1921-01-26-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
U tekivU&iHms Ja Isaantaiii&. VAPAUS iUbssty) I H ^ «sdy «hg^D o£ FionM) Worker8 m Caasda. Pablished in Sodbory, Out* «?eQr WcidB8sda7 asd Satoxday^ ' ASmfiäi^ mtes 50c psr coL £Q(&, MImniiiQi diäigefor insertion m . Btomot osi ctdodiag advertiEd* Qiail fhe-Vfipaud fs the best ed7er« tising raedhtm among the Finoisb Pieople io Canada Dmoloähii^i^-JfOe patetatmtmaKa Mu Irbeta IceztaflmotQ&se^ 7Se, tosSmfyistg^fiOc koltaldn liM). - KQ^Isos* |a övj{d. flmot, alin hinta 4 2 M nxinau^ (maaten koin 9ifimi\^^ yht^dessä "fö.OO teette. ATumflm. $i ^ kerta (2 SFQte^mSilnu 12.00 Bita.--* Halataan tiet»- ja osoteilmö^ ILoTksite (8 bei^tsa $2.00)- EaOdsta Omotokaiata. joidfä ei ole BO. piinasta, tulee rahan searatä mokana* TiuvsmmAfi Cafiadassa $3JS0 vcosikerta; |24M> puolta, i s $L2S 8 &b Yhdysvalloissa. $ 5 ^ vmfSs. $2.75 paoUv. ja $1.50 8 TBe. Snomeen: $5.25 vuosik. Ja $2.76 Vaokautta. Tilackda, joita ei aeona raha, ei talla lähettämään; paitd asiamiesten joilla on takaokeet -: • Vapaaden konttori Ja toiioito .00 /odooin Block E!m St. East Sont-torin ja toimitaksen pididin IQSa, Postlosote: Box 69, Sodtmxy, Oaf, HENRY PUBO lomittaja j.v.fumAmo liScteeahoitaja Reeii^red at the Post OfZiee De> partment, Ottawa, es seeond cissa natter. • Järiestömme sisäinen eheys ja bkonaiiniiis Canadan Suom. Sos. Järjestö on yk- tä he eivät voi tobota järjestöä, joka ',«! niltS harvoja sosialistisia fdrjestöja / mailmassa, joka on särkymättä, sisäisesti eHeänä ja boSionaisena päässyt di^tynSän nykyaikaisen ty(WäenIiik- , keen kannalle., tämä on niin harvinai »en tapans, etiä sen joihdosta Icännat-taa kyllä'Idijottaa.-^ tämän seikan ' käfiiattaäsmmlla tyyd ^ , inielenylennyksellä panna maistiin. Samalla kon kaikissa maissa m tals* tetto Ja vieläkin>iBteai9ah kiivaasti sosiflli8^i£ässa pualaeiss^ ja lyKfväen ta loQdelliSls$a ^jestöissa ankaria ott(i-laita oikeiston ja vasemmiston i&m- ' iS,—jotka taistelut'ovat pirstoneet en tis^ «öiialistiset puolueet joka kah- •\ d ^ tai useammaksi .toisilleen vihamielisiksi leileiksi, on meidän järjes- ' tömme l»ti uudemman työväenliikkeen tgnvuttu^ mailman sodan kaa- '' meistä raunioista, piirtynyt kokonai-f'_ SQud^an ja johdonmukaisesti selväl Ie TOsemimstolaiskannaUe. Olisiko . färjesfös^me jonkun v«rran sellbt- '.fiia aineksia, jotlaiolisivaf mielessään s^^ttunaet vastustamaan tätä kantaa, . 'sit^oiiivaDrea s^noapiiutta se voidaan varmuQdäla sanoa,-ja meillä on siitä todistukset, ^1*ei,nnt8!ole edM niin naäJon,;'että oliaivat Julkisuudessa us- ' : taitaneet' ryhtyä kantaansa puoluste- 4 Jo heti )m J|iW&9 K^ösainvglinen ; ' fsmstettiin, tuimusti järjestömme toi : . meenpaneva,^ komitea; virftllieesti sen ; ^nailmaa. ,työväen1likfce8n johtavaksi '\ > jaajest^sltisamallaitttmmataen Venä- . .jän suuren proletaarisen vallankumo- >/iäsen'aud^< vaihekauden alkajaksi työv&ehliikkieessä. Ja tällä-^samaUa .^.-);leimalla nm järjestömmef^',johdonhiu Itaisesti ja horjumatta pysynyt. ; Jo'sainia kertaa kun^ järjestömme ' ^yhteiskimta-lpbliittisessa elämässä us-r . koilli^esti ^etkhia tätä mailmah prole-tariaatih kuria'taistelulippua, antaa \ se myöskin jakahiattomaii tunnu^k- / • eensa ja kannatuksensa teollisuusunio : nimille.. Siliä se .oli meidän järjestöm me ja ,i«3Hlea;toime3ta* kun ryhdyttiin ' |S8ti Calgaiyn kofnvfentionSn v jälkeen ' ' ,i!01ostamaan jä~ bnnetoksi t^emSSn > Onö Big Union rakennetta ja tarkotus w'/l)er^'^[]tiaän maan suomalaisiUe raa-vaSm muutamilla tahoilla näy ^' läan se seikka kokonaan unohtaneen,; ' nm tulee .järjestömme jääenniää^ ^ Ä,Tiiia^lienee v; 1915ollut4,000 r,'seuduiUat.nyt tuskin meilE dien puol- ^\ ta siitä ^eJsn^ärastS. Sodan loppu- -^iniosin^.viifanjmaisten järjestöämme , kohtaaf ^^hdistama vaino, järjestöm-: ,~ me Jtäittomaksi julistaminen ja lakka-uttoinlnen ,^l^eltä, ja toiselta puolen ' ^(fltaiävuosiens^hyvä aika", veivät suu \ . r^n mäSiän välinpitäinättömiä ja vä-r hommiin vakaumuksellisia ain^ia / poiä ^jestöstämme. " < Hutia jäsenmäätämmekin on vähitellen kasvamasa. SauU ^ Mariessa, \ ToiionUtesa'ja useissa lännen osastois- / ea yhtyy uusia jäseniä yhtämittaa'. U- ^ seita uusia osastoja on perustettu maa ^ I, aeoduille^ viime' vuoden loppupuolis-on henkSsessä ja elimellisessä yhteydessä maUman proletariaatin parhaim Riiston kanssa,. Meidän jätjestömme tehtävä vain kärsivälli^sti-jasitk^i tdtda työtä näidenkin ainesten keskuudessa ja osottaa heille, että heldäa taloude linen opportunisminsa ei kelpaa työväen luokkataisteluopiksi, v a ^ johtaa ^ ; K \ ^ u t t e jos jäijestömme on saanut \^»auttia sisäisestä-rauhasta ja yksimie . lisyylesta, 'niin^se ei «Iti ole saanut ol- , isL raidiässa ulkopuolisilta hyökkäyk- > / dlta - Paitsi edesmenneinä aikoina vi- ; xanoäaisten vainoa, on järjestöämme vastaäd' yritetty jatkuvasti kohdistaa /Jhyö&käyksiä niiden suomalaisten työ- ' .,'läisainestcn teolta, jotkaTyhytnäköi- ^ syydetään-ovat juopuneet taloudfelli- " < sen tyoväenliikI&^ opportunismista ja vajonneet kaikessa tietsmuttömyy- ^ dessäai^' auttamattomasti revisionis- *> miin, vall&akb he itse luulevat tais- ^telev^sä revisionismia vastaan. Om- ' pa heidän keskuudessaan esiiat^yt - ' sellaisiakin