1926-12-01-04 |
Previous | 4 of 9 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
VAPAUS CSsnadaa snpmaJaisen työväestön ainoa ääneckaanaftajat iliseslyv Sndboryssa, Ont., maanantaina, JceskiviiKkona I» pojantaina. T o i m i t t a i a t : S. C. N E I L . AEVO VAARA. BCipstered at the Post Office Department, Ottawa, «a eecond classmatter. / •••••• . • VAPAUS (Liberty), ; organ of Finnish WorkerB in Canada. Pubr iisbcd in Sudbury, Ont., every Monday, Wednesday and Priday. ^ TILAUSHINNAT: , • ^ CanadaaJi ylffii:.vk. $ ^ vk. $2.Z5, kclme kk. $1.50. j a ylEsi kk. 75c : Yfady^ vk. $5.50, puoli vk. f3.0a i a kohne kk. $1.75. -Tikinksia, joita ersenraa raha, ei tulla lähettämään yedtäi asiamiesten jojlla^on takaukset. ILMOTUSHINNAT WV'APAUDESSA: Naimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa. Avibliittoonnieno Umotnkset 50e palstatuuma. . > Nimennmatos^motokset 50c kert% $1.00 3 kertaa. ' Syntymailmotokset $ i . 0 0 k e r t a , $2.00 3 kertaa. Avioereilmotukeet $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa. Euolenianalmotakset $2.00 kerta, $50c lisämaksu Iditoslanseeltä, tai mnistoväxsiyltä. Halntaantiedot ja-osoteihnotakaet 60c kerta, $1.00 kolme läertaa. - '^Tilapäisihttottaiten Ja Umotnsakenttunrien on, vaa-dittaesaa; lähetettävä llmotnshinta etukäteen. General advertising rates 75c per col. ineb. Mi tumma charge: for': sinsle insertion 75c. The Vapana ia the b ^ adv^tidng medium among the Ilnnish Peoritf in Canada. ) Vajiaiiden konttori Ja toimitos: Liberty BIdg Lome SL Pohelin' 1088. Postiosote; Box 6». Sndbnry, Ont. f;?; I Maanantain;; lehteräalottiijeliilmotusten pitää oUa konttorissa-latiantaina. keskiviikon lehteen tiistaina ja perjytgin lehteen torstaina kel^^ 12 päivällä. Jos ette linilloin:tahansa saa^vastensta ensimaiseen 'kirjeeseenne, ^ikirjottakaa. uudelleen •öonallisella nimeUä. ..r J. V . HANNASTO. mkkeenhoitaja. Workeriii levHys- ja avustusryniäys :r' alkoi tänalmja^^^;!^ saakka. Tainan johdosta 3drj ottaa Idbti olevansa varma; etta jokainen .Workerin Iiikija, joka käsittää tyo^ Vaenlehdoi kohtaamat valkeudet, tulee laman kuukau» '^en aikaim tel^^ voitavansa -— lehden ra-i- Iiiaston kartuttamiseksi^ ja sen tilaaja- ja lukijapiirin .laajentamiseksi. . / ' / Mita canadalainen'työväenliike tarvitsee, on poliit- .tinen äänenkannattaja, joka paljastaa työläisille-kapi- " '.^listisra riiston eri vivabduksineen — joka osottaa v.tien.-järjestäytymiseen — Joka kohottaa luokkatietoi- :;'^uutta —-• joka -innpstaa: toimintaan, r-rr ja joka kuvaa [koettanut tyydyttää tätä tarvetta. ; On öiyonnetfävä, että tätä täitiväa on vaikea suQr ;;rzttaa sellaisessa maassa, missä' työväenliike on vielä lapsenkengissään. Mutta Canadan teollinen kehitys ^ ja&uu plkamarssissa. , Sen nnnalla myös kärjistyy \ JuoUcataistelu. ' Ammattiyhdistysliike alkaa osottaa '^^ttureamnan tolnielii^isuudrä' läieilckeja — «uurexbplä jtyol^ryhmiä saadaan liitettyä toimintaan.^ ,,Vanhoil- ';<iiset rauta^eläistenkin järj6stot katsovat välttämättd-v; Xaäksi^:ä^ % jalkavat yhdistyä. Me tarvits^^mme nyt Workeria enem- "män' Icnm .'mmaäB aikana ennemmin. ; Canadan liatlitseva hioläca, jdsa -oii ylhnielmen, juHcea ja mustasukkaSnen .eluöikeuksastaan ~ sekä lvihaiblelinen työläisiä ja.