1930-03-15-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
^ r /"V U ^ 6Brj"fc Oxa^ faikkioa. p « i t « i »HM»!»!»!. i« «iixiUruä inhiMfunn» VAPAVS ( L ä l ^ r; I1k« n l y ocftM at faaiA Warim U fUMda. Fsblubed itär st SuOrarr. Ostsl* BipKcied •! the Port 0«ie» D«j>«rtöi«Bt. Okunt, u »jcmi eUm gattq. Lauantaina, maalisk. 15 D:nä — Sat., March 15 Vapuu. B«z 69, Sttilurr, Oat. «helimet: Koatlori 1038. — Toimitn. SMU". — Kirj»k.app« 238TW. Offic» (job »«k. «diati»emeiit». ete.) 1032—£<ijtor 536W^Boofc»tot« 2387W. i . V. Afalqnit. OiXic*, Boclutoie «ad Pricnbop: Bniiainf, Elm Street, AS Bul to te eddjeMed: Vcpaoe, PXT. Bot 6». Sadt-ni:;, Oat. TlLAi;SHlf(.'<ATs IxkMJO. « kk. »2-50, » kk. 11.75 im l kk. «l.TO. - Wtn*itoihi* J» Uvama £ v slcoauUIe: 1 *k. «6X10. « kk. tlM jt 1 kk. 11.00. • ILMOTfSUINNAT VAPAUDESSA: « ^ « » » a t o i l B i o t t t k K t f l J » l'.ttm. »2.00 k* k . i k r r t M . - Ariojftoooa » « n d l U y.aen|<.i»rtak«i tmiT^AO 3 kertu. - Atumoeroilmotuk^t »2.00 ken., IJ.00• kekei kert*.. - lCiao..lcotak«r. 1X0 kert*. — KooIemaoilmotuUet t2M keru, 50 l i M E j k r j kiitoeUuieelu lei mnutov.r.rli*. - . «lataui tieJot j . i»oteilnioiuk.« 5öe k-^rt*. IIÄ) kolme kerte». — TiUpiUiljaetUjie» i» Umoto» 'enttaories on, r u d i t U e j M , Ubetettar* Ilmoin «hint» etakiceeo. «.TV Ccaeral ediertiiiBj r«le», 73< per eol. incb. Miniiaum cberje for eänile Uucrtbm. 7»e. »a» apiat ia tbe be«t *4jtnltiog oedium among the rioniab peoyle in Cmada. 23» eite milioin takiou ua T M t a a a U «»itniiaeeo kiriee«eaae, kiljotukaa «odfUeea lUkkeea- •oiuju penoooafliitUa n i m e l l ä : ]. W. AhlqTJa^ Ulkkeenhoiuja. Kansainvälinen Työmm apu Cqnadaan Joitakin viikkoja takaperin pidettiin Torontossa eri työviien jur-jeslöjen neuvoltelukokoup, jo.^a pääteltiin perustaa koko maata käsittävä työväenapujärjcslö, Kansainvälisen Työväenaviiii Iiaaraci.sas-toksi. Asioita lähemmin tuntemattomien työiäiöteii keskuudessa saatetaan mahdollisesti epäillä, mitä hyötyä on tällaisen järjestön p<rust;i piisestä, sillä onhan täällä toiminnassa työväen puolustusliitto. I.iiui-laan, eUä mplcramat järjestöt tulisivat aivan kuiri työskentelemään samoilla aloilla. Joten ei ole vastaavaa hyötyä l^aliden samanlaisen järjestön olernassaolosta. • Ka^sainyäiirien Työyäenapu ei kuitenkaan ojc saina järjestyi kuin työväpnpuolustusliiiot. Työväen ijuolustusliitlojcii toiminnan erikoisala ' ' • ' • ' ' ' den lusltusljillp saap. , . , tiollisten Jaisielujcn yTiteydcssä yapgitäaii, liarrkkii näille työläisille i>i-keusavustusla, takauksia ja "iaJkimichiä. Se järjestää työväenluokan kansallisesti ja kansainvälisesti puoluutustaisleluun kapitalistisen sorlo-konpiston rattaisiin joutuneiden työläisten pelastamiseksi. Kansainvälinen Työväenapii järjestää ja keskittää työläisten keskinäistä taloudellista avustustoimintaa. Kansainvälinen Työväenapu saapuu näyttämölle kaikkialle, missä työläiset käyvät taistelua, se ruokkii laklsplaisia, heidän perheitään ja lapsiaan, sc hankkii asuntoja työ'n/ antajan joukkpliäätöj^ri uhreiksi joutuneille, se kokoaa lyöväenluo kan avustamaan aineeilisesti yaltaluokkaa vastaan kam|»pailcvia luok kaveljiään. Kansainvälisen Työväen avun Canadan psastpn sääntöjen perusteluissa kuvataan iyhyesti Kansainvälisen Työväen apujärjestön alkuvaiheita, järjestö perustettiin kansainvälisessä mittakaavassa v. 1021, jolloin nälänhätä ujikasi miljoonaa ihmistä Neu^^^^ Siipeni aikaan pH koko Kapitalistihen maailma sotajalalla lyöläisten valtio^ vast^^ni^ tehden' kaikk^^^^^ s?n 'kukistämisejksi. Kari»gwiyälinen Ty«5jVäenapti kätsliv^^^^ |oii^^]3Si|ut^taan työläisten valti^r^ i^,seri näJiätiJbä^isill^, ,,Työ va^tffv(%^on'j.,Yrt^^^ van; yksimidin(M|if(ip^ista -avustuksia, ;|9t|iä:^jS^Jpel olivat kppiineet ;|tta?