Vapaus, December 24, 1930

              303-- 1930
A H A A
SUOMEEy
aSooinenM:^
3945
C^adan Dollarista
lähetyskulut:
lähetyksistä alle $20.00, 60c
S $20.00—»49.99. 80c
tdstä ?50.00--$79.99 ja
„ lihetyksistä $80.00—$100.00
50c jokaiselta seuraavalta al-
-ta sadalta dollarilta,
arfyluet $500.00 i a «iiii ylo«
^^knolimatta summan saaran-ciVSjanomalähelyksista
OVat lä-
^nlut $3.50 lähetykseltä.
reikää lähetykset osotteella:
VAPAUS,
Boi 69. SUPBURY. ONT.
keoen rabaa ostetaan. Kurssi
Ts sadasta Smk:sta.
laivapilettejä myydSaa.
JUiustdkaa pUettiasioUm
Vipaodelle ottavat raUa-v&Iityk
ffAVS MONTREAL BRANCB
1196 St Antoiue St.,
Montraal, Qae.
TORONTOSSA .
SaomaJaisen Järjestön sihteeri,
957 Broadview Ave.
O. K. JOKELA,
12G Peter Street
J.KAHILA,
448 Queen St. West, tai
211 Boon Ave.
MRS HILJA'^0SKELA,
Box 1803, Timmins, Ont.
vana numerona voimme mainita
alusta alkaen kuuluisaksi tulleet
punapaita esitykset. Ohjelman lo­pussa
on tanssia loppuun asti. Si.
säänpää^^y on kakskiymmentä viisi
senttiä. Varatkaa itsenne haalille
A-yllin ajoissa sillä varma on että
taas on samanlainen kansainvael­lus
kuin oli työttömien iltamissa­kin.
Iltama alkaa aivan prikulleen
kello 8.30 että tiedätte.
Keskiviikkona, jouluk. 24 p:nä—Wed., Dea 24
JoDhkann "Viesti" Cana^ metsätyiyäiset Neuvosto-Karjalassa Uskbnvapaus
Joulukuun "Viesti" on iimesty-ojt
erittäin arvokkaana ja sisältö,
rfikaana. Silmäys sen sisältöön
osoittaa, että kyseessä on todella
julkaisu, joka ei saisi puuttua ke­nenkään
Amerikan suomalaisen
työläisen pöydältä.
I Mitä sitten joulukuun "Viesti"
j sisältää? Kas seuraava on sen
i sisältölueitelo:
I Sosialismi ja uskonta, kirj. Le-jnin;
Marx Feuerbachisu, K. Mar-
^ y t se tulee, se suuri huUna - : xin kirjoitifs; Uskonnollinen usva
Burritt, Ont
illatsu, jonka on valmistanut S.j.o.
j a voimisteluseura "Köntys" tJj. 31
päivän illaksL Siis uuden vuoden
aatoksi. Silloin haaUlla saa yleisö
ihailla mihin köntykset pystyy. Si­vumennen
mainittakoon ohjelmasta,
e t t ä tulee runsaasti henkistä oh­jelmaa,
sitten vapaaliikkeitä, sauva-liikkeitä,
pennantovoimistelua, rek-klliikkeitä,
rautalangalla tasapaino­taiteilua
ja hurjia rengaspujotte-luja
tasapainoliikkeisiin j-hdistetty-nä
pullojen nenässä. Lopuksi tans­si,
joka kestää koko vuoden lopun
ja vielä alun vuotta 1931. Kaikki
ihmiset ovat tervetulleita tähän ti­laisuuteen
vaikkapa seljassa olisi
körttitröijyt ja parinkymmenen
vuoden vanhat tuohivirsut. Sillä me
emme^ mittaile ihmisiä pukineiden
mukaan, veian ainoastaan älyllisinä
ihmisinä, joilla on halua lähennellä
kansatovereitansa muutenkin kuin
irvillä ikenin. Siis jokainen ken
kynnelle kykenee saapukoon tähän
harvinaiseen, ensimaiseen laatuan­sa
olevaan tilaisuudeen, viettämään
rattoisa hetki ihmisten parissa.
Papukaija.
VAPAUS
?ORT ARTHUR BRANCB
316 Bay Street,
Fort Arthur, OntarK.
Epistola timminsiläis-ten
ja southporcupi-nelaisten
tykö
AARO KIVINEN
Kirldand Lake. Ont.
JOHN VUORI
South Porcupine, On
!paikkakurn:-Ma Eeski-OntarioM*
DAVID HELIN,
^rt Arthurin uutisia
Suuret ja inahtavat iltamat jou-
-un 27 päivä, lauantaina, S.J.
Ha. Ohjelma tulee olemaan
mitä arvokkainta kuten en­kin
metsämiesten iltamissa,
oli viime kerralla työttömien
käsittää että mitenkään
Toi jäädä pois tästä arvoikkaas-tilaisuudesta.
Ohjelmassa on
teimäkappale "löhlaus" ja
"tsalaisilta tovereilta on nauru-noja
kutkuttava ilveily oikeus-nosta
canadalaisessa poliisioi.
dessa. Ukrainalaisilta tovereil-talee
myöskin useampia nume-ohjelmaa
ja sitte huomatta.
Yleensä väitetään, että metsämie­het
ovat aikaansaammattomia jätkiä.
Mutta me väitämme, että se on
suurin valhe, mitä voidaan esittäii.
Sitä todistaa muun muuassa ne i l ­tamat,
mitkä metsätyöläisten toi­mesta
järjestetään tulevana lauan­taina,
joulukuun 27 päivänä kah­dessa
paikassa yhfaikaa. nimittäin
Timminsis.sä ja South Pörcuptnes-sa.
Nämä juhlat ovat yhteydessä tu­levana
sunnuntaina South Porcupl-nessa
pideltävän metsämiesten uni-on
alueen neuvottelukokouksen
kanssa, mihin kokoukseen tulee
edustajia eri seuduilta ja kämpiltä.
Iltamissa esitetään runsaasti ohjel­maa,
eikä se ole mitään kaupunki-laistavaraa,
koska, kämpiltä tulevat
miehet ovat sitä lavalla esittämässä.