mielipiteitä, että he tule- -^-vat'ennen pitkää munaamaan jär- . ' . jestömme toiminnan ja hävittämään r.jsen qlemattomiin., Mtttta he eivät ole ^tilUeft.diatdleeksikasm sitS toiäasiaa, >jet(^k)ii^^ vol^ivatkaan hävittää ; ^0^1^sta liikettä, ja järjestöä, jo^la on jsn^iisa ja joka imee elinvoimansa -'riö&ft maihnan uudenaikaisesta prole- Olkaamme varmat, et ja on Jo johtanutkin heidät autitama tomasti vetelään; suohon, jossa viho linen Voi heidän jouldconsa t>erinpohJ'tt tuhota^ y Heidän on osotettava heille, että hei^idcin on paras ajoissa tun nust^aereduIyksensäJA ettei heillä o mit^n muuta keinoa, kuin seurata mailman praletariaattia sen selvSi^n päämäärään johtavalla joskin vaikealla taistelujen tiellä, sillä mitään syrjäteitäci ole olemassa, Meidän on selvennettävä Isuurllle työväen ; jou^r koille tinkin^ttömäksi se tosliasia, et^ ta samalla kun työväen on välttämäi tömästi järjestyttävä taloudelHsest ja se joutuu taistelemaan tämänpäivä siä palikka- ja työtunti-taisteluja, et* tei se saa eksyä uskottelemaan, ett. sitä tietä — vähitellen — voitaisiin ka pitalistten voitto-osingot pienentää jli ikäänkuin- huomaamatta vallata tuo-taiitokoneistotyäväen'käsiin, vaan e tä meidän tinkimätön i^iämäärämme tulee olla KAIKEN VA£LAN TYö^ VÄEN HALTUUN OTTAMINEN koska ainoastaan se keino ja se tid vie proletariaatin täydelliseen- vapauteen ja\inoastaan sitö tietä voidaan kap tal!stineii Riisto ja sorto hävittää. Ja mitä tulee meidän järjestömm sisäiseen elämään ja toimintaankin niin joskin se on olhit nykyisin eheääi kokonaista ja solidarlstd jäi joskin me voimme osottaa yhtenäisen rintaman vastustajillemme, niin ;paljon • vielä puuttuu. . M e i ^ > jäsenistÖlfömme puuttuu/syväUistäi' selventä>^' liedel möittävää j(\ innostavaa .tietoisuutta.^ Ja ilman täfö se ei omaa e l ä i ^ toi-mintakykyl Uman tätä se ei omaa luokkataistelijan rohkeutta ja ^rmok kuutta, r Siksi onkin toiminta mbnissa osastoissamme -r-vaildcaltin 'yksimie^ Iistä -—unista, velttoa, saamatonta ja haparoivaa. Täikeintä siis puuttuu: sehän sosia listisen tietoisuuden antamaa voimaa jakypsyyttäi Ja l^män, sosialistisen luokkatietoi suuden lujaan ja perinpalviaiseenkou-, Juutustyöhc^ meidän |on käytäi^ ta^ ^molla käsiksi^ S€kä Jäsenistömme kes kuudessa että. sen ulkopuolella; Ei saa loyöskäSn unohtaa, että Suo; mesta on viime aikoina tullut tänne Canadaan suuret määrät suomalaista työväisainesta, osa jo hiukan heränneitä ja osa; vielä kaäcessa pimeydessä vaeltavia. Meidän velvollisuutem' me on saada heidät järjestämme vai kutusvallan piiriin. Osa heistä on tie tämättomyj^des^än: ^toiminut Suomen lahtaiivallan verisinä pyöveleinä. Nämäkään ainekset eivät ole kaildci parantumattomia. Heidät on saatava tunnustamaan töikeä rikoksenst^ pyy tämään se anteeksi järjestyneeltä ^ ö Väeltä ja liittymään mdman, etfcei vai lassaoleva Ittdcka enään toista kertaa, uusiintuvissa taisteluissa, voisi Ifiyt> tää heitä proletariaattia vastaan. Järjestöllämme on siis suurikantoi-n^ n tehtävä. Ja se ei saa sitä' väistää, vaan on käytävä kaikella taxmol la ja sitkeydellä suorittamaan osaansa mailman proletariaatin vapautus-liikkeessä. Meidän on luotava ^ jestömme "todella lujaksi toimint^y k y i s ^ i ja eläväksi työväen luokka-taisteluorgaaniksi, joka rinnan t&M' sikädessä tämän maan työväen-^jes töjen kanssa valmistaa jnaapeiää työ väenluokan yhteiskunnalliselle vapaudelle. Meidän on kerättävä valistus-rahastoa, saadaksemme useita kyvykkäitä puhujia ja luennoitsijoita , liikkeelle. Meidän on saatava lehtemme laajalle leviäväksi agitaattoriksi ja proletariaatin vapautussanoman levit täjäksi. Meic^ on kaikin keinoin kyl vettävä selvää sosialistista luokkatietoisuutta ja kasvatettava työläisten keskinäistä scdidarlsuutta Canadan suomalaisten työläisten keskuuteen ja mikäii mahdollista myöskin tämän maan muunkielisten raatajain kee&en. Ottsäta Tratskin kitfeesta Teillä on suoria epäilyksiä UI In-temationalen suhteen sen poliittisen ja pnoluelnonteen puolesta; te pelkäätte Ranskan ammattiyMistysltik-keen joutuvan poliittisen puolueen va naveteen. Näin alkaa L Trotskin kirje ranskalaiselle syndikalistille. Mutta, jatkaa hän, johan- se amm. yhd, liike, jonka riipomattomuudosta te niin huolta pi^ttej on .poliittisen puolueen vanavedessä. Trotski osottaa sitten, kuiiäsäJdiäiausSn ja Merr-heimb eramattiyhdistystea «'riippu-mattomtms" on vain näennäinen, on pelk^ työnjakoa Nuo herrat vojsi-vat hyvin vaihtaa paikkaa parl^nent-timiesten Renaodetin ja Longa6t'in kanssa, e%ä eroa näkyisi Nehän, knm pikin alallaan, noudattavat porvarillista politiikkaa Mutta nyt ei olekaan, kysymystä parlamenttarismista ja antiparlamenttarismistaeiltö muodolliset riippumattomuudesta Nuo tunnussanat ovat;vanhenneet. Porvai- TistpUe on Jouhaud'in antipariament-tarismi yhtä mieluinen kuin Renaude-lin ja JLonguef in "sosialistinen" par-iamenttarismi, ' Nyt on kysymys sen politiScan sisällöstä, jota työväenluok&a noudattaa sekä taloudellisten järjestöjen^ että parlamentin kautta. "Todelli-jaen kommunistinen i)o]itiikka &o. por varisvallan jäsen valtion (kukistamista taricöttava.politiikka hakee valli^- kumouksellisen. ilmaisunsa .JcaikiUa tyÖ^n elämän aloilla, kaikissa- järjestöissä, laitoksissa ja elimis^, joihin sen edustajat tunkeutuvat: ammattiliitoissa joulkkokc&ouksissa, sanomalehdissä, kommunistissa puolue-luejärjestöissä, salaisissa vallankunio-, uksellisissa ryhmissä, jot^ toimivat armeijassa-tai valmistavat kapinaa, 'a vihdoin, parlamentin puhujaJavalla-kin, jos eturivin työläiset läheti^väf ptolamenttiin todella vallankumouksellisen edustajan." Se joka anarkismin varjolla vastustaa proletariaatin diktatuuria sanoo Trotski, Se ei ole kif mouksellinen, vaan on pildiuporvarilli^ nen kenkku. Hän. ei kuulu meidän sak kiin. 