Vapaus, January 31, 1925

              Työväen vapaiitas tapahtuu
vain sen itsensä kautta!
Vain järje^yne^ joot^ito^^
voi työvaeiiäuoklsa yolbtaa^^
Na U —1925 Federated Presan jSsen. Lauantaina^ taromflk, SI fr—Sat, Jan. 31st, 1925
Toronto. '— -WiB8rdin snUaateli-f^
»n jatnssa .on todistajun . Jcaalti^
teht päätynyt, ja alinpalldca-könu»-
siooni tulee jolistamaan päät^csen^
sä tajSbemaän. Mahdollisesti t q l -
laaa yhläS pesemään pnbtaaksi sii­tä
syytölcl^estä, etta se tahallaan
«liai ylittänyt kiertää lOinpallcka-lalda..
Vaikka niinkin kävisi, on
tatkinnoata knitenkin oUut saarta
hyötyä; siinä kun on' päljastanat,
kainka mitättömillä palkoilla tottu-neetkia
tytöt joatavat tehtaissa
työskentelemään- Toinen hyöty sii­tä
oli, että laM on tuUat tannetnksi
piireissä; joissa ' sitä tuskin tiedet­tiin
olevan olemassakaan. Niinpä
on jutun aäana eräs Toropton u l ­kopuolena
tdeva liike lähettänyt vii­meisten
yoosien palkkalistansa ko-missioonin
tarka^ettaviksi, selittä­en
luolevansa; että tytöille önimak-settb
"eräitä tuhansia dollareita"
liian' yäliän, j a ; p3Trtäen komissioo-nin
jaottelemaan AUO takamaksnt
suhteelliset asianomaisten tyttö­jen
kesken:-
Englänniui työministe-ri(
m paikat l a ^^
Lontoo. — • Englannin/.hallituksen
(yönninisteriöh palvelaksessa olevat
tuhaticunta konemiestä^ jättivät työ^
paikkansa sähkomiehinä, hissinkäyt^
täjinä, höyrsrpannujen jä lämmitys­laitteiden
hoitajina kaikissa kunih-kaallisisa
palateeissa, hallitasviras-tojen
hubneustoissa; oikeustaloissa,
museqjssa, parlamebttirakennakses-sa
ja faMlitnksen hospitaaleissa. -
Lakonalaisissa rakennuksissa työsr
kentelevät hallituksen kirjurit heti
muodostivat hätätilajoukkoja huo­neistojen
lämmittämiseksi, mutta
enimmät hissit olivat pysäyksissä.
. Tämä salamannopea lakko aiheu­tui
eiitä, että kopea konservatiivi­hallitus
vitkuttelemistaan vitkutteli
erään sähkömiehen erottamisessa
työstä^ jota unio oli vaatinut,' koska
tämä ' o l i - jättänyt jäsenmaksunsa
suorittamatta. Mies vaan oli käy­nyt
päivät päästään työssä, niinkuin
ei mitään olisi Ollut vinossa.
San(H> 4-päiväisen lyo-viikön
olevan kalkkein
parhaan tyotelioi-sunteen
nähden
New Yoik. — Luennoidessaan
teollisuuksien tuUaaTOisnudesta
Itand kotäulla, sanoi teollisuus inai-taööri
Walter N . Polakoy, että kor­kein
teollinen tehoisuns saavutetaan
•vasta sitten, kun 4-päiväineh -työ-viildco
on voimassa. Polakov halu-laisi
nykyisen 7-päivätsen viikon s i ­jaan
asettaa 6-päiväisen viikon.
Viaton päivistä olisi ainoastaan nel­jä
työpäivää ja yksi lepo j a virkis­tyspäivä.
Hänen ohjelmansa perus­tuu
väsymyksestä tehiöihin tutki-muksäin,
jotka osottavat, että työ­läisten
energia alenee päivä pwväl-tä
ja tulee kaikkein pienimmäksi
perjantaina ja . lauantaina. Pola­kov,
joka nykyään on neuvohantäja-insinöörinä,
oli aikaisemmin voima­laitosten
yli-insinöörinä New Ha-veh,
New York, ja Hartford rau­tateillä.
En^rlannin fascistien
"sivisfyheila'* tais-tehikeiiUoa
Lontoo. — KansaHineU: vähett'
tnistöliike —• edistysmielisten unio>
histien järjestö — oli Umottanut
Battersean :kaapangintaIoUe ns. yh-tenäistyttäpiiskokouksen.
