Vapaus, September 12, 1922

              4^1
h.
•m
Bill! 2
VAPAUS sekä vanhain veteraanien että nousevan nuoren prole­taarisen
kaartin 35-vuotispäivänä eaamiin onnittelui-tyy
Sudburyssa, Ont," joka lauantai, j },;„ omftn veljellisen, vallankumouksellisen lenehdyk'
' il Canadan suomalaisen työväestön äänenliannattaja, ilmeS'
' ^ tvv Sudbun'ssa. OnL. ioka tiistai, torstai ja lauantai.
H. PUEO,
Vastaava toimittaja-
VAPAUS
(Liberty)
The only organ of Finnish WorkerB in Canada. Pob-sensa.
Tiistaiiia, syyskuun 12 p. — Tuesday, Sep. 12.
Workrs piob ja yhteien ritaii.
Marx |a kaunokirjallisuus
i&ed^in Sndbury, Ont.. every Taesday. T^ursday and-^. ^ ^ j ^ ^ ^ ^ ; , , , ^ ^ ^^^^^y- t^,^^^, |^ yhteiskunta-
"I- . . ^ • ') tieteilijä, vaan hän tunsi mvös sen laajan ihmisheneen
Advertising rates 40c per col. inch. Mimmuro cnarge f . i t
for sin^e iiisertlon 75c. Discount on standing advertise»
ment. The VapauB is the best advertising medium among
the Finnish People in Canada.
nmotushinta kerran julaistuista ilmotuksista 40c.
' ^alstatuumalta. Saurista ibnotaksista sekä ilmotaksista,
joiden te3cstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 50c. lisää
jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuiitosilmotukset 50c.
kerta, $1.00 iolmekertaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta,
$3 00 kaksikertaa; syntymäilmottikset $1.00 kerta; ha-lutaantieto-
ja osoteilmotulset 50c. kerta, $1.00 kolme-kertaa.
— Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu­kana,
, .
Tieteellisen • sosialismin suuri oppi-isa Karl Marx
ka eri teollisuuskeskuksissa marxi­laisuuden
kasvatusryhminä työs-
, . . ^ , 1. . 1,. I I . - X T " _ 1 kentelivät, omaamatta kiinteää jär-alan,
^ jota sanotaan kaunok.rjaHisuudeks,. -Niimpa | j-^^töllistä yhtenäisyyttä ja tiivis-
' " " tettyä toimintaa marxilaisuuden
Worker3 puolue syntyi vuosikau-. pyyhkäisee työläispetturit ja lujit-sien
jTityksien tuloksena vallanku- j taa proletariaatin taloudellista rin-mouksellisten
ainesten taholta, jot- j tamaa.
Tällä alalla edistymisestä merki­tys
on ymmärrettävä. Canadan ja
yleensä tämän mantereen vaikutus-
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2,25, kolme kk.
11.50 ja yksi kk, 75c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
IJ.OO ja kolme kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, el tulla lähettämään,
ipaitsi asiatqiesten joillp on takagkagt.
•Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
Krjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-
Boonalli^eila'nimePä.
J. V. KANNASTO. Liikkenhoitaja.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lome St., Puhelin 1038, Postiosote:
Boi g9. Stidbury, Ont.
Bejristered at the Post Office Department, Ottawa, as
eecond class matter.
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain'
lehteen torstaina kello 3, .
Norjalainen toveripuolue 35-vuotias
Heinäkuun 21 oli kulunut tasan 35 vuotia norja­laisen
toveripuolueen perustamisesta. Tämä tapahtui
ArendaHssa heinäkuun 21-22 päivinä vuonna 1887 pi­detyssä
; kokouksessa, niissä oli edustettuna parikym­mentä
ammatti- ja työväenyhdistystä, ja missä muo­dostettiin
«Norjan Työväenpuolue».
