Vapaus, September 8, 1921

              l i i i H
APAUtUS TAPAH»
rsENSÄ KAUTTA!
VA!M' JftSJESTYNESniS VQl
TY^VÄENLUOKMA VOITTAA!
TORSTAINA SyySKUUfi 0 P. ^ SUOBUSY. CAN. — THUäSDAY, SEPTEI3BER i , 1921 V VU09IKERTA-V0L. V m
;ta ei iorrela. — La«-
— Pona-armeija.
1 erikoisuutinen)
»n sammnäkijäin ku"
a, joita viime aikoina
i Moskovan kongres-ta
tovereiltamme, sie-bnsa
myös seuraava.
?erin, Göran Palmin,
ään ja kuulemistaan
lassa.
kysymys mika hänel
a, palattuaan tehtiin
ibta: Venäjällä. Torvet
ikuin oikeistoso^is-nimittäin
ovat tien
itä aja'tusvapaus ölid
nään tnkahutettu.'
i tunnu minusta epä-raalta,
vaatia toveri
sin totta; ettei fcäiien
ttavanankumouksellis'
keillä neiJtvostoyallMi
i ^ n . , Lienee totta,
i-jopa änkarasti-sellai
i sabotaa^ilIa,JEitten.-
kivät tekempn lopi
järjestyksestä., Mut
i keitä tahansa lausii-n,
ja tässä suhteessa
. n i i n kommunistit
Kommaniatit jätetty lahtarien vh.
reiksi
(Vapauden erikoistieto)
istiitkih, samaa oikeut
:aa olin tilaisuudessa
1 eräät venäläiset a-ät
olevansa neuvosto
Selittivät, että ny
Kuten tunnettua, ovat Italian so
sialisftät ja faszistif - lahtarit,- teb
net ^keskenään rauhan. Eloik.3 pnä.
allekirjoitetulla .eopimukselia sitou­tuvat
vastapuolet huolehtimaan siitä,
että kaikki väkivallanteot ja kosto-toimenpitekt
heidän piioleltaan lak­kaavat.
Yhteiskunnallisen sodan, jo
ka kahden vuoden aikana on vaati­nut,
mm. 4,000 työläisuhriä, pitäisi
nyt loppua.
Tapauksen johdosta Odrjoittaa Ber­linin
Rote Fahne mm. seuraavaa:
Luoldutaistelun lopetitandnen r au
hansopim-uiksella, :as0lepo,sodassa por-
Varistoa vastaan - siinä viimeinen I.
tajiian. (sosi^istisen Puolueen saavut-tama
etappi.
Tämä Il^lian sosiaKötipuolujeen ke­hitys
on enemmän kuin johdonmukai
nen. sille on vallankumous Italiassa
ollut kyseenalainen. Se ei,enää näe
valiankumouksellista (tilannetta,- kos­ka
se ei tahdo sitä nähdä, mi^ikä täh­den
sen oli poiketitavä oikealta tieltä,
.koöka se oai menettänjit suuren pää­määrän,
johön> voi johtaa vain,prole­taarinen
puolue. Se on poikennut
oikealta jtieltä ja täytyy astua aäkel
askeleelta väärää tieitä, jdka nyt on
johtanut aselepoon vastavallanlku?no-uksen
ikanssa. Ensi askeH, jonka
otti tällä tiell?i, oli vallankumouksel­lisen
liikkeen kavaltaminen viime
vuonna: kun Aneohan työläiset tais­telivat
barrillcaadeilla, • k^n metalli
työläiset valtasivat ibehtaat,. e i s o s i -
alistinen:" Puolue .kyennyt -muuhun
kuin neuvottelemaan hallitukeen kans
sa. Ja puolue jatkoi alkamallaan
tiellä. Tuli Livornqn puoluepäivät.
Puoluie «i. e r o t t u * reformiätejia,
muilta, erosi Itse Kolmannesta Inter-riationaleslaV
erosi koko maailman
taistelevasta proletariaatilta - aset­tui
toiselle puolen bärrikaadia. • Ja
nyt on se tehnyt aselevon proletari­aatin
vihollisen kanssa, kohta on se
valmis tekemään rauhan porvariston
kanssa yleensä ja astumaan sen hal-
Btukseen.
Italian sosialistinen Puolue on oi­keassa.
