyennyt torju­maan
^valkoisia (vihollisiaan, jotka
ovat sen luonnonrikkauksia himon-,
neet. Taisteluissa ja ne voittaen
on. samalla laskettu perusta rauhal­lisen
rakennustyön turvalliselle suo­rittamiselle.
Näin Karjala omissa
erikoisissa taloudellisissa ja histo­riallisissa
olosuhteissaan on kyen­nyt
täysin määrin käyttämään hy­väkseen
ja kehittämään Lokakuun
.Vallankumouksen hedelmiä!,
Nämä Karjalan menestykset ja
saavutukset ovat sellainen tosiasia,
joka puhuu kauas Karjalan omien
rajojen taaksekin, Edistyksenne
seurauksena' koskienne pauhu kuu­luu
länsi-Europaankin. Selailin äs­kettäin
erästä saksalaista aikakaus­lehteä,
jossa eräs porvarillinen ret­keilijä
kertoo matkahavaintojäan
Karjalassa. Hän suurella innostuk­sella
mainitsee voimakkaasta teolli­sesta
noususta, jota Karjala elää,
huolimatta vaikeista olosuhteista,
joissa taistelua-., olemassa olosta
pohjolassa käydään.
Samoin on Suo\neenkiri leyinnyt
tieto, että Karjala on kasvanut voi­massa
ja väessä. Sen siellä sano­vat
sekä Karjalan viholliset että ys­tävät.
Jos valkoiset lehdet ennen
kirjottiva^t Karjalasta vain loukkaa­vasti
ja halveksien, niin. nyt ei enää
niitä uskottaisi,-jos.ne kaiken täältä
Amerikalaisen Työväenliikkeen vararikko, k i r j . Wm. 2. Poftey -A
Eanpunki-Kansakoulun laskuoi>pi j a tuloskirja, sid-,».....^ " ^
Auringon poika, kiihkeästi kirjotettn romaani, JaS''iZnd—*"
Aapinen, lasten ojiettelukirja, sid. .
Aurinko, Kun j a Tähdet Maailmankaikkeuden tafina""k-"H""T~*r'
Gibeme ......... ^' ^
A t t i l a , historiallinen romaani, k i r j . Dalm, sid. • ' * " " " — I3sz
Aavoilla Ulapoilla, miellyttävä romaani, Idrj. Jack'l«ndön "nii^ ^
Amerikan Suomalaisia, satiirikertomnksia, k i r j . K. Rissanen '* ^
Autokirja, k i l i . Yrjö Weilin, sid JBi
jUanteen Sanakirja, suomalais-eziglantilainen, eid.
Bakteerit, Tietoaarre, kirj. Osc. Streng, sid. .
Babbitt, k i r j . Sinclair Lewis, nid .V."."'.."" ^
Cynthia, kirj. Courts-Mahler, nid. ' ;
Children of the Revolution, k i r j . . Anna Louise', Strong, n i d "
Englanninkielen Oppikirja, k i r j . ' K . Brekke, sid- ....,..„....,. —
Elsinoreh'Kapina, k i r j . Jack London, sid. "—
Erämaa kutsuu, k i r j . Jack London, sid. ,„.
Elollisten olentojen lisääntyminen, k i r j . F. Kolptn ^avni ^ä."'•
Englanninkielen Alkeiskirja, M r j . Hanna Andersin, sid. ,. -f*
Elnglantilais-Suomalainen Sanakirja hyvä opetteluldrja, kirj " i " '
Halonen ..........
Englantia aloitteleville, k i r j . EnckeU-Saarinen, sid. y . „ . * : — 7®
Englantilais-Suomalainen Sanakirja, k i r j . S. Nuorteva, sid. •"• 1}^
— , • 24)0
Halikon Hakoniskat, murrekertomuksia, k i r j . Kallio, sid. ,
Hedelmien ja. Marjan viljelys, k i r j . B . W. Heikel, sid .'-^
Humoristinen laulukirja, se viimeinen painos
Hypatia, kirj. Charles Kingsley, nid. "
.75
Imperialismi, agitaattorikursseilla pidetty esitelmä, nid. .....
Ihmisen Herra, tarina synnistä, k i r j . Hall Caine, 2 osaa, sid! ^
Ihmisen Herra, tarina synnistä, k i r j . Hall Caine, 2 osaa, nid. '.7y.
