Vapaus, March 2, 1922

              i löSVXEN VAPAUTOS TAPAH-W
SEN ITSENSÄ KAUTTA!
VAIN JX8JE5TYNEESIA VOi
mVAENLUOKKA VOITTAA!
Torstaina, maalisk. 2 p. llmrsday, March 2iid. VI Vuosikerta-Vol VI
lljreri Cachinin pu^e Berlinin jouk-komreleno$
oituk»e»sa.
^toverit ja toverittaret!. Tunnen
«jään elävämmin kuin ennen Jau-jegn
sanojen voiman ja totuuden:
^ m m u n i ä t e i i l a ei ole lainkaan sa­toja
«ulkomaalainen». Tunnen tä-faäa
väkijoukon edessä ikäänkuin
jahuisin tovereilleni Pariisissa. To-
Ttfit! Tunnen täällä Berlinin pro-lletariaatin
parissa, että sillä on osa
Isasä Luxemburgin ja Karl Lieb-
Ibeciitin maineesta. Tervehdin to­veritar
Zetklniä vieressäni, jota
hBanskan proletariaatti niin yksiinie-
[Ksesti rakastaa ja kunnioittaa. Puo-l^
lnetoverit! Taon teille Ranskan
I^Kommunistisen Puolueen tervehdyk-
'an. Teille sanotaan, että tämä
paolue olisi hajalla. ^ Mutta tämä
ti ole totta. Sanon teille, että
Banskassa on vain yks\ vallankumö-ifcellinen
puolue, ja se on Kommu-listinen
Puolue! Ja tällä puolu-ifella
on linjojensa suoruuden -ja
Tallankumouksellisen ohjelman tiuk-huden
johdossa takanaan Eanskan
työväenluokan suuret kerrokset. Ha-
Inan sanoa teille, että suurella koni-
Daniitiselia maailmanarmeijalla on
RuiiLaa kommunistipuolueessa yksi
UroJIijiinmista ,r y km e n teistään.
Kssä suureniraoisessa mielenosoi-toisessa
mielin painostaa meidän
iäydellistä ja rajoittamatonta yh­teistä
käsitystämme korvauskysy­myksessä.
• .v
Meidän tehtävämme Ranskassa on
tarkkaan määritelty. Me torjum-ice
inholla Poincaren hallituksen
- soöasväkivallan. Poincaren,' joka'
/toistaiseksi pn vallassa ..fenskassa^
Jlj torjumme. sellaisen parannusyri-tyhen,
jota hallituksemme hautoo
mieliessään pusertaa kaikki miljaar-
•dit yhdeltä ainoalta," maailraanso-
<ia5sa, murskatulta maalta, joka Rei-jiinmaan
miehityksestä ^aa maksaa
ffiiljaardeja jälkeen. Ja nyt vasta
cn Ranskan kamarissa ehdotettu
Heinin miehitysjoukkojen varalta
juolen miijaardia. Me torjumme
pilttävästi yrityksen jatkaa -sotaa
fieiä rauhan aikanakin. Toverit!
Banskan porvaristo näyttelee pro­letariaatille
saksalaisten miljaardien
inielikuvituskuvia, jotka päivä päi-
•vältä häipyvät yhä enemmän näkö-lannan
taa.
Sh^w ei halua mennä
parlamenttiin
Lontoo. — Sen johdosta kun
West Edinburgin työväenpuolueen
osasto on kehottanut kirjailija Ge­orge
Shaw'ta rupeamaan parlament­tiehdokkaaksi,
on Shaw vastannut,
että hän mahdollisesti voisi ottaa
asian harkinnan alaiseksi, jos hä­nelle
voitaisiin taata 400 punnan
vuosistulot ja sen lisäksi huomat­tavasti
muuta korvausta, ja yksi­mielinen
valinta. Mutta pääasialli-simpana
syynä mainitsee kirjailija
kieltäytymiseensä sen, ettei hän ha­lua
vaihtaa koko sivistynyttä mail-maa
käsittävää kuulijakuntaansa
muutamiin kommersialiseerautunei-hin
gentlemanneihin TVestministeris-sä,
vaan sanoo mieluummin hukut­tavansa
itsensä. .
, —o—•
Suoieokielieii piiolii6'
leskosbrkalciiilii
avatly Pietarissa
Avajaisista muodostunut mahtava
juhlattlaisuas. — Leo Laukki ja
Yrjö Sirola valittu opettajiksi.
esil-täälttolaisiOe
lasiia-
Nälänhädän tuottamat vauriot käy­vät
yhä pahemmaksi.
