1929-10-23-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
y Smi2 Keskjyiikkona, lokak. 2a p;iiä ^ Wed., Qct 23 N o . 250 — 1929 ?1 VAPAUS VAPAOS OOMttr) •t ifca P M OiBtm Dmptnnm, Otuva. u aaeaBd C I M sttur. A. VAABA. T O I M I T T A J A T » B. A. TE.NHUKEN. M. PAHKER (Potjiatilo), A. P A I V I O. TOJiUSHUnfATt 1 «fc. $LSa. « idk tXM. S kk. O J S Ja 1 kk. «1X0. — rhijmlteShln Ja • t 1 «k. IfjOO; C U . O J A , > kk. «2il0 J» J kk. » J O . •akE naaO* OatOTDSHI N N A T V A P A V O E S S A t ^ „ ,.ff.C.^fJrait.a. ikt^a aaWettaiknMTlT SIwIXn»f fnk»a^ithar. T» JOSOOe kkika«iit a.k aUitaJaO. - S kAarntoalai.i tt—oo . S«y«a«tyfafilHf nn«fi2ik^trt" *«;1?X!0j ^ka ita ^ ^ ^ f f . . » < i » « » - v « * ctjOO kaita, SOe Uaimakas kittodaaMcUa ui Mi««^b>7ltS. — ftalnr»tntla.tet ja ^ MsnUaatBkMt SOc».kerta, «JO kolma kaitaa. — TiUpUOmaUMlim Ja flaofaM»antf«ria* oa. «adit- «aaMb IZkataoZfl OooisAista f H i a f . . Gaaatal mivaii^ nu», 7S« pe» eol- l«ai. Mtalaa» ehma for aiacia to-rttoa. I5e. Tka Vavao. M M baat admtiiiBi aaadiam aaoBg Ika Ftoal* *ae>b la Caaada. laa atta »Ulato ttkaaaa «M »aattaau aiutmlliaf brtee>aana>. Ux}c«takia «adahaa» BlkkaaaäMftaJa» I — i i i i i m i ni aUaalUt J . V. K A i a t A S T O . liikkaenhamja. • • Uhtaas atottaja. n-rtaaia» p k U oUa kaettaitaaa ktUa • »». na«a»7»lwli»ts adelUaMj aiMpIhlal. No. 250 II Amerikan työvienliiton 49:s vuosl-konventdoni, mikä päätä istuntonsa muutazna päivä «itten Toronttm kaupungissa, asetti varmasti tienviltta-pylvääseensä nuolen, joka "osottaa, Johtaa oikeistoon". Konventsionlssa V««sdaa toiabaai Baaaaatt. 30T. Kaekay BalUfa». 4 Oaikja S», Pakalto «iJ6V. Tayaadea fcoMtoiit libaity BstUias. « Lnea. S», Pahalla lOSa. PaKioaota» Bes » . Sodbtry, Oar paiaa {a latoao: Ubcity BoOdlaf, ST Von» S t . Pahalla VKim. pidetyt lukuisat valtiomiesten, rauta-tleporhojen. militaristien. Ja kaikenlaisten fakiirien ylistyspuheet osotta-vat, että Amerikan työväenmtto on hyvässä sopusoinnussa kai>italismin lakeijain kanssa. J a ne vastaukset, mitkä konventsitmi presidentU Greenin Paperipulien tekijäin järjestänunen Ontariossa Työläisten ammatillisen järj'estämistyon menestykselliselle harjot-tamiselle ei ole kaikkina aikoina olemass^ yhtä suoluiiia mahdollisuuksia. Yleben lamaannustilan vallitseminen määrätyn teollisuuden alalla osottautuu verraten vaikeaksi esteeksi sen työläisten menestykselliselle järjestämbtyolle. Nuo ovat niin sanottuja objektiivisia, ulkokohtaisia 'tekijöitä. Subjektiivisilla, sisäisillä tekijöillä ön monessa tapauksessa yhtä suuri ellei suurempaa merkitystä työläisten järjestämismahdollisuuksiin kuin mitä objektiivisilla tekijöillä on. Jonkun teollisuus- tai ammattialan järjestökoneisto rahavaroineen, järjestäjineen y.m. 'muo- • dostaa tuon subjektiivisen tckijäii. - Missä määrin Ontarion paperipuiden tekijöillä on yllälueteltuja - mahdollisuuksia tehokkaan järjestäraistyön tekemiselle? ""Vast^lcaän julkaistiin porvarillisissa sanomalehdissä tiedonanto, minkä mukaan Sudburyn, Thunder JBayn, Rainy Kiverin Ja Kenoran piireissä tullaan ensi .talven aikana hakkauttamaan noin 750,(H)0 koortia paperipuita, jota varten tarvitaan likimäärin kymmenentuhatta miestä. Paperipuiden tuotannon alalla on siis ilmeinen nousukausi, mikä avaa pdnjan laajakantoiselle järjestämistyölle paperipuiden tekijäin keskuudessa. Puutavaratyöläisten teollisuusliiton toimesta on viime'paivitfä^^f-detty erinäisillä alueilla paperipuiden tekijäin neuvottelukokoHli^ia, j'pis-sa on todettu paperipuukämpillä vallitsevat kurjat työehdot javnälkäp;?!-. kat sekä seikkaperäisesti järjestetty laajakantoinen järjestämisi7ntäy8 itsekunkin alueen Vominaisteh vaatimusten perusteella. Järjestökoneisto on siis kaikkialla 1 aitettu käyntikuntoon, asetettu Välittömät vaatimukset minimipalkkaan, työehtoihin, y.m.- nähden perustalla, mikä vastaa pa-peripuidei^: tekijäin välttämättömiä tarpeita, ja niin ollen kannustaa ja kiihottaa i^eitä järjestäytymään. Rahavarojen puute lienee puutavara-työläisten teollisuusliitolla tällä erää. vaikeimpana esteenä ryhtymiselle paperipuiden tekijäin voimaperäiseen- järjestämistyöhön, mutta sekin tulee melkoisesti autettua silläi kun kommunistisen puolueen ja suomalaisen järjestön Ja ukrainalaisen järjestön yksiköt vaihtavat mahdollisimman pian rahaksi niille lähetetyt 25 sentin kuponklvihkoset, joista taannoin mainittiin tässä lehdessä. \. . K a i k k i seikat siis viittaavat siihen, että Ontarion paperipuiden tekijäin järj^tämiselle ovat mitä parhaat edellytykset tällä haavaa.- jos . järjestämistyöhön käydään käsiksi systemaattisesti, yoimaperäisesti ja ' todellbella vakaumuksella^ saatetaan puutavaratyöläisten teollisuusliiton nykyistä^äs^n^aarää kohottaa kahdellasadalla, jopa kolmella-sadalla prosentilla. Vapaus tulee Ikaiken'vointinsa mukaan edistämä^^ paperipuiden tekijäin järjestämisryntäystä, mikä oh erbuaraattoniaha < osana yleisestä järjestymättömien järjestämisestä. . Ontarion vaalit ja ^kansanvaltmstttt^^ Ontariossa on parhaillaan käynnissä vaalitaistelu edustajain' valit-sembeks^ maaku^an^parlamenttiin. Riistäjäluokan jäsenet Ja heidän kaikenkaivais^-^kstyrihsi'V Ontariossa kuten muuallakin, että parlamentaarinen hallitusmuoto pohjustuu kansanvaUabuuteeh^^^^^^ p^ min kuiq mikään muu hallitusmuoto: Kansalla on muka tilaisuus vaalien kautta itse määrätä, ketkä tulevat toimimaan heidän '^palvelijoinaan" lainlaatijakunnassa. Viime päivieiv tapahtumat Torontossa, ja muuallakin, verraten räikeästi toteavat, että parlamentaarinen kansanvaltaisuus on ölemaSJsa vain hallitsevan luokan kannattajia varten. . Työväenluokan ^sej^tl^^ dokkailta, kommunisteilta, ehkäbtiin taasen viime lauantaina maHTdolIi-suus esittää oman vaalipiirinsä äänestäjille mielipiteitään. Toverit Buck ja Sims vangittiin tällä viikolla, kun yrittivät pitää vaalikokousta. Onko se kansanvaltaisuutta, kun kommunistien ei anneta puhua edes vaali-aikana, vaikka ^heitä kuulemaan oli saapunut useita tuhansia käsittävä : työlabjoukko? Eil Se on mitä raainta työväenluokan alistamista kapitalistisen diktatuurin alaiseksi. ^ "^I^telänon työläis- ja piehtilallisäänestäjät! Te tiedätte omista ras- ,lci»ta jcokemuksistänne, että kapitalistinen luokkadiktatuuri kohdistuu • raatajain luokkaa ^ t a a n kaikkina vuoden ailcoina. M^^ tulevissa • vaaleissa; äänenne protestiksi kapitalistista luokkadiktatuuria vastaan. Äänestäkää kommunistisen puolueen ehdokkaita niissä vaalipiireissä, im on konimuni8tbiaehdo}Äaita;'olkiaa' äänestämättä sieiiä,'^^ ei ole kommunistisia ehdokkaita. Kommunistiselle dbdokkaaile annettu ääni • on protesti puhe-, kokoontumis- ja painovapauden sortoa vastaan; se on protesti: hiestytystä ja nälkäpalkkoja vastaan se on protesti pienviljci-lijäin raskasta verottamista vastaan; se on protesti iittjperialistiseh sodan valmbteluita vastaan. Sanalla sanottuna, se on raatajaluokan pi-otesti kapitalistista diktatuuria ja riistoa vastaan. ^'InliimilUnen'* tekstiiliparooni ja pankkiiri Semmoinenkin harvinainen olio on olemassa. Hän on kotoisin North Carolinan valtiosta, missä kaupungit Gastonia ja Marion Ovat tulleet surullisen kuuluisiksi niistä terrorimenetelmistä. Joita tekstiili-paroonit ja heidän palkkahurttansa ovat toimeenjpaimeet elinehtojensa puolesta taistelevia tekstiililakkolaisia vastaan. 'Hänen nimensä on L. L. Jenkins. Suuren inhimillisyytensä kannustamana on hän vastustanut niitä seurauksia, jotka ovat niin räikeinä esiintyneet etelävaltioissa teks-tiilifaerran hyökkäyksissä tckstiilityöläisiä vastaan. Tekstiliparooni Jenkins sai sovinnon aikaan Baldwinin tehtaan ja sen .lakkolaisten kesken Marionin. kaupungissa. Ja .kun tehtailijain taholta "tämä sopimus häikäilemättömästi rikottiin, johtaen työläiset uudelleen lakkoon, lakonrikkurien aseistamiseen sekä kuuden la^olaisen murhaamiseen rikkurien ja hurttien käden kautta, protesteerasi Jenkins möis- U menetelmää vastaan ja vei kukkaseppeleitä murhattujen haudalle. Mentyään Washingtoniin juttelemaan North Carolinasta valittujen kongressiiniesten kanssa Marionin hirmutöistä, tuli hän siellä pian huomaamaan, että muutamat senaattorit tulisivat kaikilla käytettävinään olevilla kdnoilla vastustamaan liittohallituksen alaisen tutkimuksen toi-mittanusta Marionin työläisten murhaamisen johdosta^- Jenkins tii^i täten huomaamaan sen seikan, mikä on luokkatietobille tyoläbille oHiit §ina selviönä, etteivät herrat senaattorit välitä mitään nibtä murhista, Joita tekstiiliparoonien hurtat panevat toimeen North Carolinassa. suun kautta lausui noihin ylistyspu-beihin, riittävät todisteeksi sUtä, että työväenliitto tulee edelleen Jatkamaan petospolitilkkaa työväenluokkaa kohtaan.