Vapaus, July 15, 1922

              2 Uumimm, tteinaL IS - Satnrday, July 1 5 . J?5r 8L
VAPAUS
JSa&ttdan eaoinalaisen työväestön Mnenkannattaja, ilmeA-jtoy
Sudboryssa, Oot., joka tiistai, torstai ja lauantai.
- H.PUEO. J,W.SLUP .
y«st»ava toimittaja. Toimitussihteen.
VAPAUS
(Liberty) ^ , „ v
The only organ o£ Finnish WorItere in Canada. Pal^
ished in Sudbury, Ont, every Taesday, Tfaursday and
Sutarday.
Advertising tates 40c per col. inch. Minimuna cnarge
for single inserttoo 75c. Dlscount on standing advertise»
ment. The Vapaus is the best advertising mediam among
fiie Finnish People in Canada.
Ilmotushinta kerran julaistuista ilmotuksista ,40c,
ualstatuumalta. Suurista ilmotuksista seka ilmotuksista,
joiden teistiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 50c. hsaa
jokaiselta muistovärsyltä; nimenBiuutosjlmotukset öoc
kerta, |1.00 kolmelfertaa; avioeroilmotukset 52.00 kerta,
83.00 flcaksikertaa; syntymäilmotukset $1.00 kerta; na-lutaantieto-
ja osoteilmotukset 50c, kerta, $1.00 kolme-kertaa.
— Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu-kana.
• —
TILAUSHINNAT: , ,
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
81.60 ja yksi kk. 75c. , , , m r » T .
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
83.00 ja kolme kk. $1.76. • „
Tilaukslay joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
yaltsi asiamiesten joill» on takaukset.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
Idrjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per­soonallisella
nimellä. .
J, V. KANNASTO. Liikkenhoitaja.
Vapauden konttoi^ ja toimitus on Liberty Building,
tome St., Puhelin 1038, Postiosote:
Box 69. Sudbury, Ont.
Eedstered at the Post Office Department, Ottawa, as
eecond class matter. '
I Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3, •
Canadan valtiovelkain kasvu
Canadan valtiovelat kasvavat hämmästyttävällä no­peudella.
Kuluneen kesäkuun ajalla kasvoi kansakun­nan
velkataakka ei vähemmällä kuin $6,794,136, Ke-fiäk.
30 päivä päättyneen vuoden ajalla 4eki velkain
kasvu tuon jättiläissumman $48,231,000 eli siis noin
neljä miljoonaa dollaria j(Aai8en kuukauden ajalla.
Laskettuna yhdeksälle miljoonalle asukkaalle, tulee
kansallisveiasta S288 päätä'kohti, niihin kuuluen keh-lölapset
ja ijäkkäät vanhuksetkin. Kun otetaan huomi­oon,
että työtätekevien kansalaisten lukumäärä on vähän
yli kaksi miljoonaa, lankee tästä kansallisveiasta jo­kaisen
heidän maksettavakseen Sl,198, ja tämän lisäksi
vielä mapkunnalHset ja kunnalliset velat. Tästä velasta
on maksettava korko puolivuosittain. Jo yksin koron­maksuun
on jokaisen työläisen palkasta menevä vähin­täin
$1-15 viikottain. Ja jos tämän velan pääomaa ai-jotaan
edes osakaan maksaa vuosittain takaisin, on
jokaisen työläisen palkasta vähennettävä sitä varten
vähintäin 65 dollaria viikolta.
Canadan kansallisvelka on kasvanut vuosittain seu­raavasti:
1914 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . $21,695,224,
j
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
• • • • • » 1
t • • « « • t ' 113,379,233
165,780,087
264,030,126
312,697,764
382,646,969
674,337,591
92,010,359
Kuten edelläoievasla taulukosta näkyy, on tämä
suunnaton velkain kasvu tapahtunut sotavuosina ja
vielä neljä vuotia sen jälkeen, kuitenkin vielä näiden
sodan jälkeisten vuosien velkain kasvu myönnetään
johtuneen sotamenoista^ kuten armeijan rauhankannal-
Ie si]qitt9rais,esta, sotilasten »eläkkeistä, sodan aikana
VaJusleluiöta ampumalarpelsla jne. •
Ja nämä huikeat miljoonat, mitkä tämänkin maan
porvaristo paasasi mailmansotaan, joita on ainoastaan
Europan maitten suunnaton kurjuus, hätä, hävitys ja
»taloutlellinen perikato seurauksena, koituvat nyt an-karaksi
taakaksi Canadan työtätekeville, jota taakkaa
Canadan pbrvaristb kehottaa nurkumatta kantamaan.
