Vapaus, March 1, 1929

              mm
9sm
t9 ^•
8hrti2 Perjantaina, maaliskunn 1 p;nä—Fri, March 1 No, 51 — 1929
VAPAUS ryMa. Oetuio. fciftliiri, pait«i « u s o a t u - i« inJUriayiai JoUi^äiriai.
s. C . KEO.
T O I M I T T A J A T :
B. A . TESaV>ES. B. P E H K O N E N . SI. POH/A-NSAIJO.
BnciifareJ at tbe Pcict Office Oetxitatait, 0<u»«. a< KCOBJ CUM &atier.
VAPAUS (Ut«t7>
Tbe «air « s » of F l n a i d VoAm ia Ctr.tri. PcLlTtbci itily tt SaiS<arr> OoUrio.
lUUOTUSHlNNAT VAPAUDESSA: ,
Kirirralbtansotttlurt 514» tert*, $2JlO U k U k m u . — Ariolliuaoa mnntillt onoeotclTnfakirt Sfle
p a l t t f ( a u u . .— SiaaisaufittoilBu>ta)ue\ SOe Irrt», I i i » 3 kertu. — Sniirnuila»c.tuk»«t l i i » kerU.
tSXO » fcotu. — A»aa»oeroilis»tal.rt t2J» kerta, 13X0 k*k« kaUM. — KUtcuilasotokiet « 1 / » ««f-
— iCe>]ecuaitmatkk»ct UJXl kert». 56c Ltimtkta iiitotUavtltM Ui mtti»to»ir«»lti. — iUhlUxnUe^ut }»
• H C e i l B a m U e t SOe k « m . f I i » kolme kertu. — TiUpiiaitoctujien j * i l a » t B « » s » K B i i r i « > o», T»»<Iit-f
c i i l . l a k c t e t i l i i Usx/tublnU euktteea.
TltAUSni-VNAT: ^ ,.- ii.
1 rk. U J O , 6 kk, t2S0. 3 kk. 11.73 i i I kk. I I J » . — YhifnMhoihla i* Suometa »^k« «ooMUe
«ntooMaie: 1 tk. |6X0, 6 kk. tZSO. Z kk. $2X0 j» 1 kk. ilM.
L d b l m aiotct no«>fck«t piOi «lU kontloriM* keilo 4 ip. ]I«e»lr«'S«pii'in edeJliteni «kipiirinji.
V«PM«S«n t<Aaii».: Unooectto 207. )I«ck<r BaiUinc, 4 D s r h . » St. Pubelia 53«W,
Vapudea tooitorij Ufc«rtT Boildias. 37 Lorte £i. Pobelin 1038. P««U<«o««: Box <Z>. S»<a«r. 0»t.
Vtttaäeo j>*ino >• Utcx&o: Litxnr BuiUies, 37 Verne St. P i i e l i o 23«7W.
C c t m l « J r e t t i ^ o j n m 75c. per eol. iotb. Mieininni rharje for »iBfU iosertion 75e. Tko Vapaat
(b« beti utrCjUucc me<liBB »moos FiOBiA People in Caojd*.
SM ttte «iUoi» Ul>»o« »u »«t.uM4 en.imii«eii ki.'jee«e«xoe, kifjott.kM iiodelleea liikkeenboii.Jaa
pMMo<mIU*eIU nlmelU: J. V. KANNASTO. liiVfcTeBhoiui».
Il . ' ' ^ \ ' '—'•
Toveriliike Eteenpäin vuosikokous
Viime lauantaina ja .«unnunlaina
piti toveriliike Eteenpäin, Eteen­päin
Co-Operative .Society edustavan
ja rakentavan vuosikokouksen. Sille
on Vapaue-lehti velkaa toverillisei
kiitoksen siitä rohkaisevasta terveh-dyssähkösanomasla,
jolla se tervehti
''Vapautta ja sen toimittajaa, tov.
Arvo Vaaraa arvokkaassa taistelus­saan
työväenluokan oikeuksien puo­lesta",
lupasi olla kanssamme vii­meiseen
saakka ja toivoi meille voi­maa
taistelussamme suuren; asian
puolesta. -— Vapaus-lehden tilaajat,
lukijat ja kannattajat, yhdessä Ca­nadan
muunkielisten taistelevain työ­läisten
kanssa ovat parast'aikaa ci
vain sanoin, mutta myös teoin ko­hottamassa
vastalausettaan tov. Vaa­ralle
langetettua kapitalistista luok-katuomiola
vastaan ja kokoamassa
varoja ja voimia hänen vapauttami-,
sekseen sekä Canadan kapitalisti
luokan nykyisen taantumuksellisen
hyökkäyksen muittenkin uhrien puo-
•. lustamiseksi.:
Eteenpäin-lehden pääkirjotuksessa
lausutaan itse vuosikokouksesta seu­raavaa:
Se oli edustava ja rakentava ko­kous.
Paljon hyviä päätöksiä teh­tiin.
Nyt on vain kaikkialla huoleh­dittava
siitä, että ne tulevat täs­mällisesti,
ja asianmukaisesti käyian-töon
sovelletuiksi. Sc edellyttää laa­jojen
lehtemme kannatusjoukkojcn
käytännöllistä työtä ja toimintaa.
Vuosikokouksemme totesi meille
cjlävästi sen seikan, että ise opposit-sioni,
joka bn muutamia kuukausia
julkisuudessa temmeltänyt järjestö­ämme,
lehteämme ja laitoksiamme
vastaan, ei todellisuudessa ole mi­tään
joukkojen liikettä, vaan rajoit­tuu
se hyvin pieniin piireihin, jotka
ovat syntyneet ja kypsyneet luopu-ruuden
ja pikkuporvarillisuuden il­makehässä.
Järjestömme laajat jä-senjoukot
eivät sille anna mitään
kannatusta, vaikkakin «>c pyrkii ove­lasti
esiintymään joukkojen nimes­sä.
Täraa seikka ilmeni elävästi täs­sä
lehti liikkeemme vuosikokoukses­sa.
Oppositsionilla oli ainoastaan
muutama edustaja ja nekin olivat
tulleet valituiksi sillä tavalla, että
oli vaikea määritellä edustivalko he
ketään muita kuin itseään.
Lehtemme yhtiökokous teki raken-ta^-
aa työtä. Se päätti painoasiaa
lehtemme voimaperäistä levMystä.