Mutta jo
kuusi tuntia eniien kokou^en alka­mista
oli r o ^ ^ Mussolinin matki­joita
englantilaisia anustapaitoja
käsmyt valelemassa kokoussaliin
kyynelkaasua muodostavaa ammo-
Saksalaisöt lapset pa-nia^
kiliuosta, joten ihna siellä edus­tajien
saapuessa oli kerrassaan sie­tämätön.
Paikalle kutsutut kemis­tit
tosin saivat kaason ohennetuksi,
mutta' kun yhä uutta kaasua' muo­dostui,
täytyi, ikkunat pitää auki,
ja nuo 600 edustajaa joutuivat vär­jöttelemään
viluissaan,) kun sää oli
vi^ä tavallista kylmempi. Kokous
oli sovitettu Leninin kuolinpäiväksi,
joka kw erityisesti ärsytti fasciste-ja.
Heikoissa kantimissa totisesti on
kapitalistinen järjestelmä, kun sitä
täytyy .tuollaisilla ikeinoiUa pitää
pystyssä. -
Ruthenbergr vapaalla
jalalla
Chicago. Michiganin valtion
rikollisen syndikalismilain nojalla
kolmesta kymmeneen vuotta vanki­laan
tuomittu toveri Ruthenberg on
laskettu vapaalle jalalle jä on^hän'
taasen ryhtynyt toimittamaan Ajaier
rikan Workers Partyn känsallissih-teerin
tehtäviä. Ruthenberg .pääsi
vapaalle jalalle heti, kun ylioikeu­den
tuomari Brandeisin määräämä
takaussumma oli jätetty Michiga­nin
valtion viranomaisille* Lii^to-valtioitten
ylioikeus tulee käsitte­lemään.
Michiganin valtion lakien
perustusläkipitoisuutta.
Suoniälainf^n::, ammuttu
Uusi höyryn vahnistus-keksintö
i Lontoo, — Täällä asuva, rans-kalais-
niotsalaista syntyperää oleVa
Oscar 'Brunier ^niininen nuori kek­sijä
ilmobtaa tehneensä käänteen­tekevän
keksinnön höyryn nostatta­miseksi-
hojrrypannussa,- laittamalla
tulen palamaan itse veden sisällä.
Tällä tavoin säästyy puolet nyky­ään
tarvittavasta polttoaineesta ja
vaadittu höyrypaine aikaansaadaan
melkein silmänräpäyksessä^ sillä hä­nen
veden sisässä palavan liekkinsä
knamous lähentelee 4,000 astetta
Fahr. Hänen keksimänsä pannu-larte
tulee myös noin puolta h^l-vemmakd
kuin nykyiset höyrykat­tilat
kaikkine- pätkineen. Hänen
polttoaineensa on , ilmansekaisesta
ö^TStä pelkistettyä hiilikaasua.
Asquith nimitetty
jaarliksi '
, Lontoo. —.• Asquith, cnt, päämi-lusteri,
joka monet kerrat on kiel­täytynyt
ottamasta vastaan .hänelle
taxjottua aateilisarvoa, ^ on - nyt suos-,
tuont mpeamann "Oxfordin jaar-l*
si'*. Siten selviydytään siitä nu-rinkorisnudesta,
että liberaalipuor
lueen johtaja ei päässyt viime vaa­leissa
parlamenttiin ollenkaan. Nyt
hän saa ajan loordien huoneessa.'
Siten hau voi nimellisesti pysyä
edelleenkin puolueensa johtajana>
Taikka--.todellinen johto epäilemättä
tulee, olemaan Lloyd •Georgen kä­sissä,
sillä loordien huoneessa Ollen
ei. Asquith voi olla kyllin läheisissä
suhteissa paoloeensa < jäsenistöön.
Ent keisarinnan aikeil-r
ie pannaan si^lku
Wieni. — Erään tacäläisen leh­den
. ttefamän - mukaan on Löttou-toneiden
valtojen IShettiläsneuvosto
ihiMttaJBUt .ent. keisaifnna Zitallö,
että hänen on lopullisesti hiovatta-va
k^lDsta: hanUceistaan Hiikazin
brinnknaBiaen 'krutmun tavottele-misdcn^
pojilleen taStta hänet ivi^
laan ftradelfeen; viemään
peSäaäamA Hadextaii saatelle. E n -
ntnjgaMiifeKset <>vat vHme ^kolna
hai^ottaaeet Vasa fiänekSsta agitat-aoöoH
ioBta' sfytia. m. TSSka-cirtente
o a ; tyhtynyt tehoMcafaffn
tOfiHiin. '
South Porcupine. — Mies, jonka
nimeä ei tiedetä, mutta jota luul­laan
Night Hawk kaivoksessa työs-kennelleel^
si suomalaiseksi,makaa
kuolleena Connaughtissa. Täkäläi­sessä
poliisivankilassa . o n - Pere
French niminen Canadan ranska­lainen
farmari' samalta • seudulta.
