Vapaus, September 19, 1929

              Shra2 Torstaina, syyskuun 19 p;nä—Thur., Sept 19
VAPAUS
V A T A D S QJbtitj)
Kacfatticd «t tiu PoM OUe« Dc^cmusx. Ottava, aa aaceaa CUM sanar.
8. C. NEIL. A. VAAB>
T O I M I T T A J A T .
U . POHJANSALO. A. FAIVIO.
Neuvostoliiton 5-vuotissuunnitelma
HemoUäiitto on maatalotismaa.
Bdaalatväestd tekee yleisestä 150 mll-
TOAUSBnaUT:
I »k. MJO. C kk. KJO. s kk. « J S ia 1 kk. »U». — TMn
ifta—mu 1 »k. »M. 6 kk. «JJO. 9 kk. $tM la I kk. »JO.
aboSUa )a aakS Maalla
OJIOTCSHINHAT VAPAUDESSA: ^^v^
gijt M , n . i . L n M - - t . i . t j j i alJM kota. tZilO tfVf< kertaa. — A»Joliitt«oa »«aaeOIa oBe«Bto*»o«alc»« SOe
£ a M « W » — TZ°^ZLn-^V,.L- auaa kot*. »3J» kaka> kattaa. — KJitoailmofaVtat »1X0 kana-
»oSSSS^Ste^faTtTlli^ k«t-- - Ta.»li»I»««.li" Ja ilmataaacaattaarfa. <m. «.a*
» • • B . CkttttxiTi UsAtaabiaU ataHtaaa. .
CaMtal minrö^ «taa, TSe paf «4- taefc. »CeSaw» dar«a Jor alagla I.aartIo«..7S<. Tka Vapa«a
to M T M - ^ rSS? «»«»« «»« ^"»»^ ' ^ t o >. Caaaiia.
laa acta Bltbila tabaoaa ata «aauaaU asaiaiilaeca klricaM
^ Ö Ä S » : J. V . K A K N A S T O . liikk»aJi»lMJa.
^. kirjottakaa asdaliaaa Uikk«adMta|aa
taktaea alottajea Hmctuma piUi olla koaitortaaa k>lto * Ila««tymlapälrfa adalHaan» a»k»Utfal.
Tipaaa» toisita*: Haooaaato 3 » . Katkar Bafldiag. 4 thahtm St. Pakalla S*6W.
Vavaadea koattort: Laarty BelUäf. S7 lyr.aa St. Pokalla 1038. Poirioaeta; Bo« 6». S B Ä V T . Ort.
w.,yp,^>- paio» i* lalopo; m.«fty B-iMin». »T Lorua St. PakaHa g«7W. .,
• a:
Taisteluun poliisihirmuvaltaa vastaan
Viimeaikaiset järjestyneitä vallankumouksellisia työläisiä vastaan
kohdistetut tsaaristiset vainotoimenpiteet, joita eritoten Toronton poliisi­laitos
on käytäntöönottanut tarkoituksella nujertaa työläisten taistelu-innostus,
murskata vallankumouksellinen työväenliike ja ehkäistä sen
edelleen kasvaminen, eivät ole irrallisia, mahdollisten yksilöiden mieli-juolahduksista
johtuneita sortotoimenpiteitä. Toronton poliisihurttain
hyökkäys työläisten puhe-, kooontumis- ja painovapauksia vastaan ei ole
johtunut yksinomaan drapereista ja coatsworlheista, vaan on tämä hyök-kävs
irroittamattomana osana yleisestä kapitalistiluokan offensiivbtä
mililanttista työväenliikeltä vastaan. Tämä hyökkäys Canadassa kom­munistista
liikettä vastaan otti ensimäisen harppa-askeleen eteenpäin
viime talvena, kun "Vapauden" toimittaja toveri Arvo Vaara teljettiin
kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen ja raskaaseen sakkoon "kapinallisesta
herjauksesta", todellisuudessa siitä, kun "Vapaus" ajaa vallankumouk­sellisen.
työväestön asiaa,, kehoittaa kaivostyöläisiä järjestymään osot-laen
näille miten ainoastaan järjestyneellä tabtelulla metallin kaivajat
* voivat saada parannuksia kurjiin olosuhteisiinsä, ja miten välttämätön
taisteleia teollisuusliitto on maailman nikkelikeskuksessa, etenkin sodan
puhjetessa.
