1929-05-16-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Siva 2 Torstaina, toukokuun 16 p;nä—Thur., May 16 No. 115 — 1929 VAPAUS r r a u . Onurio, fciHHiu. i>»tui «annnaui- ja suSxittriai JahUpiiTinJU 8. G. NEIL. T O I M I T T A J A T i A. VAAEA {T«BkiU»«), D. A . TENHUNEN, R. PEHKONEN. U . POHJANSALO. Bcfiatered at tb« Ttm Office Dcpaztmcot. Ouatrc. «• aeconJ C U M msts«r. VAPAUS aJ«>*rty) Tbe oair otfta of Fiaoijb Terlcen in Csnaa*. Pobliibct) dailr at Sndbnry. Osurio. TILAUSHINNAT: „ 1 »k. 4*S0. 6 t k . 1250, S I K J 1 . 7 S 1» 1 kk. »1.00. — Uhajtrihoihin Ja Snomeea «ek. « n a a l^ •atMBaUle: 1 «fc.,»6J». 6 kk. 13.50. 3 kk. t2M ja 1 kk. »1.00. • ILMOTOSHIN.NAT VAPAUDESSA: , , KSiier»atttnSmotak»et n M kert», (2X0 kak« kertaa. — ArioUittoon menneillä oon«ntoiTotok»et 50e falatatnniaa. — NJaaenuiuattolImotakjet SOe kerta, »:.00 3 kertaa. — Srntymäilmotukaet »1X0 kerta. tZ.00 3 kertaa. — A«ontoeroilmotok.et »2.00 kerta. tSM kakri kertaa. — Kiito«nmotnkt^ $IM kerta. — KDoIezDaoiJiaotakaet t2M kerta. SOe Il«äouk*a kJJIo»laa»e<lU u i mairtOTiiaylti. — HalataanUedot ja «aotrilmotakaet 50^ kerta, »1.00 kolme kertaa. ,— TiUpiUilmatUjiea Ja ibnotaaaeeottouxien on, luäiv läketettärä' Umotoahinu ctokäuea. Lebleco alottojen iImotu«en pitää olla konttorina kello 4 ip. ilme«tyroi»pjii»in cdelliMni arkipäirinä. Vapauden totmitni: Hnonetj.fo 20?. Mackey BaiHin*. 4 Dnrham St. Fohelln 536W. Vapaodea konttori; LJl>eity BoiJdJns. 37 Loroo St. Pohelin 1038. Po.t!o»ote: Box 69. Sadbtoy. Oi»». Vapaaden paino ja latomo: Liberty Bnildin». 37 Lonie St. Pabelin 23«7W. Ceorral adTertiiing rate«, 75: per col. incb. Miniroum charge for finjle inaertion. 75c. me i>ei( adrertiiing medium amonj the Flaniih *eople i a Canada. The Vapaa» Paolueemme Joa e«e milloin ubania na vamurta en»imäi«een kirjeeaeeane. kirjottakaa uudelieea lilkkeenh jitajaa ioona)li»ella r i m e l l i : J. V. KANNASTO. liikkeenbn't«i«.. • " Taisteitta karkotusvaaraa vastaan jatkettava Liittohallituksen siirtolaisvirasto on hyljännyt Canadan työväen puolustusliiton vetoomuksen toverien J. Farbyn ja S. Langleyn karkottamis-määräyksen peruuttamisesta, mutta "erikoisena myönnytyksenä" päättänyt olla heti panematta määräystä täytäntöön ja määrännyt heidät laskettavaksi vapaalle jalalle. Toverit Farby ja Langley ovat ehdollisesti vapaana. Heidän, ehdonalainen vapautensa merkitsee sitä, että heidät voidaan jollakin syyllä uudelleen vangita ja karkottaa maasta siirtolaisviraston Toronton edustaja J. C. Mitchellin määräyksellä, joka on peruuttamatta ja jonka selitetään nojaavan siirtolaislain kohtaan, joka sallii "epämieluisina" vankilassa olleitten ei-kansalaisten karkottamisen. Farbyn ja Langleyn toiminta työväenliikkeen riveissä tekee heidät epämieluisiksi kapitalisteille- ^eidäl vangittiin kattikokoukselle puhumisesta ja tuomittiin kolmeksikymmeneksi päiväksi Toronton vankileirille "irtolaisina", joina heidät myös tahdotaan karkottaa maasta. ' Karkotusvaara siis yhä häilyy ei vain-näitten kahden toverin, mutta lukemattomien taistelukannalla olevaan työväen luokkaliikkeeseen osaa-ottavain ja siinä toimivain siirtolaistyöläisten yllä. Taistelua sen torju-miselcsi täytyy siis jatkaa entistään tarmokkaammin. • Työläiset, äänekäs, vastalause siirtolaisvirastolle, kapitalisteille! Kuohunta sukupuolitiedosta ja syntyväisyyien rajottamisesia jatkuu New Yorkissa ja Califomiassa. New Yorkissa, sen jälkeen, kun. Mary Ware Dennett sai 300 dollaria sakkoa, vaihtoehtona ollen 300 päivää vankilaa, kirjasensa "The Sex Side of Life" (Elämän sukupuoli-sivusta), postissaläheltämisestä, muodostettiin huomattu komitea Scripps- Howard sanomalehtiyhtiön päämies Roy W. Hpwardin johdolla puhumaan hänen puolestaan- Jois se on tarpeellista, tulee Mrs. Dennett vetoomaari asiansa Yhdysvaltaia ylioikeuteen.