Hänen kertomuksensa mukaan oli
outo mies iltapimeällä saapunut
suksilla hiihtäen Frenchin farmille,
py>'täen päästä lämmittelemään,
koska oli pureva pakkanen. French
kutsui hänet läpimittelemään lie­tensä
ääreen ja tarjosi vieraalle i l ­lallistakin,
mutta kun vieras ei
näyttänyt aikovan lähteä matkaan­sa
jatkamaan, niin hän tuossa 9
tienoissa huomautti hänelle, että a l ­kaisi
olla aika lähteä talosta. 'Mut­ta
mies ei oUut millänsäkään. N ^ -
tävästi hän ei paljoa osannut eng­lanninkieltä,
koska hänen vastauk­sensa
aina vain oli lyhyt: "No".
. Farmaria alkoi -vieraan käyttäy
tyminen pelottaa, jonkatähden hän
käski vaimonsa ladata -toisessa -huo­neessa
fläiljrtetyn revolverin. Vaimo
teki niin ja antoi salavihkaa re­volverin
miehelleen. Kun -vieras
samalla teki -Frenchin 'mielestä
epäiltä-vän liikkeen taskuaan koh­den,
laakasi hän revolverin, j a mies
tipahti kuolleena lattialle. Heti lä­hetti
French poikansa -viemään sa­naa
viranomaisille, jotka seuraava­na
päivänä noutivat hänet tänne..
Koronerin tiedonannon mukaan ei
ammutan miehen ruumista tarkas­tettaessahäneltä
ole löydetty mi­tään
asetta- Frenchiä ovat lehdet
jo ehättäneet kehuniaan paikkakun-r
nallaau "hyvin ^ tunnetuksi" kansa­laiseksi-
' * 1
'^Vieraan maan" ku­ningas
Belfast
laisten johtaja Eamon de Valera onr
m-vennut vastustamaan päheinaol-lutta
Wal|sin prissin Mannin tnat^
kaa. . ''Jos tänne tulisi Belgian ku­ningas
tai Yhdysvaltain president­t
i * ; hän' sanoi, "min . heitä voitte
kunnioittaa niin paljon kuin ' tdtä
haluttaa. Mutta me enmc halaa
kenenkään -vieraan -maan kuninkaan
^ p n v a n uiaahimne,. kuvitellen mu­ka
tilevanaa sen hallitsija".
Otäcsottavsa on, että jos Wale-än
prinsan - aiotusta frlannissa
käymnstä tehdään poBittinen *y»y-
Salakuljettajan venees-sa
xnt oltava "ihmi­siksi'*
Windsor. — Joseph ;DrouiIlard
niminen 26 -vuotias canadälainen ai­koi
varkain pistäytyä Detroitisst
asuvan sisarensa luona j a oli siinä
tarkotuksessa hankkiliut . itselleen
paikan salakulj^tusmatkalle lähte­vässä
-viinatrokarien veneessä.. Jon­kun
matkan päässä rapnastaMJrouil-lärd,
varomattojnasti kylläkin, sy­tytti
savukkseen. Salakuljettajat
luulivat tätä pimeässä yössä tapah­tunutta
leimausta poliisille , tarko-tetuksi
valoQuerldacsi ja- revolverilla
uhaten . pakottivat "kavaltajan" as­tumaan
veneestä pienelle jäälautal­le.
Siinä sai mies ajelehtia useita
tunteja, kunnes hänen jhuutonsa
vihdoin, k^ ./ asuvilliS/
jä iiähet "saäöin^i>eiastet
Avioliittolain uudistus
Neuvostoliitossa
my», n2n / fcoko. vieraila pemutetaan
ja a& kai de T a l e n poxeniBa
IsmmimoHssn tariarttikfa.
Moskova, -r- Neuvostoliiton kes-kustoimeenpanev^
^ komitea on ju-laissut
uuden avioliittolain, ; joka
säätää, että aviopuolisot voivat
käyttää kumpikin omaa; nimeänsä
siihen asti, kunnes he tekevät eri­koisen
julistuksen yh^teisen nimen
käyttämisestä avioliittoviranomaisen
edessä. Uusi laki tannustaa yksi
tyisen omaisuuden ainoastaan Jiiihin
tavaroihin joita he ovat hankkineet
aTdoliiton kestäessä.