Näinollen on kaikkien kunnon
proletaarien velvollisuus asettua l i i ­kekannalle
ja marssia sankoin jou­koin
SJ osaston haalille kuminal­lakin
paikkakimnalla, niin Thnmin-sissä
kuin South Porcupinessakln.
Tunnussana olkoon: Metsämeisten
juhlUn!
Met^miesten apostoli.
—^-
Jos tunnette
että lehtenne on lukemisen ar­voinen,
niin koettakaa avustaa
«sen levenemistä.
neutralisoi työläiset luokkataiste­lusta,
kirj. Eemeli Parras; Suo-raen
fascismin taloudellinen pe­rustelu,
kirj. Yrjö Sirola; Kriisin
kehittyminen Yhdysvalloissa, kirj.
\V. jio;y!e\v; Imperialistisen sodan-vaara,
kirj. Alfred; Imperialistinen
Canada neuvostovastaisen taloudel.
lisen saarron ja hyökkäysvaruste-lun
osana, 'kirj. A. T. H i l l ; Uusiin
voittoihin sosialismin rintamalla.
"Kommunistista"; Poliittis-kulttuu-rillinen
työmme; Kapitalismin krii-si
— viimeinenkö?, kirj. Matti W i i .
tala.
Siinä on hyvä valikoima ainehis-toa
valistusharrastuksen omaaville
työläisille. Siinä on ainehistoa us-kontokysymysten,
talousopin ja
politiikan aloilta. Erikoisesti vii.
meinen, tov. Wiitalan kirjoitus
"Kapitalismin kriisi — viimeinen,
kö?" on asetettu keskuste^kysy-mykseksi.
Siihen olisi siis kaik­kien
työläisten tutustuttava.
Mutta erikoisesti uskontovastai-seen
taisteluun antaa tämä joulu,
kuun "Viesti" hyviä aseita. Nii­tä
nyt tarvitaan. Hankkikaa siis
"Viesti" itsellenne.
"Viesti" on nyt ilmestynyt yh­den
vuosikerran. Luonnollisesti
kaikki ne, jotka ovat alusta aikain
olleet sen tilaajia, uudistavat
"Viestin tilauksensa. Mutta uu­distusten
ohella "Viestille" on saa.
tava vielä paljon uusia tilaajia ja
lukijoita. "Viestin" vuosikerran
hinta on ainoastaan $2.50, puoli
vuotta $1.40.
Rouyn/Que.
Tov. A. Korpela, yksi Ncuvosto-
Karjalaan menneen canadalaisen
metsätyöläisten työkunnan jäsenis­t
ä on kirjoittanut tänne eräälle
tuttavalleen yksityiskirjeen, josta
alla lainaamme joitain kohtia.
Kirje on päi\-ätty kämpällä viime
marraskuun 27 pnä.
"Täällä on ollut niin kiirettä
hommaa, ettei ole tullut ennem­min
kirjoitettua. Olemme jo olleet
pari kuukautta kämpällä. Kämppä
meillä on hyvä ja ruoka myös, jos­kaan
ei- niin monipuolinen kuin
nen, jota ei olo mikään muualla.
Nyt meillä on vielä joukunverran
puutteita, vaan niitä koetetaan
poistaa. Ja häpeähän olisi ollutkin
tulla tunne, kun toiset olisivat jo
täällä kaiken työn suorittaneet.
Me olemme 35 kilometrin pääs­sä
Petroskoin kaupung^ista eli Kar­jalan
pääkaupungista. Tänne mei­dän
kämpälle pääsee autolla niin
lähelle, että vaan 8 kilometriä
tarvitsee kävellä. Viidentoista ki­lometrin
päässä tästä meidän
kämpältji on Prääsän kylä. Emme
siellä. Työ meillä on urakkatyötä . ole sit-llä vielä käyneet katkoma?-
ja tienaamme noin 7 ruplaa päi­vässä.
Ruoskaan siitä menee noin
rupla 50 kopeekkaa. Sen lisäksi
saamme vuodessa yhdet saappmat
j a yhdet huopatossut sekä puoli-
Määritclma uskoavapatis käsite­tään
usein yksipuolisesti ja kokonaan i
väärin. Kirkkojen taholta yleensä ."'e
käsitetään siten, että mäorätyilL^i
uskcnIahkoiUa eli kirkkokunnilla pi­tää
olla vapaus el ainoastaan har­joittaa
uskcnnollisia menoja ja le­vittää
oppejaan, vaan myös "oikeus"
kieltää samanlaisen vapauden niil­tä
aatevirtauksilta, joita ne eiväs
voi hyväksyä tai suvaita. Katolisen
kirkon historia osoittaa, että se on
käsittänyt "uskon vapauden" siten,
että sillä on oikeus väkivaltaisesti
raivata tieltään kaikki "kerettll&lset",
ja kerettiläisiä ovat tietenkin kalkki
ne. jotka eivät tunusta katolisen
i
t
i
Rantakorb ja Komiininistiiieii Mai^sti
ovat saapuneet Vapaudco kirjakauppaan.
Sudburyn osaston lukukerhon jäsenet voivat niitä nyt taas
saada meiltä. Keholtamme toisillakin paikkakunnilla olevia
osastoja perustamaan opinto- ja lukukerhoja. Paitsi yllämai­nittuja
kirjoja, suosittelisimme yhdeksi sopivaksi kirjaksi ker­hoille
Sementtiä myöskin.
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
BOX 69. SUDBURY ONTARIO
m.
M U U
pa, vaan pitää kai siellä pianmiten
käydä.
Sieltä Canadasta kai pitäisi taas kirkon opinkappaleita.
j)äästä miehiä tänne tarkka tänne' Täniän tähden on katolinen klrk-haluttaisiin
sieltä miehiä. Vaan kiduttanut Ihmisiä sanoui ku-sinä
ku _ „„.
lähteä ruplapiruissa. Täällä ei yk-'; Tuollainen ei ole mitään uskon
li£illa ja taloudellisilla arvoilla ja
luokkien suhde toisiinsa on määrää­mässä,
minkälaisen asenteen kirkko
kulloinkin ottaa. Nämä määräävät
opinkappaleitten sisällön ja saatta­vat
kirkon yksityiset jäsenet luok-katahdon
alaisuuteen.
