1930-11-04-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Tiistaina, marrask. 4 p:na — iiies., i:;cT:. 4 P A T T Q dtntiia caonuUjMti tjörietöa sisM iiBeiilLaimatUjs. nmtstyy Sui- -TX LJ O huTj—a, Oiu,,,k»jJiuiU, laiUi »onBiuiUi. j« BjiirittTiBi JuhUpiitin*. •• . ' VAPjiiiS (läbmr) T*«_oBly arov cf FinniiI» Wor]ccn,u CatufU. FolJi»hed daily X Svihaj, Onurio, : J><pitere<> at tlie-IVx OificJDtfparuarat. Otu«a, aa' Mcosd elaaa matter, ' Gfaenl adtcstiaiiic ratei, 75c per col. iaeh. Uioimnm ciutxe for aincla iaaenioa. 7Sc. Tht ••{ifUr.tf ni«i}iiun amoDg ihe FiimUh' people in Canada. . Toimitni. konltori. Jurjalcaappa ja paino ozaaiu ulosia Elo SireetllU. 'J%Mi<M0le: Väpaui. Box 69, Sudbury, Ont. ifiUullinel: Koallori 1038.— Toimita* 536W. — Kirjakauppa 23S7V> . TCtone: Office (job «ork, aJverti«roeiii«, etc.) 1038 — Editor 536W. — Bookatore 2387W. , ,. iLMOfUSHIN.N^T ,VA?AtJDESSA; . , • ^ • : , , if9flniotukMrt $1.00 ktryi, 12.00 k»k»l Jtmaa. i— ArfoUUtooo metmelUe i»iuMäi«(«l»o»akaei 4Se fMbtaiavaa. — Nimniinui|<'toiliiiutukKt ,50c k«tf. drPO S Iferta^ — Srntrmäiliaotakaet; IliX kilta, «loi 3 kanaa. — . AauntoeioibBoiuki.» »A) keria, kaV«i'Wta<iiV- Katoailnotakae tiM kerta. — KqoJeiuiMImotakaci k<;rta. iSOc Jifitaukm; kihv<Uti^tUotai' — un—?si'r.r,.- >-fr/-.—— , 1 »k. « i i o . 6 kk. 3 kk. «.175 »a . alit,,ul>j.roaiUe: 1 vL, tiXM..t, ik)t..,«;j50 t; kk. J|l.j)0{ . . ; { , / ; I kk. «1.00. — YbdytTaltoibin ja Saomaeo kcU l«iu»oU»:ji j . VJ.' Ahlqv^til. Maoasti: W'. AblijTi.I. Office, Buokttore aod Printibop: Vapaui Buildios, £Im Street. AU mail to be addretK>l : \ Vapaua, P.O. Box 69, Sudbury, Ont. ioa ctt« milloin tabanu aaa- ratiauita rntimiiiMrn kirjeeieenne, kirjottakaa uadelleeo liikkcen-holulan pertoonalliaella' nlnipjli: J; W. AMqviat.-Uilikgenbajtaia. ' . . > . Verikoirien ulvonta kiihtyy J^äifeiHe vähänkin aikäanW seu- ^jfäj^iii^ iftmisiiie oii tiinVieitua se Krrife vafii^Iokiilik^ jöicä on J^^iöliisää kaikissa k^apitali^tlsissa lifeUääi TaÄiaii sUuÄnattöjtnaksi jmf^ilWe^'n sotavarustelun tärköituk-tx^ ä' ei oTLea^hoMsiän sodan val- JÄi^täffiftnieir tyolai^fehf haliitöemaa xkkäta, Neuvostoliittoa, vastaan, iA'^'fa Sen larkoiiu^fjna ori myös- )an'ratkaista aseilja^^oJpiviaiä tilai- 9ÖWiJen tullen kapitalistJsieri mait-teif-' keskinäiset ristiriitaisuudet, jötVa käijislyväl päivä päivältä. Vallitseva taloösf^ulät joka kurjistaa työläisten ja talonpoikien olosuhteita jokaisessa käpitalisti-sessa maassa, ösoUtaä jokaini^n hetki nopeata syventymistä. Rin-nati tämän kanssa^ kohoaa'Neuvos-tblittossa, joka käsittää kuudennen oäatt' maapallon; pinta-alasta, känsä »; Kj^invointi «Ikäänkuin puntarin suhteessa kapitaiistimaihiri verraten: mitä nopeammin pula kapita- Usfitnlssa kärjistyy, sitä nopeam^ pi näyttää taloudellinen kehitys «neyia^n Neuvostoliitossa. tällainen kehitys taloudellisissa j i jfoliittisissa suhteissa liiaäilhittsf sä väifciittaa yhileltä jiuolehv ^^ä ai?otiaisem^^ vihamielUyyteen iSijjIjtalistivattojen taholta ISfeuvos-ti^ Uttäa kohtaan ja: töiöelta puolsi Kallistaa k o M^ Kt^itäljihsen r^^ säv Maailman kapitalistien., riis-tdmahdbilisuudet osoittavat pieneH'> tj^iäfen' merfcfte^^^^ 1^ «ksi hitrioi; ife kaikiciallä laajfentaä äaälfistua-sitä. Jä tämä! vmlcuttaa kan-sSifivälisen politiflcaÄ'' nopeaan ki-ris^ riniseen. :Vähent riistoHiahdolUsuudel -lÄÄdihiärkkiÄSIfe^^ riiyoskin sen; eitta^^Iäist^^ jokaisessa kapitalistimaassa yritetään polkea mahdolUsiqoiman äläs» piäKihääräiiä kapitja^jstieilla ollen läiniitää työläisiltä edes osakaan iiifeta' riifetövöitöislaj jöVka he ovat i^i^tlettäHeet määilmanmä f johtuu, että -kinsainvälisten suhteiden jännittymisen' ohella kiristyy samassa suhteessa myöskin $i$aiiien tilanne jokaisessa kapiia-lifitDdtiaaäsa*. Pääoman armoton työläisten elintasbti' kur-fiseksi ajaa tiihaniiet ja taas t^H^htiet työläiset vallahkumouk-eiieiit^ ne tiellbr päämääränään ku-l^ iSfaa jökai^ssa' maääsa verinen H^WäihvaIta ja luöda tilallie työläiden ja köyhien talonpoikien hallitsema neuvostovalta. Riiinäh <kansainVälisen politiikan ja itsekuhkih kapitalistimaan sisäisen tilanteen kiristymisen kanssa puhutaan uudesta maailmansodat' entistä avonäisemmin. Neuvostoliiton taloudellinen saartaminen on nyt kapitalistimaissa päivä-jBrji^ Styksässä. Samalla kuitenkin