'r Työväenluokan tehtävänä on siis vallankumouksellisella diktatuurilla; tuhota porvarillinen yhtefckuntaraken' nus. Mutta siitä on tietoinen vasta se^ vähemmistö, joka^saakamiatusta sen niukaan, kuinka voimakkaasti; päättävästi ja vakaumuksellisesti se toimii.- . Banikaloiset syndÖcalistit, my-öntpä TrotsfaVv olivat oikeassa sa-nocasalan, etteivät pelkät ammattiyhdistykset, jotka käsittävät työväen suuret; joukot, ole riitÄvät kumoukseen. (Tarvitaan alotäty^yincnVähem mist8,j-joka antaa joukoille määiäyk-sen toimintaan. Mutta, tätä tietoista vähemmistöä ei voida muodostaa am-^ matilliselle eikä paikalUselle- perustalle. Njiden täytyy yhtyä keskenään Oi maii ojhjelman ympärille ja luoda kestävä kuri. Kuinka te sitä nitaittänetr tekääii r r me sanomme sitä lommu-nistipuolue^. "Sanotaan, että itse "puolueen" nimikin bn pariamenttaaristen ammatti lörpottelijäin kautta joutunut huonoon huutodn. Mutta samahan on faita ammattiliittojen symiikaattien. Mutta ei silti näistä erota Eikä olekaan kysymystä nimityksistä, vaaijisisäl-östä. "Kommunistipuolueen niraityk sellä me ymmärrämme^ proletariaatiii etujoukon yhtymää proletaarisen diktatuurin ja kommunistisen kumouksen himessä;",., "Niihin väitteisiin, joita esitetään »litiikkaa ja puoluetta vastaan, Kit^ keytyy tavallisesti anaririlstista valtion meridtyksen käsittämättömyyttä luok cataistdusSa Prondhon sanoi, että ye,rsta3(l'aterier).tui&eep»ds valtioa Tämä on totta vain siinä mieliessas et- % tulevaisuuden yhteiskunta tuica ote-maan valtava verstas, joka on vapau-unut valtiollisesta Ituoresta, sillä vai io merkitsee luokkaherruudenpak&o-ärjestöS, mutta kommunismin vallii n ei ole luokkia Ja koko kysymys on siitä, mitä tietä me pääsemme kom munistiseen yhteiskuntaan. Proudhon arveli että verstas .keskenäisen yhtyminen kautta asteettain tunkee pois tapitaUsmin ja valtioa Se 'osottau-ui puhtaaksi utopiaksi: verstaan tun d pois mahtava tehdas, ja sen yläpuo-elte kohosi monopoli-trusti. Ranskan syndikalistlt luulivat; jaosaksi luule-vat ylakin, että syndikaalit peJIaise-toimivat bomouksdlisen proletariaa' tin vakoojina ja ovat valmiit milloin tahansa sen puhujalavalta siirtymään barrikaadille, Sitä ei tee RenaudeL Mutta sellainen oli Karl liebkneeht, joka valtiopäiviltä meni Potsdamin torille katsomaan työväen joukkoja avoi meen taisteluun. Joutui kuritosbuonee seen ja sidtä vallankamoaksen barri-kaadeHle. Ja hän, kinnmonisti, kehot ti Saksan työläisE ottamaan osaa Kansalliskoko<d(sen vaaleihin. Mutta samaan aScaan järjesti sotilaita Ja kaatui vartfopaikaUeen. "Niin kauan kum Ranskan proletariaatin kukka ei luo keädtettyä kom-oranistqtooluetta se ei saa käsiinsä valtiovaltaa, ei tuhoa porvariston poliisia ja sen sotilasvaltaa eikä tuotan-toivälineitten yksityisomistusta Mutta ilman sitä — ei verstas tuhoa valtiota Joka sitä ei ymmärrä Venäjän vallankumouksen kokemuksen jälkeen se on ylipäänsä toivotoa" Mutta vallanoton jälkeenkään ei proletariaatti voi heti lopettaa valtiot a luovuttaa ratkaisuvaltaa syndikaateille. Niihin kuuluvat vam työväen yläryhmät animatittain ja teollisuuk-sittain. Mutta ön valvottava koko työ väeriluokan etuja. Sen elimiä ovat neu vostoi, Ei kuitenkaan riitä niiden pelldfä valitseminen. Niiden on noudatettava määriteltyä, päättävää vallankumouksellista politiikkaa Porva risto ei, kuten.osotfavat Venäjän, Unkarin ja Baierin kokmukset, suii&aan luovu aseistaan ensi tappionsa jälkeen; Neuvostovallan on käytävä kovaa taistelua kotoista ja ulkomaista vastaknmousta vastaan. Kuka' ahtaa neuvostoille selvän kuvan tilant^sta, vannan totmintaohiehnan? Ilmeisesti vain tietoinen/kokenut etujoukko — kommunistipuolue. Nyt .sanovat jotkut, että Venäjällä puolue "komentaa" neuvostoja ja am-nmttiyhdistyksiä; Ranskan syndlW-tit sen sijaan tahtovat olla riippumattomat. Mutta ovatko ne? Niitähän komentavat Ranskan ja Amerikan por Variston lakeijati Sellaista itsenäi-sjryttä eivät venäläiset syndikaadr tahdo. Ne ovat kukistaneet porvaristoa Sen ne voivat tehdä vain sen kautta, että sysäsivät sivuun Joa haux'ensa^'a panivat tilalle tosi taistelijoita kommunisteja. Totta kyllä, .sanoo Trotski, että puolue johtaa am mattiyhdistyksiä. Menshevikit väittävät sen tapahtuvan "v^ivallalla".