Näin ollen , ei myöskään työväen
sinä voit .sanoa.' että ios sieltä jo- ^•aamattomalla julmuudella ja kär- .'a farmarien luokkajärjestöissä us-ku
aikoo lähteä, että "tänne ei saa ""^f^"}^^. '^^"^ polttorovioilla. kontoa voida pitää yksltyLsasIana.
i : ; u t „ : ; .• ; Tuollaineii el olc mitäuu uskon- Se esiintyy luokkakysymvksena nils-silöedut
tule kysymykseen, vaan • nonvapautta. vaan törkeää ahdas-turkin,
jonka kuitenkin tulee kes­t
ä ä kolme vuotta, sadetakin, kin­taita
ym. Myöskin olemme yhteis­kunnallisessa
vakuutuksessa, joten
jos sairastuu tai loukkautuu, saa
täyden palkan sairausajalta ja va­paan
lääkärinhoidon.
Enpä osaa täältä tällä kerralla .w.jw...^„ . , . . . u . v , o v u - . » « . j „ - . . i-- v i -
paljon mitään muuta kirjoittaa. Kai I lasta toverilleen suomalainen pro-i Kirkko on
teillä on kuva siitä, miten asiat letaari.^ joka on^ saanut tarpeek-;,,,,, g^j^^^ ^^^.^^ osaa "keretUläls-seen
Canadan "hyvistä ajousta vainoihin. Kerettiläisiä sen mle-'
Se k.rje kuulostaa vahan to.sd- i^^^ä ovat kalkki ne työUiLsel ja far-
[ tamist.o. Mutta siihen on tehnyt vl-
! kapääksl itsensä ei amoastaan kato-joukkojen.
Tarkoitus "kai olisi siel-,
t ä huhtikuun seuduilla saada tän­ne
joitain miehiä."
Niin kirjoittaa Neuvosto-Karja-: j ^ . " ^ " vaan myas protestant-
' käsittää uskonvapauden ykslpuol'.-
kiisittänyt ja yh.i
tässä maassa yleensä ovat. Sanon
vain, että olen. erittäin tyytyväi­nen,
kun pääsin sieltä tänne. Kun-han
täällä menee viisivuotissuunni- mät jutut Neuvostolii^tossa vanpeil-1opp.j,, oikeaksi. Lapualaisen fascLs-telma
api min uskon, etta tyolais- la teetetyistä pa.<olI.s,sta met.sä- törkeän f.iihotuksen vksi enlm-ten
elama taalla silloin on sellai- t^istn. „.,.. ,.^...'1...^^,,
luokkakysymyksenä nils
säkin. Uskonnollisten ennakkoluulo­jen
kahlehtima työläinen tai far­mari
on kykenemätön toimimaan ja
taistelemaan tehokkasti proletariaa­tin
suuren asian puolesta. Mutta
työväen ja farmarien luokkajärjes­töissä
el pakolla yritetä saada ke­tään
luopumaan uskonnollisista en-jjakkoluuloilstaan.
Niissä käsitetään
vakaumus asiaksi, jota el voida mle-laiselta
kuin porvarilehtien levittä- „,arit. jotka eivät tunnusta kirkon Hvaltalsestl muuttaa. Se on mahdol-
Uskonsa kutakin auttakoon
Kirjoittanut TATU VÄÄTÄINEN
vuotta pysynyt järkk>Tnättömäna
kuin vuori. Tauti oli saanut yliot­teen
hänestä ja pakottanut hänet jo
viimeisiä hengenvetojaan-
Vilkkis-ukon vanha. uskollinen
elämän-kumppani. Sohvi, istui vuo­teen
vieressä ja pusersi .silloin täl­löin
kyyneleen silmästään nähdes­sään
ukon kasvojen vääristyvän
Maa- ja mctsälyöläislcn osasto
perustettiin. Toveri Tuomaala kier­tomatkallaan
osui tänne pieneen
kaivoskylään. Maa- ja metsätyö-läisjärjestön
osaston perustava ko­kous
iimotettiin 17 pk.si t.k. Pieni
joukko, ainoastaan 7 henkeä, oli
saapunut kokoukseen. Toveri Tuo­maala
selosti nykyistä maailman
työläisten tilannetta. Sitten alkoi
kokous. Päätettiin, että peruste­taan
Maa- ja metsätyöläisten jär­jestö
paikkakunnalle, koska täällä
sitä ei ole. Virkailijat valittiin.
Sihteeriksi valittiin toveri L. Mäki.
Hänelle kolme apulaLsta eli järjes­täjää,
jotka hankkivat uusia jäse­niä
osastolle.
-Pitkän keskustelun päätyttyä
päästiin yksimieliseen tulokseen, et­tä
koska paikkakunnalla vallitsee
kova työttömyys, niin pannaan va­paat
jäsenkortit käytäntöön ja sit­ten
kun miehet saavat työtä, voi­vat
maksaa jäsenmaksunsa.
Ensimäin en koikous on E, Sul-steenin
haussilla. Tulkaa koikouk-seen,
aina kun kuulette niiden ole­van,
kaikki, sillä nykyaika vaatii
sen. — H, Erkkilä.
Vhkkis-ukko oli aina elänyt ju­malattomasti.
Se oli ylehien mieli­pide
kylällä, ja lienee siihen ollut
jonkun verran aihettakm. Ukko oli
koko parhaan ikänsä ollut tukki­laisena;
kesäisin tukkijoella "mot-rakkana"
ja talvisin metsässä. Elä­män
ankara koulu oli kasvattanut
hänet karkeaksi, joten hän ei pal­jon
välittänyt hempeämielisyykslstä,
joihin hän uskonnonkhi jumaloineen
ja palveluksineen laski kuuluvaksi.
Hän oli tottunut luottamaan omiin
voimiinsa ja olikin tullut toimeen
yhtä hyvin kuin ne hentomieliset
naapuritkin, jotka joka sunnuntai
kävivät kirkossa virsikirja kalnalos-
.sa pokkuroinia.ssa jumalaansa. Ai­noa
jumalien joukkoon kuuluva
olento, johon hän usein vetesi, oii
Piru, itse .se pimeyden ruhtinas ja
hänen lukemattomat apulaisensa.
