Vapaus, March 1, 1930

              Lauantaina, maalisk, 1 pmä — Sat, March 1
Cumitm — o t t e i — tySrlcatSa gtmm «ZacafcHsaamJa. Om—tjj SU-
•mimm. Oät^ fraarJita. paiui «••«••tii. Ja s U t i n r i n iaUayiirisI.
VAFACS (Ubcftr) ' '. -
^ _ mt FiaaSA Wfakas ia CaaMh, -PaUidked ^ t U , M Sadbstr. Ostazia
Liif ^ ' y ä i t Oteo^ggnHfiamt; Ottawa, aa seeoad dna aHttov-
^kMlUltndijaktaiifa la pateo l a b » Cla SuecuIU.
» ?q>aaa. Boa fS, Ssdborr, Oat.
tf. KoMtnci U » . - - ToiaotB» S36W. — Kirjalcsopi» 2387W.
OtCea (Job «ole. advmlKausU. ete.) 1038—Ediior 536W--Bock«ora a387W.
1< .V. Alilqnat.
f; AU«nat.
:>PfBq^BadM(iöra 'aa4 PHiililiop': Vapaat Btil£xtf, EJa Street.
'iM> te aaJTCTtedr Vapaaa. M . Bo» W. SnJbaiy. O B » .
S ^ - mAUSHlNJIAT:
' : ^ * 4 4 J 0 . tf kk. «2JO, S kk, |1.?S J«.» kk. »14». — TMTtnltoäkJ» ia Sooaaaa aeki
: 1 ric. •6.00. fi kk. «3^0 }^ 1 U . <1;00.
Nuorison iurmdendnm
\ iinie aikoina on iJipaanlunut kirjamarkkinoillc eräänlaaluIsUl
kaunokirjallisuutta, joka tosin on laadittu tyydyttänaään lukijoittensa
' jännilyshalua,. multa tämän vuoksi on joutunut käsittelemään esim.
j menneen imj>crialistisen maailmansodan kokemuksia niin realistisessa
i valossa, että isänmaallisissa j a kapitalistisissa piireissä, joissa selvästi
f käsitetään tulc\aii uuden rosvosodan valmistamisen välltämältSmyys.
on alettu pelätä näillä sotakertomuksilla olevan päinvastainen vaikutus
; kuin mitä sillä taholla toivottaisiin.
I Muuan englantilainen novellikirjoiltaja majuri "Beith puhuessa^
1 äskeltäin maailmansodan kirjallisuudesta sanoo, että "sotilasta ei vain
'halveksita, vaan häntä loukataankin. Tänään on meidät Upotettu tul-i
'|««lita;;.:<XJ)0 » kertaa. — AaamoereihaotakMt^ %ZM ktt», $3X0 kakat kertaa. — Kutotilmotukut
.^'Ua.^laKta. — Kaoleaaailaotakaet «2.00 kcxta. 50 liuBukri kiilotlaiueeUa taS BuUloiänylta. —
~waäbSuiHt «Qeiot i« MOteiIiD«tBk»et SOe kerta. fl.eo kola» kertaa. — TiUpäisUmetujiea ia ilmotoa
DB, -ntiSiXVuau, IaketettiT>> ilSKtiitkiou etäUtecn.
•dvertiiiut'tate*, 7Sc per coL iodi. Uiaimini charf* for alccla Inaertion. 75e. ~Tbe
ia-d^~b«it alcettUiBi; toedJaa aoioac the fiaoiifa-people ia Caoada.
: i Tia e»t» DjOloia tahan» taa »artaniU eniiEolijee* klrjeejeenna. kirjottakaa aodellaen Uikkae».
:<«itajto psao<naIIueUa sizaellä: J . V . Abl^rtal. tiikkeeiiboiuia.
Työläisten huoltava nälkään tahi
taisteltava
OJMrusniNNAT vATALDESSA: j vaan, u.k. sotakirja-epidemiaau, jossa kuvataan ne miehet, mitkä so-
Oggiaihtonrnntainet «140 kiiita. si«o kkkai kerfat. — A*ioiiitt«m a«ma«ii« MnentoHotak*^ Jassa taistelivat meidän Duolesta, raakalaisiksi ja eläimiksi, jotka eli-
[ito VdMtMaia. >- Nimeiunasllibaaoäik^ SOe kerta, «1*0 i kertaa. — SirotTBäilmoiokset I1.0O . . . . . . . . . . , , j .
— - ^•.-••^—.....^.^.^^ Viuin siat ja kuolivat kum koirat, harhaanjohdettuina, juopuneina,
jumalattomina."
Tässä lausunnossa tietenkin tarkoitetaan sellaista sotakirjallisuutta,
joka muuten on isänmaallista, mutta jossa kuvataan sota niin luon­nollisin
värein, että isänmaallisen tendenssin pelätään sen vuoksi jää­vein
varjoon. Tämä kirjallisuus tietenkin on muuten suurimmaksi
osaksi hanaalista roskakirjallisuutta, joka löytää tiensä kirjakauppoi­hin
samasta syystä, kuin salapoliisiromaanit, koska kustantajat saavat
niistä liyväii menekin vuoksi hyviä voittoja.
Porvarit ovat alkaneet kiinnittämään huomiota siihen, että sota­kirjallisuuskaan
ei saisi tulla "mauttomaksi". He asettavat etusijalle
ihannoivassa, kiihko-isänmaallisessa, sankaruushengessä kirjoitetut sp-lakerlomuksel,
joita nuoriso innostuksella ahmisi. Sen vuoksi muuan
j)appi Clayton kirjoittaakin eräälle Lontoon lehdelle: "Kohdat, joissa
ou pyritty kuvaamaan arkailemattomalla karkeudella se kurjuus ja
epätoivo, jolla joku sielu oli raskautettu, tulevat hiiksi sivuiksi, joihin
alituiseen käännytään, joiden kulmat taitetaan ja joita peukaloidaan
pikku poikien kiisissä. Nuoret rakastavat yhä sotakirjoja ja siten tu­los
nykyisestä tendenssistä on vakavasti vaarallinen. Sellaiset kirjat
ehkä oli tarkoiteltu vieroittamaan ihmisiä sodasta. Nc päät>-vät tur­melemalla
lasten mielen.'"