Liikepääomaa päätettiin suurentaa
S5,000. Toverilainat päätettiin jär
jestää laajemmalle alalle. Monia
muita sangcp rakentavia päätöksiä
tehtiin. Ja ne lehtiin laajan yhteis­ymmärryksen
vallitessa. Varsinaiset
lehtemme rakentajat ja heidän e-dustajansa
olivat päättämässä- Se
merkitsee näille päätöksille kanta­vuutta.
Nyt toverit vain päättävään toi­mintaan.
Nykyinen tilanne velvoit-vastakkaisuus
sitten häviää kapitalis­min
kehittyessä, kun talonpoikaisto
hajautuu, suurtuottaja pakkoluovut-laa
yksityisen pikkuluottajan ja sit­ten
voittanut proletariaatti "pakko-luovuUaa
pakkoluovuttajat". Käy­tännössä
tämä johtaa siihen, että pu­hutaan
talonpojan /'kollektiivisoi-misvastaisuudesta"
ja että sos--dem-puolueiden
politiikassa ei löydy ta-lonpoikaiskysymystä-
Aikaisemmissa puoluekokouksissa
on osa puolueemmekin jäsenistä jou­tunut
ajattelemaan tähän suuntaan.
Lenin taisteli tä:ä marxilaisuuden
vääristelyä vastaan. Aivan Loka­kuun
vallankumouksen alussa hän
<:«ilti seuraa:\'an selvän määrittelyn:
"Pohjimmaista eroavaisuutta palk­katyöläisten
etujen ja työtätekevien
ja riistettyjen talonpoikien etujen
välillä ei ole. Sosialismi voi täy­dellisesti
tyydyttää kummankin e-duL
Ainoastaan sosialismi voi tyy­dyttää
heidän etunsa. Tästä johtuu
mahdollisuus ja Välttämättömyys
"rehelliselle koalitsionille" proletaa­rien
ja työtätekevien ja riistettyjen
talonpoikien välillä. Päinvastoin,
työtätekevien ja riistettyjen luokkien
koalitsioni" (liitto) porvariston
kanssa ei voi olla "rehellinen koalil-sioni"
näiden luokkien etujen poh­jimmaisen
eroavaisuuden takia."
Tämä määrittely eroaa kuin tai­vas
maasta sosialidemokraattisesta
katsantokannalta. Lenin asetti nä­köpiiriin
kysymj^en työväenluo­kan
ja talonpoikaisten välisten vas­takohtien
dialektisesta poistamises­ta.
Lenin puhuu ei vain proletariaa­tin
liitosta talonpoikaiston kanssa,
vaan myöskin sosialismista ainoana
keinona, joka voi tyydyttää sekä
työläisten että talonpoikain edut,
sosialismista tulevana työläisten ja
talonpoikain liittona. Lenin ei puhu
vain liitosta, vaan myöskin prole-olon
ehdolla, että johto ja talouden
hallitsevat kukkalat ovat proletari­aatin
kisissiä- Näin ilman 'että lou­kattiin
proletariaatin etuja, tehtiin
talonpoikaistolle myönnytys talon-poikaistolle
tarkeinmiässä kysymyk­sessä,
kysymyksessä yksityisen pien-tuotannon
olemassaolosta- Ja tämä
myönnytys loi lujan perustan työ­läisten
ja talonpoikain liitolle. Il­man
sitä se ehdottomasti olisi ollut
mahdoton.
Toiselta puolen taas proletariaa­tin
pohjimmaiset edut vaativat mitä
päättävinä taistelua yksityisen kaup
pavaihdon ja tavaravarustelun anar­kiaa
vastaan, sillä juuri tällä alalla
kas^-oi yksityinen pääoma ja sib uh­ka
proletaarista valtaa vastaan.
Mutta nämä kysymykset juuri eivät
ole sellaisia, että talonpoika ei puo­lestaan
voisi antaa niissä myönny­tyksiä.
Päin vastoin häntä myyjänä
ja ostajana suorastaan intresseeraä
taistelu yksityispääomaa vastaan.
Näin muodoin tuli laiaja mahdolli­suus
sovittelulle, liitolle talonpoi­kaiston
kanssa juuri niissä kysymyk­sissä,
jotka ovat ensimäisenä etappi­na
sosialismiin ja kaikkein.tärkeim­mästä
merkityksestä proletariaatin
vallan säilyttämisen kannalta, tais­telussa
sosialismin toteuttamiseksi.
Käytännössä asiat menivät siihen,
että löydettäisiin uudet kummalta­kin
puoleni hyväksyttävät taVaran-vsihto-
ja varustelumuodot. Täl­laiset
muodot löydettiinkin osuustoi­minnassa.
Kas tätä merkitsee puolueen käy­tännöllisessä
politiikassa sosialismiin
siirtymiskauden ensimäisessä etapis­sa
Leninin määritelmä: "pohjim-
«SODAN TM.KK A"
T ä m ä n niminen näytöskappale t u l ­laan
e s i t t ä m ä ä n osaston n ä y t t ä m ö l ­t
ä maaliskuun 2 päivän iltana. K a p ­pale
jakaantuu kolmeen näytökseen ja
on yksi parhaita yhteiskunnallisia
draamoja mitä meikäläisiltä n ä y t t ä ­möiltä
on koskaan esitetty. SitäT ei
tarvitse "puJfata". r i i t t ä ä kun sanom-me,
e t t ä se on juuri s i t ä laatua näy­t
e l m i ä joita meikäläisillä näyttämöil­l
ä tulisi e s i t t ä ä useammin, nratta j o i ­ta
meillä ikävä kyllä ei ole hsrvinkään
runsaasti saatavissa. Nyt useampien
kevsriden huvinäytelmien jälkeen pi­t
ä i s i sen t ä ä l l ä olla kaikille ten-etul-lut.
— S.
METSXTYÖLXISTEN L A K KO
Pigeon Timber Co:n Onion Lakella
sijaitsevilla kämpillä jatkuu edelleen.
M i t ä ä n huomattavampaa muutosta el
lakkotilanteessa ole tapahtimut sitten
\ i i i n e tiedotuksen. Yhtiö ei ole suos­tunut
miesten vaatimuk-siin ja miehet
taasen ovat p e r ä ä n a n t a m a t t o m i a vaa-timuksiensa
takana kunnes yhtiö nu­h
i n suostuu.
Entisten rikkurien lisäksi työskente­lee
näillä lakonalalsilla tyÖpaikoUla
seuraavat henkilöt joiden nimet lak.
kt^omitea on onnistmmt saamaan
tietoonsa: Eino Mäki, A l b i n Anderson.
P. Berglund, Valdemar Olofson, Mar­t
i n Hosas, Alfred Saari ja Andrew
Bolko.