Moskova. — Neuvostohallituksen
edustajat on evästetty taipumaan
moninaisiin myönnytyksiin Genoan
konferenssissa, ehdolla, että Venä­jä
tulee saamaan suuremman lainan
nälänhädän lieventämistä ja maan
talouden uudestaanrakentamista vär­ien.
Pääasiallisimpa:na kannustimena
lainan hankkimiseen ilmoitetaan
olevan nälänhädän, jonka seurauk­set
alkavat käydä yhä turmiollisem-miksi.
Seuraava sato saadaan vasta
heinäkuussa ja isiihen mennessä tar­vitaan
suunnattomat määrät elintar­peita,
jotka on hankittava ulkomail­ta.
Neuvostohallitus taas haluaa
tehdä kaikkensa nälänhädän seura-
.^ten. lieventämiseksi.
Toverit! Ei kukaan usko, että
Saksassa voi nousta kullan veden­paisumus,
että Reinistä voidaan am-nentaa
kultaa kuin TVagnerin oop­perassa.
Huomautan' manifestista,
Minkä meidän kummankin puolueen
valtDutetut ovat allekirjoittaneet.
B^orostamme, että olemme taipuvai­set
yksimielisesti toteuttamaan sii­liä
tehdyn korvausehdotuksen. ;
Tässä joitakin esimerkkejä .Rans­kan
kapitalismin kykenemättömyy-
^esti Ranskan työläiset 9vat lu­kemattomissa
kokouksissaan vaati­miset
yhteistoimintaa saksalaisten
työläisten ja teknikkojen kanssa., Vä-iät
'siitä, tulevatko rakennusaineet
yitä vaiko tuolta puolelta Reiniä,
«alkki, sementti, tiilit ja hirret, ne
«^at kansainvälistä. Ranskan kym­menessä
hävitetyssä departementis-
^ on kymmeniätuhansia työläisiä,
«ivostyörniehiä, kankureja, talon-
Pelloa, mutta ilman asuntoa, vailla
«onnetta, vailla kattoa pään paäl-
Pöhjois-Ranskan riistäjät yli-eivät
mieli rakentaa työläi-mu:
ta kyllä suur-riistäjille,
J^^ifnhaltijoille. He mielivät
«J-tt3ii hyväkseen sotaa samoin
T fsuhaaldn, mielivät paikata kä-
*^an sodan jälkeisellä ajalla,^ kuten
«•at paikanneet itse sodalla.
;Tovcr;t! Korvauskysymys on' se-
^sksan että Ranskan proletari-
"^•J-e mitä suuremmasta merkityk- SiV,,-^"^ ^"'^^i^skysymys ja
talla hetkellä on korjattava, ei
^ " l a Pohjois-Ranskan tuhansiin
«'jntoihm. Taan se käsittää kaikki
1 , Jättämät lukemattomat kärsi-y^^
«t, se käsittää ne sanomatto-onnettomuudet,
joita kapitalis-ttsi-
l?"''^'^ nndelleen.. maailman l^^^-^^ Meidän on sahottava.
herätettävä proletariaatissa
^ se, mikä siinä on masennettti,
mikä vallankumonkseUisesta
^ " f ä . on jälellä.
«ajitalismi on voittanot voo-'toja). — IKT.
den^ 1919' järkytyksen, että se olisi
jälleen voimistum.assa. Mutta me
Sanomme: kapitalismi on perusole­mukseltaan
nyt enemmän kuin kos­kaan
kuolettavasti haavoitettu, pa­remmin
kuin ennen saatamme me
nyt todeta, ettei se voi~ elää, ettei
se voi muuttua sillä minkä se on
tointunut. Ei mikään^ tosiasia, ei
mikään merkki' osoita, että kapita­lismi
olisi voittanut kriisinsä, Rans-
;kan porvariston tökerö yritys antaa
Poincaren tehtäväksi silmukan avaa­misen
kaulastaan, osoittaa tämän
selvästi. Genuassa tullaan 'näke­mään
yritys, ettei mokomaa ennen.
Viisikymmentäneljä y^^tiota ko­koontuu
siellä muutamien viikkojen
neuvotteluilla ratkaistaakseen ää­rettömän
finanssipulman. Siellä tul­laan
kuulemaan kauniita ja pitkiä
puheita, mutta • jälleenrakentamis-pulman,
ratkaisu ei siellä edisty
vaaksankaan vertaa. Kuinka voisi
«kansainvälinen porvaristo ratkaista
arvoityksen, joka ei ole ratkaista-'
vbsa kapitaliseila mittapuulh ja
keinoilla? Porvarillisen hämiigin
voi selvästi havaita kahden symboo-lin
valossa. Toinen näistä: Lloyd
George, Englannin ministeri lähtee
Genuaah parlamentin tukemana, jo­ka
vuonna 1919 valittiin vaatimuk­sella:
Keisari hirteen ja Saksa mak­sakoon!