Tämä arvostelu, kuten näkyy, ci ole valitus sitä vastaan, että nuo­riso
lukee sotakirjoja, vaan siksi, että nämä eivät ole kylliksi täytetyt
sodan "kauniilla puolella" — "isänmaallisella urhokkuudella ja san­kariteoilla".
Työläisillä on syytä boikottaa tällaista kirjallisuutta, ei
siksi, että lyöläisilla olisi syytä juurruttaa pasifistisia henkeä työläis-luokan
nuoriin, vaan siksi, että tuon kirjallisuuden ""avulla valmistetaan
nousevasta polvesta vallitsevan riistoyhteiskunnan pönkittäjiä.
Toiselta puolen on työväen koko kasvatuksellisen toiminnan kärki
kohdistettava siihen, että tulisieluinen nuoriso innostetaan proletariaa­tin
luokkataistelulla. Mekin siis kasvatamme taistelumoraalia, mutta
sellaista, joka perustuu työväenluokan vapausaatteeseen, sen jaloihin
päämääriin ja velvoituksiin.
Lukuisista suurista teollisuuskeskuksista ja kaupungeista Ylidys-
\ .valloista on saapunut tietoja sieilä^satluneisla suurista työttömien mie­lenosoituksista,
joissa virkavalta on koettanut masentaa työtlömyydefi
j a kurjuuden johdosta epätoivoisiksi käyneitä työläisiä yleisillä pieksä-jäisillä,
kyynelkaasupommeilla ja muilla väkivallakeinoilla.
Päivä päivältä saapuu yhä lohduttomampia uulisia lisääntyvästä
i%ypltS^ lamakausi leviää kaikkine tuhoisine
|fJ5^^raiiJksin^ 'Rliitia tämän'rintian jatkaa porvarilehdistö vielä pu-
-'hciUan "hyvmvoinnisiaV i i i ^ ' ? edistyksestä j.n.e.
On varsin kiintoisaa pauna merkille, miten hallitus suhtautuu
^ ,.,_jteeseen. Hooverilla oli vaalien aikana suurenmoisia suunnitelmia
Ifif^^iisly^" ja hyyinvpinniii" jatkuvasta kohottamisesta^ Puhuttiin
| J(wialan Ik^ «Jol^aj^P rahastosta, jota käytettäisiin ylei-siiö
rakennustarkoitoksiin. Tämä on sittemmin supistunut olematto-
||iqäin3l75,<)^ jota käytetään kymmenen vuoden aikana. Täl-iJf^
Ifli^ä pn se hallituksen paljon kerskuttu "hyvinvoinnin vakiinnulta-puolelle.
Siitä on tullut porvaris-jton
viimeinen linnaie kapitalistisen
yhteiskuntajärjestelmän puolusta­misessa-
Sosialidemokraattisten
'Hyöväenhallitusten" tyiJni on ol­lut
porvariston asemien vahvista-
•ninen. Sosialidemokraatit ovat sää­täneet
pakkolakeja, joilla työläisil
~i on riistetty viimeisetkin rippeet
kansalaisoikeuksistaan, he ovat vah
--•istuttaneet lakeja, joiden avulla
yöläjsiltä on riistetty lakko-oikeus­kin.
Ja kun työläiset ovat nous-leet
vastarintaan, ovat sosialide_-
•nokraattiset "työväenjohtajat" ko-mentanee:
porvarillisen valtion ko­ko
koneiston työläisiä vastaan. So-
-ialidemokratiasta on tullut sanan
käydessä merkityksessä sosialifas-cismi.
Tämä sama kehitys on ta­pahtunut
myöskin Suomes­sa.
niuien
-K nekin varat mitä varataan yleisiin töihin, eivät
IfsUinkaan ole tarkoitettu helpottamaan työläis asemaa. Ne pystyvät
Hantamaan työtä vain jollekin 175,000—200,000:Ile miehelle. Puhues-l
^ a i i Yhdysvaltain hallituksen olemattomaksi kutistuneesta kolmen bil-lijopnain
räkehnussuuhnitelmastä sanoi Isidor Lubin eräässä senaatli-iJcuulusteluissa,
että "lamaannusten aikana kun yksityinen Icysyntä on
Kirjallista pienempi, yöisi hallitus tehdä ostojaan paljon edullisem
. iflJMa oloissa kuin raita m^ olisi mahdollista. Samalla se voisi
«V sajaäa tar\aUiernansa työvoiman a
Grace M. Burnhamih kirjoittamassa Labor Kesearch Associationin
f^'kirjoituksessa sanotaan tämän johdosta, että kyseessä tulisi siis olc-
' mara ''teuu^nuä Taaj hallituksen' rakennussopimuk­sia^
myphnetlynä vöitlpjen hankkimiseksi työläisten palkkatason kus-
'ti^rititeella.^TyöltÖfttyys, palkkojen alaspainaminen ja liallitukscn
puuituminen työmarkkinoihin' uniotaksojen alittamiseksi.",
' O n ilmeistä, etta määräräliat yleisiä tÖitä varten ci ratkaise työt-töinyyskjrsymystä
yaikkapa sellainen koko maata käsittävä rakennus-ohj^
liiia, jorata Hobyer puhui vaalien edellä,' otettaisiinkin vakavasti,
varaisi se työtä ainoastaan muutamille sadoille tuhansille miehille.