^maanviljelijoita kohtaan — tumiuksiaan tulleista; : koulukir- 'joista loyiikM^^J^ ja s isänmaallisuuteen . sekä .monarkian palvomiseen. ^ ^ , llnään ei ole^^lemassa mitään sellaista kuin riip-pumaton sanomalehdistö. On olemassa vain luokka-lehdistö. Ikävä tosiasia on, että suurin osa työläisistä :yhä lukee kapitalistista lehdistöä.. Mutta , työläisten epäluottamus^ kapitalistisia*le ^;tyä ja laajentua. Uteliaisuus siitä, kelka ja mitkä :€dut: ovat kunkin lehden takana, kas^'aa. Canadassa .kehittyy, nopeasti sanomalehdistön kapitalistinen keskistetty kontrolli; tätä osottaa ja täJiän tähtää atholstanlen, ' southamien ja motiicnmuiden toiminta; Työläiset al-vkavat huomata, että kapitalistljehdistö -tulee jokaisessa & työnantajien ja lyölaislen^välisessä taistelussa kannatta- V maan ^'önantajial KapitaBstHehdistön tarkotus on puolustaa kapitalistisen riiston periaatteit^^ ^kapitalistisen valtion lukeman lain ja järjestyksen p y - . hyytlä, puolustaa imperialistien etuja kotona ja ulkomailla, yllyttää kansojen väliseen Tihafnielisyyteen, jparjata Neuvostoliittoa ja rikkoa lakkoja. tuhonnut lehteämme painavan kirjapainon talon, koneet, valmiit ja puplivalmiit painotyöt, lehtemme tolmitushuoneiston ja sen yhteydessä olleen kirjaston, kaiken, mikä sen tielle sattui, se tuhkaksi muutti. Lehtemme - ilmestymisenkin se keskeytti. Työväen sanomalehtien vastukset ovat varsinkin luokkasodan jälkeen ' olleet miltei ylipääsemättömät. Porvariston ja sos.-demien vihaamina ne ovat olleet alituisten vaikeuksien alaisina. Kun Suomen Työmies r. J920 alkoi ilmestyä, yrittivät porvarit sen aluksi tappaa painokanteilla. Saihan se muutamassa kuukaudessa toistasataa painokannetta. Porvaristo uskoi, että lehti niihin tukehtuisi. Mutta ei tukehduttu; l^ti ilmestyi kaiken uhallakin. . Siitä oli seurauksena, etta porvariston: viha kasvoi. Työväen lehti oli: saatava vaikenemaan. Siksi porvarit useita kertoja Työmiehen lakkauttivat, etsivät moniksi kuukausiksi Ididen ilmestymisen. Mutta eivät siinäkään onnistuneet. Työväki perusti uusia lehtiä, lausui porvariston' painostuksesta huolimatta ^ajatuksensa vallassaolevalle luokalle. \ Tuli elokuun 3:mien päivän leikkaus 1923, y Porvariston vainovimma oli silloin ylimmillään ionnstil Suurleil^uksen tapahtumiep yhteydessä :ka%ki työväenlehdet lakkautettiin ja kirjapainot ' sulettiin. Työväen sanomalehdistön ääni väkivalloin tukahdutettiin.'./ • ••'••-f. • Porvaristo ja sos.-demit riemuitsivat. Lopultakin ^le uskoivat vjhaÄ salamain tepsineen.^ ^Uskoivat työväen sanomalehdistöön kohdistuneiden vainon nuolien tappavan ja tuhoavan —.uskoivat työväen julkisen sanan vaimentuvan. . Mutta niin ei käynyt. *. 'Porvaristo riemuitsi liian aikaiseen Työväen luokkavoiniäa ei se kyennyt tälläkään kertaa lannistamaan; Vaikka kirjapainot olivatkin suljetut, vaikka työväen eturivin väkeä oli teljetty vankiloihin, ei 'työväen ydinjoukkoa porvaristo saanut; vainotbimil-laan hajotetuksi.^ Työväki kokosi pian rivinsä, tarkasti asemansa ja seurauksena oli,; että puolentoista kuukau-. den kuluttua ilmestyi kaaoksesta työväen oma sanomalehti—- Työväenjärjestöjen Tiedonantaja.