Ifä^iialislien taholta huomataan, et-iS toimenpiteet Neuvostoliiton saartamiseksi ovat kerrassaan riit-tätttSttömiä maailman taloudelli-äeft' pnlah poistamiseksi, joten seu-faaVaha astieena Neuvostoliittoa' yastaah tähdätyssä vihamielisyydessä on avoimen sodan julista-libinen. Imperialististen maitten öliiat keskinäiset ristiriitaisuudet öVdt kiiitertfcin siksi voimakkaita iällä hetkellä, että niistä puhutaan kaikissa maissa. Yhdysvaltain ja Englannin välisten ristiriitaisuuksien kiristymisen rinnalle on Europasta muodostunut sellai nen ruutitynnöri, jokavoi räjähtää millä hetkellä tahansa', Ristirii-, dat joka piiölellä syvenevät. Bri-ahdin yritys Europah "yhdysvalto jen" muodostamiseksi imperialis^ tien keiskinäisen tilanteen korjaamiseksi jä yhteisen rintanian muodostamiseksi Neuvostoliittoa vastaar epäonnistui kokonaan, hankkeen saadessa "kansainliiton" viimeisessä iglunnossa hiljaisen hautauksen. Briaridin yrityksen karille joutu misesta on ölliit' seuräuksesna, etts EuVopan imperlalististien valtojen kesken oh alettu entistä äänekkäämmin puhua ttiievasta sodasta; SämUlia kuri hiotaan hampaita' Neuvostoliittoa vasfäanV nni» sadalla myöskin käsitellään sotaky-symyksiä toisia imperialistisia valtoja väiiaart. Kuvaavinifjärta sille sotalnileliälaii lletsoiihisfeilei joka ön El^uröpassa käynnissä, voidaan pitää Puolan imperialistien sotauP voriiaa. NilripK Meitaih ilmesty , neessä puolalaisessa n.s. nuor-pil-sudskilaisteh äähätikahhattäjnssa; aikakauslehti' '^ö^iirtoövctetiy puhutaan hyvin avoimesti sodasta; Puolan ja ^Saksah välillä, jonka pdrU^na^ öfel Etelä-preiiääitt liil| dellista kokeilua, mitä tärisyttävin-tä kokeilua kaikista meidän vallankumouksemme aikojen jälkeen. Milliä kiika meistä tekee havaintoja, että joka päivä rehellisesti meille tiedottaisi, että tiedottaisi ulkoasiain ministeriöön? — ei kuhaan, herra puheenjohtaja. Minä janon, ei kukaan, sillä täällä on inijötamia henkilöitä, jotka kau- 'lulla.käälfifyvät pois kaikesta, mitä .läkevät ja rajoittavat toimintansa .'öuutamaan "päivälliseen" ja "teen jöoiiliin" sekä noottien jättämiseen ja pikku puheiden pitoon. Muutamia hyviä virkamiehiä on täällä huolissaan, että Moskovasta päästyään saisivat virkakorotuksen. Kysymys on siitä, että tänne lä-hieteltäisiin henkilö, joka ennenkaikkea ei kiatsoisi nieuvostoihih kuin ruttoon eli koleä-aan, vaan joka uskaltaisi astua mfta" lähemmäksi, puhella heidän .kkrusaan, elää samalla tavalla ja' jol^ voisi teille sanoa, että Neuvostoliitto kehittyy, eitä se on yhtenäinen iso nilukuJnen soittokunta soittaa hy-yin sävellettyä oopperaa, niin niiden väli on saraa kuin syvimmän rotkon ja korkeimman vuorenhuipun. Ja edelleen: '"Kaikki parem-nuttamfesa taloissa. Valo, lämpö jä korjaukfeet asimnossa kuuluen samaan, lyöläföen. Jolla oÄ kbrkeatopi palkka - maksaa suhtjeemsfisjti enemmän asumtbstäan, J Ö I M saattaa nousta 18 riipioäii kuulaudessa, Kun.ot- pikin musiikki on huonoa, kun se taa huomioon, että vaatetustavarat esitetään huonosti j a ala-arvoisesti maksam työlälsme" NauviötolHKösa ^ja n.s. huonolla musiikilla oh an-jotakUmkin saman nOtä' ne" milliä | sionsa jos se e.sitetään erisiluok^fai-verstas, että porvaristo ön kuollut, maksavat, niin saa käsityksen valat- sesti." Tähän tahdon huqjiauttaaV että Neuvostoliiton proletariaatn' nevasta elintasosta. On kuitenldh että musiikki on -iiina sitä-minkä-on innostunut asiääVi intV on!'''^«^ muistettava; että NeuVo^tölil- laisena me' sen kuulemrii:e; joko on innostunut asiaah, jota se on työläiselle on taattu täysi palkka , huonoa tahi h^vää, eli jotakin as-avusfamisen *" luonut 13 vuoden ajan, että neuvostoja ei voida irtirepiä, sillä ne saU-ausaJalta, on olemassa työttö- | tetta siltä väliltä. Sitä ei voi pi-m:^ s^ ja'vknlrau'rfehvakiiutus Ja 3t-ilata eikä korjata sen jälkeen-, kun ovat erinomaisen hyvin sovellu-Itä Jokainen työläinen saa täydelläisie jo ori musiikkia. Mutta*' Erheet ö h j a t o i i m a kansalHsuuksiiir 1 1 » * ^ . j e & ä l o ^ Joka vaihtelee -toinkin sävellys,. eU. soiiioto^afe, j 2^—4 vi&koon työnlaadun mukaan. — : J — — i - * » »—^«.,11-.. o.x^,^itdr ja että valkoemigramit teitä pettäEttä työläinen joka esimerkikisl vät, aivan samoin kuin ranskalaiset emigrantit Suuren Vallankumouksen aikana pettivät Englantia ja eri kbkbomustien