Ellei uskota vallankumouk­seen,
niin mitä virkaa on kuolleilla
pitkin katuja, eiikÖ ole tolkutonta
vuodattaa verta vallandcumoulksen
vuoksi, jota ei tule? Eikö ole parem­pi
asettua valtion lakien 'suojaan
mimkä kukistamiseksi ei tunneta it­seä
kyllin' voimakkaaksi?
Italian sosialistipuplue luulee voi­vansa
vetää voimansa tulilinjalta,
koska ei se enää näe tällä taistelulla
olevan mitään tarkoitufeta. -"Mutta
puolue unohtaa, ettei kukaan, joka
elää nykyisessä yhteidcunnassa, voi
vetäytyä luokkataistelusta syrjään,
että njrt. enemmän kuin koskaan en­nen
on merkitystä evangeliumin sa­noilla:
«Joka ei ole minun puolegta-ni,
hän on minua va^an».
Sosialistinen puolue vetää jouk-a.
oli kelvoton, samalla
imärtää, että kaikista
onpantu halliuts se
in. Näinpä oli puis-arkinsataa
henkilöä
lyssä neuvostojärjes-
, ja vastaan. Mutta
ouiksen; • saarnaajat
siintyä ilman että y i -
btuivät '8513311;"Eipä
uten Tidcholmassa ja
, Ruotsin kaupungis-taikka
hajoittaa näi-lari
saivat ne jatkua,
ollisella tavalla ilman
ja, joihin Ruotsisäa
ien tulee, vakuutti to
samaa kuin muutkin
leet toverit: tehtaat
mikäli raäka-aine-
Niinikään oli poltto-ta
järjestetty, täysin
iti.. ..
! kongressimatkaili-nnittäneet
lasbensiir-t
hänestä kauneinta
ovat aikaansaaneet,
»taam parhain, lausui
mitä hellimniän koh-
1 tilaisuudessa näke-i
lastenkasvoja, jot-
)pautta ja elämänha-tää
vallankumouksen
i alalla.
lastenkodin, Lipan,
allankumousta muu-mmen
pääoman va­in
oli suuria nahfta-
.• Lipan paltainen
1 hänen yksityiskäy-njl;
sitävastoin '46
a, 1 lääkäri ja muu
Jättävät sen 'valoisia
1 tervettä ja voima-
5a. Melkein kaik-
»Hvat pietarilaisten
ika olivat kaatuneet
itavallankumoukselli-illä
saivat lapset koö
jä oppimäärä,.min-
^ukautisena oleske-
>li varsin silmiinpis-slin
näitä auringon-essä
kylpeviä lapsia,
n nuorilla mutta voi
än innostuneina lau-syntyi
minussa
ä, ettei vastavallan-taholta
koskaan ky-
^yhjäk?i sitä penn-räkä
kommuhisöt Ör
orittaneet uhrates-huolensa
nousevan
^> tarjoamalla sille
taidetta ja tiedefc.
len uskoa ja innos-liasi
polvi varmaan
mmunismin intema-la
jemmaksi,
armeija?
^il^a on^ylväs raken-varmuuteen siitä, ettei neuvostoval-,
«a vallitsee kommujta ole mikään 'Jeriko, minkä muurit!
s Ja voima. Se on'
konsa prol^ariaatin JDoksuhaudoista
luovuttaakseen n« vihollisen käytetä
tavaksi. Aselevxm soSmiaminen Iah>
tarien banssa nKrkitseie tosiasiassa
ensimäistä askeleitta 3*tteisrintaman
luomisessa näiden Scanssa kömmtmis-mia
vastaan.
Kommunistit näet eivät ole kir­joittaneet
sopimi^csen alle JB faszis''
tit eivät ole velvolliset pitämään sitä
voimassa näihin nähdeni' - Ryhtyäk­seen
uudelleen veriseen työhönsä ei
faszistien tarvitse muuta kum selit­tää
proletaaristen yhdistysten liput
ja tabt kommunistisikEi. Ja sosialis
tit (tulevat täftiän vaieten hyväksy­mään.
Sosialistit tulevat vaikenemaan,
vaikka koko taantumuäisen raivo, lah-tarismin
ja valtion sh4istyneet voi­mat
kääntyisivät kommunisteja vas­taan.
. Sillä eihän kukaan usko, että
sisällissota olisi I t a l i a a loppunut'
tuon asiakirjan allekirjoittamisella.