Norjan työväenliike oli aluksi maatyöläis- ja torp­pariliikettä
— sillä oli puolueen peruslamisaikoina
jo 50 vuoden kehityskausi takanaan. Ja tällä aikaa
oli kehitys kulkenut hiljaa ja asteettaisesti eteenpäin,
Marcus-'Thrane oli edelläkävijämies, Norjan ensim­mäisen
'/alaluokan nousun johtaja ja marttyyri. Ja
erittäin .silmäänpistävässä ympäristössä '— työväen-
,yhdistykJ!et olivat korkeiden virkamiesten huollossa ja
ohjelmansa mukaan piti työläisten jumalanpelon ja
hyväin tapain, ahkerufiden ja järjestyksen kautta teh-itsensä
kunnioitetuiksi — alkoi 60—70 luvulla te­ollisuuden
murroskautena koliota yhä voimakkaampia
ääniä työläisten ryhmittyinisen puolesta vaatimusten
' taa, jotka todella auttaisivat Jbe^tä eteenpäin. Suori­teltiin
ensimmäiset lakkokcAeet, tyytymättömyys leve­ni
yhä suurempiin nuoren teollisuusproletariaatin ryl|-
miin, perustettiin ammattiyhdistyksiä ja Kristianissa
oltiin 1884 päästy niin pitkälle, että nämä ammatti­yhdistykset
muodostivat yhteisjärjestön. Ja puolueeni
nykyinen vanha veteraani, Christian Holterman Knud-jEen,
alkoi samana vuonna sanomattomissa vastoin-:
jcäymjsissä ja koettelemuksissa julkaista Vort Arbeide-lehteä,
mikö oli puolueen nykyisen äänenkannattajaan
edelläkävijä. Vuosikauslfl oli käymässä ;;r,{;a;a kamp-
TäJia lijbeimalisten taikka poliittisesti puoluee^^Offialn
tyo)^6li>h4istyiiten ja uusien järjestöjen kesken, jol^
uwi vCn tuli yllä selvemmin sosiaiidemokratiseksi.
- 1887 päästiin sitten Arendalin kokoukseen ja puo­lueen
muodostumiseen. Aluksi mentiin Väifsin väiöen
|teenpäin, ohjelinä ei ollut lähes tulkoonkaan sösiällä-tineri,
mutta rikottiin kuitenkin lopullisesti välit «va-i^
iftifllslon», liberaalien kanssa, jotka tähän asti oli-
Vat pitäneet työläisiä johdossaan, ja puolueen jäsenet
«elvoilettiin äänestämään vain niitä ehdokkaita, jotka
tahtoivat toteuttaa puolueen ohjelman.
Puolue harrasti erityisesti, ammattiyhdistysten pe­rustamista
aina vuoteen 1899, jolloin muodostettiin
ammatillinen maajärjestÖ, joka otti ammatillisen liik­keen
johdon käsiinsä. Ja puolueen kongresseissa 90
luvulla pohdittiin yhtä paljon ammatillisia kuin po
liitlisiakin kysymyksiä.
Tämän kirjoituksen puitteissa ei käy lähemmin ku­vaaminen
puolueen kehitystä kuluneiden 35 vuoden
aikana. Korostettakoon tässä vain puolueen suhteel
lisen rauhallista ja tasaista kehitystä sosialidemokra­tiasta
sosialismiin ja sosialismista kommunismiin. On
aika ajottain tietysti käyty ankaria kahakoita, joiss^
milloin mikin puolueen johtaja on ollut keskeisimpänä
tÄijänä, mutta suurin piirtein ovat puolueen syvät
rivit yhtäkaikki aina sanelleet päätökset, määritelleet
periaatteet, sanoneet määräävän sanansa taktiikasta,
Norjan työväenliikkeessä ei ole koskaan kehittynyt sei
laista johtajavaltaa kuin mitä on laita esim. vanhoissa
Ruotsin ja Tanskan sosialideraokratisissa. puolueissa.
Ja tästä syystä on Norjan toveripuolue aivan toisella
tapaa kuin nämä voinut pysyä «aikansa tasalla». Se
liittyi sodan aikana Zimnierwald-liikkeeseen, se ihaili
ja kunnioitti vallankumouksellista Venäjää ja otti lor
puksi vuonna 1919 täyden askeleen vasemmalle ja
\ liittyi Kolmanteen Internationaleen. Tämä liittymi­nen
aiheutti tosin pienet oikeistososialistisen opposi-tionipuolueen
perustamisen, multa ei tällä kuitenkaan
ol^, mitään todellista merkitystä työläisten keskuudes­sa.
Norjan Työväenpuolue edoslaa edelleenkin sekä
organisaloorisesti että poliittisesti Norjan koko tie­toista
ja sosialistisesti ajattelevaa työväestöä. Puolue
voi fyytyväisyydellä luoda katseensa' menneisiin 35
ankaran taistelen vuoteen, mutta voi myös luottamuk­sella
silmätä tulevaisuutta Ja sen taisteluja kohti val­lankumouksellisen
työväenliikkeen ja kommunismin
puolesta.
