1926-09-29-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Kesl^viikkoiia, ^ s k . 29 p;nä—W€^ Sept 29 • VAPAUS ••Canadan "stronml^ ilmestyy Sudburyssa, Ont., maanantaina, keskiviikkona ja perjaatajna-' " . S. G. NEIL. ABVO VAARA. VAPAUS (Liberty^ ^ . ^ ^' ' The only organ.of Finnish-WoTkers m Canada. Pnfr; lished in-Sodbory,. Ont.; every Mondsty, Wednesday and Friday. '-^^ . r ; - ' ^ Registered at the Post Office-pepartment, Ottawa, as sccohd class mattef. • TILAUSHINNAT: ""^ Canadsan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk. $1.50 ja yksi kk. 76c; . , ~X t Yhdysvaltoihin jaSuoroeep, yksi vk. 95.o0, puou vk. t3.00 j a kolme kk. $1.76. - . , „ Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään, ytitfii asiamiesten 'joilla_on_takauk3et. . "ILMOTUSiaiNNAT VAPAUDESSA: > Naimailraotukset $1.00 kerta, $2,00 kaksi kertaa. Ai«oliittoonmeno ilmotukset 50c palstatuuma. ' Nimenrouutosilmotukset 60c kerta, $1.00 3 kertaa. Syntymäilmotukset -$1.00 kerta, $2.00- 3 kertaa. "Avioeroilmotukset $2.00 keVtaa, $3.00 kaksi kertaa. Kuolemanilmotukset $2.00 kerta, $50c lisämaksu initoslauscelta tai" muistovärsylfä, Halutaantiedot ja osoteilmptukset 50c kerta, $1.00 kolme kertaa." . Tilapälsilmottajien j a flmotusakenttuunen oi^, vaa- 'dittaessa. lähetettävä ilmotushinta etukäteen. Maanantain' lehteen aiottujen ilmotusten pitää olla , konttorissa lanantairia. keskiviikon lehteen tiistaina Ja perjantain lehteen torstaina kello 12 päivällä. General advertising rates 75c per col. incb. Mi- ,siimnm charge for single insertion 76c. The Vapaus is the' best advertising medium among the Finnish ii: People>in> 'Canada;vr' St. Vapauden konttori j a toimitus: Liberty Bldg Lomc Pnhelin 1038. Postiosote: Box 69. Sudbury, Ont. < Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen 'iurjecsoenne,:kirj6tti3kaa' älzdeUeea liikkeenho^ eoonallisella >tumeUä» " . ' ' J . V. KANNASTO. Liikkeenhoitaja. - Ammattijärjestön edustajakokous ja **kanielikurkimaisetf* menettelytavat ; Ylläolevalla otsikolla klrjoUaa «The Worker» vli> nie iitmieroma toimituspalstoilla, seur^^ ^raaltijarjeston ^ edustajakokous on parhaillaan V Icoolla^ i m n me kirjotamme nHlta rivejä. •Sifateeriräfaasr tonhoitaja Draper on JQ.tehnyt tavanmdcaise^' vali-tuSsen siitä,-että eroaminen ja,hajaannus' on syypää ' ammattijärjestön» jäsenmäärän' 'laskemiäeen.^ «Amipatti* ^järjestön jäsenmäärä ,laskee. Hän'ei-yritäkään kieltää ,Mtä. Mutt^haneiUi ött toivoa siitä, että jäsenmäärässä tulee täpdbtumaan nousua ensi Tupnna. Syytös eroamisi^ on vanha. Oifto^a, että exoa-hmBd,' ylevät jäseniä^^joiAiattijärjestöstä. Kuitenkia on vaarin kuvata Canadan kaivostyöläisten liitto eroamis-litkkeeksil' tuo liitto syntyi ja kasvoi siitä uudelleen järjestämisestä, 'minkä työläiset itse olivat pako^tut jasto jblkea&ti' petti Albertah' kaiyoäty< o| AVyloJin^eTtpisesti myi itsensä., Tämän tuloksena seurasi yhtiöiden' ammattiyhdistysten perustaminen ja hajaannus, jota vastaan kaiken* luottonsa ja' arvovaK tansa kadottanut P . }ilirW, oi A : n sakki ei enää kyen nyt etenemään. Ainoaksi kesdcukseksi; jolla riitti ar- ' , yovaltoamenestyjksellisCT,taistelun'käymiseen y h t i o i H . Veljesedustajista kirjottaa Federated Pressille Bill olemme taistelleet yhdeksäntoista viikkoa elämän ja kuoleman taistelua meill& Icaikille yhteisten ammattiyhdistysliikkeen periaatteiden puolesta; Sillä aikaa^ kun me olemme olleet tässä taistelussa, ovat toiset lydskiennelleet' meidän selkämme- 'takana -rr-; rikkoen lakkoamme.:» Cookille osotettiii^ suosiota, kun hän nousi puhn-maan. Hän nähtävästi on huomatuin henkilö edustajakokouksessa. :ETnestB8vin, joka johti yleislakkoa, put hui / ensikertaa vtlksä samassa'istumiossai:Hä^ oso-tcttu- suosjo -Oli; paljoa, vähemmän:^y^ kuin Cookin saama. Edustajakokous antoi hallitukselle uhkabaasteen hätätilakin: hyväkseen käyttämisestä, jdka on johtanut noin-kahdeksansadan; työläisen vankilaan telkeämiseen viimeisten kolmen. 'kuukauden aikana.' ' A^aatteidenteki-jäin ^edustaja Elsbury oli ainoa, Joka vastusti .asiasta esitetyn päätöslauselman hyväksymistä. Hän perusteli bttamaans^ kantaa lausumalla, että Britannian työläiset eivät qle milloinkaan nauttineet todellisesta^ vapaudesta jaettä: «tämä päätöslauselma on' aivan liian mieto j 'heikko». S ' ' ' - ' On yleisesti 3ovittu, että yleislakosta ei keskustella, kÖ3^a --se voisi vahingoittaa kaivostyöläisten, asiaa; •Yleisneuvoston kaikki jäsenet ovat hiljaisia tai kokonaan 'äänettömiä. He nähtävästi' eivät ole ylpeitä ankoistaan. ? • näyttää rajottuvan niihin, jotka olivat edesvastuussa sen käymisestä — paikallisiin johtajiin', jotka seisauttivat työt. Tänään keskustelin näistä miehistä »yhden, rakennustyöläisten . liiton, Scarborossa: olevan puheenjohtaja^ ja tässä edustajakokouksessa edustajana olevan JiMcL^ughlinin kanssa.! 'Hän oli: yleislakon johdosta-yhtä innostunut kuin poScanen, jolla on uusi pyssy. :U samanlaisen kannan: Ennen yleislakkoa ei heiAäroUut mitään käsitystä siitä,, eitä työväestö - todella on voimakas. : He ^nyt tietävät, että työläiset voivat 'saada haltuunsa teollisuuslaitokset milloinhyvään he päättävät ne ottaa. .;(«Italian op^^^ tusta» on tässä yhteyde^ä muistettava, sillä siellä joutuivat; työläiset luovuttama^ ^haltuunsa ottamansa teol-lisuuslojtdcaet s .takaisin porvaristolle^ ja porvarillis-kj^ sanvaltaistokin komentoa .julmemman ja raaemman fesci^tisen diktatuurin alaisuuteen^ sen tähden, että k^^^ pitalistinen valtiovalta jätettiin kukistamatta ^ja prole-tai^ inenv hallitus ja proletaarinen diktatuuri pystyttar mSttä. -^Toim.) ' . . Edustajak(&6idcsen avasi Arriiur Pugh, joka johti yleisneuvoston «yleislakon läpi^ Hähen puheensa oli Väntön,^ niiixkuin olivat hänen ka^onsakin. Kun hän hjteriaKstisen skak^ielJD virne mm' [moo Hsta lopetti^ >oli huomioidentekijän helppo kuvata kohtausta toukokuun kahdentenatoista päivänä, kun pääministeti^ sanoirv^Hra Pugh; onko sinulla mitään lausuntoa^an- (nettavaira?*; ja hra Pugh> sanoi: / «On, herra»^ ja sit*; ten"antoi julistuksenVyleislakon löppttam ':}li'1cäskelty. ^.t^;f?^r- ^ ' • ^ '"'J . A4 A. Purcell oli lähtenyt Meksikoon.