- Tällävälin, kun Margaret Sangeria ja hänen syntyväisyyden rajotusta edistävää klinikkaansa esitettiin Fox puhuva^ liikkuvakuva-yhtiön filmissä nykyisistä tapahtumista eräässä New Yorkin teatterissa, niin Mrs. McGoldrick, Katolisten korkeakoulutyttöjen kansainvälisestä liitosta, pani vastalauseen. Hänen omien sanojensa mukaan; 'Minä menin niitten puheille ja sanoin, että Mrs. Sanger täytyy poistaa filmistä." Ollen lady Mrs. McGoldrickia ei potkittu alas rappusia.' Sen sijaan Fox-yhtiön liikkeenhoitajat kehottivat häntä puhumaan sfeuraavalla viikolla vastaukseksi Mrs. Sangerille, jonka tarjouksenaan hylkäsi. Califomiassa Carl Rave-niminen mekanikko on lähetelty kolmeksi kuukaudeksi vankilaan Redwood Cityssä, San Mateo-kauntissa, Mrs. Sangerin kirjasen "Family Limitation" (Perheen rajottaminen) myymisestä. Vaikka Califomialla oh lakikokoelmissaan laki syntyväisyyden rajottamista kockevien tietojen levittämistä vastaan, niin Mr. Rave asetettiin syytteeseen ja tuomittiin siveettömyysvastaisen lain nojalla, jotta voitiin estää vetoominen korkeampiin oikeusasteihin. Kun Mr. Raven syylliseksihavait-semisesta tiedotettiin, niin Mrs. Maria Bessanti, italialaisen sekatyöläisen vaimo, lähetti Palo Aito Times-lehdelle kirjeen, jossa oli kertomus, joka sisältää paljo ajatuk^enriiokaa: ' Kun meillä oli kolme lasta, niin rae tiesimme, että emme voisi huoltaa enempää, ja meidän täytyi erota, vaikka asuimme samassa talossa- Ajan kuluessa meidän kotielämämme tuli enemmän ja enemmän kireäksi. Minun aviomieheni... toi tuon kirjasen kotia. 'Rave oli kirjottanut-nimensä siihen minun mieheni pyynnöstä.' Kyllä, se pelasti meidäh perheemme, eikä vain meidän, sillä se matkasi ympäri naapuristoa. — NATION. Veljes järjestömme tyStätekevien poimien aiia ToveVilehti Työmies kirjpitaa: ' Huolimatta siirtolaisuuden rajoittuneisuudesta, vanhemman siirtolais-polven pienenemisestä sekä siitäkin, että maansyntyinen työläispplyi kyt"-" keytyy maan työväenliikkeeseen loisia muotoja käyttäen, niin j^aikesta. tästä huolimatta Suomalainen Työväen Järjestö kasvaa niinhyvin yhdistysten lukumäärässä, kuin jäsenistön kokonaisluvussakin. Järjestön.:kasvu on poikkeuksellinen myöskin toisiin suomalaisten, työläisten yhteistoirain-nah muotoihin nähden. Vertaamalla esim. sosialistipuolueen suomalaiseen järjestöön, järjestöön, joka ei tohdi edes jäsenmääräänsä ilmoittaa ja LW.W. suomalaisiin jäseniin, jonka tärkeimpiin äänestyksiin/ annetaan 300—400 ääntä, niin näihinkin nähden S. T. Järjestön kasvu on huomattava, toisten joko mennessä alaspäin taikka pysyessä paikoillaan. Järjestön kasvun salaisuus on niissä olevissa luokkataisteluissa joihin järjestö on aktiivisesti osallistunut. Aktiivisuuden rinnalla periaatteellinen selvyys marxilais-leniniläisen taisteluopin toteuttamisessa käytännölliseen työväen taisteluliikkeeseen. Järjestö kasvaa kaikilla tahoilla yhtäaikaa. Keskimaassa; ön liittynyt useita yhdistyksiä Järjestöön ja toisissa keskustellaan liittymisestä. Järjestöön liittymistä ei vastusteta aatteellisten näkökohtien takia, vaan pikemminkin keskustellaan käytännöllisten seikkojen sovittamisesta uuteen formulaan. Idän yhdistysten jäsenmäärä on huomattavasti lisääntynyt tunnustuksena siitä, että Järjestön ja ennenkaikkea puolueen politiikka vastaa työläisten jokapäiväisiä taisteluvaatimuksia ja että Järjestö on hj^ässä suhteessa maan kommunistiseen liikkeeseen. Osuustoiniintarintamalla on tapahtunut huomattavaa eteehpäip menoa Ontariossa; Port Arthurin alueen liikkeiden yhteistoiminnassa ja lujittumisessa, Timminsin osuusliikkeen laajentuessa So. Porcupineen ja Kirkland Lakelle, sekä Sudburyn maitoliikkeen perustaminen ja nyttemmin osuusruo-kalan kanssa kauppaliikkeen kehittäminen Sudburjryn. Viimeinen puolueemme konventsio-ni kaksi vuotta sitten kohotti tunnuk- .sen osuusliikkeiden kehittämisestä Ontarion jä Albertan kaivo-alueilla ja puutavarakeskulcsissa. Lähtökohtana ei pidetty sitä -seikkaa, että saadaan kauppaliikkeet pystyyn, mutta työläisten voimien alkeellista kokoamista yhteistoimintaan. Päämaalina oli se, että näiden osuusliikkeiden kehittämisessä tulisi olemaan pyrkimys yhdistää u-hicjärjestymisen tärkeys rinnakkaiseksi. Konventsionimme hyväksymässä päätösponne-sa ensimäisessä kohdassa lausutaan, että "Osuusliikkeitten lii-kemenetelmien täytyy olla mitä tehokkaimmin Järjestetyt, mutta sittenkin voivat ne täyttää tehtävänsä vain silloin, kun yhdistävät taistelunsa alhaisemmista