"~Bitra välin tepllisuudes^ tapahtuvat teknilliset muutokset, tuhansien
työläisten, puristamiiien ulos teollisuudesta kaikenlaisilla pääomien
keskittymislliä;'an|;tik^^^ lepUisuuslaitosten siirtäminen ulkomai-t
y j o n l ^ ^ vanhempien työläisten
' cföjliÄn^sineenV kaikki näinä merkitsevät :ityottÖftilfeh li^äaiiiymistä
inii]<>oh3Ia,rJ£>ttär nämä .ii)ilip.onat,^jofmiin) erikoisiin 'työal6i]i»i)sa vis-
;seiUa päitucaKunmUa ^harjaantuneet tyolaifet voitaisiin yhdessä yossa
kiiljettaä jotakin patoa, satamaa tahi
iKi^kpnttpm^^ pn niin mahdoton' kuvitelma, ettei kukaan työläinen
voi siihen
^^^^^^^^ • kuin järjestyä taisteluun, Kuvilel-inat^
feft^ koskeyilla määrärahoilla voitaisiin ratkaista
tiyp^omyys^^ pii yaarallineii^ vain siksi, että työläisiä
xlitrjr|Ltaan uskpmaan, ^että tyÖUömyys "nällä tavalla voidaan poistaa,
yasui'siksi, etta se antaa kapitalistihallitukselle lisää voimaa käyttää
iänaisia ihäärärahojä •— olkoot ne kaupungin tahi valtion päättämät
~ Kefl^^ liikettä ja polkeakseen työläisten elin-ehtpja.
' •'
<^ , työläiset tahdo orjamaisesti kuolla nälkääiT on heidän
nc^usläya taisteluun kaikilla,,.Jkäylellävissä olevin keinoiii^ Maalisk. 6
'paimnmielenosoitu^^ valfiiistaudultava tarinolh.
yUjakeinattelu kuluttajain kustannuksella
Viljamarkkinat ovat osoittaneet jonkinlaista tilapäistä parannusta,
muittttaa aasseeiinaa eeii ssiillttii oollee kkääyynyytt ssaanoottttaavvaassttii vväallooiissaanminmikakkssii vveehhttiiaämmyvyy nti-renkaalle,
ainakaan siitä päättäen, että Manitoban hallitus on katsonut
taijrpeentscksi e^ lahilaatijakunnalle ehdotuksen, jonka mukaan
ipaaktih^h menee takuuseen lainoista, joita pankit ovat myön-t|[^!
eet yelmärenkaalle. Tämä esitys on tulos länsimaakuntien päämi-flistenen-
ja vehnäreiikaan virkailijain välisistä neuvotteluista ja saman-
•jameh lakiehdotus pn (^^^^^ Albertassa ja Saskatche\vanissa.
Canadan yehnarenkaan myynlitakliikkä kuluvan satovuoden ai-kiaiia
pn ollut mitä tyypillisintä keinottelua, johon renkaan ohessa
pyat osallistuneet myllykapitalistif ja pankit. Sadon pidättäminen
' ' markkinoilta' hiniian housun toivossa ei ole tapahtunut farmareiden
etujen, eikä myöskään kuluttajien etujen suojelemisen mielessä, sillä
jos hinnat olisivatkin nousseet Euroopan markkinoilla, olisi hyöty
mennyt etupäässä suurliikkeen ha^rjoittaj il le.
• Mutta Ganadaan nähden esiintyy lisäksi omituinen lilanne. Vaikka
Ganädassa tällä hetkellä on suuria viljavarastoja, on jauhon ja leivän
«itpjä pidetty jatkuvasti korkeina. Muuan quebecilaiiien ranskalainen
iti on kiinnittänyt huomiota tähän seikkaan, todeten, että sillä aikaa
kaikki elevaattorit ja tuhannet rautatievaunut ovat täyrmä viljaa,
iei saada myydyksi, on leivän hinta vain kohonnut. **Tarv'ikkecn
ei ple-nostattanut hintoja, koska emme tiedä mitä tekisinune
!a yiljallamme. Se johtuu siitä, että on olemassa joukko liikemie-cä
tutiteettöm^ästi ovat päättäneet antaa Canadan väestön niak-inööverrstä,
jotika tarkoituksena oli lisätä heidän omia voit-
Voimme yhtyä .tähän lausuntoon. Yleisö, työläiskuluttajat, jou-jUtvät
joka tapauksessa maksamaan. On varsin kuvaavaa nykyiselle
;;|blptilalle, että maassa ovat kaikki viljavarastot täynnä ummehtuvaa
..;,^JyUjaa samaan aikaan, kun sadattuhannet ihmiset kulkevat työtlöniinä
Mflj^ naikäisinä. Siinä on jälleen muuan niistä perustavista kapitalistisen
%^fiaPtantojarjestelmän ristiriidoista, jotka eivät tule häviämään nmutoin
f^JroinjärjjKtelmän'kukistamisen kautta. Saattamalla tuotannon palve-
V J o n a a n tuottajien, työläisten ja maataviljele\4en farmareiden tarpeita
pjjypi^aan vain poistaa nykyiset kriisit- Mahdollisuudet uudelle järjes-
•t^lkselle muodostuvat sitten^ kun työtätekevät kansankerrokset ottavat
yaltiollisen vallan omiin .käsiinsä.
a painaa lejmaosa jokaiseen
istiseen masAan
Äskettäin vietti Vaasan työväen­yhdistys'
46-vuotisjuhlaansa, jossa
juhlapuhujana esiintyi toveri Asser
Salo. Julkaisemme seuraavassa
kohtia hänen puheestaan, jossa hän
käsittelee työväestölle nykypäivinä
tärkeitä kysymyksiä.
Luokkasodan jälkeen suoritettiin
Suomen työväenliikkeessä perus-eellinen
itsekritiikki, kritiikki, jo­ka
päätyi siihen, että tehtiin selvä
pesäero sosialidemokraateista j a so­sialidemokratiasta.
Siitä lähtien on
Suomen työväenliike ollut jakaan­tuneena
kabteen eri leiriin. Sama
prosessi on tapahtunut kaikissa
muissa niaissa. Suomen vasemmis­tolainen
työväenliike ori saanut
taistella mitä vaikeimmissa olosuh­teissa.
Se on saanut elää ^ toi­mia
vallassaolijain alituisen vainon
alaisena. Se kokous, jossa se yrit­ti
järjestäytyä poliittiseksi puolu­eeksi,
hajoitcttiin j a sen osanotta­jaa
tuomittiin kuritushuonerangais-thksiin.
Mutta se ei säikähtänyt
ensimmäistä vastoinkäymistä. Se
jarjoätäylyi uudelleen. Elokuussa
192'o hajoitettiin Suonien vasem-jnitjtolaisen
työväenliikkeen joukko-järjestö.
