Vapaus, September 29, 1930

              S U O M E E N
Suomen M:kfe
idan Dollarista
Lähetyskulut: ,
, ;-rr, Vile $20.00. 60c
.k^'=\fo o ö - * 4 y . u y , soc
?vk^is;V$8o.oV$ioo.oe
JkaSita seuraavalta ai­dalta
dollari ta. _ •
et $500.00 ja suta yloi
Itmatta summaa suuruu-
.omalähetykslstä ovat lä-
$3.50 lalx^tykselta.
rahaa ostetaan. KurSSI
•;ta Smkäta.
iJhetvk.sc-t osotteella:
VAPAUS,
), SUDBURY, ONT.
ipilettejä myydään.
Makaa pUettiasioita
He ottavat r a b a f ä l i t yt
, myöskin:
MONTREAL BRANCB
; St. Antoiue St.,
iontrcal, Que.
VAPAUS
16 Bay Street,
Arthur, OntarK
m KIVINEN
iland Lake, Ont.
CfHN WIRTA.
new Ave., Toronto, Ont
OHTVUORI
j Porcupine, On
HILJA KOSKELA,
803, Timmins, Ont,
AVID HELIN,
vr.-'\«. Kesk5-0ntaTifaw
:n kassaholvit revetä kuU
i sota oli niiliin tubtta-dlut
puutstta rahasta-ino
löytyi joka toi pelas-araatti
toimimaan, luo-i
sivistystä. Huumausai-li
muuta kuin kem^istit
ityy uusi ajanvaatigiuk.
a suunta. Siinä, näytta-linta
osaa taide eri muo-kasteessa
annetaan sii-cpressionismi".
Sen epä-tausta
,panee meidät het-jittamaan
naturalismin,
-punassn kukertavat vä-iäräisst
viivat pyyhkäise-iken
todellisuuden. Teat-
> se vähäkin mikä siel-
Dpettavaa ja kasvattavaa,
kaikenmaailman opere-kaiussa
ja tanssin hur-
)ssa on .se voima joka
helposti unhoittaa todel-
'altavasti käsiään pau-yleisö
sen nielaissut. —
±i myöskin uusitaan ja
arepivässä soittimien e-essa
räminässä saa et-i
siltä ajalta, jolloin o-
)ksilla istuen kultaamme
!. Jazzi antoi hemaisG-
!n. Sen varjossa voimme
een kuin kaksi Jjastikas-
-kasteen aikana imeyty-i
niin että lima välillä
ko aistillisuudelle suu-kista
nautintoa ehään
Nyt voimme jo huudah-
Edes vähemmän oleelli-
Kuinkas niin pikkunä-
Kysymyksessä on koko
iiniläi£en työväen ja ta-taLst€!
uliittoa koskevan
ppaan heittäminen,
illäri ei ole eikä vaiku-vallankumouksellisessa
'aikka hän kavereineöti
a samassa työssä,. missä
a: työväen taistelurin-ittamLsessa,
niin siit4
3n tarkistettava hänen
talonpoikaistosta. Tästä
. kuinka todella vieras
Jgiansa on vallankmno-työväenllikkeelle.
Tästä
paleen suomalaisten op.
rintamakarkuruuden
opimme, että vain sel-lais-
leninUäisellä ideolo­gi
olla lujasti mukana
n ja sen puolueen tais-
AI.SKYSYMYS SIARX.
«LAISESSA OPISSA
ta ryhdymme käsittele-io
useita vuosia sit-
"teorioita" talonpoikais-
• ^(^etamme tehdä mah-l^
hyen yhteenvedon s i i.
»anistinen teoria opet-
'yroylisestä.
Honpoikaistosta on, ku.
n on kirjassaan "Lenin
aivasti osoittanut, osa
diktatuurin kysymyk-ariaatin
diktatuuri on
akysymys, oleellisih ky-
»npo-kaiskysymys on o-
^-yksejtä.
s^rsymys on kysymys
liittolaisesta vaHan-
Proletariaatti. jo!ca
taa, missä on taide? Klassilliseh sä-vellcaunemien.
sen luonnonomaisuu-den
ön jazzi työntänjrt- syrjään --
ja tarkpitusparät on siltäkin osalta
voitettu.
Onko teattmiUa meridtystä laokka-
' i taistelussa?
Ehdoton, a ^ i l i ^ e n vastaus kuuluu
— on! Kim työväestö ottaa omit
taidelaitoksensa hudltaakseen niistä,
pitää niitä läheisenä omaisenaan
eikä poikapuolen asemassa, niin sitii
perinpohjaisemmin se ; oppii tunte­maan
sen merkityksen työväes£öil
henkisten lahjojen kasvattajana ja
kehittäjänä. Meidän täytyy kasvaa
siitä alennustilastamme, millin por­varillinen
operettlkuyme on meidät
kuljettanut, että. osaamme syventyä;
niihin elämäri arvoihin mitä näyt-tämöiltämme
voimme ^aadQ. Suruk­seni
täytyy mainita, että turmelus
on ennättänyt tehdä niin suurta
tuhoa Iceskuudessanmie,, ettei mo­nastikaan
kyetä ymriiär^mään muu­ta
kuin kaksi äärlmäistä va;stakoh-taa
ja moni hyvä kelvällä yhteis­kunnallisella
pohjalla liikkuva näy­telmä
jää kokonaan tajuntamme ul­kopuolelle.
Se Itaikki on. aikakauden:
jonka haluaisin nimittää, liirumlaa-nimiksi,
tulosta. Työväto näyttämöi­den
on piu-istettava elämä syliinsä
ja kohottaa äe korkealle, niCytiäen
meille millaista elämän todella pi­täisi
olla. Näyttäniöidemme tehlä-väksi
jää elävöittää luokka£aiste.
lun eri ilmiöt, puhaltaa n i i h i n elä­vä
henki hiin että he" liikkuvat, ;pu-huvat
ja. toimivat, feun karsiriime
pois ohjelmistostamme kaiken sen
porvarillisen roskan ja otamme oh­jelmistoomme
vain saatavissa olevia
kunnon näytelmiä, niin isilloin olem­me
tehtävämme tasolla. Kunnon
näytelmillä en tarkoita että ne pitäi­si
olla kaikki vakavia ja helppota­juisia
luökkanäytelmiä. Ei! i^unhon
näytelmiksi luen ne näytelmät mySs-kjn,
missä on opettavainen yhteis­kunnallinen
pohja Ja asiallisuus. Ha-vipuolta
voivat edustaa ne liaiilu- ja
huvinäytelmät micsa perustuvat
kansan elämän kuvauksiin j6ko nii­den
huumorin edustajina taikka suo­ranaisesti
kansan elintapoja kuvaa­vina.
