Vapaus, December 1, 1926

              KAJSSm MAirrEN TYÖNRAATAJAT YHTEISRPgTAMAAiy!
Työväen ;vapautus tapahtuu
vain sen itsenjsä kautta!
Federated Pressin iai«n
950TTAA PÄRJÄÄJIEN VÄITTEET PEiUlTbMli(£l
Moatreal; . Jokii iäi^^
• maaban saapäi^ut 'N€fävo^t£iäaTaI«
tojen liiton ^edustaja l i o n i ^ e Feo«
dorovits Oueraä -j^^ ollnt sanoma»
: lehtimiesten pfct^^
i a voi Emma jGoldman vtietää mi-täär.
Venäjän «norkyisiätä oloista,
; kuc hän . o n ollut., poissa " maasta
kuusi TOOt!^?i o U ' l ^
lausuntonsa, 'häneUe'"tehtyjen kysy»
mysten johdosta. ' -
"On oiemessa ~kahdenlaatuisia mei
där/maassanimö kävijöitä", sanoi
<]uerus, • " j a hc' • ovat toinen toisil»
leen vastaKkaisiai On ^eämlelisiä
kärkkyiiäyr'jotka tekevät : huomioita
, vain huoiu>mmista seikoista j a l e v i t ­tävät
; niitä 1^
Toiseen luoMcaan kuulnvat ymmär>
täväiset ihmiseti jotka tekevät >huo-inioita
vai^etiksistannne j a aita;tä-vasta,
millä.;pyrimme":niistä s^^
tymään j a antavat meille siten sym­paattista.^
apua."
"Tähän ensimaiseen luokkaan me-asetamnie
Emma" G^^^ ;•'
i •• Orpolasten «asemasta oii' .^tässä
. niaassä . levitetty., paljonivValh^llisia
tjetdjä. • Guei-us fmyöiisi' 'orpojen
. hnoitarai^;Voleyan vieläMn y
na kysyxayksenä, -.sinä sodan, kah-saläissodaa
; j a ; nälähhädäh ^ toinen
toistaan • seuranneet kauhut ovat
siinä suhteessa tehneet hirveätä jäl-
•. 'kea;•Hallitus tekee' parhaansa las­ten
huoltamiseksi j a kasvattamisek­si.
HilJaUain myytyjen kruunun
jaloldvwn-'Wnaätä . (noiin 60 mil­joonaa
dollariaY:] tulee myös huo-mattaya
oai; käytettäväksi. tähän
tarkotukseen.
. ^Yimi^Syytetään meitä 'siitä;
• •• ;etä' 'me»l(ii^ei; pie!"'fahÄ^ toi­saalta
silta; et^tä. me lähettäisimme
rahaa Kiinaankansallisen yallan-kumousiiikkeen
avustamiseksi: siellä.
Tosiasia on, että Kiinaan lähetetään
rahaa %yaini delta ituöduriy, riisin ja
teen matsuksi", sanoi hän edelleen.
V "Meiiä syyi^etaän ruhtinaallisten
sukujen omaisuuksien ja ' kalleuk­sien
hävittämisestä ja tujrmelemises-ta.
Päinvastoin me; olemme muut­taneet
monot: palatsit kirjastoiksi ja
museoiksi. jä säilytämme kaikki his­torialliset
rakennukset mitä suurim-maila
huolella."
"Meitä .syytetään edelleen aja-tusvapauden
sortamisesta ja: siitä,
että me olisimme poltattaneet kaik­ki
Leo Tölstoi-vainajan teokset.
Ada on -tod-ellisuudessa siten, ettii
hallitakaon toimesta levitetään Tols-
,. toin teölaia-'maan 'kaikkiin ; jcirjas-
, töihin."
"HallituGöh lisäksi varannut mil­joonaa
ruplaa tulevana
tettävän Tolstoin satavuotis-muisto-juhlan
yhtgydessä- julkaistavaa hä­nen
teöitsiensa erikoispainosta var­ten.