Porvariston häikäileniattömyyttä muuten kuvaa se, etta
he vieläkin noista veloista mainilessaian kehtaavat sa­noa
,nämä miljoonat uhratun «vapauden» hyväksi,
vaikka se ei «nään kykene peittämään kuinka suurta
kirousta, onnettomuutta, puutetta ja kuolemaa tuo
kauhea teurastus on tuottanut ja yhäkin sen iskemät
haavat tuottavat kaikille mailman kansakuntain raata-jajoukoille.
.\>,t,t,4i\>iii,-^.-<i^>-n'Uyi-^^
< Ja mitä tulee noiden velkojen koron ja pääoman
maksamiseen, jos jälkimäistä milloinkaan kyetään suo­rittamaan
(sillä ei siltä ainakaan näytä, koska Cana*
dankin kansallisvelka, kuten edelläolevasta taulukosta
näkyy, yhä vain kasvaa), niin tullaan niihin tarvitta
vat varat kynimään jo ennestään puhtaaksi nyljetyltä
työväenluokalta. Tämä näkyy selvästi «diaministeri
Fieldingin-^parlamentille esittämästä budjetista, jossa
elämän kaikida välttämättömyyksiä verotetaan huike­asti,
sitävastoin vapautetaan suuret teollisuudet koko­naan.
Samoin tunnustavat muutamat poryarilehdet avoi­mesti,
että rikkaat eivät maksa tuloveroja, vaan sen
sijaan palkkatyöläiset, joiden tuloveroerät kyetään saa­maan
viime shillingiä myöten selville isäntiensä kir­joista,
eivät millään muotoa kykene Iciertämääto tulo-
Verotusta.
Tijllä tavoin vallassaoleva porvaristo ei ainoastaan
polje työläisten elintasoa jatkuvilla palkkojen alen­nuksilla',
mutta sen lisäksi asettaa yhä huikeimraiksi
paisuvat'velkataakat työtätekevien harteille.
Tällainen asiantila on kuitenkin omiaan johtamaan
kapitalistista järjestelmää yhä lähemmäksi täydellistä
romahdusta kohti, jonne se kulkeekin jo hurjaa vauh­tia.
Jättiläistaistelu kuningas Hulfö
vastaan Amerikassa
Tukholmassa ilmesty\'assä toverilehdessä «Politi-kenissa
kirjoitetaan Amerikan hiilenkaivajain lakosta
seuraavaa;
Puolisen miljoonaa pohjois-amerikkalaista hiilen-kaivajaa
on jo kolmatta kuukautta ollut lakossa. Siitä
tiedetään Europassa varsin vähän. Amerikan kapita­lismin
edun mukaista, on että taisteju jää niin huomaa­mattomaksi
kuin suinkin mahdollista. Saapuneista
tiedoista päättäen tullenee taistelu jatkumaan vielä
monia kuukausia. Ja kesäkuun puoliväliin mennessä
oli lakkolaisten lukumäärä kohonnut jo 800,000,
Englantilaisen «Daily Telej^raphin» New Yorkin
kirjeenvaihtaja toteaa, etteivät kaivostyöläiset voi elää
ihmisarvoista elämää nykyisillä palkoilla. Amerikka­lainen
hiilenkaivaja ansaitsee nyt vuodessa keskimää­rin
1300 dollaria, samaan aikaan kun olemassaolomi-nimi
lasketaan 1,800 dollariksi. Silläkään 20% lisäyk­sellä,
jota kaivosmiehet nyt vaativat, ei vielä päästäisi
mainittuun minimiin- Näiden alhaisten palkkain edel­lytyksenä
on, että amerikkalaiset kaivoskuninkaat käyt­tävät
kaivoksissaan Europan kaikkein jälkeenjääneinpä
proletariaatin kerrosta, minkä huonosti palkatulla orja-aherruksella
he ansaitsevat sitä enemmän. Mutta tästä
johtuu, että hiilet käyvät yhä kalliimmiksi kuluttajille
ja että teollisuutta häiritsee nyljettyjen orjain alituises­ti
toistuvat kapinoinnit. Eipä edes parlamenttaarinen
tvökomissioni salaa, että amerikkalaisen hiiliteollisuu-den
uudelleen järjestely on yleisen edun kannalta pa­kottavan
tarpeen vaatima, .