.
Nyt kun alkaneen toimintakauden
ohjaamme näissä tnerkeissä eteen­päin,
niin tulee Kominternin kirje
toteutumaan ja el yksikään .^bväen-liikkeelle
ihyötämieiiiien, . typlaiiien
voi väheksyä, eikä käyttää halyeii-tavaa
kieltä näyttiifeöi^äeinme työs­t
ä vaan tulee tekemään parhaansa
tukeakseen sen työskentelyä. Näyt­tämö
on aina ollut ja tulee olemaan
yksi huomatu^rimista . valistiistyön-tekijöistä
ja tulee kohottamaan vaL
lankumoukseh plinälseh iBpijh Icof-kealle.
Brooklyn, N. Y., 14 p> sjrysk. 193Ö.
. Eetu Hackman.^
Kämppäpajtinaa
Oli kaunis ssryskuun Iltapuoli kä­sissä.
Aamupixolella olimme Jus.
sin kanssa pesseet pyyiddämnnie ja
siinä pestessä tuli päätettyä^ lähteä
kävelylle kämpän ympärlstöfiin. Vä-
_ hitellen jouduttiin noin ^'ari mailla
ipois työmailtamme tai tukMkäinpäs-tä,
• jossa oltiin työssä. Pian aloin
ihmettelernääii toveriani, joka edel­lä
kulkien nä3^ti pitävän varmaa
suuntaa. Vaan koska tiesin aikaa
olevan kyliä kävellä, hiöi en "teh­nyt
hänelle kysymyksiäkään seh
joMdosta. Olimme pääasiassa seu­rannut
erään järven rantaa, jonka
tpriski aainu. kun herSttiin s»s
tuolla kämpässä ja satoL Se ei ol-int
mitään tavallista sadetta, vaan
X tuli hurjan tuule|^ kanssa läis­kien
J9. rbi^en^Ja loUsten.' ifrrc-limme
että ^saadaan ö l ^ l^impässä
sateen ajan. "Siksi moni meistä lifeit-
. täytyi uudellaen punkkaansa «aml-ikisen
saatuaan. Blävi siinä hiljäi-
.uen murina, kun kuitenkin saimme
määräyksen suoriutua ulos töihin:
Joukko siitä lähtikin, vaian hjrvin
näki että se tapahtui vaan po­liosta.
Jäin itse kämppään, jatkoi Ju^si.
|a mielessäni oli kuitata koko työ-maa.
Pidin mahdollisena vielä, että
Säkätäänkln m^ut viiden tovertnt
'janssa, jotka jäiv^Ji.pjyö% k^mpflle
— nimittäin J05; emm^ ' itse-.l^li4e.
kytmöt ieSken jä inatkusön tämie
dollarimaahan — jossa niit& kuiten­kaan
el saa. ^
Tulin jo heinäkuussa Ja nyt olen
ä i s oäut täällä ;pa0 %ukant^.
Tire^täkto ölisto'jo,s4&t«|li.ia^t|^^
ole annettu vielä. Tulin täime Aont.
xealiin suoraan Rootsln-J^erikan
linjalla Grigsholm laivalla. Meri oli
koko matkan erittäin tyyntÄ, joten
matka oli' haatto näjn TO««?Äspfl!Ji^^
täkin. Ja luitä ruOkaän tulee, idin
Ä ,oU erittäin hyrtäu SUak<^tai Jsi
laivalla tarjottu, kuten Suomössa
lÄissä taloissa, ji>Jssa,*<d;p.,nu^^
viibteni olen työtä "paiiKtout ittoJli-ilmaiseksl.
Sillä kotimökki on pieni
ja mettÄln oli nelja TKdka» Ja kaksi
tyttöä. Isäni .oU a m m a ^ ^ »
taxi. ja miinkä suutari "
Päivemmältä liina kävi kylmem-^öfiään. se ei, riittänyt k&Meksa-maksi
j a joitakin Inmirännän huita-] heiridselle perheelle. Vaan lam
'eitaifekyi sateen seassa. Vasta IE-' pojat kasvoi, JettÄ kykenivät inMil-hempänä
puolta päivää sade miiuf- malle vuoronsa jälkeen leipftSnsä,
tui hiljaiseksi yilunaksi. . , . i tienaamaan, piin pussi seJi^ään, Ja
Kun. miehet sitten tulivat ruualle, maantielle. etsimään renkipojan
ei heitä ollut oikein hauska kat- paikkoja. "
Bella, ja kuului siinä kirouksia
todistaa että henkilö kuuluu siihen
kuuluisaan liapuan liittoon. Hän saa
tj-ötä! Hyviä ovat lupaukset. Saako­han
täällä piakkoin mjrös autokyy­tiäkin,
lapualaiseen malliin? — — —
. Meidän: työläisten Jotka tiedämme
millaista joukkoa nuo valkaisijat o-vat
Ja millä asialla he täälläkhi ö.
vat, on parempi hävetä ja karttaa
|:ieitä. Ei lähennellä heitä missään
suhteessa, vaan pysyä erillään ja
työtätekevien esitaisteli­joissa
te tapaatte niin suuria san­kareita,
ettei sellaisia teidän luok­kanne
ole kyennyt milloinkaan kes-kuudestöam
kasvattamaan. He ei­vät.
pyydä juori mitään omalle
persoonalleen. He saattavat kärsiä
hymyillen nälkää viikkoja, kuu­kausia,
vuosikausia, voidakseen sy-
. ventyä luokkataistelun . teorioihin
j a oppiakseen . taistelun taktiikkaa
"seurata sivusta heidän juoniaan. E i - 1 ja jolitamiseh taitoa. He astelevat
.häh noista uhroista muuten , tulisi j reippaina ja toivod&kaina repaleis-kuuluismiksi^.
mutta kun tulevat sa miljoonain repaleistan joukos-
^^älIä .saamaan nimensä tunnetuksi, sa, ityöläisten ja työtätekeväin ta-i
i l i n voivat saada vattka — mustan lonpoikain keskuudessa, agiteeraten
; hinne. Te tajuatte, että "lyötyinä­kin",
aseettomiksi riisuttuinakin,
me olemme voimakkaita, kukista-mattomia.