Tolstoin tytär on -hallituksen
paivelukscs.«.a valmistaniassr. kirjoja
kustantamista Varten." \.
9.205
4.206
4,247
3,509
1,513
, "Vehnäsadosta saadut tiedot to-tieavat
tSmätii vuoden sadon tekevän
2,800 miljoonaa bushelia, eli noin
225 miljponaa busheKa enemmän
kuin viime vuonna. Tämä, on lä-himain
sama kuin vuoden 1913 "siito
samalta alueelt^. • :
; "Menneenä talousvuotena liöusi
•senraavien tuotantoalojen saavutus^
verrattuna sieri edellisen ja vuoden
1913 tuotantoon,' tuhansissa metri-tonneissa
seuraaviin määriin:
1926-26 1924-25 1913
Hiili 24,302 16,107 i28,358
öljy 8,348 6,950
Valurauta 2,200 1,304
TerÄs 2,877 1,865
Takorauta 2,130 1,335
Sementti 1,286 716
Sokeri 1,058 451
"Kutomateollisuus osotti noin 30
:proEentin'lisäystä edellisen vuoden
tuotantoon . venraten.
"Valtion i^eoUisuuslaitoksissa työs­kentelevien
työläisten lukumääri!
noiusi :' viime ; vuoden 'syyskuusta
1,653,501 tämän vuoden' syyskuun
1 päivään mennessä 1,931,487. •
• ''Reälipalkat nousivat talousvuo­den
kuluessa 16.7 pro^ntilla.
Maan ;Mhkoistawnen
•: "Maan ' sähköistämisejssä tehtiin
huomattavaa jälkeä. •\^uonina 1917
oli yleisön ^ käytettävänä ainoastaan
394,000 kilovattia. ^ Syyskuun lop­puun
mennessä oli määrä saatu nou­semaan
lähes 1,000,000 i kilovattiin.
kesän k u l u e ^ ;tilatt|in .Englannista,
Saksasta* 'ja' Jtanai^sta ^noin 300,0p0
kilovatin keliittäriiistä .varten tar­vittavat
koneistpt.., Noin 20 alueel­lista
keskusrvoima-asemaa 'pn ,par'aV
kaa rakenteilla. Osa niistä, on 1 osit­tain
JO; käynnjsla. Lehingradinf^.lä-heisyydessä.
sijaitseva suuri. Val-kovstroin
.asema, mikä kehittää 56,-
000 kilovattia, tulee avattavaksi
hetimiten." ;.,.:'';':': '^.'^(^'^y-A--.
1n]kistiiiniiien\
Peking. — Peldpgin; ludlitaksen
lopullinen'' kuldstuminen on' k S » ^
Winnipeg tehdaskau-puhgil^
si
Hallitus oh ollnt jo 'jonkun aikaa
vailla valtaa. Sen mäaräykmä ei
ole pantu täytäntöön. Eikä silla ole
ollnt- raitaa.
Viidelle pohjoisten a» meian' eri
komentajalle lähcttilmissään sähkö-sanomissa
ovat nnnisterit ilmotta--
lieei eroavansa rahojen puuttumisen
takia viroistaan.
Eroava hallitus oli Kuomintsun
hallituksen seuraajana. ; Taantu­mukselliset
pohjoisen sotaherrat
ajoivat hallituksen pois Pekingistä,
knn olivat viaUöttaneet, kaupungin;
Tämän jälkeen yhtyivät kuömintr
sunlaiset kanfonilaisiin. Yhtyneicleh
voimien vmenestys .^^
meisenkin arvovallan ja mahdin
Pekingin hallitukselta.
•Kantonin hallitus tul^e siirrettä­väksi
enemmän, keskelle • maata.'