SsäHissota. on edelleen raivoaVa,- ja
vain sosialistipuolue on sen uUkopuo-leUa.'.:,'.
Täistdua jää jatfcamaan kaikkien
vihollistensa uhallakin koramunisti-puolue,
joka ei suinkaan ryhdy hie-romaan
dconikauppaa t t a i l ^ ^^ke-maan
rauhaa vihollistensa' kanssa; jo­ka
ei ole menettänyt uskoöjm
kumoukseen; j a joka sen t^a^Jdä on joh
teVa proletariaatin voittbon.
Jläin Rote Fahne. Viimeiset tie­dot
Italiasta osoittavaitikin, että leh­den
ennustelut ovat osuneet oikeaan.
Monin • paikoin Italiaa riehuii sisäl-issota
ikiihkeämmin kuin milloinlkaan
ennen. Mutta proletariaatin vastarin^
ta on myös käynyt ankarammaksi ja
voitokkaammaksi sen jäikeen, kun
sen keskuuteen on mailmansodan ve­teraaneista
muodostettu, järjestetty­jä
sotilaallisia iskujoukkoja, jotka o
yat jo monin paikoin ehtineet lyödä
ahtarit verissä päin takaisin. Lisäk­si
saadaan tietää, .että Italian prole­tariaatin
ori vallannut ankara suut-tumiis
maanga sosialistipuolue^ teke
män häpeällisen asdeypn johdosta
suuren vastalausemielenosoituksen
;ohon otti osaa 50,000 proOetaaria,
mitkä inholla työnsivät luotaan kaik-
'cl rauhanajatukset verivihollistensai,
aseistetltujen porvarillisten rosvo- ja
niiurhajouikköjen suhteen. •
- r r r r
Punaisen^ Anun»
Ien n
InternatiDna*
us
sa ja maaseudun väestökeskuksissa
mitä parhaimman järjestyksen varti­jana
ja ylläpitäjänä. Kaikkialla ta­paa
punasotilaita. Useat näistä,ky­kenevät
käyttämään nionta kieltä.
Muukalaiset voivat turvallisesti kään
tyä heidän puoleensa saaden aina
täsmälliset vastaukset, neuvoja ja a-pua.
Lisäksi osoittavat Ije omaavan­sa
joustavan (käytöstavan. Niinpä
eräässä komeassa ratsuväen koulus­sa,
missä eri maiden edustajat piti­vät
puheita, selittivät puna-upseerit,
vastatessaan vieraiden puheisiin, et­tei
Kolmatta Intemationalea koskaan
voida tuhota.
Siitä menee takaukseen puna-ar­meija,
jonka sotilaat ja päälliköt o^
vat yhtä valmiita uhraamaan sydän-verensä
kommunismin pyhän asian
puolesta.—•
Tällaisia valoisia , terveisiä tuovat
Ruotsin ja muiden maiiden toverit mie
lenkiintoiselta. matkaltaan känsältou-rain
valtiosta, ja'niiden nojalla voi­vat
toverit kautta mailman päästä
Ja Italian lahtarien jatkuvissa ve­ritöissä
Italian proletariaattia vas­taan
on Jcäyvä ilmi, etteivät ne tule
pysähltymään yksin kommunisteihin;
että Italian sosialistipuolueen rau­hansopimus
ei suinkaan voi hillitä
maan porvariston nmrharaivoa puh­keamasta
ilmi missä ja ketä työläistä
vastaan tahansa. Sen voi taltuttaa
vain proleitariaatin täy«lel;ineM voit­to.
. •
Maksim Gorkin kehoi
tus Ranskan työläi­sille
(Vapauden erikoisuutinen)
L'Humanite-lehden välityksellä, on
Maksim Gorki kääntynyt , Ranskan
työläisten puoleen seuraavasisältöisel
lä avustuskehoituksella:
Historian kiertämättömästä.tahdos
ta toteuttavat Venäjän työläiset täl­lä
haavaa yhteiskunnallisia yritystä,
jonka kokemukset tulevat olemaan e-rittärn
hedelmälliset koko mailman
työväenluokalle.
Äärettömästä kuivuudesta johtu­nut
nälkä uhkaa keskeyttää tämän
suuren yrityksen: nälkä uhkaa lamata
maan kauneimman tahdonvoiman, jo
ka on ruumiillistuttanut sen työväen­luokassa
ja oppineissa; nälkä uhkaa
surmata tuhansia ja satojatuhansia
lapsia.