^ Ilmestyi valoa 'pimeyteen! Tuli rohkaiseva sana, ilmestyi taistelulippu, joka johdatti työväen yhtynyttä rintamaa jälleen eteenpäin. Porvariston vihasta ja vai nosta,.vaikeuksista ja vastuksista huolimatta. Siitä luolimatta vaikka porvarien raivo yltymistaän yltyi la vallassaolevien vihan nuolet työväen lehtiin ovat älkeqikin päinv-sinkoilleet,-vaikka lähes- vuosi^ sitten diteipmekii^ pariksi kuukaudeksi lakkautettiin. Marraskuun 4 päivän aamuna sinkosi taas turinan nuoli tuhon salama. Työväen suurilla ponnistuksilla pystyttämänä kirjapaino loimusi: liekkien vallata. Tyo-, väen miljoonaoinaisuuden liekit tuhosivat ja kes&ytti-vät lehtemme Työväenjärjestöjen Tiedonantajan ilmestymisen. Raskas tappio .ou:; siis kohdannut, työväelle rakasj^ valistusähjoa kirjapainoa ja sanomalehteä. ' Raslua :työväelle, mutta /:pon'areille.mieluinen. Salaamatta ilooan he taas riemuitsevat ja vahingoniloisestiilakoi-vaL «Kommunistien lato on palanut», niin he huudahtelevat. Ja palopaikäUdcin porvarit mieltään osot-tivat: r«joutaakin palaa kiihotuspaja» ja ;<roskakirjaI-isuus ». Mäki-Kassun kämpällä Politiikos palasi iltaselle. Mutta €1 Mäki-Eassoa vain 'näkynyt. . Miehet tulivat uteliaiksL 3I]tcn-kähän Kassun laita lienee? Siellä se puski töitään työpaikallaan niin, että ei edes minua nähnyt, vaikka ihan vieressä pistäy-djrin, konini vastaus. Vannaankin on hän niin innostunut, että ei^fiuor maa ajoissa tnll^ syömään. Arvelee tänään olevan tavallisen työpäivän j a puskee niin kauan kuin herran ilmanen valo sallii. 'Kyllä sa riivattu,ostaa vielä lyhdynkin, -sillä päivähän lyhenee tästä jouluna mennessä aika' huomattavalla tavalla. Ja Kassa ei ole niitä kahdeksan tonnin työpäivän miehiä. ' Luulen, «ttä miekkonen puskisi -vaikkapa kuusitoista ' tuntia, mutta valosuhteet, eikä voimansakaan anna myöden, jatkoi Politiikus edelleen. ' ; ' Katsoin parhaaksi, että en häiritse miestä. On parasta puhua asiasta täällä kämpässä kaikkien kuullen. Siitä saattaa siten olla, suurempi hyöty. ; Oikeastaan pitäisi kämpällä pitää kokous asian joh'^ d o s t a . J a . olisihan niitä toisiakin asioita keskusteltavana, Ruokaakin pitäisi korjata, v Kun Kassa sitten tuli puolen'tuntia jälkeenpäin syömästä, niin alotti Politiikus a s i a i ^ keskustelun, kun Kassu oli ensin riisunut^ päällys^ vaatteet yltään. Kaikki' miehet kämpässä aavistivat vaistomaisesti, e t t ä ilmassa on sähköä. Politiikus näytti niin hyväntuuliselta J a se oli tavallisesti merkki jostain erikoisesta. : Kassukiuvtunsi, että jotain on, ilmassa, koska kukaan ei virka mitään. - Taitaa olla parastaV painua suoraa nukkntnaan, arveli hän. Siten: pelastuu, kaikesta matidollisesca rettelöstä. Mutta niin ei kuitenkaan tapahtunut.. .. Vai sahaasi / s i n ä olit teräämässä.1 Taisit sitten' 'Jterottamisen jälkeen -vielä - koettaa ^ miten saha puree? -Näin sen. Politiikus ,alkoi^;,. i Niinhän' sitä • tdli - tehtyä',''^ myönteli Kassu yksikantaan. dä sunnuntainakin töitä, jotta tienaisi vähän enemmän. Jos sinä tahdot ansaita enemmän j a saada parempia palkkoja, niin ei :siihen päästä sunnunfäityÖEä, eir kä pitkillä työpäivillä. Et sinä ykänäsi kykene sitä epäkohtaa pois^ lamaan. Jos kaikki tekisivät knten-sinä, niin siitä koituisi pian yleinen palkanalennus, kun kaikki ansaitsisivat hiukan parempia palkkoja kuin nykyään. Niin' työnantaja var-, maan tekisi, kun miehet ovat järjestymättömiä. Tähän tapaan Politiikus pakisi. " : r Yleiseksi • mielipiteeksi tuli, että jos halutaan saada parempaa palkkaa ja lyhempi työpäivä, niin siihen on pyrittävä yhteisellä toiminnalla. Sen alku j a juuri lepää järjestäytymisessä. « Metsätyöläisetkin olisi saatava, järjestyneiksi. Siitä olisi seurauksena yleinen; palkkojen nousu j a työpäivän lyheneminen, ^ n ä työ- ja asuntosuhteiden paraneminen. - Aivan katen saarten kau-puiden V mnurareilla.