Englannin hallitus on tu­kenut
kaikkia seikkailuja ja hyökkä­yksiä
Neuvosto-Venäjää vattaan
(hyi-huutoja).. Ja nyt lähtevät
Saksan edustajat Genuaan, ja eneiu-mänkin;
myös, Neuvosto-Venäjä tu­lee
olemaan edustettuna sielll! Ka.-'
pitalistisia diplomaatteja vastassa
on siellä meidän toverimnie, Neuvos­to-
Venäjän kansankoraissariot.''
Se, että Venäjän kania, joka on
Huomattavaksi m e r k kipäiväksi
Neuvosto-Venäjällä asuvan suomen­kielisen
väestön sivistyselämässä
muodostui tammik. 23 :s päivä, jol­loin
Pietarissa tapahtuivat viralliset
Suomenkielisen Puoluekeskuskorkea-koulun
avajaiset. Se, että tämän
koulun avaaminen todella merkitsi
merkkitapausta, tuli näkyviin siitä
huomattavasta - osanotosta, minkä
koulu sai osakseen lukuisien puolu-ejärjestöjemme
ja muitten neuvos-toelinten
taholta kuin myöskift tove-rikouluiltamme,
nim, lähttiläisten ja
virolaisten puoluekorkeakouluilta ja
kansainväliseltä sotakoululta.
Koulun "Tiboneustossa (Hovinranta-katu
24) olevaan kokoussaliin oli­vat
t. k. 23 p:nä kokoontuneet kou­luun
ilmoittautuneet oppilaat, osa
opettajistoa, koulun johto ja aika
runsaasti kutsuvieraita.
Alkajaisiksi luki johtaja tov.
Teemu Törmälä Suomalaisen Pup-luekeskuskorkeakoulun
ensimäisen
päiväkäskyn, jossa ensiksi oli lyhyt
koulun perustamisen historiikki.
Siinä selostettiin koulun perustami­sen
alkupuuhia W. K. P:n Suoma­laisten
järjestöjen Keskus-Toimis­ton
ja Pietarin läänin puoluekomite­an
suomalaisen osaston taholta.
Päiväkäskyssä mainittiin koulun
johtajaksi määrätyn tov. Teemu
Törmällln, koulun opetusosaston
johtajaksi Juhani Latukan, koulun
sihteeriksi tov. Yrjö AVallinin, ta­loudenhoitajaksi
tov. Oskari Huttu­sen
ja kirjaston hoitajaksi tov. Alli
Törmälän.
Koulun, opettajiksi ja luennoitsi-j0jksi,
vnieinittiin.,.piiv^k!l?kj^^^
rityn seuraavat toverit: Leo Laukki,
Yrjö Sirola, Kullervo Manner, Juho
Lumiviiokko, Juho Lehtinen, Wi'.inö
Rautio, Juhani Latukka, Teemu
Törmälä, Kustaa Rovio ja Jal» Ko­honen.
Koulun tekniHisecn henk'Iö-kun-taan
kuuluu toistaiseksi kuusi hen­kilöä
ja kouluun on avaiaist'laisuu-teeh
mennessä pyrkinyt '!8 oppilas­ta.
• ,
Paitsi p;iiväk"F,kyä, kosketteli Tee­mu
Törmälä avaj'::5{)uh(.>es-'aan tar­kemmin
sitä tarknrfu-ta, mitä- var­ten
koulu oi: .syntvnyt. Mainitsi
k--ulun pyrlnvi"-.» -vatt-aman mar-.
rai-sen m aa i l a ;i k a t .soniuksen
omaavia henkilöitä sekä valmista­maan
alaa,-;-a tunt-va ••^uvosto-j.
t • puoluetyÖ5tek.''ö;t'.l. V'ur:'.mttl
vinikään srifi i.uiiresca v?'v)lli3uu-d.:
jta, mik'i ;:oii]tui j«hr;'iU, j;en
onettajistolla ja oppilailia on ' kou­lun
nnnestvnivc
Caiadan
Kymmenen vuoden yaläluku lisäys
tekee 1,425,988 benkeä.