Tällöin aloitettu laajempi hyökkäys kommunistista liikettä vas­taan
ei jäänyt tähän. Siihen kiinteästi sidottuna, joskin ilmeisesti erilli­senä
tekijänä, ryhtyi torontolainen poliisilaitos vainotoimenpiteisiin en­siksi
vieraskielisten kokousten kieltämiseesi. Tämän kiellon yhteydessä
tapahtui vangitsemisia ja kyynelkaasupommiroistouksia. Vainoa jatket­tiin
haalien kieltijmiseen kommunisteilta, katukokouksien hajottamiseen,
lukuisien tyeväenluokan esitaistelijoiden vangitsemiseen ja vankeusran-
.' gaistuksiin tuomitsemiseen. Elokuun, ensimäiseii päivän, kansainvälisen
"v \,pijnaisen päivän, mielienbsotukset asettuivat jonkinlaiseksi käännöspis-teeksi
tämän hurttavallan kärjistymiselle. Torontossa raakamaisin ka-
4ikkometoodein n\uTskattiin suuri mielenosoitus ja Joukkokokous Queens-puistossa,
poliisien käyttäessä petomaisimpia menettelytapoja, pieksäen
ja ruhjoen saapuvilla olleita työläisiä. Elokuun ensimäisenä päivänä
ulottuivat nämä metoodit m.in. Sudburyyn, jolloin toverit Ryan ja Neil
pidätettiin. Myöhemmin on jatkettu petomaista työläisten ruhjomis- ja
pieksiunispölitii|k]caa^ ; nostattaö^ typläispiireissä ei ainoas­taan
förontiossa Vaan kaikkialla (Janadas^^^^ '
Tämän hyökkäyksen huippusaavutuksena oli elokuun 27 päivän ta­pahtumat
Torontossa, jolloin, kommunistien toimeenpanema mielenosoitus
uhattiin hajoittaa kapinalaih .alaisena. Suuret;, poliisijoukot mpbilisoitiiri
liikkeellj^ yksinpä sotaväke^in^^.^^u^^ kiiyttaa. ^'Näistä murhavalmisk
teiuista huölimaUa onnistuivat kommunistit kiertämään poliisin ja toi-meenpahömJtan"
katuloilkuee^ Toisina ää-rimäisinä
toiniienpiteinä ovat kommunistisen puolueen pää-äänenkannat-tajan
"The ^^örkferin" lakavairikqiininen, sen painajien uhkaileminen ja
kuuden toyelrtii" kapinallisuussyytteeseen, heidän juttunsa
vielä; oUen: kestteberäis^^
|4CQko|t&^ on luettava kiinteästi osaksi ylei­sestä
nyokkayluieätä, jota canadalainen kapitalistiluokka käy valveutuvaa
9.--£f6^Beaton\ja johtajaa, Canadan kommunistista puoluetta vastaan.
Tähänaetiset sörtötoimenpiteet ovat ainoastaan ensi askeleita tulevaisista
vainoista, jotka tulevat kiihtymään sitä mukaa kuin canadalainen työ­väenluokka
vallankumoukscllistuu ja luokkataistelu kärjistyy. Tämä
Canadan.; kapitalistiluokan hyökkäys on edelleen jakamattomana osana
kansainvälisistä sotavalmisteluista. Kapitalistiluokka tietää,, että kom­munistinen
puolue on ainoa voima, joka. pyrkii johtamaan suuria työ­läisjoukkoja
vallankumoukselliseen taisteluun imperialistista sotaa vas­taan.
Se tietää, että voidakseen jatkaa nyt jo äärimäisyyksiin kärjisty-tettyä
ratsionalisointia, hiestytystä teollisuudessa, on sen murskattava
taisteleva työväenliike, joka tulee nousemaan kapinaan alati kurjistuvia
olosuhteita vastaan.
Valveutunut canadalainen työväestö kommunistisen puolueen joh-
' doUa tulee jatkamaan taistelua vainoista huolimatta, se tulee mobilisoi­maan
entistä suuriemmat työläisjoukot taisteluun imperialistista sotaa
ja sen valmisteluja seuraavaa riiston tehoistamista vastaan teollisuudessa.
Kommunistipuolue tulee armottomimmin taistelemaan sosialireformisteja
vastaan, jotka suorittavat kapitalistisen valtajärjestelmän lakeijoiden ja
suojelijoiden osaa, pettäen työväestöä valheellisilla fraaseillaan "rauhal­lisesta
toiminnasta" ja luokkien yhteistoiminnasta ja peittäen imperia­listisia
sotavarusteluja pasifistisilla otteillaan. Kommunistinen puolue
tulee käymään horjumatonta taistelua oikeistolaisten ainesten poistami­seksi
puolueen riveistä, näiden pyrkiessä poistamaan puolueen vallanku­mouksellisen
merkityksen, asettuen siten vastustajaimme, riistäjäluokan,
asialle
Rakentakaamme Canadan kommunistista puoluetta! ^
; Mobilisoikaamme työläisjoukot taisteluun valtaluokan sortotoimen­piteitä
ja hyökkäyksiä vastaan!
Alas poliisiterrori! M. P.
joonaisesta väestöstä 123 ndljoonaa.
Bfaataloudellisen iebitjksen erllcoi-suudet
määrittelee maassamme val­litseva
iiroletariaatin diJEtatuuri. Lo-kakutm
vallankumous ei voittanut
yksinomaan senvuoksi, että työväen­luokka
oli vn Un nViimpi ilrggTHg»^ Ja
poUtttisesU tietoista, mutta myöskin
senvuoksi. että vallankumous toteutti
t«iri?an<n llceen Ja puutteen painaman
talonjToIkaiston hartalmmnn toivo­muksen.
Täten on selitettävissä työ-väetHuc&
an Ja talonpoikaisten liitto.
Talonpoikalsto pyrkiessään saamaan
maata, avusti vallankumouk^ssa työ­väestöä.
lokakuun vallankumous siirsi ta-lonpoikaiston
käsiin yli 110 milj. heh­taaria
maata. Joista vähintäin 50
Tulee osottamaan suunnatonta edistystä maa­seudun
sosialistisessa ja teknillisessä
uudesti järjestelyssä
milj. hehtaaria kuului ennen tilan­herroille,
10 milj. hestaaria valtiol­le
Ja yU 50 mUJ. hehtaaria kulakki-tilallisiUe.