- MäM-Kassur kin saatiin tämä tunnustamaan. f Tämän jälkeen Politiikus ilmotti; etta hän on Canadan puutavara-työläisten teollisausunion delikeitr t i , joka ottaa vastaan jäseniä. .Kaikki kämpän suomalaiset työläiset'ottivat"" jäsenkortin, mutta Mäki-Kassu vitkasteli. En minä nyt .rupea j ä seneksi. Ei " minulla ole edes rahaakaan. Ja tosihan se oli^ Ja sitäpaitsi, minä kannatan I. W. W:tä. Kävi selville, että > Kassu ei ole ollut koskaan I. W. W :n' jäsen, vaikka kehui sitä' kannattavansa. Oli kuukauden maksanut aikanaan O. B. Um. Kun oli ollut pakon edes-, sä. Kassa tuli paljastettua armottomasti henkiseksi raukaksi - ja lur-^ jukseksi, joka purjehtii iT :W. Wm lipun alla, mutta todellisuudessa pelkää työläisten yhteistä toimintaa. Vaikka mies on ulkonaisesti juopottelussa ja korttipelissä suuri sankari j a mitä reiluin mies,* niin kun tulee kysymykseen yhteinen toiminta työläisten olosuhteiden korjaamisessa, on hän pelkuri ja raukka. 'Hän ei pelkää poliisiakaan, niin pahasti kuin työläisten järjestöä. Se on- hänen henkisen -köyhyytensä todistus. Tällaisia' Mäki-Kassu ja on lisäksi paljon suomalaistenkin kes- .- _ , .... • V vookrata osaston fcsoseosto ensi tammikuun ensimäisekä tai toisek- SI lanantai-illaksi $35 vuokrasta, jolloin se saapuu paikkakunnalle antamaan konsertti-i!2an paikkakun- ^ nan suomalaiselle väestölle. Järjestysmiehiksi valittiin Viktor Lehti ja Arvid Kivi. u l i i i i r i i k i i i i i Jouloaattojuhlat tänä vuonna pääteltiin järjestää osaston huone-ustolle sellaisessa muodossa, että on tanssia koko yön, j a ravintolassa tarjoiJlaan joulupuuroa sitä ha-luaviDe, sekä voHeiplä. Varsinainen illallinen jätetään tällä kertaa laittamatta siitä johtavan paljon työn vuoksi..- • i Osaston httvitoimilranta on järjestänyt kol^o ^ k s y n ajan täiisseja o^' saston .JiuoneustoUa jokaisen viikon keskiviikkoilta, .ja - .tulee edelleenkin niitä pitämään siihen asti, kunnes toisin ilmotetaan. Hman . muuta*^ siis -tanssihaluinen .nuoriso.: ja vanhakin^ väki --.tietää saapaa osaston huoneustoUe jokaisen viikon keskiviikkoilta,^ jolloin, on tanssit Kes&i-Ontarioii leirin ykigköille Mutta mflläfnirun vehkeellä sina I kuudessa. Vaikka jokaisen nimi ei rt»» ' »..bno»: «:iis .^:«..w sentääu satu nipmann Mäki-Kassu. ; :Mie!cnkiintoise kirjassaan sanomjil^hdistön vai- ^kutusvallasta 'tekee R. A. Scott-James kapilalistilehden osasJa yhteenvedon seuraavin sanoin: . ': «Deraokralian edistys on edisrysmielislli taistelua .monopolisoitua tietoa'vastaan, ja niin pian, kun omisla-vasLT edusta on saatu 'voitto yhdessä muodossa, läytyy : sitä vastaan taistella taas toisessa. Se on rahaetu, joka On tänään astunut esille, kehittynyt saunnatlomasti, ja kietonut itsensä sanomalehdistön tärkeimpien ..elimitn , ympäri, monopolisoiden tiedon koneiston . . . . On mahdotonta muodostaa oikeata käsitystä nykyisestä sa- ;nomalehdislöslä ottamatta lulcuun pääomaa. Ei ole liikaa sanoa, että pääoma kontrolleeraa tiedon Jakamista Joukoille melkein yhtä täydellisesti kuin roomalainen kirkko kontrolleerosi sitä seilsemänsataa vuotta sit- < ten i . i. . Jokainen journalisti tietää, että Lontoossa oa konttoreita, joissa ensi viulua sciltaa ilmolusosasto eikä suinkaan toimitus.» Siinä on syy, miksi jokairteo tietoinenftyöläincn asettuu XVorkerin taakse sen joulukuisessa ryntäyksessä uusien ystävien ja laajemman levikin saamiseksi! Jo-i^. kaincn paikalleen! . Multa turhaan riemuitsevat porvarit^ :- turhaan ilakoivat ja toivovat työväen vastuksiin ja onnettomuuksiin sortuvan ja porvarien vihaan ja vainoon tuhoutuvan. Eivät vihan ja turman liekitkään voi työväen joukkovoimaa lannistaa.