Suomalainen luokkatietoinen työväestö liittää nor­jalaisen
toveripuolueen, sen johdon ja sen jäsenien,
saksalainen, hänkin jo edesmennyt puoluetoveri. Marx­in
elämäkerran kirjoittaja Franz Mehring kirjoittaa­kin
hänen kaunokirjallisista harrastuksistaan seuraa­vaa:
Henkisen viivoituksen ja virkistyksen löysi Marx
kaunokirjallisuudesta. Se on ollut hänelle koko elin­ajan
tehokas lohduttaja. Ja tällä alalla omasi hän
mitä laajimmat tiedot, vaikka hän ei koskaan tahtonut
niillä parameilla. Hänen teoksensa eivät suuresti
kaan ilmaise tätä seikkaa, yhtä ainoata poikkeusta lu
kuunottamatta, nim. Vogtia vastaan suunnattua kiista
kirjoitusta, jossa hän käyttää taiteellisiin tarkoituksiin
sa koko europalaiscsta kirjallisuudesta lainattuja si
taalteja. Samoinkuin hänen tieteellinen päätöksensä
kuvastaa kokonaista aikakautta, niin olivat hänen kir­jallisia
lemmikkejään suuret maailmanrunoilijat, joi
den luomi.sta voidaan sanoa samaa: Aiskylos, Mome-ros,
Dante, Shakespeare, Cervantes ja Goethe, La
farque kertoo ,että Marx aina kerran vuodessa luki
Aiskylosta alkuperäisessä kieliasussaan. Vanhoille
kreikkalaisillensa pysyi hän aina uskollisena ja ne
kurjat rihkamakauppiassielut, jotka työläisiltä tah
toisivat turmella antiikin kultuurln ,olisi hän ajanut
temppelistä ruoska kädessä.
Saksalaisen kirjallisuuden hän tunsi aina keski
aikaan saakka. «Uudenaikaisten» JQukossa oli Goeth­en
ohella varsinkin Heine häntä lähellä; Schiller
näyttää olevan saatettu hänelle nuoruusaikanansa vas­tenmieliseksi,
aikana, jolloin saksalainen poroporvari
päihtyi runoilijan enemmän tai vähemmän väärinkä-sitetystä
«idealismista», jota Marx tahtoi pitää vain
taiteen ja ylenpalttisen kurjuuden yaihteluna. Sanot­tuaan
lopulliset jäähyväiset Saksalle ,ei Marx ole
pitänyt suurempaa huolta Saksan kirjallisuudesta;
niitä harvojakaan, jotka kai olisivat olleet hänen huo­mionsa
arvoisia, kuten Hebbel ja Schopenhauer, ei
hän mainitse koskaan; Richard Wagnerin Saksan ju­malaistarujen
pahoinpitely ansaitsee tilapäisesti terä­vän
iskun.
Rariskalaisiata arvostaa hän hyvin korkealle Dide-rol'in;,
«Raraeun Veljenpoikao» hän sanoi ainoaksi
mestariteokseksi; Tämä mieltymys ulottuu Ranskan
80-luvun valistliskirjallisuuteen,- josta' Engels on ker-rW
laiisuntif, efe siinä on ranskalainen heriki saavut­tanut
muodon ja sisällön puolesta korkeimman huip­punsa
ja että se sisältöön nähden —r jos otetaan huo­mioon
tieteen silloinen asema —=• on vielä nytkin ta­vattoman
korkealla ja muodon puolesta ei sitä saa­vuteta
enää koskaan. Sen mukaisesti ei Marx pitänyt
Ranskan romarifikoista; varsinkin Chateaubriahd ja
hänen yäärä syvällisyytensä, häileil bysantilainen liioit­telunsa
ja' kirjavanvärinen tunnekeimailunsa, sanalla
sanoen hänen tavaton valheSekasotkunsa, oli tänelle
vasltfrimielineh alusta alkaen. Varsinkin oli hän ihas-tuiiut
^Balzacin Comedie humaine-leokseen, joka niin­ikään
vangitsee runouden peiliin kokonaisen aikakau­den;
lopetettuaan suurteoksensa aikoi hän kirjoittaa
gjitä. multa tämä suunnitelma, kuten niin monet mmi'
lein, jäi toieutumatta. '' ' * - ' ^ ' ^ ^ ; '
Sitten kun Mars; oli piiemmäksi ajaksi siirtynyt
LontbÖRV^H, tuli hänen kirjallisissa taipumuksissaan
englantilaina kirjallisuus etualalle ja siinä kohosi
muita korkeammalle Shakespearen mahtava hahmo,
joka koko perheen keskuudessa saavutti todellisen pal­vonnan.
Ikävä kyllä, ei Marx ole koskaan lausunut
ajatuksiaan Shakespearen suhteesta aikansa kphtalo-kysymyksiin.
^ Sitävastoin hän lausui Byronista ja
Shelleystä, että kuka rakastaa ja ymmärtää näitä ru­noilijoita,
sen täytyy pitää onnena sitä seikkaa, että
Byron kuoli kolmenkymmenkuuden vuoden van­hana,
sillä jos hän olisi elänyt kauemmin, olisi hänes­tä
tullut taantumuksellinen porvari, sensijaan täytyy
valittaa, eitä Shelley kuoli jo .kahdenkymmenenyhdek-sän
vanhana; hän oli ollut läpeensä vallankumouksel­linen
ja aina. olisi kuulunut sosialismin etujoukkoon.