hinnoista taisteluun korkeammista palkoista ja työläisten e-lintason kohottamiseksi, yhdistyneenä työväen ammatti- ja teollisuusliittojen ja muitten proletaaristen järjestöjen kanssa. Täten taistelu korkeita, hintoja, vastaan-muodostuu taisteluksi ka-pitalistisUluokkaa ja hallitusta vastean". Tähän tietenkin vastataan, ettei o-suuslilkkeet alunpitäenkään voi muodostua hinnoissa kilvoitteleviksi. Totta, mutta samalla kertaa on ehdoton totuus, että osuusliikkeen muodostaminen pakostakin merkitsee yksityisten yritteli Jäin äärimmäisen kiskonnan rajoittamista heti muodostumisessaan, sekä tarpeitten hintatason pysymisen kohtuullisuuden rajoissa yleensä paikkakuimalla ja osuusliikkeessä tämä seikka tuli ainakin heti alussa rehelliseksi perustaksi. Olisihan kuitenkhi täydellisesti harhaanjohtavaa kuvitella osuusliikettä tässä yhteydessä miltään muulta kan- ^nalta kuin joukkojen yhdistäjänä ja järjestäytymisperiaatteen kohottajina: niin pitkälle kuin vallankumouksellinen luokkataisteluliike on kysymyksessä. Näin ollen luokkataistelun kannalta on ensikädessä tärkeää, että ylläolevan lainauksen toinen puoli ymmärretään heti alurpitäen oikein. O-suusiiikkeisiin järjestyvien työläisten .yhdistymistä ja järjestäytymistä on tällaisilla JärjeTtymättömillä alueilla missä ei ole ollut minkäänlaista mahdollisuutta taisteluun korkeamman palkkatason Ja olojen korjaamisen pu6l6sta, eikä ratsionalisoinnin kautta elvytettyjä työnkiihdyttämis- ja boo-nus- järjestelmlä vastaan, käytettävä välineenä tässä taloudellisen taistelun jokapäiväisessä työssä. 'Mikäli osuusliikkeet- ovat kysymyk- ^ Työskentely osuustoimintarintamalla teyteen työläisten ammattiliittojen ja lueöi jäsenet eivät ole muodostaneet poliittisen puolueen kanssa. "Työläisten osuusliikkeitten voittoja ei jaeta jäsenille, vaan kuluttajille tehdyn liikkeen pohjalla, jä melkoinen prosenttimäärä voitoista käytetään proi>agandatyöhön ja kultuurillisiin laitoksiin, varaamalla ja avustamalla sanomalehtiä, luennolta, kirjastoja: j.n.e.; nämä taistelukeinona kapitalististen sanomalehtien, koulujen y.m. laitckisien propagandaa vastaan." Näin lausutaan konyentslonin hyväksymässä päätösponnessa. Osuu:liik-keet, joita olemme kehittäneet juuri meikäläisten voimien aloitteesta ja voimilla, ovat menestyneet ja propa-gandatarkoitukslin tulevat osuudet olleet huomattavat. Tässä kuitenkin ue-nee syytä kysyä kmcKa monta lentolehtistä on näillä varoilla kustannettu luokkataistelukysymyksien selventämiseksi, ja onko yhtään vielä kustannettu painostaakseen uniojärjestäyty-mistä ja taistelua edellämainittujen hetken kysymyksien pohjalla? Onko yhteenkään "The Worker"-lehden ve« toomukseen vastattu avustuksella? Onko näissä osuusliikkeissä asetuttu tukemaan tov. Vaaran taistelua, hy^^ väksytty vaatimuksia hänen vapaut* tamisekseen Ja tehty lahjoituksia tals* telurahastoön? Onko muiden viime kapitalistista vuoden ajalla käytyjen lakkotaistelu- Jen hyväksi tehtyjä vetoomuksia otettu huomioon ja onko millekään järjestymättömien Järjestämlsryntäykselle a-pua aimettu? Jos näihin kysymyksiin Joutuvat osuusliikkeiden mukana olevat toverit vastaamaan pslttaisestir kaan kielteisesti, niin todellakin ollaan .surkuteltavassa asemassa. Totuus kai kuitenkin lienee, että tuskin mihinkään voidaan vastata myönteisesti, sillä niin kelvottomasti me olemme täyttäneet luokkatalsteluvelvoTlisuu-demme näiden liikkeiden työskentelyssä. ^ Vieläkin siteeraten konventsionimme päätöslausetta osuusliikkeiden puhtaasti kauppaliikeyrityksiksi kehittymisen vaaraa koskevana, löydämme vielä seuraavaa: "Tunnustaen tämän Vaaran velvoitti toisen kansainvälisen Kööpenhaminassa vuonna 1910 pidetty kongressi sosialististen puolueitten jäsenet työskentelemään osuusliikkeit>!h sisällä sosialistisen aatteen levittämisessä ja siten suojellen näit^ arvokkaita Järjestöllisiä Ja valistuksellisia keskuksia muodostumasta pelkiksi liikeyrityksiksi, mikä heikentäisi työväenluokan It^kkatietoisuutta! "Kommunistisen Kansainvälisen kolmas maailman kongressi (1922) antoi seiT raskaan taakan velvollisuus, johon vedotaan puoluevelvollisuuksien ja luokkavelvollisuuksien