Tämä maa-ala tuli Jaetuksi
(Kyseessä on ennenvaUankumousta
talonjMikaisto. tilanherrat poisluettu­na.
Jälkeen vallankumouksen samoin
^koitetaan vain talonpoikaistalouk-sien
hallussa olevia maita, huomioon­ottamatta
neuvostotiloja.) Vallanku­mouksen
jälkeen ensi vuosina ha­vaitsemme
keskivarakkaan ryhmän
lL«ääntyvän. Maattomain. bevosetto-main
talouksien lukumäärä huomat­tavasti
supistuu, lisääntj^ keskiva­rakkaiden
ryhmä Ja supMuu kulak^
kiryhmä. Nepin (uuden talousi>olitii-kan
ailcana oikeus määrätä vapaasti
tavarajäännöksestään, oikeus vapaasti
myydä ylijäämänsä markkinoilla Joh­ti
maaseudun inilakktryhmän Jonkin­laiseen
lisääntymiseen. Koska tällä
0'hmällä oli säilynyt riittävä määrä
maatalouskalustoa, voi se taloudelli­sesti
käyttää kaiken viljelysmaansa,
vieläpä vuokrata vähävaraiselta ta-lonpoikaistoltakin
viljelysmaita. Vii­mevuosien
. veropolitiikka, maatalous-luotto,
ym. tekijät kuitenkin ovat joh­taneet
siihen, että vallankumouksen
Jälkeen syntynyt tilanne. Jolloin kes­kivarakas
on maaseudun keskeisin te­kijä,
on palautimut ennalleen.
Samalla kun tapahtui tällaisia muu­toksia
maaomlstussuhtelssa. vaikutti­vat
nämä muutokset myöskin maaseu-koko
viljelysmaasta, kun sensijaan dun tavaratalouteen. Tästä saamme
kulakkitaloudet tekevät vain 4 pros. j oarhaan kuvan seuraavasta taulukos-ja
omistavat 5 pros. viljelysmaasta. I ta:
vähävaraisten Ja keskivarakkaiden ta­lonpoikain
kesken. Senjohdosta maa­seudun
eri talonpoikaisryhmissä ta­pahtui
huomattavia muutoksia. En­nen
vallankumousta vähävaraiset ja
keskivarakkaat taloudet tekivät 80 %
kaikista talouksista, pitäen hallussaan
60 pros. kaikesta viljelysmaasta. Ku-lakkitaloudef
tekivät 20 pros., pitäen
hallussaan sensijaan 40 pros. viljelys­maata.
Vallankumouksen jälkeen
suhde muuttuu, niin että vähäva­raiset
Ja keskivarakkaat taloudet te­kevät
96 pros. ja omistavat 95 pros.
ta. Ennen sotaa käytettiin hehtaa­ria
kohden maatalouskalustoon 1 rpL
04 kop., vuonna 1928 Jo 1 rpL 77 kop.
Kemiallisten lannoitusaineiden käyt­tö
yUttää rauhanaikafeen käytön 2'^
kertaisesti
Maatalouden koneelljbtattaminen
Tämä ei kuitenkaan riitä maata­loutemme
kohottamiseen riittävälle
teknilliselle tasolle. Suunnitellessaan
satoisuuden kohottamisen 35 prosen­tilla
vUdeh vuoden kuluessa asettaa
5-vuotissuunnitelnia tehtäväksemm
maatalouden teknillisen uusimisen.
siin tullaan vetämään etupäässä vä­hävaraiset
ja maaseudun palkkatyö-iäisainekset,
t.s. juurf se maalaisväes-tön
osa, jota kulakki riistää. Tämä
tulee repimään pohjaa pois kulakilta
ja sen vaikutus viisivuotiskauden
päättyessä on sekä maaseudulla, että
markklnoilla-JhuomattavasU heikenty-
Noa 221— im
listisen osuustoiminnan vaikutäbo,
lisääntyminen talDnpoOaistoa
dessa. 5'vnoden kiduttua maatalntB.
osuuskunnat-tailevat fcäsittämääa «
pros. kalkista taltmpoikaistalouksis^
TyöväenlucÄan yiht^ lalonpojiais.
ton kanssa tulee lnjit±umaaan ^
mukaan, kun tullaan toteuttamaa^
maan teoUisoiminen Ja maataloyda
koneenistuttamlnen.
Viljan kokonais­tuotanto.
Milj. puutia
Tilanherrat ............ 600
Kulakit 1.900
3. Köyhät ja keskiv. 2.500
Tavaratilotanto
Milj. puutia
% Milj. puutia.
12,0 281.6
38.0 650.0
50.0 369.0
Tavarat,
tanto % ko-
% ko tuptann.
21.6
50.0
28.4
47
34
14.7
Yhteensä 5.00
V. 1926—27.
1. Neuvo- ja koUektii-
2. Kulakit 617.0
viset tilat 80.0
3. Köyhät ja keskiv. 4.052.0
100
13.0
1.7
85.3
1.300.6
126.0
37.8
466.2
100
20.0
6.0
74.0
26
20.0
47.2
11,2
Tätä vastaavasti tullaan maatalous
konerakennus suurentamaan 4 ker­taisesti
kohoittaan maatalouskoneiden
tuotannon 153miljoonasta ruplasta 610
miljoonaan ruplaan vuodessa. Kemial-lL
«;ten keinotekoisten lannoitusainei­den
tuotanto tulee lisääntymään 175
tuhannesta tonnista 8 miljoonaan
tonniin vuodessa. 5 vuoden kuluttua
tulee Neuvostoliiton pelloilla työsken­telemään
noin 170 tuhatta traktoria.