Eri paikkakmnilta
^V^ebstei-^s Comers, B.C.
METSÄTYÖLÄISTEN JXRJESTÄ-
MISKYSYMYKSESTÄ
t y ö n a n t a j a n karkoittaneen työläis-j
ä r j e s t ä j ä n . Ja sekös h ä n t ä jaksoi
huvittaa — niinkuin siinä olisi työ­l
ä i s e n kannalta katsoen tapahtunut
h y v i n k i n oikeuden mukainen ote.
Muuten olkoon sanottu, e t t ä tämä­k
ä ä n miekkonen ei ole edes kollou-destaan
kuuluisimpia I. W. W:n
n a p p u l a m i e h i ä , niin t ä s t ä päätellen
voimme helposti arvata, m i t ä voim­me
odottaa mainitun union oikeiden
kelosarvisten r i i t a p u k k i e a taholta.
Toivottavasti mainitun j ä r j e s t ön
nuorempi aines y m m ä r t ä ä asettua
V i i m e aikoina taantumusmielisten
p i i r e i s s ä h e r ä t e t t y " t y ö v ä e n l i i k e t t ä
vastustava liike voidaan katsoa jo
saapuneen t ä n n e etäisimmälle Iän- _ ^ . . . ^- .
nellekin. Etenkin työmaiUe. Km- ^y^^^^^^^f^^ ^^^^.'^^^J^^l^r,.
tenkin, mikäli voi t e h d ä huomioita "-"^'«^ f " ^ ^ -If-hyvin
heikkona maininkina, verrat- _ tukemaan. Eivatka tuijota it-tuna
idässä ilmenneeseen. Suurelta rokeiksi "teoreettiseen", kaik-osalta
t y ö v ä e s t ö ä se lienee Mnyt ^^tJ^^?^-'-^^^^^
Toronton i
huomaamatta. Ja m i t ä p ä s t ä ä l l ä nyt
oikeastaan olisi v a i n ö t t a v a a k a a n , ni­m
i t t ä i n tääll ä lännellä?
B. C:n väestöön katsoen t u i k i A-ä.
h ä i n e n m ä ä r ä t y ö l ä i s i ä on edes al-keellisimmallakaan
tavalla j ä r j e s t y ­nyt,
turvatakseen i t s e ä ä n j ä r j e s t y ­neen
riistäjän mielivaltaa vastaan.
Onpahan kuin k y n t t i l ä n liekki pi­m
e ä s s ä yössä, t y ö v ä e n y h d i s t y s siellä,
toinen t ä ä l l ä ympäri laajan maakun­nan.
Varsinaiset t y ö m a a t , etenkin
suuri m e t ^ ä t y ö l ä i s t e n joukko on v i l ­l
i s s ä tilassa, v a i l l a m i n k ä ä n l a i s t a yh­teys-
j a j ä r j e s t ö m u o t o a.
M u t t a kaipa vieläkin villimmäksi
j a "vapaammaksi" kapitalistiluokka
haluaisi työläisen aseman saada.
P ä ä t t ä e n siitä, e t t ä sekin vähä m i tä
S i i t ä k i n huolimatta, e t t ä h e i t ä näi­den
vanhuuden kankeiden (johta­j
i e n ) taholta soimattaisiin "vihreä
s a r v i k s i " . Siitä huoli viis,, se väri
on e l ä m ä n m e r k k i ! J a e l ä m ä s s ä juu­ri
me t y ö l ä i s e t tarvitsemme keske­n
ä m m e toistemme y m m ä r t ä m y s t ä ja
m y ö t ä t u n t o a .
S U O M A L A I S E N O S A S T ON
T O I M I N T A
Suomalaisen j ä r j e s t ö n osaston n:o
60 sääntömMliräisessä kuukausikoko­uksessa"
o l i k ä s i t e l t ä v ä n ä tp. k:h la.
h e t t ä m ä kiertokirje, koskeva uutta
p i i r i j a k o a erityisine piirisihteerei-neen.
T ä t ä ehdotusta vastaan tuskin lie­nee
muistuttamista. Mutta täällä ir^^I^J^^^ ^ J ! ^ " " ^ lännellä riippuu h3;vin paljon s i i tl
N A I S T E N P Ä I V Ä Ä J U H L I M A A N!
N a i s t e n p ä i v ä ä v i e t e t ä ä n kansain­välisesti
maalisk. 8 päivän illalla
Hygia-haalilla, 40 Elm St. Tässä
tilaisuudessa on paljon ohjelmaa
useilta eri kansallisuuksilta. Suomal.
ten keskuudessa kämpiköillä, se
koettaa e s t ä ä j a tukahuttaa karkoit-tamalia
j ä r j e s t ö p y r k i m y k s i ä harras­tavat
t y ö l ä i s e t t y ö m a i l t a kaupunkei-mille
kannalle asiassa asettuvat
Vancouverin suom. j ä r j e s t ö t . Sillä
t i e t ä ä k s e n i on asia siten, e t t ä Van-
\ couverin suomalaiset eivät ole vielä hin. Ja niinpä sitä väliä k u l k i e s s a a ,-s^,-«,c*-sxI T
ne sitten työläisten pennit hupene- ^""^'"««t ««'^t- S. järjestöön. Ja
vat suurelta osaltaan liikenne, ja
taa meidän kokoamaan kaikki voi- . . . , ,
mamme ja ryhtymään voimaperäi- i<^'ruuUm ja talonpoikaiston yhteen-seen
tointinlaan oman lehtemme
puolesta jä rakentamiseksi. Vaikka
uusiakin vihollisia on lehdellemme
ilmestynyt, ei se ole lehtemme ase­maa
horjuttanut, sillä samaan ai­kaan
se on saanut uusia ystäviä ja
proletaariset joukot ovat rientäneet
sen tueksi.
Turvallisella mielellä vpimnie kat­soa
tulevaisuuteen. Voimme 'blla
vakuiitettuja siitä, että lehtemme ase­ma
yhä lujittuu. Tulevisso suuris­sa
jubkkataisteltimelskeissä voi leh •
tcmme seisoa horjumattomana työ­väen
tukena. Yhtiökokouksen toi­vomusten
mukaan pyritään sitä yhä
terästämään ja teroittamaan. Se on
rakenneltu aatteellisesti horjumatto­malle
kalliolle — Kommunistisen
Kansainvälisen opeille. Siksi se voi
taistella, kestää ja voittaa.
Eteenpäin siis marssii yhä eteen­päin
!