Te sorrollanne • olette
kasvattaneet meitä kestävyyteen,
opettaneet meille voittamisen tai­toa
ja kärsiessämme rae olemme
vähin erin saavuttaneet luokkam-ime
asialle antautumisen suuren
; lahjan.
Te tiedätte, että kaikesta huoli­matta
me työläiset ja työtätekevät
farmarit olemme voimaldcaita. His­torian
huomen kuuluu meilleJ •
Antti Hyrskyranta.
kunniamerkin.
Kyllä nyt, toverit, jokaisen täy-^
tyy jiuomata jo mitä tällaiset. " l u -
^ot" merkitsee ja arvaahan tämän
^itäkfai, kiin" näkee ketkä siinä -run­naa
Johtoasemassa. Onko se h3rvän-tekevälnen
kopla, vaiko kaikessa
meitä vastassa? Siellä ei ole rehel.
ja rivejä järjestäen, vaikka soita­van
luokan suunnittelema kuole­ma
vaanii heitä, joka askeleella.
He kylmenevät kuolemaankin
niinkuin'vain elämänsä ja henken^
su ja kaikkensa suurelle asialle
antavat sankarit kuolevat.
Tällaisia työläisten ja; työtäte-
VAPAUDEN KliUAKAUPi
HISKI SALOMAAj-'^t«l|i^ '
3158-FMniieii'
Iitin »fau
HANNES SAARI, sie»t. ^UmM
Minäkin säin lähteä kotoani vaÄ-mopella
kielellä. Joukko .kuitenkin'hempienl luota jq kolmetotstainiptl-iöettl
poistaa pahaa tuultaan kel-| ä a n a ja näihin j^iviUx. olen teimyt
notekoisella iloisuudella Jopa lei-1 työtä vain talollisille, fi^
kittäkin.- Vielä syödessämme sade' hain ja Utaan plmlään ataa samaa
alkoi ränimn sekaisena uudelleen,
ja ktiinka ollakaan niin ei kuulunut
aterian jaiestä uloslähtökäskyä.
Seuraavana aaipuna useaminat
miehistä olivat saii-aana, jojikcisita
aräs" suomalainen, jota sapottllfi
Pikku-Viliksl. illalla näin. jcjukön
miehiä painuvan "oftiislih" suorami
työstä tullessaan, kun. jjala^ivat
näytti heillä olevan , "painkiUerl"-
puUo kourassa. Plkku-Vili bU yhä
punkassaan. Iltaisen jälkeen kävin
häntä puhuttelemaan. Sanoin, tai­sit
tulla siinä sateessa sairaaksi,
vaan pysähdyin äkkiä, siUä näin,
että hän _ei oUqt sairas, vaan, —
hyvin sairas, Parin timiiln kiilut.'
tua kävin taas, häntä kätsonujssa,'
ja nyt näytti hän voivan keskustel-'
la. — Minulla on siellä v a n b a^
maassa perhettä, sanoi mies kiiini
anteeksipyytäin sateessa sairastu-'
mistään. Hetken kulottua kuitenkin
lisäsi: Me työlälsjätkät öllään huo­nossa
jamassa nyt, enkä usko, että
ineltä mikään muu auttaa kim jär­jestyminen.
Ja sitte. inelitä^ täy­tyy
vielä kerran "järjestlyneenä ta­pella,
sillä, käpitalistiiuokka qn,.a.
.•pastaniit käsiinsä kaiken meidän,
kln csamine eikä se tule siltä o^t-
;täan im)lttamaän hyvään moraaliiii
vetbämalla,
Äibln pitkittää puhettani, vaan
näin, että toverin kuume taas nou­si.
Eniwe saap häntä kai^pun-kiin
tblmitö^tuksl seiuraaväna päivä-aä,
vaikka yjltettiln. Ruuiliiin vasta
veivät kaupunkiin.
'Monta päivää tapahtuman, jäi-keen
olin suunniitaiil. Biietih
/astakohtia — työmaata .jossa työ­läiset
.Itse , järjestävät asiansa Ja
nykyistä "oloamme,
Palasin takaisin .Jusslj;» ;kanssa
kämppäämipe, vaan «iinä kulkiessa­ni
tapasin icerran Itseni kädet nyrk-klssä,
ja hammasta piuren muis­telin
omia asioitani Ja onnetonta
elämääni, Jost^a .$aan kiittää kapi­talistista,
järjestelmää.
Kämpälle ,säävutt;uamme oli sin­ne
tullut juuri tavarakuOTma Ja
päällimmäiseriä sihiä näytti olevan
päinkllteri-laatikko. — —kk—
I toisella puolella näytti edellisen, tal­ven
hurja metsänhakkaus käyneen
yli. Päästyämme vilidöin erään ma­talan
kallion huipulle tpverjni K-tahti
kaatuneelle puulle, ja osottaen
mhiiille erään lähden ^perällä öle.
vaan kämppää sanbi: Etkö istu? Olin
j tuolla töissä viinie tälvieÄa ja ker-
Jron sinulle jotäkih.
i .;Se, oU ..läht^, -im ö^äs
[ "' ~'"
I muodostaa useimmissa mäissä vaes-itön
vähemmistön, ei kykene llriiäfa
1 liittolaisuutta talonpoikaiston kans.
jka pystyttämään Jä imyöhemmin y l -
lläpitämään proletariaatin dlktatuu-
I ria, .
I Työväen ja talonpoikaiston liiton
^ajatuksen on oikeaksi dsbittantit
i myönteisillä tuloksilllaah Venäjän
I vallankumousten hli^toria Ja ^ ä t e i.