Tci sen kansan jälkeläiset, jolta en
si kerran pyrki toteuttamaan yhteis-
Jnmnallisen oikeuden suurta tekoa,
te, vuoden 1848 ihmisten jälkeläiset,
ymmärtänette, että näinä onnettomi
na päivinä» on riennettävä Venäjän
kansan avuisi.
Auttakaa!
Maksim Gorki,
Pietarissa, heinäkuun 26 pnä 1921.
" r-o
SAKSALAINEN SUURSODAN KEN-RAALI
KUOLLUT
Europan ja ^ i » ^ ! ^ ^ kj^pitalistien
käymä hirvittävä -mäilmah^ta, joka
on järicybtanyt vanjian mailman p?-
rustuksiaan myoteiiV on loppunut.
Mutta vastiäi nyt iiSyttayty^^ koko
laajuudessaan^ tamäi hirviitävä.i r i ­koksen
kauheat s^oi^ai&set. Jlonet
miljoonat tapetut ina&aavat hau^ois*
saan ja heidän ruitbiinsa enään
häiritse niitä, :jötti|iaka^
kuolemaan. Mut» nriljoonla liik­kuu
yltympäri vaivaisina, ihaianan-kapitalismin
äärettömän rikoksen Vi
vinä iosineina.
Saarto oh lakkaiite^u ja ti.s. rau-har-
äonimuksella öij tehty arvojen so-tiliJblliseata
/hinoainisesta, .arvoje.,
'k.n työläi»' ovi*thiellä'iii ja ve»pl-lä".
n luoneet. Ken Voi k.ivata tul
v'ou vuosien ^cikftudet, sälrauks-im
ja kuriva <ei) hirvy.i-it, jAilla
yöt-itokeväin kar.sanjoukKipen t.iy-tyy
naksaa tiihctut arvot 1.
Sota on loppunut, mutta yhtä
kaikki on kaikissa maissa suuria soti
asjoukkoja aseissa. Lopen köyhty­neiden
maiden sotilasmenot ovat nyt
paljon merkitsevämmät kuin ennen
sotaa. Kansat eivät.'menettäneet so
dassa ainoastaan 16 miljoonaa ih­mistä,
ne .joutuivat myös jalikuvaan
kurjuuteen ja rappioon. Lyhyen
keinottelun aikaansaaman nousukau­den
jälkeen kaupan ja teollisuuden
alalla seurasi imperialistisen sodan
epäsuorana seura^tsena. _
vat he linnarauhan puolesta estSäk
Toisen Intemationalen johtajain kans
sa yhdessä teitä lähtemään taistelu
kentälle. Sodan keätäessä taisteli
vat .he linnarauhan puolesta eattääk-seeii
joikaisen lakoa ja jotta te o l i
a i t ^ ponnist^ttift VDiim&im& fäarim-milleen
&arttarajojen ja kapitaii^-
sen voiton turvaamiseksi. Äänek­käämmin
kuin itse kapitalistit ja näi­den
ostetut ^ sanomalehdet huusivat
he teidän 'korviinne, että sodan jäi
keen odotti teitä palkinto ja elineh­to
jenne parannus.
Palkinto annetuinkin nmtta alen
nettujen palkkain, sulkujen j a työn
seisausten, lakonrikurijoukkojen jär-jestfimisen
ja väkivallante^jen muo­dossa
valla&saolijain puolelta. Työ­läiset,
he qlivat voitetut, petetyt, sor­r
e t u t . . ' •'- ' •
Mitä teStevät nyt Amsterdamin kaa
nattajat tämän johdosta, nuo • porva­ristolta
patentin saaneet työväenluo­kan
suojelijait? Kehoibtavatko he
nyt kapitalistiluidkkaa mal^amaan
työläisille? Eivät! Nämä herrat tuh
laa aikaa moisiin asioihin. Sen si­j
a ^ ottavat he saman kannan kuin
kapitalistiticin: TySläiisten on raadefc-tava
entistäkin enemmän kaiken sen
elvyttämiseksi mitä sodassa tuhot­tiin.
Mutta
J
• /.,.J!i--'.',*~..V^.-
mailAiBn taloudellinen luhistu» ja te
oUiiuuipula
niin vakava, ettei moista ennen mil­loinkaan
historiassa.