|jl^V^ Kaikkialle iiefuftet- Uin iiyustu8iu>mitebiu^^ jotka ni.m." yhdysvalloissa ja Canadassa tunnet-tiih NöuypstbliijLpn T Sen jäiseen avus^^^ Kansairivalhira Työväenapu telioklcaasti Saksan ja ItävaHan ' lyoväesiöä,joka b^^ jputuiiul nälkäkuoleman partaalle gpdsn kärsim3^ten ja sekasorron Seurauksena. Japanin suuresta sentti läniän heikontuneen sukupolven jälkeläisistä tuley^ olemaan ruumiillisesti ja henkisesti vajavaisia. JVäissa oloissa täytljvat mieli> sairaalat ja vankilat. Puhe "hyvinvoirinisI|i"ja edistyk^tä**"pji siis valhetta ja petosta. Lasten huolto .Neuvostoliitossa on siinä määrin kehitetty, 0 iä melkoinen osa kouluista ovat miltei täysihoitolöita. Lapset saavat koulusta ruuan ja vaatetuksen. Heidän terveydestään pidetään parasta mahdollista huolta. Suuri osa Canadan työläisten lapsista saavat sensijaan tässä maassa käydä koulua nälkäisinä ja huonp«ti puettuina tietoisina siitä, että heitä koulusta päästyä tahi sitä ennen odottaa tyly kapitalistinen järjestelmä, jo-ssa saavat niukan toinjeepluldn vain silloin jos saavat kä-sivartensa kaupaksi. Tienviitta korkeampaan Valistukseen elinvpiraa.nsa. Tämä vain todistaa sen, että s u u r e i l l a hyvää pi työläinen voi teMäJkuin Vjalvpa opiia etujaan tut^ipn ».w.w:läiseeh iyö-" v-äei)järjestöön ' kuuluvaa jäpparia ja samalla koko i.w vviläistä jöh-tajaroikkaa vastaan. Tuttaapa tietenkin on, kuten kirjöittaja|cin huomau:taa, syytellä C. T. K . L i i t toa, se on aivan yhfä turhaa <kuin syytellä mitään järjestöä tai liittoa, joihin työnantajat omaavat konlroilivallan aineellisen ayustuk-sensa kautta. Muita ine liEJuaai-me paljastaa tämän seikan suurille työläisjoukpijl?, ' I t j ä he järjestyneenä lupkkaiia voivat "ainoastaan puolustaa oikeuksiaap niin puu-tavaraparooneja Iciiih lieidän liittoaan ja liiton tehtävissä olevia Kapitalislilelidcl jalkavat maailman "kristittyjen" Jdihoittajcnista kuvaamalla tilanne -Neuvostoliitossa niin synkäksi kuin Qiahdollista. Jättiläismäisestä maatalouden kollektivisoiimsttta' on tehty ryöväri-jJ^^PParJen uskollisia renkejä vas-suunnitelma talonpöikaiston rosvoamiseksi, vaikka viimeisimmät tie-dot Ja-Ttoval, cUd kollektiivinen viljelys, johon talonpoikaisto on itse "eht^y^j ylitynyl mitä vallav immassa mittakaavassa, on jo edistynyt niin pitkin taJEUud ||yhd^|y^äiJ9j^f^Jb larjesloj esiintynyt kaikissa suurissa lö-koisSfa, jkuten JPassaicinkuipjien lakossa, pehmeän ' hiilen kaivantoalueen lakossa, Gastbhi^an lakossa j.ri.c. Kmk^^ ollut mukana tuomassa taisteleville tyoläiöi^ aineellista avustusta työläistove-reiltä, herätläniässä raskw^ kpeitclemuksissa olevien keskuudessa uutta uskoa ja taistelu-inioa.^ Kansainvälinen Työväenapu on jo moneen kertaan osoittanut tär-kieytcnsä. Nykyisessä kasvavassa taloudellisessa kriisissä, kun työläisiä kaikissa maissa kuristetaah tyottömyyddllä,' kun kansainväliset imperialistit yarustautuvät kayinään Neuvostoliiton kimppuun, kun kapitalistit tekevät hyökkäyksiään työläisten elintasoa vastaan, oii tämä työläisten keskinäinen apujärjestö välttämätön. Canadassakin on odotet-- tavissa, yhä kärjistyviä lupkkataisteluita. Jo tähän' asti esiintyneissä taisteluissa olisi työiväen apujärjestö voinut varmaan voimakkaasti tukea taistelevia työläisiä ja saavuttaa luultavasti päi^erupia tuloksia kuin mitä eri järjestpieh hajanaisella jä tilapäisellä avustustoiinintialla oli saatu aikaan. Työväen apujärjestön perustaminen ci kuitenkaan merkitse sitä, että erilaiset, työväen joukkojärjestöt lakkaisivat avustamasta aineellisesti työläisten taisteluita, vaan ainoastaan avustustoiminnan kesktetympää jphloa i ^ avustuksen teliostaraista. " Kansainväliseen Työvä'cn apuun kuuluu yhteensä noin kalideksan-miljoonaa jäsentä, ja oii se kahdeksanvuotisen toimintansa aikana koonnut yhteensä yli yhdeksän miljopnaa dollaria työväen taistelujen avustamiseksi ja hädän lieventämiseksi huoliirialta siitä, että sosdemil ja muut työväenluokan viholliset ovat tehneet katkeria hyökkäyksiä sitä vastaan. Toivomme järjestön Canadan osaston kchittj-vän pikaisesti koko rafala käsittäväksi voimakkaaksi järjestöksi. askelin, .että entistä laajemmat viljelysalat tulc\'at kynnetyiksi ja kylvetyiksi ja sadon odotetaan kohoavan liusiih korkeuksiin, misla tietenkin sf^iiraa koko lyön ta.savallan väestön h}>'Jnvoinnin lisääntytni-nei). Alulta uskomiollincn propaganda Neuyoslpliittoa vastaan jatkuu nykyään hellittämättömänä. Ottavan "Joumal"-leliti .selittää kauhtuneena, miten Neuvostoliiton jumalattomien yhdistyksen päämääränä OM lisätä jäsenistöään 35,000,000;n vuoteen 1933 mennessä. Yhdistyksellä on nykyään kolmemiljoonaa jäsentä. Tästä jäsenlisayk-sestä arvioidaan n. 18,000,000 käsittävän lapsia ja nuorisoa 8 ja 14 ikävuoden välillä. Yhdistyksen •suunnitelmaah kuuluu perustaa suu-ren määrän ateistisia kouluja. Valtion yliopistoihin Mpskov^a.n, Leningradiin y.m, perustetaan ateistisia oppikuntia. Yhä suurempi määrä kirkkoja, luostareita j.n.e. suljetaan. Tehokkaaseen