Vapaus, November 30, 1927

              Keskiviikkona, marrask. 30 prnä—Wed»9 Nov, 30 JWo. 156 —1927
VAPAUS C k a i d n » i n ^ " f f n tröfiatSa aimo» Siscslasactttic. flmacry SaJba-f
T O I M I T T A J A T;
S. C . K E I L . T- N . CAELSOS, B. A . TENHUXES. R. PEHKOSEN.
•Bc^iUxed «t tJie P o « Olfice Deputment. O t u n / a * «eeood c U u catter.
VAPAUS (Ul>otT)
' Tfce oBlr oixm «f Ttnaiali Vorkert ia C««mti. Pablitbed ia Sadborr, Ont^ CTCTJ Moo<I<r.
I^eadcr, Vedac«<!«r. Tbgrtdjy « a j Fn<Ur. •" ^_ "
. - • ^ . • - TILAUSHIN.VAT: . •
1 »k. ^£0. 6 kk~ SZJSO, i kk- $1.75 i« 1 kk. »1.00. — YhdrrriUoitia i« Suoiaeea »aui amoaUe
« t t o n a n i c ; 1 «k. »6X0. 6 kk. «XSO, 3 kk. $3.00 ja 1 kk. J1.00.
ILMOTUSHIN.XAT VAP.\CDESSA:
Kaimaajn<rtuk»et JIXO kerta. »2X0 k»k«i kertaa. — ArioUittoonajeooilmotnkact SOe. palsUtaojaa. —
KiBMBmoaHoilxnotukaet 50e. kerta. »1X0 3 kertaa. — Srntymäilmotakaet »IXO kerta, »2X0 3 kertaa. —
' AHceroilmoJokKt »2X0 kerta. »3X0 kakai kertaa. — KirtoMhnotakset »1X0 kerU. — Koolenanitmotuk.
-««k S2X0 kerta. SOe. liaisakaa kiit«l»o»eelta tai B»«i»to»»mltä- — Halutaaatiedo» Ja ««oteiljaotukaet
« t e . kettt, »1X0 kolrn* kertaa. — TUapäUilmotiajJea Ja ilmotatageottaBriea on. »aaditueta*. lil»etettä«a
OBonukiaU etokätcea. — TOaskaia. joita ei «ennä raha, ei tslla l ä b e t a a u ä a , paitai saiamieatea. joUJa
M taJoukaet.
rämeisessä sodassa. He todellakin
taistelivat **viimeiseen veripisaraan"
LektecB aiotut itootukaet pitää olla konttoriaaa kello 12 ilmeatymiapäiväa edelliaenä arkipä»»änä.
Vapaodea toiautuai Libertf Baildäjf. 33 Lomo Street. Puhelia 536V.
Vipaodeo koottori: Liberty Boildin». 3S Lome St. Puhelin 1038. PosUotote: Box 69. Sndbury, Ont.
Ccseral adTcrtiainf ratea 7Se. per eoj. iach. Minimum charce for ainjle iaaertion 75e, The Vapana
• Il the beat atlTertuiss meidipm amoaf the Firuuah People io Canada.
l o » ette Biilloia tahanaa aaa vaaUtttU eniimäiaeen kirjeeieenoe, kirjotlakaa nodelleen liikkeenkojujaa
ymooaaliiaeOa nimellä i J. V. KA-N.NASTO. liikkeeabojuja.
« Kommuiiisinm haarautuimeQ>> tutkina
Hajotusmeslari James Simpsonin
kehotuksesta on Toronton piirin am­matti-
ja sekatyöläisten neuvosto
päättänyt valita komitean tutkimaan
*'koinmunismin haarautumia". Tä­män
johdosta kirjottaa Worker-'Iehti
toimituspalstoillaan: Miksi ei vali­ta
komiteaa tutkimaan kapitalismin
haarautumia? Meillä ei ole mitään
'sita vastaan, että neuvosto oppii
.'enemmän kommunismista. Jos jot­kut
tuossa neuvostossa olevat edusta­jat
tietäisivät vähä enemmän kom­munismista,
tekisi se heidät vilk­kaammiksi
ja älykkäämmiksi. Mut­ta
"kommunismin haaraulumisten"
tutkimisesityksen pohjalla ei tietysti
.olekaan tiedonhankkimistarkotus.
'Todellisena tarkotuksena on saada
komiteaan taanfUmuksellinen enem­mistö
hankkimaan "aineistoa", jon­ka
perusteella voitaisiin tehdä uusia
yrityksiä kommunistien erottamisek­si
ammattineuvostoista ja Amerikan
työväenliiton alaisten "kansainvälis­ten"
liittojen paikallisyhdistyksbtä.
Tämä selvisi melko hyvin siitä muo­dosta,
millä Simpson teki esityksen-,
sä. Hän'jopa tahtoi tuossa paikassa
nimittää tuon Komitean jäsenet kä­dessään
olleesta ^^ehdokaslistasta".