Ottawa. — Viijme vuoden ajalla
otetun tilaston mukaan^ joka äsket­täin
saatiin lasketuksi on Canadan
väkiluku 8,772,631 hehjjilöä' ollen
kymmenen vuoden ajalla saavutet­tu
lisäys 1,425,988..
Eri maakunnissa on väkiluku seu­raava:
rinnan v. 1911 (^tetun tilas­ton
mukaan: ^
Maakunta ' 1921 < 1911
Nova Scotia 624,579 492,338
N'3W Brunswick 388,091 647,889
Prince Ed\vard
Island 88,586 93,728
Quebec 2,549,007 2,003,232
Ontario 2,931,264 2,523,274
;Manitoba 613,00«; . 455,614
Alb?rta ; ' 681,995
Saskatchewan 761,390
523,360
' 4,16g
6,68^
Sanoo sen takoituksena olevan- työ­väen
yhtenäisyyden eikä ha joit*
• tamisen;. '
British Col.
Yukon
Northwest Terr.
Canadan kunin­kaallinen
laivasto
374,663
492,482
392,480
8,152
18,481
485
Yhteensä 8,772,631 7,296,643
Hallitusta vaaditaan panemaan kan­sainvälisen
konferenssin päätök­set
käytäntööp.
Ottawa. — Järjestyneet työläi­set
esittivät lainlaadinnallisen oh-jolman.^
a hallitukselle viime perjan­taina
edustajiston kauttaij jota edus­tajistoa
oli johtämassa'^'^om. Moore,
Canadan Trades & labor Congres
.siii presidentti. PääÄln'i.?teri King,
votteluissa selitti edustajistolle, et­tä
mitä hallitukseen tulee niin tul­laan
siltä puolelta tekemään kaikki-mahdoilJnen
voitava yhteistoiminnan
aikriansaaniisekpi työväestön kanssa
sellaisissa kysymyksissä, joista on
•maalle hyötyä.
Kahdeksan tunnin tyopäiväkysymys.
Edustajiston johtaja ,Tom Moore
selitti, ett'i fcderaalihallituksella on
oikeus kahdeksantunnin työpäivä
ja'n laatimiseen ja siten antaa tun-nii-
tus kan.sa;ivälisen työväen kon-
^>;rc:n3:iin päätök-ille, jossa konfe-ronsj-
i-isa myöskin eri maiden halli-tuiosn
edustajat olivat läsnä. Ja
ainakin olisi hallituksen annettava
moraalinen kannatus asialle, otta-nuUa
hallituksen töissä käytäntöön
::irv'iek3,antunnin työpäivä. Moore
ti 'ellcien vetosi kansojen liiton pää-lö.!:
i ; , joilla ed«llämainittu kan-rV
li-ifi ; konferenssi. katsottiin
t:iy:ii tnrviaT.ii-l välttämättömäksi kutsua kokoon ja
iiiici! ni2vkit-i puMiioke/;-
ta , -••u:'..
;;en •.; Ika^n csi-.ettiin moTen mo-let
temh;ly;:-:s!. ".i puVir!, jotka
Tv-iittavat, kutTi .]-)npupu'i'=:'-saan
sr!;rsi.
'::iiiär'.'stö:n :
koulu- ja
B. C. Federätionlst kertoo I. W.
W:n ent: sihteerin George Hardyn
puhetilaisuudessa Vancouverissa hel-mik.
20 päivän iltana olleen suuren
kuulijakunnan. Kokous oli Lum
benvorkers Industrial Union of Ca­nadan
järjestämä. Puheenjohtajana
toimi Walter Cöwan, joka ilinoit-ti
mainitun järjestön äskettäin liit­tyneen
Punaiseen Taloudelliseen In-ternationaleen
ja esittii Hardyn pu*
humaan.
Toveri Hardy sanoi olevansa iloi­nen
puhuessaan Vancouverin työläi­sille
ja saadessaan tilaisuuden selos­taa
mitä harhakäsityksiä on olemas­sa
P. T. I:n suhteen. Hän selosti
työväenliikkeen. kasvua kapitalismin
kehityksen kanssa rinnan. Ammat-tiuniot,
jotka olivat sen ajan kehi­tyksen
loogillisia seurauksia, kasvoi­vat
ja kehittyivät. Mutta kun tuo-tannonvälineet
kehittyivät jä pää­omat
kasaantuivat ja keskittyivät,
alkoi ammattiunionismi menettää
merkitystään ja työläiset alkoivat
käsittää teollisuusunionismin tar­peen.