I sillä tuloksillaan iMkkrin, Bulgarian
I Ja Suomen, J.n.e. vallankumoukset.
Kysymys liitosta talonpoikaiston
kanssa on asetettava erikseen kussa­kin
vallankumouksen kaudessa. Le­ninin
n.s. kolme talonpoikaistunnuä.
lausetta palvelevat eriäofnaisenä esi­merkkinä
siitä, kuinka kysymys kus-säkhi
/vaaiänkuminikam kaud^a on
asetettava.
Porvarillis-demokräättlsessa vallan­kumouksessa
(Joka on kbhälstettu
itsevaltiutta Ja feodälisihia täi -sen
peruja vastaan) bn Boatidb^äfeuiiS
proletariaatin Uittoon iibko täloh.
poikalstoh käiissä. fiäiä oli asian­laita
Venäjällä ennen lielmik. val­lankumousta
V. Ifli?; iä'fämä pitää
paikkansa ylipäänsä n y k y i ^ val-lahktmxbusliikkeiäin
siifto- Ja ptföli-siirtomaissa.
Talonpalkaistb kokonai­suudessaan
on kfimaoitettu taistelus­ta
itsevaltftlttä v a s i ^ ja mdnöiäH-tajien
ma^enf valtäatniSelta.
Proletaarisessa vallankumouksessa.
/ Reitkipbjan terveiset
Tämän kirjoittaja el ennemmin
ole huomannut, että lehtemme pals­toilla
tavallinen, olkea renkipoika
Suomesta kirjoittaisi mitään kokc-mukslaan.
Ja Jos onkin, niin ehkä
häpeää sitä nimitystä. Vaikka ta-vallaanhan
me kaikki olemnäe ren­kiä,
me työläiset. Nyt tässä on sel­lainen
mies, joka on pienestä po-jastt^
.renkinä ollut Ja maata tonki­nut
alhä tiäihin päiviin asti. Mutta
viimelh tuli Canadan.kuume. Hbitin
jonka edessä oVään iiyt kapitalistL
maissa, bn tflanne toteen. TyövSes-td
voi saada nyt Utttolaisekseen
vain talonptäkaistbn k^hlfAmän o-san
<i^tälcäi^£|ais6axi). Mutta
tässäkin vaiheessa voldaäia keskitä-
Ic^pbifcäisto neutrai^alda. Su^rtiC
lonpoikaisto Tilstäjänä an VSttOii^
suhteessa porvaristoa kalissa iärble.
taar£5ta vaTliimktirfflötelte Vdstäan.
turpeenk^äntöä, Olin y^meksi suu
fesisa talossa lähellä liapuaa. Meitä
oU pari miehen alkua samassa pal-
"ittussk., . , •
• Kai useimmat liikljoista on. ehkä
Joskus.käyneet Suonipn I^pualla, täi
ainakin kuulleet, siitä ^ puhuttavan.
Että se on kauhista paikkakuntaa.
Ja siellä. on "hyväänpuoleesta mies­väkiä".
Hyvta ."vieraanvaraisia" Jär­jestään.
SieUä käy paljon^ ,huvittell-jolta
autoineen ympäri Suomea ihai­lemassa
sen luontoa. He tuovat sin­ne
tullessaan sellaisia ihmisiä, joi­den
kanssa lapualaiset ei tule "pti-lieessa,
juttuun". JJUnpä herrat la-
•puäl^feet piiää, siellä niille "kieU-
^ursseja" manpoveriensa yhteydessä,
ja kun hiio työläiset selviytyvät
kursseiltaan, niin taas autoon ja
kovalla Vauhdilla eteenpäin suun­tana
Olien Venäjän Karjala, Kuka el
kursseilla ole hyväpähien,- Mneltä
revitään paita päältä Ja kumipam­pulla
muutama isku, toisinaan
"nappi" otsaankin. Jonka voi hyvin
tehdä ilman Tahgäistusta vaikka pie­ni
konttoristin poika. Sellainen on
meidän islemm*p ^maa.^ Että el työu
Iäinen tiedä sanoa milloin sydän
lakkaa sykkimästä Ilman syytä,,Sitä
kiitetään joka .(Enempi b^aa rääkätä
Ihmisiä. Vieläpä vbl änssUtJir teois­taan
kunniamerkin ja virkaylehnyk-stn.
•
kesäkuun viimeisinä päivinä, kun
olin pellolla kyntämässä,. tuli taloa
emäntä tuomaan ,'kahvia 'ininulle Ja
Isännälle. Siinä sanoin että kynnän
peltoanne viimeistä päivää, meinaan
matkustaa Canadaan ^o ensi viiköl-l£
t^ passikin on'jo hommattu. '
Vai ulkomaalle meinaat .meimi,
tupmVi^^ii>t^ Raatsit Jättää Stiomen
iMuhiine Inc^teihe^^^ Meillä olet "bl-liit
iiseän viioden ja olemme siia pi­täneet
kuin omaa poikaamme....
Älä mene, tarvitaan niitä miehiä
vielä omassa isänmaassakin. Rupea
sinä vastaperustettuun lukkoomme
jäseneksi myös.
Silloin tokasiti hänelle, jotain.jota
isäntä icauhistui. Minulla ei 'oie i-sänmaata
täällä, sahoin, ainoastaan
paikka missä olen syntynyt. Ja mitä
lukkoas^aap tulee, niin, siinä olen
töistä mieltä. Perustakaa .lukkoja
vaan kaikkialle, ette ilman pysy ter.
veenäkääh.
, Samanlainen lapuan ^ lu^ko kuuluu
jjerustiettäväh jo Mohtrealiinkin, jos­sa
kuuluu samassa hommassa olevan
mukana kansalaisiamme Ja liikemie­hiä.
Eikö tätöä ole Jo kaunista? Työ­läiset
kantavat heille ainoatldn sent-tihsä
la kummihkin heillä cm tar.
koltus syöstä teidät, työläistoverit,
turmioon. Heillä on sellainen aiko­mus
täälläkin, että hommata itsel­leen
erikoisoikeus työn saantiin, mu­ka^
niille. Joilla- on Jäsenkortti, .Joka
listen työläisten paikka, vaan mel- keväin farmarien esitaistelijoita
ään omissa järjestöissämme; meille | tavataan nykyään tuhansia kaikissa
Ja omalle- aatteellemme »olkaamme j maissa ja kaikkien kansojen kes-uskollisia.