kuninkaita. Tällainen on tofuusi herra puheen johtaja.". '^Va^tOahemnie lapmtätsilte^\ "Punaisen Karjalan" kymmen-vuotispäivän yhteydessä pidetyssä ehden töimituskollegion laajennetussa istunnossa tehtiin alole len-okoneen "Vastauksemme lapualai-jille" rakentamisrahaston keräämisestä vapaehtoisilla lahjoituksil- 'a ja keräyksillä. Tilaisuudessa saapuvilla olleet ,-5euraavat toverit: Toivola J., Pet- :ov Jukka, Voronin, Kainulainen, Letonmäki L., Rantala, Jaakkola, M. E., Kalske, J. Salomaa ja O. Johansson merlöfsivät mainittuun rahastoon yhteensä 10$ ruplaa. Haastetaan "VapaUdeh" ja "Nuoren Kaartin" toimitukset Le-työskentelee kollekt-Uvitaloudessa Ja saa palkkaa ainoastaan 80 ruplaa kuukaudessa, ei kuitenkaan ole .sanottavasti huonommassa asemassa, todistaa se, että hänelle maksaa e-sim. ruoka-ateria ainoastaan 13 ko-pekkaa. jonka olimme tilaisuudesiäa toteamaan. Sama suhde on yleisesti vallitsemassa. Missä työläisillä on alemmat paikat, siellä maksavat he myöskin elintarpeistaan suhteellisesti vähemmän. Kaikkialla NeuvostoUitossa on tehtaiden ja työmaiden yhteyteen rakennettu klupeja, urheilukenttiä y.m. huvittelupaikkoja, jotka ovat ilman maksua käsitettävissä. Teattereissa kannetaan maksu ollen se kuitenkin melko alhainen, noin 15 kop. kerralta. Joillakin tehtailla oli ole-ningradista ja "Krasnaja Karel- massa omat radioasemat, joista jo-toimitus Petroskoista vastaa- ^^^^n ohjelmaa sskä myöskin päivallistunneiUa, jolloin työläiset ruokaiUessaan tilavissa ruojan 'maan haasteeseen sekä' järjestämään varojen keräyksen haasteilla. Vairbjen vastaanottoa varten tullaan Valtioripanlcissa avaamaan LumiVuokko, Heikka, E. .Gylling,'erikoinen juokseva tili, josta myö- ?Jousiainen, Mönkkönen, Lindqvist, henimih ilmoitetaan tarkemmin; S.äisänen, Lumivuokko, Letonmäki kertoo Punainen Karjala. tav. kttUerm Manner tMin^tt Pyöiaaiii MainUuBSr mh litaristieh lehdessä lausutaan asias; ta Seiiraavaan^ sängen vjerenkaipyai söen"säV'jryrri: "Me tiedämme> ^ ä aseciUineh , iteerttöriÄäys Ptibiait j ä Skksäii; rs^älillä ori Kiertäriiätoh. Meidän *^Hytyy . syBtemaaftisgsti valmistua mm ämiM hm& siikupoi-vemriie on kutsttttti äiihein, että se kii'jblttai8i PiiÖlari- hiötbrtäari uuden Grönewaldln, V. 1410 puolalaiset liettualaisten kiärissa murskasivat Gränevaldissa eaksalaisten rietiret- GTunewaldis3a saksalaisten riatiret keläistieri; kUhriiairierkiri. > Uusi .tais-telii' Gruri-eyialdiösa tt^öaljituU Berii- Aiii' äejniert- lähellä ^ä se tiilet riiut^skäätiiäatt l¥etftsin j a jofitai riiaan' tSydelirseeri' i^^rikätobn Skk-sam" Se on tavallista verisempää puhetta maata kohtaan^ jonka kansaa ollaan U.s. ystävällisiksä' sUhlfUSSal Mutta Huipun kuiterikiii' tallfe ve^ rikoirien ulvonnalle antaa toinen kirjoittaja samassa lehdessä, lau sumalla Puölah ja Saksah väliseis^ 'la tulevasta sodiäsVa seUraaVah' kaamean ehnusliikseri: "Sodassa Salksan kanssa ei tule" olemaan vankeja. Vaaditaari- ylf- ;ihhiriiillisiä veirisia,' uHifeja jJöistäak- '^se'eri seri IbukkauKSeri; jörika' Saksa ori tehnyt nieille." . Tällaista on kapitalististen "rauhanenkelien" riykypäivinä j käyttämä jokapäiväinen kieli. Se on Verikoirien ulvontaa, jonka pitäisi :Saada jokaisen työläisen valveille yvästä vaarasta^ Keherikääh jtyöläisen ei sovi triudhläiuhia sellaiseen uskoon, että eläisininie ai- 50 vuotta täytti vk. 12 p:nä tov. ;^ullervb Mrinner. Hän on toimii ,!nut työväenliikkeessä jo neljännes- .-/ubsiSadan, toimien erisin Suomes- ^»ä Porvoon kaupluhgissa "Työläi- 'neri"-niriiiseh sosialidemokraattisen !ehden toimittajana, josta tehtävässä siik-lyi "Työrtlifehen" toimittajaksi Helsinkiin n^^O vuotta sitten. .Häh! oh toiminut mitä erilaisirii- 'friissfa työväen luottamustehtävissä «.m. Suomeh kansanedustajana oli hän .eduskunnan perustamisesta 'Suomen työväein vallankuhioukseen jyiakka. V, 1917, jolloin Venäjän ^iäjiJaikätirieh hälHtiiis (Iterieiriskih {hanitus) sulki eduskunnan istun- •nöt ja asetti kasakat eduskunnan 3Vill'e. Sinetöidyt ovöt aVatiiih ja :ov. Mkttrterih koollekutsUma ediis- 'icuhta kokoontui. Kutsua rioudatti-v^ at vain sosialidemokräuttiseh ryhmän jäsenet ja porvarit jäivät si- VUh^tsielijoiksi. Istunto kuiteh-kiiin' myöfekih kariöaihVälisäi: ri^i^- riitaisuudet ratkaistääh' "i'auKan aseilla". Sellainen lubtVariiUS on