Yksi Leninin suurimmista aatteista
Mita kauempana ovat ne vuodet,
jolloin Lenin itse oli johdossa, sitä
syvemmin, yksityiskohtaisemmin on
tutkittava hänen aatteitaan ja tutkit­tava
siinä mielessä, että kykenee so-vclluttamaan
niitä käytännöllisessä
eliimässä. , • ,
.Leninin, aatteet eivät ole ainoas­taan
teoreettisia määritelmiä, vaan
ne ovat keskitettyjä yhteenvetoja
suoraan elärnästä, miljoonaisten
joukkojen luokkataistelun kokemuk­sista.
Mutta Leninin aatteet eivät
ole dogmeja, valmiita reseptejä puor
lueen jäsenille, yhteiskunnallisille
työntekijöille.
Leninismi on meille, niinkuin itse
Lenin puhui marxismista — toi­mintaohje.
Se on sellainen toiminta-ohjct
joka selvittää miten kysymys
on pohjaltaan ja pääasiassa koko­naisen
kauden, kokonaisen aikakau­den,
osoittaa suunnan, mistä on et­sittävä
ratkaisu edessämme oleville
tchtäxille, antaa perusmeneltelyla-van
tälle ratkaisulle, mutta vaatii,
että mc itse löydämme konkreetti­sen
ratkaisun, ottaen huomioon
kaikki seikat, tapahtuneet muutok­set,
tämän hetken olcsuIiLc<jt. Juuri
tämä on sangen vaikeata. Se vaa
tii itsenäistä lyötä Leninin aatteiden
sovellutlamiscksi käytäntöön, elävään
elämään, joka yhtämittaa muuttuu-
Tämän vuoksi kasvaa yhä suurem­maksi
se vaara, että Leninin opit
muuttuvat uskonkappaleiksi, kuivik­si
määrittelyiksi, joissa ei enää ole
elävää, konkreettista sisältöä, Pyy-dyslellään
niin kuin oppositsioni te­ki,
sitaatteja Leninin teoksista, mut­ta
hänen sanojensa sisältöä, henkeä
ei ymmärretä.
Lenin näki tämän vaaran. Hän
esimefki-ksi kirjoitti: "Konkreettisen
vailitaminen abstraktiseksi on vksi
suurimmista, vaarallisimmista syn
ncistä vallankumouksessa". Meidän
on tutkittava itse elämää ja ennen­kaikkea
muutoksia siinä, kun läh­demme
jotakin Leninin aatteista so­velluttamaan.
• Muutoin puolueem­me,
sen jäsenet, joiden tulee johtaa
ja viedä vallankumouksen asia lop­puun
asti, muuttuvat vallankumouk­sen
johtajista sanan helistäjiksi, irti
elämästä oleviksi, pappismaisiksi
dogmaatikoiksi.
Ottakaame käsiteltäväksi yksi Le­ninin
suurimmista aatteista — pro-letariaatin
liitto talonpoikaiston
kanssa proletariaatin johdolla.
Tunnettua on, että proletariaatin
ja talonpoikaiston liiton luonne on
vallankumouksen aikana muuttunut.
Sotilas-poliittisesta liitosta, jollai­nen
se oli vallankumouksen ensi
vuosina on se uuden talouspolitii­kan
aikana muuttunut taloudelli­seksi
liitoksi, Sovitteluliitosta, jo­ka
turvaisi vain talonpoikain puo­lueettomuuden,
on se tullut ystävyys-liitoksi,
jossa talonpoikaisto aktiivi­sesti
tukee proletariaattia. Näin kä­sitellään
lyhyesti tämä kysymys.
Tässä ei kuitenkaan ole esitetty ky-syinystä
lähimainkaan täydessä mi­tassa,
ei ole esitetty sitä uutta, mikä
on tapalituniit aivan viime vuosina.
Kysymyksen leniniläinen asettelu
tulee erikoisen näk}Täksi, jos ver­rataan
sitä yleiseen sosialidemo­kraattisen
katsantokantaan. Sosialide­mokraattisen
katsantokannan mukaan
proletariaatin ja talonpoikaiston
pohjimmaiset edut ovat vastakkaisia,
koska proletariaatin etu vaatii yk­sityisomistuksen
poistamista ja yh­teiskunnallistetun
tuotannon järjes­tämistä,
mutta talonpoikaiston etu
päinvasloin yksityisomistuksen, yk-sityistuolannon
säilyttämistä. Tämä
sulattamiscsta liiton viimeisessä vai
heessa.
Leninin aate siitä, e*lä ei ole poh­jimmaista
eroavaisuutta työläisten
ja_talonpoikien etujen välillä, aate
sosialismista työläisten ja talonpoi­kain
tulevana. liittona, oli alkuai­koina
ja eikä se muuta voinut
ollakaan — vain peräsin, joka oh­jasi
puolueen politiikan talonpoi-kaiskysymykseen.
Käytännössä taas
oli etsittävä kompromissia, sovit­telua
talonpoikaiston kanssa kon­kreettisissa
päivän kysymyksissä.
Kun Lenin allekirjotti eserrien laa­timan
ohjelmakohdan maan suhteel­lisesta
jaosta yksityisten käyttöön,
niin hän ilmotti: "Me emme voi syr­jäyttää
kansan syvien kerrosten
päätöstä, vaikkakaan emme olisi
samaa mieltä siitä. Elämän tules­sa,
soveltaessaan Sitä käytännössä,
toteuttaessaan sitä paikan päällä, ta­lonpojat
itse ymmärtävät, missä on
totuus."
Tämä osoittaa syvää ymmärtä­mystä
siitä, että sosialismiin siirty-miskaudella
proletariaatin pohjim­maiset
edut sallivat yksityisen, suu­rimmalta
enemmistöltään ei-kapita-listisen
pikkutuotannon olemassa-
- on myös useita ohjelmanumeroita,
maisia eroavaisuuksia p a l k k a t y ö l ä i s - Pankaa mieleenne t ä m ä tilaisuus ja
Ien ejuten ja työtätekeväin ja riistet­tyjen
talonpoikien etujen välillä ei
ole." Mutta viime vuosina on työ­läisten
ja talonpoikain liitto alka­nut
lujittua uudella pohjalla.
Entinen sotilas-poliittinen symyits-ka
on edelleen täydessä voimasa, sa-olkaa
paikalla, sillä yhteen liitetty­n
ä kaikkein maiden kansat kulkevat
voittoon.