Niiden nimet hän aina sopivassa ja
sopimattomassakin tilaisuudessa ve­ti
esille, el niin paljoa toivoakseen
apua siltä taholta, kuin antaakseen
suurempaa pontta asialle, jossa ei
vielä sen konkreettisempiä välikap­paleita
tarvittu. Ei hän uskonut
edes Piruunkaan, mutta jos olisi
asetettu ehdolle, kumman hän valit-seLsi
jumalakseen, Pirun vai Jeho­van,
niin yhtään empimättä olisi
hän valinnut edellLsen. Pirulla oli
näet, kertomusten perusteella, pal­jon
enemmän sitä kurssia ja ka­pinallista
luonnetta, joka oli Vilk-klsukolle
ominaista. Ja sanotaan, tauksen jälkeen, saatuaan puheky
että samanlaiset luonteet tuntevat kyn.sä takaisin. Siunaillen ja pai-mln
käytetyistii iskulauseista on:
"Näillä lakeuksilla ei saa pilkata
Jumala^!"• Ja Suomen valtiokirkko
i hyväksyy tuon tunnuslauseen. Tämä
cis kuitenkaan estä lapualaisia fas-cistoja
ja Suomen papi>oja mitä tör-keimmiillä
tavalla pilkkaamasta si­tä
jumalaa, jonka he itse tunnua-tnvat.
Tämä osoittaa, ettei tuon tun-nuslau.
seon tarkoituksena ole uskon-
Nyt makasi hän kuolemaisillaan.
Ankara tauti oli vlhdomkin runnel­lut
1^'^"<^»>^"^""^"J^»V.1";;^^^^^^^^^ tai Jumalan kunnian
joka oU jo yh ^eit^emanKymu- - suojeleminen, VJ
lista ainoastaan Järjestelmällisen, tie­teellisiin
tosiasioihin perustuvan
luokkavallstustyön kautta. Vallanku­mouksellisen
työväestön Järjestölssii
el vaadita ketään tunnustamaan op­pia,
jota hän el pidä oikeana. Sillä
kunnollinen luokkatalstelija on vain
se. Joka toimii Ja taistelee itsetle-tolsestl
ja vakaumuksellisesti, täysin
luottaen asiaansa. — U. K.
vaan ainoastaan val-lankumouksollLsen
työväestön ja työ­tätekeväin
talonpoikain sorron tehos­taminen.
viikko sitten menemään v"otc^^^^^^^^ jos uskonvapaus tunnustetaan
jossa hän nyt - ha«kw» nahUvas..i j^^^^^^^^^^^ ^^^^ ^ merkitsee sitä.
Baomen
PäakonsuliTuraato
&oko Canadaa varten nioritcä
kaikkia maan~^ viralliselle edusnu
selle kuuluvia tehtäviä, antaa pai
•eja matkustusta varten kotisiaii
ttan tai muualle- vahvistaa asiatcä
joja, käännöksiä y,m., selvittää P4
rintk-'ja muita Suomen kansalA
siin kohdistuvia asioita.
Osoite:
Consulat* General of FirJaa*
1410 Stanley Street. Montreal.
KO(»m 91S
(Comer St. Catharine and Staiiley
AKSELI RAUANHEIMO»
piiakonsaii.
Lisäksi or Suomella «dustajtn
Canadassa: Konsuli Erick Knx
te. Port Arthur. Ont. — Adii
Saarimäki, 310 Bay St, Toront
Ont. — H. P. Albert Hermansoi
479 Main St.. Winnipeff, Man. -
Thomaa Fransai. Box L, CopiM
Oliff, Onu — Charles E . Magno
ion, 64 Dock St., Saint John. X4J
— G. W. Törnroos, 661 How» 81
Vancouver. B.C
kouristusten synnyttämä.stä tuskasta.
Aina kun kouristus hiukan helpofi
ja ukko .sai kielensä hiukan käänlv-niään,
lohdutti; hän Sohvia, tavalli-scsti
sanoen: la, iiskooko hän joihinkin iniJärilt,-
tylsin cplnkappaleisiln. tul onko us­komatta.
Mutta Jos yksilöä pukol-että
tulee olla vapaus olla uskomat
takin ja vapaus puhua ja kirjoittaa
sellaisenkin vakaumuksen puolesta, I
joka el perustu uskontoon. Eliel tä­tä
myönnetä, niin puhe ukonvapau-dcsta
on vain jaaritusta. Jolla tah-
Runsaasti kommunis­tista
agritatiokir-jallisuutta
dotaan verhota vastakkaisten nato-virtaustoii
kannattajain lorfamls-halu.
El riiim yk.silön va|)ft!i,sla tiihdo.s-
— Perkelcttiikö .sinii akka vnl:::<'i?
Sohvi ci saa sanaakaan vastauk­seksi,
pyyhkii vain .silmiänsä ja
nyyhkyltelee. An'atcn hänen aja­tuksensa
Juoksun, ukko lisää:
— Kuoltavahan tässä kerran nn
kuitenkinr'niin mitä pirun .syytä
.siinä on vcsitellä? Ei minunkaan
täällä ilman patsaana tarvitse olla.
Naapurin Mihia oli käynyt aamul­la
kyselemässä ukon Vointia Ja kau­histunut
nähdessään tämän kovat
tuhkat, mutia vielä suuronipi .syy
tetann omak.sumaan opinkappalolta,
jolta hiinen tunteen.sa Ja järkcns.i
eiviit voi sulattaa, tai joita hän el
voi omaksua sik.sl. kun hiincUe on
niuodastunut toisenlainen vakaumus,
niin hi-jt. joutuu törkeän sielullisen
pahoinpitelyn alaiseksi. vaikkakin
pakoltus olisi vain .siveellistä laatua.