Ryntäys amraattiliittoilaisten erot­tamiseksi
neuvostoista ja paikallis­yhdistyksistä
siksi, että he ovat
kommunistipuolueen jäseniä, tai
omaavat kommunistisia käsitteitä,
on ammattiliitto- ja työväen luokka-liikkeen
periaatteitten rikollista ka­valtamista.
Kommunistipuolue on
työväenluokan puolue. Vapaamieli­nen
ja vanhoillinen — liberaalinen
ja konservatiivinen —- puolue ovat
kapitalistisia puolueita, mutta ei ole
tehty mitään alotetta ammattiliitto-
Iäisten erottamiseksi sen takia, että
he kuuluvat esim. vanhoillisten vaa-lipiiriyhdistyksiin.
Ammattijärjestö
tekee kunnianosotuksia sellaisille
huomatuille vanhoillisille johtajille
kuin Gideoh Robertson.
asti imperialistien taistelua.
Venäläinen armeija oli tsaarin ai­kana
aivan päinvastainen kahteen
edellämainittuun verrattuna. Sen
miljoonaiset joukot menivät taiste­luun
vain ankaran kuolemanran­gaistuksen
pelosta. Mutta kyllästy­neinä
sotaan lähtivät rintamalta ko-tiinsareli
kuten Ikenin sanoi: äänes­tivät
jaloillaan sodan lopettamises­ta.
Maailmansodan aikana oli eri
maiden sotaväen keskuudessa vain
harvoja tietoisia vallankumoukselli­sia
sotilaita. Ja vielä harvinaisem­paa
oli se, että heillä olisi ollut
minkäänlaista yhtenäistä johtoa, jo­ka
olisi antanut heille toimintaoh­jeita.
Nyt tällaisia voimia on ole­massa
jo kaikissa niissä .maissa, mis­sä
vallankumouksellinen liikehtimi­nen
on saanut todellisen luonteen.
Nämä voimat ovat hyvin uhkaava­na
vaarana imperialisteille tulevissa
sodissa.
Vaikkakin siis kapitalististen inai-den
sotavarustelut ovat erittäin ter
hokkaat ja sotilaallinen kuri anka­ra,
niin tietoiset työläiset eivät- $äi»
kähdä taistelun käymistä sotaa vas­taan.
Ne aseet, mitä imperialistit
tänään hiovat Neuvostoliittoa ja
oman maansa työväkeä vastaan, tu­levat
ehkä hyvinkin pian muutta­maan
suuntaansa. Silloin kun siten
tapahtuu, tulee kapitalistisen järjes­telmän
romahdus? olemaan sitäkin
perinpohjaisempi- Kun työväki val­loittaa
itselleen aseelliset voimat
valtiossa, tulee siitä vallitseva luok­ka.
Siitäpä onkin juuri köyhälistön
vallankumous erikoinen Ja muista
vallankumouksista poikkeava, että
se on viimeinen vallankumous.
Köyhälistön valtaan noustua ku­kistuvat
imperialistiset voimat, hä­viävät
luokat, hallitsijat ja hallit­tavat,
loppuvat sodat ja vallanku­moukset.
Ei ole olemassa valtaa
jota tarvitsisi kumota. Mutta tänä-päivänä
on imperialismi jonka jro-mahdusta
ennustavat jo porvarilli­set
diplomaatitkin. — T. C.
Barbussen todistus Geor^riasta
Kirjailija Henri Barbusse on äS"-
kettäin tarkkaan tutustunut olbsuh-teihin
Georgiassa, ja on hänen nä-kemiensä
pohjalla myönnettävä, et-olcn
saanut niistä* oikean käsityksen
keskustelemalla maan poliittisten
vankien kanssa- He itse torjuivat
nämä valheeL Olen Georgiassa pti-
Imperialistien sotavoimat
• f
Englannin porvarillisten politiik*
^kojcn kesken on ollut viimeisinä
Viikkoina väittelyä siitä, kuinka suu-tet
ovat Europan maiden sotilaalli­set
voimat; Jokii aika sitten lausui
entinen pääministeri Lloyd George,
arviolaskelman, että Europassa on
ainakin 10,000,000 sotilasta valmii­na
uuteen maailmansotaan. Tämän
yhteydessä me tietysti otamme hup-mioon,
ett^ hän ei ole puhunut mis;
• tään rauhanrakkaudesta, vaan ko-
\ hbittaakseen^ poliittista kuuluisuut­taan
ja kootakseen, hajoavaa libe­raalista
puoluettaan. Mutta kuiteri-
:kin voimme pitää kiinni tuosta hä­nen
väitteestään. Siihen vastasi Eng-
Ijumin sotaministeri Laming-Evans,
; että mainittua määrää Europassa ei
::läll^ ole. Hän väitti,
että vain kolme ja puoli miljoonaa
kerääntyy Europan maiden sotilais­ta
yhteensä.