Maassa sanotaan- otettavan, käytän­töön
-eräänlaisen : neuvostojärjesielt
män' maan hallitsemisessa. , '
m
Kapitalistilehdet syyU
tivät iybimi ^
taistelu Englannin
^ väenliikkeessä
Avloliit^osuhtcet
Äskettäiu on koko maailman sä-nomaIeh<
iist<5ssä levitetty tietoja,
miten Venäjän uudet avioliittolait
oUsivafc tehneet aviosuhteet niin
löysiksi, että niillä ei olisi mitään
. merkitystä, '
Oueras selitti, että aviqliittolakei-hin
tehdyt muutokset ovat tarkote-tut
lujittamaan, eikä höllentämään
arioOTtheita j a että ne ovat eritoten
. taricotetat ' suojelemaan Tieikompaa
puolta, • olipa siinä asemassa sitten
vaimo, mies" tai lapset.' f\y
Häh sanoi,.;että Venäjällä - ei ole
koskaaii- esiintynyt avioeroja suh-teeniseat:
; niin ' suuressa määrässä
kuin Yhdysvalloissa-
' Winnipeg. Kaupungin porva­rien
perustama teollisuussuhteiden
edistämiElautakuntä; suunnittelee so-kcrijuurikasviljelyksien
perustamis­ta
JVIanitobaan, Winnipegiin perus­tettavaa
sokeritehdasta varten.
Hampun kasvattatnisen johdosta pe­rustetaan
köysitehdas, jossa' yalniis-tetaan
myög,elonko^/juussa taivit-tavat
sidelangat, että niitä ei *-tar-yitse
tuottaa ulkomailta, kuten tä­hän
mennessä on tehty. Kun län|J.mtun pääomaye.von käytäntöön saat-nellä
on paljo nahkaa, niin suunni­tellaan
sen johdosta perustettavaksi
lähelle raaka-ain eyarastoja kenkä­tehdas.
.^••V''vr^-':'-..-.
Lontoo. — Hinilakon tultua pääp
tetyksi; tulee Englannissa puhkejeir.
maan työväenliikkeen kcsknndäiagj;
valtava taistelu kommunisnäin •\p]öOT:
Iestä ja sitä vastaan. . Suuret työ- ^
läisjouköt ovat saaneet havaita kam-^
munistien olleen uskollista hiilen|^i-vajille
j a ' avustaneen lakkoa paiv
haansa mukaan. - tJlkomailtakih isaa-^
punut avustus on ollut pääasiassa,
kommunistien keräämää.
Kommunistit saattavat toisaalta
osottaa,. miten työväenpuolueen jöh-^
tp on pettänyt hiilenkaivajain asian
heti alusta alkaen, / peruuttamiaJIa
suurlakon. AKonimunistinen puolue,
voimistui hiiliiakbn aikana. Kelta>.
set työväenjohtajat oyat siitä huo^J
listaan, ja:' haluavat teppaa kommu-niismin.
Yorkshiren ^kaivostyöläisten
liiton! l sihteeri Josetth Jones on il-mottanut
tuleyansa ' "leikkaamaan
kommunismin pois • työväenliikke.esi
tä, kuten lääkäri leikkaa' syövän"
Keltainen 'johtaja kapitalUtien
\ asialla
Työväenhallituksessa rah^-asian-"
ministerinä toiminut Philip SnovV^dpn
on ilmottanut tulevansa vastusta­maan
erikoisen pääomaverotuksen
vaatimusta, mikä on työväenpuolu­een
ohjelnlassa.., Hän vastustaa tä­tä
veroa sentakia, . että se tulisi
vaikuttamaan taannuttavasti kapi­talistiseen
: asiain järjestykseen.
Snoy.'denin selityksistä huolimatta
kannattaa -\ eräs työväenpuolueen
huomatuimmista taloustieteen akate-mikoista,
prof. Hugh Dalton, mai-
. Lphtop. ':ij^.:,I^lttfflsi8i^ppimuksiä
pn tehty ja; tyS^
tapahtunut SkotlanrläsaV X^cäshi^
•wss^':;:.:i<to
-shiressä», >: NörihnniSrlandissa . • ja
YorkshireMä.'' ;lSaMe«sa jälkimäi-spssa-
• paikassa ^ tullaan työskentele*
J^^^H^ninp iioroissa. Nort:
; l m ^ ^ ian;.työskentew
lemään kahdeksan ' t i htia, lukuanot>
tamatta hiilenirrottä la, jotka työs*
kentelevät seits^manltuhtial Skot>
lännissä ja Lancashii »ssä on työpäi-vttbteen.