u^pnnonyas-taiseen propagandaan käytetään filmiä, radioita, teaattereita, museoita ym. Erikoinen ateistinen piopagandarynjäys pannaan loinieen j>ääsiäisen aikana. Lehdet ovat täslä tietenkin kauhistuvinaan. Toiset hupmautlavat että nykyinen a.sevelvollisuusiässä oleva sukupolvi on jo saanut kasvatuksensa uskonnonvastaisissa neuyoslpkpuluissa ja että on vain ajan kysymys, kun viimeiset uskonnon jätteet pn hävitetty koko maasta. Tähän juuri pyrkiikin työläisien valtio, mutta ei minkäänlaisen oletetun uskonnon vainon, vaan tieteellisen kasvatuksen tietä. Koulu-opetetaan uusi raate rialislinen maailmankäsitys sangen perusteellisesti juurruttamalla hei-hin tieteellinen ajattelutapa aina maailman kaikkeuden Takieii tuntemiseen baakkä. Mitä muuta kuin ihailua herättää sellaiset laajat valislussuunnitelmat, kuin planetariumien^ s.o, kansantajuisten tähtitieteellisten observatorioiden perustaminen, jollaisia rakennetaan Leningradiin, Harkoviiii, Syerdlovskiin, Novosibirskiin, Frunseen ja Tiflisiin, opettamaan väestpUe maailman materialistista k^oonpanoa, Neuvoossit ovaltio johtaa tietä korkeampaan kansan^ätisiukeäh-'U liiisiin henkisifft^feäavöluksirn.' Ammatiifinen luk« IWW:läistä luokkarau^ han toivoa ^Sitii, ja pyrkimystä sen saavut-tahlfscksi osbittä^f^' kai Selvirhnfia talaskin hcidmpnhhufaaMiAit6i^- k^naa v i i n i l Ä l k fläStiÄ äi^ht^utuessaan mitä suosiollisem-mtri j llil^^döns^' j kyuJtij^Tp tÄ$ti4 arttäijiin huolimatta siitä kuinka r i kollisen törkeä heidän menettelynsä onkaan palkkatyöläisiä kohtaan, .olka pakosta joutuvat näiden häi-kiiiUMnätfömien riiston uhriksi. Ehkä noiden C T K:n, toisin sanoen, nykyisen I, W. W:n johtavan jäx*jestön herrojen koomillinen ilvcilytapa on tämän lehden lukijakunnan keskuudessa suurimmaksi osaksi tuntematon, niin siksi lienee tarpeellista lainata heidän lausuntojaan, joista myöskin paljastuu näiden kirkassilmäisten val-kokaulusindustrialistien paljon puhutulle "yhteiskunnalliselle asemalle'" perustuva luokkajakokäsite sekä miten he olosuhteiden pakottamana ovat joutuneet seti eduilleen epäkäytännöllisenä täydellisesti hylkäämään, jättäen sen pelkäksi fraasiksi. Todistaakseni kuinka huojuvalle pohjalle h« ovat järjestönsä rakentaneet asettamialla sen kulniavikivcksi surkeankuuluisat metsärunnarit, joille kunnianimenä, riiston suojana ja pyhittämisenä annetaan "farmari". Näistä "farmareista" nuo mainitut I. W, W:n herrasjohtajat tapaavat palkkatyöläiselle, milloin se on tarpeellista, mattc^t _^ _ J. W. W^:5Ip.£Ö8la, ei .aiJMLjÄ^^^ mi^ käli,?i^n kyfeessä sen catj^alainei| toin^jnta. ^ i I suirij^aan kienenkääif järkevän palkkatySäisen päähän' pälkähtäisi, .vnykyjsitt -ru^^^ y^fr* täniiään etteriEyseei^B^ järjestöt olisi tblitKet initä dltä taholta on tehdä voitu työnanta-jifen obuJBh t^ö1Urtfem|8«|$äv^^ täjöjdöfaisi^n" CpAintnnahip jaikh-jojturtcn • käl^ta{'^ jPill^' Yhteiskunnallinen kurjuus ja lapset Kun mitataan Ncuvostpliitpn saavutuksia sen 12 vuotisen olemassaolonsa ajalta, täytyy pikemmin ihmetellä näiden valtavuutta kuin pienuutta. Sillä kmi otetaan huomioon, että venäläinen kansa oli elänyt vuosisatojen sorron ja riislännän alaisena hrnkisessä kurjuudessa, jolle tuskin muualla voidaan löytää vertoja, niin on suorastaan hämniäslyllävää. miten Mopcastiniiljoonat ihmiset ovat jaksaneet kohota tut»sta oijamaisesla aleniuistilasla itsrtieloisuiiteen ja fyysilli?cen hyvinvoinlirn. Ihmiset jotka saa(yat koko elämän ikänsä kamppailla aineellista kurjuutta vastaan ja usein kieltäytyä välttämättömistäkin rlämänlar peistä, voivat tällaisissa olosuhteissa harNoin taata ia}>silleen alker! listakaan kasvalusla ja ruumiillista ter\-eyttä. Näihin ajatuksiin lu lee lukija, joka oli tilaisuudessa lukemaan eräästä Toronton erillis ten koulujen raportista, että 3,900:sla lääkärin tarkastamasta koulu lapsesta oli 38 prosenttia jossakin suhteessa fyysi 11 isesli vajavaisia. Ruumiillisesti alamittaiset lapset eivät luonnollisesti "ole yhtä vas-taanottokykyisiä ulyllisestikäiin. Nämä numerot ovat pälrvämpiä yli teiskunnallisten olojen kuvaajia kuin mirli^le^eiden ylislvspulicet ca-nadalaisesta "edistyksestä ja hyvinvoinnista". Voidaan mrlkoisf-Ha varmuudella sanoa, että numeroi valaisevat jokseenkin sita tilannetta, mikä vallitsee inujssakm Toronton kansakouluissa seka vleensa rana dalaisissa suurkaupungeissa, missä työttömyyskurjuu:-. alhaiset palkat, ja huonot asunto-olot ovat yhtä yleiset. Yhteiskunta, jonka lapsista yli kolmas osa pn ruumiillisesti heikkoa ja sairaloista, ei ole terveellä pohjalla. Jos olosuhteet pysytät yhtä \iheliäisinä, niin on helppo kuvitella, että vieläkin suurempi pro-, to|s^h 'ölletikaari yai|t^mSj«;ä kuHf-ka'niio I i u ^ m r ä t ' h e r t r a t käyttävät; oljenkortta — työnäfitajaluolckaa —^ pclastuskeinpriaanii antaen ! anteeksi työnäntjlen " tärkeimin.