Tähäh väitteeseen on luonnolli­sesti
L. George joutunut vastaamaan.
Hän on lausunut, että Sir *Laming
on oikeassa, sikäli kuin on puhe
vian vakinaisesta .väestä- Mutta
: voimme ottaa vertailtavaksi, että
vaikkakin JRanskan vakinainen ar­meija
oli ennen sotaa vain 70,000
sotilasta, niin heti sodan puhjettua
se saattoi mobilisoida 4,000,000 so-dlasta.
Sama on suhde moniin mjui-hin
maihin nähden. Tällöin tosi­asiallisesti
voidaan Europassa koska
tahansa mobilisoida 15,000,000 soti­lasta.
Siis väittelyn kehittyessä
George on kohoillanut laskua vii­dellä
miljoonalla. Ja voi olla hyvin
todellista, että tarkkaan laskien tuo­ta
.määrää^ voidaan vieläkin koroit-taa.
Sikäli kuin Englannin sotalaivas­to
on kysymyksessä, väittää Lloyd
George sen kykenevän murskaamaan
kaikkien Europan maiden yhdiste-
';tyn sotalaivaston. Samalla hän lau­suu,
että: "Koko Europa hautoo
*pinm-kattilassa* suurta onnetto­muutta."
Tällaiset porvarillisten politiik­kojen
väitteet eivät ole meille rat-
. kaisevasta merkityksestä' ensinkään.
Mutta ne vain vahvistavat niitä väit­teitä,
mitä kommunistien taholta on
väitetty hdti Versaillesin rauhanso­pimuksen
allekirjoittamisesta läh­tien-
Yhä uudestaan on Kolmanen
Kansainvälisen ja samoin Neuvosto-liiton
taholta osoitettu sitovilla tb-
Kdisluksilla, että imperialistit valmis­tautuvat
uuteen maailmansotaan.
On varoitetta kaikkien maiden tyo-
Iäisiä ja talonpoikia olemaan va­ruillaan
kaiken yllätyksen varalta.
Nyt tämä kaikki on tullut lukemat­tomia
kertoja vahvistettua porvaril­listenkin
diplomaattien suun ja kir­joitusten
kautta.
Mutta miten oli muutama vuosi
sitten? Kun Kominternin taholta
vfTa-oiiettiin tulevasta sodasta impe-rialistejaj
niiri heitä asettuivat puo­lustamaan
kaikkien maiden porvarit
jä sosialidenlpkraatit. Kommuniste­ja
syytetliih siitä, että he muka ha­luavat
sotaa ja sen vuoksi koetta­vat
kiihoittaa mielipidettä imperia­lismeja
vastaan.
Näiden tapahtumain vertailemi­nen
ei ^le niinkään vähäisestä mer­kityksestä.
"Meidän tulee painaa
mieliimmej että Vallankumoukselli­sen
työväenliikkeen johto ei halua
johtaa työtätekeviä joukkoja har­haan.
Virheellisten asiain ja johto­päätösten
tekeminen on vain vahin­goksi,
eikä hyödyksi vallankumouk­selliselle
liikkeelle! Tämä johtuu
siitä, että kapitalistit ovat vallassa
ja työväki on heidän valtansa alle
alistettu ankaralla diktatuurilla.
RauHallisina aikoina kapitalistien
voimat riittävät pitämään oman
Iliaansa työläiset kurissa, mutta sa­moin
ei tapahdu; kansainvälisessä
sodassa. Silloin pitää mobilisoida
miljoonia työläisiä ja talonpoikia
aseisiin. Tämä vuorostaan voi ta­pahtua
parhaiten äkkirynnäkön
kautta, yllätyksenä. Koko maassa
täi kaikissa maissa aloitetaan äärim­mäisen
kiihkeä isänmaallinen kiihoi-tus
muka toisen maan hyökkäyksen
johdosta. Suuret joukot kuljetetaan
taistelukentille "isänmaan puolus­tukseen".
Kun me siis puhumme imperialis­tien
varustautumisesta uusiin sotiin,
emme voi pj-sähtyä puhumaan ai­noastaan
niistä numerotiedoista,
kuinka paljon mitäkin lajia sota­välineitä
eri maissa on valmiiaa.
Vähintäin yhtä tärkeänä tekijänä on
ollut ja tulee kaikissa sodissa ole­maan''
taistelevien sotilaiden kehitys­aste.