Suomen Sosialistinen työ-vätjnjniohie.
Porvariston isku oli
ankara, muCta se ei pystynyt saa­vuttamaan
tarkoitustaan, .
sc ei pystynyt nujertamaan
Suomen luokkatietoista työ­väenliikettä.
Tämän iskun jälkeen syntyi kyllä
epäröintiä ja horjumista, mutta se
ei päässyt leviämään, se tapettiin
kohta alkuunsa j a väsyneet j a epä­varmat
siirtyivät sinne, missä oli
heidän paikkansa, sosialidemokraat­tien
leiriin. Elokuun leikkauksen
jälkeen on isku seurannut iskua,
porvaristo on tehnyt kaikkensa tu­hotakseen
vasemmistolaisen työ­väenliikkeen,
mutta se on aina
epäonnistunut. Se on pystynyt
vangitsemaan ja tuomitsemaan ku­ritushuoneeseen
satoja työväenliik­keen
toimihenkilöitä, se on kyen­nyt
lakkauttamaan sanomalehtiä ja
hajoiitämaan järjestöjä, mutta sc
ei ole voinut kukistaa luokkatietois­ta
työväenliikettä. Kuluneet 12
vuotta ovat olleet raskaan taiste­lun
ja ankarien koettelemuksien
aikaa. Moni taistelija on temmattu
riveistä, useat ovat räsyneet ja
jääneet tiensivuun tai siirtyneet v i ­hollisen
leiriin, mutta kokonaisuu­tena
on vasemmistolainen työväen­liike
kulkenut eteenpäin. Sen luok-kaJtaistelulipun
ympärille oh •ryh­mittynyt?
'Siiomen työtätekeV]<>».
Se äi-vioihti, jonxa vasemmiäto^rj
lainen työväenliike marxilaisen Soi^'
sialismin mukaisesti on suo'ri<^tah^ii;
maailmansodan jälkeisestä kapita-'
lismlsta, on osoittautunut oikeaksi.
Sosialidemokraattien avulla onnis--
tui ;kapitalistieri hetkeksi selviytyä
siitä umpikujasta, johon maailtnan-sota
sen syöksi, mutta vain tila­päisesti.
Nyt"^ ori kapitaitistinen
rätietoisemmin, en-istä selvemmin
on porvaristo osoittanut pyrkimyk­senään
olevan luokkatietoisen työ­väenliikkeen
täydellisen tuhoami­sen.
Vangitsemisia on alettu 'toi­mittaa
yhä nopeammassa tahdissa
j a uusia pakkolakeja on säädetty
j a aijotaan edelleen säätää. Tässä
työssään, on porvaristo Suomessa­kin
saanut avukseen sosialidemok­ratian.
Porvaris;on hyökätessä
edestäpäin ovat sosialidemokraatit
antanee: iskuja takaapäin, he ovat
avoimesti ryhtyneet pirstoamaan
työväen joukkojärjestöjä. Mutta
heidän tehtävänsä ei ole supistunut
vain tähän. He ovat nyttemmin
avoimesti myötävaikuttaneet työ­väenliikkeen
tuhoamista tarkoitta­vien
kuristuslakien aikaansaami­seen.
Sosialidemokraattien osuus
yhdistj-slain käsittelyssä on täsiä
.viimeisimpänä ja selvimpänä esi-
Toronb» D D ^
merkkinä ja todistuksena. Yhty-^
Kapi.alistisen tuotannon yhä kär- nyt porvaristo ja sosialidemokratia
jistyvä pula on kiihdyttänyt meillä­kin
porvariston hyökkäystä työ-on
jännittänyt kaikki voimansa an­taakseen
Suomen vasemmistolaisel-väenliikettä
vastaan. Entistä mää- le työväenliikkeelle kuolinpiston.
Taistelu oikeistovaaraa vastaan Canadan
konununistipuolueessa
(Jatkoa edelliseen numeroon)
Se sota, mitä* Canadan porvaristo
valmistaa Neuvostoliittoa vastaan, on
miltei tykkänään unhoitettu. Puol>-
een nykyinen linja johtaar siihen, et­tä
joukkojen valmistaminen, Neuvos­toliiton
vallankumoukselliseen tur-vaamL<:
ccn nähden, heikkenee.
Kaiken tuon peruserheenä on sc
tarha, että vallankumouksellinen t i ­lanne
Canadassa on mahdollinen
vam sodan puhjetessa, ja, erikoises­ti,
englantilafs-yhdysvaltalaisen "so­dan.
Lienee tarpeetonta sanoa, eitä
tuo on ehdottomasti väärä teoria,
joka täydelleen hylkää sen leninisti­sen
käsityksen, että proletaarinen
vallankumous voi kehittyä mistä hy­vään
suuresta poliittisesta tai talou­dellisesta
pulasta. Tuo teoria johtaa
politiikkaan, mikä odottaa vallanku­mouksellisten
tilanteiden kehittyvän
vain ulkoisista ristiriidoista ja jät­tää
huomioon ottamatta ne Canadan
talouden sisäiset ristiriidat, joista
Kcmintemin tp. komitean kirjeessä
aivan oikein huomautettiin.