Ihminen ei elä ainoastaan leivästä, k i r j . K. Rissanen "
Ilmojen halki, kertomus lennosta pohjoisnavalle, k i r j . Amundsen, nid' \ ^
Ihmissyöjäitt Saarilla, k i r j . Jack London, sid. J ^
Järjestelmäni Miehille, hyvä voimistelukirja, k i r j . J . Mueller " 1^
Jack London, elämänkertamnistelma, k i r j . Helmi Krohn, nid.
Kananhoitokirja, k i r j . Mikko Ilkka, sid. j-^
Kairosta N i i l i n latvoille, matkailijakertomus, k i r j . Pekkala, nid. . '"' 90
Kadotu!fs$n J^nsaa, kuvaus London Itäpäästä, k i r j . Jack London, sid 100
Kemia, k i r j . ED^nna Seikku, sid.
Kuningatar Hanhenjalan Ravintola, k i r j . Anatole-Franze, sid. {A
Kodin^Iiääkärikirja.etevärti toimitettu, sid, — 5.00
Kansakoulun karttakirja, toim. Jotuni, aid. j ~,
Kansakoulun kartasto, uusi, toim. A . R, Blomqvist j a E . E . Kaila i'oo
Kommunistinen Manifesti, k i r i . Karl Marx, sfd.
Kristinuäkon Alkuperä, tutkielma k i r j . Karl Kautsky sid 2!io
Uondyken Kuningas, seikkailuromaani Alaskasta, k i r j . Jack London 195
Kipinälbnnätti^en toiminta, kuvitettu opas, k i r j . Krigar ja Subkis
Kurjanpito-opas, tehnyt Juhana Toiviainen, nid. . 75
Kirjanpito, kauppaopistoja varten, k i r j . L Kovero \^
Keittokirja, kirj. Mina Wall. sid. 2.00
Kotipuutarhuri, kuvitettu puutaiTjan hoitokirja, k i r j . M . Hyvönen, sid 1 00
Kolme Muskettisoturia, jännitysromaani, kirj. Alexander Dumas,
3 o9<i&y iiida -
Kyläraittien kuningas, sataku&talaineh kertomus, rentoa rakkautta!
k i r j . Kaarlo Halme, sid. ,
Kristitty, romani, k i r j . Hall Caine, sid. . . . . . . . . i . . . . . . ' .
K^^ teistä on synnitön, k i r j . H . Cohrts-Mahler, nid ^
Kriiunun Perämies, kirj. Larin Kyösti, nid.
Ketunpyyntiopäs, k i r j . Edvard Koponen, nid.
Kultamaan Rakkautta, k i r j . Jack London, nid.
Laulu Tulipunaisesta Kukasta, (ituvattu), k i r j . ' J . Linnankoski, sid. 2.75
Laulu tulipunaisesta kukasta, k i r j . Johannes Linnankoski, sid. 1.40
Lenin j a Leninismi, kuuluu sarjakirjaistoon, k i r j . L Stalin, sid .75
Lumikenttien tytär, seikkailurom. Alaskasta, k i r j . Jack London, sid. 1.25
Lasten Laulukirja, k i r j . Hilja Liinamaa-Pärssinen, sid. Nuottipainos .35
Luonnontieteiden voittokulku, Tietoaarre, kirj. Launhardt, sid......... ..50
Luokkien sota, kirj. Jaick London, nid
Lisoletten avioliitto, ylevä rakkansromahi, k i r j . H . Courths-Mahler,
nidottuna
I^hyt terveysoppi naisille, k i r j . tari F r . Hovitz
Maailman Taloudellinen Työväenliike,Kirj. H . Losovsky,
Meren urhoja, inerimiesromaani, k i r j . R. Kipling, sid.,
S q m u s i , seikkailuromaani, kirj. Jack London, sid.