itsepetosta. Me elämme taistelujen kin pidettiin — "Mannerin edus-kUnta". Luokkasodan puhjettua joutui tbv. Manner kahsahValtuuskunnan, Suomen työväen hallituksien puheenjohtajaksi, sittemmin sodan ylimpään johtobh ja yallaHku-rttbuksert edellä PuriaiseU . Subiheh diktaalforiksii jossa toimessa ennätti olla vain muutamia päiviä, kun porvarimaidöri yhdistyneet lah-tätiamieijat valtasivat Viipurin. Tätä enneii poistui tbv. Mannei' monien muiden mukana läivbilla' Pietariin, ottaen sieillä heti osaa Submeri Kömfivumsliseri FujbTu^eh' perustamiseen ja sen jälkeeri ollen sen johdossa tähän asti. Onnittelemiiid 50' vuotiasta ja toivomme lisää taisteluvuosia. Bpl-sheVifetiHeri tdrveHdyfeemme pitkäaikaiselle taistelutoverille ja johta- (K. SAtO) Ifyö^ jai patkka-suhteet (Jatkoa) Jos meillä kapitalistimaissa on v l l - ;neisten yubsien aikana ollut Jatkuvaa pyrkimystä työpäiväti pitentä- ; niseen, rinnan palkka- ynnä muiden •työehtojen huononemisen karissa, ;iilln on Neuvostoliitossa havaittavissa nopea kehittyminen päinvastaiseen: suuntaan. TäUä kerralla ei ole ainoatakaan kai)^a,listista ma^ta missä 8-tuntinen työpäivä olisi yleinen. Vaikkakin se on Jossakin maa^- m lailla vahvistettu niin kä3H;ännö^- ;ä ei sitä kuitenkaan missään nou-dklBeta: ^riin aittoastaan muutamiiis^ työaloilla. Jyrkän poikkeuksen tekee täss^' suhteessa Neuvostoliitto. Vaikkakin Neuvostoliiton teollistuttaml-riiSii vielä tällä kerralla on aikalailla lälg^ä johtaviin kapitalistimaihin v^ti-ättuna, riiiti on siellä jo ratkaise-yastl siirrytty 7-tuntiseen työpäl- .v^äfeii; sekä samana viisipäiväiseen 'viiSföbn. Niissä tehtaissa ja työpaU kaa, jossa iliin yhteiskilnriaUisetlik^iJii^^' joj^a vielä on voiriiassa 8- tririttei^n päiVä, ollaan nopeasti silr- ;tyijaä^- 7-tuntiseen. iittSCtäriiä el ole mitään "bölshevi-kieri propagandaa", tosiasioihin pöh-jautuhiatonta ja vahi agitätsionitar-aikakautia; kii^ttähiältothiten täiöte- koltuksessa levitettyä perätöntä jut-luideri, joista voitlajahar tayty^^ 1 maailman työväenluokan selviytyä! PorvarileUievt vaiheita oiotaan yaSemmistopörvaristoh liihdessä "Republic" on julaislu erään rans- Jiälaiseri, Nduvostoliitossa niatkus» telfeVäri sattbiiialehlihiiehferi kirje. Kifjä' oh iMetetty iKasanista, se ön osöitetlii TardieuIIe ja puhutaan J^-ititpn tilanteesta' seuraavasti: "^iihutaäii; että NeuVoStbliilössa ei :tdhd(ä työtä, että väeStö ohi ddi^ bfgahisoitu, eitä se on barbaarien äsämässa, että siltä. puuttuu kaikkea ja jos vähänkään puhaltaa,' niin se kaVoaa näkymättömiin. Neuvostot eivät kestä kauan, —- näin •höputaan Ranskassa, niiäsä piireissä, joita täällä*' NeuVbsldHitb^a ni-mitetääri vaikp^aariilaispiireiksi. JMfutta, herra puheenjohtaja, riiinis-rterineuvoston pää, neuvostot ovat olömbssä* ja sB mdiKitsde jblaliinV \Ne ovat kestäneet paittofetuksiiri ul-jkoapäin 13 vubden ajan.** "Se, mitä täällä tehdään, on poliittista, yhteiskunnallista ja talou-tUa. siitä tulimme väkuutietuiksi käyä^Mihie useissa dri keskuksissa ^ÖbeViila tehtailla. rakenriUs-, kai-y. rii; t3?öttiaUla; Kaikkialla se-iiöilVät työläiset työpäivän olevan ls(^iii^iriänlUntiS"eri, raskalririnissä Ja 'yääi^liässa töiätä ainoastaan kuu-situfatlÄi ja joissakin tftna«v-.sissa a i - !Äb&lJ^' 4-tUritiSeh, niinkum esim. kuumimmissa töissä rautasulimöilla: 8-tuntista työpäivää tapaSiriime ä i - irioahsteari Odessan iäfteTlä olevalla •Kollektiivisella farmilla; jbssa sUrty-riitisen 7-tulltiseeri päivään työläisten Sölityiasen mUkaari oli määrätty jiiUH ktfluheeri lokakuun ajaksi. Palkkojen alall» ori olemassa usei- 6t eri lUbkkla, jäbfceilUt ammattitaidon muKaiatL Jaottelua palkkojen suftCeSH Slimi? mielessä, että töitten •työläJrieri saisi gamästa työstä ja samasta työmäärästä enemmän palk-niälssa' ori- yleistä, ei ble olenaääsat Jokairieri työläinen, olipa' hän' sitten mies tai riaineri, ori bikeutettu- saä-rtiääri sariiasta työstä sanan palRäii; körk^amiriari ariiriiättitaidbn vä^ti-yäfeta- työstä maksetaan erieriliriän'-ja Sihiä Itbko iJalkkajaot'teluh potrista. UlkÖriiallta hahkitrut erikoiset Ärir mättimlehet ovat pbikkeukseriä- Jbt-i t f työskentelevät eirikol^fen Söpl'- 'musteft, perusteella. Keskimääräinen palkkatiiSb xtilllä^ 'työriiäiia, joissa oliimrie tilalsuU-: disSä k ^ ä ä r i ; vailitfiU lötK^lsO riipläari. blien