Moinen politiikka on, lyhyesti sa­noen,
sosialidemokraattista, oikeisto­laista
syrjäpyrkimystä, millä kielle-
^än usein mainittu Kominternin tp.
komitean kirje. Puolueen politiikka
. . . . v v j r . i ^ v ; K J M v u i ^ i i ^y""',";^'*^vv^;foti saatavB tuon kerjeen viitoitta-
^ l y ^ u ^ r n ^ ^ l u o k M - ^ s m ^ Ja nniiiiddeenn ttoovveerriieenn,, jot.
psi tuota kirjettä kannattivat puolue,
conventsionissa, on oikaistava mai-iitut
virheet. Kominternin kirjeessä
selvästi sanotaan, että Canada ei
ole siirtomaa, vaan maaliman impe­rialistiseen
järjestelmään kuuluva,
suuksien työläiset liikehtivät, sama­ten
myös vanhoillisiin ammattiliito
töihin järjestyneet työläiset. Cana­dan
talouden sisäisistä ristiriidoista
cn osotuksena kasvava liikatuotan­non
pula ja kotoisten markkinain
kutistumineii, ulkoiset ristiriidat pa­hentuvat
sikäli, kun Canada joutuu
enempi ja enempi imperialistiselle a-rcenalle
vientimaana. Osittainen ka­to
tänä vuonna (1929) ynnä maan­viljelyksessä
tapahtuva mekaaninen
vallankumous, mikä syventää luokka-vastakohtia
farmarien keskuudessa
ja jouduttaa heidän omaisuutensa
menettämistä, saattaa samalla ker­taa
Canadan talouden osalliseksi kas­vavasta
agraaripulasta. Tämmöisen
tilanteen vallitessa en -rlttämätön-tä,
että puolue heti toteuttaa K o ­minternin
tp. komitean kirjeessä esL
tetyt järjestöUisst ja poliittise^ toi­menpiteet,
että puolueen oikeistoai-nekset
tuleva perinpohjin hävitetyik­si.
Todellinen johto on kehitettävä
taistelussa, j a Canadan puolueen voi­tettava
jälessä-laahustamisen- vaara,
ottamalla kontrollinsa alle joukko­jen
taisteluhalun ja kehitettävä se
vällankumoiikselllseksi joukkoliik­keeksi
Canadan poirvaristoa vastaan.
• (Suomennettu "The Communist
International'' ; julkaisun viime loka­kuun
15 päivän numerosta.)
Uuden haalin rakermustoim inta
varsinaisen suomalaisasutuksen yh­teyteen
on nyttemmin saanut uutta
virikettä sikäli,, että on ryhdytty va-'
kaviin toimenpiteisiin tarkoitukseen
sopivan, maan hankkimiseksL Raken-nusrahastokomitean
kc&oUksessa t i .
23 p:nä päätettiin niuuttäin tehdä
ostotarjous tarjolla olevista, tärkoL
tukseen parhaiten sopivammasta ja
hintansa puolesta edulllstmmästa lo­tista.
Ostotarjouksen tekemään ja
siitä johtuvia muita' toimenpiteitä t o .
teuttamaan valittiin komitea, johon
tulivat toverit Anderson, Klemola ja
Nurmiaho. K i m saadaan varmuus Ip-tin.
lopullisesta hinnasta j a siitä voi-daanko
siihen kaupungin hallinnon
luvalla haali rakentaa, tullaah kysy­mys
koko laajuudessaan lopullisesti
päättämään tarkoitusta varten eri­koisesti
kutsutussa osaston ylimää­räisessä
kokouksessa. Nyt on jäse­nistön
kokonaiuudessaan kiirmitettä-vä
mahdollisimman suuri huomio tä.
hän tärkeään kysymykseen ja saa­vuttava
^mahdollisimman runsaslu­kuisesti
silloin kokoukseen, kun se
pidetään, eikä siinä kyllin että saa­vutaan
vain kokoukseen, vaan koko
jäsenistön velvollisuus on myöskin
toimia siten, että, toimenpide saa.
daan mahdollisimman pian toteutet­tua,
silloin vasta olemme sen kysy-mykesn
suhteen tehneet tehtävämme
kun meillä on entistä ehommat suo­jat,
missä olemme tilaisuudessa mah.
dollisimman tehokkaaseen luökkava-listus.
ja valistustyöhön yleensä.
Yrityksen lopullinen toteuttaminen
on taloudellisesti nin voimia kysyvä,
että me tarvitsemme vielä jäsenistön
lisäksi mahdollisimman suuren ulko­puolisen
kannatuksen ja- tämän saa­minen
on ensikädessä juuri jäsenis­tön
itsensä hankittava, selostamal­la
näille joukoille järjestöllisen yh­teenkuuluvaisuuden
merkitystä, luok­katietoisuuden
välttämättömyyttä
fl^u^^ndticks^
jefana
loasjiirjestelnia joutanut en-tiita
ankairainpaan kn
Talouspula pairiaa leimansa j ; j -
kaiseen ' kapitalistiseen maahan.
Tuotantokyky - on toiselta puolen
kehrJetty' äärimmilleen, mutta kyky
saada valmistetut tavarat maail­man
markkinoille ei ole vastaavas­sa
määrin kohonnut. Tuotantoelä­män
rationalisoiminen työtäteke­vien
kustannuksella, heidän elin­ehtojansa
huonontamalla, on sa­malla
riistänyt työtätekeviltä mah­dollisuuden
kuluttaa tavaroita sii­nä
määrin kuin kapitalistit tarvit­sisivat.
Siirtomaakansojen vapaus-pyrintöjen
voimistuminen on pie­nentänyt
kapitalistien maailman­markkinoita
j a sitä on tehnyt en­nen
kaikkea työläisten j a talonpoi­kien
maan, Neuvostoliiton yhä kas­vava
sosialistinen rakennustyö. Tä­mä
sosialistinen rakennustyö on
menestynyt siinä määrin, että
Neuvostoliitto on alkanut ftuUa
omillaan toimeen. Tämä on pie­nentänyt
kapitalististen maiden ta­varoiden
markkina-aluetta. MuUta
vielä enemmän:
Neuvostoliitto on alkanut
tunkeutua kilpailukykyisenä
maailmanmarkkinoille.
Erikoisesti sen puutavaranvienti on
vähentänyt kapitalististen puutava-ranmiden
puutavaran menekkimah-dollisuuksia.
Sosialistinen tuotan­to
on alkanut osoittaa etevämmyy-
Itensä. Kaikki tämä j a kapitalisnjin
vakaannuttamistoimenpiteiden työ­tätekevien
harteille siirtämän taa­kan
sekä sosialidemokraattisen pe­toksen
aiheuttama työväenluokan
laajojen joukkojen vasemmistolais-tuminen
on ajanut vallassani
luokkaa yhä kiibtyyiia työväenliik­keen
vainoiI|in. Tähäii o^ sitä y i q -
lä lisäksi ajanut kapitalistien kuu­meinen
valmistelu uuteen imperia­listiseen
sotaan, raaka-ainelähtei-den
ja maaiftnanmarkkinoiden uu-delleenjakamiseen.