Ja jos henkilöä sontähden, ettei hiin
voi rehcllLsonä it.selleejj omaksua Joi­takin
oiiiicja tai uskontoa, kohdel­laan
väkivallulse.sti, niin ihmlsyy.s
vetovoimaa toisiaan kohtaan. Mut­ta
koska tämäkään jumaluus ei
ollut auttanut Viikkis-ukkoa sen
enempää kuin minkä hänen nimen­sä
pelkkä kaiku vaikutti, ei hän us­konut
siihenkään. Siispä voimme
mekin yhtyä siihen kyläläisten joh-topäätök.
seen, että Vilkkis-ukko oH
jumalaton mies.
hänellä oli ollut kauhustua kuulle.- ajateltavissa ol.^vlsta törkcim-saan
ukon edellakerrottuun tapaan ^^.j,.. ^^^^^^^ häväistyksi niiden ta-lohduttelevan
Sohvia kourlstuskon- väkivaltaan tällalso.ssa
f o i i l r c a n löIVoon Konriifinn niinoKV- . . . ..
tapauksessa tarttuvat.
Valiteltava ta.slasia on, että kirkko
lukemattomia kertoja olemassaolon-vitellen
moista Jumalattomuutta - nU
Miina lähtenyt tiehensä Ja rukoil­lut
Vllkkls-ukon .syntisen sielun
puolesta.
kautta Venäjän oU v. 1903 vielä
henkeä kohti vuodessa, nilii
J805 oli se vain 205.05. Viljan
Qtarpeiden hinnat päinvastoin
-vat.
Talonpoikain asema kärjistyi maan
yden vuoksi ja talonpojat siir-joukottain
kaupunkeihin. Se
työläisten palkkoja. Ja Ifun
litsemme vielä sen, että työpäi-pltuus
oli 11—13 tuntia, niin
ää hyvin työläisten lilkehtiml-
• W -
Sabatovllaisuudella, eli nk. "po-
' slalismilla" on suuri sija täm­än.
Sanoin sillohi työläisiUe: Äl­kää
epäilkö etteikö huomenna tu­lisi
joukkoampumisia, verilöylyjä.
Vain sokea ei huomaa, että työläi­siä
petetään. Meidän ei tarvitse
ottaa mukaamme ruokaa, vaan
aseita, meidän on aseistuttava, eikä
mentävä iUnan aseita. Jos kaikki
kuluu rauhallisesti, niin sitä pa­rempi,
mutta jos työläisiä ammu­taan,*
niin heillä tulee myösk,'n olla
millä vastaavat".
Pappi Gappn oU hallituksen palk­kaama
provokaattori, joka halusi
jsuorittaa joukkovangitsemisia, jouk-un
9 päivän tapahtumissa. E n - koverilöylyn. Hän onnistuikm siinä.
subatovilainen järjestö pe
!ttiin V. 1901 Minskissä. Myö-niitä
oli useissa muissakm
geissa. Esim. Pietarissa Ga-perustamia
yhdistyksiä 11 ja
8.000 jäsentä. V. 1904 oli
yhdistyksUlä suuri vaikutus
Sten keskuudessa. Tov.' Jaros-mm.
kertoo, kuinka hän tol­an
siihen aikaan Pietarin ko-organisaattorina
joutui ko-esiintymään
Gaponia vas-
Se oli hyvin vaikea tehtävä,
Gaponllla oh suuri auktoritetti.
ei myöskään antanut täysin
ohjeita syystä kun puolue
hajanainen, ryhmätaistelujen
"Teimme kuitenkin voita-
Kehoitimme työläisiä, pysy-
Pois talvipalatsilta, jonne Ga-
J^ehoittl heitä eväät mukana
^aan. Puhuin työläisille: jos
"^J^''iikit voisimme pysähdyt-
^mkkeen. niin meidän olisi se
J^: Mutta me emme voi sitä
^ ja siksi meidän tulee osoittaa
4 V tsaarilla on kylliksi
g kenraaleja, upseereja- ja so-nieita
aseettomia ampuakseen.
-^"^ ios te ette kuuntele minua
gaponia, nun me kaikki tu-
- kadulle ja olrame eturivissä
AJ^ "^-itlän veremme vuotaa
' -Jmm te tulette vakuutetuksi,
"«n olisi pitänyt tehdä."
"^^"L^*^'"" kerran puhuin työ-
"(«an vallankumouksellisista
kertoo tov. Jaroslavski —
Gapon minut ja huomaut-
- VfJn kenelläkään saisi olla
-atsiiie mennessä aseita, eikä
Eppuja, sillä se pilaisi asi-
Tammikuun 9 päivänä tuotiin Pie­tarin
sairaaloihin 1,216 haavoittu­nutta.
Mutta nämä uhrit eivät ol­leet
turhat. Venäjän proletariaatti
sai veristmnimtain kokemuksista sen
opetuksen, että kadotti ainiaaksi us­kon
tsaariin. Se oppi käsittämään,
että tsaari on hallitsevan luokan
Jäsen, että ei riitä taloudellinen
taistelu työnantajia vastaan, vaan
tulee alkaa leppjonätön taistelu koko
tsaristisen järjestelmän kukistami­seksi.
Niin tapahtuikin. Lakkoliike, jo­ka
kymmenvuotiskautena oli kas­vanut
^430,000, kasvoi v. 1905 tam­mikuulla,
ensimäis^nä vallankumo-uskautena
440,000. Siis yhdessä kuu­kaudessa
enemmän kuin 10 vuodes­sa.
Sellaista lakkoliikkeen kehitys­tä
ei oltu havaittu missään kapita­listisessa
maassa. V. 1905 oli lakko­laisten
yleissumma 2,800,000 henki­löä,
kaksi kertaa enemmän tehdas­työläisten
lukumäärää.
Lenin kirjoittaa lakkoliikkeen ke­hityksestä.
"Tämä ei luonnolUsesti osoita sitä.
mlsktmta ei v. 1905 mennessä vielä
tiennyt kuinka suuremmoisla ja jät­tiläismäisiä
voivat proletariaatin voi­mat
olla, jos asia kehittyy siihen
saakka, että tulee todella taistella
suuren päämäärän puolesta, tais­tella
todella vallankumouksellisesti".
