Vapaus, July 27, 1929

              'ib
Xi
VAPAUS ^ o : ^ . CsiMta trSrfMtBo «Jao« IZa«ait>aa«ttt]a. fSmmrT S«dfc»-
VAPAUS (liicTtr) . „ . _ .
M. PpKJANSALO, A. PAlVlO.
T O I M I T T A J A T :
8. C . K E O , A. VAAEA (rteUUmJ. B. TKXHf.NLN.
TtLAUSHLViAT:
J »kv »tJO, 6 kk. 12.50. S kk. n.TS J . 1 kk. « . 0 0 . — Yhdyn^tboihiA j» SocKteea .«ki mc»»J«
• f t o f n i i r c : 1 Tk. »6Ä), 6 kk. »3J*, 3 kk. « 2 . » j« I kk. »1 JO.
VAt^ «jottajea o!U k«.f.ori.M kello « i g . iI«u«ty°i»P«->" tizlX^ .rkip>i»iiJ.
C « « r U »«..75. per incb. M . . i = u = ^ c h « , . fo» « » | J . i ^ " . « c . 11.. V . p « .
tm etu nuHoio u b u u . m» « « « . i . « . . ; m i i « « . k i r l « « e » B . . kirjotuk*. .«<M.e«. I i i k k « . V » t . i «i
iIH»elU aiai«ni: J. V. KA.N.NASTO. Uikk/r.iJioIuJ».
T.pi»!en toimite: Ha<»«rt<. » t t . iUeker Boildii*. 4 Dnrfcjm St. Pahelin ^
V.p.ud«. fcoottori: Lil>«tT BniMin,. 37 Lo.n. St. Puhelin 1028. Po«;e,«ie: Bo. W. So<n.«r,.
r^aän p.ino {« u i o a o : Liberty B^ldinf. 37 Lorn» St- Pahelie XSKTV.
Metallinkaivajat ja tuleva imperialistinen sota
Metallinkaivatoverit, kiL^itättekö, että huolimalta kaikesta nykyään
ilma«<«a olevasta "rauhanpuheesta'', me olemme nyt yhta lähellä impe-rialistUta
maailmansotaa kuin olimme vuonna 1913? kysytään kommu-nbtipuolueen
Sudburyn järjestön kaivossolujen n:o kaks. ja nelja jul­kaiseman
työmaalehden, "The Frood Miner", sotavasta.sen erikoisnume­ron
pääkirjotuk-sessa. ,, . . .
Maailman imperialistit, jatketaan kirjotuksessa, ahkeroivat voimien­sa
kokoomisessa, hyökkäys^almisteluissa maailman ainoaa työläisten
hallitsemaa maata vastaan. Tuo maa on Sosialististen neuvostotasavalto-jen
liitto Tiedättekö, että Neuvostoliitossa kaivostyöläiset työskentele­vät
vain kuusituntisia työpäiviä ja heidän olosuhteensa jatkuvasti para­nevat'
Verratkaa tätä olosuhteisiinne täällä Sudburyssa. Sutä, etta
Neuvostoliitto on maa, jossa rakennetaan uutta, työväenluokan hyvinvoin­nille
perustuvaa työläisten yhteiskuntaa, johtuu, että kapitalistinen maa­ilma,
jossa pienenä vähemmistönä oleva hallitsevien kapitalistien luokka
kokoo sanomattoman rik-kauden työtätekevien ihmisten hengen ja kur­juuden
kustannuksella, on päättänyt yrittää asevoimalla kukistaa työ­läisien
vallan Neuvostoliitossa. Tätä maailman työläisten ei saa mil­loinkaan
sallia.
Rinnan näiden sotavarustelujen kanssa Neuvostoliittoa vastaan, on
kehittymässä toinen perin vakava tilanne: terävöityvä eturistiriita Suur-
Lritannian ja Amerikan Yhdysvaltain kapitalistien välillä. Raaka-aine-,
öljy y.m. alueiden hallinnasta ja maailman markkinoiden vallottamisesta
tulevat nämä kaksi suurvaltaa ennemmin tai myöhemmin julistamaan
sodan toisiaan vastaan. Tällaisen sodan tattuessa Canada, jonka kapi-lalistiluokka
etujensa vuoksi jakaantuu näiden kahden imperialismin kes­ken,
tulee olemaan tämän yhteentörmäyksen sotatantereena. Canada
tulee heti syöstyä kansalaissotaan. Entä metallinkaivajat, jotka työs­kentelevät
korkealle kehitetyssä sotateollisuudessa? Tulevatko he jäl­leen
narrattua, kuten 'tulivat vuonna 1914, uhraamaan henkensä, jotta
nikkeli-kupariparoonit voisivat yhä rikastua, vai eivätkö he tule kerta­kaikkiaan
muuttamaan tulevan, riistovoitoista käytävän kapitalistisen so­dan
luokkasodaksi tehdäkseen lopun kapitalismista, järjestelmästä, jossa
työläiset kärsivät hirvittävää riistoa, sairautta ja tauteja ja menettävät
henkensä rauhan ja sodan aikana pienen hallitsevan luokan rikastutta­miseksi
ja sen valta-aseman lujittamiseksi.