Nämä toimenpiteet ja kylvöalan l i ­sääminen
22 prosentilla, maanparan-nustyön
2 milj. hehtaarin alalla (kui­vaus,
kastelu, y.m.), uusien maiden
viljelykselle muokk^iaininen 12—15
milj. hehtaarin alalla kohottavat vil­jatuotannon
73,6 milj. tonnista 105,i>
milj. tonniin e!L 45 prosentilla, puu-villatuotannon
718,3 tuhanesta ton­nista
907 tuhanteen tonniin eli 65
prosentilla ja pellavatuotannon 247,F
tuhannesta tonnista 620,5 toimiin eli
50,4 prosentilla.
Sekä koneiden käyttö, että kemial­liset
lannottusaineet, mutta ermen-kalkkea
satoisuuden kohottaminen
nyt
Mutta rakentaessamme yhteiskun­nallista
sosialistista taloutta lujitam­me
myöskin köyhän Ja keskivarak­kaan
talonpojan yksUötaloutta. Se
tulee viiden vuoden kuluttua tuotta­maan
koko maataloustuotannosta 85
pros. ja noin 75 pros. sen tavaratuo­tannosta.
Ykrflötaioiiden avustamiseen
yhtjry proletaarisen valtion ja sosla-
Näln ollen viisivuotiskausi tulee ole
maan suunnato4ta edistystä maaseu­dun
sosiallstsessa Ja teknillisessä uo*
destijärjestelyssä. "ramä viisivuotiskau'
si tulee osoittamaan, että proletariaa­tin
diktatuuri takaa maatalouden tuo­tannollisten
voimien kohoaousen ja
köyhälistön sekä keskivarakkaiden hy­vinvoinnin
lisääntymisen ennen kuu!
lumattomassa mitassa.
(A. M-, Leningradin "Vapaudessa.")
Järjestön asiat
Järjestön jäsenryntäys on täydessä käynnissä
Yhteensä 4.749.0 100 630.0 10 13.3
Tämä todistaa ensinnäkin, että vii- vlsteh ^ouksien Järjestäminen va-
Jatuotanto on siirtjmyt tilanherroilta paaehtoisuuden pohjalla rinnan neu-ja
kulakeilta köyhäin ja kesklvarak- vostolilaln järjestämisen kanssa. On
kaiden talouksien käsihi. Tämä mer- Järjestettävä yhteiskunnallinen tuot»n-kitsee
sitä. että köyhät ja keskivarak­kaat
vapauduttuaan tllanherrain
ikeestä Ja murrettuaan kulakkien voi­man
pvat voineet huomattavasti- kor­jata
atneelUsen asemansa. Toisekseen
se .todistaa, että vilja on i^äasLassa
pl^ht^ltmpoikaiston. mutta enhehl^lk-kc^
tikieskivaräkkaan taloni>oikaiston
käsissä Ja että sekä yleisen vlljatud^
teimon että: tavaratuotannon kaimal­ta.
- katsottuna Venäjä on • inuuttunut
pientalqnpolkaismaakst Ja -keskivara­kas
on muodostunut maatalouden kes-
-ketsiipnijiksi teklJ^L Mutta samalla
sc kolmanneksi osoittaa, että tilan-herraln
(8.0. suurtuotannon) likvldoi-mtnen.'
kulakkitaloudien (myöskin
suurtuotannon) supistaminen Ja pien-talouteen
siirtyminen 11 pros. tavara-tuofehtoineen,
suuren; yhteiskunnalli­sen
talouden puuttuessa, ovat Johta­neet
viljatuotannossa tavaratuotannon
laskemiseen. Siksi viljan tavaratuo­tanto,
s.o. myytävä osa talonpcdkais-taloudessa
tekeekin vain 56 pros. rau-hanäikaisesta
tavaratuotsuinosta, vaik­ka
kaupunkilaisväestön kulutus on
samaan aikaan noussut vähintäin 25
prosentnia väestön lisääntymisen joh­dosta.
Tästä on ollut seuraukserm
vUJavaikeudet viime vuosina. Tämä
sHtä huolimatta. . että yleinen kyl­vöala
meillä tekee noin 96 pros. rau-hanaikaisesta
kylvöalasta, ja viljain
kylvöala noin 92 pros.. (lähimalkain)
rauhanalkulsesta.