Älkäämme antako kanna- i kuudessa. "
.tustamme niille, Jotka ovat meitä} Käsitättekö te fascistiporvaris-lähteneet
juonlensa avulla alas lyö- ton kelvottomimmat, kuinka sy-anään..
Rehellisenä työläisenä katso- vulle lokaan Jtsenne upotatte syyt-kaamrife
eteemme, silloin ei tarvll-' tuessanne meidän esitaistelijoitam-se,
ihmisiä häpeillä. Onhan pää nie pelkuruudesta!
pystyssä kaunihnpi kulkea kuin hat­tu
silmillä ja silmäkulmiensa alta
^noilla vastaan tulijoita. Siis luok­karajat
pitää oUa Jo meille sel-
^ n ä . - . Renkipoika.
Te ilkutte nieine nyt
Tätä tosiasiaa ei muuta lain­kaan
se, että meidän taisteleviin
riveihimme on päässyt pujahtamaan
teidän kutyreitänne ja mukaan liit­tynyt
heikkojakin, jotka ensimäi-siin
vaikeuksiin jouduttuaan pake­nevat
teidän "turviinne". Mutta
nämä eivät olekaan varsinaisia esi­taistelijoitamme;
he ovat meidän
asiamme sotkijoita, . taistelumme
_ , 'vaikeuttajia, oikeistoepäilijöitä, joi-
; Te, fascistiporvaristo ja teidän (hin <te aina viime kädessä nojaat-tietoiset
kannattajanne, ilkutte Ue, kun tajuatte asianne toivotto-meille
työläisille ja työtätekeville' kuuden.
Kolmas vaihe' on proletariaatin
diktatuurin pystyttämisen Ja lujitta-mlsien
jälkeen. Tällöin voidaan kes-kltalonpolkaistokin,
joka nyt on
voittanut sille (nnihaisen horJiUnlsen
porvariston Ja proletariaatin välll-fä
(hfihtyään, että proletariaatin
diktatuuri todellakin Rs^syy pystys­sä)
saada liittolaiseksi rikkaita ta.
lonpoUda (kulsdckeja) vastaan. Näin
oh asianlaita nyt Neuvostoliitossa.
Tässä lyhyesti Lento "kohnen tun-htislauieen"
sisältö.
Ajatus työväen jä talonpoikaiston
vallahkumouksellisesta liitosta, Jon­ka
Lenin cm meille nito selvästi e-slttänyt,
on sekin Jo tieteellisen so-
BiäUsmln perustajain ensiksi Julki,
lausuma. Engels, Joka tässäkto kysy
myksessä, kuten kaikissa muisakto
edustaa myös Marxin kantaa, kir­joitti:
itii"
"Sosialistisen puolueen lähia­jan
tehtäväksi oh <;uliut valtfolH-sen
vallan valtaaminen. Mutta
yällätäks«»en . sen täytyy tämän
' pdblue^h mehhä kaupuhgi&ta
; ntaäseudulle, täytjry tulla voi­makkaaksi
maaseudulla." Ehgels:
"Talonpolkaiskysymys Ranskassa
Ja Saksassa".
Lenin Manein j a Engelsin etevim.
pänä oppilaana oppi marxilaisuud^
I f i k ^ tälonpolk^skysymykJKÄä^
ja kehitti sitä a i k a z ^ vallmikumous-lilkkelden
rikkaiden kokemtfkslen
pbhJäflK. . »
Kuten Jo viittasimme, on kysymys
talonpoikaistosta osa proletariaäthj
diktatuurin yleisestä IcyijrhyTcxsiSL
Siitä, ette! sodan edeHiäen n Tn-teirioätiahare
kosl^djä asettanut kbhk-
*e^tisestl *ysym3^ proletariaätfa
dMatamisii, johtm et­tei
se käsitellyt myöskään kysyhä^i.
farmareille tänä päivänä.
„ Te remahdatte paholaisen rie­muun,
kun viestit kertovat mei­dän
esitaistelijoittemme vangitse­misista,
rääkkäyksistä ja kärsimyk­sistä.
Te yritätte sälyttää meidän ja
meidän esitaistelijaimme, kommu­nistien,
harteille kaiken sen pahan,
kaiken sen saastan, raakuuden ja
rftistomaisuuden, mikä kehittyy tei­dän
rappeutuvassa luokassanne
näinä maailmanhistorian suurim­man
murroskauden päivinä.
Te ilkutte nyt meille ja meidän
esitaistelijoillemme, kun te kuvit­telette
olevanne voimakkaita ja ti­laisuudessa
menettelemään mei­dän
luokkamme jäsenten kanssa
miten tahdotte.
. T e pilkkaatte meidän suurta asi­aamme.
Kelvottomimmat teistä
julkeavat syyttää meidän esitais­telijoitamme
pelkureiksikin,
i Niin tänään.
...VHuomenna — historiallisesti mi­taten
— te lakkaatte ilkkumasta
jä;( kallista asiaamme . pilkkaamasta.
ri.Se huomenna voi olla hyvinkin
lakella, lähempänä»'kuia'-te itse
osaatte : aavistaakaan. • Tosin älyk-käimmillä
teistä on tieto, tai ta­junta
se» tulemisesta.
Enemmällä, kuin kuudennella
osalla maapallon pinta-alasta, on
tuo historiallinen uusi päivä, mei­dän;
päivämme, jo valjennut.
Siellä, proletariaatin lujan dik­tatuurin
maassa, ei teillä ole va­raa
ilkkumiseen. Pilkata asiaam­me
ette siellä uskalla muualla,
kuin salaisissa, luolissanne ja sil-
Tarkastelkaa laumaanne, fascis-tiporvarit,
te kapitalismin viimei-seen
etappiin siirtyneet, tai sinne
siirtyvät. Minkälaisia ovat teidän
tämän päiväiset esitaistelijanYie?
Persoonaitsekkäitä lurjuksia,
roistoja, murhaajia, lakonrikkurlen
värvääjiä ne ovat.