ätkin rikokse-t j ä sen sijaan katala.sti solvaten ja parjaten työläisiä jotka eivät ole täydellisesti antautuneet näiden- "järjestyneiden farmarien" nylettävaksi. Lainaamme yiinieisqn näytteen I. W. yf:n edustajain "hömhiefäilystä" työnantajain kanssa, joka oli julaistuna Industria-listissa No 50, koska sen luettua ei kenellekään palkkatyöläiselle voi jäädä epäselväksi kenenkä asialla on I. W. W. sekä sitä kontrolloiva C. T. K, L. johtajineen. Kas näin: "Stone paran ori :tur-haa syytellä C. T. K. Liittoa jap-parijäsenyydestä. Katsokaa raukat omiin poviinne. Täällä on nytkin juuri parhaillaan lakimiesten perittävänä työläisten palkkoja komiiiunrstijappareilta ja olettckb ajatelleet tehdäksenne mitään plii-pulbivien jäpparien silhteen työläisten hyväksi, Oletteko koskaan ajatelleet, että ne oyat surkeita olemaan työväenliikkeen jäseninä:. Eipä ole montaakaan viikkoa ai-kcrtoa epäiltävän ihmeellisen ju- kaa kuin C. T K, Liitosta erotct-tun, jonka nuo "farmarit*' toivoisi-1 tiin puipuli jappari. Miksi? Juuri vat palkkatyöläisten täydestx=i otta- siksi että työnantajalla ja työläisellä ei ole mitään yhteistä eikä taan. Tässä suhteessa ei ole ainoastaan ajateltu mutta paljon jc a vielä enempi tullaan vas-udessa tekemään. Emme näe olevan sanottavaa eroavaisuutta jappariiLJa japparin välillä, joten emme pyri jakamaan tämän perusteella heitä kahteen luokkaan, ku ten mainittu kirjoittaja moskassaan esittää. • Mitä tulee siihen, että "huonot" japparit ovat surkeita olemaan työväen järjestön jäsenenä, se voi olla "surkeaa". Mutta surkeinta palkkatyöläisen mielestä on se, että järjestöä, joka on työnantajien etujen palvelijana käytännöllisesti kunnostautunut työläisiä vastaan, pyritään edelleenkin nimittämään työväen järjestöksi ja tuon nimen varjossa saamaan asioita tuntemattomien työläistenkin kannatuksen. Indus-trialistin rapörtteri kysyy, niitä olemme tehneet, vaikka hän kyllä sen tietää kysymät>äkin. Lisäksi hän tietää, että tekeniät-tä on jäSetty jäpparien puolustus ja työläisten aiheeton, törkeä parjaus tämän lehden palstoilla. Tämä lehti ei anna tilaa työnantajien ja heidäh kätyyeittensä P.a^^ jaukirjoituksille, vaari tridiistrla-jisti sen .sijaan näyttää ojevan i - käänkuin luotu siihen tehtävään. Tämä ci silti' estä sHä kerskuinasta olevansa palkkatyöläistejn äänen-kä^ nnattaja. Niinpä tietenkin, mutia' yäiri hiiden', jptkä eivät viejä tunne" aseinäansa vaan iriateleyat ^äos.demien ja fascistien likaisessa vanavedessä Rosegrove, Ont. Union osastolla öU kokous tämän kuun 2 päivänä töv. AUrfn Tuomen asuimoUa, jossa keskusteltiin tavalliset osastolle kuuluvat asiat. Osaston sihteeri tov. A. Koppinen luki raporUt joka totesi että nyltyjääp kuuluu osastoomme 417 * täysin' tnakf sanutta jäsentä ja sitten vielä u-mä on tuulesta temmattu jijttu. sillä listaa ei ole edes esitetty kyseessä levälle ransbal^selle., Ikävä että tällaisiin juttuihin täytyy kajeta, nnj.t. ta kun niillä löytyy vastakaikua ei ainoastaan ylläkuvattuun keräyi. scen. mutta niillä on tarkoituis vahingoittaa kaikkia keräyksiä, nihi seita jotlca ovat vähän jälessä, vaan suorittavat kyllä 'maksupsa kun deli-keitti ehtU • rtillle kämpille; että voimme sanoa kaflckläati ^cvan u. nio-csastossa jäseniä 50—60 välillä. Union päämajapaikaksi hyväksyimme edelleenkin Port Arthurin. Suhteessa I.W.W:n ylidymme Port Arthurissa olleen aluekokouksen tekemään päätökseen. Pohjoisen alueen sihteeriksi hyväksyimme tov. Kalle Salon, Port Arthurissa pidettävään yleiseen konventsiooniiri' e-dustajaehdokkalksi asetettiin toverit Kalle Salo ja D. Kokkonen. South Porcupinen edustajaksi liy-räksyttiin tov. A. KoK>inen. siksi olin pakoitettu tähänkin jut-tmm takertumaan. Voin omaste paoistani lausua S. Rautaselle vielä kiitokseni siitä jalosta työstä-säästämättä valvojansa kerätessään .a-vustusta toverillemme. j<&a ei ^es kuulunut säiiiaan 'tak^järjestöön kuin kerääjä.'