Jo parin vuoden ajan ovat teollisuusherrat, talous­tieteilijät
ja virkamiehet kauppaministerin johdolla tut­kineet
asiaa. Jo vuonna 1920 on virallista tietä todet­tu,
että hiiliteollisuus on kaikkein huonoimmin toimiva
teollisuusala Amerikassa, Sen hallussa oleva kapitaa­li,
koneet ja työvoima kohoo 20% yli tarpeen. Täten
estää se noin 100,000 työläistä muusta tuottavasta työs­tä
ja voi taata työarmeijalleen vain ajoittaista työtä.
«Siitä pitkä inhimillisen kärsimyksen ketju ja korkeat
hiilikustannukset kaikille kuluttajille^, «Koko kansan
edun mukaista on», lausuu muudan virallisen tutkin-tokomissionin
jäsen kirjasessa, josta edellinenkin laina­us
on tehty, «että välttämättömiä hiiliteolHsuuden kus­tannuksia
vähennetään. Epäsäännöllisyys tuotannossa
on samaan aikaan aiheena inhimillisen työvoiman tuh­laukselle
ja yhteiskunnallisiin levottomuuksiin. Yhteis­kunta
ei voi välinpitämättömänä seurata, että vuosit­tain
tuhlataan 150—200 miljoonaa tonnia hiiltä ja 100-
000 ihmisen työvoima.» ,
Mutta porvariston luokkaedut eivät sallineet, että
virallinen tutkintokomissioni olisi vetänyt ainoan oike­an
johtopäätöksen: soiialideerauksen. Tuloksena täs­tä
onkin, että Kaksi vuotta edellämainittujen näkökan-tain
esittämisestä yhä seistään paikallaan. Ja jälleen
seisoo 800,000 hiilikaivosorjaa hiestyttäjiään vastassa,
jotka koettavat nujertaa heidät keinolla millä hyvänsä.
Mikään kauhuvalta ei hiilikuninkaita kammota. La­koni
ohtajia vastaan sovellutetaan luokkayhteiskunnan
luokkaoikeutta. Taistelualueilla parveilee laumottain
sotaväkeä ja valtio- ja yksityispoliiseja- Kaivostyö­läisten
liitto on jo konstateerannut joukottain tapauk­sia,
jolloin kaivoskuninkaiden palkatut hurtat ovat
asettaneet pommeja työväen parakkeihin häätääkseen
työläiset asunnoistaan. Eräässäkin tapauksessa tapet­tiin
täten kolme hiilenkaivajaa ja haavoitettiin useita.
Toisessa tapauksessa taas oli parakkien lähettyville
asetettu myrkkyhaasupommeja!
Lakon johtajat, Lewis etunenässä, ovat esittäneet
vaatimuksen hiiliteolHsuuden kansallistuttamisesta. Mut­ia
sellainen kavaltaja, kuin Lewis ei tietysti tarkoita mi­tään
muuta kuin että kaivokset asetettaisiin «demokraat­tisen
» parlamentin valvonnan alle. Ja samaan aikaan
kun hän julkaisee kansallistuttamisjulistuksensa ryh­tyy
hän jo neuvotteluihin hiilikuningaiden kanssa kai­kissa
Europan viime aikaisissa työtaisteluissa, jotka
kaikki täten on johdettu — kiskureille onnelliseen lop­puun!
Samalla kun nämä johtajat puhuvat hiilikaivos­ten
kansallistuttamisesta ainoana pelastavana keinona,
uskovat he tämän ratkaisun — Kansain liitolle ja Kan­sainväliselle
Työtoimistolle! Ja kaiken kukkuraksi sett*
räavat he kädet ristissä, kuinka englantilainen hiilika
pitäali rientää amerikkalaisen avuksi ja englantilaista
hiiltä hankkimalla auttaa amerikkalaisia pommikjsku-reta
iskemään maahan pälkkaorjansa. Mutta sittepä
eivä amsterdamilaiset ammattiyhdistyskavaltajat ja
Kansainvälisen Työtoimisto olisikaan omistavan kuo­kan
kuuliaisia käskyläisiä.
Työmiehen toimitus
Työmiehen johtokunta on valinnut toveri Eameli
Parraksen tilalle, joka siirtyi Toverin vastaavaksi, to­veri
Henry Kosken Työmiehen vastaavaksi toimitta­jaksi.
Samoin on johtokunta valinnut töveri Henry
Askelin Työmiehen toimitulcseen.