^ J. Hii-Tho. mas oli Canadassa; Viime vuonna Scarhorossapide-- tyssä edustajakokouksessa iSlui Aan töykeänä ja kärsi tappion ^^toisensa; jälkeen. Tänä vuonna hänen ohjelmansa on voitolla-Ja hänen sopii:olla. p9i^sakin denanimättiyhdrstysten-hävitysiylotä vastaan, osottautui Canadan kaivostyöläisten liitto. , Viime^yuoid^, ajalla on ollut toisiff liikkeitä, jotka ' todella olivat eroamisliikkeitä. -MuttaJ3cen on syypää siihen, ^ctjla Draper ja Moore haluavat heittää syyn «jiarhäahjcA ' vien, «agitaattorien» nikoille. < Milloin selviää Drape- - rille ja kumppaneille» «että ammattijärjestö itse on syy-ilpää; tuhansien työläisten toivottomuuteen^^-^C Tulevatko he mi][loinkaan käsittämään, että ilman voimakasta kansallista keskusta' kulkee jokainen' ammatti- 'cyhdistysliike: harhaan,';h ^seen ja eroamisiin. Ammattijärjestöllä .on tilaisuus , pysäyttää eioämisliikkeet tekCTiällä alotteenvyhtenäis-. tyltämiskonferenssin kooUekutsumiseksi^^^^r t jälleen liittää yhteen Canadan työväen eri osatammat- Uyhdistysliikkeencanadalaisen 'itsenäisyyden pohjalla. ^^^^^^ -1^ tulee' Moore ystävineen kuitenkin' hylkäämään tämän esityksen hurskaalla kauhulla. He ovat Amerikan työväehliilon vir-kailijostouA apulaisia ja tulevat jatkaman komelikurki-maisilla menettelytavoilla leikkimistään. Ammattijärjestön täytyy ottaa "osansa" syystä pfimat- Jiyhdistysliikkecn' jusenmäärän alenemiseen. Suurbritanriian. ammattijärjestön edustajakokouksessa olleista johtajista ja veljes-edustajista Äsliettäin pidetyssä Suurbritannian ammattijärjestön vuotuisessa ;c'dustajakokojiksessa olleista edustajista osottautui huomatuimm^i ja e;iimmän pidetyksi Suurbritannian kaivostyöläisten liiton sihteerirahaston-hoitaja A. J. Cqok, joka on ihailtavalla; tarmokkuu- • della ja peräänantamattomuudella johtanut viime toukokuun ensimärseslä päivästä sa4kka,.kestänyltä: kaivostyöläisten lakkoa. Tuon lausunnon paikkansapitäväi-selviää Scott Nearingin Federated' Pressille lähet- — Silloin tällöin' työläiset ovat voitokkaita, mutta vain hetkeksi. Heidän taistelujensa todeltisena hedelmänä ei-ole-välitön tulos,/vaan alati paisuva työläisten yhteehiiitiyminen. Nykyiset teollisuuden •luomat parein-matV kulkuneu^ ; tätä yhteenliitt)-mistä .-.ja saattavat eri paildcakuntain^^t^^^ sa kanssa. ^ täla yliteyltä tarvittiin lukuisain.4^ai kallistaisteluiden, jotka kaiidd olivat samaa^ luonnetta, keskittämiseksi yntjeen' luokkain väliseen kansalliseen taisteluun. Mutta j^ tista, taistelua.^ Ja sen yhteyden, - jonka saavuttamiseen kesäajan porvarit: 'riheliäisine^^ m vuosisatoja, sai nykyinen köyhälistö rautateitten avulla aikaan muutamassa vuodessa, — Marx. Ross mon: Juuri, kun edustajakokous alkoi, kertoivat sanomalehdet, vettä Franl^, FarringtoUj amerikalainen' pirelj^edustaja, oli-paljastettu hiilikaivosten omistajain polvelidcsessa olevaksi. Vaikka hän oli Lontoossa; vain muutaman mailin matkan päässä Bournemouthista, ei hän uskaltanut jiäyttäytyä:edustajakokot:dcsessa. W. h. ffutcheson,: kirvesmies, toinen amerikala^nen^^^^^^ edustaja, viipyi Bournemouthissa perin >.vähä vatkaa;' Vaikka hänen tervehdyspuhettaan varten : oli - varattu erikoinen istunto,' pyysi hän saada luvan- puhua pian saapumiseiTsa jälkeen. Hän kulutti vähä aikaa istun-: noihin, tai veljeilyynvedustajieuvkanssa. Hänen viisi minuuttia kestänyt puheensa ei kyennyt antomaan minr käänloista selontekoa työväenliikkeestä -Amerikassa eikä osottamit^mitään mielenkiintoa'Britannian työväenliilo^ keen edessä oleviin kysymyksiin. .Amsterdamin ammatillisen kansainvälisen puolesta-puhui J. W. Brown. «Ammatillisen liikkeen probleemit ovat luonteeltaan kansainvälisiä ja> ne voidaan ratkaista vain kansainvälisen, toiminnan kautta», sanoi hän. «Vaikka kansalliset anmiattiliitot olisivat sataprosenttisesti järjestyneet, ci sekään vielaf riittäisi kesV lämään kansainvälisen kapitalismin hyökkäystä.» (Lausunto on i^mainio, mutta samaa ei voida sanoa sutä «ratkaisusta», minkä mainittu kansainvälinen ja sen järjestöt o^at kansainvälisen toimettommtensa ja lak-kopetturuutensa kautta hankkineet Suurbritannian kai-voslakkolaisten avuslamisprobleemille. — T</fm.) .Canadan ammattijärjestön ireljesedustaja Frank Mc- Kcnna kertoi edustajakokoukselle, että cänadalaiset työläiset ihailivat brittiläisen työväestön yleislakkoa ja työnsulun vastustamista. Cala Lajpat Rai, ensimäinen veljcsedustaja, • jonka Koko-Intian ammattijärjestö on lähettänyt,; vetosi koko brittiläistä valtakuntaa kalitta-vän työläisten yhteisrintaman puolesta yhtenäistä kapitalistisia rintamaa vastaan.; ' ' . :;:'6yys.^ tämästä kirjotuksesta,- jossa''hän kertoo' edustajakokouksen menosta m.m.: •• • • Kaivostyöläisten liiton sihteeri A. J. Cook otti paikan näyttä tnön keskellä Bournemout jestön edustajakokouksen toisena istuntopäivänä, syyskuun seitsemäntenä. -vHermostunee ja käheällä äär neliä puhui Cook hänellä ominaisella päättäväisyydellä. , liajtl tuomitsi lakonrikkojiksi ne työläiset, jotka — ju^ Jisli- hän — olivat sekaantuneet häiritsemään kaivostyöläisiä Jakkonsa käymisessä. . ' «Te ette voi olla passiivisia», lausui Cook. «Teidän on autettava työnantajia riidan voittamiseksi tahi tois s a , tapauksessa täytyy teidah auttaa työläisiä. Me k!rjotetaan> yhdysvaltalaisissa, tove-rilehdisjä: - Saksan ottaminen Kansainliittoon muodostaa;^ hetken tärkeimmän t a pahtuman. Vjimekeväinen^^^^ liiton' poliittpen karikko voitiin siis nyt sivu,uttäa j a Briand piti mitä ystävällisimmän • j a "kokonaan rauhan näkökannalle .nojautuvan*^ puheen saksalaisten; tervehtimiseksi.' S^san porvariston tyypillisin edustaja, Stresemannj kömpelö: "diplomaatti, joka'ei osaa ranskankieltä*' ja joka ei -osannut psygologisella hetkellä "nousta tervehtimään" Briandia, selitti myöjj, että hänen on hyvä olla, kun pääsi valittuun seuraan Genevessä. "Olen iloinen päästessäni • -takaisin Geneveen. Ole^n iloinen nähdessäni tämän optimistisen ja rauhan mielialan", selitti Saksan< edustaja. Rajottui fraaseihin. " : ; Ranskan .ulkoministeri meni pidemmälle; ; Hän' uskalsi sanoa, että vastavnyt on sota Ranskan .ja Sak-l san välillä päättynyt.^ '^Kaksi^ kansakuntaa voivat nyt alkaa rauhallisen kehityksen ajan jakson ja .rauhallisen yhteistoiminnan. : Xinnun tietä Locamosta ^ Geneveen on lyhyt: matka, lluttia poliittisesti se on ollut erittäiii vaikea. Tiellä on ollut kiusallisia kysymyksiä, ennakkoluu., loa, vihaa; Nyt ne ovat voitetut ja nyt voidaan rauhallisesti -saman pöydän ääressä keskustella: probleemeista." - r - Näin: Briand vakuutti f pysyvän rauhan - puolesta, v Mutta samaan aikaan tekee muuan> saksalainen porvarilehti kysymyksen: -Ketä ranskalainen .herra meinaa pet-: tää .liukkaalla ; kielellään. Briand heiluttaa -Genevessä rauhan .lippua, mutta Ranskan agentit r ovat yhtä i n nostuneesti . sodan: hommissa L-Ruma^ niassa ja Puolassa. .Mutta- pitäähän iinperialisteilla olla .heidän; l i peväkieliset fraasim.estarinsa. , j Nii^ den osa : on vale.Hdella maailmalle. ;:"Locarnon; henki'' tämän ^johdosta kohosi -seuraajville; rappusille:. Porvari ; julistaa; : sopimukset ^ nyt- -;kä3^mioI^'8eksi to^delllsuudeksi. Siinä on ^tärkeintä s^V,että Saksa .koe-tetaan •vierottaaNeuvostoliitosta.' Kansainliiton perustuslain 16 , luku tulee; nyts Saksall^^ velyottavaksi ; ja ,s£n /mukaan voidaap...se .automaat-, risesti vet^ä imperialistiseen hyökkäykseen Nenvoätoliit^ä .. vastaan silloin,' kun lännen kapitalistit tuntevat ajan olevan'täytetyn^ i Mutta Stresemann on sanomalehdille selittänyt, et^' Saksan liittyminen Kansainliittoon : tapahtuu olo-' suhteiden alaisena, jotka eivät riko viimetalvista sopimasta Jfeuvostolff-ton kanssa. Kuten muistetaan, si-; säl^i tämä sopimus' puolueettomuus-vaatimuksen moleminilta;: puolilta; kummankin sopimusmaan joutuessa' hyökkäyksen' alaiseesi;; Mihininojautuu tämä Stresemannin .selitys, sitä ei vpida tätä* kirjottaessa • sa-' noa. Onko totta, ettei Saksan liit-j tyminen Kansainliittoon sido sitöj yhteistoimintaan liiton ; sopimusval. tojen: kanssa siinä tapauksessa, et-: tä liitto julistaa Isodan jotakuta vastaan, tai on>.o Stresemann puhunut sanomalehtimiehille vain omf-aan ? Oli tämän kanssa miten 'hyvänsä, jokatapauksessa on selvä, että; Saksan Kansainliittoon liittäminen merkitsee 'sen •vierottamista Neuvostoliitosta jä i imperialistien rintaman lujittamista itsenäisyytensä puolesta . taistele-via: kansoja- ja työväkeä, vastaan. Nyt alkaa Locafnon sopimuksien; jotka koskevat Saksan suhteita kaikkiin sen ympärillä oleviin inai-hin, käytäntöön .sovelluttaminen. Reinin : alueelta •vähennetään val-tausarmeiaa; •Saksalle annetaan suurempia oikeuksia kotimaansa asi. öiden ja talouden.