Metallinkaivajat, torstaina, elokuun ensimäisenä päivänä, työläiset
kautta maailman tulevat miljoonissaan panemaan vastalauseensa tulevaa
imperialistista sotaa vastaan. Teidän läytyy liittyä näihin marssiviin mil­jooniin
ja yhdistää vastalauseensa heidän vastalauseeseensa, saapumalla
Sudburyssa toimeenpantavaan, mielenosotukseen.
Olkaa uskollisia luokannelle! Tulkaa joukkoina protesteeraamaan!
Liittykää Canadan kaivostyöläisten liittoon — seitsemän tunnin työpäi­vän
ja korkeamman alinpalkan puolesta!
Taisteluun imperialistista sotaa vastaan ja Neuvostoliiton puolusta­miseksi!
Lauantaina, heinäk. 27 p:nä — Safc, Jnly 27
Työtätekevän luokan naisille
Sudburyn alueella
Keski-Ontarion työläisnaisten osastojen sihteeristö kehottaa taisteluun
imperialistista sotaa vastaan sekä rientämään joukkomielen-osoituksiin
torstaina, elokuun 1 päivänä
Keski-Ontarion työläisnaisten osas-, ko'immfc pommitusta ja tulta, kär- V A R O K A A PASIFISTEJA J A T Y d -
ft»n civ,tÄa,.<,.»Ä 4..ii,„<._.i. . , . . . VÄEN PETTUREITA
No. 176 —
t ä olisi toivottava osuusliikkeeltä pal­vellessaan
suuren kuluttajaväestön
I tarpeita? T a i asettaneet toiveita o-suusliikkeen
tulevaksi päämää,n|ksL
1^
muuta e i v ä t t ä m f n kylän tysml]
pyydakaan/ ovatko sitten " I d S
tahi suomalaisa- Enin osa
t ä n ä i n sen j u m a l a salliL Että*^""!
i T ä m ä n mantereen työläisten toimintaa Iäiselle kuuluu kaikki kärsim yh\
haittaa hjrvin paljon se, e t t ä varsinai- ( m i t ä ikänä voi l ö y t y ä ja niir-^i
1 se» joukot eivät suuresti välitä mitä lä löjrtyy monenlaisia. Eikö t= ^
t e h d ä ä n , tai j ä t e t ä ä n tekemättä o- si paremmin luonnonlakien
mien asioitten etenpäin viemiseksL! ta e t t ä n i i t ä epäkohtia vähän
Luotetaan vain niihin henkilöihin} t e t t a i s i i n . Kaikin puolin t"-}?^
i j o i ta on valittu toimitsijoiksL Juuri | tarvitsisivat parannuksia
samaa on osuusliikkeen alalla. Perus­tetaan
osuusliike j a valitaan sille i n -
jr.ostuneimpia j a tietoisempia jäseniä naalia Siis ottaiL
I viemään toimintaa eteenpäin. Miten jnoe rohkeat askeleet t y ö v ä e n ^ '^
parannuksia ei tan-itse * o-?n^l
muuten tulevaksi kuin tvöväen '
maila toiminnalla. ' . ^ ^
'.he tekevät tehtävänsä, hj^än tai huo- j ä r j e s t ö ö n pystyssä
' r c s t i , ei niistä joukot paljon perusta:, työläisellä ei ole muuta
tojfen sihteeristö on julkaissut seuraa-vasisältöisen
julistukien josa kehoite-taan
valmistautumaan punaisen päi­vän
varalta:
TyöväenJnokan naiset:
Tiedättekö että maailman kapitalis­tit
innokkaasti valmistavat uutta maa
ilman sotaa?
Totisesti ette ole varmaankaan u -
nohtaneet viimeistä, maailman sotaa,
Jolloin kauhun valtaamat miljoonat
naiset eaivat sanoman miestensä, poi­kiensa
ja veljiensä teurastuksesta.
Kjrmmenen miljoonaa maailman työ­väestään
parhainta nuorisoa surmattiin
Ja 20 miljoonaa haavoitettiin. Tänään
voitte kaikissa suurissa kaupungeissa
n ä h d ä rammat, n«o viimeisen sodan
sankarit, seisovan katukulmissa ker­j
ä t e n leipää!
Näitä asioita ette voi imohtaa!
V I I M E I S E N SODAN LUPAUKSET
Muistattehan myös ne lupaukset,
Jotka tehtiin viimeisessä sodassa. Työ*
simme sanoinkuvaamatonta kurjuut­ta,
jota emme voi koskaan unohtaa.
SEURAAVA SOTA
J a nyt viisitoista vuotta sen jälkeen,
k i a i maailman sota puhkesi, olemme
vieläkin hirvittävamman taistelun e-dessä.
Suuret kapitallstivallat valmis-tautuva^;
kahdella rintamalla: Ensiksi­k
i n suurvallat valmistautuvat hyök­k
ä ä m ä ä n Neuvostoliittoa vastaan, sitä
ainoata maata vastaan, missä työläiset
vallitsevat, ainoata maata vastaan,
missä työläisillä on i s ä n m a a puolustet­tavana!
Maailman kapitalistit vihaa­vat
Neuvostoliittoa sentähden, että
näkevät siinä haasteen koko heidän
kapitalistista järjestelmäänsä vastaan.