— United Farraers of Ontarion. sihteeri J. J. Mor­rison
on julaisstit suomenkielisen selostuksen järjestös*
tään, vedoten isen/käutta suomalaisten maanviljelijäin
kannatukseen. Suomalaiset maanviljelijät ovat kui­tenkin
jo huomattavan askeleen edellä Mr. Morrisonin
edustamasta liikkeestä, he nimittäin kuuluvat suurelta
osalla jäseninä Canadan Workefs puolueeseen. Kun
Mr. Morrison pääsee näin pitkälle, niin silloin siio-malaisDt
maanviljelijät ovat halukkaat yhteistoimin­taan
hänen edustamansa liikkeen kanssa.
— Yhdysvaltain kansa, tutustuttuaan neljän vuoden
ajan ent. presidentti Taftin hallitukseen, kieltäytyi uu­delleen
äänestämästä häntä presidentiksi. Mutta pre­sidentti
Harding nimitti hänet ylioikeuden tuomariksi.
Ylioikeuden päätuomarin vallalla kumosi Taft kansan
valitseman kongressin säätämän lapsityötä rajoittavan
lam perusluslakivastaiseksi. — Senaattori La Follette.
§MeD prvanen
epäjtnnalat
Suomen porvariston riinollisuus
on tuskin koskaan hersynyt herkem­pänä
kuin muutamia vuosia sitten
ylistellessään saksalaisia, kun öäraä
olivat tehneet selvän Suomen työvä­enluokasta.
Kaikki poryarisrunoili-jat
virittävät kanteleensa — ja ovat
jälkeenpäin tulleet asianmukaisesti
palkituiksi — sanomalehtimiesten
kynät rapisivat korkeimman haltioi­tuneina,
Erich viserteli Viipurissa
kuin hampaaton ämmä ja porvaris-neidotkin
antoivat runollisen innoi­tuksensa
vallassa veronsa voittajille.
Mutta tuskin aavistivat nämä suo­malaiset
valkosoinnuttelijat, että
heidän saksalaiset kunniavieraansa
itsekin olivat mainioita runoseppiä,
eivätkä polveutuneet Göthen jk
Schillerin runomaasta. Ulkomailla
kiertelee varsin kuvaavia näytteitä
heidän runoilijataidostaan, mikä
osoittaa^ ettei tavallinen arkiaherte-lu
murhaajan ja varkaan ammatti,
suinkaan ole kuolettanut heidän luo-misvaistojaan.
Eino Leinoille, Il­mari
Kianolle, Larin Kyöstille ja
Erichille ohjeeksi ja opastukseksi
sietää tähän lainata yksi heidän laa­timistaan
juhlarunoista, mikä korut­tomasti
heijastaa porvarisluokan
hengenlentoa ja mikä osoittaa, että
Suomen porvaristo ja sen runoilijat
ovat suurella maulla valinneet epä­jumalansa.
Kas tässä:
«Hän mi ampui Gareisin,
koiran syyhytautisen,
kunniaksi meille hän,
valkeus yön synkeän!
Kunhan ei vain vanhaksi
Rathenaukaan eläisi.
Kostoa me vaadimme,
Huraa, huraa kostolle! )
Kaikki kansa iloitkaa,
'kallo Wirthin halkeaa,
ihanaa, sun frallalei!
Wilhelm kauan poissa ei.
Jahka saapuu keisari,
nilkkuna Wirth ontuvi.
Tak tak tak! soi paukut näin
punaista ja mustaa päin!
Wirthihin vain iskekää,
että veri räiskähtää!'
Rathenauhin samaten,
' sikaan juutalaisehen !>
o
Ne sosiaaltvalla
' B ^ on»
Väittelytilaisuus Tukholmassa.
Tukholma 29/4.
Täkäläinen kommunistinen kun­nallisjärjestö
oli eilisillaksi järjes­tänyt
Kansantalon juhlasalissa väit­telytilaisuuden
sosialivallanikumpuk-sellisia
koskevan oikeusjutun joh­dosta.
Yleisö, jota oli saapunut sa­lin
täydeltä, edusti kaikkia työväen­liikkeen
eri suuntia: olipa venäläi­siä
vastayallankumöuksellisiakin saa­punut
tilaisuuteen runsaasti!
, Kommunistien puolesta selosti ky­symystä
toveri Linderoth, joka on
monta vuotta liikuskellut Venäjällä
sotavankien vaihtamisen järjeatäna,
ja siten erinomaisesti tutustunut
Neuvosto-Venäjän sisäiseen tilan­teeseen.