-järjestämiseksi ja - tehdään vakava yritys .normalisoida r Da^vres-suunniielman alaisena lia hakee. itselleen sodan :syytä.: Tai jos ei, suoranaista syytä, .niin kuitenkin ainehistoa' siihen ; soppaan, -jota Mussolini haluaisi keittää "Italian.- vaikutuksen laajentamiseksi:'' -. F^scistiset lehdet näet' syyttävät ulkomaalaisia Mussolinin : murhayrityksen järjestämisestä. : Murhayrityksen; ;suorittanut oli juuri . tullut ^Ranskasta. Hyvin «selvästi kohdistetaan syytös Ranskaa' vastaan. Ja' läussolini ^itää. hirmuissnaj mulkoi-le^ villa katseilla höystetyn: puheen siitä, kuinka: muissa maissa "tahdotaan • rajottaa'' heidän ; oikeuksiaan. Pilkka ja* iva suututtaa mus-itapaitaisia/ terrorisankareita.; Siitä lähtee .Italian vierottuminen Kan-sainliitosta, jolle ' Espanjan eroaminen jo laventi tietä. Toiselta puo-lenyRan^ a j a Englanti tietävät hyvin, että Mussolinin kahlehtiminen on vaikeimpia tehtäviä j a siltä puolen ollaan valmiit merkitsemään Italian tilille "trupelleia" jokaisesta Mussolinin räyhäävästä i. edesotta-misesta. * * . Kulissien takainen peli julkisen pelin ohella o i / hjnrässä käynnissä. Hearstin'' lehdet kertoivat juuri eräästä kesäkuussa > pidetystä'', konferenssista, jossa muka yksityiskohtaisesti — järjestettiin imperialististen rosvojen hyöfckässsuunnitelma Neuvostoliittoa- vastaan. Konferenssin, sikäli kun nämä lehdetrkertoivat^ oli Ranska järjestänyt. ' Mukana oli Puolan jp Rumanian edustajat..Ker-tomuksenX mukaan ; sovittiin . sodan yksityiskohdista, armeian suuruudesta; -jokaisen maan osasta/siinä, samoin ilmalaivaston käytöstä j.n.e. Tällaisia suunnitelmia on : tietysti ennenkin tehty. < Mutta^ niissä. t a vallisesti jää sodan - alkamisaika määräämättä; Sotaa ei voida ai. kaa niin 'vain. Täytyy saada syyllinen. Sellaisen löytäminen on vaikeaa; Neuvostoliitosta tietysti pitäisi saada '-rauhan; rikkojan", sillä ilman sitä ei työläisiä voida johtaa sotaa; simperialistien ei, sovi^Skort-tejaanveikä ,näitä Ijyokkäyssuunni-telmiaan paljastaa, sillä sehän pilaisi koko suunnitelman j a osottaisi työväen joukoille liapxtalismia; ros-voluonteen. • ^ - Englannin > imperialismi "saa näinä; päi^vinä yhä enemmän tehtäviä Kii^ .nassa. Kansalliskuraonkselliseiv l i ^r keen leveneminen^ :öri.imperialiEtis-ten ryhmi^ymien j a niitä edusta- •vien. kenraalien, juonittelu, kehittyy tällä haavalla.i nopeasti kohti; yleistä sotatilannetta., Kiinassa. .. Provokat-: rioni, kuten, mnavtälljiisissatapauk.: sissa,: on jov suorittanut'ensi tehtä-: riääni; Englantilaisia "on _^ tapettu. Amerik^aisiä ' o n haavotettu.. ; J a muutapa ei^ tarvitakaan. hyökkägs^' toimien valmistamiseksi-:v.Taantumuksellinen ^nomalehd^istö Englannissa vaatii sotaa... Ja viime tie-^ dot liittä^vät ^ siihen näkökannan^ että jos Englanti julistaa sodan,'niin Amerikan on mahdoton pysyä puolueettomana. • Puhe puolueettomuu'-! desta on tietysti, tässä ^tapauksessa; suurta irooniaii. ••Sillä 'Amerikan imperialismi , saalistaa Kiinassa sa-' moin kuin englantilainenkin. . Ky^ ] symys nousee vain kyjmpi.yoir roolinsa^. paremmin . esittää .^rja niistä suhteista mihin niiden esittäjät keskenään ;^Kiinan kansalliskumouksel. lisen liikkeen- edessä joutuvat. • Amerikan lähent^vmini^n Kansainliittoa kohtaan näyttää yhä epäilyttävältä. Liiton neuvostossa ovat "mielipiteei; jyrkästi jakaantuneet Amerikan. vaatimuksiin ; nähden ja 'kysymys on neuvottelusta^ jouduttu siirtämään.; Maailnianoikeuden tuomarit kysyvät neuvoston. mielipidettä a s i a ^ , . mutta. seV ei pääse yksi-' mielisyyteen neuvonannossa. . Canadan: edustaja on pitänyt puheen, . jossa , hän selittää puhuvansa 130 miljoonan Pohjois-Amerikassa: -asuvan ihmisen puolesta ja vakuut-; taa - sympaattista suhdetta Kansainliittoa j a sen tarkotuksia kohtaan.; Tähäiy vastataan; tältä puolen HMIU-tamilla katkeransä-vyisillä huomautuksilla; Ja samaan aikaan nimitys, vaaleissa "kaatuvat", .Coolingen. hai-; lituksen' asiamiehet, jotka ovat pno-; lustaneet "Yhdysvaltain' liittämi&tä; Maailmanoikeuteen. Kaiken toden-näköisjryden mukaan ei siis Yl^dys-valtain imT>erialismi ole ainakaan' vielä paljon edistynyt; vallan: vallo-tuspolitiikassa sikäli kuin Kansainliitosta^ ja • sen' orgaaneista on 'ky-; symys.. Puoluefsi naisjäsenille ja ts^öläisnäisille yleensä A - - ; - ^ ; ' - ' ; - ; v - ' ' ^ ; ^ ' ^ - ' v ' ; : - . ' • ; - / ' ^ , -^ij-V^s;,. Hyvät toverit: Viime kevännä painostimme kiertokirjeillä ja kirjotuksUla naisten toinminam: uudelleen järjestämistä' ja kehittettristä avarammalle: pohjalle; Osittain onkin toverittaret ilmottaneet toimenpiteistä tässä suh-liicessa. ;Ehkäpä. on johtunut siitä, että" kesäinen aika veltustuttaa toir ihinnan; mutta- kuitenkin on;* vain muutamia paikkoja, missä on: käytännöllisesti suoritettu Työläisnaisten vLiiton osastojen järjestäminen suomalaisten taholta. N Port Arthurin alueella on pidetty kaksi neuvottelukokousta ja o'vat he päättäneet ratkaisevasti alkaa: muutr; tamaan naisjaostojaan ' ja ävarta-: maan työskentelyä; Työläisnisten Liiton kautta..- Samoin myöskin Bri. tish Columbian naisten neuvottelukokous otti toiminnan askej^t. Torontossa ja Sault Ste. Mariessa on osastot toiminnassa, sekä yhteys järjestetty "Womens'. 5 Labor Lear gues 'Federationin" keskuksen kanssa. Nyt on kaikkialla syystoimin-nan aikalaiseksi otettava ponteva ryntäys ja heräämisen merkiksi tehtävä ripeä järjestely. J ' V Liiton verotukseen nähden :;on virf|.^ ilmennyt: epätiet^tisuutta. ,Täs-suoritettu Saksan työtätekevien näl- sä siis huomautamme; että Liitolla kiinnytt>minen. VV ^ ; ' . ei, ole jäsenkohtaista' pääveroa ol- * * . lenkaan, eikä myöskään jäsenvero- , Saksa astui sisälle Kaiisainliiton merkkejä. Jokaisen siihen liitty-kamariin ja Espanja kokosi kamp^ yäh osaston on. suoritettava yhden peensa j a marssi ulos. Yksi tuli, i ($i.oo) - dollarin vuotuinen vero. toinen meni; Käymistila - ja selk- : Qlkcfon jäseniä enempi: t a i vähempi, kaus on jatkuvaa. Yhdestä kohdin - on vero jsama .;Liiton tp. komiteallei- •onnistuu imperialismi • sitomaan ket- Näin ollen ei osastojen verotusta junsa, mutta.toisesta kohdin se kir- tarvitse asettaa korkeaksi, mutta poaa. — " ' I voi olla kuten esitimme viime ke- Kansainliiton netavopto ei. antanut yännä, noin 5 tai 4o senttiä kuu. Saksan ohella millekään-muijiUe 'val-^^kanaeSsai' K^ikid^^^j lalle vakinaista paikkaa neuvostossa, tollei lukuunottamatta tuotä yhteis-; •Espanja oli sitä h^^unnnt kauan, tä yhden dollarin vuotuista pää- Kun ei saanut, alkoi omin päin vai- veroa. lanlaajennuspuuhansa Pohjois-Afri- Tälhiisella pieneflä jäsenverolla kassa Se , suututti- • imperialismin • toimivan työläisnaisten ' 'Osaston isännät j a Espanjan >pdustajaa koh-1 kautta luulisi voivan helposti saada deÄiin kylmästi. : Mussolini , koetti ;,]aajat naisten joukot mukaan.; Työ-painostaa liittolaistaan iJspanjaa^jäisnaisten Liiton osasto avaa mah-!