Vallankumousliikkeen metodit ja
muodot
Jo edellä mainitsimme, että Ve­näjän
Sosialidemokraattinen Työ­väenpuolue
oli v. 1905 tammikuun
.~ päivään saakka heikko. Sitä ni-mitettimkin
menshevikkien taholta
"lahkoksi". Siihen kuului joku sa­taa
paikallisia vallankumouksellisi
järjestöjä Ja muutama tuhat paikal­listen
järjestöjen jäseniä. Puolueella
oli Joitakin ulkomailla ilmestyviä
lehtiä, joita maanalaisesti kuljetet­tiin
VenäJäUe. Ei ihme siis, jos
jotkut lyhytnäköiset hra Struven
tapaan vielä kaksi päivää eimen
verisunnuntaita vakuuttivat: "Ve­näjällä
ei ole vielä vallankumouksel­lista
kansaa".
Mutta tilanne muuttui nopeasti.
Leninin arvio proletariaatin voimi­en
satakertalstumisesta piti paik­kansa.
Puolue kasvoi muutaman
kuukauden aikana tuhansilla ja se
kohosi 2—3 mUjoonalsen joukon
johtajaksi. Talonpoikaisliike, joka v.
1905 keväällä oli vasta alulla, val­tasi
seitsemännen osan kuntia. Syk­syllä
jo yU kolmasosan. Talonpojat
kokoontuivat ryhmissä ja harkitsi­vat
asemaansa. Joukottain ryntäsi­vät
ne kartanoherrain tiloille, polt­tivat
ja ryöstivät niitä. Ne vaativat
myöskin kartanoherrain maiden luo­vuttamista.
Laivastossa ja armeija.ssa alkavat
sotilaskapmat. Huomatuimmat niis-
.sa aikana on tehnyt it^nsil syypääk­si
tällalsoen ihmisyyden häväl.seml-
J .scen. Sillä tavalla kirkko oi) kcrän-llsella
taistelulla sen toista osaa
vastaan. Ei riitä se, että saarna­taan,
kirotaan, "kielletään" milita­rismi,
arvostellaan ja todistellaan
sen vahingollisuutta, on tyhmää
vapaaehtoisesti kieltäytyä sotapal­veluksesta,
— tehtävämme sisältyy
siihen, että proletariaatin vallanku­mouksellisen
tietoisuuden jännittä­misellä
Ja samalla ei vain yleensä,
mutta konkreettiesstl valmistamme
sen parhaita aineksia siihen, että
silloin kun kansa elää syvimmän
käymisen hetkeä nämä ainekset tu­lisivat
vallankumousarmeijan Joh­toon".
Liikkeen voimistumista kuvaa se- kirkkaan katseen .suuntautuvan hä­kin,
että' syksyllä valtasi lakkoliike ^een.
tehdastyöläisten lisäksi myöskin rau- _ Mikäs äijä sinä olet?. ky.syi uk-tatieläiset,
posti- Ja lennätinlaitok- ko vuorostaan vielä oikein tajua-akkojen
kanssa neuvottelun; mllä
olisi tehtävä ViikkLs-ukon sielun pi'-
lastamls,eksi Helvetin tule.sta. He
olivat vihdoin päätyneet tulok.seen,
että ukon luokse on hommattava
pappi.
Ja .se saapui. Ukko oli Juuri .saa­nut
kourislu.skohtauk.sen, kun papjil
tuli tupaan.
— Herra isä, täälläpä onkin leik­ki
kaukana, sanoi hän hiljaa Soli-villc.
— Niin, eipä hän taida cnän
montakaan tuntia tämän maailman
vaivoja kärsiä, vastasi Sohvi huoa­ten.
Kouritus helpotti ja ukko sai ta­junnan
takaisin.
— Y.stäväni. kuinka on laitan­ne?
alotti pappi nähde.s-ään ukon
valistuneentpia ja voimakkaampia
Länsi-Euroopan velijään. Oikeam­min
päinvastoiii. Mutta tämä osoit­taa
sitä. kuinka suuremmoista voi
olla proletariaatin uinaileva tarmo.
Se puhuu siitä, että vallankumous-kautena,
— vakuutan tämän vähää­kään
liioittelematta. Venäjän his­torian
mitä tarkimmalla timtemuk-sella
— proletariaatti voi kehittää
tarmoaan sata kertaa sonrenunaksi
kuin tavallisena rauhallisena aika-e
t l ä Venäjän tehdastyöläiset olisivat tä olivat panssarilaiva " K n j ^ Pat-
- •• jomkinin" kapina MasUllamerella.
Kapinallisten käsiin jouduttua lai­va
osallistui Odessan kapinaan. Le­nin
kirjoittaa sotaväen osallistumi­sesta
vaUankumoukseen .seuraavaa:
"Venäjän vallankumouksen histo­ria
samoin kuin Pariisin Kommu-ninkin
historia v. 1871 antaa meille
todellisen opetuksen siitä, että mi­litarismia
ei milloinkaan eikä mis­sään
tapauksessa voida voittaa ja
tuhota millään muulla keinolla kuin
kansan armeijan yhden osan voitol-matta
tilannetta.
— Minä olen pappi.
— No hiton asiaako sinulla tänne
sen työläiset jne. Yliopistojen ovet,
jotka olivat aina olleet suljetut kan­san
syviltä riveiltä, avautuivat ylei -
siä kokouksia varten. Sanomaleh- - nyt on. Eipä tässä ole ennenkään
distö sai vapaasti ilmestyä, Sensuu- veljeilty, tiukkasi ukko.
ri oU syrjäytetty. En.sl kerran ^ e - _ Kuulin, että olette sairaana
näjän historiassa ilmestyi vapaas- ja tulin katsomaan lähimmäistäni.
' — Kuka lähetti?
— Ei kukaan. Tulin aivan oma.s-
•,a alottecstanl, .sehtti pappi hiukan
lämillään.
— Valehtelet, roisto, vaikka olct-cin
pappi, kivahti ukko. — Kyllä
na. Tämä puhuu siitä, että Ih-ti
Pietarissa ja muissakin kaupun­geissa
sanomalehtiä. Pietarissakin
kolme sosiahdemokraattista sanoma­lehteä
' 50—100,000 painoksina
Käsittääksemme oikein liikkeen
muotojen kehityksen, tulee meidän
seurata siinä esiintyviä ilmiöitä. V.