joisSäkiri hlöniail a-leriipi muutahiissä taas ylittäfett tä^ ölän KioilöktiMfäibUdella, JosSK'kä-vimtiie, iriäksettiiri ulKöpuölifeluy työ-läisilili ÖÖ ruplaa kuukaudessa", kriri^ taas Driepröströiri sähkÖlaitdsiyä- ' riiaalla diiri palkkaa bili" 130 i^i^laa kuiilcaudesSä. Tfekniköitten ja Utkö-mailta tuileideri irisiriöörtön ij&liöit •/aihtellVk^ 200—4ÖÖ ruplaari kduKau-- iesVa, jÖi&akitt täpaul&lssa ylitteteh-- !dii täriiäri. Ötta lubkittelutt pMfeköi-jeri alalla, ön vieiä oleftiässä jblituu ammattitaitoisen työvä^tön kipeästä ipurilteesta' jä muutos voidaan fehdä \rästa sitten kUn airimattitaitöMa työVolriiäa 'bn kasvatettu riittäväs?ä ÄäaJfassä. IVäkä ori' elinknätannuksien sohdW palkkaan? > : On selvää, että palkat eivät ykSl- .riänsä voi määrätä elintasoa,; vaan ori elintason määräajäriä elrilkrfstari-nusten suhde palkkaan. TäiriäTj _ täh-' den haluankin esittää muutaihia "«er-- tällUjä, aritääl&erii riiähäölitslmihftn' selvän kuvan Neuvostoliiton työläisten eliritasosta. Öttiaikaariiriid esiriierkiksl kaivostyöläinen Donin alueen eräästä hil-"' likaivarinosta. jossa' keskimääräirieri palkka on 120 ruplaa fcuukaridefssar. Jos tämä työläinen takailee teh-kahuoneissa, joita tapasimme säännöllisesti jokaisen tehtaan yhteydessä, voivat nauttia anrietusta ohjelmasta. Antaakseen jokaiselle työläl- 5ell<?' mahdollisuuden radiovastaan-ottäjan hankkimiseen, oli näiden hinta työläisille asetettu suhteellisen j alhaiseksi. •Worbshilovin tehtaalla e-sim. maksoi radiovastaanottaja työläisille 19 ruplaa, samiallalsen Vas-i taanottajan amerikalaisten lausunnon mukaan maksaessa Amerikassa ainar 50 dbUarllri asti. kalkkieri näkemyksiemme Ja työl ä i s t ä vakuutuksien perusteella to-t^ äihSnib' ja' tulitrinte siiheri yksimieliseen tulokseen, että" yleiiien Neuvos- ;tiJlUtori l^yölälEtferi eliritaso jo täHä ke'rr&l<a' ylittää johtavirripienkin kapitalistimaiden työläisten yleisen e- .lintason, puhumattakaan kapitalisti-- iriaiden työläisbari elämän epävar-' niuudesta. — (Jatk.). Sir osäsföiSfe 4:hiieliä altt^^Ma MlSsä' viipyvät' tiiastokaavakkeet? . Jo aikaisemmin on Vapaudessa huomautettu että osastoille ori lähetetty tilastbkäavakkeet täytettäväksi !j.a .palautettavaksi aluekbriritealle. •f ähäri meimessä ei kuitenkaan vielä kaikki osastot ole palauttaneet- takalasin näitä kaavakkeita. , ; Osastojen virkaiUjat heittäkäÄhän se velttous hieman syrjään ja tarttukaa asiaan toden teolla, "rayttäkää kaavakkeet Ja lähettäkää ne osot-teella: S. J . Aluekomitea, 35 Lomc ;st., Sudbury, Ont. S. J. 4:nnen alueen Aluekomitean puolesta. — H , Elimen, ff Tärijäri Jehderi numerossa 251 ori sielostusta "musiikin yirimäftä-rilise^ ä" ja yaikka Seri aläri käsit- ;fe!y ei meilie tSllä hetkellä ole- Xcäain niin t ä r k e ä t ä kuin useat muut asiiat, jotka ovat Välittoniästi yhdistetty kysymykseen: millä tavalla voimme' hahkkia jokapäiväisen lei-päriiirie, vaikkapa ilman musiikkia, hiiri kat'Son kuitenkin soveliaaks:' kirjoittaa" jonkun sariän siitä, sen-kintähderi; ikun seri taidealäri kä- Isittely meikäläisten ^keskuudessa on .Uribhdettu, tai laiminlyöliy melkein •kpkoriaan ja siitä syystä^ että ediölläriiairiifeeriiani kirjoitus on mielestäni harhaan johtava. Aluksi Jcirjoltuksessa selostetaan niitä syitä, iriistä johtuu, ettei aiempiiri' luokkiin kuuluva kansa ymmäi^rä parempiarvoista musiik-klal' Siiriä sariotaari äivari oikein: »'-'Harvat käsittävät, että musiikissa [siaftÄöftl kuin kaikilla muillakin aloilla' riöustaan tsrvestä puuhun. On aivan yliluonnollista vaatia, et- ;tj|" työläinen, jbkä ei -ole saanut -;mUäiikkiäi'\^st^sta, Voisi käsittää vaikeatajuista musiikkia yhtä hy- 5vin kufn "Vuosikausia musiiK-cia :di>istelltit mrisiikkimaisteri.'' Tä- •HSri' suUritaSn ^ jbs kirjoifuksen si- Si^ltfo jäfkUiSi; niin ei olisi sanot-. ifaviT Siitä niu^ta kun liyvää. Mutta seUräaVa kohta aikaan "Mitä n.s. iHuoftbött musiikkiin tulee, bi jyrk- 'ksa-räjatf sen j a n^s. paremman musiikin välillä voida niinkään hel-dosti Vöföä." T-usldnpa voimme- ']^3äri asettaa minkäänlaista rajaa taan ruokalassa ja maksaa aterioit-jihtibhori j a "pärbmmart" musiikin voidaan pilata huonolla s"bJto11a. Toisin sanoen, käy samoirikuin, jos hyvä -kirja luetaan niin huonosti; ettei kuulijat voi ymmärtää sen sisältöä. Ja taas, huonosisäl-töisestä