, Puhuja huomautti, että
länsimaisten työläisten keskuudessa
osin vieläkin havaittava kylmäkis-
KATSAUKSIA
Ollappa kaikilla samoniaiset oikeu­det.'
... .
Pari viikkoa takaperin sivistettiin
meitä canadalaisia ja tietysti niitten
joukossa myöskin Canadan suomalai­sia
tiedolla, että Jos hengenmies eli
niinkuin sita useammin sanotaan;,
kirkon palveloksössa oleva pappis-mies
erehtyy tekemään jotain sel­laista,
joka ei olisi tämän maan la­kien
mekään i>ikeiA sällillä, käten
nyt esimetkin vtoksi vain vaikka
Velipuolensa tntirhaamaan, nim jut­tua
ei tatvitSfe kaöiteHä, joä syyflr-syys
jutun jauhamisesta olisi lopul-li^
ha sfeurötiksena. Jo aikaisemmin­kin
me olemme oppineet tietämään,
että rikoiliset, jotka ovat jonikuh-vertan
paremmassa yhteiskunnalli­sessa
asemassa kuin tavalliset työ­läiset
ö^iävät varastaa, murhata ja
tehdä muutakin pahaa, ilman että
heille -ai^fä edes raipparängaistusta
annettaisiin, mutta sitä me emme
oikein voi käsittää, että kirkon pal­veluksessa
oleva pappi, "Jota aina
siihen' saakka kun hän viimeisen
saarnansa piti pidettiin yhteiskun­nan
yhtenä viisaimmista, viisannmis-ta"
siitä syystä, että hän kykenee
opettamaan kansan alempia kerrok­sia
uskonnon aVulla olemaan kuu­liaisia
isännilleen ja taipumaan vaik­ka
minkälaisiin kiristystoimenpitei-siin,
sitten yhtäkkiä julistetaan niin
hulluksi, että häntä ei voida edes
oil^euden edessä tekemästään rikok­sesta
tutkia ja tuomita. Tuollaisen
koisuus johtuu siitä, että ie ovat
täysin tietämättömiä Venäjän val­lankumouksen
kehityksestä ja osas­ta,
mitä mikin poliittinen ryhmä
on sen kuluessa näytellyt Tästä
tietämättömyydestä johtuu myös/
että Länsi-Europassa on saatu pai­sutetuksi
eräänlainen opinionirayrs-ky
Venäjän sosialivallankumouksel-lisia
koskevan oikeusjutun johdosta.
Heidän rikoksiaan arvostellessa
on tehtävä ero tsaarikauden ja val-lankumouskauden
sosialivallankumo-uksellisten
välillä. Monet porvarit
ja monarkistit pitävät sopivana tais­tella
so.-vallankumouksellisten. maa­perällä
vanhan järjestelmän pystyt­tämisen-
puolesta. Mutta itse puo­luekin
sellaisenaan selitti marras­kuun
vallankumouksen jälkeen tais­televansa
kaikin käytettävissä olevin
keinoin bolshevikkeja vastaan. Pu­huja
osoitti useilla, kiistämättömillä
asiakirjoilla vahvistetuilla esimer­keillä,
kuinka sosialivallankumouk-selliset
olivat astuneet punaisen ar­meijan
johtaville paikoille synnyt'
taakseen siinä epäjärjestystä, selit­täneet
avoimesti käyvänsä aseellis­ta
taistelua, ottaneet osaa Koltsha-kin
kapinaan jne.
Puhuja selosti sen jälkeen tunne­tun
sosialivallankumouksellisen, Va-siljevin
paljastuksia, joissa osoite­taan,
miten oli järjestetty terroris­tisia
ryhmiä, järjestetty ja suoritet­tu
attentaatteja, harjoitettu rosvo-uksia
yrp. Puhuja osoitti asiakir­jain
valossa, "että Uritski oli mur­hattu
s o s i a livallankumouksellisen
puolueen ke^uskomitean tieten ja
hyväksymisellä, että Leniniä vas­taan
oli tehty attentaatti samalla
tavoin ja että sosialivallankumouk-selliset
olivat suunnitelleet ja suo­rittaneet
kokonaisen jakson kaiken­laisia
tihutöitä ilman että puolue
oli ryhtynyt mihinkään toimenpitei­siin
rikollisia vastaan.
Bolshevikkien näitä rikollisia vas­taan
nostamat kanteet ovat länsi­maissa
nostattaneet stiuren hälinän.