-' odottamaan ja kärsimään,, mutta se ei auttanut. •' Välimeren herruudesta alkaa su-keutua ^ yhä pulmallisempi - juttu. Mussolinin sSikkailnpolitiikka on tunnettu. Yrittivät .taas murhata häntä. Ja mikä - merkillisintä, tär hän yritykseen liittää fascismi n l -' kopoliittisen: tarkotnksen, Josta Ita-doUisnuden taata suunnitelmallisen pohjan ; heidän yhteistyöskentelylleen, ; sekä vetää naiset yfat^kun' ^ nallisten - kys3rmyksien<:käsittelyyn; lukemaan- kirjallisuutta yhdessä ja keskustelemaan; toimittamaan-romia kösinkirjotettuja -lehtiään j a seinälehtiä; huolehtimaan Toverittaren ja Wqmen Workerin sekä kirjaili-suoden, levittämisestä; -kehittymään kirjeenvaihtajiksi näille lehdille; yhdes^ käsittelemään lasten- toiminnan edistämistä ja kehittyäkseen ^ "tämän tärkeän kasvatuksen ymmärtämisessä; seka tietysti, .iharf jottelemaan; j a kehittymään puhu; jiksi, lausunnossa,;' laulussa yjn.; järjestäen iltamia itselleen j a muilr le virkistykseksi, nautinnoksi ja hyödyksi. Näin sukellutaan käy-tSnnöIIisen - toiminnan pariin > j a ve^ detään - työläisäidit, palvelijattaret j a yleensä työläisnaiset luokkaliik-keensä r piiriin, i-. Työläisnaisten liitosta muodostuu tätefi rekryytti-järjestö naisten yhdistämiseksi ja lähentämiseksi ; työväenliikkeen yh-^ teiseen taistelurintamaan. Heistä tulee tietoinen toiminnan joukko miesten rinnalle luokkav^pautuksen pyrkimyksien edistämiseksi ja vie-: läpä miesten herättäjiä ja innostajia taisteluun. Me tiedäm^me, että tällaisenaan ollen ja järjestyen ei Työläisnaisten Liitto ole kokonaisuudessaan selvällä pohjalla olevista vallankupio-uksellisista kokoonpantu, mutta omaksuu se selvän käytännpUisen luokkataistelukannan,' ja näin ^ ollen ei sen toiminta perustu millekään dokmaattisille opinkappaleille. . Täten on siinä perusta joukkotoimin. nau; kehittämiseen. Terve työläis-omainen toiminnan-rpohja siis vaa-jtii meidän käsittämään tehtävämme . sen mukana. " ^ I Siellä missä on useampia' Liltoi. j tai työläisnaisten osastoja, on sillä , toiminnassa paikallinen keskuskomi- - tea, joka yhdistää naisten unio- • ryhmittymiä; laajojen joukkojärjes-tojen naisjaostoja j a suoranaisesti paikallisia eri kiejiliä toimivia L i i - ; ton osastoja. Edelleen, / monella ; suuremmalla paikkidninnalla, kuten I Toronto, .Edmonton^ Drumheller, I Montreal y.m;; on- Liitto 'edustettu- I na (joko yksityisenä ' osastona tai ; keskuskomiteansa' kantta) unioitten keslnisneuvostoissa j a myöskin Canadan Työväenpuolueen' (CLP) kes-* knsneuvostoissa^ j a ' tälli^iBfen yhtey-rdensä; ikautta f on * se kyeÄnyt saamaan ' naisia jöukottain''osaksi järjestyneestä työväenliikkeestä. Mut; ta on ee vain alku, silla naisten järjestymättömäin joukko on laskettava ; satoissa vtnhansissa huolia matta äiitä, että ovat-^ työläisiä. fiksi meidän. tukeamme tarvitaan, [utta^ samalla me myöskin toiminnallamme «sotamme että • olemme pyrkhnykaistämme selvillä. - ; Lopuksi puolueen naisjäsenille haluan huomauttaa; että teidän teh-j^ Liilr-1926 tavanne oa saada työstacteV »i kuun,:sekä samauaikakesti LS~ • saamaan ulkopuolisia mukaan näreen tonnintaan Työ!ai.n.S Lnton osastoissa- - Tietysti jo S 6a jon koetettava käsittää tämä avartammen. " Viplä edeUeenkia on puokeea naisjäsenten paikka pnoluer^-hnuS miesten kanssa, sekä Liiton ja ympärillä^ o!e%ia ulkoDuol.-^rT pyrittävä vähiteUen saada lur,^ mään j a yhtymään puolueeseen ' Ryhdyttäköön empimättä' edistä mään suomenkielisien' Tvoläiscals- ' ten Liiton osastojen kchiUäffiistä. Ohjeita tulee liiton pää^^rasto C •kaisetaaan.' Erikoisesti pnohz^.^ naisjäsenet saavat agitatsicni. j» valistustyön ohfeita jatkuvast: ja : näitten pohjalla voivat he auttaa suunnitelmaUisen työsker.tel-.-^ ie hittämistä Työläisnaisten ' Uito' osastoissa. ; ;Xuokkataistelutervehdyksin,''\ K.P. Suom. Agit-Prop konitlun puolesta - ' A. T. HILL, siflt ^ Port Arthurin ympäristön lakkoa avustamaan K A I K I L L E VIIDENNEN PIIRIN KAUPUNKI- JA KYLÄ- KOMITEOILLE . -Pprt Arthurin ympäristön metsä-työläiset ovat nousseet lakon avulla . vaatimaan parannuksia oloihinsa. He'eivät enää kauemmin voineet •kärsiäipitkiä työpäiviä, alhaisia palk. koja ja muuten perTn kurjaa koh-telua. He ryhtyivät taisteluun mah-ta^ via puutavaraparooneja vastaan, ja he aikovat päättävästi käydä tämän taist«Iun voittoon saakka. Kuten; jokainen tietää ei L. W. L U»' of Canadalla sen enempää kuin L W. W:n n:o 120 ole suuria lakkokassoja, joilla he voisivat att-taa jsäeniään. Siksipä on työläis; ten. ryhdyttävä avustamaan lakkolaisia heti. Viidennen piirin piiritoimikunta pitämässään kokouksesi sa päätti kassastaan luovuttaa ?25 aluksi ja sen lisäksi päätettiin lähettää kaikille kaupunki- ja kylä-komiteoille keräyslistat, joiden avulla, voidaan kaikkein nopeimmin toimittaa avunkeräys' heti ensi tarpeiksi »Kaikkia puolueyksikköjä kehotetaan Icäyttämään kaikkia keinoja t varojen hankkimiseksi, kuten iltamia,V tanssi-, ohjelma, ja agi- •tatsionitilaisuuksia j.n.e. ; Keräyslistat, jotka piiritoimiknn-l a : on lähettänyt ulos, tulee keräyk. ' sen jälkeen lähettää piiritoimikun-, nalle.' E i mikään puolueyksikkö ole oikeutettu sivuuttamaan näitä listoja, . eikä niitä myöskään - saa jättää takaisinlähettämättä, sillä ne ovat-numeroidut ja on - jokainen kaupunki- jaV kyläkomiteä vastuussa, jBttä ;n6 palautetaan. Kun saatte listat, niin pitäkää kokous heti ; tai valitkaa muuten kerääjät. Ä1-- kää;n\i^ään tapauksessa vitkastelko, vaan ryhtykää keräykseen heti. Toverit! Port Arthurin metsämiehet ovat -^lottaneet suurimman työtaistelun itä-Ganadan metsätyö- Iäisten historiassa, heidän vaatimuksensa ovat oikeutettuja ja mei. dän tulee avustaa heitä voittamaan taistelunsa. On siis katsottava, «ttä metsämiehiä ei lähetetä keski-Onte-r i o s t a;Po^ Arthurin piiriin. Työ- Iäisten on otettava tarkka selvyys ennen kun lähtevät kenenkään "loi-mahnin'! matkaan aiitä, että heitä ei käytetä lakonrikkur^ina. Kaupunki- j a kyläkomiteoiden kaikki^- lä piirissä on 'katsottava, että työläisiä ei lakkoalueelle voida kulet-taä; Jokainen dollari käytettynä metsämiesten lakon avustamiseksi, merkitsee luokkataistelun avustamista; .merkitsee työläisten solidaarisuuden tunteen nostattamista. Me avustamme tänään metsätyöläisiä. He puolestaan avustavat huomenna toisia työläisiä taistelun voittamiseksi. Näin luodaan työläisten yhteinen rintama.' Tiivistäkäämme tätä yhteisrintamaa antamalla kaiken mahdolUsen a^mstuksemme Port Arthurin ympäristön urheiUe mötsätyöläisille. Toverillisesti . ; C. kp. 5:nnen piirin piiritoimikunnan puolesta _ H, Elimen, siht. \ jPort Arflmrin nutea pauadaa pnulavaratyöläiiten te-oiiUanfltitoUe pera.tettu r a o l . J *^ ^en p«ifc«Ili*o.«ato Port. ArU.on«- Syy8kuun'24 päivän illalla ohjo^' ko ruotsalaisia »etsätypläjsu-koontunut osaston talolle 316 iJay St., jossa union sihteeri Hnutam^. sel^sti-onsin L. W.. L U. of Canadan/ toimintaa, nykyistä i^anoz j yhteistoimintaa paikallisen L • Wai nnio-osaston kanssa, mäen pnheen jälkeen selosti tor. Pearson motsinkfelellä ly^/f:^^^_ kyistä tilannetta, sekä alisa ^ teen keskustelun alaiseksi. KOK uksessa olijat käyttivät innokka^ puhevnoroja nykyisen tilanteen f