Ne saattavat toimia tietämät-tömästi
vain, komennuksen mukaan,
hyökätä milloin käsketään, mutta
usein myöskin perääntyä ilman käs­kyä
tai antautua vangiksi. Isän-maallisesti
innostuneet, ja porvaril­lisen
kasvatuksen saaneet sotilaat
taistelevat kiihkeästi "isänmaan"
puolesta. Tässä suhteessa olivat eh­kä
saksalaiset ja amerikalaiset soti­laat
laikkein pisimmälle kasvatetut
tä maa on tätä nykyä historiassaan
ennen tuntemattomassa kehityskau­dessa
neuvostojärjestelmän toteutta­misen
johdosta. Kaikki menshevik-kien
uskottelut maan olosuhteista
ovat olleet alhaista panettelua. Val­hetta
on esimerkiksi, että maa huo­kaisi
sorron alla. Menshevikit itse
löivät laimin ratkaista kansallisuus-pulmaa
tässä moniheimoisessa maas­sa.
Tunnuksellaan "Georgia georia-laisille"
harj ottivat he puhtaasti
kansallismielistä politiiMcaa, mikä
suuntautui maan muita kansallisuuk­sia
vastaan ja herätti entistä suu­rempaa
vihaa Ja katkeruutta Geor­gian
eri kai^sallisuuksien kiesken.
"Totean", lausui' Barbusse, "että
neuvostohallituksen kansallinen po­litiikka
tyydyttää työtätekevän väes­tön
•— ensi kädessä talonpoikain —r
toivomuksia ja tarpeita. Mitä tulee
nykyisiin *'kostotoimiin" ja mens-hevikkien
toitottamiin tuhansiin te­lotuksiin,
kidutuksiin j.n.e., niin
heilut menshevikkien kanssa, jotka
vuosina 1921—24 taistelivat neuvos­tovaltaa
vastaan. He ovat vilpittö­mästi
tunnustaneet virheensä jä se­littäneet
olevansa nyt ehdottomasti
neuvostovallan puolella. Kaikki pu­he
siitä, että kyliä olisi hävitetty
vuoden 1924 nousun jälkeen, on vain
valhetta."
- "Kaikkien neuvostovallan saavu­tusten
luetteleminen Georgiassa on
yksinkertaisesti mahdotonta sen
vuoksi, että ne ovat niin suuret. Tu­len
kirjottamaan niistä kokonaisen
kirjateoksen, missä' tulen kuvaa­maan
näitä saavutuksia ja edistystä.
Georgia on voinut kehittyä näin ri­peässä
tahdissa vain sen vuoksi, että
se on nauttiiiut Venäjän työväenluo­kan
veij eilistä taloudellista tukea.
Maata . odottaa satumainen tulevai­suus,
mikäli se lukeutuu Neuvosto­liiton
yhtenäiseen perheeseen", lo­petti
Barbusse.
Pöytäkirja'
metsätyöläisten kokouksesta jo­ka
pidettiin miie 231 A.C.Rry.
mari-ask. 12 p. 1927.. Kokouk­sessa
oli läsnä 30 metsätyöläis-tä.
Puheenjohtajaksi , valittiin
Vilho Lintula ja sihteeriksi al­lekirjoittanut.
• • - • • • /• ; ,
1) Valittiin kielenkääntäjä koko­ukselle
suomenkielestä ruotsinkie­leksi.
Valituksi tuli Alex Rosen­dahl.
2) Jäsenkorttien tarkastajaksi va­littiin
V. Lintula. Jäseniä oli läsnä
kokouksessa 10 L.W'.LUnion ja 3
I.W.W:n.
3) Keskusteltiin ruoka-aineista ja
kaikki läsnäolijat olivat yksimielisiä
siitä, että ruoka-aineet oVat liian
kalliit. Päätettiin vaatia ruoka-ai­neiden
hintaa niiri alas kuin mahdol­lista.
;
4) Keskusteltiin keinoista miten
voitaisiin saada ruoka-ainoitten hin­nat
alenemaan. Päätettiin että se
jätetään kämppäkomiteanr huoleksi.
5) Keskusteltiin ruokalaskuista,
ja päätettiin vaatia komppanian kir­jurin
tuomaan joka kämpälle laskut
joka kuukausi. '
6) Päätettiin myös että tavaralu-ettelon
on seurattava jokaista nio-katavarakuormaa.
7) Päätettiin myös vaatia, että
lääkärin on käytävä kämppäalueella
joka kuukausi ja tuotava lääkkeitä
ja sidetarpeita.
8) Päätettiin yksimielisesti, että
kysytään hevoset ja hevosten moka
vapaasti.
9) Valittiin kämppäkomitea ja
päätettiin valita l:si mies joka käm­pältä.
Valituksi. tuli seuraavat:
Camp N.o I J. Laferguinx.
Camp N.o II F. Koski.
Camp N.o m H. Lahti.
Camp N.o TV M. Rasinperä.
Camp N.o V P. Manninen.
Camp N.o VI E. Blom.
10) Valittiin komitean keskuudes­ta
kokoonkutsuja. Valituksi txili
H. Lahti.
11) Päätettiin että marrask. 12
päivänä on komitean vietävä vaa­timukset
komppanian heiroille -ja
vaadittava kirjallinen vastaus viikon
kuluttua.