Uusi laki kieltää uskonnon ope­tuksen
pojille alle kahdeksantoista
vuoden j a tytöille alle kuudenCoisfa
vuoden. Alimman ikärajan stvuu-tettuaan
voivat nuoret esteettä
lennc^ takaisin ko­timaahansa
Pariisi. : Seitsemänkymmentä
neljä niistk Saksalaa lapsista,
jotka oVat -ninneiBen neljän ja puo­len
koukaaden aikana olleet pani
sSaisteh työläisten kodeissa huolet;-
tavana, ovat »yttemniin palaiiheet
vanhempansa lao: Berliiniin,, Ham'
burgiin ja LeJiaigUn.' N;ämä lapset
b-vat osana nihtä kahdesta ryhmäs­tä,
joita on "Kansainvälinen työ­läisten
apu"-nimi8en järjestön toi­mesta,
lähetetty ^^S^^ Ranskaan.
Samanlaista tyStS tullaan edell^en-kii|
jatkamaan, m varat salli­vat
SakralaiBot >lapset ja heidän
ranskalaiset kasvatusvanhempansa
ovat suuresti kiihtyneet toisiinsa ja
tulevat pitämSän yllä keskinäistä
kirjeenvaihtoa. :
Neuvostohallitus laskee
maahan iudkolaista
Moskova. ' - ^ - S p s t a uutistoimisto
tiedottaa raha-asiain komissariaatin
poistaneen kaikld ne -määräykset,
joilla yksityisheii|cll5iltä oji kiellet-ty
oikeus ' suoriit|l(ä liikesitoumuksi-aan
ulkomaisella riahBlIa. Ulkomai­nen
raha siUi täst'^ vapaasti
kiertää Neuvostotasavaltojen liiton
alueilla, koäcaöiiia neuvöstoraha jo
katsotaan saadun kyllift vanhalle
pohjalle.
Ranskan jä päavinistui-meh
suhteet
Purevia sanoja Setä-
Samulin laivasto-manöoverisfö
Sydney, Austraalia. ~ Yhdysval­tain
sotalaivaston suunnitellasta
Tyynenmeren satamien kiertomat-
Pariisi; — Edustajakamarln is­tunto
fck. 23 • p.' oli ehkä myrs­kyisin
-mitä koskaan Ranskassa on
ollut. Myrsky puhkesi sen joh­dosta,
etteivi hallitaspuolueitten muo-dostaina
enemmistö snostupnt lä­hettämään
kautta,;;inaan julkihaulat-tavaksi
erästä edustaja Marinlnpu-
Sacramettto, C a l ~ CÄlifomian
valtioh ylioikeus on päättänyt^ et­tä
erään Lloyd Swig^yh ja hänen
vaimonsa /väUnen^ 8
. mies on vapautettu kaikista ^vastpu-hetta,'
jossa töh*' tftielestälh ' Sat VglvtflHsuuIcBfBfa heidän' ^dalclcoiTi
menn|i naimisiin sekä mennä sun­nuntaikouluun
jos haluavat. «Yksi
lainkohta säätää, että kansalainen,
joka menee .ulkomaalaisen .kanssa
naimisiin, säilyttää. kansalaisoikeu­tensa.
Lakonuhka Canadan
vaateteollisuudessa
New York. — Kolmentuhannen
vaatetustyöläisen lakko ujhkaa Ca­nadan
pnkuteollisuutta, -ellei työn­antajat
suosta alleldrjoittamaan
työsopimusta, lausutaan Internatio­nal
Carment ; Workers union toi­meenpanevan
komitean raportissa,
joka komitea pitää kokoustaan Mon­trealissa.
\ Torontossa on 'parem­mat
mähdoUisuudet ajaa työsopi­mus
voimaan kuin Montrealissa',
jossa tehtaat ovat pieniä ja teolli­suus
seka-vassa tilanteessa. Toisel­ta
puolen voinee dlla välttämätön­tä
lakkoutuminen molemmissakin
kaupungeissa.
• • '"-—-o- —
Sopuisia^^osäruksia %
Vernon, CaL —> Kahden kedd-
Ikäisen sisaruksen riitaantomisesta
oli tuhoisat seuraukset knmpaselle-
Idn. Aikansa riideltyään toinen
heistä, Mrs. Sose Seott; valeli kaft^
suöljyä vaatteilleen j a sytytti itsen­sä
tuleen, palaen kttoliaaton ennen-kuin
apuun rientäneet aaaapmit sal-vxt
tulen gagmmtttuJcsL JTäiöan
nShdeMSän toinen siaacr, Hrs. Hyr^
tie Branngion, ioSca äskettäin oli
parantaneena päästetty etSästä het'
motantisten sairajdasta,
Inilliroden kohtsakesn j a oU väid^
hyvinkin pätevillä /'oikeuden j a koh^
tuuden" syillä todisteli oniksi Rans­kan
tulisi kieltäytyä sotaveUcojäbn
maksamasta. V Hallituste arvostoltiip
katkerasti, kun .se ei hyväksynyt
Marinin aatteita. Sitte seurasi 26
minuuttia kestävä meteli, jonka jäV
keen puhemies keskeytti istunnon.