Kävelevätkö ho rikkinäisissä
vaatteissa? ,
Kärsivätkö he nälkää siksi, että
por;/ariston asia menestyisi?
• Ovatko he valmiita kuolemaan,
jos tarvitaan, asiansa puolesta?
Ei sinne päinkään! He elävät
hekumoiden ja hurjia juomingeita
toimeenpannen. Näissä bakkanaa­leissa
ovat mukana myös teidän si.
veysapostolinne ja hengelliset edus­tajanne.
Te puhutte miehuudesta ja roh­keudesta,
mutta harvoilla teistä
sitä on. Teissä riittää miehuutta
ja rohkeutta vain niin kauan, kun
teillä on käytettävissä riittävästi
sellaisia tyhmeliinejä, jotka ovat
valmiita tappamaan meitä ja kuo­lemaan
itse teidän asianne puo.
lesta. Näiden rohkeuden ja mie.
hmiden te omaTcsntte persoonalli­seksi
ansioksenne. KahsalaiS3otien
historia toteaa, että teidän johta­janne
ovat niittäneet mainetta ja­kelemalla
"armonlaukauksia" tais­telukentillä
viruneille meidän haa-vottuneille
esitaistelijoillemme.
ParhaimmillaaTikin ollessa teidän
luokkanne, toista sataa vuotta sit­ten,
jolloin te kapinallisina tais­telitte
rappeutunutta aatelistoa
Fascistidiktatuuri Ro­maniassa
vastaan, niitti sankaruutta ja mai­netta
työtätekevien kaupunkilaisten
loinkin ^te tähyilette häviävän ros- maaorjien kustatinuksella. He
voluokkanne toivottomuuden yö-1 uhrautumisellaan teille voiton edel-hön.
Näettehän, kuinka Kiirfan kan­sa
tänä päivänä katkoo kahleitaan
ja kuinka Intia ja Indo-Kiina ja
Egypti ja kaikki ne takapajuiset
kansat, joita te olette vuosisatoja
sortaneet, murhanneet ja ryövän­neet,
valmistautuvat heittämään
teidät, imperialistiset porvarit, har-teiltaai^
uhrautumisellaan
lytykset valmistivat. Ja siitä palk­kioksi
te Pariisin kommuunin ku­kistuttua
katkoitte tuhansien työ­läisten
kaulan.
Nykyään, maailmanhistorian suu­rimpana
murroskautena, te vais­toatte
asianne toivottomuuden ja
asemaun?! epävarmuuden. Juuri
siksi te ilkuttekin meille työläi­sille
ja työtätekeville farmareille
Näiden halveksumienne "sivis- Tg koetatte ilkkumisella ja asiam-tymättömien
pakanain" — te itsc-hän-
oletjte kfrikki "hyviä kristHty-t
ä talonpoikaistosta marxilaisest!.
Kautsky, Joka parhaana ailcanaan
kirjoitti ä^aärikysymyksestä kirjan,
jossa m.m. osoitti, että myös maata,
loudessa tapahtuu konsentratiopro-sessi
(kfökittymineh), ei kuitenkaan
vetänjrt vallankumouksellista loppu­päätelmää:
työväen Ja talonpoikain
Hittoa. Kbmlhtem sensijaan jb H
kongressissaan (v. 102Ö) asetti kysy­myksen
täydessä laajuudessaan.
El ole kuitenkaan imbhdettava,
että proletariaatin diktätutirin lujan
perustan maaseudulla muodostavat
maatyöläiset Ja maaseudun prpletaa.
rlt (jotka omistavat jonkunverran
inaata, mutta el niin paljon; että he
siltä piääasiaUisestlkaän eläisivät.)
Maatyöläiset, maaseudun puolprole-fafiaattl
Ja piehtalbhpojät muodos­tavat-
kaikissa maissa maaseutuväes­tön
enemmistön, Proletafiaatto Uit-i
to näidea a;in6steh kanss^ heutrali-sbimälla
senl^^l Iceskitalbapoikals-tp,
iatuuiyat proletariMt^ diktatuu­r
i , i^iltyt|lÄihis. j ä ylläpltäiBsmäh-dbiilsuudet.
U. ityäyiäys tälohpbtfcä^ibsitä pro-letäriaatfn
Uittolalseiui yallähtumo-liks^
Ba^ei ole tte^sti niuttcaton ky-sysmys.
PlentalpnjMikaisto on maata
omistava Ja ptehtekväratuotahtoa
barjbättavä väestökerros. Täytyy olla
olemassa varsin vakava «tujen vas-talDDhtälsinis,
Jolu erottaa sen suur-tälonpoiii^
ja täah^Daiirta (jot­ka
saavat tulonsa maakorostä Ja vbl-toäta),
jjoO^ ovat riistäjiä sän«m tSy-äes^
meikliy]^^ £eki proUt^
seh v^lahl^mbfliaeh viiiolllsiä.
Pientaloni^ka^t^ tulot muodos-tavat
tedreettiseäi katfxieh hoaäko-
Tosta, voitosta Ja työpalkasta. Mutta
tdtfa&btttsa bioen toäbhsa mhodostu. I
vat työpalkasta sehvubksi, ettei b ä n |
käylÄ vierasta työvoimaa. Maa ja
työvälineet antavat hänelle vain
mahäbllisunden käyttää omaa työ-yoimj^
ähsa. Maa ei ole hänelle siis
mäaitoron (ieU riistämisen) lähde.
Hän kärsii melkein aina maanpuut-teesta.
Hän maksaa kapitalistisille
luottolaitoksille ja koronkiskojille
korkeaa kiskurikorkoa, ja hänen ver­tansa
imevät raskaat verot, raskas
maanvuokra ja monet klinnitysrasi-tukset.
Tässä, mainitaksemme vain
joltakin seikkoja, on tekijöitä, jotka
aiheuttavat sen, etteivät hänen e-tunsa
ole missään suhteessa suora­naisesti
vastakkaiset proletariaatin
eduille, jotavastoin yhtymäkohtia on
runsaasti. Pääasiallisesti hän eroaa-kih
proletariaatista siinä, ettei hän
myy työvoimaansa.