Sota ei ole ainoastaan kaivanut
pohjaa . maailmanimperialismin tuo-tantovoimain
alta ja hävittänyt ka-pitalistäsen
talouden tasapainoa. Suur
ten teollisuusmaiden kapitalistit. A
merikai etunenässä, eivät tiedä mis­tä
löytäisivät menekin tuotannolleen
Köyhtyneet maat eivät kykene .osta­maan
ja työllisillä ei ole varoja hank
kia itselleen edes kaikikein välttämät­tömimpiä
elintarpeita ja kulutusta­varoita.
Tuloksena näemme nyt koko maa­ilmassa
työttömyyden ja tuotanto-voimain
hävityksen sellaisen, ettei
koskaan ennen. Kymmenen miljoo-
,aa ammattitaitoista työläistä on
iskattu kadulle. Koneet ruostuvaa
rikki, mii jaardien arvoisat tavarava-rastot
turmeltuvat taikka tuhoavat
kapitalistit ne tarkoituiksellisesti p i ­tääkseen
hintoja korkealla.
Miljoonat ifcmi«et on annettu alt-tiik
«i nälän ja »airauksicn kur­juudelle.
Mutta samaan aikaan on kapita-ismi
ryhtynyt raivoisaan rynnäk­köön
sitä työväenluokan osaavas­taan,
jonka se armollisesti sallii e-delleen
työskennellä hyväkseen. Kai­kissa
maissa on ryhdytty palkkaina-lennuksiin,
työ käy ankarammaksi
ja sen tuottama voitto kasvaa. Ka­kun
petturit vaikenevat on petetty­jen
puhuttava,
puhuttava tähän itapaan: Alas kel­tainen
Amsterdamin Internationale!
Alas porvariston herraua!
Kapitalismi heilkontaa huomatta­valla
työttömäin armeijallaan erä e-räjtä
työväenluokkaa ja tekee tämän
saavutukset tyhjiksi. Proletariaatti
on itsepintaisella taistelulla pakotettu
puolystamaan asemaansa. Onko Ams
terdamjn Internationale kukatiesi
hankkinut työväenluokan luottamuk­sen
taloudellisessa taistelussa? On­ko
se hyvillä tuloksilla voinut johtaa
työläisiä tässä taistelussa? Nämä o-vat
kysymyksiä, joihin jokaisen jär-olisikin
välinpitämätön sosialismin
ja vallankumouksen suhteen, on tär-
Ikeimpäin elinetujensa takia vaaditta­va
selvä vastaus,
Amsterdamin Inlernatioriale on
tähän mennessä luovuttanut työvä­enluokan
asemat ilman taistelua ka-pitaalivallalle,
minkä asema vain l u ­jittuu
amsterdamilaisen pelkurimai-sen
taktiikan ja työläisten jatkuvain
tappioiden johdosta. Englantilais­ten
kaivostyöläisten viime sankarilli
nen taistelu on selvänä eslmrkkinä
siitä, kuinka suuret työväenjoukot,
jotka mielivät torjua kapitalismin
hyökkäykset, tulevat johtajainsa ta­holta
petetyiksi. Sen sijaan,'että o-isivat
tukeneet kaivostyöläisiä, joi­den
kimppuun oli hyökätty joudutta­malla
taistsluun uusia järjestyneitä
voimia ja tuottamalla tuhon viholli­selle
luomalla yhtenäisen rintaman
siirtyivätkin ammatilliset johtajat
•ratkaisevalla hetkellä linja'lle missä
yönsivät proletaarifeservejä taapäin
valmistaen täten kapitalismille tilai­suuden
voittaa työläiset ryhmittäin.
Mutta kuinka voisi toisinkaan ol-a,
niin kauan kuin ammatillisesti
ärjestyrieitä työläisiä johtavat mie-hejt
sellaiset kuin Gorapers, Jouhaux
, a Henderson?
ONTARION J A MANITOBAN K
VERNOäRIEN PAIKKA
AVOINNA
Ottawa — Federaalihallituksella on
nyt Ontarion varakuvernöörin Clar­kin
kuoltua kaksi varakuvernöör n
paikkaa täytettävänään, nimittä
Ontariossa ja Manitohassa. Kolmas
varakuvernöörin paikka tulee avo
meksi kohdakkoin Nova Scotiassa.