Öils eläköön seflaineii toveruus. " T a n ^ t kuuluu c^slo p i ^ y än t a ^ pystyyn'tJ:. 22 p:,nä osastcäi haalilla. — Nlks Naks. Rouyn, Que. l ^ t t ö m y y d e n mielenosoitustilai-stmden järjesti paikallisen ukrainalaisen osaston jäsenistö haialiUeen maalisk. 6 p:än illaksi. Oli aikaisemmin ollut puhetta ja touhua suomalaistenkin kesken ottaa osaa ohjelmaan sekä kokoontua joukkoina tä^ hän tärkeään ' merkkitilalsuti^eri, Keskusteltiin kesäkauden katkai- jj.^^ lisäksi tyÖttöniiäkUi^Ikka"- sumaVsuista. Päätökseksi tuli. että kunnalla on verrattain paljon, mut-pidetään voimassa viimekesäiset palkkataksat. Keskusteltiin yleissihteerin ehdokkaista. Koska olimme nähneet Vapauslehdeste että tpV, A. T- H i " ta kun mainittu päivä ja ilta lähestyi, niin ihe suom^alset unhotimme koko tilaisuudöri'. — Ne ' ohrielliset, joiUa sattui tällä kertaa oUa työ-paikka eivät katsoneet fafpeellisek-el voi ottaa vastaan ehdokkuutta xhejai^ riiöiseen mielenosoitustl-iehdessä oUeen selostuksen perus- laisuutöett. Jä taasen työttömät työ-teeUa, niin ehdptfunme seuraavia tovereita: A. V. Kiveä Kirklandlakel-ta ja S. G. NeUiä Timminsistä. Kaikkien hnomioon otettava pn se suliri union tanssi-iltama jpka on lauantai-iltana tämäri kuun 22 p. tov. Aate Vääräsen kämpällä Ebyssä. Tulkaapa sillohi läheltä ja kaukaa kaikki mukaan. Seuraava niijlp-psastpn kokous on huhtikuun 6 p. T- Kokkosn kämpällä Eijyssä. Terve näkemiin. ~ Rapörtteri. Burritt, Ont. Sitten se suuruuksien sota suuruuksia vastaan ori" hyvfn epäonnistunut ja terkoitukseeii ; söyeltu-triaton e8imer1c1ir,"'köfnie 'väffiiniie^ feaivai?,\aipi^ihKitf? voifiojilpeM^ lisesta vihamiehestään K. Lahdesta, joka on jäjjpari, mutta epsin mairiitöt olivat vaikutusvaltaisia tärkeitä jbhtajia, jokeri heillä jsli ^jiempi valtaa ja kamppailuh tulos oli jo etukäteen selyiliä. Mutta van. Se "stoori" on lyhyesti kerrottuna tämä: Japparit ja farmarit luokkatiedottomina ollen ja ennemmin monet heistä I, W. W:hen kuuluneena saadaan edelleenkin kan nattamaan aineellisesti palkkatyöläisten järje.stöä vastoin omia nykyisiä etujaan ja että tällainen kannntusjärjcstö on onnistuttu perustamaan on mitä välttämättömin ja hyväksytyin onnellinen asia, jo-a ilman itse I.\V.W:n elämä ei ole mahdollinen. Tämä liitto toimii mitä lähcimemmässä vuorovaikutuksessa, sovussa ja yhteisymmärryksessä I.W W. kanssa. Useilla paikkakunnilla liiton osastojen varsinaisen ja eunenkaikkea johtavan vaikuuisvaltaisen jäsenistön muodostaa ei-palkkatyöläiset; tuo aines yhteiskunnallisen asemansa takia liiioknu taantumuksellista mätä;!, se on kyennj-t sitä siinä määrin pumppuamnan itse I.W.W. sisään, .-ien virkailijain kautta, että vähintäkään arvoa palkkatyöläisten .taistelujäijestönä ei sillä enää ole ojiut. Siitä parhaana todisteena on sen viime vuosien historia Canadassa. Tästä myös johtuu se, että I.\V.W. o n v ä i i r i n kylläkin syytetty luutunlsisuudesta, joka ei ole totta, sillä luutuneisuus tarkoittaa kan-keu; ta. mihinkään suuntaan taipu-niiden edut sovi yhteen. "Qlisi parempi että Stone suunnittaisi tepsivämpiä mairiostusäi-heita eikä niiden varjossa hiipisi jyrsimään C. T. K. Liittoa ja sen jäsenistöä. Olen siinä Stonen kanssa yhtä mieltä, e t t ä Melo, jos hän on syypää puipulpimiseen, pn kelpaamaton .työväen järjestöön. Mutta ruoskittava on riistäjää eikä työyäen järjestöä. Jos et löydä apua omasta seurastasi riistoa vastaan, niin tule itänne ja todista niin jappari lähtee niinkuin muutkin puipulit." Tuskinpa milloinkaan on mikään kirjoitus mittaisökseen sisältänyt runsaimmin sekavuutta ja ristiriitaisuutta kuin-tuo lainaamani pätkä jos sitä lähemmin tarkistamme puhumaitakaan kirjoittajan saa-mast- e rai.vpkohtaukscBl.a iiänelle rakkaan jäyjestsTieen "farmari"- työnanjtajan tähden, josta syystä on tuon "talsun-* täytynyt hyljätä se heikkokin luPkkamoraäLli jonka si:q'n)^itut tohtiheet sitä yksilönä yjrit.'^' Vaan yhdistivät he kykyn-sä, y foifta tuloksena oli ^ .eroittami- 'ri,ein.