Seurauksena on
ollut luokkataistelun kärjistyminen
kaikissa kapitaliScisissa maissa.
^Porvaristo on kaikkialla nostanut
taantumuksen mustan lipun,
ae on kaikissa maissa ryh­tynyt
pyrkimään irti omas­ta
porvarillisesta demokra­tiastaan
siirtyäkseen avoi­meen
väldvaltaan perustu­vaan
lascistiseen diktatuu­riin.
J a tässä se on saanut avukseen
keltaisen sosialidemokratian. Kan­sainvälinen
sosialidemokratia on sa-ttehittyvä,
imperialistinen maa. Tuos­sa
kirjeessä ei silti väheksytä eng-
Ifntilais-yhdysvaltalaista taistelua.
^^Komintehim tp. komitean Klrjess-
'k myönnetään, että "Canada on
nykyääii Britannian ja Yhdysvaltain
hnperiaHsmin välisen taistelun muu.
än areöna" ..^Cmuta se, on samalla
hiuutakin kuhi' taistelun areena —•
J . F.). Niinikään Kominternin tp. ko.
tnitean kirje myöntää, että "Cana­dan
porvaristo on hajanaista," että
yksi sen osa kallistuu Britannian ja
toinen Yhdysvaltain imperialismia
kohti. Kominternin tp. komitean kir­je
vihdoin myöntää, että "sodan ta­vaton
suuruus ja kahden imperialis-tisen
jättiläisen välisen taistelun ko-i'ostuminen
kautta koko valtakun­nan,
saattaa Canadan hallitsevan
luokan riveissä löytyvät vastakohdat
huippuunsa. Koko maa tulee joutu­maan
ristiriitain raadeltavaksi, pää­semättä
ratkaisuun siitä, olisiko tuet­tava
Britannian vaiko Yhdysvaltain
Imperialismia, vaiko pysyttävä puo­lueettomana."
Mutta samalla kertaa
Kominternin tp. komitean kirje, joka
perustuu siihen, että Canada pn
kehittyvä kapitalistinen maa tuon
sanan todellisessa merkityksessä,"
alleviivaa sen, että "Canadan porva­risto
on Canadan proletariaatin pää.
yihollineji," että Canada ei olo siir-tomaa.
koska "Canadan ja Britanni­an
valtakunnan yhteyttä ei määri,
teliä pakkotoimenpiteiden, vaan riis­täjien
keskinäisten etujen perustel.
la," ja että "Canadan porvaristo tu­lee
käyttämään Yhdysvaltain ja-BrL
tannian imperialismin välistä yh-teentörmäystä
vaikutusvaltansa li
saamiseksi Canadassa, ja Britteir
valtakunan heikkenemistä entistäär
energisemmän hallinnollisen itse­määräämisensä
perustamiseksi.'
'' Tämän takia Kominternin tpJcömi-tean
kirje siis vastusti erheellistä Ca.
nadan itsenäisyj'E-tunnust3. Siinä
lausuttiin selvään, että tuo tunnus
oli erheellinen sen takia, kun se sa­lasi
Canadan työläisiltä heidän to-
Luettiin kahden edellisen koko.
usten pöytäkirjat ja hyväksyttiin"
Edustaja E. Laakso raportteera^i
Port Arthurm meUsätyöUiisten kob.
uksen pöytäkirjan, jossa ilmeni pai.
jon asioita. Yksi pykälä otettiin kes.
kusteltavaksi, nun. sihteerirahaiton.
hoitajasta. Aluekokous oli asettanut
kaksi ehdokasta, A. T. Hill ja Air,
Hautamäki. Näitten lisäksi ehdoteL
tiin Kalle^ Saloa. Muuten aluekokix
uksen pöytäkirjan raportti hjTät
syttiin.
taistellessaan elinehtojemUie puoles- ^ Luettiin nyrkkilehti "Jakin jj-rinr
ta yhä kiihty\feä kapitalistista riis- -
"KOMEA NÄKY'
Ylläolevallä otsikolla julkaisee
Suomen Urheilulehti uutisen äsket­täin
tapahtuneesta uimanäytökses-tä
Tuusulan päällystökoululäisille.
Uutisen lopussa on seuraava pala:
" — - .— hallissa ollut T U L m (!)
selkäuimarikyky Kaivola esitti eri­laisia
uintitapoja saaden suuren
suosion ^ituruudestaan".
Mitähän ajattielevatNtyöläisurhei-lijat
T U L m jäsenten antamista u i ,
manäytöistä suojeluskuntien urhei-luohjaajakurssilaisille?
Ei sille ai­nakaan
osoiteta suosiota.
Rehdit työläisurheilijat erolte-taän
TULrsta sen vuoksi, että kil­pailevat
toistensa kanssa, mutta
Hiton johto sallii toisten jäsenten
antavan näytöksiä suojeluskunta­laisille.
Kylläpä Suomessa ollaan jo pit­källä!
toa ja sortoa vastaan. Tällöin kmi
me saamme yhä suuremmat joukot
tajuamaan, että ^toimenpiteemme
pääpyrkimys oh heidänkin pyrkiriiys-tään,
niin suurempiakin uhrauksia
vaativat kysymykset sa&daan meille
kaikille onnelliseen loppuratkaisuun.