^ Hävityksen keskeltäkin° me nousemme ja julistamme työtätekeville' vapautuksen suurta^- sanomaa. Sillä työväki on luokkataistelussaan jo tottunut vaikeuksia ja vastuksia voittamaan. Rauhallisin, mutta terästyisin mielin on .meidän tapahtuneeseen tosiasiaan suhtauduttava. Tappio on rärsittävä, mutta se on myöskin korvattava. Meidän tehtäväksemme tulee jälleenrakentaminen, uhrauksia ja sUkeitä ponnistuksia vaativa uudelleenrakentaminen. ' uhon ja hävityksen jäljet ovat korjattavat." Emme me anna porvarien naurun ja riemun kauan jatkua: ' Tuhkastakin nie nousemme! Se on oleva työväen tämänpäivän tunnus. Tunnus, joka tj^ötätekeviä. velvotlaa. Kun lehtemme parin päivän keskeytyksen jälkeen jälleen saapuu lukijoillemme surunviesteineen, saapuu se merkkinä siitä, ettei elämä ole samtfiunut, vaan että sitkeästi ponnistelemme yhä eteenpäin. Säännöllisestikin-saamme lehtemme jo ensi keskiviikosta lähtien ilmestymään, joskin meidän toistaiseksi on tyydyttävä pienempään kokoon. Lehtemme lukijat, asiamiehet, ilmottajat ja ystävät voi^^at täysin rauhallisesti suhtautua tapahtuneeseen lehtemme keskeytykseen, sillä ei mene kauan ennenkuin lehtemme ilnipstyy jälleen entisessä koossaan. ijsku on työväkeä kohdannut, mutta se ei ole koh-s i t ä . s a h a a s i t e r ä s i t , sillä sinun kummatkin ^viilasi olivat tuossa ikkunalla? Täisikin olla vain nenäs- ^tävetoa koko teräämishistoria, arveli eräs mies? Niin tuli ••.paljastettua, että - Kassu oli valehdellut^ »ja. että hän oli- ollut sunnuntaina työssä. .Vaikka kämpällä -: o l i . vaikeassa : taloudellisessa asemassa olevia 'perheellisiäkin miehiä, niin olivat 'he malttaneet: olla sunnuntaina pois työstä; ~He olivat tahtonect-^ noudattaa yhteisiä hyviä tapoja. Kassu sai kuulla mikä hän on !j miehiään. K^^iratorpj^reille vain rahaa kerää. Oikein hiki päässä. Aret j a pyhät. i, i Kassu selitti puolustuksekseen, että tässä ei voi "ansaita, k^m palkat ovat pienet j a niinollen^ täytyy teh-olemaan Kalle Koltiainen. Toronton imtisia Toronton suomalaisen osaston kokouksessa marraskuun 21 päivänä päätettiin seuraavista, asioita: K i i^ tospäivänä toimeenpantujen hirvi-jublien tUit luettiin. Juhlista oli puhdasta tuloa osastolle $141.05. Tilit -sellaisenaan hyväksyttiin.- Osaston kiinnityslainan "trustii-seiksi", joita lainanantaja vaati, hyväksyttiin E . Pirttinen, A. Niemin e ja 6i- Toukoniemi. : Stenmannin kolmikolle päätettiin Työniiekäi Jonlu - iunenKao snoina-laisten komein joulujulkaisD Suomalaisten pnoluejasenten ryh-teaen icokous on osaston huoneus-tolla joulukuun: 5 päivä, sunnuntai-illalla alkaen kello 7.30.- Saapukaa joukolla, sillä; kokouksessa on joukko poolueasioiden järje^elyesityk-siä, joista joukolla keskustellen voimme saada. hyviäkin :menettely-täpamuotoja - erilaisia ; ;^ puolaeteh-täviä varten. Tov. YrjS Jokela, tov. Oskar Jokelan veli, saapui veljensä luokse tänne Torontoon .