- Yhdysvaltain tygsihteerl pnhim Konventsionllle pitämässään puhees-aikaan saazmt Canadan työläisten hyväksi, kuten esim. työläisten tapatur-main korvauksen, vanhuudeneläkesää-döksen yjn. Pekka pahotteU sitä seikkaa, kun työpalkat ovat kovin alhaisia Canarittn grtngiriTJS alueilla. Ja sanoi sen Jrtituvan työläisten Järjesty-mättömyydestä. Mutta kun Hamiltonin ^xjestynelden lakkolaisten edustajisto tuH Beenanin puheille, niin työ Ja pääoma tulevat yhdessä an-' nmutamia^helkkoja ääniä taistelevasta kuin Thdysvalloi^akaan ei ote tilaa tamaan 'suurimman avustuksensa ' i h miskunnan fajrvinvoinnille. fdifitämftlTä kunnia-arvoisa ministeri ei voinut tehdä mitään näiden nälkäpalkkoja vastaan talstelevain tjrölälsten hyväksi. Vaikka tokkopa häneltä kukaan saattoi mitään semmoista tosissaan odot-; taakaau. Yököttäviä yUs^rspnheHa Britannian "työväenhantfaiksesta" Konventslonille pi&missään puheissa hämäsivät brittiläiset veljesedusta-aktiivisesti Ja yhtämittaisesti (työn Ja pääoman) yhteistolmtnta-teorlaa kaikenkaltaisessa • teollisuustoiminnassa.'' "Suurten työväenjärjestöjen rakentavina toimenpiteinä el ole semmoisten ammattiliittolilkkeestä. Yksi näistä • IdlpcdlevUle" taistehiäänlstä kuultiin silloin, kun'muut ansiot United Textile VTtakerän. Järjestöille." Varleya , tämän konventslonia edustaja menoon rajottuvat siihen seikkaan, Frank Goiman esitti päätöslauselman, • että hän oli kestitsiJSkomitean pu-vaatien. työväenliiton "ryhtymään e- heenjohtaja. Joka konaitea oU järl telan olosuhteiden parantamiseen." Jestänyt edustalle matkan Niagara Hän väitti, että Gastonian Ja Marionin JPallsille, useita teattereissa käyntejä kotoisten asiain, kuten työtuntien lu-1 ^«rilöylyt. Jolta tehdasparoonit ovat muutamia T. Eaton Co:n kustanta-kumäärän. p a l ^ t a s o n Ja työehtojen! toimeenpanneet Järjestyneitä työläisiä' mla syöminkejä, kompi)anian, joSa laskeminen semmolseUe py^älseUe' vastaan, sekä jtekstdllityölälsten urhea on todennäköisesti ^ k k e i n ankarin teolllsuusrakenteelle, mikä tulisi edis-. vastarinta itsensä suojelemiseksi, ovat järjestyneiden työläisten vastustaja ja suoranaisia seurauksia tehdasporhojen avopajan kannattaja tällä mantereel. käjrtäntöön ottamasta tehotetusta Ia. Lukuunotamatta muutamia pie-rlistcsta. Mainittu päätösesitys hyväk- nempiä myönnytyksiä näitten syöt-syttiln hyvin vähällä keskustelulla, tiläitten hyvälle tuulelle saattamiseksi tämään ihmisten hyvinvointia.'* Samaan aikaan kun sir Henry esitelmöi luokkain välisestä linnarauhasta, osotti hänen Johtonsa alla oleva Canadan kansallinen rautatiejärjestl-mä, mitä tuo linnarauha käytännössä sa mainitsi Yhdysvaltain hallituksen jat — konendes J , T. Brownlle Ja k u - työsihtefiri James J . Davis, -että -ny-! tomcmles J . Bell r - Britannian työ-kyalkatsten tuotantometodien suuri j iäisten taloudellista asemaa ^ököttä-cdistynUhen uusimmanaikaisten konei- \-iiiä ylistyspuheilla työväenpuolueen den kä^täntöönottamisen kautta, tulee "nykyisellä kehitysnopeudella vllden-kymmeoen vuoden kuluessa Johtamaan valtaan nousun "suuresta voitosta" Samalla kuitenkin näiden edustajain puheista kävi ihni. että heillä oli oinat cityksensä työväenpuolueen vallasta He näet huomauttivat, että "työväenpuolue on U o y d Georgen armon alaisena." Presidentti Greenin vastatessa veljesedustajain puheeseen, oli kon-ventionlssa huomattavissa melkoista kiihtymistä. Green seUtti, että miUoin hyvään työväenUitto lÄättää, että nyt on tullut aika sen käydä käsiksi myös politUkkaan, "niin silloin tulee liitto myös vitkastelematta niin telemaan," ihutta hänestä tuntui, että "tällä haavaa edustavat työväen ystävät liittoa hyvin kummassakin edustajakama-rissa." Baotatieporho Thomion puhun Konventslonin äänilajia sympoliäoi ehkä kaikkein parhaiten sir Henry l-homtonin pitämä puhe, "Tämä hetki kiitteli liukasklelisesti Amerikan työ- on kjrpsä,'' sanoi hän, "sen ajatuksen väenliittoa niistä avuista, mitä se on täytäntöönpane:mlselle, aaiinkä mukaan tarkottaa. Rautatiejärjestelmän läntisen alueen konepajoista laskettiin näet lomalle ammatillisen liikkeen byrokraattisten Johtajain suostumuksella, entisten lisäksi 400 miestä, jotta tuon rautatiejärjestelmän arvopapereitten omistajat tulisivat edelleenkin saamaan täyden maksuosotuksen. Sir sUhen, että työläisellä tulee oleinaan käytettävänään paljoa enemmän vapaa- alkaa kuin nykyään Ja että meidän pitäisi ryhtyä kouluissamme opfet-tamaah nousevalle polvelle, miten he parhaiten voisivat tämän Joutoajan käytää." Olisi saattanut varmaankta olla valistavaa kuulla. Jos tuo korkea^ arvoisa fakiiri olisi selvlttänjrt, miten kaksi Ja puolimiljoonaa työtöntä nykyään kuluttavat aikansa Yhdysvalloissa. Mutta^ehän olisi saattanut aikaan e-päsolntua konventsloniin, minkä pää-toiveeha oli kalkkien semmoisten to-siselkkaln välttäminen. Jotka olisivat saaneet aikaan epäsopua hänen (Davisin) henkiheimolalsten keskuuteen. Canadan hallHoksen työministeri Peter Heenan Henry sai osakseen valtavan suoslon-csotuksen. Britannian pääministeri puhua Kunnia-arvoisan Ramsay SlacDo-' naldin puhe ylitti kaikki toiset puheet silkalla joutavuudellaan. Siurullisen kuuluisan John K Lewisin ollessa etunenässä saattoi kansainvälisten (?) liittojen presidenteistä muodostettu henkivartiokaarti Ramsayn puhujalavalle Ja syöttlläsedustajat seisoivat e-räänlaisessa kunnia-asennossa Ram-sayn saapuessa kokoushuoneeseen. Ramsayn puhe oli Jonkunlainen sentimentaalinen sekasoppa, käsitellen työväen suursaavutuksia kehityksellisen prosessin avulla, Ja se veti hyvin vertoja (uskon haihattelija) Aimee Semp-le MacPhersonin lauantai-illan herä-tyskokousten menoille. Heikkoja taistelnääniä Kaksi eri kertaa.oli havaittavissapa väitti. lukuiinottamatta presidentin vetoomusta "yleisön myötäuntoon". . Merimiesten Uiton presidentti Andrew Puruseth sanoi, että konventioni on tuomittu perikatoon'työväenjärjestönä sen takia, etä se kieltäytyy taistelemasta. Konventsloniss& el oUut ainoatakaan miestä, j o ^ olisi kannattanut Purusethia, kun hän kehotti konventslonin taistelemaan työväen oikeuksien puolesta. "rUkää sanoko minulle, että teillä on sisua mennä vankilaan oikeuksien puolesta, koska teillä ei sitä ole." "Ja tässä huoneessa el ole a i noatakaan" miestä. Joka uskaltaisi nousta seisomaan ja kieltää tuon väitteen." Puheensa lopussa vaati Puruseth konventslonin ryhtymään taisteluun estetuomloita Ja raukkamaisia sopimuksia vastaan, "muuten saattaa käydä nUn,'että te ette tule liittona kokoontumaan enää monenakaan vuotena," lausui hän. Canadan h ^ t o s myöntänyt $2,500 kestiteemiseen Kysymys teolUsuusUittojen perustamisesta aiheutti melkoisen keskustelun; ja vaikkapa konventioni kokonaisuudessaan vastusti "kilpailevia" liittoja, niin muuan edustaja aina silloin tällöin koetti puolustaa niiden laillisuutta. Tonmtolalnen William Varley tuomitsi "kilpailevat" järjestöt "että Canadassa paremmin myönsi Canadan liittohallitus 2,Soa dollarin lahjotuksen kestltsemiskomi-teah rahaston kartuttamiseksi. Amerikan legionan kansallinen komentaja majuri Blodehhfilmar esitti mVös konventsionllle tervehdyksensä Ja vaati, että ystävälliset suhteet ja läheinen yhteistoiminta tulisi edelleen Jatkumaan hänen edustamansa Järjestön Ja työväenlllton kesken i h - mlskiuman yleiseksi hyvinvoinniksi. Ammatillisen liikkeen periaatteet hylättiin Täten sivuutettiin laasen yksi virs-tantolppa. Amerikan työväenluokan ylempää kerrosta . lahjotaan Ja turmellaan sen takia, että. se voisi paremmin täyttää historiallisen tehtävänsä suurten, ammattttaidottomain ja puolittain ammattitaitoisten työläisjoukkojen kavaltamisia Ja pettämisessä. Jotka täHä haavaa