| Mutta kunika on selitettävä, että työ tä tekevän kansan joukot, jotka ovai kukistaneet tsaarin, porvariston ja so-vitteliiaiD vallan, eivät ainoastaan siedä sitä "väkivaltaa", vaan,vieläpä jou kdla tulevat kommunistipuolueeseen Vain siten, että xtbo joukot ovat oman kokemuksensa kautta tutustuneet eri putdueitteni ja ryhmien politiildcaan ven;anne§t niiSfen puheita ja tekoja sekä tulleettulokseen; että ainoa pUo liie, joka kaikissa vallankumouksen vaiheissa, tappioissa ja voitoissa, on pysynyt itselleen uskollisena, on ollut kommunistipuolue. On siis luonndllis ta, että avälikokouksissa ja ammattia yhdistyksissä valitaan vastuunalaisille paikoille kommunisteja - Siinä se on puolueen johtava osa. ^ Ranskassa ovat kumoukselliset syn-naan tuhoavat kapitalistisen omaisilu-a^ en ja hajottavat porvarisvaltion. Mut ta niin ei «de laita' Syndikaatit ovat voimakas suurla-con väline. Mutta sitäkin varten on tarpeen '^imelias vähemmistö". Mut ajuurlakoUa ei kumota porvarisval- •^ota silla se on vain puohistuäkehia Porvaristo turvautuu aimeijaaa Vain «voimessa taistelussa vasbo&umouksel sta armeijaa vastaan voi proletariaatti päästä aseman herraksi. Mutta sitä varten on tarpeen huolellinen agi-tationinen, örganfsatoorinen ja t^nil-inen valmistus. KaO^n jaijestöihin nitoksiin , ja sotaväenosastoihin on muodostettava Icumoukselli^a lyhmiä; >iden yhdyssiteenä oh kommunistipuolue. Japariamenttlin on lähetettä vä vain sellaisia tovereita jotka siellä yhdessä porvariston esikunnassa — dikalistit (Monatte y.m.) ja kommunistit (Loriot yjn.) vähemmistöinä a-laUaan. "Mutta onko' Monattella ja Jouhaux'lla sama ammattiyhdistyspolitiikka ? Ei, he ovat viholhsia. Itai nen palvelee proletariaatti^, teinen noudattaa, naamioitua porvarillista suuntaa Onko sitten Loriofn ja Re naudel-Longuefn politiiKka sama? Ei, toinen johtaa proletariaattia vallankumoukselliseen" diktatuuriin', toi nen alistaa työväen joukot kansallisen porvaris-demoikiatian alaiseksi. Entä missä eroaa Monatten politiikka Lo-riofn politiikasta? Vain siinä,; että Monatte toimii etupäässä ammattiyh-distysalalla, Loricit poliittisissa ^jes töissä. Mutta tämä on pelkkää työnjakoa. Todella kumouksellisen syndi-kalistin ja todella knmot^Uisen sosialistin on yhdyttä^^ komnranistipuo lueessa Heidän on lakattava odemas ta oppositionina vieraissa järjestöissä. Heidän on, itsenäisenä jäxjestö-näi joka on HI Intemationalen Kpun alla esiinnyttävä syvien rivien edessä, annettava .selvät ja'taiikat vasta-likset kalkkiin näiden kysymyksun, johdettava koko nuiea tmstehia, suun naten' sitä kommunistisen ' vallankumouksen tiellä Taloudelliset järjestöt, osuuskunnalliset, poliittiset, Idi-distö, laittomat ryhmät armeijassa, parlamentin puhujalava kunnat jne. nämä ovat kaäki vain erilaisia järjestömuotoja, käytännöllisiä menettelytapoja, eri tukäohtia Taistelu pysyy yhtenäisenä olemi&seltaan, mille alalle se sittenbJeviääkin. Sen taistelun kantajoukko on työväenluok ka Sen johtava etujoukko on kom-monistipuol., jossa- tosi^kumouksellisil la syndikalistdilla on oleva kunnia-pailäa. ? Muutamia sanoja sankareit-ten muistolle ' ajassa tapahtumia jotka na}ttävät sil tä kuin olisi tapahtunut joku suuri käann^ohta jossakin tasaisesti, melkein huomaamattoman hiljaisessa e-teenj^ menossa jotka sauzet tapah tumat ovatkin merkkitapahtumia, joi ta mulstS^emme, ja jotka herättää jokaisen huomiota, ainakin sen osan ib misiin, joita ne lähemmin koskee. Vaikka me työväenliikkees^ emme ju maloikaan j-ksilöitö suuresti, emme ainakaan siinä meridtyksessä kuin nyky ajan vallassaoleva luokka, niin kumminkin meidän riveistämme joskus kaatuu meidän ral&aimpiamme, saakardta! joiden elämän työtä me kunnioitamme, joita me joskus pysähdymme maistelemaan. Sankareita joi-tenka haudan ääressä välinpitämättöminkin ihminen nostaa hattuansa Nyt tällä kertaa me.tah(lomme näiden muutamien rivien avulla muistaa taas kahta parhaimmistamme, jotka o-vat oUeet rakkaat, ei mnoastaan Sak-vallankumoufcsisdle työväestölle, vaan joiden sankarillista taistelun tarmoa on joutunut ihailemaan kaikkien maiden työläiset. Karl Liebkneeht ja Rosa Luxemburg. Molemmat Saksan kapitaJistiluokka mitä julmimmalla ta valla murhasi'kätyriensä avulla Nyt tämäii kuun 15 päivä on kulunut kaksi vuotta siitä päivästä, jolloin yliä mainitut rehelliset taistelijat kärsi- ^ t marttyyrikuoleman. Se on, joutuivat uhraamaan aatteelle suurimman, mitä heiirä oli antaa. Antoivat henkensä-punalipun puolesta. He .säi- .lyivät uskollisena loppuun asti sille a-sialle, jolle he jo nuorena oli kuuliaisuutta vannoneet. Kaksi vuotta sitte tammikuun 15 päivä kaatuivat he.mo-lemmat murhaajalnsa kuulien lävistämänä. Sen luokan teurastamina joka oli syypää lähes 6 vuotta raivonneeseen raakaan' ihmisteurastukseen, luo kan, jota vastaan molemmat murhatut olivat vannoneet leppyraätöintä taistelua aivan kuten muinoin Spartacus, johon vihollisensa jalkain juureen kaatuneeseen sankariin hyvin sattuvasti on Liebknechtia verrattu. Kun me pysähdymme ajattelemaan sitä lähes arvaamattoman suurta merkitystä, mikä yllämainituilla'tovereilla on'ollut kansa'nvälisessä työväen-liildceessä, niin eikö veri nouse poskille, eikö kätemme puristu uyrfc-kiin kuin muistamme molempien jalojen sankarien marttyyrikuolemaa. Tämä tammflniun 15 päivä eikö se velvoita meitö johonkin? Kylläl Se velvoittaa paljonkin, se velvoittaa mei tä jatkamaan tarmolla ennen aikaa kaatuneiden tovereiden työtä. Se velvoittaa meitä toimimaan väsymättö-mästi sen luokan kukistamiseksi, joka monien muiden suurten rikostensa lisäksi on tehnyt itsensä syypääksi tä-^ lankin' kamalaan murhaan: . • Kun me historian-lehdiltä, katselemme