Englantilaisista 18:nnen vuosisadan romaaneista piti
Marx suuresti, varsiqkin Fieldingin Tom Jonesista,
joka lajissaan on maailman- ja ajankuvaus, mutta
myös Walter Scottin eräitä romaaneja hän piti la­jissaan
malliteoksina.
Kirjallisissa arvosteluissansa oli Marx.vapaa kai­kesta
poliittisesta ja yhteiskunnallisesta ennakkoluuloi-suudesla,
kuten jo hänen mieltymyksensä Shakespeareen
ja Walter Scottiin osoittaa, mutia yhtävähän hän suosi
tuota «puhdasta estetiikkaa», joka liiankin mielellään
yhdistyy poliittiseen välinpitämättömyyteen tai ' ker­rassaan
orjamielisyyleen. Tässäkin oli hän miesten
käytännöllisesti toteuttamiseen. So-sialistipuolue
oH jatkuvasti unhoit­tanut
tämän käytännöllisen' puolen
ja vajonnut dogmaattiseen saivar­teluun,
huolimatta siitä että val­lankumoukselliset
ja kansainvälinen
vallankumoaksellinen liike kutsui
toimintaan ja viitoitti tien taiste­lulle,
Toiraivain ainesten keskittä­minen
kävi välttämättömyydeksi vi­hollisen
hyökkäyksen torjumiseksi
kootakseen joukot. Täten kohosi
Workers Party, yhdisti eri ryhmät
ja järjestöt vallankumoukselliseksi
toiminnan puolueeksi. Tämä alku­aste
on puolueemme lujittanut yli
maan vaikuttavaksi keskittymäksi
suurten joukkojen voittamiseksi
vallankumoukselle. On tosi, ettei
Workers Party ole vielä määrää­vä
tekijä miljoonien" työläisten elä­mässä,
mutta sen vaikutus kasvaa
jatkuvasti. Kaivostyöläisten uniois-sa,
idässä ja lännellä, neulomatyö-l
ä i s t e n , u n i o i s s a ja monis-s
a s u,uV i s s a työväe nkes
kusneuvostoissa y,ra, on Workers
Partyn jäseniä ja yhä painavam­maksi
käy heidän äänensä niiden
sisällä ja voittaen jäsenistön luot­tamuksen
puolelleen.
Yhteinen rintama.
Jo.
""«"«"""«m"Iiitii»siy,
LÄHETYSKUSTANNUKSET:
kaatteihin, trusteihin, kaupparyh- | . To^ntossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T, Hi]!, 957 g
mittymiin y.in. FinansSipääoraan E . ' '• ' roa
keskitetty ylivalta hallitsee työpä- 5 Kä^ t ^ ä ^ J ' ' ^ ^ ? " " . ? »yat Suomessa maksetut v a = t a a ^ . ' - .n . ^ , j . , , T 1 4. = meroon 1378 asti viimeiset n stä elok 19 T, :lle n jat, kodm, koulun, kirkot ja sano- = \'"^- P-malehdistön
y,m. Seisoakseen tätä 2^
Vastassa, tulee työläisillä olla hy-1 Pilettejä Suomeeu ja Suomesta fän
vin järjestetyt ja voimakkaat t&is- 5 rr- j . w 11 * • '•«nnc
telun uniot. Tämä taloudellisten = l^^^ ^f'"'\ ,
järjestöjen voimistuttaminen on E Suurimpien valtamenlmjojen' valtuutettu asian^ies.
VAPAUS,
SUDBURY ov
PUettiliike-tehtävä J. V. Kanna,ton nimessä, '
välttämätöntä y suurten joukkojen
vallankumouksellistuttamisessa ja
Wprker3 Party keskittäytyy voima­peräisesti
tässä työssä.
työväen yhteisen rintaman vält­tämättömyyden
on Workers Party
vetänyt Canadan työläisten vojmi-en
kokoamiseksi taistelukuntoiseen
toiminnan rintamaan yhteistä vihol-ista
vastaan. Workers Party on
asettantfT kaikkensa palvelemaan
yhteisen rintaman, asiaa. Canadassa
ei yhteisen rintaman taktiikka juu­ri
nyt voi kohottaa etutilalle suun­nattomia
joukkptaisteluja tähdäten
avoimeen kamppailuun • kapitalisti­sen
valtion voimien kanssa. Työvä­enluokka
kokonaisuudessaan ei ole
ietoinen siitä että sen edut ovat
sovittamattomasti ristiriidassa kapi­talistien
etujen kanssa. Mutta he
ovat tietqisia työolo-, palkka- ym.
välillisistä kysymyksistä, joiden rat­kaisusta
riippuu heidän elämänsä.