^joitakin viikkoja sitte. Tov. y . ' Jokela on Suomen työväen .urheiluliiton parhaita jouksijoita, joten- Suomen työväen urheiluliitto menetti paljon menetä-taessään tov. Jokelan.^ Monen monissa kilpailuissa hän -näet osotti yhä kasvavaa voimaa^ saavuttaen yhä uusia en^jjäiyksiä eri kilpailuissa Suomen: työväen urheilijain keskuudessa. • Työsuhteet häneUä kuitenkin olivat Suomessa sellaiset, ettei häii työnsä ohella voinut tarpeeksi har-jotella. • Sen syyn perusteella hän matkusti veljensä |tovI Oskar Jokelan luokse, alkaakseen työhön Jokelan saunaliikkeessä, toimien siellä hierojaaa.. Siinä. ..hänelle, avautuu parempi tilaisuus myös juoksiiharjo-tuksiin^ ' Tämän kaupungin useat porvarilliset urheiluyhdistykset pakkaamatta käyvät tov7 Y . Jokelan luona pyy- .tämäs^ häntä osanottajaksi järjestämiinsä juhliin. Kaksi eri yhdistystä -yhä uudistavat^ • - pyyntonsäy nim. kristillisten nuorten miesten yhdistys' ja Ladston hrheiluklubi. Tämä vain todistaa sen, e t t ä kaikenmoiset porvarilliset. « yhdistykset ovat selvillä huomatuista kyvyistä j a , etsivät 'ntr käsiinsä, huolimatta vaikka he ovatkin ulkomaalaisia. Tov. Y. Jokela on asiallisesti vastaillut porvarien ^ "kosiskeluihin" seuraavaan tapaan: "En ole juossut Suomessa porvarien urheihiyh-distyksien järjestämissä kilpailuissa, enkä tule' sitä tekemään tässäkään maassa." Lausuntonsa perus- 'Tuhkastakin me nousemme!" .'Ylläolevalla otsikolla kirjottaa Suomen Työväenjärjestöjen Tiedonantaja meille juuri saapuneessa numerossaan ;^seuraavaa: iTuli on käynyt vieraanamme. Se on armottomasti dannut nytkään niin ankarasti, että siihen sortuisimme. Sen ohella, että" j , . /ne ryhdymme jälleen rakentamaan. i-yhdymmo uudelleen pystyttämään uutta valistuksen ahjoa, on meidän kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla ryhdyttävä tukemaan lehteämme. Työväenjärjestöjen Tiedonantajaa. Jokaiselle lehtemme lukijalle, asiamiehelle ja ystävälle yleensä Jokaiselle työläiselle käy tämän . jälkeen selväksi, että lehteämme on voimakkaasti tuettava. ^ Tilauksia ja ilmotuksia on kes-kcylyrnalta lehdellemme hankittava ja muillakin kei-|sattuviksi ja samalla huvittavaksi, noin talouttamme tuettava. Jos koskaan, niin nyt on lukijaa vetäviksi, työtätekevien puhallettava 'yhteen hiileen. Se on oleva paras vastaisku riemuitsevalle porvaristolle. Tuhkastakin me nousemme! Varmasti ja voitokkaasti. Ripeäänv nopeaan toimintaan siis heti ja siekailematta! I Nopein apua. on pashain 'apu. Työväen joidckovoima on Juja ja karttuisa on kansan käsi. ' Ovatko julkaisumme hyviä? • Vuodesta vuoteen niiden menekki laajenee. Ynodesta vuoteen • niitä parannellaan. Yhtämittaisesti, vaikkapa uusia siirtolaisia ei tulekaan esim. Yhdysvaltoihin, sen levikki siellä nousee. Miptä se johtuu? Amerikan suomalainen järjestynyt tySviiki on luonut toiminnallaan tällekin pohjan. Jos tuota toiminta^ ei olisi ollut, niin ei meillä olisi voimakasta lehdistöä — ja kustannustoimintaa. Tämän vuoden Työmiehen Joulu on monessa suhteessa erikoisempi. Se nim. sisältää kirjotuksia j a kuvia niin mon'elta alalta, e t t ä tuskin ennen on^ sellaista sattunut: 'filosofian, runouden, pankkitalouden, leninismin, 'urheilun, musiikin, kehitysopin, kaivosteollisuuden, ulkomaisten suhteiden, nuorison, farmi-talouden, suurtehdasteollisuuden, historian, talousopin ja kulkutieu-vojen alalta. Lisäksi erinomainen määrä kertomuksia .