'Sen jälkeen puhuja selosti
ammattiunionismin rappeutumista ja
pyrkimyksiä teollisuusunioitten ra­kentamiseen,
jatkaen että me eläm­me
nykyisin sellaista yhteiskunnal­lisen
kehityksen aikaa, jolloin koko
mailma on keskinäisessä riippuvai­suudessa
tuotannolliseen elämuänsii
nähden, niin ettei yksikiiän , maa
voi ollii enään siinä' suhteessa itse-näinen,-^
yksinipä Neuvosto-Venäjä
kin on joutunut perääntymään yh-teiskunnalliaessa
ohjelmassaan tä­män
tekijän edessä. Näin muo­doin
ei riitä työläisillekään kansal­linen
järjestyminen, vaan sen täy^
lyy Bpähtiia kansafnvahse.sti. Va-laistaksoen
tätä kansainvälistä riip­puvaisuutta,
selosti puhuja selvin
esimerkein tuotannon kansainvälis­tä
yhteyttä eri maitten villillä. Sit­ten
hän selosti mitenkä Toinen Kan-
.sainvälincn, joka kerran oli työläis­ten
järjestö, haaksirikkoutui johta-jain.
sa petoIHsjiuden takia. Tämän
jälkeen nousi. Venäjän vallankumo­uksen
seurauk.sona Kommunistinen
Internationale työläisten kansain­väliseksi
yhteenliittymäksi ja sen
ri.analle perustettiin Punainen Ta­loudellinen
Internationale, jonka
tehtävänä on yhdistää työläLset tii-loudelli.
solla alalla.
Puhuja, joka oli ottanut osaa sen
peru.staviin neuvotteluihin, ollen nii­hin
aikoihin Saksassa ja Venäjällä,
.ieiosti sen peru.stami.svaiheita, sen
rakennetta ja periaatteita. Kaikki
edistysmieliset, radikaalliset ja val-lankumouksellisöt;'
työväen uniot
kaikissa mais-a ovat liittyneet ja
yhä rientävät liitlymään tähän jär-
Lithuania päättänyt
yhtyä Puolaan
Vilna. — Tiistaisessa Lithuanian
parlamentin istunnossa toimitetussa
äänestyksessä 102:sta -äänestä 96
annettiin esityksen puolesta, jolla
Lithuania päättää täydellisesti liit­tyä
osaksi Puolasta, Edustajahuo­neessa
äänestyksen toimitettua iK
meni dramaattisia näytöksiä, jolloin
Puolan lippu kohotettiin ja puola­laisia
kansallislauluja laulettiin.
Hyväksytyllä päätöksellä täydel­lisesti
tunnustettiin Puolan perus­tuslait
vuodelta 1921 ja peruutet­tiin
kaikki Venäjän ja Lithuanian
vaatimukset. •
—o . v'
Tdrkoitubena on murskata tyova<r
cn unioU RHstäjSin ja työläU-ten
väUneit taistela kiihtyy.
Pääministeri Tatchereau viltcmnut
puheessaan siihen tauntban. Kir>
jaitajäin- icikko Uytymykaen aihe­uttajana.
'
Quebec. — Tärkeän väittelyn usko­taan,
puhkeavan, Quebecin läinliiati-jnkunnassa
tällä viikolla kansainvä­listen
unibitten toiminnan) johdosta
maakunnassa. Lalnlaatijain piireis­sä
on ollut paljon puhettd erikoises­ta
lainlaadinnnsta, koskeva kansain­välisten
unioittcn toiminnan' hävittä­mistä
Quebecissa, sen mukaisesti
päänmisteri Taschereau lainlaatija-kunnan
avauspuheessaan viittasi,
Katoolisot uniot valmiita palveiis-maon
hallituksen ja tyohanfa-jain
juonitteluja.
MontreaK — Viime perjantai i l ­tana
täällä pitämässään kokqukses-sa
Katoolisten ja kansallisten uni-öitten
syndikaatin neuvosto hyväk­syi
päätöislauselman, jossa neuvosto
lausuu mielihyyärisä pääministerin
iaink^iatijakflmnassa pitämän -puheen
johdosta ja siitä selostuksessta mi
tä hän antoi kirjalta jäin lakon joh
dosta. Samalla katoolisten , unioit­tcn
n uvosto anoo työnantajilta etu
oikeutta katoolisillc ja kansallisille
unionisteille,
Katooliset uniot ilmoittavat näin
olevansa .valmiit palvelemaan halli­tuksen
ja työnantajain unioittun
murekaus- ja lakbnrikkuripolitiik-kaa.