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 29, 1926 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1926-09-29 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus260929 |
Description
Title | 1926-09-29-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | Kesl^viikkoiia, ^ s k . 29 p;nä—W€^ Sept 29 • VAPAUS ••Canadan "stronml^ ilmestyy Sudburyssa, Ont., maanantaina, keskiviikkona ja perjaatajna-' " . S. G. NEIL. ABVO VAARA. VAPAUS (Liberty^ ^ . ^ ^' ' The only organ.of Finnish-WoTkers m Canada. Pnfr; lished in-Sodbory,. Ont.; every Mondsty, Wednesday and Friday. '-^^ . r ; - ' ^ Registered at the Post Office-pepartment, Ottawa, as sccohd class mattef. • TILAUSHINNAT: ""^ Canadsan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk. $1.50 ja yksi kk. 76c; . , ~X t Yhdysvaltoihin jaSuoroeep, yksi vk. 95.o0, puou vk. t3.00 j a kolme kk. $1.76. - . , „ Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään, ytitfii asiamiesten 'joilla_on_takauk3et. . "ILMOTUSiaiNNAT VAPAUDESSA: > Naimailraotukset $1.00 kerta, $2,00 kaksi kertaa. Ai«oliittoonmeno ilmotukset 50c palstatuuma. ' Nimenrouutosilmotukset 60c kerta, $1.00 3 kertaa. Syntymäilmotukset -$1.00 kerta, $2.00- 3 kertaa. "Avioeroilmotukset $2.00 keVtaa, $3.00 kaksi kertaa. Kuolemanilmotukset $2.00 kerta, $50c lisämaksu initoslauscelta tai" muistovärsylfä, Halutaantiedot ja osoteilmptukset 50c kerta, $1.00 kolme kertaa." . Tilapälsilmottajien j a flmotusakenttuunen oi^, vaa- 'dittaessa. lähetettävä ilmotushinta etukäteen. Maanantain' lehteen aiottujen ilmotusten pitää olla , konttorissa lanantairia. keskiviikon lehteen tiistaina Ja perjantain lehteen torstaina kello 12 päivällä. General advertising rates 75c per col. incb. Mi- ,siimnm charge for single insertion 76c. The Vapaus is the' best advertising medium among the Finnish ii: People>in> 'Canada;vr' St. Vapauden konttori j a toimitus: Liberty Bldg Lomc Pnhelin 1038. Postiosote: Box 69. Sudbury, Ont. < Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen 'iurjecsoenne,:kirj6tti3kaa' älzdeUeea liikkeenho^ eoonallisella >tumeUä» " . ' ' J . V. KANNASTO. Liikkeenhoitaja. - Ammattijärjestön edustajakokous ja **kanielikurkimaisetf* menettelytavat ; Ylläolevalla otsikolla klrjoUaa «The Worker» vli> nie iitmieroma toimituspalstoilla, seur^^ ^raaltijarjeston ^ edustajakokous on parhaillaan V Icoolla^ i m n me kirjotamme nHlta rivejä. •Sifateeriräfaasr tonhoitaja Draper on JQ.tehnyt tavanmdcaise^' vali-tuSsen siitä,-että eroaminen ja,hajaannus' on syypää ' ammattijärjestön» jäsenmäärän' 'laskemiäeen.^ «Amipatti* ^järjestön jäsenmäärä ,laskee. Hän'ei-yritäkään kieltää ,Mtä. Mutt^haneiUi ött toivoa siitä, että jäsenmäärässä tulee täpdbtumaan nousua ensi Tupnna. Syytös eroamisi^ on vanha. Oifto^a, että exoa-hmBd,' ylevät jäseniä^^joiAiattijärjestöstä. Kuitenkia on vaarin kuvata Canadan kaivostyöläisten liitto eroamis-litkkeeksil' tuo liitto syntyi ja kasvoi siitä uudelleen järjestämisestä, 'minkä työläiset itse olivat pako^tut jasto jblkea&ti' petti Albertah' kaiyoäty< o| AVyloJin^eTtpisesti myi itsensä., Tämän tuloksena seurasi yhtiöiden' ammattiyhdistysten perustaminen ja hajaannus, jota vastaan kaiken* luottonsa ja' arvovaK tansa kadottanut P . }ilirW, oi A : n sakki ei enää kyen nyt etenemään. Ainoaksi kesdcukseksi; jolla riitti ar- ' , yovaltoamenestyjksellisCT,taistelun'käymiseen y h t i o i H . Veljesedustajista kirjottaa Federated Pressille Bill olemme taistelleet yhdeksäntoista viikkoa elämän ja kuoleman taistelua meill& Icaikille yhteisten ammattiyhdistysliikkeen periaatteiden puolesta; Sillä aikaa^ kun me olemme olleet tässä taistelussa, ovat toiset lydskiennelleet' meidän selkämme- 'takana -rr-; rikkoen lakkoamme.:» Cookille osotettiii^ suosiota, kun hän nousi puhn-maan. Hän nähtävästi on huomatuin henkilö edustajakokouksessa. :ETnestB8vin, joka johti yleislakkoa, put hui / ensikertaa vtlksä samassa'istumiossai:Hä^ oso-tcttu- suosjo -Oli; paljoa, vähemmän:^y^ kuin Cookin saama. Edustajakokous antoi hallitukselle uhkabaasteen hätätilakin: hyväkseen käyttämisestä, jdka on johtanut noin-kahdeksansadan; työläisen vankilaan telkeämiseen viimeisten kolmen. 'kuukauden aikana.' ' A^aatteidenteki-jäin ^edustaja Elsbury oli ainoa, Joka vastusti .asiasta esitetyn päätöslauselman hyväksymistä. Hän perusteli bttamaans^ kantaa lausumalla, että Britannian työläiset eivät qle milloinkaan nauttineet todellisesta^ vapaudesta jaettä: «tämä päätöslauselma on' aivan liian mieto j 'heikko». S ' ' ' - ' On yleisesti 3ovittu, että yleislakosta ei keskustella, kÖ3^a --se voisi vahingoittaa kaivostyöläisten, asiaa; •Yleisneuvoston kaikki jäsenet ovat hiljaisia tai kokonaan 'äänettömiä. He nähtävästi' eivät ole ylpeitä ankoistaan. ? • näyttää rajottuvan niihin, jotka olivat edesvastuussa sen käymisestä — paikallisiin johtajiin', jotka seisauttivat työt. Tänään keskustelin näistä miehistä »yhden, rakennustyöläisten . liiton, Scarborossa: olevan puheenjohtaja^ ja tässä edustajakokouksessa edustajana olevan JiMcL^ughlinin kanssa.! 'Hän oli: yleislakon johdosta-yhtä innostunut kuin poScanen, jolla on uusi pyssy. :U samanlaisen kannan: Ennen yleislakkoa ei heiAäroUut mitään käsitystä siitä,, eitä työväestö - todella on voimakas. : He ^nyt tietävät, että työläiset voivat 'saada haltuunsa teollisuuslaitokset milloinhyvään he päättävät ne ottaa. .;(«Italian op^^^ tusta» on tässä yhteyde^ä muistettava, sillä siellä joutuivat; työläiset luovuttama^ ^haltuunsa ottamansa teol-lisuuslojtdcaet s .takaisin porvaristolle^ ja porvarillis-kj^ sanvaltaistokin komentoa .julmemman ja raaemman fesci^tisen diktatuurin alaisuuteen^ sen tähden, että k^^^ pitalistinen valtiovalta jätettiin kukistamatta ^ja prole-tai^ inenv hallitus ja proletaarinen diktatuuri pystyttar mSttä. -^Toim.) ' . . Edustajak(&6idcsen avasi Arriiur Pugh, joka johti yleisneuvoston «yleislakon läpi^ Hähen puheensa oli Väntön,^ niiixkuin olivat hänen ka^onsakin. Kun hän hjteriaKstisen skak^ielJD virne mm' [moo Hsta lopetti^ >oli huomioidentekijän helppo kuvata kohtausta toukokuun kahdentenatoista päivänä, kun pääministeti^ sanoirv^Hra Pugh; onko sinulla mitään lausuntoa^an- (nettavaira?*; ja hra Pugh> sanoi: / «On, herra»^ ja sit*; ten"antoi julistuksenVyleislakon löppttam ':}li'1cäskelty. ^.t^;f?^r- ^ ' • ^ '"'J . A4 A. Purcell oli lähtenyt Meksikoon.