Näistä kysymyksistä 'muodostuu
pohja yhteiselle rintamalle ja toi"-
minnalle. Näiden taistelujen kaut-'
ta ainoastaan oppivat suuret työ­väen
joukot käsittämään taistelun­sa
poliittisen luonteen jä saavat
uokkavarmuuden. Näissä taisteluis-täytyy
johtoasemissa olevain
työläispetturien paljastautua todel-isessa
karvassaan-, tullen potkituk­si
-kapitalistien apureina, ja täten
avautuu vallankumouksellisille so­sialisteille
mah^oll^uus luokkatais­telun
johtoon, ;
Poliittisella alalla.
Poliittisesti on Canadan, työväes­tö
vieläkin takapajuisenipaa ja voi-mattomapaa.
Samaan aikaan kun
vihollisen voimat esiintyvät mitu
voimakkaimpina ja taanturaukselli-simpana,
suuret työväen joukot ol­len
..vielä vailla alkeellisimpaakin
tietoisuutta luokkaeduistaan ja
luokkataistelun pyrkimyksistä. Kau­niisti
kudottu «hyvä miesj-politiikka
johtaa^työläismassoja epätoivoon ja
kurjistumiseen saakka. Niin pitkälle
kuin itsenäistä poliittista toimintaa
ilmenee reformistisella pohjalla In­dependent
Labor Partyn, Labor
Partyn y,m. ryhmittymien kautta
on se osoittautunut olevan unionis­tisessa
liikkeessä johtavien persoo­nallisuuksien
yritystä yksilöetujen
(vaaliuurnan kautta) voittamiseksi,
enemmän kuin työväen suurten
joukkojen keskittämistä itsenäises­sä
luokka ymmärcyksessä, todelli­seen
poliittiseen taisteluun. He ovat
jatkuvasti käytännössä työntyneet
kompromissiin kapitalististen ryh-mieri
kanssa, sivuuttaen työväen
tinkimättömät "«aatimukseti
E BOX 69,
gaMiimiiiiiiiiMiiniiiiiiiiiiiiiHiiiiiiiiiimiiiiiiimiiiiiiiiiiiiiiiiH,,!,,,,^^
nen ei ollut ainoastaan työväen
vallankumouksellisten ryhmien yh-tfistäminen,
mutta esiintoi se marxi­laisten
teoriain kokoomuksen val­lankumouksellisena
käytännöllisyy­tenä.
• Edelleen meille selviää, että
sen suuri pyrkimys velvoittaa re4
hellisen vapaustaistelijan tuomitse­maan
yksilöllisyyden ja työskente­lemään
vilpittömyydellä sen edistä­miseksi.
..
A. T. Hill.
Tietoja Nemsto-lar-
Kalastajain Karjalaan
saapuminen
sa
mies, itsenäinen j ^ alkuperäinen nero, joka ei anna
verrata itseään mihinkään kaavaan. Marx oli suuri
rom^anilukija kuten Darwin ja Bismarck, Varsinkin
piti hän seikkailu- ja humoristisista kertomuksista:
silloin hän jätti suuren Cervantesin, Balzacin ja Fiel­dingin
ja turvautui Paul de Kockiin ja Dumas van­hempaan,
jonka omalla tunnolla oli Monte Christon
kreivi.
tietoinen ja icäytännöllinen vai-lankumoustaistelija
käsittää nämä
seikat. Hän ja puolueensa tekee
kaikkensa ohjatakseen yhä' suurem­mat
joukot liittymään yhteen tais­telussa
ja ejvyttääkseen olevat jär-jestöt
tehokkaiksi taisteluvälineiksi
ja kehittäen täten koko taistelun
prosessin laajentumisen vaatimuk­set
ja järjestöjen toiminnan vallan­kumoukselliseen
vj^lmistunelsuuteen
kapitalismin kukistamiseksi ja prole­tariaatin
ylivallan kohottamiseksi
kommunistisen rakennustyön väli­neeksi.
Tämä on Workers Partyn yhtei­sen
rintaman avain — täten ja­kaantuu
yhteisen rintaman taktiik­ka
taloudelliselle ja poliittiselle
alalle:
Taloudeliiiella alalla.