MaaUmanrakenne. käsittelee-maailnxankaikkeutta, kirj. E. Becher,
^* nid. ...... . . . ^ . . . . . . ; . . . , . . . u . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ^ . . . . . » . ' . . . . . . . . . . . . ; i . 1.75
Maapallon kehityshistoria, tietoaarre, kirj. Victor, l^adsen, nid......... .50
Maailmanliike, tietoaarre, kirj. Albrecht Wirth, sid. .50
Maailman avaruus, tietoaarre, k i r j . Tari J . Schreiner, sid. .50
Maa j a Ihminen, tietoaarre, k i r j . Alfred Kirchhoff, sid..... „ 50
1.00
1.50
1.7S
.75
1.25
1.00
.40
.85
.40
.35
.75
.73
1.50
(Jatkoa seitsemännellä sivulla)
VAPÄ0DEN KIRJAKAUPPA
' • \T j Y***^""* *M*»a »««»-«avia kirjoja:
k i r j a t - ^ ^ ^ ^ ku-jakauppaan on juuri saapunut Suomesta seuraavat
Tulenliekki, seikkailu j a rakkausromani, kirj. L . J . Vance, nid. .40
Nuoren Opettajattaren Varaventtiili, erikoisen miellyttävä, k i r j . Hilda
^ Valtonen, md. ? 1 00
Signe^^Bjöi^eth, kertomus, kirj. Juho Koskimaa, nid. ..!!:;".::'.;:r*'"''* roo
Jumalten j a Ihmisten Suosikit, suomalaisten tyttöjen. seikkailuj'ä ^
New Yorkissa, kh-j. Elsa Soini, nid. ... 1 00
Vanhat Postivaunut, kertomuksia kirjailijaelämästä, k j . Y . Hh-n,'nidV i'.75
Polttomoottorit, kurj. Väinö V. Airas, sid. ................... 1 2S
Seurustelun taito, k i r j . Bagheera. nidl • " S
Kurlden keralla Afrikkaan,, matkailija- ja lintukertomuksia, ' k i r j . . *
_ B. Bejg, nid. 1.75
Naisvoimistelu 1, k i r j . Elli Björks^^n, nid. . . . 100
Naisvoimistelu 11^ k i r j . EUi Björis^,^ nid. J-M
iiistoriallisia rakkauskirjeitä, koonnut Jalmari Finne, sid 125
Työväen Olympialaiset, toim. V . ' Koivula, ym., sid. ......... i!25
Terveyteen itsesuggestionin avulla, k i r j . Harry Brooks, nid.*";!!!!!!!'.."."."./ .50
K i r o n n Tahrtof ttit-t-n-mtat unitin-nrrt-^rti TT-^Iri,^^»-^ I- J . i
päätettiin antaa muistutus sihtee- ja kokous kannatti niiden pitämistä. AUi Hautamäki. 'Kun Ruusu Puhkea, romaani, kirj. L . M . Alcott,""sid!" ".'.'.y..'!!!!!'.!!!!!!!!!!*. 1.00
•- riile piöytäkirjaotteen muodossa toi- Valittiin kolmihenkinen komitea ai- j Seuraava neuvottelukokous pide- Sireenien Alla, romani, ..kirj. L , M . Alcott, sid. ...!..!.'!!!!!!!!!!!!!!!!!!! i ! 25
lalntarisa leväpefaisyyden vuoksi. ^kuvalmistuksia tekemään. Komite- tään tulevan svyskuun viimeisenä ^^-Pf*^.^^" .T^"^» ^^^'^V kF^V^i!^^ Caine, n?^. ..................„........„.^..-1.00
fepskusteltiin Toverittaren Cana-^a^ Aino Kauko torstaina Fort V i l l i a m i n ; haaliUa.
I'äah; 'numeröste^^^ Kokous hyväksyi ja Emmi Airola.
|<iäeUccnlrin. koko Canadaa käsittä-1 Keskustelliin naispuhujasta
•viin numeron, julkaisemisen reikä järjestäjästä tälle alueelle, vaan
taliieeii-ain kestä ,siB tulisi \'ielä ole- meni että ei ole mahdollisuutta saa-
Lopetettun kokous lauiamaim ' science, md. .75
j a Kansaiiaivälinen. Kokous muodostui Erämaan taistelu, historiallinen romani, k i r j . Santeri Ivalo,-nid. .... i,2S
i l - vilkkaaksi asioiden kuin niyöskih ^'^^^^^ nuijamiehet? historial. romani, kirj.. Santeri Ivalo, nid. .... i.oo
, - , Flanderin Leijona^ hist. romani muinais Belkiasta, k i r j . H. Con-laulamalla
> nid.
•Maanvilj!ely8 Kemia j a Fysiikka, k i r j . Arthur Rindell,
Maän\^ljelysoppi, k i r j . Suninen, sid. 1,25
Merikotka, kertomus Saksan kaapparilaivastosta sotaaikana, kirj.