Keskitalonpolka (neutralisoitava)
on sensijaan, mikäli hän työnanta­jana
joutuu kosketuksiin proletari­aatin
kahssa, vihamielinen palkka­työväestön
eräille pyrkimyksille.
Mutta hänkto kärsU maan puutetta.
Maan Vuolkraajana tai ostajana sekä
kiinhitys- y,m. lainain korkojen
maicsajana hän joutuu .suurmaano-mlsta^
en tai muiden koronkLskurl-en
kupattavaksi. Tästä johtuu, että
hänen Ja hiaaseudun pösöjen välillä
on olemassa, vaistokin jos muun l i ­säksi
vallitsee maannälkä, terävä
vastakkaisuus.^
Fientalonpojan Ja keskitalonpojan
ethie!^ vastakicaisuus suurtalonpoi-kien
Ja suimhaahomlstajien etujen
kanssa csitotyy sangen yleisesti tais­telun^
inaakorosta, välittämättä sii­tä,
ciaOso kysymyksessä maan vuokra
tai maan fainta. Mutta monia mul­ta
tältä etujen vastakkaisuuden pob-
J a l t o J ö h ^ v f e sovittamattomia tals-telöky^
jtofi niiden välillä ön o-me
pilkkaamisella valaa rohkeutta
kauhun valtaan joutdÄeihin rivei-lemassa.
Maaseutuväestön keskeiset vastak­kaisuudet,
jotka nekin jatkuvasti
kärjistyvät proletarlaatto lilttolals-joukkojen
Jatkuvasti kasvaessa, ovat
vain yksi puoli. Totoen puoli on por­variston
Ja työtätekevän talonpoi­kaisten
etujen vastakkaisuus. Joita­kin
tämän vastakkaisuuden ilmauk-sia
mainitaksemme alamme "sak­sista",
s.o. ero maataloustuotteiden
ja teollisuustuotteiden hintojen . vä­lillä,
Monopollkapltallstlt nostavat
teollisuustuotteiden hinnat tuotan,
tohlntoja korkeammiksi talonpojan
vahtogoksl. Tavaranmyyjtoä talonpo­jat
kärSlyät kauppakapltaallsta, joka
maksaa heille tuotteista alhaisen
hinnan, mutta myy ne sitten keino­tellen
talonpojan kustannuksella pal­joa
korkeammasta hinnasta. Luoton-annassa
kupataan myös porvariston
taholta talonpojan verta..
Etujen vastakkaisuudet maaseu>-
dun rikkaiden Ja porvariston kahssa
vakuuttavat sen, että pien- Ja kes-kltalonpolkalsto
voittavat proletari­aatin
diktatuurilta enenhhän kutn
menettävät.
Nämä etujen vastakkaisuudet, Jot.
ka ovat kaikkialla kapitalistisissa
maissa sangen terävät, antavat ta-vattoman
suuret mahdollisuudet
1 kommunistipuolueiden politiikalle
maaseudulla.
Liittolaissuhde proletariaatin in
työtätekevän talonpoikaiston kanssa
ei tietysti putoa valmiina taivaasta.
Se on askel askeleelta, Jokapäiväisel­lä
työllä Ja bblshevIstiÄlla taidol­la
rakennettava. Ehsimälsenä tehtä.
vänä on vapauttaa työtStek^ä ta-lonpottalsto,
shurtalöhpbucleh Ja
mäakapltallstleh vaikutuksesta Ja
holhouksesta. (Jatket.)
Romanian sanomalehdistä, klrJoiU
taessaan kahden Romanian huomat~
tavimman puolueen — kansallis-ku-lakkipuolueen
ja . liberaalisen puo­lueen
välillä tehdystä sopimuksesta,
liioittelee huomattavasti mainitun
sopimuksen merkitystä, Matoittu
sopimus koskee kysymystä Romani­an
asclstisoimlsesta. Hallitusta lil-bellä
olevat piirit, nojaten sopimuk­seen,
puhuvatkin aivan avoimesti,
että tämän sopimuksen tarkoitukse­na
on valmistautuminen fasclstl-diktatuurin
pysyttämiseen Roma-nlas.
sa.
Taistelua kansallls-kulakklpuolueen
ja liberaalien välillä on käyty useita
vuosia ja on se johtanut hj^lnkto
vakaviin yhteenottolhto Romanian
porvarillisten ryhmittymien erllals-ten
etujen ja Intres-Men johdosta.
Syvän taloudellisen kriisin pohjal­la
ovat ristiriidat kärjistyneet el
atooastaan porvariston jä työväen­luokan,
el ainoastaan porvariston ja
pikku, sekä keskivarakkaan talon­poikaisten,
vaan vieläpä porvariston
omassakin leirissä,
KansalllsJkulakklpuolueen ja l i ­beraalien
välistä taistelua käytiin
JElomanlan vanhan, voimakkaan ja
kehittyneen liberaalisen pääoman,
joka oli kltoteassä yhteydesä Rans­kan
porvariston kanssa Ja kulakkien
sekä vielä verrattain nuoren ja
heikosti kehittyneen teollisuus- ja
finansslpääoman välillä.
Työväenluokan yhä vohnakkaampl
radikalisoituminen ja talonpoikais­liikkeen
voimistuminen sai aikaan
suuria erimielisyyksiä Romanian kan
sallls^^kulakklpuoluecn sisällä ja a-settl
Manlun hallituksen eteen, ky­symyksen
siirtymisestä fasctetldlk-tatuurln.
Siirtymistä fascLstldlkta-tuuriln
piti välttämättömänä myös­kin
liberaalinen' puolue. Kaikesta
huolimatta teki liberaalinen puolue
voimakasta agitatsloonia Manlun
hallitusta vastaan, .syyttäen sitä fas-.
cistldlktatuurin valmisteluista. Tä­tä
agltatsioonla teldvät he siksi, et­t
ä pelkäsivät, että kansallLs-kulakkl -
puolue tulee fasclstldlktatuurin val­litessa
yhä voimakkaammin puris­tamaan
liberaalien pankki- ja te-olllsuuspääomaa.