Olemme jo aikaisemmin mainin­neet,
että Kalastajain matkustami
nen aina Tyynen meren rannoilta
Petroskoihin saakka sujui erinomai­sen,
nopeaaftfrj*, ikaikin puolin^ tyy­dy
ttävästi. .:;('^Karjalan Kommuuni>
mainitseekin, että: «Kaikki reippai-ta,^^
terveitä, ja hyyässä työkunnossa
oieyia proletaareja;»
Petroskoista jatkoi Osuus^kunt^i
n^tkaaiisa ;KnäsÖön>; johonka varsi­nainen
kalastuskeskus tulee muo
— Kapitalistinen valtio on, ei ainoastaan porvaris­ton
kaikkein suurin ja mahtavin järjestö, se on sa­maan
aikaan kaikkein monimutkaisin järjestö, jolla on
monilukuisia osastoja, joista lähtee tuntosarvet joka
suunnalle. Ja kaikella tällä on päätarkoituksenaan
työväenluokan riiston suojeleminen, lujittaminen ja
laajentaminen. Työväenluokkaa vastaan on kävleltä-vissä
myöskin raa'an pakotuksen ja henkisen orjuu­tuksen
välineet; ne juuri muodostavatkin kapitalisti­sen
valtion tärkeimmät elimet. — Bucharin,
Sovittaessaan tätä taktiikkaa ta-loudellisella
alalla, Workers Par­ty,
järjestettyjen unioryhmiensä
kautta kiinteästi työskentelee tii­viimpää
ja voimakkaampaa järjes-tömuotoa
silmällä pitäen, pyrkien
taistelun välttämättömyydellä syrjä­yttämään
kaksoisunionismin ja aste
asteelta hävittämään: ammattirajat,
sulattaakseen työ väen j|trjestöt yh­teen
— teollisuusunioiksL
Kaikkialla taisteluissa ottaen
aloitteet luodakseen yhteispyrki-myksen,
taktiikan ja toiminnan.
Kun täten esitykset tehdään jär­jestöjen
virkailijoille, niin samal­la
kohdistetaan propagandatyö
asianomaisten järjestöjen jäsenis­tön
kesken.
Tällä on hedelmälliset vaikutuk­sensa
ja seurauksena on että yh­teistä
rintamaa ja yhteensulantu-mispjT-
kimystä vastustavat johtajat
pakoitetaan julkisesti esille. Moo­ren
& Draperin taantumuksellisen
koneiston hyökkäys juuri päätty­neessä
Dominion Tjrades & Labor
Kongressissa ja OBU:n johtaja-koplan
parjaamisyritykset ja vää­ristely
toteavat tämän. Työväen
pohjajoukoissa ei tätä pyrkimystä
voida ehkäistä, eikä eristää ja
Workers Party on siis tilaisuudes­sa
antamaan kohoavan energiansa
aallon voimistuttamiseksi, joka huomaamme, että sen muodostumi-^ 4älkin,äinen Punaiselle KarjalaUe
dostettavaksi. Sinne rakennetaan
kannutuslaitos y.m.! Viimeksi saa­miemme
kirjetietojen perusteella
ovat kalastajat ja rakennustyöläiset
yhdessä jo koulurakennuksen kim­pussa.
Suuri'k:oul»h«one tulee ole­maan
alakerrassa ja «haali» yläker­rassa,
johon, jtiilee ^rakennettavaksi
suuri näyttähiö', kokoushuoneita jne.
Kuvia on saatu KnäsoÖstä jp muu­altakin
"ja tullaan niitä julkaise­maan
tämän maan työläisten nähtä­väksi
Punikissa ja muissakin jul-
Suuret vaiiaanottoyjuhlat Petrot-koiita.
Kun kalastajat saapuivat Petros­koihin,
järjestettiin heille vastaan­ottojuhlat.
Oli lauantaipäivä ja sa­mana
päivänä oli toisetkin suuret
juhlat, jdhon sivumennen mainiten,
täältä siirtyneet jo ottivat .rivakas­ti
osaa. Samoihin aikoihin oli myös-
Canadian Labor Party ollen tar­koitettu
eri paikallis- ja niaakun-nalHs-
ryhminä esiintyvien työväen­puolueiden
vaaliliittona T - federa­tion
—, samalla' ylidistaen siiheii
yksityisten Trade Unioiden, Ttade
& Labor Councilien y,m. osanoton.
Jälkimäisessä tapauksessa vetäen
alaiset unioyksiköt konventionin
edustuksen kautta ;.jäsenistöineen
puolueen taakse ja aineelliseksi tu­eksi.
Tämä vaaliliitto taaten jär­jestöllisen
puolue- ja. ryhmäitsenäi-syyden
ja arvosteluvapauden, täten
se avaa tien canadalaisella maape^
rällä työväen joukkojen vetämiseen
itsenäiseen toimintaan ja vallanku-
•inouksellistuttamismahdollisuudelle.
Tähän mennessä kuitenkin tämä
vaaliliitto, on jiniennyt vain Onta-ljcaisuissa. Lisää on luvassa,
riossa ja idässä N. 5., jotavastoin
Biuissä inaakunnissa ei ole yoitu
sitä muodostaa, sillä työläispetturi
en j a kapitalistien taholta on py
ritty saboteeraamaan, harhaan joh
tamaan tätä liikettä ja lyömään
alas jokaisen tinkimättömän ilmai­sun
siinä.