1905 vallankumouksella on monia
omaalaatuisia piirteitään. Ensimäi-nen
on se, että vallankumou-s oU
yhteiskunnalliselta sisällöltään por-varisdemokraattinen.
Se oli aset­tanut
tehtäväkseen saavuttaa de­mokraattinen
tasavalta, 3-lunnir.
työp^vä, ja suuraateliston maitten
pakkoluovuttamisen. Mutta tab-telukeinoiltaan
oli :x proletaarinen.
Sen luonteenomaisempana taistelu-kemona
oli joukkolakko. Toisena
omalaatuisuutena on mainittava ta-loudeDisten
ja poliittisten lakkojen
yhteen kietoutuminen. Nämä Ve­näjän
vallankumouk.sen erikoisuudet
selittävät meille :</in seikan kuinka
palkkatyöläiset saivat niin pikaisesti
pakoitetuksi kapitalistit paranta­maan
työläisten asemaa, ja mitenkä
juuri taistelun prosessi kasvatti työ­tätekeviä
joukkoja, teki heidät tie­toisiksi
vallankumouksellisesta voi­mastaan.
Matk.)
Eikä asia .sUhen päättynyt. Päi-; nyt helmaansa .suunnattoman mää-vemmällä
oli Miina pitänyt kyliin rän ulkokultaisuutta, Kun u.skomlnpn
On lakannut olema.sla .sydämen asia
Ja muodostunut vain muotiasiaksi,
"hyväksi tavaksi", niin kristityn ni­meä
kantavat nekin. Jotka Jokapäi­väisessä
elämässään eivät missään
kohdassa tunnusta .syvempää kristllli-
.syyttä elämänohjeekcen. Mutta u-
.seiminassa tapauksessa kirkko kuiten­kin
lukee nämä ystäviksccn Ja pau­haa
niiden ".syntisyyttä" va.staan,
Jotka vilpittöminä vakaurnuk-sclleen
eivät koskaan yritäkään näytellä us­kovaista.
Tällainen on nurinkurista,
piintyneen ahda.smiellstä Ja pinta­puolista.
Se on uskonvapauden vää­rin
kä.slttämlstä ja vilplttomäin Ih­misten
vakaumuksen törkeää halvek-
.slmista.
Mutta kirkko menett/Clee niinkuin
menettelee .siksi, ettei se ole yksityis­ten
ihmisten vilplttomäin uskonnol­listen
tunteitten tulkki, vaan__ porva­riston
luokkapyrkimyk.siä ajava Jär­jestö.
Siitä .syy:-;tä kirkon kerskuude.s-sa
u.sko.Tiinen ci ole yksityisasia,
vaan luokkavelvoitus. Kirkon oppien
täysin tunniLstamincn edellyttää, eh-dott-
omasti, porvarillisen yhteiskunta­järjestelmän
kannattamista ja puo­lustamista.
"KaiKki hallitukset ova',
Jumalan .säätämät ja asettamat"
paitsi ci neuvo.stoliallitus, työväen Ja
työtätekeväin farmarien hallitu.s. 8e
On lähtöisin it.s<; paholaisesta. Vää-räopplsiiutta,
kcr^tiläi.syyttä. kirkon
ke.skuudr^s.sa mitataan yhtelskunnal-
Tullinna, 28 marru.sk. — HclHJn.
«ri.stä ticdoitetaan, että vuscmmiH-totyöväenliike
SuomcH.sa Jaujenoo
huolimatta mitä villeimmustu taan-tumuHvoimien
riehunnasta. Vii.
mcisten purin viikon aikana on
Hel.sjng^in työläispiirci.ssu ollut
u.^ioita vaseminiötotyöväen järje.s.
tiimiä kokouksin.
Helsinki 29 mnrrnrfk, — Fascis-tilehti
"Ajan Sana" kertoo, että
"kokonai.sten kommuni-stisten joh­tajien
vunjjitsemiöista huolimatta
jotka ovat toimineet sotilaKlinjalla,
on tällä alalla palkälHaten jd piiri,
puoluekomiteain toiminta jatkunut
entiseen tapaan. Tätä todiKtavat
äskettäin suoritetut vanKitsemiset
.soti!aso.sastf>i.s.sa. Kaikki sotilas.'
o.saHt.)t ovut tulvilluan maanuluis-ta
aifitat.sionikirjallisuutta".
miehet ovat, niin hän ivallise!
vustusi:
— En minä heitä jiaimenn
Kyllä heitä myöhään illalla olu
tuvas.^ia nähtiin, mutta... Juo
han ininäkin joskus, vaikka työ
aina suoritun.
— KchnoBtipa nuo näyttiivät !
nullakin sujuvan, sanoi Mihels(
navakasti ja kääntyi menemään.
Karponko ja Erdnuin istuvat te
dnskomitcas.sa jä .selailevat suu
nitelmio, tilauksia ym. afiiapar
rcita. Ovi avautui ja,-j*i.suun ast
(Jutk. seuraavalla sivulla.)
Tähtisarja- y.m. halpj
hintaisia
-ninä ai-vaan, kenen olet lähettämä. -- Helvetin tuli on kuu-mal Se
— Ei puhuta nyt tä-stä, y.stäväni. i poittart! juiiritl pappi.
Minä otaksun, että meillä on tär- — Phyh! Kyllä kai Piru motrak-
'<eämpääkin puhuttavaa näin pi> kaakin tarvitsee. Minä voin tch-
••cän matkan edellä. Kuinka on sie- dä ,-;iih';n sojjimukvin yhden ijäi-
!unne la;ta, ystäväiseni? isyyden aj —
Pirukos .sen laitoja vaivaa? Ukolla kalkf.-.i .siina ke.sken. Kou-ri-
stijr; : tenvpji-vi Jiänet valtoihinvt
vääri^aäen kauheasti hänen ka,svon-
.sa ia vieden hän?;l ticflattomakii.
':e:ikessä se vaiva Istuu." Mutta hit-tojakas
.ve .sinuunTlffiuluu?