Kaikesta liberaalien harjoittamas­ta
hallituksen vastaisesta agltatsl-oohl$
ta huolimatta Iraiutus melko
helposti kykeni toteuttamaan suun­nitelmansa.
Se kutsui maahan ta­kaisin
liberaalien karkolttaman K a -
rolln ja antoi hänen tehtäväkseen
asiain hoidon. Jo Karolin tulon toi­sena
päivänä oli pystytetty halli­tus,
jota R0manIas.sa nykyisin kut­suvat
kalkki "Manlun toLsen"-hal-lltukseksi.
'
Bimenkuto Karol oU kutsuttu
maahan, uhkasivat liberaalit ryhtyä
päättävään taisteluun .siinä tapauk-
.sessa, että kansallls-kulakklpuolue
kutsuu Karolin maahan. Jopa kier­teli
uhkauksia siitä, että Karol tu­lee
heti tapetuksi, jos hän vain
uskaltaa palata maahan, mutta ku­ten
psottautul, oli tämä kalkki vain
3159.F Oi ame vala
3i60-P^(5zardas''' .
Nina
NamS ovat «rittain IcauUit. •
Box 69, Siiättiiry, ttkt
Stiorämi
Pääkoiunilivini
koko .Canadaa «"SÄ kaikkia maan vitälUaeU» « Ä t o »»
»elle kuuluvia tehtävin: mUiaai^
«eja matk-dBtust» iVÄrteti kottagf
han tai muualle.-vahvi8taa^»««U«J^
joja. käännöksiä y,m., selvltt»W
rintk- jä muita Su6m«a luuXiMpf!.
Biin kohdistuvia anoita.
Osoite; ^ulL.
Consulata Geaeräl of, FuMmm
1410 Stanley Street, Monttitf.
(Corner St. Cathatine and
AKSELI RAUANHEIIIO»
pääkOMuU.
Lisaksi OP StiömeD» f^^f^*!^
Canadassa: Kohsuli Erick f » fc
te, Port Afthuf/ Ont. •^**»p
Saarimäki, 819 Bf?L®^lKiÄ' Ont. — H. P. Albert Herguui»»^
479 Main St., Winnlper, Una^^T-Thomas
Franssi,. Box
Cliff, Ont. — Charkf E.- ' - ^
äon, 54 Dock St., Sdlnt Jotav -
— G. W. TörnrooJB, 651 H«!f«;
Vanconver^B^Cj^^
johnto joutavaa lörpöttelyä.» *lb$-
raallt puivat nyrkkiään töskassaan,
joka onkin täyshi ymnjftrrettt^vft^.
Bratlau ja kumppanit *aslttlvÄt'»Sf1i
Iin selvästi, että päättävää tOiUAp,
KaroUa vastaan voidaan l E # t t ' « l -
noastaan kaduilla, mutta .täUÖ^
taistelu olisi elttämättömMstl «OMtl»
sut Romanian kapitalismin koht»,
lon tavalla, Joka ei ole' OJlenfkaan
mieluinen Romanian liberaaleille, qjy
fcä kulunutkaan pitkää-aik*», taito
liberaalit Jo olivat -^ijolviliaan JKa-rolto
Jalkain Juuressa; Vicl» '«v»-
hän, jä itse UberaaUen KaÄ)ll|tt9
"leppymätön" Johtaja,'^vjinhta " » «^
tiauln veljeksistä pyysi ÄudlfelttÄa,
Karolllta. LiberaaleUle«lötltttm«Sltttt
mahdollisuutta, sluuä m<i«ttto '<»a|rt
Karol ensimälsehä päivänään paa­laamisensa
Jälkeen mmtkaxm^tttt.
dun asemansa armeijassa, |nä^.
kunnassa, pblilflUältökseSsa, Jne.
Kansallis-kulakktpuälueen «ija -li­beraalien
välinen sopinlus on oike­astaan
liberaalien aiitautumlnen;
kansallls-kuiakkiiiuolueeue voimien
yhdistämiseksi ^fäsclstldtfctctuurinia
vallankumoukselllBen llikkeett' vol-rrJstumlsta
vastaan maassa jrvt4|;
kolsesti talonpoikaiston liikebtimiMn^
tukahduttamiseksi. , ^
Rumaniah fasclsml, pystyttfttesäto
diktatuuria maassa, vjoka «miySal elfc.
doton toimenpide sodan valmlsteliiid*
sa Neuvostoliittoa vastaao, -yrit^li
luoda "liittoa",, joka takaisi AMUsM»
rauhan porvaristoh lelrlsjE^ tafsteldlB-;
sa maan vallankumouksellista'^ lUkiitte
tä vastaan Ja voidakseen^ tnenestyk-sellisemmin
valbi&tautua sotaani
"ostolilttoa vastaan.
TYÖLÄLSTOVERIT! ^ .
Marraskuun 1 päivän Vapaus on omistettu erikoiseksi V A L L A N K U ­MOUKSEN
MUISTONUMEROKSI, johon kerätään vallankumoristerVBh-dyksiä
kaikilta vascmmi-stolaisilta POLIITTISILTA, TALOUDELLISIL­TA,
OSUUSTOIMINNALLISILTA, NAISTEN, URHEILU- J A MAAN­VILJELIJÖIDEN
JÄRJESTÖILTÄ JA OSASTOILTA, Sekä-Viltonkn.
moukselli.silta yksityisiltä jäseniltä. Koska tiedämme olevan paljoii Vai-,
lankumouksellisia tovereita yli laajan Canadan sellaisissa v^Ik0if8a>
joig.sa ei ole a.siamie.stä, niin varataksemme heidän osanoton iSlArtVI^
LANKUMOUSNUMEROON, voitte kerätä nimiä, tai liimen Ja Mbettää
tänne. Tervehdyksen hinta on 25 senttiä. Erikoisia isompia ilmotuksiä
julkastaan lähetetyn raha-summan jälkeen. ^ - '
Kirjottakaa nimet mahdolh'semman selvään. Alempana olevaa kaa­vaketta
voitte käyttää. Nimet pitää olla täällä viimeistään 27 p. lokak.
Rahan tulee seurata mukana, ;
Paikkakunta
\. . • •• .
m
Lähettäjä ....
Sovun* f...«J.,««4;V.'