' ^ l ' ^ , ^"
' ^. k u h .' purhamissa;' etpia.-Wa}es.issia
j a ' ; Cumberlandissa: päästäSh sopir
'^jötÄkiitilöTO^ ,, ... ^.
Mitään ryntfiystä h^len ostamisen
^jftl»l!^^j|§|a^^
saa: -delÄ 'noin 19 dollaria tonni,
; Hiilenkaivajain , jäl-jestön sihte^tl
;feli><>lc-itp^
kaivajmh\ nousemista: sen. jäljcefin;
m
Könununis^ valtuus-
; Chicago, -f (FP) Miten työ-
Iäiset kärsivät suurtien : korporatsio
nien j a suurten sanomalehtien kes>
^ kinUisertä" iiitoBta^tull taas. hyvin
esille veturinkuljettaja Ijonis J . '
Smithin jutussa. Smith kuljetti
Chicago & NorfhwesterA~ yhtiön
matkustajajnn^^^ joka viime työn-:
päivänä törmäsi yhteen erään hu-vijunan
kanssa Chicagossa. ' K
tieyhtio hett syytt^^
jaa seitsemän matkustajan kuole-masta
j a .nseämpien IpnMcaantuini-sesta,
j a sanomalelidet Icertbiyat Vta:-
pauksesta palstoillaan siihen tapaah
kuin olirf veturinkuljettaja yksin
syypää.'
SanpmalehdissS ei tehty \ selkoa;
että;' - rautatieyhtiön voitonhimon
vuoiui rautatielinjoilla oli^liiäh^^
taiJnivijiinaa^lUkkeelia;,;^etUl; kaikki
vanhat ränsistyneet puuvaunut o li
patitu' liikkeelle jä että; jarrut;>öli-
- suutvalamiehistp:
kiimonpatrtyiiii
Sinithiä^ vastaan^ tehtyä syylistä,
sen: petusteella. että häntä vastaan.
«1 - esitetty p ä i v i ä . t o d i«
m&n f takia 'avautuu n ; surijnaan-tuneideh
j a loukkaantuneidenrim^it^
Irästäjien omaisille; mahdollisuus
nostaa ::ya3^ngönkprväusjuttu^ yh-.
tiötäf^ivastaan;'^ • M ^
ic(et'>iiatttaBivat uutiset suurvalämie'.
•iil|tdni' päätöksestä - 1iuomaamatto<
maan;' paikkaan :ilmotusten jouk-kooi).'
Työmistä syyttävät uutiset
olivat. painetut huomattavalle pai­kalla
lÖitlen etusivuille.
• TVinnipeg.—- ^ i j j äh toimitettusi
saktakäiäisissä? kunni^liisvaaleissEi^ t u ­l
i . ' kaupuägin;i r;Valtiiiusmiehekä i:)r&^
iitttia. W. .Kolysny^;^ joka oli eh4okr
kaana, kaupungin ; kplmännesta' vaa­lipiiristä.
Toveri Kolysnjrkit^anoo olevansa
ehsimäinen kommluhisti,^. jokai \^ öh
tullut valittua johp^ikin virkaan täl­lä
mantereella. > *
Albertassa
Työlakko puhkeaa f^
miteollisuudessa
- . TalöudelUaen'.
••.;• ,./,;'-:.:':-^Q}:v;-:;s^:.;i;'.;^^^^ '•••-y.. ^.v;-. ,
Venäjän.^ ;J taloudellista asemaa
; koskeya$3a ti^otukses^ «anoo Ouä^
^ 3 . letta. -j^viime': niarrasknnssa' a l -
; Itäneen ;. plemassapTonsä. kymmenen-^
tenä- vtiöiena^n Neuvostoliitto saa­vuttanut
- ennen - sotaa • vallinneen
tnotaatofcyvjTi; . - K^
teoU&anÄen /tnotannosta^ osattavat
pysyvää i « jatkuvaa cdistynjista. ..