kmm bogressin ai
hmm siirretty
Englanti ja Ranska sopineet kön
grcssin alettavaksi huhtikuun. 10
lausui johtaja, — että so;:ui-;>. .'ia
!,':-r;n?in yhte'styö:k;'ntely j.a .yhteis­ymmärrys
ör. tuleva ' ' v ; t-ii-n-ritan-sa
alkavan kau"n" r>sa''si J;; til-
• :«n kaiken m-Tics-s:i vajd.^an.-kou-
-.'iada yhtpnäinen kansainväli-
R-;n toiminta kähdefc:an tunnin työ-1 jgstöön,' joka muodostaa todellisen
järjestyneen työväen kansainvälisen
/ puiva.
p;nvaa y. m. ky.symysten ratkai.se-f
iI i.V^.r o 1 Moore vaatii hallitusta
{".-rpiivih julistamaan laillisiksi
•lihlan" viksi ja «Hannan», määräyk­sen
peruuttamista, jolla määr-ykr^el-
1^ hallituksen rautateiden palveluk-rK':-;'
olevalta henkilöltä voidaan
• tvöpaikka, jos hän ottaa eh-latila-.
suuä
l,)uluun.
pii'iti:"! ^Int"n:i!-n«l^s>-
iuTta' vain' men^-^-.-ksell::!:.'! '••ötl;>:n ,dokkuuden parlamentin tai lainlaa-ja
tuloksia vaat'a. n^n jäseneksi. ,
K,x^kar!n n 7 i r l e - t ä h"i-'y"-"'!;- inh-i Aasialaisen työvoiman maahai\-
•;• -/i i;'eltämistä niinikään vaadit­tiin
Moorei csittämis'ä ohjelmissa,
i/.i-a-i^rlame.itin käsiteltäväksi vaa-
. J ; i^:;,-). Saa nähdä saako porvarien
l e i l i p D i k a jotain aikaan^ sillä halli-j
' tus ei perusta Moorenkaan johta-
! niif;n ty51äi"ton eduista, koska ne
ovat kapitalisteille vastakkaisia.
QuebRC, — M" t r . i . n n — o—
mielitty tappaa, miel-tty murir.i^T nojn neljänkymmenen mailin etäi-mielitty
iskeä veriin, ett^i'Venäjän. ,v /,-- ,
kansa nyt esiintyj' vertaisena ver-'va kauppala, v;:= iuir. v,':; •: v''-
taistensa parissa Genuassa, osoittaa: ..• - !• >) j iC-ai "r ' " »- a
selvästi kapitalismin hädän ja jär-jv.i-ti kun s^c!!'. <:ijait;ev,; suuri
kyykiren, kapitalismin, joka on su s • • niaanViljelyskonetehdas suljettiin ja
sa leukaansa rayöien. Toverit, ko-| tuhat sata ' työlä-stU a.'>-:.Uin' • x-r-.^.f^.M lako-sa olevien kaivostyö-rostan,
että täydellinen solidariteet- käisten armeijaan. Sodan aikana i;;;:t,in ja poliisien välillä Etell-Af-
Etelä"
7ia '^kolaisia
voima- ja taistelujärjcstön. Sit­ten
hän selosti, että K. K. ei suin
kaan hallitse P. T. I:tii, vaan ovat
kiinteässä vuorovaikutukse.ssa ja yh-teydes.
sä keakenään, jotta vallanku­mouksellinen
työväki niin poliitti­sessa
kuin taloudellisissakin järjes­töissä
voisi esiintyä yhtenäisenä rin­tamana
kaikis.sa taistcluii5S3a riistä­jiä
ja kapitalismia vastaan.
Puhe otettiin vastaan valtavin
suosionosotujcsin 'ja kerättiin koleh­ti
Venäjiin nälänhätäisille joka tuot­ti
156 dollaria.
o :—
N. Visti joutiiniit tapa­turman
uhriksi
.Johanne»burg. — Ensimmäinen
ti, täydellinen veljellisyys, että kes- raainittu tehdas oli sota*?.rvjt?olli- ^'kassa tapahtui maanantaina hel-kinäinen
sydämestä sydämeen johta­va'
side Saksan ja Ranskan proletaa­rien
välillä on niin luja ja katkea­maton
kuin milloinkaan ennen! lo­petan
korostamalla Saksan ja Rans­kan
proletariaatin yhteistä toimin­taa
sellaisena kuin se on ilmaistu
(meidänkin lehdessämme jnlkaistns-sa?)