menneitä taisteluita, niin näyttää kuin me kurkistaisimme hirvittävään tuskien käytävään,' josta näkyy aivan, kuin hoiperrellen olisi- työväenlutrfdca pyrkinyt eteenpäin edistyksen ja va-yauden tiellä.,Sieltä näemme miten ta vattoman monta kertaa on työväki täi lä tiellä pysäytetty. Mitea tavattoman monta kertaa s©n jalot yritykset on verivirtoihin hukutettu., Me näemme siellä että sadat tuhannet, Ja miljoonat ovat kuolleet marttyyrikuoleman, mutta me sielfä näemme myös sen, että aina on lyödyt joukot nousseet uudelleen ja yli ruumiskasojenkin on tyonarmeija liUitenyt taivaltamaan eteenpäin. Ja nyt vallankumouksellinen kansainvälinen työväen armeija astelee eteenpäin varmemmin kuin kos kaan ennen. Sillä" nyt siltä näyttää hapuilemisen aika loppuneen, ja siksi vallassaoleva luokka melkein kuin epä toivon raivolla suunnittelee mitä häi-käiiemattömimpiä murhia yjn. tekoja. Mutta vaikka he vielä voi hetken kaataa parhaimpiamme rinnaltamme niin se ei saa raeilä masentaa. Päinvastoin. Niini» nytkin, kun me kunnioituksesta ilostamme hattuamme' Karl Liebr knecihtin ja Rosa Luxemburgin tehdyl Je elämän työlle, niinme vannomme kostavamme tälle järjestelmälle, koittamalla parhaamme jälkeen vie^ e-teenpäin sitä asiaa jonka edestä he antoivat henkensä.—E. Wnrien. TYÖMAILTA JA JÄRJESTÖISTÄ Tähän mennessä on Sudburyn, Mondin ja Creighton osastot idättäneet ottaa osaa Vapaudelle kirjailtamien toimeenpanooa l i. S m k . 2 3 s 0 0 - Canadan Dollarista LÄHETYSKULUT OVAT SEURAAVAT. 40c. läiietyksistä alle ?30.00; 50<:. lähetyksistä $^00^^^^^ 60c lähetyksistä §40.00-$60.00; TScf lähetyl^JSta $60.00-$i00.00. Yli $100.00 25e. jokaiselta alkavalta sadalta lisää. _ mhän memiessä ovat kaikki välityksemme No. 4915 asti maksetut, sekä lisäksi seuraavat kaapeli lähetykset: 4942, 4947, 4952, 4954, 4959, 4966 ja 4974. ' VAPAUS, Box 69, Sudbury, Ont. Torontossa ot;taa rahavälityksiä vastaan tov. P. Katainen, 214 Ade-iaide St. West Joulukirjallisuutta Suomesta Nuoren Työläisen Joulu, Suomen vasemmisto sosialistisen nuorison jouluiilkaisua on saapunut konttoriimme myytäväksi. Julkaisu on sisällöltään hyvä nim kirjotusten kuin kuviensakin puolesta. Kuvista erikoisesti mielenkiintoisia ovat S uomen nuori.soliiton en toimikuntia ^ja toimitsijoita esittävät kuvat. Julkaisun, joka on suurta kokia hm-ta on ainoastaan 65c..Rientäkää tilaamaan. Työväen Uriieilulehden joulukuun numeroa on myöskin rajotettu määrä saatavissa. Hinta 25c. VAPAUS, Box69, Sudbuiy, Ont. i iomen Puoluelehtiä Tilaamaan Alempana luetellut ovat vasemmistolaisia sosialistilehtiä Suomessa ja saadaan niitä tilata meidän kantamme: Suomen Tj'ömies,' päiräleki, Helsinki, hinta ....—-.—. $1.20 kuukausi Vapaa Sana, päivälehti, Vaasa hinta $1-20 kuukausi Vapaa Kansa^ päivälehti, Kuopio, hinta .......................... $1.20 kuukausi Sosialistinen Aikakauslehti kerran kuussa, hinta $3.50. vk. $1.50 % vk. Nuori'Työläinen, Helsinki, viikkolehti, hinta $2.25 vk. $ 1.15 % vk. Työväen' Urheilulehti^ Helsinki, kuukausilehti, -3.00 vk. $1.50 % yk. •Yllämainitut Jehdet ovat Suomessa kaikenlaatuisen kiristyksen a-laisfena Niiden on vaikea saada ilmotuksia;ja niitä sakotetaan ja muuten vahingoitetaan mitä erilaisimmilla keinoilla. Tämän tähden uskomme että mahdollisimman moni Canadassa asuva työläinen rientää niitä tilauksillaan kannattamaan.' AsiamtespaJkkio,- jos vähintään viisi puolen vuosikerran tilausta Iäih;?tetääi, samalle-lehdelle yhdellä k4rtaa, on 10 pros. , Box 69, V A P A U S , Sudbury, Ont. . Suomalaiset Työläiset TILATKAA ENSI TILASSA oma voimistelun jj-änenkannattajanne . TYÖVÄEN URHEILULEHTI VUODELLE 1921 Ilmestyy Helsingissä 2 kert. kk. 16—20 sivuisena erityisine juhlanu-meroineen. Tilaushinta: 1 vuosik. 3 d o l l . , v k ; §1.50. Irtonumerot 15 centtiä. Asiamiehiä halutaan.' Palkkio 20'prosenttia. ' TYÖVÄEN URHEILULEHTI, ilelsinki, Eläintarhmitie I, Piuland dit>'kseen Evijärvellä jäsenenä encen ja jälkeen sisällissodan ja tulen yhdis tyksen virkailijoilta hankkimaan asi-anmidiaisen todistuksen. Syy, etten niitä hankkinut Suomesta lähtiessäni on siinä, että juuri Canadasta saapuneet henkilöt nimenomaan siitä vaj^it tivat, sanoen sen vaikeuttavan maalle nousua.' SICAMOUS, BTC. Ihmisyksilön e^mässä on hetkiä, tai, tapahtumia, joita er voi unhoittaa, oita tapahtumia pakostddn joutuu , oskus muTstelemaan, ojkootpa ne sit^ te' ilon tai onnettomiiuten hetkiä. ' Joukkoli2ckees£ tuo sääntö näyttää myös pitäinu) paikkansa. Joskus tapahtuu melkehi ihmelteltävän tyhjetessä Vapauden joufidc. 