||^iden hei*öjferi'finhalla' met-öäaiteihfet raportlfsririä ? Jiöi^tä käyttäen- bvat vain "parkoja" ilman johtoasemaa ja vaikutusyal.taa, joten hietsämiehillc ei ole silta* taholta iriitään toivomista.. Oikeusta ja äänensä kuuluville saavat he vain toiminnalla jä jatjestymällä, niin lulee käymään sittenkin" vaikka, koko 7.W„W. ja C.t. K.H. tulsui-neen kynsin hampain edelleenkin täi.stelee heitä vastaan. Varmaa myöskin ori' e t t ä tällöin saa Ihdus-trialistin raportieri toisen hys-epnsen. •naurukohtauksen, sillä nauramista tulee olemaan enemmän jos hän uskoo sillä työnantajien etuja kykenevänsä suojelemaan. Jatkaessanne- samaan suun-i; aan on se parhainta ae;itatsibni-työtä mitä voitte Indiistrialistih kautta milloinkaan tehdä. Niin tehdessänne sokeimmätkiri havaitsevat teidän olevan ruhnarieh asialla. A Stone. NatstGnpäiväUtauia oli naisjaostollamme t.k. 9 p:nä. Tämä iltama taas jätti'Jpkaigibn siellä pUeen henkilön muistiin häuskah tunteen. Ohjelma oU näihin blbimn hyvin valittua, vakavampian luonteisen phjel-man lisäksi oli hankittu runsaasti huVidhjelmaakin. kiitos ohjelman pstttäjilte. .yleisöä oli pieni haaUm- ; piötei vtäynttä jia se seurasi oh-j^ liriäij esitystä .yilkkaiii imielih. .Täl-tllaifiii^ ädet ~ ovat - innostavia, tempaavia, lupVan tove- -«fiinisi-lcäikkeä kasvattavat' meissä luökkatunhetta, ayarnit. tavat släucläinää ja kasvattavat irieistä tulisieluisia IiiokkätaistelljPl-ta. • ' Sdejläkert-ottujen IKariiren yuöksl oli paiisäostpn ^ökpus siirrettävä tk. 16 pälväkja M^tMVlital^ri äsunnoi;» sÄsi;psiir^ e^^^^^ , l J ^ ^ 3 » : i i ^ O ( ( i ^ ] ^ ^ W tamisäa aamututhtieine ^ t i . Erään keräyksen jphdpsjta. — K u ten jbkalrieri muIstai|tV telillä )^S^tt»- u^a^ga: jtoyerl i!ge,:...Vihep|y^Ä^^^^ ikyyuä otteäes^aan tavariijfi&assa ta-paturriiaisestl |ouWiätfimaan jälkari^ sa jonka 'johdosta säi olla sairaalassa useampia kuukausia; j^ilripä M r i kääntyikin erään tujbtavansa puoleen nimeltä 5. Rautaperi, pyynpölla, kirjeen kautta," jöVa on päivätty Mat^wan ' hbspitäidissa li;2^i:9^0, että' hän panisi'l(ei'äyks^ri tpiirieeri hänen hyväkBeen^ Täpiä; LVfTi^fn jäsen ryhtyi toimeen kiiteix toveri konsanaan, siUä tuloksella,' e t t ä Ite-räys tuotti $10.55, joka on kolitalaJl-nen tiilos s^uduhime bloihih. K p i ^ kuitenkin tämä keräys on äihiputta^ nut iMnsatsioriimäfaien juttujen yi-reille asetbaölsta, ehkä siksi, että kbrääjä oli XW.W:-nen. talli sittej^ persoonallisten hatjkottelujeri vuoksi, niiri tBihdoh tyhjferitävästi torjua tuollaiset jtitut, joilla tarkoitettaisiin kerääjää yahihgoittaa, SiUä o-len ollut tiläistiudessa Ojtnasta pyo-lestarii tarkästäiriääri llstäö, jbkä b- 11 alkuperäinen ja selvä, minkä yh-teyl; een .on toveri Viherlälä liittänyt seuraavan kuitih: "Sain vaslaanoti* taa minulle kerätyn avustuksen 17.2 — $10.55. Ate Vlheriälä". — Koska on edelläkerrotun jutun 'johdosta jnärehdltty juttua, että erään ranskalaisen olisi pKänyt listaan panna $5.ro, eikä sitä olisi tilitetty, niin tä-läisct, syystä tai toisesta pysyttäy^ tyivät pois. Täällä onkin vaikea saada aikaan minkäänlupntoista kansainvälistä tilaisuutta. Kaikkien pallin syy on toimeenpanevan voiman puute- Sillä ranskalaiset, jotka täällä ehemhiis-fcönä ovat, ovat niin kirkon kahleissa, että ottaisi aikaa ja työtä ennen-kuin saataisiin heidät liikkeelle tämän luontoisiin Jbukkoliikehtlmlsiin. Ukräiiiälalsclla kansallisuudella pp toimintaa Mutta suomalaisiin on täällä pesiytynyt .sellalneh käsite, ettei ukralrialaisten kanssa vbl "yhdessä foipila:' Mihkäyerran siinä bn todenperäisyyttä ci tämäp kirjoittajana ple kokemusta. Mutta joka ta-pariksessa riieidän biisi pyrittävä ke-lilttämään ja tohriimaän felihen siiurijiöan ettei häivpksita vierasta karisallisuuttä, vaan rotiiun ja vä-riiti katsomatta suhtaudutaan yh-teistolralritaän. Se " on periaatteem-me. Työmaatapaturniia on parin yil-meiseri "Vilkpri' äjaira ; sättdnut usel* ta KrpraJtiaa' kalvänribssäv" Viime vli-fcblla ' eras • ''ju^gläyialSineti työläl-iiferi jbijftiul Ö6Ö''jäläti tasanteella i l - iifayaliitb-oyeri Jä- riipottbrlri • väliin ruhjPutUen niin ' pahoin' että on"'hy-vln epiätletölsta tulefekp hän jäämään heriklin. Tpineri tapaturma sattui t.k. 9 p^iVän läamnllk ir<^^ 'työsfcen-telei/ ä il^alalrieh typläiti^^p oli pudonnut 800 älän täsäht^eltä; ÖC^, Tarkerpnilii el tiedetä mlteponnet-iöjqÄ; i a p a ^ sUlä mliiiittti'!^* läipfÄ t:^keri.tell ykshi onnettb-iriiiuden sattuessa, itj^hemmih pai- Tulleiden viimeisien ^ t o v e r i HendriciJS? täytyy keskeyttää PortlS eeUa, joten alaekomitS^^ Patto järjestää m a S * Alfistaan.- -AlfcuperäineT^ M puhujan lähettäaia^ ^ikkakunnaUe nusi^^J„ «yt kuittakin rajoitcuni-teen täytjT sivuuttaa tnattujakin paikkakunual? ^ces. Finland. Home^S -ttonet muut paikat.