Hermostuneet edustajat jäivät
kuitenkin . istumaan .palkoilleen,
huudellen ja puiden nyrkkiä toisil
leen. - Tilanne oli mitä epäedulli
sin ryhtyä käsittelemään ' niin ar­kaluontoista
asiaa kuin hallituksen
ehdotusta Ranskan vatikaanissa oi
leen _ lähetystön lakkauttetafsesta.
Kuitenkin nousi pääministeri Her­riot
puhujalavalle. Häntä terveh­dittiin
kättentaputuksilla ja pilkal­lisilla
huudoilla. . Kun melu hie-
W n oli asettunut, selitti Herriot
ei aikovansa -kosketella velkakysy­mystä,,
vaan' vatikaanissa oleyan lä­hetystön
lakkanttomista.
Kohne tuntia kestäneessä puhees-seen
hän selitti ne syyt, joiden no­jalla
hallitus oli tämän päätöksensä
tehnyt. Valtion täydellinen riip­pumattomuus
kirkosta, paavinlstul
men "omituinen puolueettomuus"
sodan aikana, vatikaanissa olevan
lähetystön täydeUinen hyödyttö­myys
Ranskan ulkopolitiikalle ja
kirkon halo sekaantua Ranskan s i ­säisiin
asioihin olivat pääasiallisim­mat
syyt, joiden nojalla tuo lähe­tystö
olisi lakkautettava.
"Vaikka paavinistuin onkin luo­punut
entisistä maallisen vallan
pyyteistään", lausui Herriot, "koet«
taa se nykyään sitä ubemmin pääs­tä
koko mavtman ylimmäksi rlitejen
ratkaisijaksi, sovintetuomariksi".
Lähetystön lakkauttamisella ei
terkotettu loukata katoolista uskon­toa,
-vaan se oli johdonmukainen
seuraus'v. 1906 hyväksytystä kirkon
j a valtion erottamispäätöksestä. Sa­malla
koetti hän useilla esimerkeil­lä
todistella paavinistuimen osot^
tansen suoranaista, väiamielisyyttä
Ranskalle ja monella jcävalalla t a ­valla
yrittäneen saada aikaan häi­riöitä
niaan sisäisisÄ asioissa;
Kysymys on,, muaten, hyvin -tu­lenarka,
]ja voi tniiä helposti johtua
Herriotin ministeristön kukistumi-henldn.
Sunjatsenin kohtalo
Tokio. Eräs japsnflsinen «u-tistoindsto
ilmottaa Pe]dngi«t3, että
Sanjafsen on kuolhit . «enjälkeen
kait hänessä Oli tehty lefkkaos mak­sasyövän
ialqa. Sen pnempaa var-mtmtta
ei asiasta v i e B k i i a ole s u ­kasta
kirjottaa Austraalian työ­väestön
irfB-äänenkannattaja "Wor-ker"
seuraavaa:
"Amerikan kansakunta, tai tar­kemmin
sanoaksemme ne, jotka hal­litsevat
Amerikaa, ovat iaikeissa lä­hettää
jättiläismäisen sotelaivaston-sa
manööveerailemaan Tyynelle
merelle ja v pistäytymään myöskin
Austraaliaan. Mistä syystä Yhdys»
vallat ovat ryhtyneet moiseen so­talaivastonsa
näyttelemiseen?
"Presidentti Coolidgcn antamas­sa
julistuksessa siitä mitä on teh
tävä,.ei ilmene epäystäväUisyyttä,
eikä siihen myöskään sisälly viha
mielisyyttä toisia kansakuntia koh
taan. Minkätähden Khteä sitten
toteuttamaan sellaisia tarkotusperiä,
joita varten täytyy pitää moisia
esipuheita? Amexikan toimenpi-teisa'
voillaan' päättää, että mur­haava
taistelu rySstöoikeuksidta tul­laan
suorittamaan Tyynellä merellä,
ja -että Amerikan rahaylfanystön
murhakoneisto on ensiluokkaisessa
kunnossa, josta hotdän täytyy saa­da
julkisesti' pröystäiUa.