Suomalaiset viettävät sanottua
p ä i v ä ä Don-haalilla maalisk. 10 p.
puoli kahdeksan i l l a l l a . Ohjelma on
monipuolinen. Tervehdyspuhe j a pu­he
päivän m e r k i t y k s e s t ä on naisilta.
moin kauppa-symyitska. Mutta o- 2" ^^"^"J^' J^, l^"vaelma y.m.
. . . .1 , ; Tunnetuksi t u l l u t orkesterimme soit-suustoiminnalhsen
tavaranvaihdon ^ jjusiikki ei ole koskaan vanhaa,
j a -varustelun r i n n a l l a kasvavat y h ä vaan aina uutta ja siksipä kaikki
talonpoikain tuotannolliset yhtymät, nauttimaan i l l a n ohjelmasta. Kaikki
Miljoonat talonpoikaistaloudet on
yhteiskunnallistutettu täydellisesti
taii osittain (kommuunat, ärttelit ja
kaikenlaiset osuuskunnat). Miljoo­nat
talonpoikaistaloudet ovat kiin­teissä
taloudellisissa sopimussuhteis­sa
valtion teollisittislaitosten kanssa
(sopimukset kylvöistä).
Me olemme kiinteästi joutuneet
käytännössä toteuttamaan Leninin
määritelmää siitä, että vain sosialis­mi
voi täydellisesti tyydyttää sekä
työläisten että talonpoikain edut.
Me olemme käytännössä ryhtyneet
poistamaan työväenluokan ja pikku-omistajaluokan,
talonpoikaiston vä­listä
vastakohtaa-
Työläisten ja talonpoikain liiton
pohjalle olemme kivi kiveltä alka-heet
rakentaa sellaista kivijalkaa,
jota ei mikään voima voi kukistaa.
Kaupunki ja maaseutu vähitellen su­lautuvat
yhtenäiseksi sosialistiseksi
järjestelmäksi. — Leningradin Va­paudessa:
K.
tervetulleita miehet ja naiset. Si­s
ä ä n p ä ä s y on vapaa molempiin t i l a i ­suuksiin.
— Kannattakaa naisten toi­mintaa,
sillä naistoiminta t ä ä l l ä To­rontossa
on hyvin heikkoa. Usein
v e d e t ä ä n esille, e t t ä mitä pienenä
kansana kannattaa toimia. Katsor
taan kukin omaan poveemme, niin
s i e l t ä se t y ö m a a löytyy. Itsekasva­tusta
me tarvitaan ensimäiseksi.
Y h t e i s t y ö kärsii silloin j"os ei ihmi­nen
ole kyennyt kasvattamaan itse.
ä ä n päivän kysymysten tasalle. Juu­r
i t ä n ä aikana ja vuosia ennen nai­sille
oh selvitetty kuinka suuresta
m e r k i t y k s e s t ä on naistoiminta. On­ko
naiset kyenneet kasvattamaan it­s
e ä ä n työväenluokkakehityksen ta-l
a i v a y h t i ö i d e n kassaan.
Saattaa kuitenkin olla n i i n k i n , et­t
ä me työläismoukat lopulta "sui­vaannumme"
tuohon ainaiseen seu­lomiseen,
ja myöskin vastapainoksi
j ä r j e s t y m m e . Sama se miten, pää­asia,
että muodostamme j ä r j e s t ön
j ä r j e s t y n y t t ä kapitaalia vastaan.
Suotavinta k u i t e n k i n olisi, e t t ä he­t
i alussa jo osuisimme omaksumaan
t o d e l l i s i a t y ö v ä e n periaatteita j a me­nettelytapoja
noudattavan j a j o mo­nessa
maailmanhistoriaan siirtyneis­s
ä vaikeissakin tilanteissa koetellun,
voittoisan kolihannen internatsiona-l
en hyväksymän kannan.
T ä m ä kysymys on edessämme ja
l ä h i t u l e v a aika on n ä y t t ä v ä riit­t
ä ä k ö joustavuutta j a yhteistahtoa,
s e k ä poliittista s e l v ä n ä k ö i s y y t t ä pe­rustaa
todellinen t y ö v ä e n oma j ä r ­j
e s t ö metsätyöläisten keskuuteen
l ä n n e l l ä . Sillä tilanne t ä t ä nykyä
t y ö l ä i s t e n j ä r j e s t ä y t y m i s e e n nähden
on niin huono, e t t ä kapitalistin ei
tarvitse huolehtia riistoetujensa säi­l
y t t ä m i s e k s i lainkaan, eipä edes hel­pointa
keinoa: hajoita- j a hallitse-s
y s t e e m i ä . Sillä t ä s t ä k i n p i t ä ä työ­väki
t y h m y y d e s s ä ä n , joko tiederi tai
t i e t ä m ä t t ä ä n huolen, tahtoo sanoa
tekee mieliksi herroille tämän
eripuraisuuden kylvämisen, kuten
Vancouverista luonnollisesti suurim­pana
suomalaiskeskuksena täytyisi
t u l l a p i i r i n keskuspaikka. Lähitule­vaisuudessa
tapahtuvien neuvottelu­j
e n tuloksena kai asia ratkeaa, jo­ko
h y v ä k s y t ä ä n p i i r i j a k o tai p ä i n v a s ­taisessa
tapauksessa t ä y t y y osas­tomme
hoitaa asiansa suoraan kes­k
u s j ä r j e s t ö n kanssa. Tiedossani ei
m y ö s k ä ä n v i e lä ole m i t ä ä n olennai­sesti
uusia alustuksia tulevalle kon-ventsionille.
V E R E S T Ä V O I M A A T U L EE
V i i m e aikoina paikkakunnalle
muuttaneiden muodossa olemme saa­neet
e r i t t ä i n tervetullutta väenlisä-y
s t ä , joukossa parasta nuorisoa.
Kauan ei tarvinne vartoa kun t ä ä l ­l
ä henkeää toimelias nuorisoliitto
omine harrastuksineen. Onpa. ollut
v i r e i l l ä j o kysymys soittokunnan pe­rustamisesta.
Tietysti se nyt alus­sa
on heikkoa, mutta ei suinkaan
ennenaikaista.
NÄYTELMÄARVOSTELUA
on totttmut kaiken muunkin teke­mään.
K a i k k e i n itsetietoisimpia vahin­gollisista
suhtautumisestaan järjes-solle?
Kokoushuoneet ovat tyhjiä ''^^ ^^^^ V
. , • ' . 'soittautuneet olevansa nykyiset L
S A N A N V O I M A L LA
on meitä täällä järvien päässä taasen
viime viikon aikana ruoskittu oikein
navakasti. Täilä kertaa oh piiskan
varressa ollut toveri Matti Tenhunen
Yhdysvalloista. "Pieksämisen" aihee.
na on hänellä ollut osuustoiminta ja
vanhana kokeneena osuustoimintave-teraanina
h ä n onkin selostanut meil­le
kaikki osuustoiminnan yhteydessä
ilmenevät seikat melko perusteellisesti.