^ J. Hii-Tho. mas oli Canadassa; Viime vuonna Scarhorossapide-- tyssä edustajakokouksessa iSlui Aan töykeänä ja kärsi tappion ^^toisensa; jälkeen. Tänä vuonna hänen ohjelmansa on voitolla-Ja hänen sopii:olla. p9i^sakin denanimättiyhdrstysten-hävitysiylotä vastaan, osottautui Canadan kaivostyöläisten liitto. , Viime^yuoid^, ajalla on ollut toisiff liikkeitä, jotka ' todella olivat eroamisliikkeitä. -MuttaJ3cen on syypää siihen, ^ctjla Draper ja Moore haluavat heittää syyn «jiarhäahjcA ' vien, «agitaattorien» nikoille. < Milloin selviää Drape- - rille ja kumppaneille» «että ammattijärjestö itse on syy-ilpää; tuhansien työläisten toivottomuuteen^^-^C Tulevatko he mi][loinkaan käsittämään, että ilman voimakasta kansallista keskusta' kulkee jokainen' ammatti- 'cyhdistysliike: harhaan,';h ^seen ja eroamisiin. Ammattijärjestöllä .on tilaisuus , pysäyttää eioämisliikkeet tekCTiällä alotteenvyhtenäis-. tyltämiskonferenssin kooUekutsumiseksi^^^^r t jälleen liittää yhteen Canadan työväen eri osatammat- Uyhdistysliikkeencanadalaisen 'itsenäisyyden pohjalla. ^^^^^^ -1^ tulee' Moore ystävineen kuitenkin' hylkäämään tämän esityksen hurskaalla kauhulla. He ovat Amerikan työväehliilon vir-kailijostouA apulaisia ja tulevat jatkaman komelikurki-maisilla menettelytavoilla leikkimistään. Ammattijärjestön täytyy ottaa "osansa" syystä pfimat- Jiyhdistysliikkecn' jusenmäärän alenemiseen. Suurbritanriian. ammattijärjestön edustajakokouksessa olleista johtajista ja veljes-edustajista Äsliettäin pidetyssä Suurbritannian ammattijärjestön vuotuisessa ;c'dustajakokojiksessa olleista edustajista osottautui huomatuimm^i ja e;iimmän pidetyksi Suurbritannian kaivostyöläisten liiton sihteerirahaston-hoitaja A. J. Cqok, joka on ihailtavalla; tarmokkuu- • della ja peräänantamattomuudella johtanut viime toukokuun ensimärseslä päivästä sa4kka,.kestänyltä: kaivostyöläisten lakkoa. Tuon lausunnon paikkansapitäväi-selviää Scott Nearingin Federated' Pressille lähet- — Silloin tällöin' työläiset ovat voitokkaita, mutta vain hetkeksi. Heidän taistelujensa todeltisena hedelmänä ei-ole-välitön tulos,/vaan alati paisuva työläisten yhteehiiitiyminen. Nykyiset teollisuuden •luomat parein-matV kulkuneu^ ; tätä yhteenliitt)-mistä .-.ja saattavat eri paildcakuntain^^t^^^ sa kanssa. ^ täla yliteyltä tarvittiin lukuisain.4^ai kallistaisteluiden, jotka kaiidd olivat samaa^ luonnetta, keskittämiseksi yntjeen' luokkain väliseen kansalliseen taisteluun. Mutta j^ tista, taistelua.^ Ja sen yhteyden, - jonka saavuttamiseen kesäajan porvarit: 'riheliäisine^^ m vuosisatoja, sai nykyinen köyhälistö rautateitten avulla aikaan muutamassa vuodessa, — Marx. Ross mon: Juuri, kun edustajakokous alkoi, kertoivat sanomalehdet, vettä Franl^, FarringtoUj amerikalainen' pirelj^edustaja, oli-paljastettu hiilikaivosten omistajain polvelidcsessa olevaksi. Vaikka hän oli Lontoossa; vain muutaman mailin matkan päässä Bournemouthista, ei hän uskaltanut jiäyttäytyä:edustajakokot:dcsessa. W. h. ffutcheson,: kirvesmies, toinen amerikala^nen^^^^^^ edustaja, viipyi Bournemouthissa perin >.vähä vatkaa;' Vaikka hänen tervehdyspuhettaan varten : oli - varattu erikoinen istunto,' pyysi hän saada luvan- puhua pian saapumiseiTsa jälkeen. Hän kulutti vähä aikaa istun-: noihin, tai veljeilyynvedustajieuvkanssa. Hänen viisi minuuttia kestänyt puheensa ei kyennyt antomaan minr käänloista selontekoa työväenliikkeestä -Amerikassa eikä osottamit^mitään mielenkiintoa'Britannian työväenliilo^ keen edessä oleviin kysymyksiin. .Amsterdamin ammatillisen kansainvälisen puolesta-puhui J. W. Brown. «Ammatillisen liikkeen probleemit ovat luonteeltaan kansainvälisiä ja> ne voidaan ratkaista vain kansainvälisen, toiminnan kautta», sanoi hän. «Vaikka kansalliset anmiattiliitot olisivat sataprosenttisesti järjestyneet, ci sekään vielaf riittäisi kesV lämään kansainvälisen kapitalismin hyökkäystä.» (Lausunto on i^mainio, mutta samaa ei voida sanoa sutä «ratkaisusta», minkä mainittu kansainvälinen ja sen järjestöt o^at kansainvälisen toimettommtensa ja lak-kopetturuutensa kautta hankkineet Suurbritannian kai-voslakkolaisten avuslamisprobleemille. — T yhdysvaltalaisissa, tove-rilehdisjä: - Saksan ottaminen Kansainliittoon muodostaa;^ hetken tärkeimmän t a pahtuman. Vjimekeväinen^^^^ liiton' poliittpen karikko voitiin siis nyt sivu,uttäa j a Briand piti mitä ystävällisimmän • j a "kokonaan rauhan näkökannalle .nojautuvan*^ puheen saksalaisten; tervehtimiseksi.' S^san porvariston tyypillisin edustaja, Stresemannj kömpelö: "diplomaatti, joka'ei osaa ranskankieltä*' ja joka ei -osannut psygologisella hetkellä "nousta tervehtimään" Briandia, selitti myöjj, että hänen on hyvä olla, kun pääsi valittuun seuraan Genevessä. "Olen iloinen päästessäni • -takaisin Geneveen. Ole^n iloinen nähdessäni tämän optimistisen ja rauhan mielialan", selitti Saksan< edustaja. Rajottui fraaseihin. " : ; Ranskan .ulkoministeri meni pidemmälle; ; Hän' uskalsi sanoa, että vastavnyt on sota Ranskan .ja Sak-l san välillä päättynyt.^ '^Kaksi^ kansakuntaa voivat nyt alkaa rauhallisen kehityksen ajan jakson ja .rauhallisen yhteistoiminnan. : Xinnun tietä Locamosta ^ Geneveen on lyhyt: matka, lluttia poliittisesti se on ollut erittäiii vaikea. Tiellä on ollut kiusallisia kysymyksiä, ennakkoluu., loa, vihaa; Nyt ne ovat voitetut ja nyt voidaan rauhallisesti -saman pöydän ääressä keskustella: probleemeista." - r - Näin: Briand vakuutti f pysyvän rauhan - puolesta, v Mutta samaan aikaan tekee muuan> saksalainen porvarilehti kysymyksen: -Ketä ranskalainen .herra meinaa pet-: tää .liukkaalla ; kielellään. Briand heiluttaa -Genevessä rauhan .lippua, mutta Ranskan agentit r ovat yhtä i n nostuneesti . sodan: hommissa L-Ruma^ niassa ja Puolassa. .Mutta- pitäähän iinperialisteilla olla .heidän; l i peväkieliset fraasim.estarinsa. , j Nii^ den osa : on vale.Hdella maailmalle. ;:"Locarnon; henki'' tämän ^johdosta kohosi -seuraajville; rappusille:. Porvari ; julistaa; : sopimukset ^ nyt- -;kä3^mioI^'8eksi to^delllsuudeksi. Siinä on ^tärkeintä s^V,että Saksa .koe-tetaan •vierottaaNeuvostoliitosta.' Kansainliiton perustuslain 16 , luku tulee; nyts Saksall^^ velyottavaksi ; ja ,s£n /mukaan voidaap...se .automaat-, risesti vet^ä imperialistiseen hyökkäykseen Nenvoätoliit^ä .. vastaan silloin,' kun lännen kapitalistit tuntevat ajan olevan'täytetyn^ i Mutta Stresemann on sanomalehdille selittänyt, et^' Saksan liittyminen Kansainliittoon : tapahtuu olo-' suhteiden alaisena, jotka eivät riko viimetalvista sopimasta Jfeuvostolff-ton kanssa. Kuten muistetaan, si-; säl^i tämä sopimus' puolueettomuus-vaatimuksen moleminilta;: puolilta; kummankin sopimusmaan joutuessa' hyökkäyksen' alaiseesi;; Mihininojautuu tämä Stresemannin .selitys, sitä ei vpida tätä* kirjottaessa • sa-' noa. Onko totta, ettei Saksan liit-j tyminen Kansainliittoon sido sitöj yhteistoimintaan liiton ; sopimusval. tojen: kanssa siinä tapauksessa, et-: tä liitto julistaa Isodan jotakuta vastaan, tai on>.o Stresemann puhunut sanomalehtimiehille vain omf-aan ? Oli tämän kanssa miten 'hyvänsä, jokatapauksessa on selvä, että; Saksan Kansainliittoon liittäminen merkitsee 'sen •vierottamista Neuvostoliitosta jä i imperialistien rintaman lujittamista itsenäisyytensä puolesta . taistele-via: kansoja- ja työväkeä, vastaan. Nyt alkaa Locafnon sopimuksien; jotka koskevat Saksan suhteita kaikkiin sen ympärillä oleviin inai-hin, käytäntöön .sovelluttaminen. Reinin : alueelta •vähennetään val-tausarmeiaa; •Saksalle annetaan suurempia oikeuksia kotimaansa asi. öiden ja talouden.