VaraknvernöSrit nimittää Canadan
pääministeri. Ketä pääministen
Meighen tulee nimittämään avoinna
oleviin varakuvernöörin imikkoihin
ei ole vielä tiedossa.
kumäärä, jotka eivät mieli odottaa
että petos ehtisi heihin asti, ja jotka
sen vuoksi astuvat vallankumoukse
liseen taisteluun. Nämä työläisryh-niät,
jotka seuraavat tervettä luok-kavaistoa,
rikkovat amserdamilaisten
ylläpitämän kurin, rikkovat fcapitaa-
Iin kurin ja toimivat sen proletar
aatin pyhän oikeuden pohjalla, ette
ole antauduttava kamppaillutta.. Tä­mä
merfcitsee petollisten Johtajan
viraltapanemista järjestötietS.
Punaisen Ammatillisen Intematlo-nalen
.kongressi* Qcehoittaa kaikk a
työläisiä, jotka ovat liittyneet Ami
terdamin ; Intemationalen ravista
maah niskoiltaan työväenluokan by
rokraatit ja kavaltajat sekä liitty­mään
vallankumquksellisten amma
tiyhdistysten kansainväliseen yhty
mään. Kaksi kolmannesta koko mäi
man järjestyneistä työläisistä lukeu­tuu
jo Punaiseen Ammatilliseen In
ternationaleen. On jo aika, että
kansainvälinen työväenluol^a koko-naisuudessaan
astuu proletaarisen Vii'
lankumouksen punaisten lippujen a
le.', • _ v,;
Siinä ka13cerassa: kamppailussa työh
ja kapitaalin välUlä, joka yhä enem­män
ja enemmän leviää y5l mailman,
esiintyy porvaristo päättävälsethihiii
ja paremmin järj|e^tyneehä kulin piro-letwi
»atitii.:^^ ' iimajre'^'ta^
mä siinä 6elkas3fly&4^1c^plta1fsmin tfh
^nlBifniif ?i51täff:^
sorrossaan näiden omien johtajaln a
vulla. Tämä myös riis'tää'proleta
riaatilta mahdollisuuden' suoristaa
köyry niskansa ja päästä v'apä'aksi ka
pitalismista,. .
Kun kapitalismille onnistui kaik­kein
kriitillisimpänä hetkenä,_ spdan
päättyessä ja äseistariisuttaessa , pi
tää valtaa käsissään ja kun ,g£
luokka on nyt onnistunut lyömään
työläisyhtymän toisensa jälkeen
niin on kapitalistiluokalla sen johdos
ta syytä kiittää Amsterdamin ja Toi­sen
Internationalen «sankareja»
Mutta kaikella on loppunsa, ja mail­man
työläiset tulevat päivä päivältä
yhä vakuutetuimmiksi siitä, että
kapitaliimi ei olo kaikk!valtia;i
Me olemme nyt joutuneet kärjiity-neimman
luokkataistelun
ajankohtaan
Niisitä johtajista, jotlka pelkäävät
taistelua, jotka vapisevat sellaisen
puhjetessa enemmän kuin kapitalis­tit,
jotka eivät uhalla eivätkä niin-pitalismi
^ojaa näissä_pytkimyksis-|^/^^^.^ ^nyöskään tahdo, että työ-sään
porvarilliseen valtiovaltaan, sen ^ . ^ ^ ^ ^ ^^-^^ viskattaisiin
armeijaan, sen politikpitsijoihin, sen
B e r l i i n i — KeTittämarsalkka ken-
.. • .. ;j maömaritaanftimus. • apureineen voisi [raali von Buelow, joka on Saksan toi-nt"^.
^•'^J^"«ä'"sis-^öisellä ulvonnallaan ja piirityksellään|sen armeiian komentaiana suursodas
se kaupungeis-.romahdut^a.- ' ' • • Isa, kuoli tiistaina täällä.
lakeihin ja sen turmeltuneeseen leh­distöön
sekä sen keltaisen Ams^.er-damin
Internationalen lakeijoihin.