Jos ei osuustoiminta näissä kaksois-kaupungeissa
t ä m ä n jälkeen ala luis­tamaan
juuri jetsuUeen. n i i n .vika on
lasaliin. Näiden ovien valun on ase­tettu
tuo finanssikannalta katsoen
n i i n tärkeä laitos, pUettieri myynti­paikka.
Kummallakin sivulla aukeaa
holvikäytävä, joista kummastakin joh.
taa portaat parvekkeelle ja oikealla
olevaan pukuhuoneeseen sekä vasem­malta
portaat alakertaan.
Juhlasalissa parvekkeineen on Is-tumatUoja
neljäUesadalle hengelle.
UkraJimlaiset ovat yleensä tunnettuja
ahkeriksi näyttämötaiteen harrasta­j
i k s i ja rakennusta suunnitellessaan
ovat he pitäneet asian t ä t ä puolta tar­kasti
silmällä, joten n ä y t t ä m ö on t i ­lava
ja" käytännöllinen. Juhlasalista
aukeavan oven kautta johtaa myöskin
porraskäytävä alakertaan jossa on pa­r
i pienempää kokoushuonetta, luku-katsota
tarkoitustaan vastaaviksi.
T ä y t y y sanoa, e t t ä olemme kymme­n
i ä vuosia j ä l e s t ä . Pyritään kuo­lettamaan
vanhat tavat j a luomaan
t i l a l l e uutta j a voimakkaita luokka-taistelijoita
naisista.
Kirjeenvaihtaja.
A R V O K A S T I L A I S U US
T U L O S S A
camaan juuri jetsuueen. m m .vika on huone, tupakkahuone yan. tarpeelliset
J o s ^ m muussa eikä siinä e t t ä emme laitteet. J a sen lisäksi liikehuSaeeksi
olisi saaneet neuvoja. Jälestäpäin
kuuluu, sanoo ton,-entekljä.
" K A N S A N KÄSI ON K A R T T U I S A"
Jotenkin tuohon suuntaanhan se
kuului sananparsi jota ennen käytet­t
i i n siellä vanhassa maassa. J a van­huudestaan
huolimatta näyttää se
m ä ä r i t e l m ä vieläkin olevan koko lä­h
e l l ä totuutta täällä Canadassakln.
Osoituksena edeUäolevasta sekä siitä,
e t t ä yhteisvoimin työläisetkin voivat
saada aikaan melkeinpä mitä tahansa
seisoo Ogden ja McKeime-katujen
kulmassa Fort 'Williamissa vankkara­kenteinen
j a jo ulkoasultaankin kun­nioitusta
herättävä talo. jonka kul­makiveen
on hakattu seuraava kirjoi­tus:
"Ukrainian Labor Temple, Build
by donations from workers 1928".
Ogden-kadun puoleisessa päässä on
rakennuksen p ä ä s i s ä ä n k ä j t ä v ä . K a k s i ­puoliset
kiviportaat jotka alussa johta­vat
vastakkaiseen suuntaan yhty\-ät
v ä h ä n ylempänä, kääntyen samalla
suoraan rakennuksen sisään johta-vaSsL
Etuoven sivuutettua ollaan etei­sessä,
josta lukuisat ovet avautuvat
eri suunnille. Suoraan edessä on kaksi
jOvea jotka johtavat Niirsihaiseen juh-suunniteltu
huoneusto. Johon aukeaa
ovi suoraan McKenzie-kadulta.
Koska tässä ei ole tarkoitus luoda
m i t ä ä n seikkaperäistä kuvaa tästä
rakennuksesta, n i i n emme Jatka p i ­temmälle
sen yksityiskohtien selosta­mista.
Ottaen kuitenkin huomioon, et­t
ä täällä napavyöhykkeessä lämmitys-laitos
muodostaa varsin huomattavan
osan rakennuksesta j a koska t ä s s ä ra­kennuksessa
oleva lämmityslaitos on
laatuaan ensimäinen käytännössä On­tariossa,
n i i n emme malta oHa siitä
mainitsematta parilla sanalla. Se on
täydellisesti itsetoimiva — automaat­tinen
— kuuman veden väHtyksellä
lämmittävä laite. Sen yhteydessä ole^
van polttoainesäiliön kun lyö topeskaa
täyteen, niin kahteen vuorokauteen
el tarvitse kädeUään koskea ja var­masti
lämmintä r i i t t ä ä , ei tanitse v i ­luissaan
väristä.
Tämä "temppeU" v i h i t t i i n tarkoituk­seensa
kolmepäiväisillä juhJallisu\iksil-l
a helmikuun 17. 18 j a 19 päivä. T o i ­vomme
ukrainalaisille tovereillemme
jatku\-aa innostusta j a tarmoa käyt­t
ä ä k s e e n t ä t ä taloa parhaalla mahdol­lisella
tavalla edistysmielisen työ-
\-äenliikkeen edistämiseksi.
. Katson tarpeelliseksi teroittaa
s u u r t a yleisöä pitämään mielessään
seuran vuosijuhlaa, joka pidetään
Don-haalilla maaliskuun 16 p:nä.
Lyhyesti sanoen, yleisöllä ei ole t i ­laisuus
kuin kerran vuodessa nähdä
n i i n t ä y s i p i t o i s t a j a arvokasta ohjel­maa
kuin mainitussa tilaisuudessa
t u l l a a n e s i t t ä m ä ä n . Niin tytöillä
k u i n p o j i l l a k i n on ajatus saada sel­lainen
ohjelma, e t t ä se on sopivaa
j a tarkoitustaan vastaavaa siihen t i ­laisuuteen.
Etenkin naisvaliojoukol-ta
on: odotettavissa kaunista j a sil­m
i ä h i v e l ä ä l i i k e h t i m i s t ä . Heidän ai­kaisemmat
esityksensä ovat olleet
s e l v ä n ä todisteena siitä. Se että
naisten voimistelu on näin k i i t e t t ä ­v
ä n korkealla on laskettava heidän
k y v y k k ä ä n johtajansa ansioksi ja
h e i d ä n i t s e n s ä uutteruudeksi. Vaan
ei pojatkaan, ole huonompia, h e i d än
antamat ohjelmanumerot tulevat ole.
maan arvokkaita j a hyvin harjoitet­tuja.