taistelevat selkä seinässä kaikkia taantumuksen voimia vastaan. Työväenlli-ton 49:s konventsioni ylitti kaiken sen, mikä milloinkaan on kruunaimut Gompersln parhaita päiviä. Tässä konventsionJssa hyljättiin viimeisetkin rippeet ammatillisen liikkeen periaatteista ja työväenliitto tunnustetaan nyt "nykyisen teollisen, kehityksen eräänä moraalisena piahtlna." T. A. EWAN. Torontoii uutisia j "ROINItAN TALOSSA" , Osaston näyttämö eslttäää lauantai- Iltana, lokakuun 26 päivänä tämän paljon pidetyn kansannäytelmän, jo-te ; vuosikymmeniä on suomalaisilla näyttämöillä esitetty, miitta joka ^ - tä huolimatta yhä uudelleen Ilmestyy ohjelmistoon siellä ja täällä. Niinpä' meidänkin näyttämö päätti taasen e-slttää tämän pidetyn näytehnän, kos-ca jo oh pitkä aika viime esityksestä. Siis katsomo' tietysti-täsrttyy seuraamaan sitä iloa" j a huvia. Jonka saa katsellessa "Roinilan talon" tapiahtu-mia. Esi^s alkaa kello 8.15 111. yRITYKSEN NAISTEN JÄRJESTÄMÄ OHJELMAILTAMA Sunnuntal-Htana, lokakuun 27 päivänä on osaston huoneustolla Yrityksen naisten ohjelmäUta. Ohjelma on monipuolista jä arvokasta. Mainitta-koont n ^ t e n votmisteluesltykset uuden johtajansa vOhjaamana, laulut Ja kupletit, Joiikolla on toivottava läsnäoloa paikkakunnan yleisöltä. TUal-jsuus alkaa kello kahdeksan illalla. VOIMISTELU- JA URHEILUSEURA , . YRITYKSEN TOIMINTA • 'Osaston voimistelu- Ja urheiluseuran toiminta alkaa olla taasen vilkkaassa käyiuilssä. Harjoituksia pl^vät'miehet tiistaisin, torstaisin Ja sunnuntaisin, alkaen arkl-iltolna kahdeksalta Ja pyhänä kello kymmienen. Pidk-kakunnalla on vielä paljon : seUaisla Heino. Ottakaapa nyt paikkakunnan satalukuinen palvelijatarJoukkO huomioon tämä naisvoimisteluosaston toiminta j a viipymättä astukaa joukolla rivUn. Heidän harjoituksensa ovat kaksi kertaa viikossa, kesfelyiikkO-iltar sin Labor Lyseumilla, älpädiha Ave. Ja sunnuntaisin aBcaen kello kolme o-saston talolla. Miten suuri hyöty onkaan Jokaisen ^tellön terveydelle voimistelun järkiperäisestä käytöstä. Mutta vielä suturemplnyöty tulee olemaan Jokaiselle työläisurheilijalle se, että mukana ollen tidee huomaamaan työläisturheiltin su^eii yhteiskunnalli-; sen mäirkityksen i t » ^ a n ^ pävel^ sessa. — J . itsensä. Jos osasto voi pitää taloa puoli vuotta. Toiset suuruudet naamiohuveissaan tekivät pilaa hommistamme. Mutta pilkka on sattunut omaan nilkkaan. Arthurin omilla aivoillaan a- Jatteleva työväestö on vastannut i r - vistelyihln niin kouraantuntuvasti, että tänä päivänä osaston talo, vaikkapa ahdaskin, seisoo varmasti perustuksillaan. Sitä ei saa enää minkäänlainen t^ölälsurhellun kannattajia, jotka eivät ole urheiluosaston toiminnassa. Öt-^ takaapä j a viipymättä astukaa riviin, sillä mitä suurempi on urheiluosaston jäsenjoukko sitä innostavampi Ja: iilUE)ui9mpL>^^ sen toltnlnta. v NalsvoimisteUjat lurheiluosastossam-me myöskin näyttävät suurta innos-tusta,; he ovat onnistuneet saamaan juiuri hiljan Suomesta tulleen, kokeneen ja kyvyiltään monipuolisen johf tajan, jona toimii toveritar Saixni OSASTON TALON aSpNNUS Nelisen vuotta tai vätlän paremmin sitten S. J . osasto otti nimiinsä rappeutuneen TyökaiisaVv^iäajan • talon. Siitä oljottmn seinät; paikattiin katto ja laitettiin muuten asuttavaan kuntooni Avajaisissa sC' jo ensikerran o-sottautul lilan pieneksi. Mutta sopu antoi tUaa silloin ja on aina antanut. Työläiset ovat torppamme tunteneet emäkseen. Onhan sen ovet olleet air na avoinna työläisten . toiminnalle. Siellä ovat kokoontuneet puolueen orgaanit, osuustbimintayäestö. Suomalaisen järjestön osasto on pitänyt tanakasti vireillä. kulttuurillista työtä. Juttutuvassa on ollut melkein lakkaamatta välttely käyimlssä, joskus ke-veämpIUi^' mutta ii|>^>iviTnin fl^ftiiinpn Ruokalassa on voitu \:mukavasti .jnel-^ kein pilkkahinnalla ^tyydyttää vatsan väathnulcset. Joka ntiirkka on Idrjai-rappuagltatslönl horjuvaan tilaani Se oli mahdollista toistakymmentä vuotta sitten, mutta ihmiset vahingosta viisastuvat. Nyt kuitenkin toiminnan laajentues* i a kävi tilanahtaus aivan sietämättömäksi. Täytyi saada tilaa llsäiä keinolla millä hyvänsä, Harkittuamme a-siaa puoleeni Ja toiseen, päätettiin korjata perinpohjlh' tämä käsillä oleva talo. Sitä jatketaan 24 jalkaa j a katto koko mitalleen nostetasoi, 10 jalkaa korkeammalle. NUnpä saadaan enemmän tilaa Juhlasaliin ja näyttämölle ja kokoushuoneita saadaan kaksi l i sää. Osuusriiokala Tarmolle tulee myös 'laajemmat ajanmukaiset huoneet. ' sillä alakerta Järjestetään ai-väh'uuteen uskoon. Luonnollista, on. että näinkin isot laajennukset tulevat maksamaan huo-mattavaistl. mutta kaikista merkeistä näyttää, että ei tule hätää. Osastolla Itsellään on veloIstSL puhdas talo ja useampia tuhansia rahaQv Sutikin p l - tä ottaa jonkunverran velkaal Me emme ota minkäänlaista kiinnityslainaa, vaan sensijaan otetaan toverllalnojä. Niiden toverilaiman vakuudeksi osasto asettaa omaisuutensa, jokä^ numeror kieltä käyttäen vastaa kolmella ja puolella dollarilla jokaista l a i m ^ i o-tettua yhtä dollaria. Korkoa, tehtyjen päätöksien mukaan, ei makseta yU kuutta prosenttia. Osasto myöskin p i dättää oikeuden maksaa lainan takaim^ UI$esti, oUut £dna: ylösote^^ sin niin pian kuin mahdollista, vUr joutanut taioV tiuskin oh oUui haitta m sisällä silfä antaakaan, porvarien ^vaalinihnareU- päivästä kuin avajaisjuhlat on pidetty. lisissä lalnlaatijakunnissa harjotetaan Hän lupaa käyttää parlamentin puhujalavaa työväenluokan agitatslonlvä-lineenä. Ne lupauksensa hän myös voi täyttää Ja se työväenluokalle on paljon suuremmasta merkityksestä kuin jonkun yksilön plkkimeh välillinen parannus. Täytyisihän jokaisen työläisen Jo ymmärtää, että el sUtä hänelle ole mitään .hyötyä vaikka kuinka hyvän porvarin sinne lähettää. O-mia ja oman luokkansa etuja he siellä vain valvovat Ja kiristävät tiiikem-malle kahletta elättäjänsä kurkkuim. Senhän me näemme Jo. näissä kotoisissa kaupunkien Ja. kuntien pikku-hallltuksissav Jos työläinen sattuu jäs-sakin kadun kulmassa puhiimaäh yhteiskunnallisista kya^rmykslstä oman katsantokantansa mukaan, niin siinil on seidsin seitsemän poliisia kapinoineen tukkimassa suuta. On koetettu joka vuosi aina parempia ja parempia liikemiehiä hallintoihin lähettää, mutta näiden äiskien hallittavana meillä el ole alkeeUislntakäan perustuslain turvaamaa puhevapautta. Ensi lokak 30 p:nä Jokainen äänikelpobien työläinen tekee pavleluksen työväenliikkeelle äänestemäUäSmlthiä tästä vaalipiiristä lainlaatijäkuntaan. , OSASTON TOIMINTA Luulisi kim syrjäinen kurkistaa haalin Ovesta sisälle^ että talo on kokonaan Joutimut roskakasojeno^Ja. puun-rojujen haltiiun. Mutta .ei sihnei^Un- Bään. Toiminta vaan näkyy tulevan tu-lisemtmaksL: Airolan Ville tietysti on pääpukarina. Määrättyinä iltoina hänellä oh ympärillään aikamoinen l i u ta lapsia, kaikennäköisiä' soittokonelta kainaloissa. Asettuvat johonkin nurkkaan jä alkavat pitämään senkin tuhannen elämää. Eäräähä iltana hdnä kutmtellh, kun hän "kängllleeh" l u - uu&ia SUOMALAISEN JÄRJESTÖN OSASTOLLA oU t.k. 6 pnä kokous, jossa mjn. hy-väksyttUn uusiksi Jäseniksi noin pari-kymenta hakijaa, Jotka olivat saapuvilla. Mutta paljon puheenjohtaja luki sellaisten nimiä. Jotka eivät ollet kokouksessa saapuvlllar Uudet jäsenet oli osaston valistuskomitea vär-vänyt; aikaisemmin jäse^iryntäysllta-massa..—^ .Muistakaapa-;.