Mitä siis tehtävä?,
Veljet ja luokkatoverit, teidän
puolueenne, jotka seuraatte Amster­damin
Intemationalea, kääntyy Pu­naisen
ammatillisen internationalen
perustava kongressi niiden monien
miljoonien järjestyneiden vallanku-moukseaiisten
työläisten nimissä kai­kissa
maissa, joHa se e d u ^ a , joiden
kanssa te ahertelette samoissa työ­pajoissa
ja joiden kanssa te - siitä
olemme vakuutettuja - mielitte käy­dä
viimeisen taisteluin Ikapitalismia
vastaan,
Lövtääksenne vastauksen edellä­mainittuun
ky^vmykseen pyydnmme
me teitä: Luokna tarkkaava ia sel­vä
katse ympärillen?ie, katsokaa m i ­tä
Amsterdamin IntematioT>alen joh­tajat
ovat tehneet ja paraikaa teke-väenluokan
koko voima viskattaisiin
tai?teluun, 'näistä johtajista tule/e
työläisten pettureja. Työläiset, tei­dän
ammattiyhdisty^assoihin säästä
männe varat, jotka kerättiin, kun teil
!ä oli tvötä, käytetään nyt työttömyys
avustuksiin taikka hyödyttömiin tais
teluihin,-kiitos siitä keltaipten johta-jain
petollisen taktiikan. Nämä her­rat
jakavat samaa puuhaa missä he
askartelivat kapitalismin raiihalli-semmissa
kehrty3vaiheL<^, nimittäm
käyVät kaunpaa järjestyneellä, työ­voimalla.
Ja tätä politiikkaa harjo-tetaan
juuri silloin kun tyoväenluok
ka eniten tarvitsisi kunnollisia tais­telun
johtajia. Työpalkat sääde­tään
eri maiden teollisuuskuninkai-den,
Morganin, Stinneksen ja Crous-seaun,
määräysten mukaan, Asmter
damin Internationale, joka estää'pro­letariaattia
luomasta yhteistä rinta­maa,
ei ole mitään muuta kuin kan-^
sainvälincn rikkurijärjestö.
Päivästä toiseen kasvaa niiden lu
ja että se voi pj-syttäytyä valla,ssa
vain työläisten rajattoman kärsiväl­lisyyden
ja luokkataisitelun vähem­män
tarkoitusta vastaavan järjestä­misen
nojalla. Punaisella Ammatil­lisella
Internationalella on pian ole­va
takanaan mailman työläisten suu­ri
enemmistö. Tällöin tulevat kalk­kien
maiden proletaarit esititämään
kapitalistiluokaille» • lopulliset, tinki­mättömät
vaatimuksensa,
Luokkatietoisisilla työllisillä ei ole
me;ietettävänä muuta kuin kahleen­sa.
Kun työväenluokka astuu rat­kaisevaan,
vallankumoukselliseni jär
jestettyyn taisteluun, kukistuu myös
kapiaalivallan herruus,
Mailman työlälsetl Vallankumo­uksellisten
ammaittiyhdiotysten ensi-mälnen
kongressi kääntyy teidän
puoleenne miljoonain silvottujen ja
kaatuneiden nimessä, kaiken .sen kär
simyksen ja alennuksen nimessä, min
kä työväenluokka on kokenut ja tu­lee
kapitaalin diktatuurin aikana e-delleen
kokemaian, porvarillisen val-koterrorin
uhrien nimessä, petollis­ten
työväenjöhtajain aiheuttamalrt
tappioiden nimessä, teidän tulevain,
vallankumouksen punalippujen alla
saatavain voittojenne nimessä, ja
vihdoin Venäjän työväenluokan ni­messä,
joka on nyi jo neljättä vuot­ta
pitänyt punalippua korkealla neu
vostotasavallassa ja joka luottaa to­verien
apuun puna-armeijäin toisella
puolella, — kaiken tämän nimeBsä
• e
1
Orinshy, Minn. - Frank Klocow,
pailcallmen «ikemites -tappoi tääUa
maanantaina Iteensii, vaimonsa j a v u -
si f a s ^ n.
lÄiitoo — Britannian Trade3 U n i -
on Con^ressi alotti istuntonsa Cap.
diffissai maanantahia, konventionissa
ollen edustettänn 850 edustajaa, e-dietäen
6,500,000 jäsentä ja &12 u-niota.
J Presldehttl Poulton avauf-pn-heejgaan
« I h r a s i cvoimaka^
hy&bkaystä sellaisia olosuhteita vas­taan,
initicä aiheuttavat,nita toivotto
mait olosuhteet kuin nykyinen teolli-nen
;tilanne on>, puhuja edelleen l i -
säten: VMe emrao \M ottaa vastuul­lemme
sellaisen j^jestelmän jatku­milta
joka e a a t f ^ Mllaisia kärelmyk-siä
kansan suurelle pneramlstSlle.»