Kun selitettiin,! että oikeudenkäynti
suoritettaisiin julkisesti ja syytetyt
saisivat hankkia itselleen puolustus­asianajajat,
ovat sosialivallankumo-ukselliset
johtajat huutaneet maail­man
korvat lukkoon, etteivät he
vaan bolshevikkien on istuttava syy­tettyjen
penkillä!
Länsi-Europan sosialidemokratit
ovat tässä asiassa yrittäneet yllyt­tää
yleisen mielipiteen bolshevikke­ja
vastaan. Hyväksyvätkö siis sosi-alidiemokratit
sosialivallankumouk-sellisten
sovelluttaman pienmurha-taktiikan?
Kuinkas he muuten pro-testeeraisivat
sen johdosta, että
murhaajat asetetaan oikeuden
eteen? Ruotsalaiset entiset työläi­set,
jotka nykyisinä ministereinä lä­hettävät
myötätuntoisuussähkösano-man
kuninkaalle, kun tätä kohtasi
onnettomuus matikallaan Nizzasta,
eivät saaneet päähänsälkään osoit­taa
mitään myötätuntoa, kun työ-väentasavallan
johtajaa, Ij,eniniä,
ammuttiin myiJtytetyllä kuulalla.
Ja jos filanne Venäjällä nyt on vai­kea,
niin eikö se osaltaan ole jou­tunut
länsimaisen työväestön omas­ta
kannasta?
Esittäjä palkittiin voimakkailla
hyvä-huudoilla. /
Tilaisuudessa esiintyi monia vas­taväittäjiä,
kuten esim. sos.-dem,
Lindström, joka lausui sellaisen;
mielettömyyden, ettei bolshevikeilla
ole mitään oikeutta ryhtyä vasta­toimenpiteisiin
spsialivallankumouk-sellisten
terrorin johdosta, ei niin
fillllMnilllHHilSMHIIIIIIIBIMIIÄinUISH
Canadan
dollarista
LÄHETYSKUSTANNUKSET:
= Postissa 15c kaikilta summilta. Sähkösanomalla |3.50 kaijsiita summ
5 Kysykää erikoiskursia suurille summille.
5 Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. Hill, 957 Broad
s view Ave.
I Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne.
s Tiedustelkaa hintoja y. m. - . ' .
E Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies. ^
mm • 1
' z I BOX 69, VAPA US, ^^^^^^^^ I
s Pilettiliike tehtävä J, V. Kannaston nimessä. j
5iiiiniiiiinifiii»iiinnii|iiii»!iiiiiiiii»iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiinni^
päätöksen montrealilainen oikeus­laitos
kuitenkin antoi pastori Ade*
lard Delormen jutussa, senjohdosta,
että tuo uskonnon apostoli viime
talven aikana nitisti velipuoleltansa
hengen joittenkin rahallisten himo­jensa
takia, kuten uskotaan.
Delorme oli pappi, yhteiskunnalli­sesti
tärkeä henldlö, joka on ollut
olemassa tien viitoittajana muille
ja siksi herran rikoksia ei ole sove­liasta
ryhtyä pöyhimään, sillä sen
poyhimteen ^u»a\iksena voisi tulla
näkyviin sellainen,saasta, joka saat­taisi
istuttaa jrksinkertaisiin-.ihmisiin
,uskoinattommtta kirkon oppeja vas*
taan. Ja siksi hertasta tehtiin haita.
Ihmiset siis, ne nimittäin, jotka otat
olleet itöStorhi Icirko^sa pitämiä pti'
heitä ja Äatnöja, katilertassa, ovat
kiiulleet heikkötnielisen :poheita, frai
voitaisiinko olettaa, että hänestä
olis tullut hullu vasta tekemänsä
rikoteöli jälkeen. No, olkoonpa nyt
mitteh tahansa, hän on kuitenikiJi
hullu, sillä jyrylautakunta niin sa­noi
ja kun se jotain sanoo, antaa
tuomari sen lausunnolle siunauk­sensa,
ja kun tuomari on antanut
siunauksensa uskoo kansakin, että
•pappi oli hullu.
Mutta hullujakin tuomitaan. Niin­pä
tuomari katsoi parhaaksi pap­piin
nähdenkin tuomion julistami­sen
ja hän kapitalististen lakien
käsittelijänä sanoi, että pappi on
vietävä hullujenhuoneeseen. Siellä
hän tietysti pian paranee, kuten
kaikki muutkin korkeammassa yh­teiskunnallisessa
.asemassa olevat ri-kokselliset
ja hänet lasketaan täysin
vapaana ja viisaana uudelleen muit­ten
ihmisten joukkoon, ehkä uudel-kauan
kuin «pysytään kiinni demo-kratiassa^.