Voimistelukurssit antoivat sy­s
ä y k s e n pojillemme eteenpäin me­noon.
Paitsi vojmisteluesityksiä, tu-lee
muitakin arvokkaita ohjelmanu­meroita.
Hankkikaa liput ensimäi-s
e l t ä m y y j ä l l ä j o k a tulee n i i t ä teille
tarjoamaan. Seuratkaa tuonnempana
t ä y d e l l i s e m p ä ä ilmoitusta tässä leh­dessä.
— Et.
naisista j a naisten toirilimia Juhlia ei i^^^Tlt^l-ur^r Ci^^ZJl V o t c r ^ + o +o, . w + . , c f o o ^ ,.„of„ . . „ : w ; W:n dokmeihinsa kangistuneet
rippeet. Jotka aina "oikeauskoises-s
a " ylemmyydessään asettuvat kyl­män
töykeästi ja poistyöntävästi
k a i k k i a muita t y ö v ä e n j ä r j e s t ö m u o.
t o j a vastaan. Jotain ankaraa, pie­t
i s m i i n \'ivahtavaa, on näissä ehkä
muinoin suuren, mutta nyt kutistu­neen
j ä r j e s t ö n rippeissä. Toimin­nassa
puuttuu elämää j a suvaitsevai­suutta.
Heille ominainen usko ase­mansa
itsestään korjaantumiseen
n i i n uskomalla. Mutta usko on ja
pysyy uskona eikä sillä m i t ä ä n saa­vuteta,
vaikkapa s i t ä olisi uskomas­sa
koko maailman k ä s i t t ä v ä unel­moitu
teoUisuustyöväen liitto. Ja
s i t ä paitsi se ei ole edes kaunis
unelma, y h t ä v ä h ä n kuin uskokaan*.
Sillä olemmehan t ä s s ä suhteellisuuk­sien
maailmassa tottuneet saamaan
sen oleellisimmat arvot niin yksir
l ö i n ä kuin j ä r j e s t ö i n ä k i n vastaavien
ponnistusten palkkiona toimien ja
taistellen. Satoja esimerkkejä voi­s
in poimia siitä m i t ä kourallinen ka­raistuneita
t y ö l ä i s i ä ovat k ä y t ä n n ö s ­s
ä toimien aikaan saaneet, kun taas
p e l k ä l l ä toivomisella ei ole koskaan
saatu m i t ä ä n.
T ä s s ä tahdon myöskin sanoa sen,
e t t ä allemerkinnyt ei ottaisi ollen­kaan
pahakseen tai kadehtisi, vaik­k
a puheena olevalla L W. W:llä
o l i s i t ä ä l l ä B. C:ssä vaikkapa 200,-
000 jäsentä, päinvastoin, olisivat­han
ne silloin j o l l a i n t a v a l l a j ä r j e s ­tyneet,
ja olen varma, e t t ä ajan-p
i t k ä ä n s i i t ä joukosta löytyisi e i a i ­noastaan
yksilöitä, vaan -kokonaisia
r y h m i ä , jotka osaisivat l ö y t ä ä ja
omaksua k ä y t ä n t ö ö n soveltuvat me-nettelyta-/
at j a sekä toimintaa eläh­d
y t t ä v ä t muodot. Ja silloin luul­tavasti
saisi hyvin v ä h ä n kannatus­ta
se kaikkea vihaava rappeutunut
I. W. "VVm kanta, j o l t a n ä y t t ä ä vain
e n ä ä ohjelmasta puuttuvan kuuluisa
tunnuslause: "Alas j ä r k i , vaikk'
ois' saatana!" Vai onko j ä r k e ä e-n
ä ä ' s i i n ä poliittisessa kauhussa ja
j ä r j e s t y m i s p j r r k i m y k s i e n vastustami­sessa
m i t ä he edustavat?. Esim. t ä ­k
ä l ä i s i l l ä A l l c o kämpiköillä oli maas­sa
syntyinen englantilainen Lumber
Worker Industrial Union of Cana­dan
j ä r j e s t ä j ä , ja hänet t y ö n a n t a ­j
a t sattuivat keksimään j a karkoit-ti\'
at pois t ö i s t ä hiukan kesken j ä r ­jestelyiden,
h ä n e n e h t i m ä t t ä saada
j ä r j e s t ö ä jaloilleen. Niin eräskin
L W. W m eturivin mies r a t k e s i ra­jattomaan
lapsen iloon, kuullessaan
K A N S A I N L I I T O N JÄSENYYS M A K ­SAA
P A L J O N C A N A D A L LE
OttaTva, helmik. 25. — Kansainliiton
jäsenyys oa maksanut Canadalle yh­teensä
1,636,515 dollaria sen siihen l i i t ­tymisestä
saakka,- Nämä tilastot esi­tettiin
liittoparlamentin istunnolle
konservatiivisen parlamenttiedustaja
T. L. Churchin : tiedustellessa Kan­sainliiton
jäsenyy<lestä koituvista me­noista.
Viime vuonna nousi Kansain­l
i i t o n neuvostossa olevain Canadan e.
dustajain matkakulut 15,774 d o l l a r i in
Iloksemme panimme merkille e t tä
helmikuyn 16 p i n ä e s i t e t y s s ä kap­paleessa
" K a i n o r a k a s t e l i j a " o l i us­kottu
eräitä' lyhempiä osia aivan
uusille alokkaille. Jos kohta he
e i v ä t mainittavampaa saaneetkaan
osistaan esille, n i i n jo yritys sinän­s
ä on puoli voittoa.
Sen sijaan Arvo Skytte, n ä y t t ä ­mön
vanhaa . k a a r t i a , J . Sciboldina,
ansaitsee mainintaa j ä kuuluu näyt-t
e l e m i e n s ä osien parhaimpiin. Eten­k
i n e n s i m ä i s e s s ä näytöksessä vuo­ropuhelujen
joustavuus vastapelaa­jassa
Mrs. H . Toikan kanssa teki
suotuisan, uskottavan vaikutuksen,
Kappale ei y l e e n s ä k ä ä n esittäjille
n ä y t t ä n y t olevan ylivoimaista, jos
kohta esitys yaativimmissa kohdissa
ei jaksanut kohota y l ä p u o l e l l e kes­kitasoa
M, Skytte oikeassa nimi.
osassa suoriutui läpi yleiseksi tyy.
dytykseksi. Suomenkielen lausumi­sen
vaikeudet alkaa h ä n e l l ä o l l a voi­tettu
-kanta. Muutamissa kohdissa
h ä n e n vaan olisi tullut vähemmän
ä ä n e n s ä v y l l ä ä n ilmaista, että hän
t i e t ä ä itse nolon osansa nolon asie-man,
ja sitä suurempana huvitta-vampana
sen olisi yleisö huoman­nut.