; "Viim^ syyaknuEsa päätteenä
taloosyuonsa .on tepUisnostnötanto
' ollut 41 ^^55^^ edellisen vub-den
tinifostdft- parempi ' Valtion
tuot^tpiäitärtren: puhdas; voitlö on
taoijä-.(Ai^aa. noussut ä31,tö0,Ö00
dpUajäftt;i'.-V;.'': .-'i; •• ^^-'^^i^P¥
Hollywood, Calif. — Ensimäinen
suu.' empi /työtaistelu Yhdysvaltain
filmiteollisuudessa alkaa joulukuun
1 päivänä, jolloin 3,500 ammatti­laista
eri työaloilla on määrätty
lakkoutumaan Hollywoodissa protes-tiksi
sen johdosta, että useat filmi­yhtiöt
pitävät voimassa avopajajär-jestelmää.
Taistelu voi laajentua
yli maan. Työläisten vaatimukse­na
on unioiden tunnustaminen ja
unfon työehtojen hyväksyminen.
tamista.
Macd onaldil^set johtajat eivät
tunnu olevan edes yksimielisiä niis-!
tä kieinoista, millä he voisivat kapi­talismia
pönkittää. -
SUURI LAIVAKAUPPA
New York. — Tänne on saapunut
tieto Valkoisen Tähden linjan myy-ipisestä.
rEoyal Mail Steam Packet
Oompai^^Ue.. Linjan omisti aiemi
miii fiitilnätionäi. Mercantile Marine
nminenf|yiit:^W, :m tahtonut
pä^sta^Väpaak^ Englannin laivare-
-kfejb^riÖl^
Ostäjiex^ltakana: on yanhk brittiläi­nen
ni^ät^iiikenneylitymä - -Fnrness,
Witby and Company.
Osto käsittää suuret alnkset, k u ­ten
Homeric,.' Majestic^ Olympic,
Adriatie, Arabic, Baltic j a Cedric
ynnä fnnnan Verran m n i ^ laivoja.
Kani^ahintana arvellaan oUeen 25
ndijpo^^ dollaria., ~
. .{bttebnationa]. Mercantile aiarinel-la
.rjai edeUeenkin; ;-En«^nn^ j a
jnniden miaMen "lippujen alla: par-
I. w. w:läineh saa apua
kansalaisjutussa
New York, - - j(FP); —- American
Civil • Liberties Union ' on rientänyt
tukemaan James Rowania, Spoka-nestä,
tämän taistelussa . kansalais­oikeuksiensa
puolesta, jotka tuomari
Stanley Webster peruutti Spokänes-sa
viime_ maaliskuussa. :Järjestö ke­rää
faliallista apua taisteluun. . L a ­kimies
Austin tewis. San Francis­costa,
tulee pitämään väitöspulieen.
Bowanin jutussa Yhdysvaltain piiri-oikeudessa
San Franciscossa ensi
helmikuussa. ' ,';;•; "^''y.: •':•
Rov/an, joka on syntynyt Irlan­nissa,
hankki kansalaisoikeudet MaS'
sachusettsissa v. 1907. Hänen o l -
l e ^ a n ; Leayen\yorthin vankilassa'
vuonna : 1920, hallitukseni lakimies
nosti syytok^h / Spplranessa."; Epwä-niaV
vastaan ; Jcäns^
hankkimisesta'' yaa'rilla,' ' penisteilla,
;vaatien; känsaläispaperien ipigroiättär
mistä.' Syytös perustui siihen .«eilr-
.kaan,' etta Roihan '•li Indtistrial-sen
ja että. haii tap:nitt[in yatikeii-teen
vakpilulain .npiilla y- 1918- JKu-ten
nähdään, ei;: '^piyatipapereita
haldessa .pÄnt vie • \ L : W.-liiton
jäsenyydessä.". : Tn imioistainVpe^
t i hänen kansäl' '^häkemnlcsensa^sen
perusteella, että *ian oU jiUce<mi)äitt
yhtynyt Hittoon;, ^iCivfl liberties
Union väittää, -että tndnsari Webiite-rin
päatiis, johtaa ^ pikenMpiUisesti
Calgary, Alta. —•, Maan. kastele­minen
: rakennettavien kanavien
avulla alkoi Albertassa jo vuonna
1889, ^ Mutta vasta 1891 alettiin
maan kastelemista suunnittelemaan
suuremmassa mittakaavassa Ja ny­kyaikaisilla
perusteilla.