Neuvostoliitossa miehet j a naiset r a ­kentavat
uutta yhteiskuntaa, jatku­vasti
parantavat olosuhteitaan, saat­taen
käsrtäntöön 7-tuntisen työpäivän,
poistavat työtapaturmat, Jotka aiheu­tuvat
voitonhimosta, välinpitämättö­myydestä
Ja työn kiristyksestä, anta­vat
naisille Ja lapsille parasta, mitä
valtio voi tarjota. Tätä Neuvostoliit-
P^in- Silli
Joukossa ollaan mukana ja napistaan; t ä v ä n ä kun kahleensa, jotk-
^ t a k a n a p ä i n , jos sattuu jotain sellaista' k y l l i n raskaaksi tulleet, y ' ''^M
T ä n ä ä n , kun hallituksilla on kiire! tapahtumaan joka huomataan y L - . t ä ä k ö sen odottaa niin "ka-^an
rakentaa armeijoitaan ja laivastoja | teeksi. Tällä tavaUa ei voida tehdä j se sortuu täydellisesti kaklei^iiT
(20 miljoonaa aseissa verrattuna 8:aani rakentavaa tyota osu-istoiminnalle, _ j . A . S. -"^
miljoonaan ennen vuotta 1914), kun 1 vaan päinvastom viedään h y v ä ä asiaa
n i i l l ä on kiire keksiä helvetinkoneita, ! alaspäin. Työläisten täytyisi omien e-.
tuudittavat kaikenkarvaiset pasifistit
työläisiä uneen kertomuksillaan "rau­hasta
ja hjrvästä tahd«sta". Etualalla
n ä i d e n pasifistien joukossa ovat niin­kutsutut
"työväen johtajat" ja sosia­lidemokraatit,
ne jotka pettivät työläi­set
V. 1914. Nämä miehet j a naiset toi-tujensa
vuoksi seurata asioita j a c-s
i t t ä ä uudistuksia j a virheitten korja­uksia,
jos niitä huomaa toiminnassa
olevan. Johdossa olevain henkilöitten
on myös annettava tilaisuus kaikelle
kuluttajEväestölle esittää ajatuksensa,
muuten ei osuusliike vastaa tarkoi-mivat
ikäänkuin savuverhona peittä- tustaan, se ei ole joukkojen liike.
mässä imperialistien sotavanistielut. Ne
ylistävät kansainliittoa ja KeUoggin
sopimusta. Niille työtätekeville miehil­le
j a naisille, jotka näkevät näiden
fraasien lävitse, on ilmeistä, että sekä
kansainliitto että KeUoggin sopimus
eivät ole m i t ä ä n rauhan, vaan sodan
välikappaleita. Työtätekevän luokan
Iäiset saisivat paratiisin maan päälle M^klvät kapitalistit murskaamaan
'urhollisuutensa tuloksena. Jopa Lloyd
George sanoi, että "maastamme teh­täisiin
sopiva paikka url^ojen asutta­vaksi!"
Mikä oli sodan todellinen tulos?
Työttömyyttä, köyhyyttä. alhaisia
palkkoja, pitkiä työpäiviä, onnetto­muuksia
kaivannoissa, kalkki nämä
niiden voiton ahneuden aiheuttamina.
Toiseksi, kilpailu maailman markki­noista
j a öljyn sekä petroleumin kont­rollista
Yhdysvaltain j a Suur-Britan,
nian välillä kasvaa voimakkaammaksi
Joka päivä. Tämän täytyy ehdotto­masti
Johtaa sotaan.
Tässä sodassa, jonka täytyy puhje­ta
elleivät työläiset voi s i t ä estää, C a ­nada
tulee eslintjrmään näiden kahden
Jotka omistavat ne. J a nyt on toinen. imperialistivallan talste-sota
melkein päällämme.
M I K S I SOTAA KÄYTIIN?
Kuinka erinomaisia syitä meille an-nettllnkaan
kapitalistien Ja niiden l a i ­tosten
toimesta, kun meidät pakoitet-t
l i n taistelemaan viimeisessä sodassa!
"Demokratian Ja vapauden' puolesta!"
" I s ä n m a a n puolustamiseksi!!" huu­sivat
kapitalistit, nUden lehdet, kir­kot-
ja heidän karinattajansa. Mutta
mitkä olivat todelliset syyt?
Viimeinen sota käytiin ratkaistakseen
s i t ä omistavatko brittiläiset vai sak­salaiset
kapitalistit Keski-Europan
rikkaat hUU- Ja r a u t a l ä h t e e t , Ja ketkä
n i i s t ä saisivat oikeudet ryöstää taka­pajuisten
maiden köyhiä alkuasukkai­ta.
Ja näiden "jalojen" päämä&rlen
puolesta olimme me naiset pakoitetut
pojistamme, Isistämme Ja veljistämme
luopumaan, näiden syiden takia me
naisiet monissa paikoisa Euroopassa
l u k e n t t ä n ä .