N i i n mielenkiintoista kun paikal­liselle
s e u r a n ä y t t ä m ö U e sekä ylei­sölle
o l i s i k i n k ä y d ä joskus l ä p i koko
nimiluettelo, hiin kumminkin tällä-kertaa
s e n - l i i a k s i tilaa ottavana si­vuutan;
Siis y l e e n s ä katsoen kaik­k
i t e k i v ä t parastaan j a n i i n p ä siitä
muodostui hauskimpia,, i l t o j a haalil-lamme.
Katsomossa puhkesi vähän
v ä l i ä ä ä n e k ä s t ä iloa. Ja se kai
o l i h u v i n ä y t e l m ä n tarkoituskin. L o ­puksi
runsaat aplodit todistuksena
s i i t ä , e t t ä yleisö oli t y y t y v ä i n e n.
J a silloin On k a i k k i hyvin. Mutta
e s i t t ä j i i n itseensä nähden ei ole
v a i l l a m e r k i t y s t ä , k i i n n i t t ä ä hiiomio-t
a huomaamiinsa virheisiin, joista
melkein useimmissa tapauksissa on
i t s e k i n tietoinen,
" V A P A A S S A M A A S S A"
Maaliskuun 9 p ä i v ä n ä e s i t e t ä än
haalillamme kappale' "Vapaass;;
maassa", k i r j . A k u Päiviö. Ilman
puhvaamatta lienee selvä, e t t ä s i l -
l o i n on haalillamme tilan ahtaus.
S i l l e , ken silloin j ä ä pois, emme
valitettavasti j ä l k e e n p ä i n selittelc-m
ä l l ä k ä ä n voi korvata m i t ä ä n , sillä
se on itsekunkin kuultava lauluse-cainen
kappale j a parhaat voimat
tulessa.
J1 Oskari Tulipuro.
H A R K I T S E M I S E N ARVOINEN
K Y S Y M Y S
L ä ä k ä r i : — N ä m ä pillerit ovat her­mojanne
varten, j a . n ä m ä toiset p i l ­lerit
maksaanne; varten-
Potilas: — Mutta t i e t ä v ä t k ö ne nyt,
n i i h i n niiden on mentävä, k u n , m i nä
nielen ne?
Nö. 51
Tarn
Harvoin tulee
rukalta sanoma
nedoö kirjottaja
i i k ä se oikein
leen s i t ä menn
p ä i n puoluetcin
perukalla. Kei
pidetty K.-puoh
set, joten ei pu
kuoileeissa piste
taävisydännä oi
toimintaa vireil
väestö on leipä
j ^ j i s t ö n huonoij
j a perheelleen,
työt. jotka etuiK
j e n veistoa, ova
kattuja, jotta tj
ei jää m i t M n.
meUaisuuden, jo:
labt^ oU puhun
den p^ieripuunn
Iisi avaavan piei
irtaimen työväes
m i t ä todellisuudf
on. Suurkapitalii
t a i n kaikilla tee
koisia liikepulaJ
silmien lommeek
tuotantoa, teollis
k a u i » k s i . pudott
densa hinnat a
asiat todellisuude
me syksynä pape
t y i sama ilmiö,
kilpailu. Mutta
hinnat j a työpali
alas. n i i n paperit
lakkasL Eräs sai
si kertoa, jotta
on I d ä t t ä n e e t 1
hintoja.
Siksipä keho
ta, työskennelköi
n a farmillaan,
palkkatyöläisenä,
roavaisuutta, jonl
jatellen monenkin
t ä ä . Yhteinen o
molemmilla, suu
vastaan yksilönä t
LiittykiSmme on
j ä r j e s t ö j en rivel
pois henkilökoht)
j<uta, kapitalistin
vää.
Jospa sanon se:
keila on maalisku
iltamat. On kuul
k i n . L ä h d e t ä ä n pä
vikosken haalffle.
Havaintc
kaiva
-j
( K p : n So- Pore
hitysseuran käsii
d e s t ä . )
K u i n k a suuresta
kaan t ä m ä niin i
vanto paikalliselU
- t y ö t ä t e k e v ä l l e väes
t ä , e t t ä hyvin tyyt;
l ä h t e e s e e n ollaan,
ole katsonut tar
mustaa valkoiselle
teen, saatikka s
Koetan nyt puol
kirjotusta t ä s t ä ail
Monella on sella
Dome-kaivanto on
k u i n j o k u toinen,
tä s i e l l ä t y ö a i k a k ii
t a y l i kahdeksan t
voslaki sisältää- 1
p ä ä s e kahdeksassa
m a a n p ä ä l l e , lukuu
harvoja, jotka ty
sanotuissa, "finish,
t o i s i n sanoen urak
taen sitä, jos työl
r i t t a a m ä ä r ä t y n 1
kahdeksan tunnin,
eessa saa nousta :
tuttua. Mutta ei
k ä ä n , e t t ä näitä
taan vähemmällä tj
t o i n nämä t y ö l ä i s et
t y ö n t e e t t ä j ä l l ä pai
Kumous
Tov. O. V. Kuu
(Jatkoa edellisee
M u t t a pääomaa ei
taan lainapääomako
myöskin tuotannoin
valtaamaan raaka-ai
louden hallitsevia 1
rialistisen paisunnan
K u n i&äomaa t^issl
d ä ä n Etelä-Amerikai
T^^hg1aTmin j a Ameri
tiukasti iUpailevat
siellä tuotu pääoma
olla edistämättä te
t y s t ö ; deUä täytyy
kaivoksia j a panna n
t a oleellisihta tässä
perialismi valtaa i
eikä se e t t ä se teolli
ta. Toista ovat Lon
I n t i a n ' hallitokselle.
kiskomista I n t i a n karn
meroainehisto osoitta
Iäinen pääcnna Intiat
t u a t t a i £ i i t t o i n i i n tark
KijnfikÄÄTi tapauksessa
t e t ä ä n plantaaseihin,
se ei merkitss Intia
auttaihista.
T ä ^ j ä yhteydessä
muistutan mf"^'*" vieli
sen. Muistatte, t- StaU
nikovin v ä i t t e l y n SSSI
sesta". SiHoin oU m
oman viennistä impeii
t a . Nyt ei tosiasiassa
k ä ä n l a i s t a p ä ä o m a n yU