"Elleivät maailman työläiset ryh­dy
kiireimmän kaupalla toimenpi-teisiin
omasta puolestaan ja pyri
kansainväliseen yhteisymmärryk­seen,
on ihmiskuntaa kokonaisuu­dessaan
odottamassa vaikeat selk­kaukset.
. r V ,
Isän on huolehdittava
lapsestaan sanoo
lainkirjain
«n Imfetettani UOuääa sainuilaaa, ^
syntyvään lapseensa nähden^ on la
kivastainen ja niin ollen mitätön.
Siinäkin ''fyöväenjoh-taja"
ja ^'työväen-puolue"
Wieni. — Itävallah KristilHsso-sialistiscnt
puolueen etevimmat jä­senet,
ent. kansleri Scipclin johdol­la,
lähtevät pyhiinvaellukselle Roo­maan,
-viettääkseen paavin, julista­maa
"pyhää -vuotta". Vatikaani on
ryhtynyt erikoisiin valmisteluihin
heidän vastoanottamistaan varten.
Toht. Seipel aikoo viettää kuukau­den
Imivät jossakin luosterissa
Roomassa, jonka jälkeen hänet nl-imitettänee
ikardinoalliksi, niinkuin
hän kauan on toivonut.
Chilessä taas vaUan-kaappaus
Santiago;' Chile. — .Xkkiarvaa-matia
tunkeutui joukko nuoria up­seereja
hallitustaloon, Moneda pa­latsiin,
ympäröiden samalla palat­sin
aseellisilla joukoilla. Upseerit
julistivat erottavansa virasto nykyi­sen
"kopIakanta"-hallitukscn; saa­dakseen
aikaan "puolueettomuuden
politiikassa".
Viime vaoden syyskuussa sama­ten
'upseeriroikka pakotti silloisen
"politikoitsijain" hallituksen eroa­maan.
Ja "puolueeton'^ ministeristö
nimitettiin. Presidentti Alesdahdri
pakotettiin suorastoan väkivallalla
loopmhaan virastaan j a lähtemään
maasta. Siitä pitäen tuo sotilas-rj*
mä on hoitanut hallituste j a vas­ta
• äskettäin - ilmottanut aikovansa
toimitottea presidentin vaalin ensi
toukokuulla. .
Vaikuttevimpana syynä noin use­asti
uadistuviin vallankaappauksiin
lienee'se, että maassa on enemmän
joutilaita upseereja kuin ministeri-salldcuja.
9-'
Vaimo ^nyttänyt
neloset
New York. — M » . John Kellyllei
Brooklynissa, syntyi viime lanantair
na neloset» kaksi poikaa ja kdcsi
tyttiaästa. Raskain ''kvartetisto'!
painoi Icolme pannaa ja kevein kak­si
j a pooli paunaa. Kolme niistä^^n
terveitä j a monten sonnaaliaia,
matta neljännen tila on joidconver-ran
ej^yttävä, vaan »kotaan sen-
Jdn jäävän eloon.
Ruotsalaisen porvarin
käsitys Valko-Suo- :
men kulttuurista
Tukholma. — Johannes WIch-mann
arvostelee Dagens Nyheterissä
suosiollisesti Brantingin ientokirjaa<i
te, pahuen Suomen ' oikeushoidosta
Ja Hafvndstedsbladetln khrjoituksis-ta
täysin brantingilaisessa hengessä
Ja lopettaa seuraavalla tavalla: Va^
litsemalla esimerkkinsä yksinomaan
oikeudenkäynnistä punaisia 'vastaan
on Branting koormittenut "^liiaksi
muutamien arvostelijoiden kykyä
tehdä ero henkilön ja - asian, po­litiikan
ja puolaeettoman lainkäy­tön
välillä, mutta korvaukseksi siitä
kyennyt keräämään tutkimuksen
koko valovoiman .Suomen sisäisten
olojen ervelnttavimpaan kohtaan,
yhä olemassa olevaan kuiluun pu-haisten
Ja valkoisten välillä. Nlin-kauan
kuin tämä eroavaisous on
olemassa, odottaa uusi valtio tur­haan
sisäistä iujittomistaan, ja
nlinkauan kuih sitä ylläpidetään po­litiikalla,
joka ei .hillitee 'itseään
edes oikeudenhoidon r kysymyksellä,
on olemassa kolme, vaan oi meljä,
samanarvoiste kulttuurivaltiota
Pohjolassa.
JPorvarilehtien uutiset
• Sidney, New South Wales. — r
Joitakin kuukausia sitten saapui
AostnUillaatl Chicago News Tribu­nen
ulkomaaktrjeenvaihteja Floyd
Gibbsons ja alkoi kirjottemaan täs­sä
maassa tekemistään havalnnoist^.