29 p. nuinerossa viime vuodelta on Bowien" s.s. o:n uutisten kirjottaja, nimimerkki A. L esiintunonut uutisia,' jotka sietävät hl»nan oikaisua. A. L. on kuullut paikkakunnalle saapuneen lahtareita Itä^anadasta. Mikäli minä ymmär-f^ rän asiaa, on tässä kysymys minusta ja kahdesta matkatoveristani. Minä en voi ymniärtäär mistä J. A. L. on tuommoisia kuullut, silläen ole sanaa vaihtanut arv. toverin kanssa, ja sama on laita toverienikin suhteen. J. A. L. olisi tehnyt viisaammin ja mieheväm-min, jos olisi edes muutamallakaan sa nalla kysynyt mielipiteistämme ja entisyyttämme, ennenkuin rupeaa puo-luelehtien palstoilla levittämään peiSt tömiä kuulopuheita. Suomen sisällissodasta saimme jo kyllScsi kärsiä Suomessa, että en haluaisi enää vääriä syytöksiä osaksemme tässä maassa. Olen kuulunut SärMkylän työväenyh- J. A. L. sanoo meidän ei voineen millään pätevällä todistuksella Itseäm me voivan puolustaa. Meille ei mitään syytöstä edes esitettykään, miten siis voimme puolustukseen ryhtyä? Jos olisi syytöksiä eli kj'se.yiti haluttu tehdä, olisi siihen ollut tilaisuus, kun olin iltamissa Bowien haa-lilla.. Mutta mitään sirnie läin - viittaavaakaan ei kukaan esiintuonut. Sik si oli ällistykSeni sitäkin suurempi, kun näinmainitun sepustuksen julkisessa sanassa. On jokaisen veTvoIli-siius antaa lahtareille se kohtelu, mikä heille kuuluu, sanotaan kirjotiikses sa. Siinä olen kans.sasi yhtä mieltä, mutta minun mielestäni olisi viisaampaa jättää rauhaan henkilöt, jotka eivät missään suhteessa' ole ansainneet Jahtarin nimeä. Tuonnempana tulen esittämään pätevät todistukset asiasta ja toivon siihen mennessä «ttä J. A. L. pitää kuulopuneet omina salaisuuksinaan tai ainakin esittää ne minulle mieskohtaisesti, eikä haaskaa sa nomalehden rajoitettua tilaa juoruilla. Järjestön puhujan SANNA KANNASTON MATKAOHJELMA: Tammikuulla: Mabella ...„....__......_ 27 p. Fort Frances 28 p. Finland ..........:._.-._...._.;„„ 29 ja 30 p. Jatkuvasta ohjelmasta myöhemmin. ilmotetaan Toverillisesti, — Einari Kivijärvi, Sicamous, B. C. Tovereiden eri paikkakunnilla pyydämme antamaan avustuksensa puhetilaisuuksien järjestämisessä niiden kaikin puolin raahdoUis imman hyvin onnistumiseksi. Järjestön T. Komitea, Ktta P. Kalainen, sihteeri. . • Mulligan & ^uiligan lÄkiasioimisto " Klm StrHf>ti Sudbury. Ont: PAPERIPUITA HALUTAAN Minä olen valmistunut maksamaan hyvän hinnan paperipuista Whitefish RiveriJJä-ja kaikilla rautatielinjoilla. Huomattavia etumaksuja ;innetaan puista metsissä ja joen ivinnoilla ja rautatien varsilla. John Coilander e-lustaa meitä osto-agenttinamme. Detroit Sulphite Pulp & Paper Co., Wal(ler Laubengayer, Agentti 94 Regent St, , Phone N. 1792
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 26, 1921 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1921-01-26 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus210126 |
Description
Title | 1921-01-26-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
U tekivU&iHms Ja Isaantaiii&.
VAPAUS iUbssty)
I H ^ «sdy «hg^D o£ FionM) Worker8
m Caasda. Pablished in Sodbory,
Out* «?eQr WcidB8sda7 asd Satoxday^
' ASmfiäi^ mtes 50c psr coL £Q(&,
MImniiiQi diäigefor insertion
m . Btomot osi ctdodiag advertiEd*
Qiail fhe-Vfipaud fs the best ed7er«
tising raedhtm among the Finoisb
Pieople io Canada
Dmoloähii^i^-JfOe patetatmtmaKa
Mu Irbeta IceztaflmotQ&se^ 7Se,
tosSmfyistg^fiOc koltaldn liM). -
KQ^Isos* |a övj{d. flmot, alin hinta
4 2 M nxinau^ (maaten koin
9ifimi\^^ yht^dessä "fö.OO
teette. ATumflm. $i ^ kerta (2
SFQte^mSilnu 12.00
Bita.--* Halataan tiet»- ja osoteilmö^
ILoTksite (8 bei^tsa $2.00)-
EaOdsta Omotokaiata. joidfä ei ole BO.
piinasta, tulee rahan searatä mokana*
TiuvsmmAfi
Cafiadassa $3JS0 vcosikerta; |24M>
puolta, i s $L2S 8 &b
Yhdysvalloissa. $ 5 ^ vmfSs. $2.75
paoUv. ja $1.50 8 TBe.
Snomeen: $5.25 vuosik. Ja $2.76
Vaokautta.
Tilackda, joita ei aeona raha, ei
talla lähettämään; paitd asiamiesten
joilla on takaokeet -: •
Vapaaden konttori Ja toiioito .00
/odooin Block E!m St. East Sont-torin
ja toimitaksen pididin IQSa,
Postlosote: Box 69, Sodtmxy, Oaf,
HENRY PUBO
lomittaja
j.v.fumAmo
liScteeahoitaja
Reeii^red at the Post OfZiee De>
partment, Ottawa, es seeond cissa
natter. •
Järiestömme sisäinen eheys ja bkonaiiniiis
Canadan Suom. Sos. Järjestö on yk- tä he eivät voi tobota järjestöä, joka
',«! niltS harvoja sosialistisia fdrjestöja
/ mailmassa, joka on särkymättä, sisäisesti
eHeänä ja boSionaisena päässyt
di^tynSän nykyaikaisen ty(WäenIiik-
, keen kannalle., tämä on niin harvinai
»en tapans, etiä sen joihdosta Icännat-taa
kyllä'Idijottaa.-^ tämän seikan
' käfiiattaäsmmlla tyyd ^
, inielenylennyksellä panna maistiin.
Samalla kon kaikissa maissa m tals*
tetto Ja vieläkin>iBteai9ah kiivaasti
sosiflli8^i£ässa pualaeiss^ ja lyKfväen ta
loQdelliSls$a ^jestöissa ankaria ott(i-laita
oikeiston ja vasemmiston i&m-
' iS,—jotka taistelut'ovat pirstoneet en
tis^ «öiialistiset puolueet joka kah-
•\ d ^ tai useammaksi .toisilleen vihamielisiksi
leileiksi, on meidän järjes-
' tömme l»ti uudemman työväenliikkeen
tgnvuttu^ mailman sodan kaa-
'' meistä raunioista, piirtynyt kokonai-f'_
SQud^an ja johdonmukaisesti selväl
Ie TOsemimstolaiskannaUe. Olisiko
. färjesfös^me jonkun v«rran sellbt-
'.fiia aineksia, jotlaiolisivaf mielessään
s^^ttunaet vastustamaan tätä kantaa,
. 'sit^oiiivaDrea s^noapiiutta se voidaan
varmuQdäla sanoa,-ja meillä on siitä
todistukset, ^1*ei,nnt8!ole edM niin
naäJon,;'että oliaivat Julkisuudessa us-
' : taitaneet' ryhtyä kantaansa puoluste-
4 Jo heti )m J|iW&9 K^ösainvglinen
; ' fsmstettiin, tuimusti järjestömme toi
: . meenpaneva,^ komitea; virftllieesti sen
; ^nailmaa. ,työväen1likfce8n johtavaksi
'\ > jaajest^sltisamallaitttmmataen Venä-
. .jän suuren proletaarisen vallankumo-
>/iäsen'aud^< vaihekauden alkajaksi
työv&ehliikkieessä. Ja tällä-^samaUa
.^.-);leimalla nm järjestömmef^',johdonhiu
Itaisesti ja horjumatta pysynyt.