- -.saapua ensi. kokoukseen,* te, Jotica.olette nimenne antaneet siinä mielessä, että yhdytte osastoon, sillä viime kokouksessa teitä ei voitu hyväksyä,, kun ette olleet saapuvilla. M-m. oli jäseneksi pyrkinyt Anna Liisa Mollerus. Hän on ennemmin sanonut kuiUuneensa Suomessa^ Lbtta- Svärd-yhdistykseen jonkun alkaa, joten Johtokunta ehdotti, että hänen p i täisi tehdä Jonkunlainen anteeksipyyntö eli tunnustus, joka julkaistaan Vapaudessa. Kokous hyväksyi johtokunnan ehdotuksen. Ja oU johtokunnalla taasen t.k. 16 pnä kokous, jossa le;>ehempää; ^uin n » ^ ^ yk^tyl* sille keinottelijoille. Naapuriin ne ovat saaneet mennä ja sieltä ne ovat alpi saaneetkin huoneen.; ^ SUlöln kun tätä tsdoä ruvettiin kuix^ nostamaan, tämän näapunn senaikainen hengenjättiläin^ lupasi hirttää Muutamat kapitalististen sanomalehtien kirjeenvaihtajat, jotka olivat kirjottaneet raportteja etelävaltioiden tekstiililakoista kuluvan vuoden aikana, tiedustelivat Jenkinsiltä tämän omaa suhdetta tekstiilityöläisten järjestöihin nähden. Jenkins vastasi, että hänen tehtaissaan ei ole ollut amoatakaan järjestöä, vaikka hän on ollut puuvillatehtailijana kokonaista 41 vuotta j a että hänen työläisensä ovat -*aina olleet tyytyväisiä". Mutta kun Jenkinsiltä kysyttiin, .tahtoisiko hän tehdä sopimuksen tehtaidensa työläisten järjestöä edustavan komitean kanssa, edellyttäen että tämä järjestö kuuluisi Amerikan työväenliittoon, kieltä;^yi tämä inhimillinen tekstiiliparooni, Jenkins antamasta siihen suoraa vastausta. Hän pelkäsi näet joutuvansa toisten tehtailijain ja pankkiirien liyökkä-. yksen esineeksi ja raskaisiin rahallisiin häviöihin. Todellisuudeh valossa katsottuna kadottaa inhimillisestä, tekstiiliparoonista - faniamme tuusui-nen kuva kaiken merkityksensä. Samalla palaa mieliin muuan kohtaus toistakymmentä vuotta takaperin kongressin kaivoskomitean edessä, jolloin sanomalehtiraportterit tiedustelivat nuoremmalta John D. Rockefel- Iqrilta, salliiko hän Colorado Fuel & Iron Co.-kaivosten työläisten järjestäytyä. Kolmea viikkoa myöhemmin saivat Rockefellärih työläiset Lud-lowin verilöylyssä tuta sen, minkä verran oikeulaia heidän hyväsydäminen isäntänsä heille myöntää. Samaa saavat tekstiilityöläiset-odottaa "inhimilliseltä" isännältään. Jokaisen puoluejäsenen, mutta ennenkaikkea jokaisen puolueaktivistin puoluevelvollisuus on kohota yläpuolelle proletariaatin rivi-jäsenjoukkoja ei ainoastaan luokkatietoisuudessa, järjestyneisyydessä ja kurinalaisuudessa, vaan myöskin teoreettisissa tiedoissaan. Parhaimpana keinona ratkaista tämä tehtävä on osallislnmineh marxilais-lemniläiseen opiskeluun. i> - ' Paikalliset toveritI -oyätkln 'Osastpn asettamiin ehtolUn olleet täysin tyytyväisiä Ja. ovat suorastaan lahjoittaneet tuntuvia summia j a toiset' ovat latoaoneet. Täydellinen selostus r a - hastsonisesta tullaan tekemään sittc; kun oh saatu laajennustyöt. loppuun supiitetuksl: Olkoon nyt vaan samAtu -että Jos Jollakin kauempana olevalla työläisellä sattuld olemaan • säästöjä säilytettävänä jossain yksityisessä r a - halaltoksessai' voisi ne välillisesti s i joittaa osastomme rakeimusrahastoon. Jokainen saa olla varma siltä, etta saa omansa-pois. Niin kauan kuin töl-mintconme oh puhtaasti luokkatalste-lupohjalla on mdllä työlälstien kannatus myöskin puolellamme. O. B . U:n loistoaikoinakoottfin tähän naapuritaloon toveril^noja mjn. S. S. osastoilta. Osastojen lataat on kuulemma pakkoluovutettni muka sillä veriikkeel-la. että ne Tiämppellssäkln palvelevat työväen a^aa. MIks'eI, mutta vaan hajoittavassa. tarkotuksessa. ONTARION MAAKUNTAVAALIT Canadan kommuni'>tipuoIue" on ensikerran lähtenyt vaalikamppailuun puhtaasti omalla ohjelmallaan. Port Arthyiin {diiiissä pucdueen äido^aa na (m vanha, tuttavamme toveri Smith. Jokaisen äänioikeutetun työläisen Ja kantofarmiarin On astuttava käyttämään äänioikeuttaan. Toveri Smith ei tosin, kanna hyvän miehen titteliä porviarimsessä mldes^ eilS enn6l,:että nämä kappaleet pitää har-jotella öiketa hyväksL Avajaisissa ne sitte soitetaan. Tolana Iltoina VtUe ^föseei^'''nii^ilslä miehiä "^laulsonaan; kuuluu pitävän jokaisen antaa ääntä tulla suun täydeltä. Näytelmiä kuuluu olevan vdvälsta viisi kappaletta harjoituksen alla. SUhen pesuvedeksi a-vajaiskaprpale "itsevaltiasta väkevämpi". Lisäksi lauantaiyöt ViU^ on ''käh-gin" kanssa kiertämässä kyliä kuta Jerusalemta suutari. Mistä löytävät lavan, nita «sittävät hauskan huvlnäy-tehnän "Aviolilttokoulu", laulelevat yllämainittu henkilö oli saapuviUa Ja hän allekirjoitti sehraavaslsältöisen anteeksipyynnön, jonka Johtokunta hs^fäksiyi: Täten tuxmustan j a samalla kadun tekoani, että olen ajattelemattomuudessani yhtynyt Ja kuulunut Suomessa oUessani Lotta-Svärd-yhdlstykseen Jonkun aikaa Ja K^ydän, että mtaua tästä lähtien toverina kohdeltaisiin. Timmlns, lokak, 16 p. 1929. Aima Liisa Mollerus. Koska edellämainittu henkilö on a-slanomaisella tavalla soptaiit osastomme kanssa, pyydänune häntä toverina kohtelemaan. S. j;. Timniinslh osaston johtokunta. N.Sivula K. A . MerlkaUIo, (jiittheehj.) ^^^^^^^^ hauskoja lauluja Ja ^ lopuksi tanssittavat Ihmisiä. 26 p:nä lokakuuta kuuluvat menevän Intolaan. Sinne men-. nään mukaan, ken vaan kynnelle kykenee. KYLLÄ OLISI TAVARAA K U N VAAN PYSTYISI OSTAMAAN Idällä on Jtiuri valmistumassa, uu^ kymmenen sentta kauppa; SUhen tietysti pikapuoUta Ilmestyy myytävää tavaraa.' Miistä he lopuksi saanievat-kan ostajat? Väkiluku el li^äniQr läheskään suhteellisesti kauppojen kans-sa^ Joten niiden pakostakta täytyy ryövätä toistensa kunteja. Osuuskaupan kuluttajapilrin myös oa idtänyt aajeta, koska kertan kuukautinen l i i kevaihto joka kuukausi isonee. ESköhän siinä lopulta käy nön, että tulee tuk-iryöskään lupaa: äänestäJUleen mannaa taivaasta, tuSkta hän lupaa e-des tielsännän japia keUekään. puhumattakaan metsähhakkuuolkenden l u pauksista. Hän vaan lupaa paljastaa ne tihutyöt, mitä yliiSänsä porvaril-kukaupalla työttömiä plkkuUikemiäilä AUTO-ONNETTOMU UDlfi' ovat jo nita JokajÄivälsiä, ettei nIistS kannata paljon kirjoittaakaan, jos niissä el tukkukaupalla kuole ihmisiä Sitäpaitsi kun tälläkta alalla meillä on täällä vähän työjaon takaista, nita ehkä virkaveli pitää hu(äen m a i n i t semisen arvoisten'^uutisten lähettämisestä lehteen. — L V e i ^ n , Que. ÄBcaä onhidttakG ^"KamT ja 'nVmfce^-myypbfi, J o l ^ pidetään / Annex-haälllla 204 Fair-mount. West. Kannattakaa luokkamme lehdistöä menemällä myyjäisito tai lahjoittamalla.Joko rahaa tai tavaraa mainittuun tarkoitukseen. Myyjäisistä voitte ostaa s u n . miesten j a naisten talvitakkeja ja pukuja y j n . tarpeellista tavaraa.; Htethah aasiaa tuntevana voto vakuirtiBw;'että m tulee suurenmoisimmt mitä täällä suur- Mohtrealläsa on työläisten toimesta milloinkaan järjestetty. • . .Kovaavaa a^an vääristelyä Tässä taannen sattui Galt Avenuella auto-ohhettomuus. JoHota erään ftyöläiseh poika joutui käytävälle ajaneen auton ruhjottavaksi Ja iseuraa-vsna päivänä «Montreal Star" kirjoitti , tapahtumasta, että tapatunna oli pojan syy, sillä häh cdi muka Jups-su auton eteen. : Kuljta Juuri' tcqpat^uzinan .Jälkeen mainitun auton sivuitse, i J 4 ^ 9'^ tunnt aivan ylös käytävälle, nita pitkälle, että kalkki sen neljä pyörää, olivat jalkakäytävällä. Ihmetyttää suuresti, että jnolksikä leMessähncmia^ tapaturma pojan syyksi E i poikasta alleklijolttaneen: mielestä sovi siitä syyttää, että auto. ajaa 4rasenta. pB(d-f J2 i u 40c lähi 60c lähe 99, 80c $79.99 \ $80.00— kaiselta sadalta < Sählcosan ovat 1 hetykäi Snomen : Kurssi men n = Laiva] = myydj Tiedu f 1 Y l i k Suomen : tämän VB nen lähet ci perille. Joulu] Phonograp] Lähett | i osötteella: VA 1 ^innntinminouuiiuiiu Ita katua, väist I tulevaa autoa : Itää käytävälle, (tJlut jalankulldj Ihan niillä ] llierroilla oikeus jviäkta j a vielä (tapaturmien'ai] leivät nostane [kun rytSMssä. Jtupyörä. Tosta Ika ja muuten Ihan olikta vaii Itonajaja oli s (jotka tapahtua ivät suuresö m i i [porteerättu. 10 mailin ji |p:nä pidettiin [juoksukilpailu ' I osanotto oli hy {kilpailua seuraa (kp. Kilpailut ji I klubi" Ja palkit (san pokaalia. Ji Jdonta suomais [Ruotsalainen ja J parhaimman aji 15.5 min. 38 sek jmin. S3 sek. 3) (sek. 4) Budge. 5 North Katsomme ehi Itava luokka t{ Ituomme! Julki liäifilä havatatoji iOn aivan 'väitt lihmiDen suimtai Ixniseen Itsensä. Kun tuU puhi lEsko: Ei nää nykyis Icle mitään, turl iToista se oli c Ismota oU elämi Ikaa. Sai mies 1 lkm eikä siitä t Ivaan vaallkonell lihan selvänä ja Iniin rrfiua mei Ikuin mitä se oli. Isymykseen sella •tutkinnot kuta i Insesi on, oletko j Ikotko sinä Juihali •se vietlta vaaUp •vetää. Ja kun •taistelu, nita d liaaksetäln. jo e IkaUe mi^Dlkääh, Ikanjuuressa; Nih Itääkin äänesti ke Tvän kalkkia ehi Jjotta UtaJsx^': oU ^Hardta. taäa^ ~ niin täynnä hsa äänestäi dtata pftsld) ' ^Qlota vaaä yhi vat ne sitte tedc p Tcdtta^ denuA
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 23, 1929 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1929-10-23 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus291023 |