"Worker8 Party koko energial­laan;
sanomalehdistönsä, kirjalli­suutensa,
puhujainsa, jff unioryh-niäinsä
kautta vie eteenpäin työ­väen
itsenäisen poliittisen toimin
nan asiaa, vaikuttaen työväen yh­teisen
rintaman poliittisen liiton
muuttumiseen toimettomasta äänes-tyskoneistosta
yli maan työväen
luokkataisteluvälineeksi — 'vaali­taistelusta
joukkolakkoori saakka.
Juuri tässä puolueemme eroaa muis­ta
puolueista.
On ymmärrettävä, että Workers
Party esiintyy tässä rintamassa täy­sin
itsenäisenä järjestöllisessä suh
teessä ja jatkuvasti tiivistää-voimi­aan,
Äkettäin pidetty Nova Scotian
Ind, Labor Partyn ' konventioni
edifötajamme esityksen pohjalla ke-hoitti
osastojaan yhtymään osas­toiksi
Workers Partyyn (jossa suh­teessa
juuri otetaan käytännöllisiä
askeleita eri paikoissa) sekä sa­malla
päätti säilyttää osanoton Ca-nadian
Labor Partyssa, samoin
kuin Workers Partyn Ontarion pii­ri
No. 3 oli myönnetty oikeus sii­hen:'
Tässä poliittisen yhteisen rin­taman
liitossa esiintyy "VVorkers
Party vallankumouksellisella ohjel­mallaan,
tietoisen ja kurinalaisen
vasemmistolaisjäsenistönsä toimeli­aisuudella,
tilanteen taloudellisten
ja poliittisten kysymyksien oikein
ymmärtämisellä ja tulkinnalla nyr­jäyttää
muut työväen kannatusk^
kalastelevat järjestöt ja ryhmät, ja
voittaa elävänä joukkopuolueena,
työväen etuvartiostona, työväenluo-kan
kaikilla rintamilla johtoaseman,
sekä vie proletariaatin kokonaisrin-tamaa
viimeiseen vallankumouksel­liseen
kamppailuun. (Kamppailuun
joka kuluvan vuosisadan ajalla rat­kaisee
ihmiskunnan ja sivistyksen
tulevaisuuden.)
Kun näin :^yvennymme rehellisel­lä
asiallisuudella puolueemme toi­minnan
perustaa tutkimaan, niin
kin Suomesta siirtynyt nelisenkym­mentä
miestä käsittävä joukkue.
Juhlat täytyi muodostaa siten että
samana päivänä valmistettiin ja
koottiin ohjfelma, joka sitten illalla
suoritettiin. Siis oikein ämerikalai-sella
nopeudella. Kiirettä täytyi
pitää, sillä kalastajat lähtivät jo
seuraavana tiistaina kohti Knäsöä.
Kiireestä huolimatta näyttävät juh-lat/,,
onnistuneen erinomaisen hyvin.
Mutta ennenkuin.selostamme juh­lia
enempää, on hauska mainita joi­takin
ilosia' yllätyksiä. Kauniita
jokia ja kanavia myöten tulivat ka­lastajat
Pietarista Petroskoihin. lai­valla.
He näkivät rannoilla sau­noja
lämpiämässä. Neljä, pitkää
viikkoa oli täytynyt olla matkalla
ja se vaikutti matkustajien mieliin
haikean sauna-kaipuun. Eipä, ollut
ilblla rajoja, kun ilmotettiin Pet-roiskoissa
,että nyt saisi sitten as­tua
saunaan. Vastat oli valmistet­tu
ja muita hyvyyksiä tehty ennen'
Amerikasta siirtyneiden toimesta.
Makeat «Kalamojakat» pistettiin pos­keen
ja kirjeet tiedottavat että
«elämä hymyili». Ja mahtoivatpa
makealle maistuakin sekä saunat
että mojakat.
«Karjalan Kommuunihan sangen
auliisti lainannut palstojaan siirty­neiden
mahdollisuuksien ja merki­tyksen
selittämiseksi. Juhlista se
sisältää laajat selostukset, varsinkin
puheista, joita tilaisuudessa pidet­tiin.
Ohjelmaa tiedämme sen mu­kaan
olleen: Puheita tovereilta
Gylling, Shotman, P, Juvonen ja
nyt siirtynyt toveri Miettinen. Tov.