12) Kirjeenvaihtajaksi valittiin
V. Lintula. -
13> Pöytäkirja päätettiin julaista
Vapaiidessa ja Industrialistissa, jul­kaisu
jätettiin V. Lintulan huoleksi,
14) Valittiin pöytäkirjan tarkas­tajat.
Valituksi tuli A. Sandvik ja
F. Koski. ;
Kokouksen puolesta •
Vilho Lintula H. Lahti
Puheenjohtaja sihteeri
Olemme tarkastaneet edelläolevan
pöytäkirjan ja havainiTeet sen koko­uksen
päätösten mukaisesti laadi­tuksi.
A. Sandvik F. Koski
Pöjrtäkirjan tarkastajat
Puhujaa kuulemaan kaikki. Mar­tin
Henrikson luennoi "Pirtillä" l . p.
jouluk, klo 8 illalla. Mikään ei saa
olla esteenä saapumasta tähän tilai­suuteen,
sillä on vielä paljon vel­vollisuuksia,
joihin täytyy saada
kartuttaa tietovarastoamme. Sitä­paitsi
on hän tottunut puhuja, sillä
onhan Henrikson noin toisen puolen
ikäänsä kierrellyt puhujamatkoilla.
Ja tietoisena puhujana tuo esiin iloi­siakin
kohtia, jotka saa yleisön nau­run
hymyyn.
Souri sotavastainen ~ kokous on
täällä ensi pyhänä, 4 pnä jouluk.
Ohjelmaa ön kaksinäjrtöksinen kap­pale
nimeltä, "Helvetti", laulua, ru­noja,
kertomuksia y.m. tätä tilai­suutta
vastaavaa ohjelmaa. Saapu­kaa
kaikki nuoret jä vanhat sekä
lapset, osoittaaksemme runsaslukui­sena
joukkona, että me emme halua
vuodattaa verta, me emme halua
sotia mistä kapitalistit hyötyvät.
Martin Henrikson puhuu mjmskin
tässä tilaisuudessa.
Sannantaikoulu on taas alkanut
jä pidetään säännöllisesti joka sun­nuntai
klo 10 aamulla- Pääaineena
tässä koulussa on suomenkielen ope>
tus lapsiUe lukemaan • ja kirjoitta­maan.
Kirjat ovat haalin puolesta.
Ohjatkaapa lapsenne kouluun snn-nuntai-
aamuna. Opettajina ovat Mr.
Ranta ja Mr- Kyyny.
Pioneerien kokoukset on joka per­jantai
jälkeen koulun, klo 4.30 ilta­päivällä.
Heidän osastoonsa onMn
jo liittynyt paljon lapsia, mutta pal­jon
on vielä poiskin- Toivottavaa
olisi, että kaikki työläisten lapset
kuuluisivat yhteen osastoon. Hei­dän
ohjaajinaan on Mrs. Tuomi, ja
Mrs. Hjordh.
Oekar Ryan oli täällä ohjaamassa
alkuun nuorisontoimintaa. Aluksi
yhtyi jäseniä vain viisi. Tämän kir­joittajalla
ei jole tietoa kuinka suu­ri
heidän joukkonsa nykyään on,
mutta kaikessa tapauksessa on kui­tenkin
liittynyt uusia jäseniä hei­dän
osastoonsa. Kaikki nuoret ty­töt
ja pojat yhtymään nuorten o-sastoon.
Heidän kokouksensa on
joka keskiviikko, klo. 7.30 illalla.
Lasten voimisteluharjoitukset, on
joka keskiviikko klo 5 päivällä. Van­hemmat
muistuttakaapa lapsia että
käyvät säännöllisesti harjoituksissa,
että saataisiin jo jouluna nähdä mi­tä
he ovat oppineet. Heidän opetta­janaan
on Heikki Roine.
"Alkusoittona" voin mainita että
osastomme näjrtelmäseura harjoit­telee
kovalla kiireellä joulukappalet-ta,
jonka nimi on "Kultainen me­daljonki".
Tämä on kaunis operet­ti
tai laulunäytelmä. Lähemmin täs-tä
myöhemmin. — F- —
Saolt Ste. Marien uutisia
Joulu- ja uudenvuoden juhlat tu­levat
kestämään kokonaista kaksi
viikkoa, sillä niin paljon -erilaisia
iltamia on järjestetty joulu- ja uu­denvuoden
viikkojen ajaksi, S. J.
OS. toimesta. Tässä voi jo vähän
mainita etukäteen joitain iltamia
joita on jo järjestety ja uusia val­mistuksia
tulee sitä mukaa kun ker-.
kiää ja joulukin lähenee. Lauantai­na
jouluk. 17 päivällä tulee " M i ­nun
vauvani", hauska kolminäytöksi
nen koko illan huvinäytelmä;- - Tiis
taina jouluk. 20 p. on nuoriso-osas­ton
humoristiset iltamat yksinäytök­sinen
huvinäytelmä, kuvaelmia,
veilyjä, muotiparaatia y.m. ja tans­sia.