— humorisfisia, työläisten taikauskoa kuvaavia, runoja ja runosuomconoksia. Jokaista näistä asioista. selostetaan lyhyessä muodossa. Toimitus on vuodesta vuoteen taistellut saadaksenj-s- a. paljo j a lyhyViä kirjotuksia. O i keastaan vasta tänä vuonna onnistuttiin kirjotukset saamaan lyhjsksi. Jo pelkkä se seikka, e t t ä julb;ai-sussa on 50 kuvaa ja 33 eri kirjotusta, osottaa, että julkaisussa on katseltavaa i a luettavaa. Sivumäärä on 64. On käytetty tummaa v i - heriäi£;tä ySxiäi :]kavat; esiintyvät erikoisella ^paperilla.',' * Pyydämme lyhyesti selostaa julkaisun kirjotuksia ja kuvia. Julkaisu alkaa Jules .Jouy'n komealla: runolla "Muuri", jonka on suomentanut Kössi Kaatra. Runo omistettu Pariisin kommunardeille. /• Onko "ihminen oman onnensa seppä?". "Internationalisti" vastaa kysymykseen^ lyhyessä, erinomaisessa kirjotuksessaan. • Kössi Kaatran runo "Ne tuntevat taakkansa painon" osottaa runoilijamme olevan siinä samassa '-hyvässä vireessä, jossa hän on tuot-; tanut joukon parasta työläisrRnlSutT-ta suomenkielelle. •TyyHIlis'esti kor-keaipmalla kaikkia toisia — hän on sanan mestari, joka pystyy valamaan innostusta. Palanen rosvoromaanista — K. E. H:n kirjotus' on luku Yhdysvaltain pääomien kasaantumisen his^: toriaan. Jokainen on kuullut puhuttavan reservipankista -— harva tietää mikä ' tuo laitos oikeastaan on. Tämä kirjotus antaa /vastauksen kysymykseen. "Keltainen Katariina", Niilo Terhon kuvaus, koskee *yöläistyttöä, joka joutui hunningolle,: mutta joka viime hetkensä uhrasi suurelle vapaudelle. Liikuttavan kaunis ju- "telma... .•• • • ^ "Uro nuori" — _ toivoisimmepa, e t t ä joku reipas urheilijamme lausuisi tämän Kössi Kaatran kauniin runon. Muuten on julkaisussa kaksi kirjotusta urheilusta: "Matiaksen "Urheilu • historiassa" sekä Snel-lin "Työväen urheiluliike nuorison kasvatustyönä"; lisäksi urheilijoille osotettuja runoja. John Kiiskilä erittäin taitavasti laaditussa pakinassaan tutkii "Elämän alkua" j a osottaa, että teoria elämän alusta, opetettuna- useilla kursseillammekin, on vailla tarkistelua. Hän nojaa kirjotuksessaan viimeisiin tutki.Tiuksiin asiassa, Joukossamme on paljo sellaisia, jotka haluavat laulaa uusia lauluja. Jokainenhan meistä laulaa. Siitäpä syystä on julkaisussa sävellys "Toverilleni", John Doylen työtä, W. M. Mattsonin sanat, Keijo Doylen sovitus. Työväen massati kätkevät näitä musiikkimiehiä; meidän julkaisumme ovat ainoat, jotka esittävät heidän tuotteensa toisille työläisille. ' "Surmankuoppa" on kuvaus Iron-woodin kaivosonnettomuudesta, mai-niyhtiön saamattomuudesta ja haluttomuudesta pelastaa hautaantu-neet miehet; satnoin kirjotuksessa "Pabst-kaivannon onnettomuus" itse 2.-5iantuntija, "Mainari", ,ensimäi-sen kerran j a suurella asiantuntemuksella valaisee ei ainoastaan tämän kaivannon surmanloukkua, vaan yleensä maineja. Kirjptus karttapiirustuksineen on : kaikkialla saapa kiintoisan vastjianolon. L i säksi on "Road monlcey" kirjotth-nut noista luolista otsikofla "Crosby- Ironwood-Ishpeming". Se on päivän aihe. Näihin kirjotuksiin liittyy - kymmenisen kuvaa salpaantuneista miehistä, heidän perheistään,; läpileikkauspiirastus Pabstista, miehistä, -jotka juuri on tuotjii maan pinnalle \4isi ja puoli vuorokautta kestäneen vankeuden^ jälkeen. Eri-, koisemmin alkaa kaivosteollisuus herättää nyt kaikkien huoniötajr