; Jo'sainia kertaa kun^ järjestömme
' ^yhteiskimta-lpbliittisessa elämässä us-r
. koilli^esti ^etkhia tätä mailmah prole-tariaatih
kuria'taistelulippua, antaa
\ se myöskin jakahiattomaii tunnu^k-
/ • eensa ja kannatuksensa teollisuusunio
: nimille.. Siliä se .oli meidän järjestöm
me ja ,i«3Hlea;toime3ta* kun ryhdyttiin
' |S8ti Calgaiyn kofnvfentionSn v jälkeen
' ' ,i!01ostamaan jä~ bnnetoksi t^emSSn
> Onö Big Union rakennetta ja tarkotus
w'/l)er^'^[]tiaän maan suomalaisiUe raa-vaSm
muutamilla tahoilla näy
^' läan se seikka kokonaan unohtaneen,;
' nm tulee .järjestömme jääenniää^
^ Ä,Tiiia^lienee v; 1915ollut4,000
r,'seuduiUat.nyt tuskin meilE dien puol-
^\ ta siitä ^eJsn^ärastS. Sodan loppu-
-^iniosin^.viifanjmaisten järjestöämme
, kohtaaf ^^hdistama vaino, järjestöm-:
,~ me Jtäittomaksi julistaminen ja lakka-uttoinlnen
,^l^eltä, ja toiselta puolen
' ^(fltaiävuosiens^hyvä aika", veivät suu
\ . r^n mäSiän välinpitäinättömiä ja vä-r
hommiin vakaumuksellisia ain^ia
/ poiä ^jestöstämme.
" < Hutia jäsenmäätämmekin on vähitellen
kasvamasa. SauU ^ Mariessa,
\ ToiionUtesa'ja useissa lännen osastois-
/ ea yhtyy uusia jäseniä yhtämittaa'. U-
^ seita uusia osastoja on perustettu maa
^ I, aeoduille^ viime' vuoden loppupuolis-on
henkSsessä ja elimellisessä yhteydessä
maUman proletariaatin parhaim
Riiston kanssa,.
Meidän jätjestömme tehtävä
vain kärsivälli^sti-jasitk^i tdtda
työtä näidenkin ainesten keskuudessa
ja osottaa heille, että heldäa taloude
linen opportunisminsa ei kelpaa työväen
luokkataisteluopiksi, v a ^ johtaa
^ ; K \ ^ u t t e jos jäijestömme on saanut
\^»auttia sisäisestä-rauhasta ja yksimie
. lisyylesta, 'niin^se ei «Iti ole saanut ol-
, isL raidiässa ulkopuolisilta hyökkäyk-
> / dlta - Paitsi edesmenneinä aikoina vi-
; xanoäaisten vainoa, on järjestöämme
vastaäd' yritetty jatkuvasti kohdistaa
/Jhyö&käyksiä niiden suomalaisten työ-
' .,'läisainestcn teolta, jotkaTyhytnäköi-
^ syydetään-ovat juopuneet taloudfelli-
" < sen tyoväenliikI&^ opportunismista
ja vajonneet kaikessa tietsmuttömyy-
^ dessäai^' auttamattomasti revisionis-
*> miin, vall&akb he itse luulevat tais-
^telev^sä revisionismia vastaan. Om-
' pa heidän keskuudessaan esiiat^yt
- ' sellaisiakin mielipiteitä, että he tule-
-^-vat'ennen pitkää munaamaan jär-
. ' . jestömme toiminnan ja hävittämään
r.jsen qlemattomiin., Mtttta he eivät ole
^tilUeft.diatdleeksikasm sitS toiäasiaa,
>jet(^k)ii^^ vol^ivatkaan hävittää
; ^0^1^sta liikettä, ja järjestöä, jo^la on
jsn^iisa ja joka imee elinvoimansa
-'riö&ft maihnan uudenaikaisesta prole-
Olkaamme varmat, et
ja on Jo johtanutkin heidät autitama
tomasti vetelään; suohon, jossa viho
linen Voi heidän jouldconsa t>erinpohJ'tt
tuhota^ y Heidän on osotettava heille,
että hei^idcin on paras ajoissa tun
nust^aereduIyksensäJA ettei heillä o
mit^n muuta keinoa, kuin seurata
mailman praletariaattia sen selvSi^n
päämäärään johtavalla joskin vaikealla
taistelujen tiellä, sillä mitään
syrjäteitäci ole olemassa, Meidän on
selvennettävä Isuurllle työväen ; jou^r
koille tinkin^ttömäksi se tosliasia, et^
ta samalla kun työväen on välttämäi
tömästi järjestyttävä taloudelHsest
ja se joutuu taistelemaan tämänpäivä
siä palikka- ja työtunti-taisteluja, et*
tei se saa eksyä uskottelemaan, ett.
sitä tietä — vähitellen — voitaisiin ka
pitalistten voitto-osingot pienentää jli
ikäänkuin- huomaamatta vallata tuo-taiitokoneistotyäväen'käsiin,
vaan e
tä meidän tinkimätön i^iämäärämme
tulee olla KAIKEN VA£LAN TYö^
VÄEN HALTUUN OTTAMINEN
koska ainoastaan se keino ja se tid vie
proletariaatin täydelliseen- vapauteen
ja\inoastaan sitö tietä voidaan kap
tal!stineii Riisto ja sorto hävittää.
Ja mitä tulee meidän järjestömm
sisäiseen elämään ja toimintaankin
niin joskin se on olhit nykyisin eheääi
kokonaista ja solidarlstd jäi joskin me
voimme osottaa yhtenäisen rintaman
vastustajillemme, niin ;paljon • vielä
puuttuu. . M e i ^ > jäsenistÖlfömme
puuttuu/syväUistäi' selventä>^' liedel
möittävää j(\ innostavaa .tietoisuutta.^
Ja ilman täfö se ei omaa e l ä i ^ toi-mintakykyl
Uman tätä se ei omaa
luokkataistelijan rohkeutta ja ^rmok
kuutta, r Siksi onkin toiminta mbnissa
osastoissamme -r-vaildcaltin 'yksimie^
Iistä -—unista, velttoa, saamatonta ja
haparoivaa.
Täikeintä siis puuttuu: sehän sosia
listisen tietoisuuden antamaa voimaa
jakypsyyttäi
Ja l^män, sosialistisen luokkatietoi
suuden lujaan ja perinpalviaiseenkou-,
Juutustyöhc^ meidän |on käytäi^ ta^
^molla käsiksi^ S€kä Jäsenistömme kes
kuudessa että. sen ulkopuolella;
Ei saa loyöskäSn unohtaa, että Suo;
mesta on viime aikoina tullut tänne
Canadaan suuret määrät suomalaista
työväisainesta, osa jo hiukan heränneitä
ja osa; vielä kaäcessa pimeydessä
vaeltavia. Meidän velvollisuutem'
me on saada heidät järjestämme vai
kutusvallan piiriin. Osa heistä on tie
tämättomyj^des^än: ^toiminut Suomen
lahtaiivallan verisinä pyöveleinä. Nämäkään
ainekset eivät ole kaildci parantumattomia.
Heidät on saatava
tunnustamaan töikeä rikoksenst^ pyy
tämään se anteeksi järjestyneeltä ^ ö
Väeltä ja liittymään mdman, etfcei vai
lassaoleva Ittdcka enään toista kertaa,
uusiintuvissa taisteluissa, voisi Ifiyt>
tää heitä proletariaattia vastaan.
Järjestöllämme on siis suurikantoi-n^
n tehtävä. Ja se ei saa sitä' väistää,
vaan on käytävä kaikella taxmol
la ja sitkeydellä suorittamaan osaansa
mailman proletariaatin vapautus-liikkeessä.