sävellyksestä eli soittokappaleesta emme saa sen parempaa kun se'on. Me voimme sanoa, ett ä se soitettiin hyvin, jos se soitettiin hyvin, mutta tulos on sama kuin jos aapisesta hyvin lukemalla uskomme saavan samat tiedot kun Marx'Jn parhaasta teoksesta. Sit-teh: "Väittävätpä muutamat ettei huorioa musiikkia ole, kaikki riippuu vain siitä, kuinka hyvin taik- '<ra huonosti kappale esitetään. Ja niin se oikeastaan onkin." Tämä jo olisi saanut olla kokonaan kirjoittajan omina tietoina, sillä siksi epäedullista se on tulla vähemmän musiikkia ymmärtävien tietoon sa^ nonialehden kautta, sillä he pääsevät siitä siihen käsityksfeen, että he ovat hyvän musiikin tuntijoita kun ei kerran huonoa ole. Ja silloin he saavat huoletta olla, sillä he todellakin jo ymmärtävät mu-siikkia; koska osaavat tanssiakin soiton mukaan. Soittajilta he voij a t vaatiaV että ne soittaa hyvin, mutta samantekevä, mitä ne soit- •-aaJ Suuret säveltäjätkin menettävät kuuluisuutensa tämän yhtey-desfsä; Tarpeetonta on myöskin alerhpien luokkien nousta tyveä ylemmäksi, koska musiikki on Sa-maTllaista. alhaallakin —." Mutta" ^-odellisuudessa asia on niin, että se •nusiikki mitä eneinmistö työväen-^ luokkaan kuuluvista on tilaisuu-iessa kuulemaan ja ymmärtää, on helppotajuistä ja niin ollen "huo-loa". ' Ja me pidämme siitä juuri lentähden kun me yriimärrämme si- ';ä. iVfUttai -ottakaamme esimerkki hyvästä musiikista. Menemme vaikka ''Snbmalaiseeri Oopperaan" Öelsingissä, jossa on noin seitsemänkymmentä hyväksitunnettiia' soittajaa orkesterissa, kymmenine 2ri soittokoneineen, niin saamme tietää mitä ne saa aikaan, jos niillä on hyvin sävelletty kappale, sanokaamme vaixka "Joutsenlampi"; jossa esiintyy parikymmentä päyt- Kaikki Mgrcpalin hiililakkolaistea avustamisek^ kerätyt varat j a keräyslistat, jotka vielä ovat avustusko-miteairi. Järjestöjen - ja yksityisten työiälsteri kSslssa?: ori heti läKetettävä KanSaltivglisäh pfäriaiseri aVuri kansalliseen vtrkätböri, osotteella: Room 308. 331 Bay Street. Toronto. . KansalUSeii pitriaiseri. avun karisal-l i n ^ i 1>qJt^fj;ri;Baney4.k6iriiteav.^ j . •. { Venäjän vaUanknmonksen juhlaan maisto. , Bolshevikivallankumouksen 13:sta muistojuhlaa vietetään Tbrbntasisa marraskuun 7 p., ensi perjantaina, Don haalilla. Juhlatilaisuudessa tulee olemaan hyvä ohjelma, suomalaisten puolelta esiintyvät soittbkunöat ja lauluseura, sekä ukrainalaisten tatd";- tanssijoukkue, . Freiheit kööri, yjn. Tilaisuudesta tulbe todella monipuolinen. Tämä juhla on työväenluokan suurimerkitykselllsin hetki. Ja jokaisen työläisen tulee olla mukana. Marraskuun vallankumouksen juhliminen -.tulee työläisten käyttää joukkovoimansa mobilisoimiseksi sft-tahvaataa vastaan ja erikoisesti Neuvostohiton puolustamiseksi im-periallstisslta hyökkäykseltä. Viisl-vuctissuunnitelmä" seisoo uhkahaa'»- teena kapitalistiselle mäailmaUe ja kaikki on ponnistettava säilyttää.^- seen- rauhallisen sosialismin raken-nusmahdollisuuden työläisten isänmaassa. • Kaikkien vallankumbtl^ellisten työväen järjestöjen jäsenten ja työläisten yleensä tulee toimia siten, eitä tuovat toverinsa tullessaan ja siten juhlasta tehdään todellinen jdukkojuhla. .No. 26Ö: telijää näyttämöllä. Siinä kappa- •e^sa (ooiy>erassar ei näyttelij^^ prenikois- •)uhu, eika laula koko esityksen. ai- ^ ^ '']>Srticrrii«säi3aa muistomitaUi". Siis "prenikka". Kaikkia mltalleita-han nykyään kutsutaan prenlkoiksi, niin miksemme yhtähyvällä syyllä voi kutsua nuoruusajan muistoa pre-nikaksi, sillä jos minä aikakautena Ihmineri voi saavuttaa ja saa muistoesineitä, niin juuri nubruudessaan; silloinhan niitä tulee saadUksi kaikenlaisia — niin että^ eihän sitä varmasti tiedä mllä sitä nuoruudessaan, on tullut ansainneeksi. Canadan Suomalaisen kiertävä puhuja tmri^' lähtee koko 0 „ S^ järjestämis- ja p, K'sähtyen seuraavilla Kirkland Lake 0 ^ Rose Greve .... Kirkland LakV •Rouyn Kirkland Lake"^ TJmmins . Tätä luetteloa tulW 33tä mu-kaa kun mitk» Osastoja ja toveKit» kakunnilla missä toy. pysähtymään kehoite^J" parhaansa matkaii oa-' järjestämällä huoneustoi. ja ilmottamalla tilaisnii»- yleensä olemalla hinelfe osastojen toiminnan ilr- C.S.J.tp.