julistuksessamme, ja vfittaa-malla
Venäjän neuvostotasavaltaan
ja Kommunistiseen fntcmationa-
On sanottu, leen! (Loppumattomia hyvänhuu-suuden
palveluksessa, valniistaen; . .r.^^u^ o? p-'ä^ jolloin poliisijoukko
murhavälineitä, kuten po.-nmeja ja - hyökkäsi kahden lakkolaisryhmän
mu'ta^kuul'äliittoiais:on!'^i;lr', mut-| vimppuun Boksburgissa, käyttäen
ta sodan loputtua muutettiin tehdas! vanaa-ti kapuloitaan ja mukiloiden
.•naanvijjelyskcn-^tehtaakv,', i<i'-'<;tta-. ;.j-tai{;n lakkolaisia pahanpäiväises-en
nyt niittenkii va?;^',iit'jk.^;n.i poliisit selittävät olleensa pako-
A^noastäan muuta:nia vr•••hi:! tul-1 tr'*nja ' r ä y 1 1 ä m ä ä n kapuloitaan
laan jättämääT t-'öh5n, 'c-Uen teh-; saadakseen kapinalliset raainarit ha-täväksi
jää koneiston
est m^nen miJhd-lFHelt-'
iii^^-lta. Rak''-''-'»tta' '.
?htaa.! tnl.e;n 3.<
000,000.
Petrel, Minn. — Nikolai Visti
joutui tapaturmai.i.-eii kuoleman uh-rik.
«i, oIl'.'S.=.aan rhtit^äsiä kaatamassa
puita naapurir?<a kan-ssa. Kaatuva
puu oli ponnahtanut sivuun ja sat­tunut
Vistiä leukaan sillä seuraukr
selJa, että kuolema öli seurauksena.
Ruumiin tarkastajan lausunnon mu­kaan
oli isku ollut niin ankara, että
se öli katkais-sut niskajänteen ja si­ten
aiheuttanet kuoleman.
Nikolai Visti on suomalaisten kes-l
kuudessa laajalti tunnettu, ollen
Työväen-opistolla oppilaana ja eit-temmin
opettajana noin widen vuo­den
aikana. ja, IndustrialistiMä väli­aikaisena
toimittajana. Viime aikdi-latoston
faantumaan ja järjestyksen palau-; , , „ , .
' - • V . ^ u . tumaan. Kummillikin%«ole1Ia on na käynyt ^^^^J^^T^;^^-
i --x^n v.,vvttuneita, sillä lakkolaiset pnoJfPf J ^ « t t . ! ! " " ! ' " " . ^ . ^S
. luutivat itseään hyökkääviä poliise. pikkuviljelyana. - Industna-ja
vastaan-
Lontoo. -— BoulognesKa pidetyssä
Englannin ja Ranskan pääministeri­en
heuvottt'Iu,s,sa, jo-ssa keskusteltiin
Genoan konferenssista, sovittiin et-til
kehotetaan Italian hallitusta »iir-tämään
Genoan konferenssi aletta­vaksi
huhtikuun 10 päivä sen sijaan
ettii Ecn olisi pitänyt alkaa maalisk.
8 p,
Ranskan ja Englannin piiiimini.ste-rieh
tiedotetaan päässeen yksiraieli-syyteen
konferenssin ohjelmasta.
, • -0-: /'..••••
Fielding heuvottele-massa
100 miljoonan
dollarin lainasta
Ottawa. — Canadan ha)lituk.'5en
rahaministeri Hon. W. S- Fielding
on matkustanut New'Yorkiin, jossa
tulee viipymään joitakin päiviä, ja
vaikkakaan hänen matkan.?a tarkoi­tusta
ei ole .sanottu, uskotaan hänen
olevan neuvotteluis.-a 100 miljoonan
dollarin suuruLsen valtiolainan hank­kimisesta.
•—o-—— •
Hotellin ravintolatar-joöijat
menneet lak­koon
Toronto. — Noin CO miespuolista
ravintolatarjoilijaa menivät Ikä­läisellä
King Edward hotellilla lak­koon
maanantaina. Hotellin ylei­nen
liikkeenhoitaja 0'Neill sanoo,
että miehet tulivat hänen luokgcn-ga
ja vaativat kaikkien nalstarioilt-joitten
eroittamista^ josta hän kui­tenkin
kieltäytyi, jonka johdosta
miehet menivät lakkoon. Mainit­tu
hotelli on Toronton suurin ja kai­kin
poolio ensUookkaibio botelli
Lontoo. —Viime lauantaina nau­lasivat
työnantajat metallitohtait-ten
seinämille työn sulkujulistuk-/
sen, jossa .Ilmoitetaan kaikki teh­taat
pantavan seisomaan maalisk. 11
päivästä alkaen kautta Ison Britan­nian;
Sulusta Johtuva asema on
epäilemättä sangen kriitillinen, var-sinkin:
kun se tulee juuri aikaan,
jolloin metalliteollisuus on osotta-nut
virkistymisen merkkejä,
Tjrönriistäjat tahtovat murskata
uniot.