-poft •anteen CJ>.R. ja sioux tätien varret kokonaan Toveri Hendricksonin'm»t]«. •«eytykseen eivät ole aiitkään temppuUut, siliä lut matkalla K . puoiueea I mana. Hän on saanut kaikisa tilaisuuksissa jakamatta^ tuksen ja olisi oDut itseSJ jatkamaan matkaansa joi» kaan. NUden paikkaJcuntien Henclricksoi%^ viela tilaisuus puhua, ir-i tekemään voitavansa, ilmotL. joissa tilaisuuksista ja jos teet myöntävät, pitenunäitäiia kaita tulemaan kuulemaan Matka kulkee tyksessä: seuraavassa Iskon näkökuliiiasta Port William, maanantaina Nlpigpn, tiistaina '" ^ Viimeinen tällä alueella. Sudbury, torstaina ^• S. J. Port Arthurin Ä- Kari, tihteif tyneetkään pitkiin aikoitiin. kait yleisön mieliä kiinnosti tyttöjen esitykset. Sillä tavalla^- eteenpäin, niin hyvä tulee! Yleisöäkin oli karttunut paljon, vaan enempikin olisi olla. Sillä ei läheskään kaikki i4 inalaiset täällä pitäneet IDji' ' sen arvoisena että olisivat ai kannatuksen tulemalla haalille:- Yleisön joukossa oli joitain jolh''' y^t jaksaneet rauhassa olla siä hyttä aikaa jonka ohjelman otti, vaan häiritsivät ohjelma Ä i-ittajia ja sitä suurta osja jt^f joka seurasi ohjelmaa, ovessa M misella ja puheillaan. Hyvä«tl$ ihaa järjestötoiminnan ja käin ' työn puutteen paikkakunnalli öHtä -häiritsijöitä ei enää vähä'fesiinny siellä missä 'j^i^jefiftöbaiinlnta on läi' vastaava. — E. B.' • 1 . .... Teatterit ja elokji: JtMlttuurilaitoksig Neuvostoliitosi lälneh mishettl jpjeliltalöii?;; konepajasi^ p^Uä Iblkate^an. Hän ker-käst pua työssä västä toista päivää, icuri tapahturilä sättiil. Työläisten narraftmista. harjoitetaan y^iden yiahhejinmajn kalvarpripn AmuleV 'yiitiöri' taholta." kälVanricfesä pn tehty rakennustöitä pitkin talvea j ^ e n l | l i n ^ ^ hij^lya yhtiä miilja tarvittavia- rakenniiksia. ifo värliäln ennen jpulua vähennettiin samaisesta työriiaasta typypimaa, joutuen silloin useita perheellisiäkin niieliiä vähennykseen. Nyt bö sft;te raken-uristyöt melkein loppuun suoritettu. Mutta siitä hupUraätta "sipattlin" sinne useita kymhieriiä työläjslä Cö-baltlstä" j a North Baysta rakennustöitä varten. Työläiset tulivat täten petetyiksi. Sillä fentlslltäkm työläisiltä loppuu työ, puhum?ittakaari uuden lyöiypiman lisäämisestä. Jo pitemmän aikaa ori tämäri kaivannon johdph tähplta käytetty myös. sellaista menetelmää, että vaikka fcyön-etsijöitä käy kaivannon yriiiMixlllä, niin siitä huolimatta sipataan tarvittava työvoima ulkoa. Naistenpäiväiltamat onnistui kohtalaisen hyvin. Ohjelipari esittäjätkin siioriutiiiVat tehtäv^sään aik|( isujuvasli, vaikka eivät bie eslin- Miten suurta ja huomattam eSitMkään teatteri tänäiji ' tolliton eri osissa, suurkaup vallankin, joissa keisarivaöaij set teatteritalot hyvine ja kouluuntuneine näytt( bn täriäsöi NeuvostohällitiikseB] veluksessä ja huollon aJaiseni tettävät näytelmät ovat täv8Ö(|< liyvlri valittuja ja siis jokainejf sältöhsä puolesta yleisöä kehiaä* historiallisia näytelmiä, yht! ' nälllsia, ja kansan jokapäivalsti* hiää' kuvaavia joko nyt. eli n$ s;tte. Esimerkiksi parhaillaan^ tää Moskovan entinen keisoflS» ooppera suurta Venäjän keisJ^ lan aikuista, sen alkuina oloja vaavaa näytelmää, nimeltä Kotuhof". Näytelmä tekijän , päästyä on esitetty vain y^denp rän. noin viisikymmentäneljä sitten. • Tsaari kielsi näytelmS-t nempää esittämästä, Näytctoi vaa inäaorjuudessa kituvata tl» poikien kurjaa elämää, jotka kon. tsaarin ja kauppiasluoön^^ maila. asetetaan suoranaiseen «f teen. N^telmän esitys ta.. kokonaan "ooppema, luostarin . talla, osallistuen ~~näytelro^«^ seen nelisensataa henkflöi, sata henkeä käsittävä sekä saman suuruinen suuret talonpoikaisjoukot anomassa huutavalle ori"^ sekä munkit ja sotilasjoukot tehnä kaikessa alastomuu-, paljastaa sen aikuisen o l o n^ ennemmin ehkä oinasi. Miitta nyi ei selläisiet tunneseikat itule kysy-myfceen kun on kysymys siitä lähteestä — t y ö n a h t a j a l u o k a^ josta kyseessä oleva järjestö inree Katolilaiset kirkkoruhtinaat voivat nyt huokaista helpotuksesta. Lakiehdotus erikoisten avioero-oi^ kcnlosien perustamisesta Ontarioon on Cähadan parlamentissa hylätty. Hylkääminen tosin tapahtui vain yhden" äänen enemmistöllä, mutta p^jtps iiuh päätös. Oikeastaan kannattaisi lakiehdotuksen vastustajien panna toimeen polvirukoukset voittonsa johdosta, sillä ""vanhan Erkin" hyökkäys vah-hoja naimatraditioita vastaan on lyöty