Nykyisten : suurempien kasteluyri-tysten
joukossa^ ojn huomattavimpa-na
Canadian Pacific rautatien lai­tokset.
Niiden avulla yoidaan toi­mittaa
tarpeellista kosteutta kaik­kiaan
748,980 ^kkerin laajuiselle
alueelle. Tähän mennessä ei kui­tenkaan
tästä hyödystä ole nautti­massa
kuin 224,237. eekkeriä. ' Seit­semän
niuuta kasteluyritystä tar­joaa
kosteutta 484>140 eekkerin
laajuiselle alueelle, josta on nautti­massa
vain 79i835 eekkeriä. • :
• Näiden lisäksi on ' olemassa 49G
pientä yksityistä yritystä, joiden
avulla kastellaan noin' 60,000 eek­keriä
maata.
Ryöväys keskellä
paivaa
Toronto. — Viime maanantai­aamuna
tunkeutuivat ryövärit Yon-ge-
kaduUa, sijaitsevaan S- Caulfield
& Sons meijeriliikke^seen, uhkasivat
ampumäiaseilla kahta konttorissa
ollutta naista ja ryöstivät y l i kaksi­tuhatta
dollaria rahassa.
Ryövääjiä oli kaikkiaan kolme.
Kaki^ heistä toimi konttorissa.
Toronto muuttuu päivä päivältä
yhä chicagolaismaiseminaksi.
:ilPIIHiiiiiiPf
. rencen vesitiestä -;;^'/Ä;ts:s^j''''/'-
^; Torontp.
cänadalaisten
£!iisimäineh paUdnto
canäidalaiselle veh-näUe
Chicago..—, Täällä vuosittain p i ­dettä^
näyttelyssä on canädalaiiieh. vehnä
saanut ensimäiseii palldhnöh neljän-nentoistä
kerran kuudentoista vuo­den
kuluessa. Herman Trille, Wera-bleystä,
Alberla; kruunattiin; -tänä
vuoniia: .:veiinäkuninkäaksi.;. Hän. öli;
asettanut; näytteille kövää; punaista"
kevätvehnää.
Tämän lisäksi tuli Canadaan viisi
muuta' palkintoa.. Alkätfn kymme
nennestä ja^.. päättyen . heljänteen-toifeta.