nimessä? Jokainen harkitseva toveri voi nähdä, että viimemainittu tulee määrääväk-si, ja metallinkaivajain järjestäytymis-hengen ja yhtenäisyysluottamuksen kohottaminen, sekä uniotoiminnan kehittäminen, kuin myöskin työläisteii elinehtojen puolesta taistelu kaivosyhtiöitä ^ ja niiden hyökkäyksiä vastaan jää toiseUe tilalle. Missä ovat puolue-fraksiot? ferenssissa tällainenkin pyrkimys jc kehitetty, tai mistä johtui, että pohjoisessa antauduttiin itsenäisesti tällaisen puuhan taakse,ja ensimäisessä konferenssissa jo meidän Timmins- So. Porcupine-Kirkland Lake liikkei-demme yleisUikkeenhoitaJa itse alusti kysymyksen vaikkakaan siitä ei oltu pöolueen taholta päätetty, sekä yksin ratkaisi jo sen perustamisen kannan? Tullen puheenjohtajaksi liikkeeseen mtftta ilman minkäänlaista vasemmis-tokantaa edustavaa tukea johtokuntaan. Tämä ossoittaa meille sen höl-fraksioitaan, eivät ole pohtineet osuusliikkeitä koskevia kysymyksiä ja omia askeleitaan niissä puolueen jäseninä Ja vastuunalaisina ryhminä? Tämä seikka on selvästi nähtävissä siinä ettei ole puoluekeskuksen kanssa neuvoteltu mistään niistä huomattavista edesottamisista mitä eri alueilla on lähdetty viemään eteenpäin. Esim. P. Arthurin alueella toista vuotta sitte.T pidetyn konferenssin toivomuksen? tiedettiin uuden konferenssin pitämisen välttämättömyys, mutta ei etukäteen keskusteltu puolueen keskuskomitean minkään jaoston kanssa konferenssissa esille tulevasta kcskus-cstcliikkeen kehittämisestä. Vaikkakin tvmnustetaan csuustoiminnall. ostoren-kaan välttämättömyys ja herätetään pjTkimys siihen suuntaan, niin pr välttämätörtä perinpohjin harkita kuinka pitkälle ollaan valmiit menemään. Entäpäs se osuusmeiJerikysjTnys, Joka pitäisi muodostua -tuhansia Port Arthurin ympäristön maanviljelijöitä koskevaksi Ja sellaisenaan suutimerki-tykselliseksi yritykseksi. Miten^ paljon on tehty sen edistämisen yhteydessä luokkavalistustyötä? Suoraan sanottuna ei yhtään, sillä on asetettu kaikki sivuun ja jääty odottamaan hallituksen IainoJa.<!) Kaikessa tässä olisi kimystä Ja toiminnan ohjelmaa, vai kuitenkin pitänyt tietää,' että täUaises- ymmärretäänkö, että "KonimunisU-ta odotuksesta tulee seuraamaan pet- puolueen Jäsenten täytyy aina pyrkiä tymys, eikä mitään muuta. Kallista ai- elävöittämään osuusliikkeitä luokka-kaa on siis hukattu todellisen osuus-j tletolstiuden hengellä ja katsomaan toiminnallisen valistustyön tekemlses- että osuusliikkeet avustavat työväensä, mikä olisi kantanut parhalipman liikkeen kaikkien muotojen yhtenäls. hedelmän Juuri näiden alkuvalmistelu- tyttämisessä." Ellei käsitetä osuusliik- Jen yhteydessä. Näin olisi armettu oi- keissä työskentelyämme juuri tässä kea lähtök<rtita' tämän llJkehaaran yh- ymmärryksessä, niin silloin ei ole mi-teydessä puolueen^ osuustolmintaohjel- | tään syytä painostaa meikäläisten rämän pohjalla työskentelylle. Me em-, kentamien liikkeiden liittymistä Ca-me voi sallia puolue-esiintymisemme' nadan osuustoimtntaliittoon, koska hukkuvan näihin liikkeisiin ja ajau- i tämän järjestön Ja sUhen kuuluvien tua sellaiseen asemaan että Jäämme' liikkeiden "liikkeenhoito ja Johto on kaltevalle pinpalle, josta voimine lui-! poliittisen puolueettomuuden ohjelmal-sua alas ja rakentamamme liikkeet j la leikkivien porvarlllsten idealistien käsissä". Rakentaessamme osuustoiminnallisia järjestöjä; ön tarpeellista aina pitää mielessään sen, että nämä järjestöt -ovat keinoja tai välineitä laa-edustaa terveyden, voiman ja kaxmeu-den ylevää Ihannetta. Ruumiillisen kulttuurin ulkonaista näkyä, isen kuorta ajatellessa, syntyykin-helposti tällainen mielipide ja varsinkin jos lukee esimerkiksi urheilim historiaa tai katselee niiden urheilijain Ja voimaili-jain veistokuvia, joita näkee maailman suurimpien kaupunkien museoissa Kreikan ja Rooman vallan ajoilta. Tuhansia vuosia sitten tehdyt veis-tckuvat^ Kreikan olympialaisiisa kilpailuissa voittajiksi tulleista ovatkin ihailtavia. Katsellessa niissä ikuistettuja kauniiden Ja sopusuhtaisesti kehitt3meiden. miesten ja naisten vartaloita, neidon tai nuorukaisen lihaksia, kasvojen piirteitä ja ilmeitä, tulee mieleen aatos: tuon "sankarin" Entäs pohJois-Ontariossa keskusos-. hurmaava ryhti-'Ja kauneus on — toliikkeen kehittämisen askeleet? Oll-j ihanteeni. Kuva kuitenkin himmenee ko Port Arthurissa pidetyssä kon- silmissä, kun katselee orjia esittäviä veistoksia, esim. Chicagon museossa. Orjien haavoittimeista ruumiista \'uoti veri. He olivat saaneet liaavansa silloin vallassa olevan luokan, herrojen ja naisten huviksi miekkaillessaan, gladiaattoritaisteluissa. Jo silloin näet palveli ruumiillinen kulttuuri yläluokan nautintohalua. Se oli alistettu muinaisen Rooman vallassa oUeen riis-täjäluokan isänmaallisuutta, etuja, sen sodankäyntiä palvelemaan sekä kohdistettu samalla, työläisiä ja orjia vastaan, heidän orjuudessa pitämisek-seen. Kreikassa ei annettu orjien ur-lyyden, millä puoluejäsenemme kasit- heillä eikä kantaa aseita. Urheiluun televät kysymyksiä, sekä yleensä puo-luetehtäviä. Onko osuusliikkeen liikkeenhoitajana puoluejäsen vain siksi, että annetaan llikemenetelmien lentää ilman suunnitelmallista puoluepyr-jäävät palvelemaan "vain liiketarkoituksia". Joista hyötyy vallankumouksellisen liikkeen parhaimpien fetujen vastustajat. Sudburyssa osuusliikkeiden kanssa oli saatu aikaan yhteisymmärrys siSii-1 jojen joukkojen vetämiseksi Ja voit-läisen kauppaliikkeen ja osuusruokalan j tamiseksf luokkataisteluun ja saman-soVittamisesta Suomalaisen Järjestön; aikaisesti saada heidän tukensa kai-rakentamaan huoneistoon, johon Va- kille» työväen luokkataisteluille ja ryntäyksille. Vain tältä näkökannalta katsoen pyritään yhtenäistyttämään osuusliikkeitämme Canadan osuustoi-mintaliittoon ja vaikuttamaan siinä pauden liikekin tulee. Nämä suunnitelmat «äpälsivät puolueen fräksioni-kokouksessa ja S. Järjestön edustajakokouksessa myöskin, mutta parin viikon kuluttua käännettiin suupnitel-: luokkatietoisuuden hengen ja luokka-mat ylösalaisin ja ostettiin osuuEliik-{taistelukannan hyväksi. Tämä täy-keille ($20,000.00) kahdenkymmenen tyy olla se kulmakivi mille toimin-tuhannen dollarin tontti noin parisa- tamme perustuu, sekä sen oikein oivaltunnuslajiseet: Osuusliikkeisiin; kom- taa jalkaa yllämainitun liikeraken- taminen asettaa välttämättömäksi munistien täytyy liittyä niihin jäsenik-jnuksen paikasta. Tuleeko täUä keski- puolueen jäsenten fraksioni-toimtanan si ja työskennellä niissä,, perustaa Ontarion osuusliikkeellä olemaan en- ja yhteyden kiinteänä puoluevelvolli-kommuiiistisia ryhmiä, säilyttää ne sikädessä pyrkimyksenä kiinittäd ym- suutera. Tältä kannalta täytyy ennen työväenluokalle ja muuttaa jie luok- pärillä olevat työläiset osuustoimintaan puolueen konventsionia ja jälkeen sessä, niin on aina olemassa vaara ; katalsteluellmiksi, jotka kykenevät an- luokkataistelun ja järjestäytymissn ^ puoUieen konventsionin arvostella teh-nUden maodostamis^ta vain pelkiksi tamaan järjestöllistä apua proletaari-; tärkeimpiä etuja silmäUä pitäen, tai tätiämme osuustoimintarintamalla. II-kaapFalilkke£^ st Tätä vaaraa voldaap vastustaa, yain-^työlälsten luokkatie-aatin taisteluissa." tuleeko tässä enslmäiseksi a s e t ^ - ' man itseärvostelua ja virheittemme Onko kommiinistipuoluieen Jäsenet vaksi tämän kahdenkymmenen tuhan- korjausta ajamme pyrkimyksemme ka- lua toisuuden kohottamisella ja vetämällä yrittäneet oivaltaa näitä seikkoja? nen dollarin tontin ja sUhen ra- rille. — Keskus. i osuustoimintaliike yhä lähempään yh- Edellä olemme jo vastanneet, ei. Puo- kermettavien huoneistojen maksami-' (Jatkoa), lWonton TORONTOLAISET HUOMATKAA Victorian päivänä, tämän kuun 24 pnä, on Don-haalllla entiseen tapaan komea juhlatilaisuus. Meillä on täysi syy olettaa, että siitä muodostuu tärä^ vuorina- vielä onnistuneempi ja suurenmoisempi kuin koskaan ennen. Tämä p^lvä on tarjoava jokaiselle Torontossa *olevalIe suomalaiselle mahdollisuuden irtautua arkielämän yksitoikkoisesta h{U'maudesta Ja* ottaa osaa yleiseen hilpeyteen, joka näin joutuisi mukaan edes lukemaan ne uutiset, mitkä uutterat kirjeenvalhta-^ jat lähettävät VapaudeUe. Tietääkseni täältä on ollut paikalliskirje Vapaudessa miltei jokainen viikko, ettei se puoli asiassa myöskään Jovellu verrata karhun tmeen j ä b i l t ä