Description
Title | 1929-10-23-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | y Smi2 Keskjyiikkona, lokak. 2a p;iiä ^ Wed., Qct 23 N o . 250 — 1929 ?1 VAPAUS VAPAOS OOMttr) •t ifca P M OiBtm Dmptnnm, Otuva. u aaeaBd C I M sttur. A. VAABA. T O I M I T T A J A T » B. A. TE.NHUKEN. M. PAHKER (Potjiatilo), A. P A I V I O. TOJiUSHUnfATt 1 «fc. $LSa. « idk tXM. S kk. O J S Ja 1 kk. «1X0. — rhijmlteShln Ja • t 1 «k. IfjOO; C U . O J A , > kk. «2il0 J» J kk. » J O . •akE naaO* OatOTDSHI N N A T V A P A V O E S S A t ^ „ ,.ff.C.^fJrait.a. ikt^a aaWettaiknMTlT SIwIXn»f fnk»a^ithar. T» JOSOOe kkika«iit a.k aUitaJaO. - S kAarntoalai.i tt—oo . S«y«a«tyfafilHf nn«fi2ik^trt" *«;1?X!0j ^ka ita ^ ^ ^ f f . . » < i » « » - v « * ctjOO kaita, SOe Uaimakas kittodaaMcUa ui Mi««^b>7ltS. — ftalnr»tntla.tet ja ^ MsnUaatBkMt SOc».kerta, «JO kolma kaitaa. — TiUpUOmaUMlim Ja flaofaM»antf«ria* oa. «adit- «aaMb IZkataoZfl OooisAista f H i a f . . Gaaatal mivaii^ nu», 7S« pe» eol- l«ai. Mtalaa» ehma for aiacia to-rttoa. I5e. Tka Vavao. M M baat admtiiiBi aaadiam aaoBg Ika Ftoal* *ae>b la Caaada. laa atta »Ulato ttkaaaa «M »aattaau aiutmlliaf brtee>aana>. Ux}c«takia «adahaa» BlkkaaaäMftaJa» I — i i i i i m i ni aUaalUt J . V. K A i a t A S T O . liikkaenhamja. • • Uhtaas atottaja. n-rtaaia» p k U oUa kaettaitaaa ktUa • »». na«a»7»lwli»ts adelUaMj aiMpIhlal. No. 250 II Amerikan työvienliiton 49:s vuosl-konventdoni, mikä päätä istuntonsa muutazna päivä «itten Toronttm kaupungissa, asetti varmasti tienviltta-pylvääseensä nuolen, joka "osottaa, Johtaa oikeistoon". Konventsionlssa V««sdaa toiabaai Baaaaatt. 30T. Kaekay BalUfa». 4 Oaikja S», Pakalto «iJ6V. Tayaadea fcoMtoiit libaity BstUias. « Lnea. S», Pahalla lOSa. PaKioaota» Bes » . Sodbtry, Oar paiaa {a latoao: Ubcity BoOdlaf, ST Von» S t . Pahalla VKim. pidetyt lukuisat valtiomiesten, rauta-tleporhojen. militaristien. Ja kaikenlaisten fakiirien ylistyspuheet osotta-vat, että Amerikan työväenmtto on hyvässä sopusoinnussa kai>italismin lakeijain kanssa. J a ne vastaukset, mitkä konventsitmi presidentU Greenin Paperipulien tekijäin järjestänunen Ontariossa Työläisten ammatillisen järj'estämistyon menestykselliselle harjot-tamiselle ei ole kaikkina aikoina olemass^ yhtä suoluiiia mahdollisuuksia. Yleben lamaannustilan vallitseminen määrätyn teollisuuden alalla osottautuu verraten vaikeaksi esteeksi sen työläisten menestykselliselle järjestämbtyolle. Nuo ovat niin sanottuja objektiivisia, ulkokohtaisia 'tekijöitä. Subjektiivisilla, sisäisillä tekijöillä ön monessa tapauksessa yhtä suuri ellei suurempaa merkitystä työläisten järjestämismahdollisuuksiin kuin mitä objektiivisilla tekijöillä on. Jonkun teollisuus- tai ammattialan järjestökoneisto rahavaroineen, järjestäjineen y.m. 'muo- • dostaa tuon subjektiivisen tckijäii. - Missä määrin Ontarion paperipuiden tekijöillä on yllälueteltuja - mahdollisuuksia tehokkaan järjestäraistyön tekemiselle? ""Vast^lcaän julkaistiin porvarillisissa sanomalehdissä tiedonanto, minkä mukaan Sudburyn, Thunder JBayn, Rainy Kiverin Ja Kenoran piireissä tullaan ensi .talven aikana hakkauttamaan noin 750,(H)0 koortia paperipuita, jota varten tarvitaan likimäärin kymmenentuhatta miestä. Paperipuiden tuotannon alalla on siis ilmeinen nousukausi, mikä avaa pdnjan laajakantoiselle järjestämistyölle paperipuiden tekijäin keskuudessa. Puutavaratyöläisten teollisuusliiton toimesta on viime'paivitfä^^f-detty erinäisillä alueilla paperipuiden tekijäin neuvottelukokoHli^ia, j'pis-sa on todettu paperipuukämpillä vallitsevat kurjat työehdot javnälkäp;?!-. kat sekä seikkaperäisesti järjestetty laajakantoinen järjestämisi7ntäy8 itsekunkin alueen Vominaisteh vaatimusten perusteella. Järjestökoneisto on siis kaikkialla 1 aitettu käyntikuntoon, asetettu Välittömät vaatimukset minimipalkkaan, työehtoihin, y.m.- nähden perustalla, mikä vastaa pa-peripuidei^: tekijäin välttämättömiä tarpeita, ja niin ollen kannustaa ja kiihottaa i^eitä järjestäytymään. Rahavarojen puute lienee puutavara-työläisten teollisuusliitolla tällä erää. vaikeimpana esteenä ryhtymiselle paperipuiden tekijäin voimaperäiseen- järjestämistyöhön, mutta sekin tulee melkoisesti autettua silläi kun kommunistisen puolueen ja suomalaisen järjestön Ja ukrainalaisen järjestön yksiköt vaihtavat mahdollisimman pian rahaksi niille lähetetyt 25 sentin kuponklvihkoset, joista taannoin mainittiin tässä lehdessä. \. . K a i k k i seikat siis viittaavat siihen, että Ontarion paperipuiden tekijäin järj^tämiselle ovat mitä parhaat edellytykset tällä haavaa.- jos . järjestämistyöhön käydään käsiksi systemaattisesti, yoimaperäisesti ja ' todellbella vakaumuksella^ saatetaan puutavaratyöläisten teollisuusliiton nykyistä^äs^n^aarää kohottaa kahdellasadalla, jopa kolmella-sadalla prosentilla. Vapaus tulee Ikaiken'vointinsa mukaan edistämä^^ paperipuiden tekijäin järjestämisryntäystä, mikä oh erbuaraattoniaha < osana yleisestä järjestymättömien järjestämisestä. . Ontarion vaalit ja ^kansanvaltmstttt^^ Ontariossa on parhaillaan käynnissä vaalitaistelu edustajain' valit-sembeks^ maaku^an^parlamenttiin. Riistäjäluokan jäsenet Ja heidän kaikenkaivais^-^kstyrihsi'V Ontariossa kuten muuallakin, että parlamentaarinen hallitusmuoto pohjustuu kansanvaUabuuteeh^^^^^^ p^ min kuiq mikään muu hallitusmuoto: Kansalla on muka tilaisuus vaalien kautta itse määrätä, ketkä tulevat toimimaan heidän '^palvelijoinaan" lainlaatijakunnassa. Viime päivieiv tapahtumat Torontossa, ja muuallakin, verraten räikeästi toteavat, että parlamentaarinen kansanvaltaisuus on ölemaSJsa vain hallitsevan luokan kannattajia varten. . Työväenluokan ^sej^tl^^ dokkailta, kommunisteilta, ehkäbtiin taasen viime lauantaina maHTdolIi-suus esittää oman vaalipiirinsä äänestäjille mielipiteitään. Toverit Buck ja Sims vangittiin tällä viikolla, kun yrittivät pitää vaalikokousta. Onko se kansanvaltaisuutta, kun kommunistien ei anneta puhua edes vaali-aikana, vaikka ^heitä kuulemaan oli saapunut useita tuhansia käsittävä : työlabjoukko? Eil Se on mitä raainta työväenluokan alistamista kapitalistisen diktatuurin alaiseksi. ^ "^I^telänon työläis- ja piehtilallisäänestäjät! Te tiedätte omista ras- ,lci»ta jcokemuksistänne, että kapitalistinen luokkadiktatuuri kohdistuu • raatajain luokkaa ^ t a a n kaikkina vuoden ailcoina. M^^ tulevissa • vaaleissa; äänenne protestiksi kapitalistista luokkadiktatuuria vastaan. Äänestäkää kommunistisen puolueen ehdokkaita niissä vaalipiireissä, im on konimuni8tbiaehdo}Äaita;'olkiaa' äänestämättä sieiiä,'^^ ei ole kommunistisia ehdokkaita. Kommunistiselle dbdokkaaile annettu ääni • on protesti puhe-, kokoontumis- ja painovapauden sortoa vastaan; se on protesti: hiestytystä ja nälkäpalkkoja vastaan se on protesti pienviljci-lijäin raskasta verottamista vastaan; se on protesti iittjperialistiseh sodan valmbteluita vastaan. Sanalla sanottuna, se on raatajaluokan pi-otesti kapitalistista diktatuuria ja riistoa vastaan. ^'InliimilUnen'* tekstiiliparooni ja pankkiiri Semmoinenkin harvinainen olio on olemassa. Hän on kotoisin North Carolinan valtiosta, missä kaupungit Gastonia ja Marion Ovat tulleet surullisen kuuluisiksi niistä terrorimenetelmistä. Joita tekstiili-paroonit ja heidän palkkahurttansa ovat toimeenjpaimeet elinehtojensa puolesta taistelevia tekstiililakkolaisia vastaan. 'Hänen nimensä on L. L. Jenkins. Suuren inhimillisyytensä kannustamana on hän vastustanut niitä seurauksia, jotka ovat niin räikeinä esiintyneet etelävaltioissa teks-tiilifaerran hyökkäyksissä tckstiilityöläisiä vastaan. Tekstiliparooni Jenkins sai sovinnon aikaan Baldwinin tehtaan ja sen .lakkolaisten kesken Marionin. kaupungissa. Ja .kun tehtailijain taholta "tämä sopimus häikäilemättömästi rikottiin, johtaen työläiset uudelleen lakkoon, lakonrikkurien aseistamiseen sekä kuuden la^olaisen murhaamiseen rikkurien ja hurttien käden kautta, protesteerasi Jenkins möis- U menetelmää vastaan ja vei kukkaseppeleitä murhattujen haudalle. Mentyään Washingtoniin juttelemaan North Carolinasta valittujen kongressiiniesten kanssa Marionin hirmutöistä, tuli hän siellä pian huomaamaan, että muutamat senaattorit tulisivat kaikilla käytettävinään olevilla kdnoilla vastustamaan liittohallituksen alaisen tutkimuksen toi-mittanusta Marionin työläisten murhaamisen johdosta^- Jenkins tii^i täten huomaamaan sen seikan, mikä on luokkatietobille tyoläbille oHiit §ina selviönä, etteivät herrat senaattorit välitä mitään nibtä murhista, Joita tekstiiliparoonien hurtat panevat toimeen North Carolinassa. suun kautta lausui noihin ylistyspu-beihin, riittävät todisteeksi sUtä, että työväenliitto tulee edelleen Jatkamaan petospolitilkkaa työväenluokkaa kohtaan.