takaisin, joskaan ei loistavasti », niin kuitenkin varmasti. Ja gepn tyhjää parempi sekin. Kuitenkaan emme ole halukkaita. aniamaah koko kunniaa lakiehdotuksen kaatamisessa katolilaisil-' le kirkkoruhtinaille, jotka sitä vas-iaan yunmatu&ti hyökkäsivät, vedoten katolilaisten edustajien us-konnoiiisiin tunteisiin ja "herransa ja mestarinsa Rponian paavin, kantaan asiassa. Tässä on ollut kysymys' jmyöskjtp fiiai&tft «aacntteista J a vieläpä p^soonallisisfa, kuten lulraisemmin olemme tämän asian yhteydessä maininneet Kun viimeksi tästä asiasta juttelimme, oli käsityksemme, että parlamentin jäsenille olisi oikeastaan suuri vahinko, jos heiltä riistettäisiin oikeus käsitellä avioero-juttuja, sillä nehän jos mitkään muodostavat virkistäviä keitaita lakipajan. ktiivakiskoisessa ilmapiirissä. Edustajat kai olivatkin . tämän seikan oivaltaneet ja tehneet päätöksensä sen perusteella, eikä kaiketi niinkään' ^uiiresli katöliikkien uhkavaatiiriuksisla. ' Me omasta kohdastamme olisimme erikoisten avipero-pikeuksien kannalla, mutta toiselta puolen olemme myöskin parlamentin enemmistön kaimalla ihmisystäyällisistä syistä. Olemme aina joutuneet tässä maailmassp vaeitamaaB päivän-paistee. ttomtäiä priolell» j i ; siten tiedämriie yäreii} hi^yih minkiiiaista elämä op, Jean ihiTiispllä on «iha vain harmaa j ä folkko poUcn edes-öään. Siksi olemttie' fimteeräilleet tätäkin avioerojttttna pelkän ihmisyyden kanhalta j ä taQeet sellai-seen lopputulbkJseen, jotta sittenkin oli parempi, että samaksi l i haksi j a .vereksi liitettyjen ihmisten eriUee.n ratkominen jäi parla-nientin tehtav^fsi. Lvdsuunbttamät-ta lapseneläke juttu ja, oyat avioero jutut tavallisesti niitä rasvai-sinipia paloja, j o i t a käsitellessä vähänkin maallista . mielikuvitusta omaava, pikiytyneinkin parlament-timies, saa eloa pykälien ja para-krahvien parissa kuivettuneille kasvoilleen. Hei-ktmriiät kai ihan ratkeavat TÖhönanruun kuullessaan niillä perusteilla rakas avibsiippa-na vuodekumppanistaan eroa vaatii. Oikeastaan olisimme hurskaan tietäriiättomiä siitä, minkälaisia nä-niä erpjutut ovat, sillä einme valitettavasti ole itse olleet tilaisuudessa niip pitkälle "lisääntykää ja t ä y t t ä k ä ä maa" parakrahvin täyttämisessä pääsemään, ebtä olisimme löytäneet kylkiluumme, erojut-tuun pääsemisestä puhumattakaan, mutta eräs harras tuttavamme antoi meille esimakua, millaisia nämä jutut byat. Hän oii nihi. kyllästynyt jumalan edessä yhdeksi KhÄsi | a vereksi liitettyyn elänänkunip-panunsa j a harhaili ympäriinsä, etsien apifä iriiten häne'stä ' pääsisi eroon. B ä d ä s s ^ n sattni allekir-joittaneeiikin luo. E f jumalan ed^es-sä vihittyä elämänkumppahiaän 'mi-t nulle kaupatakseen, mutta I seen hätäpäissään neuvoa ;P5 hän tästä pinteestä selviä^ lisplJa tavalla nimittäin. SW» sitten latoi "faktoja" alle-r neen «teen joiden perusteei» katsoi olevansa oikeutettu määh vihkilupauksistaan 3»' taan erilleen. KuuntclimJne "faktoja" sellaisella rm e t t ä parkkiintunut oroatoa alkoi lopulta koputella si-^ massamme, että herkia J^rr vieköön, kuuntelemasta toeip. misten avioliiton kaitaiselta . ta fiqrjähtelemisia. Kaantr oniantnntbmme ääntä P riie hätääntyneelle tuttava ettemme voi mlUä^n t g ^' iiähtä auttaa ja kehoiti^^^ tymään jonkun toisen Tästä . me saimme _ vaikka tuttavamme jutto o, kein lasväiisempia o i r u U J ^. kalaisia- avioero jutut owt periisteella emme ihniet<« ^ kaan Eitä^ e t i ä enera ^ mentln jäsenistä tahtoi ^ näiden visaisten, ^'^^^-^^ kavien jqttajen kasitteUs oikeuden' itselleen. Eläköön porvarillinen t i ! —- kun se käsittelee juttuja. Lnppo*a»«?
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 15, 1930 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1930-03-15 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus300315 |
Description
Title | 1930-03-15-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
^ r /"V U ^ 6Brj"fc Oxa^ faikkioa. p « i t « i »HM»!»!»!. i« «iixiUruä inhiMfunn»
VAPAVS ( L ä l ^ r;
I1k« n l y ocftM at faaiA Warim U fUMda. Fsblubed itär st SuOrarr. Ostsl*
BipKcied •! the Port 0«ie» D«j>«rtöi«Bt. Okunt, u »jcmi eUm gattq.
Lauantaina, maalisk. 15 D:nä — Sat., March 15
Vapuu. B«z 69, Sttilurr, Oat.
«helimet: Koatlori 1038. — Toimitn. SMU". — Kirj»k.app« 238TW.
Offic» (job »«k. «diati»emeiit». ete.) 1032—£ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-03-15-02