heräämiseen keväällä. Jos senkin verran seurattaisiin lähettämällä kirjoituksia Vapaudelle kaikkialta suomalaisten a- ^utuksilta, niin kirjeenvaihtajaverkko olisi kiitettävä. Pyydän huomauttaa, . e t t ä etenkin Ontarion pikkufarmarit saavat ahertaa 24 tuntia päivässä, äivah samalla tavalla kun keväinen puron vesi Juosta lirittää. Myöskhi täällä on farmarit koettaneet olla työväenliikkeen rmm URHEILU keväisenä', vuodenaikana on helpolm- mukana ja toiminnassa ympäri vuosi-mln saavutettavissa. Ohjelmasta annamme selostuksen aivan lähipäivinä. Tässä Vain<-mainittakoon myyjäisistä, jotka tcinieenpannaan sen yhteydessä. Voittoja tlilee olemaan runsaasti ja joukossa varsin arvokkaita, joten haalil- :ia kannattaa kävästä jo yksistään niiden vuoksi.. Olemme saaneet lahjoina mor4a "sopivia voittoeslneltä, mistä o- I^ämie'kiitollisia niiden antajille. Naisväki on ahertanut tuottaen erilaisia käsitöitä. Jotka ovat siroja, aistikkaita jä hyödyllisiä. , Samalla pyydämme henkilöitä, joilla mahdollisesti on vielä käsitöitä tahi muita lahjotuksia, toimittamaan ne haalSle mahdollisimman pian, koska myyjäiskomltea on työnpaljouden rasittama, joten *se olisi kiitollinen saadessaan asiansa hyvissä ajoin järjestykseen odottamaan suurinta Victorian päivää mitä meillä vielä koskaan on ollut. ; Myyjäiskomitean puolesta. — O. L. Huomioita ja^ M Massachusettsin yaltion ylioikeudessa Bostonissa alkoi tiistaina juttu kuvernööri Fullerin kunnian loukkaamisesta Harry J. Canteria vastaan, jcka viime vaalien yhteydessä kommunistien toimeenpanemassa mielen-osotuksessa kantoi voimaläusetaulua, jossa mainittiin Fullerin olevan syyllisen Saccon ja Vanzettin murhaan. Jutun käsittely siirrettiin tähän saakka Fullerin Europaan tekemän huvimatkan vuoksi. Canterin puolustuksesta huolehtii työväen puolustusliitto. . RosegTove, Ont. en' pitkistä matkoista huolinjatta, et-tarkemman I tei se ole ainoastaan rajoittunut ke-väähin JoUoin luonto virkistyy, kuten "asian seuraajan" — karhu! Täällä kokouksissa enimmäkseen käsitellään koko työväenluokkaa koskevista asioista, eikä kylän "akoilla" ole tapana rustata erikoisia "kahvlkekke-reltä" keskuuteensa. Kahvikekkerit, joista voisi mainita pidetään säännöllisesti osaston haalilla kokouksien väliajoilla jöiteisillä varoilla.. Ja ne on tar-kotettu virkistykseksi pitkille matkoille. Tosiasia on kuitenkin, että täällä akat niinkuin ukotkin mielenkiinnolla seuraavat ja kannattavat niin "kiertävien jätkien" kuin kaikkien työläisten työväenliikkeen pyrkimyksiä. Toivon myöskin poistavani asian seuraajalta sen harhakäsitteen, että täällä olisi farmareilla, erikoisia vierashuoneita "kalasseer^" varten. A-suinrakennukset rajoittuvat täällä pieniä poikkeuksia lukuunottamatta kahteen huoneeseen,, se on "keittiö ja kamari". Vierashuoneitakin on kyllä toivottu saatavan tulevaisuudessa. Asian seuraaja lienee joku vanhapoika, koska ei "hoksannut" kokousraportissaan mainita halaistua sanaa tarkemmin sen meiiosta. Ainoa huomio minkä hän sai, oli akkain liikkeiden seuraammen. Keski-Ontarion työläisten piirijuhlat YHTEISVOIMISTELUOHJELMA S. J. 4:N ALUEEN JA K. F. 5:N PUBIN ALUEKESAJUHLILLE HEINÄK. ' M PNÄ 1929, SUDBURYSSA Lisäselvittelyä "asian seuraajan" kyhäyksen johdosta numerossa 108 Koska "asian seuraaja" näkee uutisia täältä Vapaudessa ainoastaan niin usein kun "karhu herää pesästään", niin ajattelin "asian seuraajaa" nyh-käistä kylkeen, että hänkin heräisi ja (IUD!§iMAA TILAUKSENNE! 1) Vasen käyntiasento eteen, kädet ylös,,2) paino oikealle Jalalle, vasen varvasasento oikealle takavl&toon, VEutalon kierto oikealle - etuvlistoon kädet ettt-jalatietä sivulle, katse va-^' semmankäden . suuntaan. 3) vasen käyntiasento etuvlistoon, vartalon kierto samaan suuntaan, kädet, vaisen alas oikea alatietä ylös, 4) vasen Jalka oikean viereen ja nousu varpaiHe kädet ala-sivutietä kaareen, 5) vasen varvasasento taakse (vaiheen loppupäässä) kätten vienti sivu-ala edessä ristiin (kyynärpäistä taipuneena). Ja yhtämittaa sivulle yläviistoon kämmenet vastakkain, 6) kääntyen vasempaan, paino vasenamalle jalalle, oikea varvasasento sivulle, kätten vienti ylös ja yhtämittaa ristiin alas Ja si^ vulle, 7) vasen jalka oikean viereen, polvien notkistus, kätten läiskäys ylhäällä yhteen, ja yhtämittaa perusasento, 8) T^uko. 1) Vasen käyntltisento oikealle etu-viistoon, vartalon kierto samaan suuntaan kädet sivutietä päälaelle, 2) vartalon kierto ja sivutaivutus vasempaan, kädet sivulle, katse oikean käden suimtaan. 