TYÖTÄTEKEVÄNLUOKAN
ENSI SODASSA
NAISET
Seuraava sota tulee viimeisen so­dan
rinnalla n ä y t t ä m ä ä n lasten l e i k i l ­t
ä . Suunnattomia valmistuksia suo­ritetaan
helvetillisten koneiden raken­tamiseksi,
jotka -voivat tuhota kau­punkeja
yhden yön aikana. Kuoletta­vaa
hävitystä aikaansaavia myrkylli­s
i ä kaasuja valmistetaan.
Seuraavassa sodassa tulevat^ naisst
vieläkin enemmän, kuin viimeisessä
sodassa, muodostamaan suuret teolli­suuden
armeijat, heidät tullaan pa-koittamaan
kaivantoihin Ja tehtaisiin.
Eikä tämä riitä, kauheat pommitukset
tulevat merkitsemään sitä, että nai­set
Ja lapset tulevat Joutumaan am­munnan
j a taistelujen keskelle. T ä ­män
lisäksi sodan kehittyessä heidät
tullaan epäilemättä vetämään aseistet­tuihin
joukkoihin.
naisten on kavahdettava näitä pasi­fisteja
Ja työväen pettureita, eikä sal­littava
narrata itseään, kuten vuonna
1914. Työtätekevällä luokalla on hy­vä
muisti, eikä niiden tekoja, jotka v.
1914 antoivat kansanjoukot vastaavien
hallitustensa käsiin, tvilla hevillä un­hoittamaan.
TYÖTÄTEKEVÄN L U O K A N NAISET
SUDJBURYN A L U E E L L A ! AUTTA­K
A A MOBILISOIMAAN MIE­HENNE,
J O T K A TYÖSKENTE­LEVÄT
MAAN SUURIMMAS­SA
SOTATEOLLISUDESSA.
I M P E R I A L I S T I S T A SOTAA
VASTAAN!
K ä s i t ä t t e k ö että kupari- j a nikkeli-teollisuus
tässä osassa maata on yksi
suurimmista sotateollisuuksista koko
maailmassa? Canada varustaa 90% ko­ko
maailman nikkelistä. Nikkelistä ja
kuparista tuotetaan kaikenlaiset kuu­lat
Ja sotatarpeet. Juuri nämä työläi­set
valmistavat ne ainekset, Joita käy­t
e t ä ä n työväenluokan teurastamisessa
imperialistisissa sodissa. Työtätekevän
luokan naisten, yhdessä miesten kans­sa,
on muodostettava taisteleva voi­ma
imperialistista sotaa vastaan.
OSOITTAKAA MIELTÄNNE ELO­K
U U N 1 PÄIVÄNÄ
K a i k k i a l l a kautta maailman työläi­set
miljoonittain lähtevät mielenosoi­tuksiin
tulevaa sotaa vastaan tuona
päivänä. Me katsomme teitä seuraa­maan
heitä!
Täällä on osuusliikkeellä vain ruokata­varakauppa.
Monet luulee sen t ä y t t ä ­vän
ne vaatimukset kuin osuusliike
voi käj^tännössä täällä toteuttaa. K u ­kaan
ei epäile, etteikö se t ä y t ä tehtä­väänsä
sillä alalla. Kuitenkin on mo­nen
kuluttajan mielessä ajatus, että
olisi saatava leipomo osuusliikkeelle.
Leipomo tuottaisi varmaan uudistuk­sia
alalleen. Ellei se olisikaan m i ­k
ä ä n tulolähde osuusliikkeelle, niin
olisi sen tarkoitus tehdä kuimolll5ta
tavaraa Jä sen kautta tuoda hyötyä
osuustoiminnalle. Yksityisten leipuri-liikkeitten
pitäjäin huomiona on aina
ollut milloin päättää, osuusliikkeemme
alkaa leipomon. Juuri hiljan yksityi­nen
liikkeen ostotarkoituksissa kulkeva
suomalainen jätti hankkeensa kun
t ä n n e tultua huomasi olevan vaaran
osuusliikkeen puolesta. Tämä asia kai­paisi
paljon ajattelua jäsenistön ta­holta
j a ryhtyä toimenpiteisiin leipo­mon
jsaamiseksi, Jos se h u o m a t a ^ o-levan
saatavissa ja kulutta j ä i n etu
n i i n vaatii. Paljon muita t ä r k e i t ä asi­oita
olisi ajateltava ja keskusteltava
j a toimittava niin, kuin kuluttajain
etu sitä vaatii. Eme voi odottaa m i ­t
ä ä n osuustoiminnalta, ellemme jokai­nen
toimi sen h3rväksi. E i riitä se, e t tä
on kauppa olemassa ja sillä nimi,
joka osoittaa työläisten liikettä, vaan
tarvitaan myös, e t t ä liike vastaa n i ­meään
j a tulee säilymään työväenliik­keenä,
Joka taistelee yksityisiä ja
suuria yhtymiä vastaan kulutustarpeit-ten
jaon alalla. — Osuuskaupan jäsen.
Dshershinskin muisto
Vähän yli kaksi vuotta sitten — tarkalleen heinäk. 20 p:nä, 1927—-
menetti Neuvostoliiton ja maailman proletariaatti yhden parhaimmista
pojistaan, Feliks Dsershinskin.