3'-;'*' »
, Wa8hlngton — Yihdysvaltain sea-raava
lähettiläs Saksaan tulee nähtä-västi
olemaan senaattori A . J . Veve-ridge,
bidianasta.
Lontoo -r^ London Daily Heraldin
päätoimittajan,' George Unsburyn,
joka yhdessä muitten Poplar kaupun*
gin.osan valtuusmiesten kanssa on Iin
11033^ sen johdosta että kieltäytyivät
panemasta toimeen uutta verojär­jestelmää,
ei sallita toimittaa lehte:
ään vankilasta päin. <
"IM
Lontoo — Afghanistanin hallitus
on ratifioinut venäliiis-afghanistani-laisen
rauhansopimuksDn, mikä sopi»
niuB antaa Venäjälle sangen laajat
etuoikeudet Afghanistanissa.
"Toronto —- Lännelle llmotetaan
tarvittavan yksin Torontosta 2,000
elonicorjuutyöläistä lisää. On syytil
tiedustaa mahtaneeko elonkorjuussa
olla laJcko.
A-'-^:^vto--:- . *
'iiontpo r ~ Daily Express lehdelle
ttiUeidiQl?. tietojen mukaan on Alla-iflb^
d imaakunnassä Indiassa pubjen-liöt:>
U'ÖB leVottbmUiiIIcsra''^irme Un^
nuntaina. Väkijoukko on murtautu-nut,-,
elintarvevarastoihin. Sotaväkei^
on kutsuttu paikalle.
Dublin — Eamon "de Valera, I r -
annin tasavaltalaisten johtaja ilmot-aa
'sanomalehdille, että Englannin
ha11itu'ksen ultimatumi merkitsee so­dan
julistusta.
Mondin S. S. Osaston
haali palanut
Mondin S, S. Osaston haali paloi
viime sunnuntai iltana klo 6—6 vä-.
illä. Tuli hävitti haalin aivan maan
tasalle, irtaimisto kuitenkin saatiin
pelastettua. Tuli arvellaan päässyn
rti poikasten tupakoidessa haalin s i ­vurakennuksessa.
Haali on vakuu«
tettu ?1,800.00,
: 0 : '
Neuvosto-Venäjän j
avustaminen'
(Vapauden erikoisuutinen)
Itävallan Jtommunlstit jatkavat e-delleenkln
ennätysrientoaan Neuvos­to-
Venäjän avustamisensa, Elok. 9
päivään mennessä olivat he yksistään
Vienissä keränneet yli 1 miljoonan
kruunun!
Tshekkoslovakian sosialistit ovat
aättäneet 4 viikon aikana luovuttaa
Venäjän nälkääkärsivien hyväksi yh-den/
tunnin palkan joka päivä.
Neuvostohallitus on kylvöviljava-rastostaan
luovuttanut Tshuvassa-alu
een nälkääkarsiville 100,000 puutaa
jaa.
kutsumme me teitä riveihimme, kut^
summe teitä viimeiseen ratkaisievaän
taisteluun!
.'Kaik:ken maiden proletaarit liitty-;
kää yhteen! Eläköön proletaarinen
v a l l a n k u m o u s ! • ElJiköon prolctari-^
a a t i n d i k t a t u u r i ! Eläköön k a n s a i n ­välinen
ncuvo-vtotasavalta!. . Elä­köön
kommunismi!
ONTARION MAAKUNNAN LUUT*
NATTI-KUVERNÖÖRI
KUOLLUT mm Toronto — Ontarion maakunnan'
varakuvernööri Lionel HiClarkekuo
li asunnossaan faallitustalolla maanan
taina klo 8 iltapäivällä. Hän on sai-rastanut
joitakin aikoja ja huolimatta
siitä, että häntä hoitamassa olivat Ca
nadan parhaat spesialisti .lääkärit, e i ­vät
hie voineet muuta kun odottaa hä
Aeii loppunsa lähenevän,
^^/ffSiarke otti paikkansa Ontarion ktt
hyörinä joksikin samoihin aikoihin
IJnited Farmers of Ontario ja
Ojitario Labor Party muodostivat
''^l^knnnan ha Kuollut ku-veinööri
oli neljäs, joka tuossa toi-»
messa ollessaan joutui eroon toimes»
tan kuoleman kautta.