Hätien kirjotuksiaan julalstlin Tri-banessa
viime loka- ja malrrasc
kuulla. ; Nyttemmin on mainitun
lehden numeroja saapunut Jo tän­nekin.
Kirjotukslsta ^päättäen Cfib-bons
pitää itseään auktoriteettina
Austraalian työläisten ;PÖUitti8tin j a
teloodellisiln IcateahtolcantoHiin näh­den
asia joste hän tietää aino-astean
hyvin vähän.
Hänen kertoo mm., että teolli-suukslon
yhteiskunnallistuttamihen
on kalkkien ' rkdikaallsten ainek­sien
ohjelmassa. Nämä radikaali­set
ainekset liänen tiedotuksensa
mukaa^ muodostuvat pasifisteista
ja hallitusta vastustavista ryhmis­tä.
Gibbonsmabtea jonkun vor?
ran joutua hämmingillcr, kun saa
tietää, että teollisuuksien' kansallis^
tuttamista kannattea koko Austraa­lian
työväenliike; sitä kannattea
ammattiyhdistysliike kokonaisuudes^
saan, samaten Austraalian työväen­puolue
sekä suurin -osa Austraalian
äänestäjistä. Tämän kirjottaja tie­tää
mitä puhuu, sillä olen itse oi
lut suunnittelemassa kansallistutta-misobjelmaa.
Winnlpeg. — Kalkki 4od»nim
keisten yoosien MotaennätykMt ni
kottiin, kan toukokaukd luukttta-van
vehnän hinta noositilHi y l i 6
sentUlä bndiella i^ohifin, ja Mitta ^
pörsslajan lopbssa jäi f 2 . il
Kaikki ostivat: myUy-yhtidt,-viestl-liikkeet
ja keinottelijat. T l l a i^
tulvi Montrealista, New Yoridsta^ja
Vancouverista, ' Oltiin ihmeisstKn, ;
että. miUoinkahan Umä itoQsu päätr
tyy. ,
Miehet, jo>tk« vihne kesäni teki»
vät suuria ostoja —<^ monet heistä
hyvin pienellä määrällä käteistä r a -
h a a — - ovat pistäneet ioidniansa
suunnattomia voittoja, aiQä he osti­vat
silloin viljan 4LS0 hinnalla. Ke­sällä
Ja alkusyksystä hinto sflloin
tällöin hiukan laski, matU sitteio-min
se on yhtämittaisesti noussut-
Kertaakaan välillä lalskenuttä on
hinte nyt muutemissa y-vUitoissa
noussut 35 sentillä bnshelilte. Ver­tailun
vQokstsnalnittakboo, että sa*
mana päivinä ki^si vuotta idcape*
rin vehninhinta täkälUsessI pörs­sissä
oli 11.12 H ; vuosi takaperin
malcsoi toukokuun vehnä; ainoastaan
$1.01
Yleensä ollaan sitä mieltl, eitä
tilanne on onitä otollisin yfatois-myyntlosutis^
arinalle. Se voi nyt
Jakaa sievää voittoa etenkin niille
jäseniUeeny; jotka tavalllsoaden mo­kaan
muutSenvollsivat: myyneet vil­jansa
varhain syksyllä,, silloin! Val­litseviin
alhaisiin hintoihin.
Varhaista kevättä en­nustetaan
!
Kamsack, Saak. — Kaopungissa
käyneet farmarit j» intiaanit ker-tovat
nahnceusS peuroja, r^otka jo
ovat 'pudottaneet :sätvensa^ sano- ^
vatpa nähneensä paljöh nolte pudo- *
tettuja sarviakin. Tämin vakttote^
taan olevan kuukautta taf kontta
viikkoa alkartmpair fa»lnr tmfiOtertl^
ja pitäisi sen tietää julkaista ilman- ,
muutosta ja varhaista kevättä.
äuuren matelijan jät­teitä
löydetty
Gibbons uskottelee, että Ameri­kan
työläiselle maksctean paljon:
korkeampaa palkkaa kuin Austraa­lian
työläisille.. Moinen jutustelu
kuitenkin osottaa^ ettei Gibbons
tunne taloustiedettä Juuri > suuresti*
kaan.. On kylläkin tosiasia, että
useissa ammattitöissä amerlkalaiset
työläiset saavat korkeamman nimel­lispalkan
kuin austraallalaiset Mut­ta
elinkustennukset ovat > paljon
korkeammat Amerikassa kuin Aust
traaliassa, joten austraalialaisen
työläisen ostokyky on korkeampi
kuin amerikalalsen.' Gibbons näyt-tää
jättäneen tykkänään huomioon
ottamatte tuon seikan. Useassa
paikassa Austraaliassa on 20 dolla­rin
alin viikkopalkkasäädös voimas.'
sa. ^ e n halvemmalla ei saa ketääh
pitää työssä. Sitä. ei kylläkään
voida sanoa Amerikasta, etenkään
sen tekstiiliteollisuuden alalla, työs­kentelevistä
työläisistä.'