^ eli vietettääii VenfijSiii sen 13':sta vuödjuhlÄ. vietetään yhteisesti kanssa kummaliaöa jelma ön hyvä jaaittäss,' ta varten valittu, Joten & kään pitäisi jäädä kotinaf' iltana. Seuraava kappale job ^' osastomme näyt^niöiti oi tään "Punainen soutaja", kuuluu olevan erikoisen on aivan uusi, ja eihfii' enää saa vanhoja näy tässä tahtoo tulk joäat-niinkuin vällpäätä, kun d - saa ja vanhat eivät kelpi Vana, vaikka se kestää noin neljä buntia. Ne vaan liikkuvat j a tanssivat musiijcin mukaan. Mutta se ooppera on sävelletty niin, että orkesteri voi yleisölle soiton kautta •Imaista kaikkien siinä esiintyvien näyttelijäin osien sisällön ja niiden ,;lot, surut, pettymykset j a toiveet, eli kaiken sen, minkä puhe ilmaisee puhenäyttämöllä Ja vakuutan, 3ttä se tekee sen niin hyvin, että henkilö, joka ymmärtää oopperamusiikkia, varmasti tulee tietä-niään yhtä hyvin joka esiintyjän isan sisällön ja koko oopperan sisällön, kuin puhenäyttämölläkin.. Tässä on kuitenkin otettava huomioon, että näyttelijäin liikkeef osaltaan auttavat ymmärtämään kappaleen sisältöä. Tämä on jo "hyvää musiikkia",' muita siinä ';äytyy olla hyvä'sävellys j a hyvät soittajat, eikä airipastaan hyvät soittajat, niinkuin., "Musiikin ym-miirtäniisestä" kirjoiiH;anut luulee. Tahdoin tällä ainoastaan osoittaa, että on huorioa ja hyvää musiikkia j a niin ollen on tilaisuus sen ymmärtämisessä pyrkiä ylös-päin. . E. A . , ta ollaan hyvirikinr-kuhika sen nyt sanoisin, ylpeänpuoleisia, vaan on niitä, sellaisiakin prenikoita tullut nuoruudessa ansaituksi joista nio. nessa tapauksessa haluttaisi, että varsinkin syrjäiset olisivat siitä nlinkiiln valtio Tahi jbs jotain sanovatkin, niin se pitäisi; tapahtua joko sitte aivan kahdenkesken oli hyvhi hiljaa ettei vaan sivulliset kuulisi. No niin, tämä edellämainittu muistomitalll Oh juuri sellainen Josta ei saisi puhUa aivan lujasti, niin e t t ä mitä se sitten olkeiri sisältää kun ei säisl puhua, sitä bi' näin etukäteen ole lupa paijoakaari haastella. Vaan tulkaa marraskuun 8 päivä haalllle; siis erisi lauaritältta, silloin jo puhutaan aivan täydellä terällä. En muuta tiedä sahoa- täst ä mitalljsta, kun että johan on aikamoinen tärräys; Siis jokainen ken haluaa nähdä tämän ."maailmankuulun" huvinäytelmän, niin- ohjat-koon saappähsa kärjet sillbiri haalia kohden. Vielä haluan muistuttaja, ettei, kenellekään, tulisi erehdystä, että kappale esitetään lauantaina 8 päivä, eikä sunnuntairia' kuten Fort M t TYÖN VAATIMINEN - YEmS Mitä ajattelette työttömät käiset työläiset tästä: dltte saada tehdä työtä e" niin teidät leimataan kapit si, kuten Canadan kirjoittaa kirjoituksessa' ja kommunistinen kiihotus", mitä verta tihkuvin kirjotus tyshymni liiiUe, jotka verta menneessä ma suomalaisten keskuuflesa' murhaajina mainetta sai "sankareille". Siinä tietysti el ollsl: Omistavan luokan aina, 1 lähenee, kuten nytkin varustautuu kuumeisella 1 taan, pitää- puhua kau "leglonelUeV yjn., että nia» huumautuneena olisivat va^ maan uusUn ja uusiin joita omistava luokka joita se järjestää valtansa miseksl. Vaan on väärin vaatia ! rangaistusta siltä jos Ihminen vaatii, eitä hSndlt täisiin tilaisuus tehdä mainittu lehti kirjoitu tää tekemään ja molttU luokkaa pitkämielisyydestä^, tft, ettei anneta heille " lä he kyyditsisivät "ku loihin" kalkki ne. jotka 1 .si tehdä työtä. Ja kaikesta on täkäläiset viranon vastaan kalkM ne väärist tökset jolta nämä kaikesta edesvasfuuttoat heille syöttää. Ef6 ovat "punaiset tekevät nyt Madelleen: "punaiset TyöstS*^^^ ja kaikkea mikä väSn' " ja herättää vihaa Ja ep kälsiä työläisiä vastaan. Kenellä vähänkin m omatunto, ettei muistot tuo mielipuolisuuteen ennen. sUlä sunnuntaUia 9 päivä on teluhalua, käsittää. ettdW« tain; tule& härien^ maksaa atertasla 28—30 kopeekkaa-. Jos hän maksaa' ruokarisa kuuKausittain. tiriee hfiri^ri^ maksaa siitä 21 rUpläa. Asuessaan* kaUItuksen- rakemiuttariiissa talbiSSJil' tulee hänen- m a k ^ omasta; j a peV-' heensä puolesta vuoEräi* 11 rät>l'aa kuukaudessa, saaden' käytettävi&se^ri ivälilltf siKsi;. e t t ä musnkkia oh hiin ^pMljbri, <St1» niiden on arvonsa pUb^ J f e s t a p a ö i b liittyä läheisesti töi- ^lÄEai. Mutta, JOS me finriästam-imfe käfei mtfsiiklda', toineri kaikis-f&, vBUbttOriiiäiSta; esim. hUön"b hat-mbriikiän' sbittäj'a: soittaa huptU^lia' harmonikalla h u o n o s i s ä 1 töistä yaxT^- 4-5 huoneen asunnon. Sama on^suh-j..