(Ikäänkuin ei nykyai­kaiselle
demokratialle juuri olisi
luonteienomaista, ettei se karta käyt­tää
mitä keinoja tahansa nujertaes-saan
ja suorastaan tuhotessaan sen
valheolemuksesta selville päässeitä
ryhmiä, olivatpa nämä sitten nous­seet
sitä vastaan taikka eivät)
Suomessakin tunnettu veijari,
kapteeni Cion, esiintyi niinikään,
löi rintoihinsa ja_ selitti olevansa
äosialivallankumouksellisen puolueen
jäsen, mutta että he eivät taistele
ase kädessä! Ja antaakseen esiin­tymiselleen
mahdollisimman nauret­tavan
leiman lisäsi hän, että «sor­retut
talonpojat» olivat pyytäneet
heikäläisten apua, ja niin - käyttivät
he Koltshakkia välikappaleenaan (he
sosialivallankumoukselliset, ieikä Rolt-shak
heitä!) Mutta sitten käänsi­vät
he aseensa (joita he ei Ikäytä!)
Koltshakkia vastaan!
, Cionin puhe oli oiva näyW rap
peutuneen puolueen s e k a p ä i s y v d e st
ja julkeudesta, joka ei suinkaan oi
omiaan valkaisemaan t ä t ä musta
raurhasakkia työväestön silm;=ja.
Muudan puhuja huomautti tj
män jälkeen Lindströmille, joka o
väittänyt muidenkin kuin sosiali
demokratien olevan l ä n s i m a i s e n op
nioniliikkeen takana, että tämä o
puhunut totta sikäli kuin hän ra:
koitti näillä muilla kaikkien maide
porvaristoa.
Mutta muuten pysyi v ä i t t e l y mui
tamia poikkeuksia lukuunottamatt
asiallisuuden rajoissa, eivätkä va
taväittäjät voineet millään tavoi
osoittaa, että neuvostohallitus hai
joittaisi kosto-oikeutta asettaessaa
julkisen oikeuden eteen karkeint
laatua olevia murhamiehiä ja p.-
hantekijöitä, joita kaiken lisäksi ,
edes; odota rikoksiaan vastaavj
rangaistukset.
m maista
Työväen yhteistoiminta
saksalaista taantu­musta
vastaan
Julistuksessaan, jonka Saksan
kommunistipuolue on o s o i t tanut
maansa sosialistipuolueille ja työläi­sille,
ja jossa viitataan taantumuksen
yhä röyhkeämpään avoimeen esiin­tymiseen,
sotilasparaatien ym, muo-dossajl
alati toistuviin attentaattei-hin
ja murhatekoihin, sekä sen
kanssa yhtärinnan suoritettavaan
työnantajiston yleis hyökkäykseen
proletariaattia vastaan, 'lausutaan
mm,:
Ellei tahdotaj että taantumus kas­vaa
yli proletariaatin päiden, Ön
työväenluokan mitä pikemmin ja ri-peimmin
ryhdyttävä puolustustais­teluun.
Kommunistinen Puolue pi­tää
kaikkien työväenjärjestöjen eh­dottomana
velvollisuutena myötä­vaikuttamisen
työväestön suljetun
puolustusrihtaman muodostamisessa.
Työväestö ei voi asettaa pienintä­kään
..toivetta nykyiseen hallitukseen
ja sen viranomaisiin, joka hallitus
ei ainoastaan tähän asti on ollut
täysin voimaton taantumuksellisten
'leen pelastamaan kadotukseen me­nossa
olevia sieluja taivaaseen.) ;
Delorme määrättiin siisi hUujen-huoheeseen,
mutta minkälainen on
tuo hullujen huone. Se on. nähkääs
sellainen, että siellä yoi^an paran­taa
kallisarvoisten viinien ja' muit­ten
jalojen juomain avulla, mutta
sen asukkaitten — Delormen tapais­ten
luonnollisesti—on oltava siksiva
roissaan, että voivat itse ylläpitää
viini ja muita väkijuomia sisältä­vää
kellariaan. Delormella kuuluu-
Itän 0'levan tuota kultaa, maallista
omaisuutta^ Vaikea pyhässä kirjassa
sanotaan, että «älkäät kootko it-'
sellenne aarteita maanpäällä, jossa
koi ja ruoste raiskaa j.n,e.>, ja sik­si
hänen olonsa tuossa hyvinvarus-tetdn
viinikellarin sisältävässä hul­lujen
huoneessa ei tulekaan olemaan
tukalaa, varsinkaan jos muistaa py­syä
alituisessa humalassa, jolloin on
aina hyvä' tflla. Kaikki rtioat mu-käVtiudet
herralle sallitaan, niin sa­novat
ainakin porarit ja kun por­varit
kerran niin sanovat omissa
äänenkannattajissaan, niin, onhan se
uskottavaa^ -^mme siis koitakaan
panna tuota asiaa kampoihin, sillä
onhan se niin luonnollista ja joh­donmukaista,
että omistaan huolta
pidetään.