Kollektivisointi tapttavaisnuden
tehoifctamfeeksi
to. Siksi niaataloudessa vlisivuotLs-suunniteima
määrittelee yhteiskun­nalliseeni
tuotantoon sijoitettavaksi lä-
Kommunistivastainen provosoiminen saavuttaa
lasteen
Kommunistinen provosoiminen saavuttaa huippuasteen ,
Osoituksena miten porvarilliset sanomalehdet y.m. vaikuttimet pro­vosoivat
aärimäisen vihamielistä- mielialaa järjestyneitä työläisiä, etu­päässä
kommunisteja vastaan, voidaan lainata seuraava kappale toron-tplaisessa
"Evening Teifegram'Mehdessä julaislusta kirjeestä:
"Vierailen usein työnvälitystoimistossa Fronl-kaduUa. Ollessani
siellä muiUen sodasta palanneiden miesten jia lukuisien ulkomaalaisten,
kuten hollantilaisten, saksalaisten, tanskalaisten ja suomalaisten kanssa,
olen kuunnellut beidän puheitaan huonolla englanninkielellä ja olen
vakuutettu, että useat näistä ulkomaalaisista tulivat farmeilta paisutta­maan
työttomäin armeijaa kaupungeissa. Olen kuullut heidän kiroile­van
farmareita, kuningasta ja valtakuntaa ja toivovan voivansa maa­lata
sen kokonaisiiudessaan "punaiseksi". ^ Olen kuullut heidän uhkaile-
Plentalous alkeellisella ;teknllllsel-lä
tasollaan ei voi kohottaa työn-tuottavalsuutta
riittävän korkealle,
vaan on pakoitettu jotenkuten jat­kamaan
olemassa oloaan. Pientalous
e: voi käyttää hyväkiseen tekniikan
viimeisiä saavutuksia — koneita, jne.
vaan on pakoitettu käsittämään en­tisiä
takapajuisia muotoja. Samalla
se suhteellisesti kuluttaa tuotannos­taan
huomattavimman osan. Vain
siirtyminen kollektiiviseen suurtalou­teen
tekee mahdolliseksi kohottaa ta­lonpoikaisten
työn tuottavaisuuden, te­kee
mahdolliseksi kehittää tuotanto
korkeammalle • asteelle ja käyttää mo­nimutkaisia
maatalouskoneita, keino­tekoisia
lannoitusaineita, Jne. Siksi
viisivuotissuunnitelman keskefcimmäk-si
tehtäväksi on otettu talonpolkais-talouden
perinpohjainen uiidestijär-jestely,
suurtuotannon järjestäminen
kollektiivisilla perusteilla —- neuvos-tctllain
ja kollektiivisten talousten
järjestäminen.
Maatalouden uudestijärjestäminen
on vaikea tehtävä. Ei pidä imohtaa,
että meillä on 27 miljoonaa talon-poSkalstaloutta,
joiden kanssa jou­dumme
olemaan tekemisissä. Millään
hes 2;,miljardia ruplaa. Yhteiskun­nallisen'talouden
kylvöala tulee ny­kyisesta
2, 3 mllj. hehtaairln alasta
lisääntjiinään 26 milj. hehtaariin. Jois­ta
nett^ostotilahi osalle lankeaa £
mllj. l^tsaaria ja kcdlektiivisten ta-louksienr
osalle .21 milj. hehtaaria.
Yhteiskunnallinen talous tulee 5 vuo­den
kuluttua käsittämään 20 milj.
henkeä, käsittäen koko maamme kyl­vöalasta
17,5 pros., tuottaen koko
maatalouden viljatuotannosta 15.5
pros. Ja koko ^ tavaratuotaimosta 43
pros. V* 1932 kollektiiviset Ja neuvos­totaloudet
tuottavat yli 500milj. pun­taa
viljaa, markkinoita varten.
Tämär on maaseudim sosialistisen
kehityksen tie. Kapitalistisessa yh­teiskunnassa
käy kehitys vähävarais­ten
ja. keskivarakkaiden köyhtjnnlsen
Jä kurjistumisen kutsannukeslla. ku­lakkien
ja tllanherrain hyvinvoinnin
lisääntyessä. Meillä Neuvostoliitossa
maata vallitseva proletaarinen valtio
supistaa kulakin kasvua ja kaikin
tavoin avustaa köyhää Ja keskivara­kasta
talonpoikaa. Siksi yksilöllisesti
veroltamme kiilakkia ja riiyönnämme
verohelpoitukslna 35 pros. verosum­masta
keskivaTBkkaille ja köyhille ta­lonpojille.
Maatalousluotto, maata­louskoneiden
Jako, maanjärjestely ja
keinotekoisten lannoitusaineiden ja-oltteleminen
ovat _kaikki suunnatut
keskivarakkaan ja köyhän talonpo­jan
tukemiseksi. , Tätä vastaavasti
maatalouteen tehtävistä i^äomasijoi-tukslsta
23,2 miljaardlsta ruplasta val-tlobudlettsta
ja luottona myönnetään
6.8 miljardia ruplaa, joista yksityis-
ToroBton osastoon liittyi yli kolme-kyznmentä
jäsentä ryntäyksen al­kamispäivänä
— !^snrattaikoon
hyvää esimeikkiä kautta
maan
Viimeisen kymmenen vuoden kulu­essa
on Canadan suomalaisen työväes­tön
lukumäärä kaksinkertaistunut. Ja
Suomesta saapuu uusia siirtolaisia
paljoa enemmän kuin mitä entisiä
poistuu tästä maasta. Tästä seikasta
huolimatta järjestömme — Canadan
suomalaisen järjestön — jäsenmäärä
cl suinkaan ole lisääntynyt kyllin no­peassa
tahdissa. Mutta tämä seikka
on helposti ymmärrettävissä. Järjes­tömme
koko olemassa olon aikana ei
näet ole ollut ainoatakaan yleistä
jäsenryntäystä. Jäseniä on tosin o-vaativat
siirtymistä takapajuisesta f^^^^^f^.lS ^.^.^.'iP^JlS^T"
kohnivuoroviljelyksestä moiSvuorovll- ^^^^^ ^f^-^^VT
Jelykseen. Tämä siirtyminen on koko ^c^tdaisuudet ja esittäneet jasenha-
Neuvostomtossa suunniteltu suorltet- J,^'""^^,"^ osastojen vhrk^Jome
tavaksi 3 vuoden kuluessa. Mutta ^^'f:^ '"^ST^^V^S^"^^^
siirtyminen monlvuoroviljelykseen joh- Pf*" fJ ä r j e s t ö m me
taa ehdottomasti n.s. teknillisten ja edustajakokous korjata asianmukaisel-rehuvUJain
vUjelykseen (sokerijuuren Ia tavalla, JulistamaUa, että kautta
perunan. Juurikkaiden, aurinkokukan,
heinäin, yjn.) Tämä siis johtaa rin­nan
•/lljaviljelyksen kanssa teknillis­ten
Ja intensiivisten viljain lisäänty­miseen.