- Yhdysvaltain tygsihteerl pnhim Konventsionllle pitämässään puhees-aikaan saazmt Canadan työläisten hyväksi, kuten esim. työläisten tapatur-main korvauksen, vanhuudeneläkesää-döksen yjn. Pekka pahotteU sitä seikkaa, kun työpalkat ovat kovin alhaisia Canarittn grtngiriTJS alueilla. Ja sanoi sen Jrtituvan työläisten Järjesty-mättömyydestä. Mutta kun Hamiltonin ^xjestynelden lakkolaisten edustajisto tuH Beenanin puheille, niin työ Ja pääoma tulevat yhdessä an-' nmutamia^helkkoja ääniä taistelevasta kuin Thdysvalloi^akaan ei ote tilaa tamaan 'suurimman avustuksensa ' i h miskunnan fajrvinvoinnille. fdifitämftlTä kunnia-arvoisa ministeri ei voinut tehdä mitään näiden nälkäpalkkoja vastaan talstelevain tjrölälsten hyväksi. Vaikka tokkopa häneltä kukaan saattoi mitään semmoista tosissaan odot-; taakaau. Yököttäviä yUs^rspnheHa Britannian "työväenhantfaiksesta" Konventslonille pi&missään puheissa hämäsivät brittiläiset veljesedusta-aktiivisesti Ja yhtämittaisesti (työn Ja pääoman) yhteistolmtnta-teorlaa kaikenkaltaisessa • teollisuustoiminnassa.'' "Suurten työväenjärjestöjen rakentavina toimenpiteinä el ole semmoisten ammattiliittolilkkeestä. Yksi näistä • IdlpcdlevUle" taistehiäänlstä kuultiin silloin, kun'muut ansiot United Textile VTtakerän. Järjestöille." Varleya , tämän konventslonia edustaja menoon rajottuvat siihen seikkaan, Frank Goiman esitti päätöslauselman, • että hän oli kestitsiJSkomitean pu-vaatien. työväenliiton "ryhtymään e- heenjohtaja. Joka konaitea oU järl telan olosuhteiden parantamiseen." Jestänyt edustalle matkan Niagara Hän väitti, että Gastonian Ja Marionin JPallsille, useita teattereissa käyntejä kotoisten asiain, kuten työtuntien lu-1 ^«rilöylyt. Jolta tehdasparoonit ovat muutamia T. Eaton Co:n kustanta-kumäärän. p a l ^ t a s o n Ja työehtojen! toimeenpanneet Järjestyneitä työläisiä' mla syöminkejä, kompi)anian, joSa laskeminen semmolseUe py^älseUe' vastaan, sekä jtekstdllityölälsten urhea on todennäköisesti ^ k k e i n ankarin teolllsuusrakenteelle, mikä tulisi edis-. vastarinta itsensä suojelemiseksi, ovat järjestyneiden työläisten vastustaja ja suoranaisia seurauksia tehdasporhojen avopajan kannattaja tällä mantereel. käjrtäntöön ottamasta tehotetusta Ia. Lukuunotamatta muutamia pie-rlistcsta. Mainittu päätösesitys hyväk- nempiä myönnytyksiä näitten syöt-syttiln hyvin vähällä keskustelulla, tiläitten hyvälle tuulelle saattamiseksi tämään ihmisten hyvinvointia.'* Samaan aikaan kun sir Henry esitelmöi luokkain välisestä linnarauhasta, osotti hänen Johtonsa alla oleva Canadan kansallinen rautatiejärjestl-mä, mitä tuo linnarauha käytännössä sa mainitsi Yhdysvaltain hallituksen jat — konendes J , T. Brownlle Ja k u - työsihtefiri James J . Davis, -että -ny-! tomcmles J . Bell r - Britannian työ-kyalkatsten tuotantometodien suuri j iäisten taloudellista asemaa ^ököttä-cdistynUhen uusimmanaikaisten konei- \-iiiä ylistyspuheilla työväenpuolueen den kä^täntöönottamisen kautta, tulee "nykyisellä kehitysnopeudella vllden-kymmeoen vuoden kuluessa Johtamaan valtaan nousun "suuresta voitosta" Samalla kuitenkin näiden edustajain puheista kävi ihni. että heillä oli oinat cityksensä työväenpuolueen vallasta He näet huomauttivat, että "työväenpuolue on U o y d Georgen armon alaisena." Presidentti Greenin vastatessa veljesedustajain puheeseen, oli kon-ventionlssa huomattavissa melkoista kiihtymistä. Green seUtti, että miUoin hyvään työväenUitto lÄättää, että nyt on tullut aika sen käydä käsiksi myös politUkkaan, "niin silloin tulee liitto myös vitkastelematta niin telemaan," ihutta hänestä tuntui, että "tällä haavaa edustavat työväen ystävät liittoa hyvin kummassakin edustajakama-rissa." Baotatieporho Thomion puhun Konventslonin äänilajia sympoliäoi ehkä kaikkein parhaiten sir Henry l-homtonin pitämä puhe, "Tämä hetki kiitteli liukasklelisesti Amerikan työ- on kjrpsä,'' sanoi hän, "sen ajatuksen väenliittoa niistä avuista, mitä se on täytäntöönpane:mlselle, aaiinkä mukaan tarkottaa. Rautatiejärjestelmän läntisen alueen konepajoista laskettiin näet lomalle ammatillisen liikkeen byrokraattisten Johtajain suostumuksella, entisten lisäksi 400 miestä, jotta tuon rautatiejärjestelmän arvopapereitten omistajat tulisivat edelleenkin saamaan täyden maksuosotuksen. Sir sUhen, että työläisellä tulee oleinaan käytettävänään paljoa enemmän vapaa- alkaa kuin nykyään Ja että meidän pitäisi ryhtyä kouluissamme opfet-tamaah nousevalle polvelle, miten he parhaiten voisivat tämän Joutoajan käytää." Olisi saattanut varmaankta olla valistavaa kuulla. Jos tuo korkea^ arvoisa fakiiri olisi selvlttänjrt, miten kaksi Ja puolimiljoonaa työtöntä nykyään kuluttavat aikansa Yhdysvalloissa. Mutta^ehän olisi saattanut aikaan e-päsolntua konventsloniin, minkä pää-toiveeha oli kalkkien semmoisten to-siselkkaln välttäminen. Jotka olisivat saaneet aikaan epäsopua hänen (Davisin) henkiheimolalsten keskuuteen. Canadan hallHoksen työministeri Peter Heenan Henry sai osakseen valtavan suoslon-csotuksen. Britannian pääministeri puhua Kunnia-arvoisan Ramsay SlacDo-' naldin puhe ylitti kaikki toiset puheet silkalla joutavuudellaan. Siurullisen kuuluisan John K Lewisin ollessa etunenässä saattoi kansainvälisten (?) liittojen presidenteistä muodostettu henkivartiokaarti Ramsayn puhujalavalle Ja syöttlläsedustajat seisoivat e-räänlaisessa kunnia-asennossa Ram-sayn saapuessa kokoushuoneeseen. Ramsayn puhe oli Jonkunlainen sentimentaalinen sekasoppa, käsitellen työväen suursaavutuksia kehityksellisen prosessin avulla, Ja se veti hyvin vertoja (uskon haihattelija) Aimee Semp-le MacPhersonin lauantai-illan herä-tyskokousten menoille. Heikkoja taistelnääniä Kaksi eri kertaa.oli havaittavissapa väitti. lukuiinottamatta presidentin vetoomusta "yleisön myötäuntoon". . Merimiesten Uiton presidentti Andrew Puruseth sanoi, että konventioni on tuomittu perikatoon'työväenjärjestönä sen takia, etä se kieltäytyy taistelemasta. Konventsloniss& el oUut ainoatakaan miestä, j o ^ olisi kannattanut Purusethia, kun hän kehotti konventslonin taistelemaan työväen oikeuksien puolesta. "rUkää sanoko minulle, että teillä on sisua mennä vankilaan oikeuksien puolesta, koska teillä ei sitä ole." "Ja tässä huoneessa el ole a i noatakaan" miestä. Joka uskaltaisi nousta seisomaan ja kieltää tuon väitteen." Puheensa lopussa vaati Puruseth konventslonin ryhtymään taisteluun estetuomloita Ja raukkamaisia sopimuksia vastaan, "muuten saattaa käydä nUn,'että te ette tule liittona kokoontumaan enää monenakaan vuotena," lausui hän. Canadan h ^ t o s myöntänyt $2,500 kestiteemiseen Kysymys teolUsuusUittojen perustamisesta aiheutti melkoisen keskustelun; ja vaikkapa konventioni kokonaisuudessaan vastusti "kilpailevia" liittoja, niin muuan edustaja aina silloin tällöin koetti puolustaa niiden laillisuutta. Tonmtolalnen William Varley tuomitsi "kilpailevat" järjestöt "että Canadassa paremmin myönsi Canadan liittohallitus 2,Soa dollarin lahjotuksen kestltsemiskomi-teah rahaston kartuttamiseksi. Amerikan legionan kansallinen komentaja majuri Blodehhfilmar esitti mVös konventsionllle tervehdyksensä Ja vaati, että ystävälliset suhteet ja läheinen yhteistoiminta tulisi edelleen Jatkumaan hänen edustamansa Järjestön Ja työväenlllton kesken i h - mlskiuman yleiseksi hyvinvoinniksi. Ammatillisen liikkeen periaatteet hylättiin Täten sivuutettiin laasen yksi virs-tantolppa. Amerikan työväenluokan ylempää kerrosta . lahjotaan Ja turmellaan sen takia, että. se voisi paremmin täyttää historiallisen tehtävänsä suurten, ammattttaidottomain ja puolittain