Torstaina jouluk. 22 päivänä
suuret venetsialaiset tanssit, haali
koristettu, tanssi kestää kello 9
lalla yhteen asti. Lauantaita, jou
liik. 24 päivänä ei ole vielä varmasti
järjestetty, . mutta luultavasti joko
Jcuutamotanssit tai kappale. Sun-nuntai-
jjtapäivällä, joulupäivänä las
ten \ ^ pioneerien juhlat, jossa on
lapsilta kappale, kuvaelmia y.m
Sitten sunnuntai-iltana jouluk. 25
päivänä oh aikuisten. vapaat juhlat,
Ohjelmaa kaikenlaista, kuvaelmia,
lauluja, runoja, y.m. sekä Työläis
naisten Liiton puhujäv Sanna Kan
nasto. Maariantai-iitana, jouluk. 26
päivänä ei ole vielä oikein varmasti
päätetty, mutta luultavasti silloin
tulee "Volgan Venemiehet," neljä-näytöksinen
inahtava kuvaus Venä­jän
vallankumouksesta v. 1917. Tä
hän ^äytelmään on johduttu teke­mään
uusia kuliisitaipeita ja tässä
näytelmässä onjmyös useita lauluja
Tiistaina joulukuun 27 pnä, on
Naisjaoi^ton myyjäiset y.m. ja tans
sit. Samoin torstaina jouluk 29 päi­vänä.
Sitten lauantaina jouluk 3
päivänä on neljänäytöksinen yhteis­kunnallinen
näjrtelmä nimeltä "Elä­män
Pyörteissä", ja uudenvuoden
valvojaistänSsit ön myös järjestetty
vaan ei ole vielä tarkkaan määritelty
mikä ilta. Siinä se olikin Ja onhan
siinä juhlia jos jonkinlaisia. Kappa­leita
On ahkerasti harj oteltu, joten
ne varmasti tulevat esitetyiksi "mah­dollisimman
hyvin. Koko- S. J . osas­to
on nykyään juhlien valmistus-hommissa;
sen näkee kun käy haa-lilla,
niin aiqa joka ilta on joko kap­paleen
harjoituksia y.m. tai eri ko-miteoitten
kokouksia, jotka kaikki
yrittävät että tulevista joulu, ja uu­denvuoden
juhlista tulisi suurim­mat
ja paremmat mitä koskaan vie­l
ä •ori ollut täällä Soon historiassa ja
niin ne varmasti tulevat olemaan­kin,
kun me joukolla oikein yri­tämme.
Kaupungin valtuustossa on synty­nyt
paljon riitaa ja melua, kun on
käsitelty kaupungin vesi- jä sähkö­voimien
lisäämistä. Kysymys on niin
monimutkainen, ettei siitä tavallineh
"immeinen" pääse oikein kuusalle,
mutta kumminkin erimielisyyttä on
olemassa "kaupunginisien" keskuu­dessa,
että kumhianko, yhtiön kanssa
solmitaan kaupat vesi- ja sähkövoi­man
lisäämisestä, joko Hydro Elec-tro
Power Comission tai Great
Lakes Power Co. Tämä juttu kai tu­lee
ratkaistavaksi ensi tammikuulla
kaupungin valtuuston ja majurin
vaaleissa.
"rTyöttomien lukumäärä täällä kiau-pungissa
on noussut useampaan sa­taan,
mahdollisesti montakin sataa
sitä dn vaikea tietää, vaikka teräs­tehdas
alkoi vilkkaampaan käyntiin
ja noin tuhatkunta työläistä pääsi
takaisin työhön, mutta sitten on
paljon tullut muiista kaupungeista
tänne työläisiä siinä uskossa, että
täällä saa työvoimansa paremmin
kaupaksi. Esimerkiksi North Bay*-
Timmins, Ont.
istäf on tullut monta joukkoa työ­läisiä,
monia kymirieniä aina joukosr
sa ja vain harva on saanut työtä,
sillä metsiin vientiä ei enään ole ja
kaupungeissa olevissa työmaissa ja
tehtaissa on "täysi käsi," joten "Co-me
round again" on näiden työttö­mien
työläisten nyt tehtävä. Valtion
työnvälitystoimiston hoitaja' ilmoit­ti,
että registeerattuja työttömiä on
215, vaan paljon on myös jotka ei-
Eivat halaa suomalaisia ostajia.