Edelleen rehujen ja Juurik­kaiden
viljeleminen Johtavat rehuva­rastojen
lisääntymiseen taloudessa ja
näin ollen karjanhoidon sekä karja­kannan
kohoamiseen. Hevoset tulevat
lisääntymään 19 pros., lehmät 21 pros.,
lampaat 22 pros. Ja siat 54 pros.
Karjatuotanto tulee lisääntymään 61
pros. ja karjatuotteiden markkinolUa
myytävä osa 67 pros; Villatuotanto
tulee lisääntymään 2 1|2 kertaisesti.
Samalla tulee lisääntynoään nahka­tuotanto,
yjn.s. B:arJanholdon lisään­tyminen
tekee mahdolliseksi käyttää
hyödyllisesti kaikki maatalouden Jät­teet
Valtavat snnnnitelinai sfvistystasbn
kohottamiseksi
Kaikki nämä toimenpiteet vaat/*
vat ennenkaikkea väestön sivistysta­son
kohottamista. Lukutaidoton ta­lonpoika
el voi omaksua uusimpia
talousmuotoja, ilman agronoomeja
emme voi suorittaa satoisuuden ko­hottamista
Ja monivuoroviljelykseen
siirtymistä, ilman ammattitaitoista
koko järjestön alotetaan yleinen jä-senrsrntäys
(nyt parhaillaan kuluvan)
syyskuun 15 p:nä Ja että Järjestöön
hankitaan sen aikana noin kolmisen­tuhatta
uutta Jäsentä ja muodoste­taan
Järjestöstämme mahtava suoma­laisten
työläisten JoukkoJärjestö. Jär­jestömme
erinäisten osastojen koneis­tot
lienevät nyt täydellä höyryllä to­teuttamassa
vihne edustajakokoukses­sa
tehtyä hsrvää päätöstä; Ja Jos on o-lemassa
vielä osastoja, mitkä eivät p-le
tehneet kaikkea mahdollista jäsen-ryntäyksen
edistämiseksi, niin niiden
on siihen ryhdyttävä viipymättä.
Työläiset,,jotka vastikään ovat tä­hän
maahan saapuneet eivätkä niin
ollen tiedä Järjestömme pyrkimyk­sistä
eikä toiminnasta juuri mitään
tekevät luonnollisesti itselleen monen­laista
kysymyksiä Järjestömme suh­teen.
Onko se piihtaasti kansallinen
koplakunfca, mikä pitää yllä vain hu­vi-
Ja seurustelutoimintaa? Millä ta­valla
se suhtautuu nykyiseen luokka­yhteiskuntaan?
Onko se porvariston
valko työväestön etujen puoltaja? Tai
näytteleekö se non sanottua "puolu­eettomuuden"
osaa?
Järjestömme on Canadan suomalai­sen
työväestön JoukkoJärjestö, mikä
pyrkii vohitinsa mukaan edistäinään
täyttäkää epäilemättä Järjestömuje
jäsenhakemuskortti, kun sen saatte.
Silloin ovat ensimäteet askeleet suo­ritetut
Canadan järjestyneen työväes­tön
lähentymisessä.
Jos Jäsenryntäykseen on käyty kä­siksi
yhtä tarmokkaasti ja hartaasti
kaikissa muissakin Järjestömme osas­toissa
kuin mitä Toronton osasto on
tehnyt, niin päämääräksemme asete­tut
kolmetuhatta uutta jäsentä hel­posti
saadaan. Ryntäyspäivänä pide­tyssä
uutten jäsenten vastaanottotilai-suudessa
liittyi näet Toronton osas-toon
yli kohnekymmentä uutta jä­sentä.
Hyvä saavutus ensimäisessä
uutten jäsenten vastaanottotilaisuu-dessa.
Se tavallaan velvottaa toisten
suurten keskuksien — Sudburyn, Port
Arthurin, Fort Willlamln — osasto­ja
ryhtymään kilpailuun siitä, mistä
voidaan parempia tuloksia nopeammin
raporteerata. Jäämme odottamaan
näitä raportteja.
Työhön ja toimintaan jäsenryntä-yksen
tehostamiseksi!
Kolmetuhatta uutta jäsentä Järjes­töömme!