Jo nuoruusvuosinaan liittyi hän Puolan sos.-dem. puolueeseen, kan­nattaen
innokkaasti bolshevikeihin yhtymistä. Hän suoritti huomattavaa
maanalaista työtä, ja jo v, 1906 pani tov. Lenin merkille hänessä horju­mattoman,
sitkeän ja kyvykkään vallankumousmiehen.
Dsershinskin elämä kului lakkaamattomassa taistelussa tsaarivaltaa
ja porvaristoa vasfaan, jotka maksoivat hänelle lukuisilla vangitsemisilla
ja karkotuksilla. Lokakuun vallankumoukseen otti hän osaa eturivissä,
ollen sotilasvallankumouksellisen komitean jäsen Pietarissa.
Vallankumouksen ensi päivistä lähtien kävi Dsershinski sitkeätä
taistelua vastavallankumousta vastaan. Hän jferusti erikoistkomitean, josta
tuli porvariston kauhu. Sittemmin johti hän kuolemaansa saakka GPUita.
Kun sitte N:n kulkulaitos huononi, asetettiin Dsershinski tieasiain kansan-komissariksi.
Lujalla kädellä hän uudisti rautatielaitoksen.. Proletaarisen
vallan teollisuuden laajentaminen ja sosialistinen rakennustyö tarjosi
Dsershinskin k\-vylle ja tarmolle, laajan työkentän. Korkeimman kansan-talousneuvoston
puheenjohtajana mursi hän spetsien sabotaashi-yritykset,
huolehtien kuitenkin samalla siedettävien työehtojen takaamisesta rehel­lisille
aineksille spetsien keskuudessa.
Dsershinski taisteli lakkaamatta porvaristoa vastaan, joka häntä vi­hasi
silmittömästi. Mutta samalla otti hän tarmokkaasti osaa myös tais­teluun
puolueen sisäisesti lujittamiseksi, taisteluun leniniläisen linjan
puolesta harhasuimtia vastaan.
Tov. Stalin lausui Dsershinskistä:
"Tuntematta lepoa, pelkäämättä mitään arkipäiväistä työtä,
antaen kaikki voimansa^ koko tarmonsa asialle, jonka puolue oli
hänelle uskonut — paloi hän loppuun myrskyisessä työssä prole­tariaatin
hyväksi."
Ja tov. Rykov lausui:
"Me' bleriime Teliksessä menettäneet Lokakuun vallankumouk­sen
sankarin,-me olemmfc menettäneet puhtaan sydämen, tavattoman
voimakkaan ttiiehesn, joka mitä suurimmalla innostuksella antoi koko
elämänsä vallankumoukselle.
Pariisin kommuunin veteraanin hautajaiset
Pariisissa on äskettäin järjestetty vanhan vallankumousliikkeen ve­teraanin
Juan Collinein hautajaiset. Hautajaistilaisuus muodostui vaha-vaksi
työläisten joukkotilaisuudeksi, johon otti osaa 12,000 työläistä.
Hautauskulkueessa kannettiin punaisia lippuja, pidettiin puheita, joissa
kuvattiin vainajan vallankumouksellista työtä ja huudettiin eläköötä kom­muunille.
Pariisin kunnallisneuvostoh virallinen edustajisto, joka hautauskul-kueen
alussa oli ottanut itselleen ensimäisen sijan arkun takana, oli pako­tettu
antamaan paikkansa työläisille ja saavuttuaan hautausmaalle syrjäs­sä
kulkueesta, kieltäytyivät kunnallisneuvoston edustajat pitämästä' hau­tauspuheita,
koska kommunistit olivat hautaustilaisuudelle antaneet val­lankumouksellisen
luonteen. Harkiten tapauksen porvarilehdislö tiedot-taa,
etta kysymys tulee otettavaksi esille kunnallisneuvoston istunnossa
Toronton uutisia i
1
PROTESTIKOKOUS TORON­TOSSA
Sallhnmeko Gattonian
kuolla?
lakkolaisten
Montrealin uutisia
Joukkokokous urheiden lakkotais-t
e i i j a in pelastamiseksi sähkötuolista.
J ä r j e s t ä ä Canadan Työläisten puo­lustusliitto
Torontossa ensi maa­nantaina,
heinäk. 29 j . , alkaen kello
8.30 illalla Ukrainian Labor Temp^
pelissä 300 Bathurst St. Tunnetut
puhujat.
Castonian lakkolaisten oikeuskuu-lustelu
alkaa maanantaina. Teh- .
käämme tästä tilaisuudesta todelli- «^^alm työläiset ovat myoskm aika-
Punaisen päivän vietto
Elokuun 1 >päivä tullaan viettä­mään
kansainvälistä sotavastaista
päivää. Maailman proletariaatti sa­noo
silloin lauseensa imperialistista
i h m i s t e u r a s t u s t ä vastaan. 15 vuot-«
t a sitten alkoi viimeinen maailman­sota,
nyt valmistautuvat maailman
imperialistiset vallat kuumeisella
k i i r e e l l ä toiseen samanlaiseen ja
vielä julmempaan ihmisteurastuk-seeny
j a siksi maailman . t y ö t ä t e k e ­vän
joukon tulee sanoa sanottavan­sa
t ä t ä vastaan, sillä se on kuiten­k
i n se joukko, joka joutuu taistelut
taistelemaan j a kärsimään. Mont-nen
joukkomielenosoitus Gastonian
k u t o m a t y ö l ä i s t e n puolustamiseksi ja
vaatikaamme 14 työläisen vapautta­mista.