„k^ajp,rp'~a letta;» toine--n- ^p arhaimmista»^ kaa kilin toinen, mikä kapitalisti- de jos h ä n asuu osuuskunnan r Ä e r i - | sanottakoon hyviri koulutettu mo- (komlntemin TPK:n X pleenumin byväksymäl päätöslaoselmai heinäk. 1929.) .1 3. Talbridelliset taistblot ja: Vallan' krimbukseilinen änunatilyh-distysUBke 1. Komtoterriin TI*K:n I X plenu-aiiri. jä IV PAI kongressi eivät asettaneet komriiUriistlsille publueille ia valiarikumbUksellisille amnäattiliitöil-» le tehtäväksi vaha lakkötaistelUjen itsenäistä' johtamista vaan myöskin täitiäri taistelun mahdolllsim-man hyvän valnieritamisen ja työväenluokan yhtenälsyyäen. totsUtta-irilsBri alhaalta, työpaikoilta- käsin. •Jb silloiri tbdettiln epäsuhde vallankumouksellisen aniinattiliikkean poliittisen vaikutuksen, kehityksen „ jäsen jäJrjeätölilseri lujiiuderi.; väiiilä. Tässä tarkotuksössa ehdotettiin tpi-mitettavaksl' • refonriistlsissa ammar tiilisissä järjestöissä toimivien kom.- mUnistlsten fraktioiden uudelleen jäk-jeätely alhaalta käshj kuin myös (mariisa jbissa amriiattiliike on hajaantunut) valianlmmouteeiilsten ammattiliittojen uudelleen järjesföly tuotaritiori pohjalla, toteutettav^i-niissä demokraattinen kesklttyriei^ syys ja muodostaa tehdaskomiteat vaUanktonoUkseUlsteri ammattillitto- Jeri peruSjärjestÄIksS. Samioin öSo-tipttiitt jb slliom ^OSiaildelttbkräatfis-ten perMnälstapojen ja, anuhatti-liitto- laillisuuden vaarallisuus- -niissä maissa, joissa ei ole varsinaisia vaU lankumbUkselllsia ammattiliittbja (Saksa), joka esilntryi siihen aikaan jerityiseh vpiiriaikaaha tunnuslauseessa:' "pakottakaa ammattiliikkeen byrokaatteja" ja vallankumoukselU-sen ammattiliikkeen Johtajien re-forniistlsteri ariimattililttojen Johtajien kanssa mubdbstämllla johtavaÄ kerrosten idiplomaattisilla yhtymillä; min on toteutettu yhteis tilkkaa, on saavutettu taistelussa ammattili-- vastaan ja kompuolueidffi-, listen ja poUlttisten teri toteuttamisessa, osottanut, että valiau ammattiliikkeen saav sitä suuremmat, nuta^ näitä päätöksiä on mässä. . ^^ : 3. Maissa, joissa ei® 'mbuksellisia ammattia? mattlliikkeen suuriinPS»^ tena tähän menn^: tillittolaillisuus. pelko tsuäuä ntröiijtetänm äPtUön« teviastsat^a^^ liittbbyrokratian byoj^ tämlsille, "reviersiollle^ rtiätön aktuvisuiis 2. Tämä vaara saattoi Ja täytyi ;työlälsjoukk()]eä^rouK«;',„ tulla' erikoisen vakavaksi seUraavan. taloudellisten taistelujen tavattoman kaSvuri ja kärjistymisen- kautena. Juuri • tämän prosessoi aik«ma . ta': paritui,, (ielka saiaittari mmtänV b^- lakaan) Vkomlnterriiri vcrimieii .tllf vistj^riihien. . iänliiilälsvastaisten op-* pbrtiirilstisten ain^seen pois seulb-mlsen karitta, säriiallairien Uudelleen ryhriri^fcj^riinen oil' kiertäifiätö^ vallankumquksBlhsessa* airimattiltlk-keessB (Hais^ ja' fcumppanleri erot-tiatolrieft TsheckbMSIovakiaHitf, sa-moin eräiden, SäÄsan K!<MiiriJUrilstii- kehitti äsn PUblueeri arilniataUSten osasto- kamPPa^"° • f j ,^ jen aktiivisten työntfekli^lri- erotta- loudellisen tairtöu» mirieri jnb.) Koirilnfemfii ja PAI tsiuu» ^ ^ " ^ ^ ^ pääKjKsI& ^ ole tehty: turhaan. : Mutta ^^^^^^T^ Komiiublueet Ja' vailarikmnoUksislli- mitean P^ ^ ^ L g j » ,^ nert ammattiliike toiltt y f i t ö i ä ^ ^inMcnsoS kuin hi^aant^rieeri^ a f t m a t ^ 'me. •ä^'^*!!f ».7^1» maissaldn) ovat saavutferieet suuna' ns laikokomu^,^ ^ (uuden taktUkan tehdaskomlteoita_vaö 'lukomiteoiden jarj»; Lodzissa esim- F' syksyllä v. 1928 moukselllnen oi taistelun. taitavasO leseen hetkeä, JoHo^^^ kubhuksissaän auäen. jen ja maansaatfanusesta, hylkäsi muUfamKn liian aikaisesta IJS m e n e s t y k ö tänä aikana. Lakot ovat olleet paremmin -vähnistettuja kuiri edellishjä Vuosina ja' parem-niistö Puolan .kannattajia. 4. Toinen F
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 4, 1930 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1930-11-04 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus301104 |
Description
Title | 1930-11-04-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Sivu 2 Tiistaina, marrask. 4 p:na — iiies., i:;cT:. 4
P A T T Q dtntiia caonuUjMti tjörietöa sisM iiBeiilLaimatUjs. nmtstyy Sui-
-TX LJ O huTj—a, Oiu,,,k»jJiuiU, laiUi »onBiuiUi. j« BjiirittTiBi JuhUpiitin*.
•• . ' VAPjiiiS (läbmr)
T*«_oBly arov cf FinniiI» Wor]ccn,u CatufU. FolJi»hed daily X Svihaj, Onurio,
: J> |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-11-04-02