. •• V. '
Port Ärtfanrin Qotisia
vohnaa maatalouskoneissamme emme työväen luokkatalstelulilkettä. Tämä
voi niitä hyödyllisesti käyttää. Siksi seikka selveneie varsin hyvin viimeksi
viisivuotissuunnitelma edellyttää I as-^
teen koulujen lisääntymistä maaseu­dulla
59.6 pros., lukutaidottomuuskou-lujen
lisääntymistä 206,8 pros., talon-
IMJlkaisnuorisokoulujen lisääntymistä
149 pros. Agronoomlen lukumäärä
tullaan kohottamaan 34 tuhanteen,
ammattitaitoisen voiman valmistami­seen
on viisivuotissuunnitelmassa e-dellytetty
huomattavat summat.
Mikä tulee olemaan tulos näistä
pidetyn Järjestön edustaj^okouksen
päätöksistä. Niissä näet muun muassa
määritellään Järjestömme järjestämls-
Ja valistustyön tähtäävän imperialisti­sen
sodan vastustamiseen; järjesty­mättömien
työläisten (ammatilliseen)
järjestämiseen: työväen osuustohnin-taliikkeen
rakentamisen avustamiseen;
työläisnuorison Ja järjestönuorten toi­minnan
tukemifeeen; työläisnaisten
liiton työskentelyn avustamiseen; työ-talouteen
ja maatalousosuustoimin-i ja tekee 22 miljardia ruplaa. Maata-maatalouden
5-vuotlssuuimltelman vU- "^'^^^ urheilutoiminnan avustamiseen
toittamista tolmenpTtelstä? Maatalous- . luo^kaperusteeUe saattamiseen, jä .}
tuotteiden tuotanto lisääntyy 52 pros. ^J^väen puolustusliiton tukemiseen.
taan käytetään 52.5 pros.
Maataloutemme on teknillisesti ta­kapajuisella
asteella. Satoisuutemme
on alhainen, työn tuottavalsuus vä-hämen.
Vertaus muihin maihin an­taa
tästä meille riittävän selvän ku­van.
pakollisilla toimenpiteillä ei sitä voida
suorittaa. Ainoa olkea tie tässä on
osuustoimfnnalUstuttaminen, kollektii-
Sato sentnerelssä
behtsutfUta
Mlneraalilantaa
sentnerelssä heh­taarille
a
I
ta eJ -5 lu
louden tavaratuotanto tulee tekemään
6,4 miljardia ruplaa. Tämä on sel­laista
nousukautta, jota . maailman­historia
el näihin saakka tunne. Vii­den
vuoden kuluttua teknillisesti
maatalous tulee huomattavasti eroa­maan
nykyisestä ja hyvin. ..vähän
28,1 18.4 14,5 7,1
7,2 3,3 1,0 0,01
Hehtaarin alalle meillä tulee maa-talouskaluja
11 rpl:n arvosta sen­sijaan
Amerikassa 80—90 ruplan ar­vosta.
Vaikka meillä onkin saavutuk­sia
tällä alalla, ovat ne sittenkin riit-
.tämättömät V. 192&-27 maaseudulle,
vietiin maatalouskoneita 130 milj. rup­lan
arvosta, v. 1927—28 — 149: milj.
ruplan arvosta ja v. 1928—2b oli
suunniteltu 207 milj.. ruplan arvos-*
säpaloihin! Tämä lapsellinen menettely kohta j'öhdattaatelegramilaisetpo-litikoitsijat
ja loansutaajat, isoisästä pienempään, näkemään kaiken­kaltaisten
tapahtumien takana "punaisen peikon". Tällainen menettely
ei kylläkään voi muuta kuin huvittaa kaikkia itseajattelevia työläisiä.
Se ainoastaan kuvastaa sitä alhaista ja halveksuttavaa politiikkaa, jota
.tämme on nalan..» nnrnkrf K" J T ^ l l T t "^^"'^^^ »iksi osia metsis- porvarilehdet ja fascistiset ainekset seuraavat provbsoidessaan järjesty­n
e on palanut poroksi. Koja hallituk^^^^ neille työläisille ja sen etujoukolle, kommmii/eille, vihamielistä mieli­vän
mennä pohjoiseen ja sytyttää metsäpaloja saadakseen työtä näi­den
.palojen sammutuksessa.. Tämä ehkä selvittää miksi —*- • *
me on palanut poroksi. Koska hallitukeemme saavat sili
Siis pimaisten viitataan olevan s>7päät p.-Canadassa riehuneihin met-*alaa. — M. P
muistuttamaan rauhanaikulsta maa­taloutta.
Maataloustuotannon lisään­tyminen
— —koko talous- ja sivistys-ohjelmamme
voimaperäisesti lisäävät
väestön hyvinvointia. Keskimäärin
maanviljelysväestön tulot henkeä koh­den
tekevät vuodessa 117 ruplaa, v.
1923—33 ne tulevat^tekemään 195
ruplaa. Nykyään lukutaidottomia
maaseudulla on jokaista 100 henkeä
kohden 52, se tulee puoleHa supistu­maan.
Maaseutu tulee tuottamaan
tuotteita ei ainoastaan kaupaksi, mut­ta
myöskin omaan-^yttöön. Viljan
käyttö maalaisväestöDä tulee lisäänty­mään
6 pros.. lihan käyttö 17 pros..
munaiii käyttö 45 pros. ja karjatuot-teidetf
käyttö 25 pros. Ravintotase
tulee näUi ollen laadullisesti parane­maan.