Felix von Luckner, sid 1.25
Murrosajan Lauluja, runokirja, k i r j . A k u Päiviö, sid. .....1.25
Minua sanotaan Puusepäksi, yhteiskunnallinen romani, kirj. Upton
SincldiFy sid* ••••-••••••••**••••••••<.•••••••...•..•...,•.,,»,,1,,,,, •.••,..$1.25
Minua^ sanotaan Puusepäksi, yhtetsXcunnallinen romani, kirj. Upton
SmclHir» nid* • ••••••••••••«•••••••••.••••«.•••••••••••••••.•,•,•,»,>,,,•,,,,,,„,.••,,, '.SO
Myladyn Poika, k i r j . Alexander Dumas, 3 osaa. nid 2,25
Meren Urhoja, kirj. R. Kipling, sid. >75
Naamioimiskoulu, hyvä näyttämöille, k i r j . Juurioja, nid. .; .75
Nuoren Naisen Terveys, lääketieteellinen kirja, kirj. Kristine
Skjerve, nid. ...... 1.00
Naisten Sukuelo, k i r j . Lääket. Tari E i W. Wrestlind, nid. 1.00
Naisvoimistelu, kuvitettu opas, k i r j . E l l i , Björksten, nid. 1.00
Nämen ja Avioliitto, hyvä terveysopillinen kirja, kirj. Margaret
• ' StcphCQSy &ld* . •••••••«•••"•»•••••••••••»»•••»•••••••••»••»•.•••,»,y,,,,,,,,,«,;,,,*•,,,„••••••,,,« IflSO,
Napoleon m vallankaappaus, kirj. Karl Marx. nid. 70
Neiti Päivänpaiste, kirj. H. Cöurts-Mahler, nid. .75
Onnenneula, k i r j . H . Courts-Mahler, nid. 75
Pakkopaita, kuolemattomuutta tutkiva vankilaromäani, kirj'. Jack '
London^ .sid* ••••••«•••••*•••••••••••.•••.•.••,•••...•..•*.••.,;.,,.,,«,*.,,,»,,•»,•,..•. 1>75
Perheen, Yksityisomaisuuden ja Valtien Alkuperä, k i r j . F. Engels,
sid* • «i»••••••^•••»•••.»•».••••...•,•••,,,•„,.,••,^,,,,„,^,,,,.,,,,^,,,^ , • 1*00
Punainen Vaara, kertomus nykyisestä Venäjän maasta, nid. .25
Penikkatauti, kirj. Nikolai Lenin, nid. 50
Pieni Tietosanakirja, sid. 6.00
Perustuslain Olemus, kirj; O. Saari 30
Pieni Mehiläiskirja. k i r j . Mikko Hkka .25
Puhetaidon Opas, k i r j . Arthur M . Lewis, sid. ^50
Pakolainen, kirj. Lauri Luoto, sid.
Peloponnesolais Sota, k i r j . Tykydides.' Suoni. Emil Härdh, nid. ..
Rannerengas, kh:j. David Potter, nid. . . . . . . . . . . . ; . . : ! : A . . . ..
Rakentaja Solnes, k i r j . Henrik Ibsen
7,000 Halki Afrikan Aavikoiden, k i r j . Otto Zeltiris-Goldfels, sid...
Saksan Kumoustaistelu 1848, k i r j . Karl Marx, sid. ............
Sydämeni on Sinun, k i r j . H . Courts-Mahler, nid.
Silkkilaivai romani, k i r j . Eleäius, nid.
Sosialistisen Filosofian Juuret, kirj. Frietrich Engels, nid
Sairas lAppi, lasten terveyshoitokma, kirj. Ruotsalarnen, sid. ..;
Sotamuistelmani, khrj. kenraali Ludendorff, sid.
Snpmen KieUpppi, k i r j . E. N . Setälä, sid.