Toronton työläiset! Muistakaa
Saccoa j a Vanzettia. Gastonian t y ö -
Iäisiä ei saa kohdata sama kohta­lo.
'
Toveri Kathtan tuomittiin 30 päivän
vankeuteen
Toronton ratsupoliisien raakamai­sesti
hyökätessä imperialististen val­tojen
vehkeilyä vastaan järjestet­tyyn
työläisten mielenosoitukseen
viime lauantaina, joutui toveri
Kashtan poliisien rääkättäväksi • j a
vangituksi. Torstaina oli h ä n e n a-siansa
esillä poliisioikeudessa, joka
tuomitsi hänelle $50.00 sakkoa tai
kuukauden Vankeutta mielenosoituk­seen
osanotosta.
Tämä tuomio osoittaa selvästi ka­pitalistisen
oikeuden onttouden. A i ­noastaan
työläisten joukkona nou­su
voi pelastaa tov. Kashtanin.
Yllämainitussa protestitilaisuudes-sa
tulee protesteerata tällaista Ca-nadassa
harjoitettavaa julmaa mie­livaltaa
vastaan ja vaatia toveri
Kashtanin vapauttamista! Valmis,
tautukaa elokuun 1 päivän varal­ta
Neuvostoliiton puolesta mielen­osoituksiin
1
Rientäkää tilaisuuteen joukolla!
' • Topi.
VAPAUDEN PUOLUSTUS-RAHASTOON
on saapunut Red Deerin, A l t a . , nais-ten
liitolta Hilda Harjun kautta
S10.50.
neet valmistautua tämän päivän
viettoon j a siksi sotavastainen kon-ventsioni,
jossa oli edustajia y li
k a h d e s t a k y m m e n e s t ä eri j ä r j e s t ö s tä
j a osastosta, laatikin punaisen päi­vän
työjärjestyksen. Ulkoilmakoko-uksia
tullaan p i t ä m ä ä n neljässä eri
paikassa 1 päivä elokuuta suurem­pien
tehtaiden portilla. Kaikki nä­mä
tullaan p i t ä m ä ä n kello 6 i l l a l l a.
J a sitten kello kahdeksalta kolme
suurta joukkokokousta: Prince A r t ­hur
haalissa Itäpäässä' kaupunkia,
ranskalaisten haalilla 85 Graig St.
E. ja suomalaisella haalilla 1445
Notre Dame St. Vf. Suomalaisille
työläisill e huomautus, e t t ä muista­vat
saapua suurlukuisina silloin haa-l
i l l e . Äidit, käykää puolustamaan
kotejanne, älkää antako miestenne
j a poikienne joutua imperialismin
uhriksi. Mitään esteitä ei sääukol­laan
olla 1 päivä elokuuta, vaan
kaikki silloin haalille. Ohjelma on
suomen j a englannin kielinen suo­malaisella
haalilla.
Juhlille
Meille montrealilaisille on n3rt
ensimäinen tilaisuus olla Canadan
työväen voimistelu- j a urheiluliiton
Montrealin osaston Jousen j u h l i l l a.
Juhlat on j ä r j e s t ä n y t Jousi innos­taakseen
suurempia työläisjoukkoja
j a nuorisoa yhtymään seuraan ja
toimimaan voimistelun j a urheilun
edistämiseksi työläisnuorison kes­kuudessa.
Juhlissa tulee olemaan
urheilukilpailut miehille j a naisille.
Ohjelma on jo ennen julaistu. K u ­kapa
montrealilainen ei haluaisi t u ­tustua
meidän omien joukkojemme
urheilu kuntoisuuteen. Kentällä tu­lee
olemaan myöskin hyvä ravin­tola,
josta tulee huolehtimaan S. J .
osaston naiset, e t t ä nälissäänkään
ei tarvitse kenenkään juhlissa olla.
O l i n vähällä unohtaa sanomatta, etr
t ä juhlat pidetään osaston kentällä
elokuun 4 p . j a alkavat klo 11' aamu­päivällä.
Kirjakaupan uutuuksia
Nyt on saapunut muutamia halpa­hintaisia
gramofooneja, hinnat ollen
ainoastaan $12.75 j a $10*50 sekä
Kuuno Sevanderin laulama Colum­bian
levy Erien rannalla j a Kuuta­mossa
Venäjällä. Koettakaapas käy­dä
katsomassa n ä i t ä Vapauden liik­k
e e s t ä täällä.