-järjestämiseksi ja - tehdään vakava yritys .normalisoida r Da^vres-suunniielman alaisena lia hakee. itselleen sodan :syytä.: Tai jos ei, suoranaista syytä, .niin kuitenkin ainehistoa' siihen ; soppaan, -jota Mussolini haluaisi keittää "Italian.- vaikutuksen laajentamiseksi:'' -. F^scistiset lehdet näet' syyttävät ulkomaalaisia Mussolinin : murhayrityksen järjestämisestä. : Murhayrityksen; ;suorittanut oli juuri . tullut ^Ranskasta. Hyvin «selvästi kohdistetaan syytös Ranskaa' vastaan. Ja' läussolini ^itää. hirmuissnaj mulkoi-le^ villa katseilla höystetyn: puheen siitä, kuinka: muissa maissa "tahdotaan • rajottaa'' heidän ; oikeuksiaan. Pilkka ja* iva suututtaa mus-itapaitaisia/ terrorisankareita.; Siitä lähtee .Italian vierottuminen Kan-sainliitosta, jolle ' Espanjan eroaminen jo laventi tietä. Toiselta puo-lenyRan^ a j a Englanti tietävät hyvin, että Mussolinin kahlehtiminen on vaikeimpia tehtäviä j a siltä puolen ollaan valmiit merkitsemään Italian tilille "trupelleia" jokaisesta Mussolinin räyhäävästä i. edesotta-misesta. * * . Kulissien takainen peli julkisen pelin ohella o i / hjnrässä käynnissä. Hearstin'' lehdet kertoivat juuri eräästä kesäkuussa > pidetystä'', konferenssista, jossa muka yksityiskohtaisesti — järjestettiin imperialististen rosvojen hyöfckässsuunnitelma Neuvostoliittoa- vastaan. Konferenssin, sikäli kun nämä lehdetrkertoivat^ oli Ranska järjestänyt. ' Mukana oli Puolan jp Rumanian edustajat..Ker-tomuksenX mukaan ; sovittiin . sodan yksityiskohdista, armeian suuruudesta; -jokaisen maan osasta/siinä, samoin ilmalaivaston käytöstä j.n.e. Tällaisia suunnitelmia on : tietysti ennenkin tehty. < Mutta^ niissä. t a vallisesti jää sodan - alkamisaika määräämättä; Sotaa ei voida ai. kaa niin 'vain. Täytyy saada syyllinen. Sellaisen löytäminen on vaikeaa; Neuvostoliitosta tietysti pitäisi saada '-rauhan; rikkojan", sillä ilman sitä ei työläisiä voida johtaa sotaa; simperialistien ei, sovi^Skort-tejaanveikä ,näitä Ijyokkäyssuunni-telmiaan paljastaa, sillä sehän pilaisi koko suunnitelman j a osottaisi työväen joukoille liapxtalismia; ros-voluonteen. • ^ - Englannin > imperialismi "saa näinä; päi^vinä yhä enemmän tehtäviä Kii^ .nassa. Kansalliskuraonkselliseiv l i ^r keen leveneminen^ :öri.imperialiEtis-ten ryhmi^ymien j a niitä edusta- •vien. kenraalien, juonittelu, kehittyy tällä haavalla.i nopeasti kohti; yleistä sotatilannetta., Kiinassa. .. Provokat-: rioni, kuten, mnavtälljiisissatapauk.: sissa,: on jov suorittanut'ensi tehtä-: riääni; Englantilaisia "on _^ tapettu. Amerik^aisiä ' o n haavotettu.. ; J a muutapa ei^ tarvitakaan. hyökkägs^' toimien valmistamiseksi-:v.Taantumuksellinen ^nomalehd^istö Englannissa vaatii sotaa... Ja viime tie-^ dot liittä^vät ^ siihen näkökannan^ että jos Englanti julistaa sodan,'niin Amerikan on mahdoton pysyä puolueettomana. • Puhe puolueettomuu'-! desta on tietysti, tässä ^tapauksessa; suurta irooniaii. ••Sillä 'Amerikan imperialismi , saalistaa Kiinassa sa-' moin kuin englantilainenkin. . Ky^ ] symys nousee vain kyjmpi.yoir roolinsa^. paremmin . esittää .^rja niistä suhteista mihin niiden esittäjät keskenään ;^Kiinan kansalliskumouksel. lisen liikkeen- edessä joutuvat. • Amerikan lähent^vmini^n Kansainliittoa kohtaan näyttää yhä epäilyttävältä. Liiton neuvostossa ovat "mielipiteei; jyrkästi jakaantuneet Amerikan. vaatimuksiin ; nähden ja 'kysymys on neuvottelusta^ jouduttu siirtämään.; Maailnianoikeuden tuomarit kysyvät neuvoston. mielipidettä a s i a ^ , . mutta. seV ei pääse yksi-' mielisyyteen neuvonannossa. . Canadan: edustaja on pitänyt puheen, . jossa , hän selittää puhuvansa 130 miljoonan Pohjois-Amerikassa: -asuvan ihmisen puolesta ja vakuut-; taa - sympaattista suhdetta Kansainliittoa j a sen tarkotuksia kohtaan.; Tähäiy vastataan; tältä puolen HMIU-tamilla katkeransä-vyisillä huomautuksilla; Ja samaan aikaan nimitys, vaaleissa "kaatuvat", .Coolingen. hai-; lituksen' asiamiehet, jotka ovat pno-; lustaneet "Yhdysvaltain' liittämi&tä; Maailmanoikeuteen. Kaiken toden-näköisjryden mukaan ei siis Yl^dys-valtain imT>erialismi ole ainakaan' vielä paljon edistynyt; vallan: vallo-tuspolitiikassa sikäli kuin Kansainliitosta^ ja • sen' orgaaneista on 'ky-; symys.. Puoluefsi naisjäsenille ja ts^öläisnäisille yleensä A - - ; - ^ ; ' - ' ; - ; v - ' ' ^ ; ^ ' ^ - ' v ' ; : - . ' • ; - / ' ^ , -^ij-V^s;,. Hyvät toverit: Viime kevännä painostimme kiertokirjeillä ja kirjotuksUla naisten toinminam: uudelleen järjestämistä' ja kehittettristä avarammalle: pohjalle; Osittain onkin toverittaret ilmottaneet toimenpiteistä tässä suh-liicessa. ;Ehkäpä. on johtunut siitä, että" kesäinen aika veltustuttaa toir ihinnan; mutta- kuitenkin on;* vain muutamia paikkoja, missä on: käytännöllisesti suoritettu Työläisnaisten vLiiton osastojen järjestäminen suomalaisten taholta. N Port Arthurin alueella on pidetty kaksi neuvottelukokousta ja o'vat he päättäneet ratkaisevasti alkaa: muutr; tamaan naisjaostojaan ' ja ävarta-: maan työskentelyä; Työläisnisten Liiton kautta..- Samoin myöskin Bri. tish Columbian naisten neuvottelukokous otti toiminnan askej^t. Torontossa ja Sault Ste. Mariessa on osastot toiminnassa, sekä yhteys järjestetty "Womens'. 5 Labor Lear gues 'Federationin" keskuksen kanssa. Nyt on kaikkialla syystoimin-nan aikalaiseksi otettava ponteva ryntäys ja heräämisen merkiksi tehtävä ripeä järjestely. J ' V Liiton verotukseen nähden :;on virf|.^ ilmennyt: epätiet^tisuutta. ,Täs-suoritettu Saksan työtätekevien näl- sä siis huomautamme; että Liitolla kiinnytt>minen. VV ^ ; ' . ei, ole jäsenkohtaista' pääveroa ol- * * . lenkaan, eikä myöskään jäsenvero- , Saksa astui sisälle Kaiisainliiton merkkejä. Jokaisen siihen liitty-kamariin ja Espanja kokosi kamp^ yäh osaston on. suoritettava yhden peensa j a marssi ulos. Yksi tuli, i ($i.oo) - dollarin vuotuinen vero. toinen meni; Käymistila - ja selk- : Qlkcfon jäseniä enempi: t a i vähempi, kaus on jatkuvaa. Yhdestä kohdin - on vero jsama .;Liiton tp. komiteallei- •onnistuu imperialismi • sitomaan ket- Näin ollen ei osastojen verotusta junsa, mutta.toisesta kohdin se kir- tarvitse asettaa korkeaksi, mutta poaa. — " ' I voi olla kuten esitimme viime ke- Kansainliiton netavopto ei. antanut yännä, noin 5 tai 4o senttiä kuu. Saksan ohella millekään-muijiUe 'val-^^kanaeSsai' K^ikid^^^j lalle vakinaista paikkaa neuvostossa, tollei lukuunottamatta tuotä yhteis-; •Espanja oli sitä h^^unnnt kauan, tä yhden dollarin vuotuista pää- Kun ei saanut, alkoi omin päin vai- veroa. lanlaajennuspuuhansa Pohjois-Afri- Tälhiisella pieneflä jäsenverolla kassa Se , suututti- • imperialismin • toimivan työläisnaisten ' 'Osaston isännät j a Espanjan >pdustajaa koh-1 kautta luulisi voivan helposti saada deÄiin kylmästi. : Mussolini , koetti ;,]aajat naisten joukot mukaan.; Työ-painostaa liittolaistaan iJspanjaa^jäisnaisten Liiton osasto avaa mah-!