3) edellinen asento, 4) vasen polviasento sivulle, (perusasemiosta laskien) vartalon sivutaivutus oikealle katse vasemman käden suimtaan. 5) asentojen vaihto vastakkaiseksi, käsiä välillä y l h ^ ä yhteen läiskäyttäeri, 6) ponnistaen oikealla jalalla, kääntyen vasempaan, oikea jalka vasemman viereen, kätten vienti alatietä eteen yläviistoonristiin. vasen käsi etupuolelle, (kädet kyynärpäistä taipuneena) 7) nousu varpaille, jEätteh nopea vienti (ojennus) sivuUe yläviistoon, 8) kädet sivutietä alas ja perusasento. 1) Kyykkyyn kädet eteen, 2) polvien ojennus, vasemman säären nosto eteen, kädet alatietä sivulle, 3) vasen var-vasyaaka taakse, kädet ala-etutietä ylös, 4) vasemman polven nosto eteen. kätten koukistus, (kädet alatietä) 5) vasemman polven ojermus eteen, kätten ojennus sivulle, 6) vasemman säären vienti sivulle (varvas maahan),, kätten lyönti edessä yhteen ja yhtämittaa sivulle,'7) kääntyen vasempaan, kätten lyönti edessä yhteen, ja yhtämittaa slylille;- 8) perusasento, vasen jalka oikean viereen. i) Vasen polviasento eteen, kädet sivulle, 2) vasemman polven ojermus, kädeit ylös, 3) taivutus eteen alas, 4) taukpaika, 5—2.- 6) vasen varvasasento taakse.. pieni taivutus rintaosassa taakse, kädet alatieiä eteen yläviistoon ^cämmenet alaspäin, 7) kääntyen vasempaan. .^aiJiö. vasemmalle jalalle, (oikea varvaäasecto sivulle) vasen käsi alä,tietäkaareeri oikea sivulle, katse oikean käden suuntaan, 8) perusasento, vasen jalka - oikean viereen. (Kädet lanteilla) 1) Vasen käyntiasento taakse Ja oikean säären nosto eteen,' paiiio oikealle jalalle (vasen varvasasento taakse) vasemman säären nosto eteen (oikealla noustaan varpailla seisontaan) vasen jalka oikean viereen (perusasento kädet lan-^ teillä) 5--8) vuorohyppelyä alkaen oikean jalan polkaisulla vasenta säärtä sivulle heittäen, , kahdel^annella vaiheella kääntyen vasempaan. Huom! Kaikki liikesarjat suoritetaan neljästi, kumpaanldn suuntaan: siis 64 tahtia. Neljä ensimäistä suoritetaan valssin tahdissa ja viimeinen hyppysarja saksanpolkan tahdissa. A l kusoiton viimeisellä tahdilla otetaan perusasento. -Neljän; ensimäisen sarjan viimeisessä vaiheessa siis viimeisen vaiheen jälkeen otetaan väUttö-mästl lepo, viimeisessä sarjassa jäädään perusasentoon, josta suoritetaan rivien sulkeminen. (Voimistelun johtajat leikatkaa irti ja säilyttäkää.) - P. Ruohonen. ja aseiden kantoon oli yläluokan nuorukaisilla yksinoikeus. Urheilu oli alistettu kokonaisuudessaan vallassa olevan luokan tarkoitusperiä, valtion politiikkaa palvelemaan. Se ei ollut eikä voinut olla puolueetonta. Kun on kysymyksessä proletariaatin ruumiillinen kulttuuri, niin ei sekään voi olla puolueetonta, vaan täytyy palvella työväenluokan pyrkimyksiä ja taisteluja. Työläisurheilim todellisen luonteen iucnnehtli eräs työväenleliti seuraavasti: "Työläisurheilu ei voi olla luokkien yläpuolella, se ei ole politiikasta ja valtiollisesta toiminnasta vapaata — se kuuluu eroittamattomana osana työväenluokkaan ja vihkiytyy sen taisteluihin. TyöläisurheiUjain järjestöt ovat työväen luokkaliikkeen järjestöjä". ^ Ylläolevan yhteyteen voiinme lisätä, että porvarilliset urheUuseurat ja suojeluskunnat, jotka myöskin harjoittavat urheilua, ovat porvarillisen luokkaliikkeen Järjestöjä. Luokkien yläpuolella olevaa urheiluliikettä ei voi olla. Ne, jotka sellaisesta puhuvat, ohjaavat joukkoja harhaan. Meidän on muistettava, että yhteiskarmassa on vain kaksi luokkaa, työväenluokka Ja kapitalistiluokka ja ruumiilUnen kulttuurikaan ei voi kalita herraa palvella. Se luokkätietoinen työläinen, mies tai nainen, joka selvästi käsittää luokkajaon taloudelliset syyt, ja ne äärimmäiset luokkavastakohdat, jotka vallitsevat työväen ja teollisuuskeisa-reiden välillä, häii ajatteleekin urheilua, voimistelua ja —- kauniita