' ^ '
:::v5ft^i^ii»ik^^
insinöörien välinen
erimielisyys.,-St.',Läwrence'n vesittcti
syventämisessä' ja. fiten yhteydessjl
olevissa asioissa johtuu pääasiassa
siitä, että ämerikalaisten suunnitel'
mien mukaan ;:^Ydceiinettayä pato
nostaa veden Morrisburgin kohdalla
niin korkealle, että aen aiheutti-näin
tulvan >ehlcai8toi la^
konnettava joen kummallekin puo-en
sijaitsevien' kaupunkien! ja^ ään-tusten
suojaamiseksi pitkät aemeht*
tisuojuksot. ^ mitkä tulevat' eriitBIn
ljalU«äiiS;::W|if If
/> Edelleen väittävät canadalaiset
n^iiiöörit t toMeri :< padon; - ralcentsi*
nfisen' kautta VQltavan raköntämi*
sesta aiheutuneet kustannukset -ja-
» a tasaisemmin koko räkenhttsäjnl-ev-
ifiiusabSf
don valäiistiittua ryhtyä 'kehittäf
mSSn vesivoimaa: jo rakennUsaikanäi
; Amerikaiaiset insinöörit; väittävät
^hden padon rakentamisen säSstä^
yän yhden sulun ja'sitten helpotta­van
sulkujen ..laivaliij^enteelle;; a{-
heuttamäa' h i d a s t u m i s t a ; ' ' • "
paikallekaksitoista : aristeil^ää v Jä-.:
M e n t M ^ ^
.^rikpi8iR^:Blirtsäa;;tedJjft^
;tiPRalyel^stä|i^^
Washingtpn. Valtiosihteeri Kel-lloggr
oli lähettänyt; San Frahci^^^
toimivalle federaali^ll^'syyttäjälle;
George • Hatfieldilley^^ määräyksen
vangita rapmälaisen V8l|c(>^^
tcn. Valtioviraätossa i^dJtetäin K e l -
loggin määräykseh/jphtuneen Suo»
^Vesuvius ^^iminiutösa
Säännöllinen liikenne
Houyn alueelle
Montreal. —-: Kansallisten rauta­teiden
taholta ilmotetaäh täällä, et-
-tä jouluk. 1 päiVä^ä alkaen* tule­vat
junat. säännöllisesti kulkemaan
joka arkipäivä Rouyti kulta-kupari-al^
eelle.:•?••;v':^.••::^'i^ ;."';,::•:•'•••:''
Qntarion kuvernööri
Ottav.a. — Täällä kerrotaan On­tarion
kuvernöörin ehdokkaina ole­van
Albert Matthews ja ylioikeuden
tuomari William Mulock. Entinen
kuvernööri on.suostunut toimimaan
edelleen niin kauan, kun seuraaja
nimitetään. ^ , ^ •
Diktaattorista presi­dentiksi
' Napoli, Italia. — Tulivuori -Vesu­vius
on jälleen- ollut hiljaisessa
toiminnassa. Se on syytänyt säu-
, huaV höyryä j a laayaa^;S;i:;^^
Asiantuntijat arvelevat , tulivuo-j
en palaavan pian entiseen toimet-tomuutoensa.
. ' ,
RADIOT KANSANOMAISTUVAT
NEUVOSTOLIITOSSA
Moskova, (PP) — Radiolaitteita
pannaan käytäntöön • Neuvostoliitos^
sa noin 25,000 kuukausittain. Useat
'niistä varustetaan äänen voimistut-tajalla
jä palvelevat kylien s^no-malphtinä.
Useat miljoonat ihmiset
kuuntelevat joka päivä,vkun "radio-lehti"
tuo tietoja Moskovasta ja
muista keskuksista. Samoin siirre'''
tään äirvokkaita taide- j a musiikki­esityksiä
Moskovasta maaseudulle.
VALKOINEN ORJAKAUPPA
ROMANIASSA
Viisi kuoUut räjäh­dyksessä
Quebec. — Tänn* tulleen tiedon
niukaan on Doucetissa transconti-ncntalVrautatietii
-vraitella; 380 mailin
etäisyydessä täältä, 'vKme lauantai­na
räjähtänyt höytykatttla. Viisi
iySl^istä ;',dnj;:|in8n^^
Entmeh pääministeri
lakimieheksi
* Toronto. — Canadan entinen pää­ministeri
i ^ h u r Metelien, jokskär-
4 vitihe; vaaleissa tappionVön hiini-tetty
OaWian: « e n ä W / ; S e^
Limited, varapi^esidentiksi j a : lald-mfebeksL
;•. >;;^:;«7j;;;;,-;;;?
'Ah JBTän on myös osakkaana, täkäläi­sessä
laklmiediikkeessä' 'Osler;«^^ HoBr
Lissabon, Portugal. -— Pääminis­terinä
ja diktaattorina toiminut
kenraali Carmona ori ryhtynyt pre^
sidentiksi. Viime kesäkuussa kukis­tettiin
entinen presidentti sillpin
toimitetussa isotilaskaäppauksessa.