Laskiaistanssit oikein vanhan
maan tapaan toimeenpanee kevät,
myyjäisiä valmistava ompeluseura
Don haalilla tiistaina maalisk. 4 p:nä
klo 8 ip. Tarkoitukseni ei ole näitä
tansseja erikoisesti puhvata, sillä
ne ovat 4;iedossa jo yU Torontoni
päättäeji. siitä, että ennakolta oh nyt
jo myyty lippuja niin paijoh, etta jo
yksistään se takaa että näistä tans­seista
"tfitee" muodostumaan yhdet
huomattavlrnmat mitä Don haalillä
on pitkiin aikoihin pidetty. Mutta
koska syystä tai toisesta voi vielä o i.
lä joitakuita, jotka eivät ole tietoi­sia
näistä erlkoistansseista, ja "etteii-vät
hekään vahingossa jäisi niistä
pois, niin voih ilmoittaa, että om-peluseuran
jäsenillä on vielä joku
määrä lippuja myytävänä 25- senttiä
kaijpale ja että niidenkään jotka ei­vät
ole lippua ennakolta varanneet
ei tarvitse 'ovelta' käSrityä takaisin
väah varataan heillekih' sisääniÄäsy-mahdollisuus
lunastamalla ijääsyli-pun
lippuluukulta. Tansseissa tulee
olemaan tarkoitukseen sopiva hyvä
soitto. — L. N.
S. J . puhuja toveri Ma.nin
pckson kiertää Port A r t h u n n S"
la seuraavan järjestelmän
4 p. maalisk. Tarmola
5 p. maalisk. KivikoskL
6 p. maalisk. Lappi
V p. maalisk. intola
9 p. maliss. Port Arthur
.10 p. Maalisk. Maijalla
11 p. maalisk. Shabaqua
12 p. maalisk. C^otmee
14 p. maalisk. Port Frances
15 p. maalisk. Port Francea
17—18 p.maalisk. Fmland
Osastojen toimitsioita, p'.Tdetä5
varaamaan huoneuston p u h e^
suutta varten ja ilmotiamaan h r ^
puhetilaisuuksista, *~
Matkaohjelmaa tullaan iatn
maan tarpeenmukaan. tiite kml sa^
daan lähemmin neuvoteUa puh-Jt:
kanssa matkojen järjestelystä Yfö.
inainituUla paikoilla on lovcrlen te-täva
kaikkensa puheiilal^uuksien oiC
nistumiseksi. iiyöskin pvydetään
paikaDisia tovereita huult-ntimaan
siitä, että rautatien pysäkeillä oliä
joku vastassa. Se helpottaisi paljon
puhujaa turhilta viivytyksiltä yja
S. J. Port A r t h u r in
Aluekomitea,
A. Kari.
alueen
••iiiiteerl
Eri iiaiidtakanmlta
dUDISTAKAA
TILAUKSENNE!
^ Jacques, Ont.
PÖYTÄKIRJA
• • " ' *
tehty Jaquessa Martti Rosengre.
nin kämpällä helmik. 9 p:nä
1930. Kokouksen avasi Adolf Sa­volainen.
Puheenjohtajaksi valittiin P. Saari,
sihteeriksi J . Ojala.
Jäsenkortttoi tarkasti jiksi valit­tiin
A. Savolainen ja O. Järvinen.
Saapuvilla oli 15 henkilöä. 5 L.W.L
U : n jäsentä, 2 LW.W:n jäsentä ja
8 ei jä.sentä.
Arvosteltlm tyydyttäväksi.
Luettiin iltamakomitean pöytäkir.
ja, jossa ehdotettiin Tarmolan haa.
lilla pidettäväksi iltamat, maalisk. 22
p. puolustusliiton ja taistelurahaston
hyväksi. Hyväksytiin ja valittiin tai
mihenkilöt: Ohjelman kerääjäksi E.
Laakso, soittajan hommaa J. Kant
kunen, ravintolan pidosta huolehti
Mrs. Pitkänen, ovimieliinä P. Saari
ja H. Honka, ravintolan "isännäbr
A. Savolainen, "bulkokiksi" A. Kontio,
iltamailmotusten levittäjä J. Kant
kunen. ,
Päätettiin että honinialtaan sm.
ne jotain myyntitavaraa. Tavaran i
hommaa E. Tammela.
Öäaii päätettiin puhdistaa itse.jär.
jestysmiehmä toimihenkilöt. "Jäkiii'1
jyrinän" päätoimittajaksi valittiin E j
Laakso ja apulaistoimittajaksi J.
Kankkunen.
Päätettiin, aluekokouksen edusta.
Jälle kerätä päiväpalkka ja matkaö
lut. Kerääjäksi tuli J. Ojala.
Pöytäkirjan lehteen raportteeraa.
jaksi vaUttiin E. Laakso.
•'Seuraava kokous .päätettiin pitE]
maalisk: 2, p. J . Keskisen kämpällä.^
Luettiin pöytäkirja ja katsotti'!!
päätettyjen asiain mukaiseksi.
Kokouksen puolesta,
t». Saari, J. Ojala
(puheenjohtaja) (sihteeri.)
Eletään sitä täälläkin liiljalle«a
Harvoin näkee kirjoituksia lehden 1
palstoilla täältä, vaan ehkä siilien on
syynä pikku vaikeudet, jotka hidat
tuttavat. iEihän se ihme. Onhan vie- J
lä katkasut ^käynnissä j.n.e.
Kämppätoinlintaa on pidetty jE
vointimme mukaan. Siihenkin o:
syynsä ettei ole toimintamme oikein
vaiherikasta. Homsteettikämpät on
niin hajallaan, ja vähän työläisiä ai
na yhdellä kämpällä, joten näin pai^.-|
kasaikana ei viitsi kovin pitkiä maVj
koja kulkea. Tällaisten vaikutuksesfejl
ryhmämme on pieni. — JoukkoinBSjl
pienuudesta huolimatta olemme y-rittäneet
toimia tyydyttävästi.
Pienenä joukkona, kuu on inn(&|
tuSta, Voi saada jotakin aikaan. 0.1
lemme siis päättäneet pitää raetä-f
miesten iltamat. Johon pienillä
vylllämme yritämme I i o n i n i a t a o l #|
tiellisen vihollisensa, Canadan porva.
Tiston. eikä siksi, "että sitä eroavai­suutta
ei esitetä oikein," kuten nuo
toverit väittävät. Canadan puolueen
nykymen kansa pitää keskeyttämät-i
ä voirnassa menneisyyden erhetystä.
Samalla kurr Kominternin kii-je on
mucdoUisesti hyväksytty, on melko
«glvää, että sitä ei ymmärretä. Puo­lueen
on se hetimiten ymmärrettävä,
jotta taistelua sodan vaaraa Vastaan
ei pimentäisi semmoinen vaarallinen
opportunistinen skolastisuus (kirja­viisaus)
kum tällä haavaa.