Virtanen kertoi kaskuja, Petroskois­sa
hiljattain perustettu kööri lauloi,
m.m, «Neuvostovallan h3nnnin>, ame-rikalaiset
toverit olivat muodosta­neet
tilapäisen kuoron, joka «lauloi
miellyttävästi pari laulua, joista
omistettu,» AmerJkalai^-qta
reiltä oli edelleen kornetridi:,
ja kupletteja. Lisäksi oli vielä
siesityksiä ja runo <Puna K-kaunis
jnep.» Tilaisuus ai'
laulamalla «Intematsionale, '
jälkeen toy Virtanen seiosn'
läisvaltion hyviä ja huonoja" t
ja kehotti kestävyyteen ja kh
lisyyteen vastuksia kobda
Juhla pidettiin Karjalan Toir
panevan Komitean juhia5ali,is
«pienistä hankaluuksista huolii
onnistui erinomaisestij.
Puheet ja puhujat olivat va
ja, Tov Gyllingin aine oli «Lt
neJT rintama». Hän selosti Ne
to-Venäjän asemaa maailinan
lankumouksen tukipylväänä, vi
en ,että «jos me täällä olisim.m(
kistuneet, olisi koko maailman
lankumous siirtynyt hyvin p;
tuonnemmaksi olisi seuranniit
käaikainen taantumus», _ «
jala on yksi linnake mailman
lankumouksen etuvarustuksejsa.
Iäisten Neuvostotasavallan luoti
la rintamalla seisoo se lahta
vastassa. Se on jo saanut tt
monta valkoisen Suomen ja mt
lahtarien hyöJ^käystä, Tämä r
ma on vahvistettava sellaiseksi,
tä se ei seiso ainoastaan lu
hyökkäyksiä vastaan, vaan etti
myöskin kykenee olemaan hyök
jänä vallankumouksen eturinta:
sa,» Mainiten Karjalassa ole'
vastuksista mainitsee yhtenä p
man puutteen. Edelleen: «Ti
ovat erittäin- tervetuUeet sitl
k e s t ä vät, länsimaisen tekni
omaavat puoluetoverit,»
«Karjala toivoo että te, v
saapuneet toverit, annatte sille
ta intoa ja virikettä ei ainoasi
taloudellisessa,, vaan poliittisess
suhteessa. Tervetuloa rakentan
vallankumouksellista Neuvosto-;
jalaa.»
Karjala on saanut kyken
toimitsijoita viimeaikoina riveih
useita. Eräs arvokas lisä on to
Shotman. Hän lienee Amer
suomalaisille verrattain tuntema
huolimatta ansioistaan. Toimii
kyään Karjalan Talousneuvo
johtajana. Hän «on kauan tai;
lut sekä maan-alaisena, että ji
sena toimitsijana Venäjän bol
vistisen puolueen riveissä Ja 1
täin huolehtinut eri alueiden ki
Siperian, Kaukasian ja nyt ]
jalan taloudellisen elämän järje
misestäj: lausuu «Karjalan K
muuni». Puheenaineena olikin
Shotmannilla «Taloudelliset vail
det työväenvaIlankumouksessa>. ]
toessaan, kuinka tavallisen tyi
sen täytyy ottaa vastaan tärk
tehtäviä, joihin ei ole ennen vo
saada kouluutusta, mainitsee it
tään esimerkkinä seuraavaa: Pi
ja lennätinlaitosministeriöön, i
minun, entisen sorvarin oli pa
ottaa vastaan, ei jäänyt lokak
vallankumouksen jälkeen van
henkilökuntaa kuin ovivahteja,
muita alimman asteen virkailij(
Eräs näistä oli minun heti asete
va departementin tirehtööriksi
e.p. Sen sijaan että ennen oli
rastossa 400 virkailijaa, oli mi
ainoastaan 8, mutta sittenkin oi
me nyt niin pitkällä, että posti-lennätinlaitos
toimii var.mem
kuin keisarivallan aikana.
Hän mainitsee myöskin sisäi
tä ristiriitaisuuksista, joita on
lut järjestelyjen johtajain ja t
ten työläisten väliHä, Ne ovat j
tuneet v a 1 lankumousvaikeuksi
Mutta lohduttavaksi seikaksi n
nitsee ,että koska hyvänsä '<'ili(
set haukkuvat tai muuten hyökk
vät on työläisillä yhteinen rinta
Neuvostovallan p u o 1 u s tamise
«Uuden talouspolitiikani' sar.oi ^
kuttaneen joihinkin heikoimpiin
ten, että epäilevät ^takaisin kapi
lismiin paluuta, jatkaen: fMu
siitä ei ole pelkoa niin kauan k
suurteollisuus, ulkomaankauppa
kaikki tärkeimmät yhteiskunnalli
•laitokset ovat työläisten hallit
sen käsissä» Tämä talouspoliti
ka on työntänyt elämää, varsini
kansanvalistus- ja: talousalalla etei
päin rivakoin askelin. Talonpoj^