Kuten aina on ollut .tapana näin
joulun edellä kerätä kaupungin l i i -
kemiehiltä ilmoituksia jouluterveh­dyksen
muodossa Vapauteen, niin
nytkin on niitä kerätty ja kun ilmoi­tusten
ottaja meni kaupungin suu­rimpaan
rautakauppaan sekä erää­seen
naisten vaatetusliikkeeseen
pyytämään ilmoitusta, niin niissä
vastattiin että he eivät halua suo­malaisia
ostajia. Kuitenkin näis­sä
samoissa kaupoissa on suomalai­set
tehneet liikettä koko paljon, ai­nakin
tuossa rautakaupassa. Mutta
nyt täsfedes maistetaanpas nuo lau­sutut
sanat ja pysytään pois sel­laisista
^"kaupoista, jotka eivät halua
suomalaisia ostajikseen ^ja annetaan
kannatus vain niille liikkeille, jotka
ilmoittavat Vapaudessa.
Voimisteluseuran toiminnasta- Jo­kaisen
viikon tiistai-iltasin on haa-lilla
touhua ja tohinaa; joka nurkas­sa
harjoitellaan ja väännetään. Mei­dän
niskamiehet eli painijat ne vas­ta
ovatkin innostuneita, aikovat
näet panna hakaan naapureille ensi
talven painikilpailuissa jotka pai­kallinen
urheiluseura järjestää tääl­lä.
Mutta jälkeen eivät ole jääneet
naisvoimistelijatkaan. On oikealla
vOimistelijain kurssilla kä3rty harjoi­tuksissa
ja onkin jöukomine koko
suuri, ja mikä vielä hauskinta, on
paljon nuoria tyttöjä mukana. Lap-i
sia on niinikään suuri lauma, .noin
50 rivissä. Heidän harjoitusvuo­ronsa
on lauantaisin ja sunnuntaisin.
Voimistelijoiden taholta on kuis­kailtu
että ollaan horiimassa pitää i l ­tamat
joulukuun 18 p:nä. Kuten
tiedämme, ovat voimistelijat rei­pasta
väkeä, joten heidän järjestä­mänsä
ohjelmailtamakin on sen ihu-kaihen.
Siis kukaan ei sieltä malta
poissa olla. —- Ulla.
\ | kiidättää sen toimittajaUe, joka
I vuorostaan ^ antaa tulla sen kaikkien
kuuItavaksL No min, siis kaikin oh-jatkaaÄime
töppösten kärjet haaline
edellä mainittuna iltana.
John Wirta on ollut meillä näy-telmäseuran
johtajana tämän mar­rask.
ajan. Hänen johdollaan on
esitetty jo pari näytelmää ja heti
on huomattu, että paremmin se
näytteleminen johtajan avulla käy.
Nyt on seuraava näytelmä "Häitten
jälkeen". Seuratkaa ilmoituksia
koska se esitetään. Se on oikem
konu näytelmä, jota katseUessa u-nohtuu
hetkeksi arkihuolet. Sitten
joulunpyhinä esitetään^ "Volgan ve-nemies""
Timminsin ja eteläpään
yhteisillä voimilla. Sitä on alettu
jo harjoittelemaan. Niin että: se
käy se näytteleminen nim. jo jou­lun
aikana niinkun piiskaa vaan.
Minä oled Omavaltaisesti ottanut
kynän käteeni näin ikään. — Mutta
tämä on niinkuin nykäys kirjeen­vaihtajan
kupeeseen että: Hoi, hoi!
Täytäppäs tehtäväsi! Näin hoksa-uttaen
— a.
South Porcupine, Ont.
Ohm, — eletään sita täälläkin
vaikka ei siitä maailmalle mitään
toitotella. Sanna Kannastoldn kävi
meille sanarieskaa antamassa. Hän
oli kyllä naisliiton kiertäjänä, mutta
ehti kyllä puhua meille kaikille yh-teisestikin.
Yleensä olivat kaikki
tyytyväisiä hänen puheisiinsa ja o-petuksiinsa,
mutta yksi epäkohta
oli siinä kun Sannan täytyi hypätä
täältä sou^hend'istä yhtäälle ja toi­saalle,
että meidän paikkakunta oli
niinkuin joku kestikievari, jossa hä­täisesti
pistäydyttiin ja taas läh­dettiin.
Niinpä lapset jäivätkin
sitten niin vähälle' etteivät saaneet
kuulla häntä kuin noin tunnin ajan.
On toivottavaa että vastaisuudessa
puhetilaisuuksia tänne järjestettä­essä
tämä epäkohta korjataan.
Missä vain Saiina Kännasto kier­tää
iiuhujamatkallaan,. -kannattaa
mennä häntä kuulemaan, sillä hän
on. hyvin kansantajuinen puhuja,
jota välinpitämättömäriippcin kuun­telee.
Ja hähellä on hyviä neuvoja
itsekullekin joka ottaa osaa työväen
toimintoihin ja rientoihin.
Solujen tpimtnta on järjestetty
täällä 'ja on^ne olleet toiminnassa jo
jonkun aikaa ja oh niiden kokouk­sia
haalilla tuhka tiheään, toisinaan
useampia yhtä aikaa: Nyt on kaik­kien
solujen yhteisestä toimesta jär­jestetty'
ohjelma- ja keskustelu-ilta
jokaisen kuun viimeiseksi sunhun-taiksi.