_ Taistelu kulakkeja vastaan
Nykyään maaseudulla luokkatsdste-lu
on kärjistynyt Kulakit pyrkivät
kaikin keinoin vahingoittamaan so­sialistista
rakennustyötä, vcmnistuttaa
vaikeuksia ja kylvää talonpoikaiston
keskuuteen epäluottamusta työväen­luokkaan
ja neuvostovaltaan. Edellä
esittämämme tiedot yhteiskunnallises­ta
tuotannosta osoittavat, että tilan­ne
tulee olemaan toisenlainen. Neu-vostotiloihin
ja kollektiivisiin talouk-
Mutta joukkojärjestönä ollen täy­tyy
järjestönune toimintapiirin ylet­tyä
vielä-monelle muulle eri alalle,
voidakseen tyydyttää tämän maan
suomea puhuvan työväestön kulturel-lisla
ja taiteellisia harrastuksia. Mil­tei
jokaisella paikkakunnaUa, "missä
Järjestöllämme on osasto, on myös
Järjestön omistama työväentalo eli
haali. Nämä haalit ovat cUeet, ja ovat
edelleen tämän maan suomalaisen
työväestön yhteistoiminnan keskuksia.
Niissä osastojemme näytelmäseurät,
laulukuorot, soittokunnat, voimistelu­seurat
yjn. harjottelevat ja hiovat
ohjelmansa sekä esittävät ne yleisöl­le;
niissä pidetään propagandatilaisuu­det
ja nuoriso karkeloi; niissä on ke­rätty,
ja edelleen, kerätään, avustusta
tämän maan. Suomen ynnä muitten
maitten työväen talsteluitten avusta­miseksi;
niissä opetetaan englannin­kieltä
niille, jotka eivät sftä entuu­destaan
osaa.
Siinä on muutamia Järjestömme
tohnintapih±i ääriviivoja^ Tohnihta-pliri
on laaja. Pitemmälle kehittyneet
toverit, jotka kykenevät pitämään pu­hetta,
ohjaamaan näytelmäseuioja
y.m.. ovat aina kaivatulta osastoissam­me;
samaten löjrtyy osastoissamme
tekemistä, oppimista ja opettelernlsta
myös niille, jotka eivät ole aikaisem­min
järjestötyöhön perehtyneet.
Te Suomesta tähän msmh^ti viitaei-sen
kymmenen vuoden aikana tulleet
työläiset, jotka ette vielä kuulu Ca­nadan
suomalaiseen järjestöön tai
mihinkään ~äiuuhun lyöväienjäijestöön
ja Jotka olette tässä maassa ollessan­ne,
tai Jo Suomessa, tulleet tuntemaan
nykyisen yhteiskunnan luokkaluonteen.
Ntdsten nenvott^okokons^
luiri kuudennen, pidetään 25 p. t.k. Fl
Willlamin haalilla. -Nyt siis alueemme
naisliitto-osastojen edustajilla on ti­laisuus
esittää suunnitteluja ja toi­vomuksia
tulevaiseen^ toimintaan näh­den.
Kokouksessa tuilifiän^ keskustele­maan
paljon uusista asioista sekä
tolmlntarntiodöi^ta; joten olisi varsin
tarpeellista että Jokaisesta naisliitto-osastosta
oUsi edustajia lausumassa
mielipiteensä näistä asioista. Meillä
täällä alueella on ollut, aikaisemmin
yhteisiä naisten neuvotteilukokouksia,
jotka ovat onnistuneet kokolailla hy­vin
jä innostusta lietsovastL Tämän­kin
piirin työväentoimintaan innostu­neet
naiset ovat oppineet tietoiseksi
siitä, mikä merkitys on. näillä edus­ta
jakokpuk^Ua työläisnaisten toimin­nassa.
Työväentolmlnta vaatii nykyaikana
naiseltakin paljon tietoja ja toimin­tatarmoa,
sillä edessämme on paljoo
velvollisuuksia joissa kysytään uhraan-tuvaisuutta
ja toimintakuntoa. Val­mistukaa
neuvottelukokoukseemme sii­nä
mielessä että tarmokkaammin työs­kentelemme
työväennaisten eteen tu­levana
toimintakautena tässä piirissä.
Hnvipnolestakin
voin • mainita, että Fort Willianiiii
haalilla on hauskat iltamat neuvotte­lukokouksen
päättä jäiseksi 25 päivän
iltana. Ohjelma tulee olemaan hyvää
ja hauskaa, näytöskappalekin, nimel­tä
Akkavalta. Lopuksi tanssia, että
tanssihaluisetkin voivat tulla. Sisään­pääsymaksu
on 25 senttiä."
. Saapukaa oikein joukolla näihin il­tamiin
molemmista kaupuneista, sillä
Iltamien tuloilla korvataan edustajien
kysrtlkustannuksia. — O. A.
TkminsiD uutisia
Knn katselee
tämän kylän touhua, niino^oips^'^'
Uhyväläl sanoa että k;-— o' ™ "
hussa kuin pikiöljyn
vain ero, että Joka
maan läjäänsä, yhte
vätessä laakereillaan,
siläisillä onkin kai i
Viliä että olemme ve'
toil^ sitä viimestä
kunen kai vahtaa ^
On hauska näin
tähystellä aslolder
hat puolueen jr
tävät jättäner
käydään kok'-
lemaan sillf
ei oteta v
tehtävät ^
le ja i
nistu' .
määrin
sä> kärsii
puolueen {
seen kelpcV
sensä oU£.
ottaa'teht^.
on ainoa k.
toimintaammL
Siis pois pikk
työhön käsiksi