ammattitaitoisten työläisjoukkojen kavaltamisia Ja pettämisessä. Jotka täHä haavaa taistelevat selkä seinässä kaikkia taantumuksen voimia vastaan. Työväenlli-ton 49:s konventsioni ylitti kaiken sen, mikä milloinkaan on kruunaimut Gompersln parhaita päiviä. Tässä konventsionJssa hyljättiin viimeisetkin rippeet ammatillisen liikkeen periaatteista ja työväenliitto tunnustetaan nyt "nykyisen teollisen, kehityksen eräänä moraalisena piahtlna." T. A. EWAN. Torontoii uutisia j "ROINItAN TALOSSA" , Osaston näyttämö eslttäää lauantai- Iltana, lokakuun 26 päivänä tämän paljon pidetyn kansannäytelmän, jo-te ; vuosikymmeniä on suomalaisilla näyttämöillä esitetty, miitta joka ^ - tä huolimatta yhä uudelleen Ilmestyy ohjelmistoon siellä ja täällä. Niinpä' meidänkin näyttämö päätti taasen e-slttää tämän pidetyn näytehnän, kos-ca jo oh pitkä aika viime esityksestä. Siis katsomo' tietysti-täsrttyy seuraamaan sitä iloa" j a huvia. Jonka saa katsellessa "Roinilan talon" tapiahtu-mia. Esi^s alkaa kello 8.15 111. yRITYKSEN NAISTEN JÄRJESTÄMÄ OHJELMAILTAMA Sunnuntal-Htana, lokakuun 27 päivänä on osaston huoneustolla Yrityksen naisten ohjelmäUta. Ohjelma on monipuolista jä arvokasta. Mainitta-koont n ^ t e n votmisteluesltykset uuden johtajansa vOhjaamana, laulut Ja kupletit, Joiikolla on toivottava läsnäoloa paikkakunnan yleisöltä. TUal-jsuus alkaa kello kahdeksan illalla. VOIMISTELU- JA URHEILUSEURA , . YRITYKSEN TOIMINTA • 'Osaston voimistelu- Ja urheiluseuran toiminta alkaa olla taasen vilkkaassa käyiuilssä. Harjoituksia pl^vät'miehet tiistaisin, torstaisin Ja sunnuntaisin, alkaen arkl-iltolna kahdeksalta Ja pyhänä kello kymmienen. Pidk-kakunnalla on vielä paljon : seUaisla Heino. Ottakaapa nyt paikkakunnan satalukuinen palvelijatarJoukkO huomioon tämä naisvoimisteluosaston toiminta j a viipymättä astukaa joukolla rivUn. Heidän harjoituksensa ovat kaksi kertaa viikossa, kesfelyiikkO-iltar sin Labor Lyseumilla, älpädiha Ave. Ja sunnuntaisin aBcaen kello kolme o-saston talolla. Miten suuri hyöty onkaan Jokaisen ^tellön terveydelle voimistelun järkiperäisestä käytöstä. Mutta vielä suturemplnyöty tulee olemaan Jokaiselle työläisurheilijalle se, että mukana ollen tidee huomaamaan työläisturheiltin su^eii yhteiskunnalli-; sen mäirkityksen i t » ^ a n ^ pävel^ sessa. — J . itsensä. Jos osasto voi pitää taloa puoli vuotta. Toiset suuruudet naamiohuveissaan tekivät pilaa hommistamme. Mutta pilkka on sattunut omaan nilkkaan. Arthurin omilla aivoillaan a- Jatteleva työväestö on vastannut i r - vistelyihln niin kouraantuntuvasti, että tänä päivänä osaston talo, vaikkapa ahdaskin, seisoo varmasti perustuksillaan. Sitä ei saa enää minkäänlainen t^ölälsurhellun kannattajia, jotka eivät ole urheiluosaston toiminnassa. Öt-^ takaapä j a viipymättä astukaa riviin, sillä mitä suurempi on urheiluosaston jäsenjoukko sitä innostavampi Ja: iilUE)ui9mpL>^^ sen toltnlnta. v NalsvoimisteUjat lurheiluosastossam-me myöskin näyttävät suurta innos-tusta,; he ovat onnistuneet saamaan juiuri hiljan Suomesta tulleen, kokeneen ja kyvyiltään monipuolisen johf tajan, jona toimii toveritar Saixni OSASTON TALON aSpNNUS Nelisen vuotta tai vätlän paremmin sitten S. J . osasto otti nimiinsä rappeutuneen TyökaiisaVv^iäajan • talon. Siitä oljottmn seinät; paikattiin katto ja laitettiin muuten asuttavaan kuntooni Avajaisissa sC' jo ensikerran o-sottautul lilan pieneksi. Mutta sopu antoi tUaa silloin ja on aina antanut. Työläiset ovat torppamme tunteneet emäkseen. Onhan sen ovet olleet air na avoinna työläisten . toiminnalle. Siellä ovat kokoontuneet puolueen orgaanit, osuustbimintayäestö. Suomalaisen järjestön osasto on pitänyt tanakasti vireillä. kulttuurillista työtä. Juttutuvassa on ollut melkein lakkaamatta välttely käyimlssä, joskus ke-veämpIUi^' mutta ii|>^>iviTnin fl^ftiiinpn Ruokalassa on voitu \:mukavasti .jnel-^ kein pilkkahinnalla ^tyydyttää vatsan väathnulcset. Joka ntiirkka on Idrjai-rappuagltatslönl horjuvaan tilaani Se oli mahdollista toistakymmentä vuotta sitten, mutta ihmiset vahingosta viisastuvat. Nyt kuitenkin toiminnan laajentues* i a kävi tilanahtaus aivan sietämättömäksi. Täytyi saada tilaa llsäiä keinolla millä hyvänsä, Harkittuamme a-siaa puoleeni Ja toiseen, päätettiin korjata perinpohjlh' tämä käsillä oleva talo. Sitä jatketaan 24 jalkaa j a katto koko mitalleen nostetasoi, 10 jalkaa korkeammalle. NUnpä saadaan enemmän tilaa Juhlasaliin ja näyttämölle ja kokoushuoneita saadaan kaksi l i sää. Osuusriiokala Tarmolle tulee myös 'laajemmat ajanmukaiset huoneet. ' sillä alakerta Järjestetään ai-väh'uuteen uskoon. Luonnollista, on. että näinkin isot laajennukset tulevat maksamaan huo-mattavaistl. mutta kaikista merkeistä näyttää, että ei tule hätää. Osastolla Itsellään on veloIstSL puhdas talo ja useampia tuhansia rahaQv Sutikin p l - tä ottaa jonkunverran velkaal Me emme ota minkäänlaista kiinnityslainaa, vaan sensijaan otetaan toverllalnojä. Niiden toverilaiman vakuudeksi osasto asettaa omaisuutensa, jokä^ numeror kieltä käyttäen vastaa kolmella ja puolella dollarilla jokaista l a i m ^ i o-tettua yhtä dollaria. Korkoa, tehtyjen päätöksien mukaan, ei makseta yU kuutta prosenttia. Osasto myöskin p i dättää oikeuden maksaa lainan takaim^ UI$esti, oUut £dna: ylösote^^ sin niin pian kuin mahdollista, vUr joutanut taioV tiuskin oh oUui haitta m sisällä silfä antaakaan, porvarien ^vaalinihnareU- päivästä kuin avajaisjuhlat on pidetty. lisissä lalnlaatijakunnissa harjotetaan Hän lupaa käyttää parlamentin puhujalavaa työväenluokan agitatslonlvä-lineenä. Ne lupauksensa hän myös voi täyttää Ja se työväenluokalle on paljon suuremmasta merkityksestä kuin jonkun yksilön plkkimeh välillinen parannus. Täytyisihän jokaisen työläisen Jo ymmärtää, että el sUtä hänelle ole mitään .hyötyä vaikka kuinka hyvän porvarin sinne lähettää. O-mia ja oman luokkansa etuja he siellä vain valvovat Ja kiristävät tiiikem-malle kahletta elättäjänsä kurkkuim. Senhän me näemme Jo. näissä kotoisissa kaupunkien Ja. kuntien pikku-hallltuksissav Jos työläinen sattuu jäs-sakin kadun kulmassa puhiimaäh yhteiskunnallisista kya^rmykslstä oman katsantokantansa mukaan, niin siinil on seidsin seitsemän poliisia kapinoineen tukkimassa suuta. On koetettu joka vuosi aina parempia ja parempia liikemiehiä hallintoihin lähettää, mutta näiden äiskien hallittavana meillä el ole alkeeUislntakäan perustuslain turvaamaa puhevapautta. Ensi lokak 30 p:nä Jokainen äänikelpobien työläinen tekee pavleluksen työväenliikkeelle äänestemäUäSmlthiä tästä vaalipiiristä lainlaatijäkuntaan. , OSASTON TOIMINTA Luulisi kim syrjäinen kurkistaa haalin Ovesta sisälle^ että talo on kokonaan Joutimut roskakasojeno^Ja. puun-rojujen haltiiun. Mutta .ei sihnei^Un- Bään. Toiminta vaan näkyy tulevan tu-lisemtmaksL: Airolan Ville tietysti on pääpukarina. Määrättyinä iltoina hänellä oh ympärillään aikamoinen l i u ta lapsia, kaikennäköisiä' soittokonelta kainaloissa. Asettuvat johonkin nurkkaan jä alkavat pitämään senkin tuhannen elämää. Eäräähä iltana hdnä kutmtellh, kun hän "kängllleeh" l u - uu&ia SUOMALAISEN JÄRJESTÖN OSASTOLLA oU t.k. 6 pnä kokous, jossa mjn. hy-väksyttUn uusiksi Jäseniksi noin pari-kymenta hakijaa, Jotka olivat saapuvilla. Mutta paljon puheenjohtaja luki sellaisten nimiä. Jotka eivät ollet kokouksessa saapuvlllar Uudet jäsenet oli osaston valistuskomitea vär-vänyt; aikaisemmin jäse^iryntäysllta-massa..—^ .Muistakaapa-;.