— No, no. ysfeväni. Kesku.stel-kaarome
rauha]]i.s3.st.i. Ette taida o i - i Kurki;sta kiiujui heikkoa korinaa.
:a oi.kein valmistautunut lähtemäi-n j Pappi odotti tyrniistyneL-nä nii:-.
näin pitkälle matkalle? yritti pappi ; kauan kuin pahin oli taa.s ohi. Sit-taa-
s.
— Kyllä minä valmis olen, eikä
minusta taitaL-;i r-iihen
ml.s.sääri tapaukscs:sa.
api;a
t^n •••'-inoi hän Sohville hyvästi, otti
ehfooIh.sL-j3t;.>.konsa. jonka hän kai-krn
v;ir;ilta oli mukaam;a ottanut
jja i);i:neli aJlapäin ovesta ulos, kuin
— Onkohan niin? Mutta mihhi ! kauppamatku.stajri, jonka tavaroilla
teidän sielunne joutuu tuollalicssa ; on Yivovip m':mkki.
tila.ssa? i Tuntia mföhornmin oli Viikkls-
— Sinä kai sen tiedät, kun o;et | ukko ye^Änyt viimeL'ien henkäyksen,
kirjoja lukenut, " vastasi ukko. j Kuoleman kouristuksen vääristys
— Niin tiedänkin- — Helvettiin, i velttoni hänen kylmenevissä kas­ihan
varmasti helvettiin se joutuu,
vakuutti pappi.
— Entäs sitten?
voi>;.saan, ja sijalle tuli rauhaisfa,
onnelUnen ilme. Uskonsa oli häntä­kin
auttanut.
Savea ja hietaa
(Katkelma Neuvostoliitosta)
Putkiverstas •kilpailee kone vajan
kanssa. Kumpaisenkin, ver.staan
työläiset ovat kokonaii^uudessaan
julistautuneet iKkuryhmikKi. On
valittu komi.ssiat työtä seuraamaan
ja kilpailun tuloksista tiliä pitä­mään.
Eräänä päivänä, kun työ oli kai­killa
tehtaan osaBtoilla täydessä
vauhdissa, putki verstaassa muuta­mia
työpenkkcjä oli 'kokonaan toi­mettomina.
Mestari käveli hihat
kuoruKsa ja tukka pörröisenä. Hän
kiroili ja huusi vanhimmille:
— Mitä helvettiä meidän kilpai­lustamme
tällä tavoin tulee? Ovat­ko
ne taas juopotelleet vai miksikä
ne ovat työala poi«? Kuka on
poissa? Nimet kirjaan!
— Onhan niitä kuusi henkeä
tov, Mihclson, sanoi vanhin työläi­nen,
Kusnetsov, Nikitin, JCcr.so
R j u m i n . . .
— .Ta 'kaikkiko uusia? Hcli.se-mähsä
ollaan näiden kylän setien
kans.'»a. He ovat tottuneet siihen,
että jos vaikka päivän, toisen ryyp-pji
ja huiluakin, niin kyntäähän
Kcn sarkansa sittenkin. Ei täällä
B(t luista vähääkään. On ryhdyt­tävä
ankariin vaikutuskeinoihin.
MihelKon hermoKtunee.5ti' purck-
,si viiksiään ja katsoi permantoon
— .Ia mikä ifkeintä, jatkoi van­hin,
koko Fakki on taas varmastj
Kjuminin ja Shukovin houkutuk-
Ke:^ta horjahtanut. Luulen, etta
asia.sta on tiedotettava tchdaskomi-tcaan.
~ Ovatko hekin pois.=a molem­mat?
— Shukov äsken tuli, mutta
Rjuminia ci ole.
Kun Shukovilta iyseltiin, missä i i
romaaneja
Aikanne kukiksi ju pilkiei; tai
iltojcnno ratoksi, tarjoamme täf
valikoiman kevyempää InrjulIiHui
tu.
—Valkoiset intiuanit, E. G.,
Seli^er r •
—Valkoinen kuolema, Kudoljih
Strarz .'. • ••-
—Uu^neren^,'u^y, David Potter .
—Porvari, H. l>e Vero .Stac-poole
•
—Minkä vuck.si? Arfjui .
—Kuolleiden laivojen .saari,
Grittendon Marriott .
— Vanha heittiö, Kalman Miks-zath
•
—HuKh Haroldin ihnioellisot
sei.<kuilut, Alfred Clark
— H i i r i , Ninnu Cla.scn
—Miekkamiehen onni, Hodolp-hc
Bringer — .
—Ikuinen salaisuu.s, Jack Lon­don
-
—Li.selottcn naiminen, H-Court.
s-.Mahlcr .
—Hirsipuita, Kö.s.si Ahmala
(Katiin) - • •
—Gorillamie-s, Heikki Nummi .
—Vilkkuva tuli, Frjedebert
Tufe'la,s "
—.Sateenkaari, Runar Schildt ;
—Kuudes maanosa, Arvid Ly-decken
.
—Meren erakot, Arvid Lydec-ken
• •
—-Kaksi ra kuilta vai sta, H,
Court.s.Mahler -
—A.;smannin pojat H. Courts-
Mahler .-
—Minä tahdon, H, Courts-
Mahler - .
—Minkä jumala on yhdi-stänyt,
H. Courts-Mahler .
—Vanhan arvoituksen rafkai-su,
T, J. LahtJmies .
—Avuttomia, J. 1. Vatanen .... ,
—Parii.sin suojelu.shengetär,
•Jean Berthcroy .
—Morsiusmarssi, Björnatjerne
Björnson
—Humu-Hannun perintö, V.
Luja
—Kultamaan Rakkautta, Jack
London - -
—Tähtimaailmasta, Arvid Ly:
dLcecikkaetnk aa( taryilnläooilteav) a luettelo i:
Merkatkaa haluamanne kirjan k
dalle ristillä ja lähettäkää os«
teellä:
Vapauden
Kirjakauppa
BOX 69, SUDBURY, ONT.
Lähettäkäii ristillä merkitsi
mäni kirjat, joi.sta maksuk
liitän $
Nimi •