Työsuhteet, teonisuussäädökset
Winnlpeg.T— Tänne on saapunut »,
lähempiä tietoja siltä A f r i k a s i .teh^ '
dystä suuren imatelljan luukasalöy^ |
döstä, mitä tekemässä on ,«äk8läl- .
nen professori^ W, E. Cutler; Iiöy-td
on tehty Englantiin Iti^Afrikas- ;
sa, lähellä Tendagorua," 60 mailla
pohjoiseen,LIndlstä, missä jo.ennen !;
sotaa saksalaiset tiedemiehet;teki- j
vät huomattavia luulöyt^ä.
Noin S kuukiiätta sitten ptot i
Cutler matkusti Afrikaans ;Englan- :
nin edustejdna.
Cutlerin retkikunta on löytänyt
tihän saakka suurimman /matelijan
luoran^n. Lauran^ o n noin 80
Jalkaa pitkä j a elälnXinJcorkeus ,on
ollut 'noin 20 jalkaa. Kestää kauan
aikaa kuin koko «luuranko on «aatu
kalvetuksi esUIe, syvästi^-klvetty- '
nnestS'savesta. ' , -
Matelijan lapaluu, on ^saatu jo
täydellisesti esUIe. Se on 74 tuti.
maa' leveä j a sitä nostamassa tat>
vitsi olla 10 miestä. Helisi, ja sää­riluu
on myös jo kaivettu esille.
Löytäjät arvioivat, että hoin S—
10 miljoonaa vuotto on «litä kuin'
eläin oli «lossa. €itä myöten kuin
lulte saadaan «sille ne suurella v a i -
vaUalfuljetetaan Lentoosi
seoon.
Retkikunta on saanut kaivetuksi
satoja dinosauruksen luita. Cutler
arvelee, että mahdollisesti Tenda-gurUn
luona oli meren rannikko ja
että silloiset matelijat «ikein lau- '
moissa saapuivat meren rantaan j a . ^
upposivat j a kuolivat pehmeään, «a-,
veen, mikä oi^^ miljoonien vuosien
ym. työntekoa -koskevat «eikat ovat kuluessa peittynyt tyvään ja' Ico-paljoa
paremmat Aostraaliassa kuin
Amerikassa. GibtKmsllte näyttää
kuitenkin jäänyt huomioon ottema^
te kaiU^ nuo seikat.
Gibbons sanoo, fttä ennei^in
hän kirjotti sanaakaan Austraalian
työläisten asloiste, puhutteli' hän
useita huomatteioä ' työyäehjohto-henldlöitä,
miehiä j a naisia. K a i -
keksi__onnettomöudekBi c i hän mai­nitse
yhtään niistä nimeltään, en­kä
minäkään ole eattunnt- ivaa­maan
ketään eellalste. Joka olisi
noita ••: tietoja antanut Ciibbonslne.
Vaikka tämän J d i j o t t o j ^ «n «U
lut vuosikausia tekemisissä Aus-;
traallan poliittisen Ja taloudellisen
työväenliikkeen Icansssi, ei minulla
oliot ^Msuotta ptdtntdla Gibbon^
sia. S l n ei w8dcSän^stäytynyt
Austraalian huomattavimman työ-vettunut,
joten luurimgot ovat säily­neet
hajoamattomana.
Saari kadonnut
• .-;••:•'•;'•;>%'.••••.•.
Lontoo. V - P o i t ' Alexahder n i - .
minen pädra «aari Portagalll^vknu*
lavan Angolan siirtolanvrannilioUa,>^
länsi-Aftftassa^' on äkkiä-nnponnnt
mereen ja täydelleen IcadonnUt nä- ,
kyvistä.^,, Yksityiskohtafsentpb tfe- ^ -
toja ei tapahtumasta;«btäsaapunoi.'
Saari, niin pieni Indn-ee c^ildn,
asuttu, ioten «n luidtavata» että ,9»^ /,
misläkin «n huklrännt. ,
väeideWn toimitidäMassy joi«>n j f i -
anän tirjktttajakio JcnoIuD. ' '
^VMlersted < Fftadu idtjeeovi^
taja Francis Alieni»>r
-s.