-' odottamaan ja kärsimään,, mutta se ei auttanut. •' Välimeren herruudesta alkaa su-keutua ^ yhä pulmallisempi - juttu. Mussolinin sSikkailnpolitiikka on tunnettu. Yrittivät .taas murhata häntä. Ja mikä - merkillisintä, tär hän yritykseen liittää fascismi n l -' kopoliittisen: tarkotnksen, Josta Ita-doUisnuden taata suunnitelmallisen pohjan ; heidän yhteistyöskentelylleen, ; sekä vetää naiset yfat^kun' ^ nallisten - kys3rmyksien<:käsittelyyn; lukemaan- kirjallisuutta yhdessä ja keskustelemaan; toimittamaan-romia kösinkirjotettuja -lehtiään j a seinälehtiä; huolehtimaan Toverittaren ja Wqmen Workerin sekä kirjaili-suoden, levittämisestä; -kehittymään kirjeenvaihtajiksi näille lehdille; yhdes^ käsittelemään lasten- toiminnan edistämistä ja kehittyäkseen ^ "tämän tärkeän kasvatuksen ymmärtämisessä; seka tietysti, .iharf jottelemaan; j a kehittymään puhu; jiksi, lausunnossa,;' laulussa yjn.; järjestäen iltamia itselleen j a muilr le virkistykseksi, nautinnoksi ja hyödyksi. Näin sukellutaan käy-tSnnöIIisen - toiminnan pariin > j a ve^ detään - työläisäidit, palvelijattaret j a yleensä työläisnaiset luokkaliik-keensä r piiriin, i-. Työläisnaisten liitosta muodostuu tätefi rekryytti-järjestö naisten yhdistämiseksi ja lähentämiseksi ; työväenliikkeen yh-^ teiseen taistelurintamaan. Heistä tulee tietoinen toiminnan joukko miesten rinnalle luokkav^pautuksen pyrkimyksien edistämiseksi ja vie-: läpä miesten herättäjiä ja innostajia taisteluun. Me tiedäm^me, että tällaisenaan ollen ja järjestyen ei Työläisnaisten Liitto ole kokonaisuudessaan selvällä pohjalla olevista vallankupio-uksellisista kokoonpantu, mutta omaksuu se selvän käytännpUisen luokkataistelukannan,' ja näin ^ ollen ei sen toiminta perustu millekään dokmaattisille opinkappaleille. . Täten on siinä perusta joukkotoimin. nau; kehittämiseen. Terve työläis-omainen toiminnan-rpohja siis vaa-jtii meidän käsittämään tehtävämme . sen mukana. " ^ I Siellä missä on useampia' Liltoi. j tai työläisnaisten osastoja, on sillä , toiminnassa paikallinen keskuskomi- - tea, joka yhdistää naisten unio- • ryhmittymiä; laajojen joukkojärjes-tojen naisjaostoja j a suoranaisesti paikallisia eri kiejiliä toimivia L i i - ; ton osastoja. Edelleen, / monella ; suuremmalla paikkidninnalla, kuten I Toronto, .Edmonton^ Drumheller, I Montreal y.m;; on- Liitto 'edustettu- I na (joko yksityisenä ' osastona tai ; keskuskomiteansa' kantta) unioitten keslnisneuvostoissa j a myöskin Canadan Työväenpuolueen' (CLP) kes-* knsneuvostoissa^ j a ' tälli^iBfen yhtey-rdensä; ikautta f on * se kyeÄnyt saamaan ' naisia jöukottain''osaksi järjestyneestä työväenliikkeestä. Mut; ta on ee vain alku, silla naisten järjestymättömäin joukko on laskettava ; satoissa vtnhansissa huolia matta äiitä, että ovat-^ työläisiä. fiksi meidän. tukeamme tarvitaan, [utta^ samalla me myöskin toiminnallamme «sotamme että • olemme pyrkhnykaistämme selvillä. - ; Lopuksi puolueen naisjäsenille haluan huomauttaa; että teidän teh-j^ Liilr-1926 tavanne oa saada työstacteV »i kuun,:sekä samauaikakesti LS~ • saamaan ulkopuolisia mukaan näreen tonnintaan Työ!ai.n.S Lnton osastoissa- - Tietysti jo S 6a jon koetettava käsittää tämä avartammen. " Viplä edeUeenkia on puokeea naisjäsenten paikka pnoluer^-hnuS miesten kanssa, sekä Liiton ja ympärillä^ o!e%ia ulkoDuol.-^rT pyrittävä vähiteUen saada lur,^ mään j a yhtymään puolueeseen ' Ryhdyttäköön empimättä' edistä mään suomenkielisien' Tvoläiscals- ' ten Liiton osastojen kchiUäffiistä. Ohjeita tulee liiton pää^^rasto C •kaisetaaan.' Erikoisesti pnohz^.^ naisjäsenet saavat agitatsicni. j» valistustyön ohfeita jatkuvast: ja : näitten pohjalla voivat he auttaa suunnitelmaUisen työsker.tel-.-^ ie hittämistä Työläisnaisten ' Uito' osastoissa. ; ;Xuokkataistelutervehdyksin,''\ K.P. Suom. Agit-Prop konitlun puolesta - ' A. T. HILL, siflt ^ Port Arthurin ympäristön lakkoa avustamaan K A I K I L L E VIIDENNEN PIIRIN KAUPUNKI- JA KYLÄ- KOMITEOILLE . -Pprt Arthurin ympäristön metsä-työläiset ovat nousseet lakon avulla . vaatimaan parannuksia oloihinsa. He'eivät enää kauemmin voineet •kärsiäipitkiä työpäiviä, alhaisia palk. koja ja muuten perTn kurjaa koh-telua. He ryhtyivät taisteluun mah-ta^ via puutavaraparooneja vastaan, ja he aikovat päättävästi käydä tämän taist«Iun voittoon saakka. Kuten; jokainen tietää ei L. W. L U»' of Canadalla sen enempää kuin L W. W:n n:o 120 ole suuria lakkokassoja, joilla he voisivat att-taa jsäeniään. Siksipä on työläis; ten. ryhdyttävä avustamaan lakkolaisia heti. Viidennen piirin piiritoimikunta pitämässään kokouksesi sa päätti kassastaan luovuttaa ?25 aluksi ja sen lisäksi päätettiin lähettää kaikille kaupunki- ja kylä-komiteoille keräyslistat, joiden avulla, voidaan kaikkein nopeimmin toimittaa avunkeräys' heti ensi tarpeiksi »Kaikkia puolueyksikköjä kehotetaan Icäyttämään kaikkia keinoja t varojen hankkimiseksi, kuten iltamia,V tanssi-, ohjelma, ja agi- •tatsionitilaisuuksia j.n.e. ; Keräyslistat, jotka piiritoimiknn-l a : on lähettänyt ulos, tulee keräyk. ' sen jälkeen lähettää piiritoimikun-, nalle.' E i mikään puolueyksikkö ole oikeutettu sivuuttamaan näitä listoja, . eikä niitä myöskään - saa jättää takaisinlähettämättä, sillä ne ovat-numeroidut ja on - jokainen kaupunki- jaV kyläkomiteä vastuussa, jBttä ;n6 palautetaan. Kun saatte listat, niin pitäkää kokous heti ; tai valitkaa muuten kerääjät. Ä1-- kää;n\i^ään tapauksessa vitkastelko, vaan ryhtykää keräykseen heti. Toverit! Port Arthurin metsämiehet ovat -^lottaneet suurimman työtaistelun itä-Ganadan metsätyö- Iäisten historiassa, heidän vaatimuksensa ovat oikeutettuja ja mei. dän tulee avustaa heitä voittamaan taistelunsa. On siis katsottava, «ttä metsämiehiä ei lähetetä keski-Onte-r i o s t a;Po^ Arthurin piiriin. Työ- Iäisten on otettava tarkka selvyys ennen kun lähtevät kenenkään "loi-mahnin'! matkaan aiitä, että heitä ei käytetä lakonrikkur^ina. Kaupunki- j a kyläkomiteoiden kaikki^- lä piirissä on 'katsottava, että työläisiä ei lakkoalueelle voida kulet-taä; Jokainen dollari käytettynä metsämiesten lakon avustamiseksi, merkitsee luokkataistelun avustamista; .merkitsee työläisten solidaarisuuden tunteen nostattamista. Me avustamme tänään metsätyöläisiä. He puolestaan avustavat huomenna toisia työläisiä taistelun voittamiseksi. Näin luodaan työläisten yhteinen rintama.' Tiivistäkäämme tätä yhteisrintamaa antamalla kaiken mahdolUsen a^mstuksemme Port Arthurin ympäristön urheiUe mötsätyöläisille. Toverillisesti . ; C. kp. 5:nnen piirin piiritoimikunnan puolesta _ H, Elimen, siht. \ jPort Arflmrin nutea pauadaa pnulavaratyöläiiten te-oiiUanfltitoUe pera.tettu r a o l . J *^ ^en p«ifc«Ili*o.«ato Port. ArU.on«- Syy8kuun'24 päivän illalla ohjo^' ko ruotsalaisia »etsätypläjsu-koontunut osaston talolle 316 iJay St., jossa union sihteeri Hnutam^. sel^sti-onsin L. W.. L U. of Canadan/ toimintaa, nykyistä i^anoz j yhteistoimintaa paikallisen L • Wai nnio-osaston kanssa, mäen pnheen jälkeen selosti tor. Pearson motsinkfelellä ly^/f:^^^_ kyistä tilannetta, sekä alisa ^ teen keskustelun alaiseksi. KOK uksessa olijat käyttivät innokka^ puhevnoroja nykyisen tilanteen f |
Tags
Comments
Post a Comment for 1926-09-29-04