kuvia — luokkanäkökannalta. Työväenluokan terveyden, voiman, "kauneuden Ja ruumiillisen kulttuurin harrastustenkin täytyy, vastatakseen tarkoitustaan, palvella yksinomaan työmiesten Ja kyntäjäin-; valtataiste-kapitallsmln rautakoron alta vapautumiseksi. Köyhälistön ehdoton ylivalta . on .. voitettava. Kun pidämme sen mielessämme, silloin ruuiniillinen kulttuurimine Ja liikuntakasvatustyömme perustuu oikealle pohjalle. Työväen liikuntakasva-tusjärjestönktn on käytännössä toimittava ja taisteltava yhdessä proletariaatin valtiollisten Ja taloudellisten järjestöjen kanssa tähän päämäärään pyrittäessä. Siksi työväen urheUuliik-keen täytyy olla luokkaliikettä ja puolueellista. Tunnussanamme olkoon: Orjuudesta, riistosta ja sorrosta, valtiolliseen ja taloudeUiseen vapauteen! Kun työläisten kauan toivottu punainen päivä kolttaa; turvaa se työläisurheUljoiUe ja meille kaikille rUttävän jokapäiväisen leivän, kimnoilliset vaatteet ja terveelliset asunto-olot, sekä paremman tilaisuuden harrastaa . ruumiillista kulttuuria. Työttömyydestä, nälästä, puutteesta, kurjuudesta, vihistä, sairaudesta, kodittomuudesta • y.m. taloudellisista huolista vapautuneena, voi proletariaatin valtiossa, sosialistisessa yhteiskunnassa, kasvaa uusi sukiipolyi ruumiillisesti ja henkisesti terveenä ja voimakkaana. Luokattomassa yhteiskunnassa, jossa ei ole orjia ja Jtyrarmeja, vaan vapaita tuottajia, työläisiä, -vasta voidaan puhua puolueettomasta _ mrheilusta. Silloin yhteiskimta , pitää yhtäläisesti huolta Jokaisen kansalaisensa ruumiillisen kuntoisuuden huollosta eikä-jaa antimiaan yksmomaan mitättömälle pikkuryhmälle, kuten nyt on asianlaita. Urheilijoiden kilpailut muodostuvat silloin juhlahetkiksi. Joissa kiista-taan paremmuudesta veljellisessä sovussa, voitetaan ja Kärsitään häviöitä rehellisesti, vapaina kansalliskiihkoista ja halusta keinoilla nullä tahansa voittaa kilpailu; osoittaa toisen kansakunnan alemmuus toisen rinnalla. Kaikkien ihmisten ollessa tasa- -arvoisia yhteiskimnan» jäseniä ei urheilujuhlat muodostu kansalliskillu-jäiksi kuten nyksösin porvarien suuret kansalliset- ja kansainväliset urheilukisat. . /Työläisiirheilun paamaara Voidaksemme täysin 3munärtää voimistelun ja urheilun merkitystä, olisi ensin muodostettava selvä kuva ter-veysopki filosofiasta ja siitä, mitä tarkoitusperää ja päämäärää ruumiil- dettiin toukokuun 3 ja 4 päivä. Ilsen kulttuurin täytyisi palvella. Ky-• Kilpaflut alettiin kumpanakin päi-symyksen periaatteellisesta puolesta! vänä 8.30 illalla, osanottajia ollen puhuttaessa useinmiat urheilijat ovat kaikkiaan 14. Voimamiesten kesken valmiit sanomaan, että voimistelun ja vallitsi toverillinen mieliala koko kil-urheOun korkeimpana päämääränä on pailujeh ajan. Palkintotuomarit olivat Soon Vesan paini-kUpailut Soon "Vesan" painikilpailut pi-
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 16, 1929 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1929-05-16 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus290516 |
Description
Title | 1929-05-16-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Siva 2 Torstaina, toukokuun 16 p;nä—Thur., May 16 No. 115 — 1929
VAPAUS r r a u . Onurio, fciHHiu. i>»tui «annnaui- ja suSxittriai JahUpiiTinJU
8. G. NEIL.
T O I M I T T A J A T i
A. VAAEA {T«BkiU»«), D. A . TENHUNEN, R. PEHKONEN. U . POHJANSALO.
Bcfiatered at tb« Ttm Office Dcpaztmcot. Ouatrc. «• aeconJ C U M msts«r.
VAPAUS aJ«>*rty)
Tbe oair otfta of Fiaoijb Terlcen in Csnaa*. Pobliibct) dailr at Sndbnry. Osurio.
TILAUSHINNAT: „
1 »k. 4*S0. 6 t k . 1250, S I K J 1 . 7 S 1» 1 kk. »1.00. — Uhajtrihoihin Ja Snomeea «ek. « n a a l^
•atMBaUle: 1 «fc.,»6J». 6 kk. 13.50. 3 kk. t2M ja 1 kk. »1.00. •
ILMOTOSHIN.NAT VAPAUDESSA: , ,
KSiier»atttnSmotak»et n M kert», (2X0 kak« kertaa. — ArioUittoon menneillä oon«ntoiTotok»et 50e
falatatnniaa. — NJaaenuiuattolImotakjet SOe kerta, »:.00 3 kertaa. — Srntymäilmotukaet »1X0 kerta.
tZ.00 3 kertaa. — A«ontoeroilmotok.et »2.00 kerta. tSM kakri kertaa. — Kiito«nmotnkt^ $IM kerta.
— KDoIezDaoiJiaotakaet t2M kerta. SOe Il«äouk*a kJJIo»laa»e |
Tags
Comments
Post a Comment for 1929-05-16-02