Meidän on luotava ^
jestömme "todella lujaksi toimint^y
k y i s ^ i ja eläväksi työväen luokka-taisteluorgaaniksi,
joka rinnan t&M'
sikädessä tämän maan työväen-^jes
töjen kanssa valmistaa jnaapeiää työ
väenluokan yhteiskunnalliselle vapaudelle.
Meidän on kerättävä valistus-rahastoa,
saadaksemme useita kyvykkäitä
puhujia ja luennoitsijoita , liikkeelle.
Meidän on saatava lehtemme
laajalle leviäväksi agitaattoriksi ja
proletariaatin vapautussanoman levit
täjäksi. Meic^ on kaikin keinoin kyl
vettävä selvää sosialistista luokkatietoisuutta
ja kasvatettava työläisten
keskinäistä scdidarlsuutta Canadan
suomalaisten työläisten keskuuteen ja
mikäii mahdollista myöskin tämän
maan muunkielisten raatajain kee&en.
Ottsäta Tratskin kitfeesta
Teillä on suoria epäilyksiä UI In-temationalen
suhteen sen poliittisen
ja pnoluelnonteen puolesta; te pelkäätte
Ranskan ammattiyMistysltik-keen
joutuvan poliittisen puolueen va
naveteen. Näin alkaa L Trotskin kirje
ranskalaiselle syndikalistille.
Mutta, jatkaa hän, johan- se amm.
yhd, liike, jonka riipomattomuudosta
te niin huolta pi^ttej on .poliittisen
puolueen vanavedessä. Trotski osottaa
sitten, kuiiäsäJdiäiausSn ja Merr-heimb
eramattiyhdistystea «'riippu-mattomtms"
on vain näennäinen, on
pelk^ työnjakoa Nuo herrat vojsi-vat
hyvin vaihtaa paikkaa parl^nent-timiesten
Renaodetin ja Longa6t'in
kanssa, e%ä eroa näkyisi Nehän, knm
pikin alallaan, noudattavat porvarillista
politiikkaa Mutta nyt ei olekaan,
kysymystä parlamenttarismista
ja antiparlamenttarismistaeiltö muodolliset
riippumattomuudesta Nuo
tunnussanat ovat;vanhenneet. Porvai-
TistpUe on Jouhaud'in antipariament-tarismi
yhtä mieluinen kuin Renaude-lin
ja JLonguef in "sosialistinen" par-iamenttarismi,
'
Nyt on kysymys sen politiScan sisällöstä,
jota työväenluok&a noudattaa
sekä taloudellisten järjestöjen^
että parlamentin kautta. "Todelli-jaen
kommunistinen i)o]itiikka &o. por
varisvallan jäsen valtion (kukistamista
taricöttava.politiikka hakee valli^-
kumouksellisen. ilmaisunsa .JcaikiUa
tyÖ^n elämän aloilla, kaikissa- järjestöissä,
laitoksissa ja elimis^, joihin
sen edustajat tunkeutuvat: ammattiliitoissa
joulkkokc&ouksissa, sanomalehdissä,
kommunistissa puolue-luejärjestöissä,
salaisissa vallankunio-,
uksellisissa ryhmissä, jot^ toimivat
armeijassa-tai valmistavat kapinaa,
'a vihdoin, parlamentin puhujaJavalla-kin,
jos eturivin työläiset läheti^väf
ptolamenttiin todella vallankumouksellisen
edustajan." Se joka anarkismin
varjolla vastustaa proletariaatin
diktatuuria sanoo Trotski, Se ei ole kif
mouksellinen, vaan on pildiuporvarilli^
nen kenkku. Hän. ei kuulu meidän sak
kiin. 'r
Työväenluokan tehtävänä on siis
vallankumouksellisella diktatuurilla;
tuhota porvarillinen yhtefckuntaraken'
nus. Mutta siitä on tietoinen vasta
se^ vähemmistö, joka^saakamiatusta
sen niukaan, kuinka voimakkaasti;
päättävästi ja vakaumuksellisesti se
toimii.- . Banikaloiset syndÖcalistit,
my-öntpä TrotsfaVv olivat oikeassa sa-nocasalan,
etteivät pelkät ammattiyhdistykset,
jotka käsittävät työväen
suuret; joukot, ole riitÄvät kumoukseen.
(Tarvitaan alotäty^yincnVähem
mist8,j-joka antaa joukoille määiäyk-sen
toimintaan. Mutta, tätä tietoista
vähemmistöä ei voida muodostaa am-^
matilliselle eikä paikalUselle- perustalle.
Njiden täytyy yhtyä keskenään Oi
maii ojhjelman ympärille ja luoda kestävä
kuri. Kuinka te sitä nitaittänetr
tekääii r r me sanomme sitä lommu-nistipuolue^.
"Sanotaan, että itse "puolueen" nimikin
bn pariamenttaaristen ammatti
lörpottelijäin kautta joutunut huonoon
huutodn. Mutta samahan on faita
ammattiliittojen symiikaattien. Mutta
ei silti näistä erota Eikä olekaan
kysymystä nimityksistä, vaaijisisäl-östä.
"Kommunistipuolueen niraityk
sellä me ymmärrämme^ proletariaatiii
etujoukon yhtymää proletaarisen diktatuurin
ja kommunistisen kumouksen
himessä;",.,
"Niihin väitteisiin, joita esitetään
»litiikkaa ja puoluetta vastaan, Kit^
keytyy tavallisesti anaririlstista valtion
meridtyksen käsittämättömyyttä luok
cataistdusSa Prondhon sanoi, että
ye,rsta3(l'aterier).tui&eep»ds valtioa
Tämä on totta vain siinä mieliessas et-
% tulevaisuuden yhteiskunta tuica ote-maan
valtava verstas, joka on vapau-unut
valtiollisesta Ituoresta, sillä vai
io merkitsee luokkaherruudenpak&o-ärjestöS,
mutta kommunismin vallii
n ei ole luokkia Ja koko kysymys
on siitä, mitä tietä me pääsemme kom
munistiseen yhteiskuntaan. Proudhon
arveli että verstas .keskenäisen yhtyminen
kautta asteettain tunkee pois
tapitaUsmin ja valtioa Se 'osottau-ui
puhtaaksi utopiaksi: verstaan tun
d pois mahtava tehdas, ja sen yläpuo-elte
kohosi monopoli-trusti. Ranskan
syndikalistlt luulivat; jaosaksi luule-vat
ylakin, että syndikaalit peJIaise-toimivat
bomouksdlisen proletariaa'
tin vakoojina ja ovat valmiit milloin
tahansa sen puhujalavalta siirtymään
barrikaadille, Sitä ei tee RenaudeL
Mutta sellainen oli Karl liebkneeht,
joka valtiopäiviltä meni Potsdamin torille
katsomaan työväen joukkoja avoi
meen taisteluun. Joutui kuritosbuonee
seen ja sidtä vallankamoaksen barri-kaadeHle.
Ja hän, kinnmonisti, kehot
ti Saksan työläisE ottamaan osaa
Kansalliskoko |
Tags
Comments
Post a Comment for 1921-01-26-02