- -.saapua ensi. kokoukseen,* te, Jotica.olette nimenne antaneet siinä mielessä, että yhdytte osastoon, sillä viime kokouksessa teitä ei voitu hyväksyä,, kun ette olleet saapuvilla. M-m. oli jäseneksi pyrkinyt Anna Liisa Mollerus. Hän on ennemmin sanonut kuiUuneensa Suomessa^ Lbtta- Svärd-yhdistykseen jonkun alkaa, joten Johtokunta ehdotti, että hänen p i täisi tehdä Jonkunlainen anteeksipyyntö eli tunnustus, joka julkaistaan Vapaudessa. Kokous hyväksyi johtokunnan ehdotuksen. Ja oU johtokunnalla taasen t.k. 16 pnä kokous, jossa le;>ehempää; ^uin n » ^ ^ yk^tyl* sille keinottelijoille. Naapuriin ne ovat saaneet mennä ja sieltä ne ovat alpi saaneetkin huoneen.; ^ SUlöln kun tätä tsdoä ruvettiin kuix^ nostamaan, tämän näapunn senaikainen hengenjättiläin^ lupasi hirttää Muutamat kapitalististen sanomalehtien kirjeenvaihtajat, jotka olivat kirjottaneet raportteja etelävaltioiden tekstiililakoista kuluvan vuoden aikana, tiedustelivat Jenkinsiltä tämän omaa suhdetta tekstiilityöläisten järjestöihin nähden. Jenkins vastasi, että hänen tehtaissaan ei ole ollut amoatakaan järjestöä, vaikka hän on ollut puuvillatehtailijana kokonaista 41 vuotta j a että hänen työläisensä ovat -*aina olleet tyytyväisiä". Mutta kun Jenkinsiltä kysyttiin, .tahtoisiko hän tehdä sopimuksen tehtaidensa työläisten järjestöä edustavan komitean kanssa, edellyttäen että tämä järjestö kuuluisi Amerikan työväenliittoon, kieltä;^yi tämä inhimillinen tekstiiliparooni, Jenkins antamasta siihen suoraa vastausta. Hän pelkäsi näet joutuvansa toisten tehtailijain ja pankkiirien liyökkä-. yksen esineeksi ja raskaisiin rahallisiin häviöihin. Todellisuudeh valossa katsottuna kadottaa inhimillisestä, tekstiiliparoonista - faniamme tuusui-nen kuva kaiken merkityksensä. Samalla palaa mieliin muuan kohtaus toistakymmentä vuotta takaperin kongressin kaivoskomitean edessä, jolloin sanomalehtiraportterit tiedustelivat nuoremmalta John D. Rockefel- Iqrilta, salliiko hän Colorado Fuel & Iron Co.-kaivosten työläisten järjestäytyä. Kolmea viikkoa myöhemmin saivat Rockefellärih työläiset Lud-lowin verilöylyssä tuta sen, minkä verran oikeulaia heidän hyväsydäminen isäntänsä heille myöntää. Samaa saavat tekstiilityöläiset-odottaa "inhimilliseltä" isännältään. Jokaisen puoluejäsenen, mutta ennenkaikkea jokaisen puolueaktivistin puoluevelvollisuus on kohota yläpuolelle proletariaatin rivi-jäsenjoukkoja ei ainoastaan luokkatietoisuudessa, järjestyneisyydessä ja kurinalaisuudessa, vaan myöskin teoreettisissa tiedoissaan. Parhaimpana keinona ratkaista tämä tehtävä on osallislnmineh marxilais-lemniläiseen opiskeluun. i> - ' Paikalliset toveritI -oyätkln 'Osastpn asettamiin ehtolUn olleet täysin tyytyväisiä Ja. ovat suorastaan lahjoittaneet tuntuvia summia j a toiset' ovat latoaoneet. Täydellinen selostus r a - hastsonisesta tullaan tekemään sittc; kun oh saatu laajennustyöt. loppuun supiitetuksl: Olkoon nyt vaan samAtu -että Jos Jollakin kauempana olevalla työläisellä sattuld olemaan • säästöjä säilytettävänä jossain yksityisessä r a - halaltoksessai' voisi ne välillisesti s i joittaa osastomme rakeimusrahastoon. Jokainen saa olla varma siltä, etta saa omansa-pois. Niin kauan kuin töl-mintconme oh puhtaasti luokkatalste-lupohjalla on mdllä työlälstien kannatus myöskin puolellamme. O. B . U:n loistoaikoinakoottfin tähän naapuritaloon toveril^noja mjn. S. S. osastoilta. Osastojen lataat on kuulemma pakkoluovutettni muka sillä veriikkeel-la. että ne Tiämppellssäkln palvelevat työväen a^aa. MIks'eI, mutta vaan hajoittavassa. tarkotuksessa. ONTARION MAAKUNTAVAALIT Canadan kommuni'>tipuoIue" on ensikerran lähtenyt vaalikamppailuun puhtaasti omalla ohjelmallaan. Port Arthyiin {diiiissä pucdueen äido^aa na (m vanha, tuttavamme toveri Smith. Jokaisen äänioikeutetun työläisen Ja kantofarmiarin On astuttava käyttämään äänioikeuttaan. Toveri Smith ei tosin, kanna hyvän miehen titteliä porviarimsessä mldes^ eilS enn6l,:että nämä kappaleet pitää har-jotella öiketa hyväksL Avajaisissa ne sitte soitetaan. Tolana Iltoina VtUe ^föseei^'''nii^ilslä miehiä "^laulsonaan; kuuluu pitävän jokaisen antaa ääntä tulla suun täydeltä. Näytelmiä kuuluu olevan vdvälsta viisi kappaletta harjoituksen alla. SUhen pesuvedeksi a-vajaiskaprpale "itsevaltiasta väkevämpi". Lisäksi lauantaiyöt ViU^ on ''käh-gin" kanssa kiertämässä kyliä kuta Jerusalemta suutari. Mistä löytävät lavan, nita «sittävät hauskan huvlnäy-tehnän "Aviolilttokoulu", laulelevat yllämainittu henkilö oli saapuviUa Ja hän allekirjoitti sehraavaslsältöisen anteeksipyynnön, jonka Johtokunta hs^fäksiyi: Täten tuxmustan j a samalla kadun tekoani, että olen ajattelemattomuudessani yhtynyt Ja kuulunut Suomessa oUessani Lotta-Svärd-yhdlstykseen Jonkun aikaa Ja K^ydän, että mtaua tästä lähtien toverina kohdeltaisiin. Timmlns, lokak, 16 p. 1929. Aima Liisa Mollerus. Koska edellämainittu henkilö on a-slanomaisella tavalla soptaiit osastomme kanssa, pyydänune häntä toverina kohtelemaan. S. j;. Timniinslh osaston johtokunta. N.Sivula K. A . MerlkaUIo, (jiittheehj.) ^^^^^^^^ hauskoja lauluja Ja ^ lopuksi tanssittavat Ihmisiä. 26 p:nä lokakuuta kuuluvat menevän Intolaan. Sinne men-. nään mukaan, ken vaan kynnelle kykenee. KYLLÄ OLISI TAVARAA K U N VAAN PYSTYISI OSTAMAAN Idällä on Jtiuri valmistumassa, uu^ kymmenen sentta kauppa; SUhen tietysti pikapuoUta Ilmestyy myytävää tavaraa.' Miistä he lopuksi saanievat-kan ostajat? Väkiluku el li^äniQr läheskään suhteellisesti kauppojen kans-sa^ Joten niiden pakostakta täytyy ryövätä toistensa kunteja. Osuuskaupan kuluttajapilrin myös oa idtänyt aajeta, koska kertan kuukautinen l i i kevaihto joka kuukausi isonee. ESköhän siinä lopulta käy nön, että tulee tuk-iryöskään lupaa: äänestäJUleen mannaa taivaasta, tuSkta hän lupaa e-des tielsännän japia keUekään. puhumattakaan metsähhakkuuolkenden l u pauksista. Hän vaan lupaa paljastaa ne tihutyöt, mitä yliiSänsä porvaril-kukaupalla työttömiä plkkuUikemiäilä AUTO-ONNETTOMU UDlfi' ovat jo nita JokajÄivälsiä, ettei nIistS kannata paljon kirjoittaakaan, jos niissä el tukkukaupalla kuole ihmisiä Sitäpaitsi kun tälläkta alalla meillä on täällä vähän työjaon takaista, nita ehkä virkaveli pitää hu(äen m a i n i t semisen arvoisten'^uutisten lähettämisestä lehteen. — L V e i ^ n , Que. ÄBcaä onhidttakG ^"KamT ja 'nVmfce^-myypbfi, J o l ^ pidetään / Annex-haälllla 204 Fair-mount. West. Kannattakaa luokkamme lehdistöä menemällä myyjäisito tai lahjoittamalla.Joko rahaa tai tavaraa mainittuun tarkoitukseen. Myyjäisistä voitte ostaa s u n . miesten j a naisten talvitakkeja ja pukuja y j n . tarpeellista tavaraa.; Htethah aasiaa tuntevana voto vakuirtiBw;'että m tulee suurenmoisimmt mitä täällä suur- Mohtrealläsa on työläisten toimesta milloinkaan järjestetty. • . .Kovaavaa a^an vääristelyä Tässä taannen sattui Galt Avenuella auto-ohhettomuus. JoHota erään ftyöläiseh poika joutui käytävälle ajaneen auton ruhjottavaksi Ja iseuraa-vsna päivänä «Montreal Star" kirjoitti , tapahtumasta, että tapatunna oli pojan syy, sillä häh cdi muka Jups-su auton eteen. : Kuljta Juuri' tcqpat^uzinan .Jälkeen mainitun auton sivuitse, i J 4 ^ 9'^ tunnt aivan ylös käytävälle, nita pitkälle, että kalkki sen neljä pyörää, olivat jalkakäytävällä. Ihmetyttää suuresti, että jnolksikä leMessähncmia^ tapaturma pojan syyksi E i poikasta alleklijolttaneen: mielestä sovi siitä syyttää, että auto. ajaa 4rasenta. pB(d-f J2 i u 40c lähi 60c lähe 99, 80c $79.99 \ $80.00— kaiselta sadalta < Sählcosan ovat 1 hetykäi Snomen : Kurssi men n = Laiva] = myydj Tiedu f 1 Y l i k Suomen : tämän VB nen lähet ci perille. Joulu] Phonograp] Lähett | i osötteella: VA 1 ^innntinminouuiiuiiu Ita katua, väist I tulevaa autoa : Itää käytävälle, (tJlut jalankulldj Ihan niillä ] llierroilla oikeus jviäkta j a vielä (tapaturmien'ai] leivät nostane [kun rytSMssä. Jtupyörä. Tosta Ika ja muuten Ihan olikta vaii Itonajaja oli s (jotka tapahtua ivät suuresö m i i [porteerättu. 10 mailin ji |p:nä pidettiin [juoksukilpailu ' I osanotto oli hy {kilpailua seuraa (kp. Kilpailut ji I klubi" Ja palkit (san pokaalia. Ji Jdonta suomais [Ruotsalainen ja J parhaimman aji 15.5 min. 38 sek jmin. S3 sek. 3) (sek. 4) Budge. 5 North Katsomme ehi Itava luokka t{ Ituomme! Julki liäifilä havatatoji iOn aivan 'väitt lihmiDen suimtai Ixniseen Itsensä. Kun tuU puhi lEsko: Ei nää nykyis Icle mitään, turl iToista se oli c Ismota oU elämi Ikaa. Sai mies 1 lkm eikä siitä t Ivaan vaallkonell lihan selvänä ja Iniin rrfiua mei Ikuin mitä se oli. Isymykseen sella •tutkinnot kuta i Insesi on, oletko j Ikotko sinä Juihali •se vietlta vaaUp •vetää. Ja kun •taistelu, nita d liaaksetäln. jo e IkaUe mi^Dlkääh, Ikanjuuressa; Nih Itääkin äänesti ke Tvän kalkkia ehi Jjotta UtaJsx^': oU ^Hardta. taäa^ ~ niin täynnä hsa äänestäi dtata pftsld) ' ^Qlota vaaä yhi vat ne sitte tedc p Tcdtta^ denuA |
Tags
Comments
Post a Comment for 1929-10-23-02