- Mutta meille köyhille piruille,
meille- mätkäistään jokaisesta ri­koksesta
kaikkein korkein lain sal­lima
tuomio, vieläpä usen saamme
tuomioita sellaisistakin syistä, joita
ei voitaisi ihmisyysjärjellä tutkitta­essa
syyksi sanoakaan. Ja viinikel­larit
eivät ole meidän läheisyydes­sämme,
ei vielä sittenkään vaikka
olisunme joutuneet sattumalta tuo-riehuntaan
nähden vaan vieläpä
ole tehnyt pienintäkään koetta se
hillitsemiseksi. Täinä ei olekas
mikään ihme, sillä hallinnassa, o
keuslaitoksissa, poliisi- ja maanpm
lustuslaitoksissa kun vallitsevat k
ten ennenkin taantumukselliset u
seerit ja virkailijat. Porvarillint
taantumus on asemista, jotka Sä
san proletariaatti marraskuun va
lankumoiiksessa saavutti, valio itt
nut itselleen yhden toisensa jälkee
Silloin niin vaisuksi käynyt työnä
tajisto esiintyy jälleen julkeasti ,
raa'asti herrana-talossaan-näköka
nallä. Ja paha merkki on, että taa
tumukselliset ainekseD; jotka ma
raskuun vallankumouksessa, Kapp
keikauksen jälkeen, ja työväesti
"Erzbergerin murhan johdosta t(
meenpantujen suljettujen mielen
soitusten aikana vetäytyivät rau
koina lymykuoppiinsa, suorittav
nyt kaikessa julkisuudessa koemol
lisointejaan.
Kaikki lupaukset, jotka kapp
keikauksen ja Erzbergerin murhi
jälkeen annettiin hallituksen, soi
alidemokratisten niinisterien ja s
sialidemokratisen puoluejohdon
ammatillisen johdon taholta, cv
mituksi hullujenhuoneeseen. Ni
jotta ollappa tässä kaikilla samanli
set oikeudet rikoksien tekoon
viinikellareihin.
Se Industrialistio Neuvosto-Venäj
parjausosasto.
Industrialisti, tuo Canadani
iw:läisten syndikalistien taik
jos oikeanlmin sanoisimme — rä
jääjäin — Canadan työväenlii
keestä ja maassa tapahtuvista a
oista kerran vuodessa kertova le
tipäharien on saanut kellarimesi
rin, joka kellafikerrosjutulleen <Si
tä ja: Täältä» olisi löytänyt so]
vammankin nimen, joka sitäpai
olisi ollut asiallisestikin oikeam;
Niin, tuo Industrialistin kellariki
roksen asukas, jos nyt häntä no
kunnioituksen vuoksi i sanoisinu
«mestariksi», vaikkakaan juttiin
eivät tuota titteliä kirjoittajalle
takaisi,' on juttujensa pohjaksi
perustaksi ottanut Neuvosto-Vei
jän ja kommunistisen liikkeen mi
hävittomitomän ja samalla asiati
mimman parjaamisen. Miksi s
jutustelija ei ole kiinnittänyt hi)
miotaan jutuilleen tarkotustaan V
taavan otsikon hankkimiseen, si
eipä todellakaan olisi voinut ku
telia asiallisempaa otsikkoa tuo
parjaussarjalle kun on Neuvosto-^
näjän parjausosasto. Jos
larimestarin «vallankumouksellisn
sisältyy pahimpain vastavallank
moukselfisten vieläkin harjoitta'
vahingollinen propaganda, nim ni
si herran nimessä et sitä te? n«
voamme otsikon alaisena, sillä "6
ainoastaan se. on juttujesi niaei
kaikkein asiallisin..