NYKYINEN TOIMINNAN
DOLLISUUS
MAH.
Tällä haavaa on tilanne äärimäi-sen
suotuinen puolueen kehitykselle.
Työläisten vasempaan liikehtiinmen
Jatkuu, kuten Canadan työläisten
mielencisotuksst punaisena päivänä
tottöivat, kuin myös poliisiterrori,
mikä on kohdistettu puoluettamme
noin j a teoin siirtynyt por\-ariston Vastaan. Ratsionalisoitavain teolU-Tielääkö
kansa, ettei/Rumanian
»rinsessa Ileana ole vieläkään pääs­syt
naimisiin?
Hänenkin naimisiinmenonsa näyt-jää
o.tavan yhtä lujalle kuin ke-aei!
tahansa tavallisen kuolevaisen,
kun niikseen tulee.
Prinsessa Ileana on naisten ta­valliseen
tapaan yritellyt naimisiin
jo useampaan otteeseen, mutta
ampisolmuun asti hän ei ole onnis-junut
pääsemään. Lisäksi tämä hä­nen
viimeisin yrityksensä saksalai­sen
kreivin Alexander ' von Höch-oergin
kanssa sai aikaan hämmen­nystä
myöskin diplomaattipiireis-jä.
Se kun ^läet on sillä tavalla,
että kun isoiset yrittää vaikkapa
naima-hommissa, niin se jo vaikut­taa
ihaf? yhteiskunnan perustuksia
myöten. Toista se on jonkun far­miko
ntrilla elävän L i l y n j a Jackin
hynttyynsä yhteen lyöminen. Siitä
ei suurtakaan ääntä kuulu. Kor­keintaan
muijat alkavat selvittele­mään
omalla tavallaan kumpaisen­kin
nuoruusaikaisia hairahduksia,
koetellakseen' vastanaineiden luon­toa,
onnistuen 'monissa tapauksis­sa
saamaan heidän kultaiset välin­sä
rikki. Toisinaan sattuu myös­kin
silläkin tavalla, että kun hää­vieraat
ovat kaikessa ystävyydes­sä
ja. vilpittömyydessä "toisensa
saaneita" kohtaan panneet onnit­teluilmoituksen
lehteen, niin vede-tjiän
joidenkin riettaalla mielikuvi­tuksella
varustettujen ihmisten
toimesta vastanainut aviopari tä-peetnie,
esittämällä kansalle, että
on taas punaisten toimesta synty­nyt
hevosmainen Raimakauppa.
Muistaahan lukijat, että tällais-
'ta juttua muutama vuosi sitten
porvarilehdissä jauh'ettiin.
Mutta lienee viisainta palata
päivän tekstiin. Niin, se prinsessa
Ileanan rakkausseikkailu kreivi
Hochbergin on päättynyt siihen, et­tä
on tullut kirkas ero. Kuten t a ­vallista.
Mutta tavallisuudesta
poikkeavaa on ne toimenpiteet, m i ­hin
Rumaiiian. hallitus on ryhty-n3?
t. "Edessämme- on sähkösanoma,
joka kertoo, että kaikki kuvat,
joissa morsiuspari Ileana-Alexan-
,der esiintyy yhdessä, ovat kiellet­tyjä
ja takavarikoidaan. Lisäksi
kuninkaallinen seremoniamesta­ri
(tarkoittanee kai jonkinlaista
" j o k a p a i i a n höylää" kuninkaallis­ten
palatsissa) on menettänyt toi­mensa
j a Berliinissä oleva Ruma­nian
lähettiläs joutunut epäsuosi­oon,
kun ei ollut ottanut tarkkaa
selvää kreivisulhasen sukupuusta.
Tämä juttu on oikeastaan ikä­vän
puoleinen lukijalle serveerat-tavaksi,
mutta yhdeltäpuolen se
osoittaa harvinaisen selkiästi mitä
lajia Ihmisiä nykyiset porvarilliset
vallanpitäjät ovat. Tä4ä jutussa
esimerkiksi ilmenee kuinka "'PP^l
vaisia ylhäisten nainiajutuista ova!|
porvarivaltioidcn diplomaätitto'!
Panee epäilemään, että jos yvtr^i
kerrottu avioliitto olisi ehditfyf
neuloa yodenpitäväksi alttarin a»;|
ressä j a sitten oli.^^i puolelU taj
toiselta huomattu, ot:ä kauppi
on jutkautettu, n i i n kuka sen tie-1
tää vaikka o l i s i pistetty hihat bä-i
lumaan Saksan j a Runianian «-l
Iillä. Kummankin maan tyoj&J^fi
tietenkin olisivat saaneet toisiaasJ
tuhota tässä välienselvittelyssä, JO-J
sa heillä, enempää kuin ranji
kaan imperialistisissa sodissa,
keastaan olisi rehellisesti pela^-j
mitään osuutta.
Porvaridiplomatialh; tämä T>n^'|
sessan ja kreivin kihlauksen P 'J
käminen oli s u u r i m p i a voittoja W
tä he ovat saavuttaneet kymmeii^^
vuosiin. Ja tämän voit
rusteella olisimme taipuvaise.
dottamaan, että eri maiden J
t - l l i s i s s a vehkeilyissä 5<eP'°"5-^J|
diplomaatit siirrettäisiin heil.«|;
remmin sopiviin tehrävun — ^^1
maan ylhäisten sukupuita ja y
keilemään, että kuka s i « « ' ^ j
elämänkumppaniksi pa.^.aa. _ I
si melkoisen vaarato,nta i " " ^ ]
nalle, sensijaan kun he "J^^
televät tulilla. Työläiset
sijaansa pantaisiin y^teiskofjj
ohjiin, nykyisten vallanpiöj,
ahertaessa vaikkapa s u k u n s a ^,
tamistehtävissä. Se olisi
niinkuin paikallaan sitteii,
yhteiskunnallinen meininki-
Xuppovaaran