Sata kuusikymmentä ohjetta lasten taudeissa, kirj. T:ri Jules
_ _ ^'^'''l^Xt. uid» j . . . . . . ..•......*..................,..... .• 1.00
Sukupuofielainah^Terve^^oppi, kirj. Max von Gruber, nid. 75
Suloisen järjettömyydeö kaupunki, erittäin hieno rakkausromani,
_ Idrj. E. Temple Thurston, sid. .......Ä.............. iso
Silmukorven Nuon Epra, k i r j . Kaarle Halme, sid. 1-25
Taistelu Rakkaudesta, k i r j . H . Courts-Mahler, nid. 75
Tarttuvista sukupuolitaudeista, k i r j . T.-ri Rrilä, nid. -75
Telinevqjmistelu I, kuvitettu, k i r j . Väinö Laherma ^0°
Tehneyoimistelu n, kuvitettu, k i r j . Vä Laherma ^00
_^ede j a Vallankundous, mainio teos, k i r j . Ernest Untermann, nid. .60
Tuhlaajapoika, romani, kirj., H aU Caine, sid. .1-30
TVon _ Historia, Jorj. Tjnmenew, sid. -»S
Uutisasukkaat Kanadassa, k i r j ; Pierre De Coulevain, sid. -75
Viattoman voitto, kaunis rakkausromani, k i r j . H . Courths-Mahler
. nidottuna .......;...^.......;v-..........-.-.................:.~~.-....;....;....-.....v- -75
Valaveljet, romani Islaimin asuttamisen ajoilta, k i r j . G. Gunnar-son,
sid. . . . . ; . . . . ; , . . . i . « . . . . . . . , . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . „ „ . . 1.50 -
1.50
1.85
.40
1.25
1.25
.75
.75
.75
.40
1.25
2.50
.... .75
Vaimo, jömkag minulle annoi^ romani elämästä, Idrj. HaU Caine, sid, 2.50
Vaimo - jonkas minulle. annoit, romani elämästä; kirj.~Hall Caine, nid. 1.75
Valkoinen Profettai; romani eugj. siirtomaapolitikasta, kirj. Hall
Caine, sid. ..................L.:;......;....;.............,.;.-...... 2.50
y-,^l*«™o^aiset, valitut teokset, k i r j . J . W i von Gbeäe^^^^^^^^ »O*'
Valskann kertomuksia, k i r j . Sakari Topelius .................u.......... ^-O^
varmlanniri matka, kertomus Scandinavian salosuömalaisista, kirj.
. . . Ems Lampen, nid. ..............;^...^...:;....;.:..^.....;.:....,...„........„.... I-OO
Vierasta .ia omaa.kieltä vieriysten, engl.-kielen. oppikirja , e/»
Valkosen Leijonan Metsästäjät, k i r j . Lauri Luoto, sid. ••
osanottajien puolesta. Ihmisen Anatomia; k i r j . Yrjö Kajava, sid 2.OO
Ylös Helvetistä, romani, Idrj. Konrad Lehtimäki, sid. , .1.75
^laaaixaiJaksr^^i^^ ja sitä- Joukko Port Arthurin' häistover ^ Alaskan Tyttö,'roman^^ London, nid: „.;............;....... 25
Keskusteltiin myöskin Vapaudes- paitsi kokouksessa ilmeni, että Port reita oli myös seuraamassa kokous-jVenäjänkielen Sanasto, kirj. A . Rantalainen, sid. ...........!!.!:!!!!!"!!!!.".'." i^go
; / ; <T^^ ftrViiTiillö rtlJ iSfiotrt-at+rr t-a 'TsTi^Ji.y^v- i--T.«..i.™;,«4. -.Tenlflreiä ÄTanil-mnUi» ' hntnorikfirtnmuksia. Triri. ATrt-rt T-nrnin --nirf t nr-
^ liaätettiin ^ v e l ^ naisliiton
>^oi5astcja vointinsa muka
•;niaau csctteensa j a iltamailmotuk-^että kyseessä oleva henkilö on i n - xsaportieri. ,iyovaen i^auiuRirja, » p a i n o s , sia. ........i...... .40
iti^m maailmalla. Kaunis romani, Jorj. Mabeil Barnes Uraunay, s i " -
Yleisen Terveysopin Alkeet, M r j . Taav Lmtineh, sid. , 3.00
Ylös Helvetistä, k i r j . Konrad-Lehtimäki, nid. . '-^J
Yleinen johdatus luonnontieteisiin, tietoaarre, k i r j . Th. H . Hu^lev, s-.d. -5^
Ylläolevan Hsäksi voi Vapauden ionttorista tilata WATERJIA^^
FOUNTAIN KYNIÄ, joiden hinnat oVatS2.75,S4.{>0. S6.no i? S? n"
Uusia kirjoja tulee jatkuvasti Suomesta samoinkuin omiakin I r a ^ " '
nuksia. Seuratkaa ilmotuksia Vapaudesta. Tehkää tilaukset osotteeJa
Vapauden Kirjakauppa, Box 69,,Siidbury, Ont