Sitten siellä ilmestjry nyrkki-lehti,
johon on velvollisuus lähet­tää
avustuksia. Melkein jokaiselle
on elämän varrella sattunut jotain
sellaista opettavaista, josta voi kir­jottaa
lehteemme pieni pätkä; tai on
nähnyt tai tietää sellaista joka on
hyödyllistä meille kaikille. Niin ei,
muuta kun kynä käteen,,.ja antaa
tulla mustaa valkoiselle, ja sitten
NUORISON OSASTO
Odd Notes li^om the
Press
vät käy työnvälitsstoimistossa. Työt-töriiyyttä
ei täällä ole vielä ainakaan
kaupungin vakituiseen yäestöön näh­den,
vaan on s© koskenut* suurim­malta
osalta kulkevia työläisiä, jot­ka
aina saavat kantaa työttömyyden
painajaista sillcjin kun se vähääkään
nostaa päätään- tämän järjestelmän
aikana.
Viihanlculjetuksesta Canadan puo­lelta
Michig;anin puolelle ovat Sloo
Hich. viranomaiset taasen vangin­neet
jokusia^ joukossa cianadalaisia-kin.
Soossa, Mich, on viime päivinä
syntynyt paljon melua ioainitusta
viinan trokauksesta. ^M.m- iiseita vi­ranomaisia
on eroitcttu toimistaan
y.m., sillä Amerikan Soo pitäisi py­syä
"luukuiviiia" vaikka onkin
naapurina kaupunki joka on "mär­kä",
^, Mutta yhtä märkiä ne ovat
näinä kummatkin, ero on vain siinä
että toinen on muka laillisemmasti
a toinen ei. Tässä samaisessa "trop
: i:ausi"hommassa. pienempiä trokarei­ta
vangitaan, että sunremiriat saisi­vat
olla rauhassa. Se on tämän
kapitalistisen järjestelmän yksi suu­rimmista
^ominaisuuksista.
^ — Helppäri.
"Canada is the greatest -vvheat
growing. country in , the World."
"Canada is a land flowing with milk
and honey." "During these days
there is a steady stream of golden
grain flowing to the elevators and
railroads to be carried to ali parts
of the •World." "There is great
wealth hidden in the form of metals
and minerals and fuel inside of the
mountains, v?aiting only to be dug
and brought up to the surface."
These are statements taken from
Canadian newspapers and maga-zines.
They are true of course. One
needs only a glimpse of a harvest
field to realize the amount of grain
and other food-stuffs ;that are hand-led
each year.
Here is another extract: "There
have been several requests for
clothing for poor families. Some of
thesB have suffered crop reverses,
and others' are 'without homes of
their own. Clothing for children is
especially needed, as many Uttle
ones are being kept home from
School because they have not -vvarm
clothing to Tvear. Babies garments
are also needed. Prompt response
will be appreciated as \vinter
weather is at hand."
Here is some more: "Thrift as a
hobby. How one vroman bringis out
the best that is in her as Weil äs
her husband. Gunny sacks on the
•Wall for burlap. . Flour sacks and
sugar sacks for curtains. Barrel and
sacks for a hammöck."
Every page for women in almost
every magazine publishes hints on
ways of saving. They also teli us
what the childrens' school lunches
shoiild be made up of. Also how tö
get children to eat what they should
in order to be healthy.
• Perhaps we should forgive them.
They may be ignora^t of the f act
that many a f arm child puts up his
own lunch because mother is töo
busy. Anyvvay, whoever makes it
puts in what there is in the pantry.
ThosB that write these things get
paid for it and of course they are
useful to many, but somehow it is
laying it ori too thick and rubbing
it in as well.
The greater number of mothers
are really too hard-Worked to have
energy left for thinking, even if
they could find time to read. There
is alyjays mending to, do and in their
work they älways save as much as
possible without requiring advice
from anyOne. • '
There, should be no one so igno-rant
as to think that such penny-pinching
should be necessary. It
should not ; be. There ~is' in the
•World SO much of ready made goods
and food and everything. Only
there are thosesplfish dogs in the
mangers who throw food in the
sea and burn warehouses, and let
fruit rot in the orchards' rather than
sell them cheaply enough priced so
that the common people could buy
them, when there is no market for
them and when they ^ don't need
them themsel-res anyway.
Yes, they try to teli us of ali
possible means of getting on with
as little äs possible. They even
teli us to pray for what we may
wishi for; which means —- get along
with nothing at aU i f you can't use
other -vväyB for gettinig it.
Do they ever hint that more
-vrages or better prices f<J^ the far-mefs
for their products Tsrould help
any? Oh no! l ^ e n more ivages are
asked for lohger hours are given.
The %nce of flour and bread goes
up first before the farmer get more
for his wheat.
Thaf s what I think of the bourge-oiäe
press; r— Mw H . M -