Pitkäaikaiset riitaisuudet työn-riistäjäin
ja työläisten välillä ovat
kärjistymässä huippuunsa, metalli-paroonit
kun selittävät nyt, että ho
haliiavat täyden kontrollin tehtai­siinsa,
ilman minkäänlaista unioit­tcn
sekaantumista, erikoisesti halu­avat
riistäjät hävittää sopimuksen
Joka nykyisin on volmoasa, Jonka
mukaan ylityötä pyritään hävlttä-mään
mikäli mahdollista Ja rajoi­tetaan
SQ korkeintaan 30 tuntiin
kuukaudessa. •
Työnontajat selittävä, että heillä
yksin on oikeus tuUaanjco ylityötä
tekemään enemmän tai vähemmärt ;
kuin tämä sopimus edellyttää. Kun
taas uniot selittävät, että heillä täy­tyy
olla sanontavaltaa kuinka pal­jon
ylityötä työläisillä voidaan teet­tää,
.;
Tämä sopimuskohta el kuitenkaan
sisällä, taistelun yhdintö, joka käy
ilmi työnantajain yhdistyksen pu­heenjohtajan
Sir Allan Smithin
seuraavasta lausunnosta: «Kysees-ail-
ei olo vähehipUä kuin tuleeko tä- '
män teolliauuksicn olin! aoviettl-vaiko
yksityisoirilBtuksen Ja kont­rollin
perusteilla. Ja ovatko työn­antajat
oikeutettuja Johtamaan teh-däfllaitoksiaon?
Kysymys el rajoi­tu
ainoastaan motallitcollisuuteen,
vaan käsittää koko kansakunnan elä-män
tässä Ja muissa maim»
Työnantajat ovat taipuneet .neu­vottelemaan
unioittcn kanssa maa­lisk,
7 p., muttai katsoen siihen, ^et­tä
miclipitöet kummaltakin puolen
ovat tavattoman kärjistyneet, oi
neuvotteluista uskota olevan mitään
tuloksia,
^Englannin yhdistynyt kapitalisti-luokka
on siis tällä kertaa vallinnut
metalliteollisuuden, tehdäkseen uu­den
häikäilemättömän hyökkäyksen
koko Järjestynyttä työväenliikettä
vastaan. Missä määrin Englannin
työläiset kykenevät tätä vihollisensa
yhdistynyttä " hyökkäystä vastaan
puolustautumaan?,
• • _ _ o - — -,
Suomalainen kuollut
tapaturmaisesti
kipawa ratalinjalta saaniaimmo
niukkain tietojen perusteella on
Matti Mäki niminen suomalainen
siellä Joutunut tapaturmaisen kuo­leman
uhriksi. Henkilö, joka meille
asiasta kävi kertomassa sanoi onnet-tomuaden.
tapahtuneen siten, että
miehet olivat kalliota poraamassa
ja ,oli johonkin feikään jäänyt dyna­miittia,
joka sitten uudelleen porat-taissa
laukesi sillä seurauksella, efc.
ä edellämainittu Mäki menetti hen-
[(^nsä. Emme tiedä mitään Mäen
asuinpaikasta täälläi ihntta oli hän
antanut komppanialle osoitteekseen
Soo, Ont. Mäen pitäisi olla kotol-äin
.Säkkijärveltä,
• -~ -o—- • •
KAHDEKSAN MIEHEN VAIMO
.. LINNAAN.
Cleveland,—-Eräs 28 vuotiaa
JessieSeaman niminen nijinen, jo­ka
tunnusti plcyahsa naimisissa kah­deksan
miehen kans.sa,-ilman että
yhdestäkään olisi hakenut avioeroa»
tuomittiin täällä yhdestä seitsemään
vudteen vankeuteen.' Hyvin oU
eukko ehtinyt
Sacco-Yanzettin juttu.
uudeDeen vedottu
Dedham, Maas. ~ NicoJa Saccoft; .
ja B. Vanzotön juton vetoomui,
jossa vaaditaan heille nutta Iraa*
lustelua, on jätetty valtioa yHoI*
kendelle.
Vetoomus käsittää 394 suurU d*
m käsittävän Asiakirjan.