Keneenkä voi luottaa
E r ä s vanhanpuoleinen englantilai­nen
mies alkoi l ä h e t t ä m ä ä n miehiä
Sorel nimiseen paikkaan viljasäiliön
työhön, ottaen jokaisesta välityksestä
?2:n maksun. Näin hän saikin pian
suuren joukon suomalaisia puumie-hiä
sekä sekatyömiehiä, jotka lähti­vät
työmaalle. Mutta kuinka kävi­k
ä ä n . Paikassa, jonne he menivät,
eivät he saaneetkaan työtä, vaan
oli tultava takaisin. Kaupunkiin
t u l t u a tapasivat he saman miehen
ottamassa vain lisää miehiä maini­t
u l l e työmaalle. Takaisin tulleet
miehet rupesivat ahdistelemaan uk­koa,
j a nyt asia on annettu oikeu­den
ratkaistavaksi, sillä ennen kaik­kea
miehet vaativat rahansa takaisin
minkä maksoivat välityksestä. Työ­l
ä i s e t tulevat kaikilla tavoilla aina
r i i s t ä n n ä n -uhriksi, j a kaikenlaisten
petkutuksien alaisiksi. Ainoastaan
h y v ä l l ä j ä r j e s t y m i s e l l ä voidaan t ä l -
laiset v ä l i t t ä j ä t poistaa. — J.
Nairn Centre
Ystävä vaiko vihainie,
oli liikkeellä t.k. 23 päivää vas.
taan yöllä, kun murtauduttiin Ai
gusti J ä n t i n autotalliin, otettiin at
to sieltä ulos, kuljetettiin joki tör I
mälle j a p ä ä s t e t t i i n alas mäkeä j j
keen. Kun aamulla herättiin, niia
n ä h t i i n e t t ä autotallin ovi oliaukL
lukot rikottuna ja auto joe^
M a t t i Tuomen traktorin avulla nos.
t e t t i in auto ylös j a huomattiin sen
j ä ä n e e n vahingoittumatta. Kai iiy.
t y ö n t e k i j ä ä se harmittaa. Mntti
vaikka e i . autolle tullut vahinkoa,
n i i n tullaan toimittamaan poliisikuu.
lustelu, ehkäpä asiat selviää. Tässj.
k i n yksi kuva "toveruudesta". Ei-l
kö olisi syytä heittää tämän laa.!
tuiset t y ö t tyyten sivuun, vai I J U Q .]
luuko se "VVabigizig järven ohjel-maan.
|
. ^Rautakouro.
Lukijoilta
SYYTÖN
Koska huomasimme Vapaudessa
A . Rannan ilmotuksen, että Port I
Arthurissa on levitetty huhua että
h ä n täällä Montrealissa ollessaan |
olisi ollut koiratorpan y.m. ai
arvoisen liikkeen pitäjänä, niin h
luamme antaa seuraavan lausac-non:
Me,, Montrealin Kp. suo.T.alaisten 1
ryhmien yhteisessä kokouksessa hei­n
ä k u u n 17 p. 1929 olevat toteam­me,
ettei toveri A . Ranta täällä ol-|
lessaan ole vähimmässäkään mää-r
ä s s ä harjoittanut ala-arvoista lii-|
k e t t ä .
Kokouksen puolesta toveriterveli-1
dyksin
Henry Salmela, siht.
Copper Cliff
Tinuninsin uutisia
Havimatka
Timminsin virolaiset' työläiset jär­jestivät
huvimatkan t ä m ä n kutm 21 p.
Sand Palssille. Yleisön puolelta oli
runsas kannatus, huolimatta siitä, että
laiva j a roomu, joilla huvimatka teh-t
i l n , _ e l v ä t olleet huvitarkotuksia var­ten,
vain puitten kuljetuksessa käytet­tyjä.
Huvimatkan tarkoitus oli saada
avustusta virolaiselle työväenlehdelle,
joka Ilmestyy Yhdysvalloissa. Suoma-^
laiset antoi kannatuksensa virolaisten
hyvälle tarkoitukselle.
Osmisioimfamasta
Osuusliikkeen puolivuoslkokous lä­hestyy.
Onko osuusliikkeen kamiatta-jat,
jäsenet Ja palvelijat ajntelleet mi-
Täällä sitä mennään
pikku hiljaa päivästä toiseen niin­kuin
rauhan laaksossa. Hiljaista
se on ainakin työläisten puolesta,
ne nukkuvat siinä horrostilassä m i ­hin
ovat nukahtaneet vuosikausia
takaperin. On niillä ollut joskus
työläisillä jonkunlaista toimintaakin,
vaikka hyvin eripuraista se on o l ­lut.
Mutta parempi riitainenkin
puolueosasto kun ei muuta kuin
kirkkopuolueet; ne t ä ä l l ä kyllä saa
melkoisesti kannattajia. Sen kyllä
jokainen t i e t ä ä mistä se johtuu.
Kirkkopuolueet näet saaVat siuna­uksensa
vallassaolevalta luokalta,
jos he niiden nöyriä aseenkantajia
ovat — niinkuin ovatkin. Jokai­nen
työläinen, joka vähänkin ajat­telee,
t i e t ä ä e t t ä kirkko on kapita­lismin
toinen käsi. Olisi aika jo
j ä ä d ä työläisten niiden lumoista
pois, eikä siinä enää koettaa roik­kua.