SIIRTOLAISUUS VXHENTÄX
SVNTYNEISVYTTÄ ^
Montreal. — (FP) — McGillin
yliopiston professori Goforthin kan-eoitu->
teoriaa, että jokainen sii^olai-nen
tarkottaa tappiota syntyväisyy-delicnäyttää
tukevan se peikka; et?-
tä Quebecissä, missä siirtolaisuus
on'saanut:'väMn jalansijaa, on syn^^
jtyväiaärys;::::'--»^
muussa :Cänadan maakunnassa.. - '
" JSyhtyväisyys; Qiiebicijaa bii - 35
jokaista tuhatta-asukasta ,kohti. 8c
on Ahikaii; alentunut viinic; vuosina,,
mutta el samassa mitassa., kuin / O n ­tariossa
ja länsimaakunnissa.; E n ­nen
«ota^, jolloin Canadassa val-litsi
varallisuuden aikakaäs!^ siirtyi
eanadalaisla Yhdysvaltoihin joiden­kin
.vuosien ajalla hyvin:pianlniäit»
rä; samalla kun amäHkaIaiW. far­mareita
saapn^ Jänsi-Canadaan noin
satatiiluitta; väpdessa;. Sadan jäi-iceen
cänadalaisten silrfymlnen inh"
djrsvaUbl^
_ :.^Xap9»KS^B8^;SB^^ |
lät&umpukäeiliÄ j
rnaikkoia:mohtäVfi«^^öiini5-^ '
Bukarest; Rumania — Ramanian
poliisi vangitsi erään toimivimman,
valkoista orjakauppaa harjottavan
sakin johtajat; tällaisia sakkeja on
toiminnassa kautta Balkanin mai­den.
Miehet kuljettivat' viittätoista
unkarilaista ja slovakialaista tyttöä
yli Mustanmeren, jolloin heidät van­gittiin
j a tytöt vapautettiin.
Tässä tapauksessa oli tytöt pantu
laivan hyttiin, joka kuljetti myös
viljalastia. TullivirkaiUjat löysivät
tytöt, jolioin laivan kaptepni myös
vangittiin. Hän syytti niiestä, n i -
meltä Jurcp Simic, jonka huomat­tiin
kuljettaneen ; useita satoja tyt­töjä
jo^ä vuosi Turkkiin j a Vähään
Aasiaan. Nämä viisitoista ^ttSä
oli myyty Vähäää Aasiaan; jossa on
vähän valkoisia tyttöjä. Poliisi se-litti
huostassaah olevan todistuksia
toisten sakkien olemassa olosta, jdt-ka-
y toimittavat tyttöjä
;feääh;"';:^;;#^1^^5Ml^
' ''"KlBtji^^^^OTÖiJtTfeTtV^
. iAMIlmixa^Mt^^
;I^ritop;->-i.. ;'/Kuiskiya ipayveke'^
ei enää kuiski. Tämän niminen Jdr-j
a , joka isai aikaan .tevatontaVsen-satsiönla,
ilmestyessään äsken ;ik>n-toön
markkinoille^ koska islinä tun­tematon
tekijä ruoskii armottoxaasti
knninkaalUsen ^parlieen' jäseniä, j a
eräitä arvossa pidettyjä lienkiiSitä
Englannieaa, on vedetty poi» mark-
Idnoilta. nmottaessaan,, tSstS,;' Jnt-kaisijo
seUtti, että pcrtiuto» e l vai­kuta
yhdysvaltalaiseen painokseen,
f Airo-'V3«ff Allsa<K ^ .• -^i
riehunut, «tta ' i q ^ y ÄÄ
; , ^ iehtlvia laivpja. ^ ^ y vaarallisille ppluiHe: . kin ^ Harcourt. ^
:);p:;:;;::b;::;;:;;^