Jokainen työläinen joka on
heidän leirissään,^ on kaikessa omaa
i t s e ä ä n vastaan j a koko työväen toi­mintaa
vastaan. Miksi ei työläis-tovert
j a toverittaret seuraa maa­ilman
kehitystä. Ei ainakaan työ­läisen
olot käy parempaan päin,
s i t ä ei omistavalta luokalta tarvit­se
odottaa. Päivä päivältä ne vain
kiristyy. Silloin kun kirkko me­n
e t t ä ä työläisten kannatuksen, sil­l
o in myös on lähellä riisto j ä r j e s t e l ­män
loppu. Tämänkin paikkakun­nan
työläiset vielä tulevat näke­mään
kuka on oikealla tiellä ja
v ä ä r ä l l ä . Pappismieshet t ä ä l l ä kul­kee
talosta taloon agiteeraten kan­nattajia,
j a ainahan niitä ön joita­kin
heikkoja jotka antaantuvat hei­d
ä n ansoihinsa. — Miksi ei työläi­nen
ajattele omilla aivoillaan, on­han
heillä varmaan yhtä puhtaat
j a isot aivot kuin noilla loiseläiillä-k
i n on?
Tälläkin paikkakunnalla tarvit­t
a i s i in kipeästi oikein voimakas työ­v
ä e n j ä r j e s t ö , joka voisi jonkun-kaan
verran taistella työväelle pa­rempia
etuja, ettei niillä ajettaisi
kuin karjalaumalla. Millään ei o-le
mitään väliä nykyään; työtehoa
kuristetaan päiväpäivältä. Se on
pääasia, millä vain komppania sai­s
i isommat voitto-osuudet loiseläjil-ie,
joista suurin osa ei edes tiedä
missä päin heidän tulolähteensä o-vat
ja millainen helvetti tämäkin
nikkelimylly on.
Nykyään on päiväjärjestyksessä
bukkaantumiset, — miltä käsi kat­keaa,
miltä jalka, mikä muuten r u h -
joontuu. Tämä seuraa sitä yletön-
SUOMESTA
V A A L I E N LOPULLISET TULOK-I
SET SELVINNEET
Uuden eduskunnan kokoonpano |
tulee olemaan seuraava:
Sos. työv. ja pienvilj 23 (20)1
Sosdemit . . . . . . . . . . . . . . . . 59 (60)
M a a l a i s l i i t t o 60 (52) |
Kokoomus 38 ( 34} |
Ruotsalaiset .23 (24)
Edistys 7 (10)1
E r i vaaliliittojen lopullinen ääni­m
ä ä r ä koko maassa on seuraava: |
Sos. työv. ja
pienvilj 127,586 (109,939) |
Sosdemit 260,066 (257,572)
Maalaisliitto . . . . 2 5 0 , 6 4 4 (205,313)
Kokoomus 136,550 (161,450)
Ruotsalaiset 108,459 (111,005)
P i e n v i l j e l i j ä t . . . 10,153
t ä kiurettä, mikä nykyään vallit­see.
Oikeen hirvittää, kun sitä
ajattelee. Mutta sanotaan, saa sen
mita pyytääkin, j a siinä on p e r ä ä -
Y h t e e n s ä . . . . .952,857 910,191)
Sos. työv. ja pienvilj. edustajat
uudessa eduskunnassa
Uudenmaan läänin vaalipiiristä:
lakit. kand'. E . Pekkala, toimittaja
J . A . Isaksson (sittemmin kuoUui,
joten hänen tilalleen tulee toinen)
j a piirisihteeri A . A . Lehto.
Turun j a Porin läänin eteläises­t
ä Vaalipiiristä: maanviljelijä K.
Kulmala j a p u u s e p p ä V . R. Halen.
Turun ja Porin läänin pohjoi­sesta
v a a l i p i i r i s t ä : työmies V. J-Pohjaranta
j a pienviljelijä A. Rii­himäki.
H ä m e e n ,Jäänin eteläisestä vaali­p
i i r i s t ä : kirvesmieis J . Virta.
H ä m e e n läänin pohjoisesta vaali­p
i i r i s t ä : sähkötyömies L. Myllymä­k
i .
V i i p u r i n läänin läntisestä vaali-n
i i r i s t ä : hovioikeudenauskultantti A J
Salo.
V i i p u r i n läänin itäisestä vaalipii­r
i s t ä luennoitsija V . Tanner.
Kuopion läänin läntisestä vaali­p
i i r i s t ä : n e l j ä edustajaa, joiden ni­m
i s t ä ei v i e l ä oi© tietoa. .
Vaasan läänin eteläisestä vaali­p
i i r i s t ä : , p i e n v i l j e l i j ä J. Perälä- 1
Vaasan läänin pohjoisesta v a ^ [
p i i r i s t ä tuli valituksi toimittaja ^ .
Rosenberg, mutta kun hänet oli ta- j
l i t t u myöskin Oulun pohjoisesta vaa-,
l i p i i r i s t ä , tulee hänen tilalleen toi­nen
edustaja, jonka nimestä ei vie- j
lä ole tietoa. .
Oulun läänin eteläisestä vaalipa-1
r i s t ä : toimittaja M . Rosenberg, tyo- j
miehenvaimo Siina Urpilainen, kau­panhoitaja
K. Meriläinen ja maas- j
v i l j e l i j ä F . Savenios. TL
Oalun läänin pohjoisesta vaan-1
p i i r i s t ä : pienviUelijä J. A . Liedes
j a työmies E . TabelL
iMi!i>4'M..