Vanhat kaivokset luhistuvj t. .. Luultavasti lähitulevaisuudesta 'mainarit ovat pakotetut yrittälhään toisistaan turvaa, kun sitä ei voi mikään muu mahti maailmassa heille antaa. Nämä kolme kirjotusta, jotka koskevat mainausta. valaisevat myöskin sivvnllisille mainityön vaarallisuutta. Se, joka ei tunne viimeaikaista Kiinan tapahtumain kulkua, pääset lyhyestä, hyvin kirjotetusta artikkelista "Kiinan kiinalaisille" selville Puolueen suomenkielinen järjestäjä" tov. Ti Carlson tulee kiertämään aineella seuraavan matkaohjelman makaan: ^ Joolnkualla: . Sudbury . . . . . . . . . . . . 8 j a 12 p. Wannp 9 p. Creighton :lline .. 10 j a 11 p. Levack . . . . . . . . . . . . 13 j a 14 p. Long Lake . . . . . . . . . . . . . . . 15 p. Venmlion Biver, Beaver Lake j a Mond alue . . . . . . 16 ^ 17 p. Espanola 'Station . . . . . . . . 18 p. SauItSte. Marie . . . . 19 j a 20 p. ; PaolaeeO' Keskoskomiteain j a yksikköjen . tulee huolehtia tilaisoak-sien järjestämisestä.' ja. ihnoittami-sestal' / " . • Hän tulee pahamaan fcansamyäli-sen ja tämän, maan laokkataJstelu-liikkecn tärkeistä .kysymyksistä, sekä' selostelemoan uodelleen .järjestetyn puolueemme . käytänaöll^m toiminnan : edistämistä >^' :;^PDheitten yhteydessä on järjestettävä mahdol-lisutts kysymyksille, niin. e t t ä toverit ja työläiset saavat asianmokaisesti tietää mitä halaavat. ' Samoin on hänen -paikkakannalla ollessaan järjestettäyä' toimikantäcri y.m. kokouksia. OttäinaBa osaa puolueen solojen-, agit-prop. komite-ain^ naisosastojen, nuorison ja. lasten kokouksiin, .-on häneBa- tehtävänään neuvotella taktiikasta ja tehtävistä, sekä opastaa tovereita suunnitelmallisessa järjestämistyös-sä, toiminnassa unioissa y.m.. joukkoliikkeessä Keskuskomiteain kokouksissa auttaen korjaamaan heikkouksia ja' - tehostamaan toverien työskentelyä. Samalla tiukentaa yhteyttä keskusorgaanien : kanssa ja terästää yhteyden lähentämistä tois-kieiuftfen työläisten kanssa. : Myöskin on toimittava aineellisen avustuksen hankkimisek^ orga-niseeraajan matkakastannaks)en peittämiseksi; järjestäen ittaman, tai jossiakin-'ninussa muodoiasa. ' Hikiellä 'tulee.: myöskin olemaan puolueen kirjallisaatta myytävänä, ottaen lehtitilaaksia y.m. Kaikesta tästä liikkeestä tulee prosentti pao-lueelle. : i . Toverillisesti, Kommunistip. org.-komitean ' puolesta, A. T: HILL, siht. •teellä voimmekin lausua tov. Jokelan tervetulleeksi Canadan proletaarien keskuudessa nousevaan urheil u l i i t t o o n i — J . Port Arthurin mdisia Viime kerralla mainittiin Port Arthurin paikkakuntauutisissa, että niistä syvistä yhteiskunnallisista pohjavirroista, jotka nyt tuhatvuotista valtakuntaa järkyttävät. Oppivat ' tietämään, että siellä takana on valtava proletaarinen kumous-iike. ..• ••..•"•.^.. ' • H. Puro on kuluneen vuoden ajal- 3 joutunut erittäin vaikeissa olosuhteissa rakentamaan puolueen suomalaisesta järjestöstä sekä' puo-neelle että j'leiselle työväenliikkeelle tarvekalua. Ja onnistunut, tehnyt tj^ötä siinä kuin toisetkin. Kirjotus "Leninismin opetuksia puolueesta" o'A välttämätön' jokaiselle, joka haluaa tutustua niihin peruslinjoihin, joiden mukaan puolue rakentuu. . "Europalaisen naisen' asema ame-rikalaisella farmilla" on tämän jul^ kaisun ehkäpä yksi kiintoisimmista kirjotuksista.. Hyvällä, repäisevällä tavalla "Farmarin vaimo" selostaa naisen ^asemaa farmilla; kirjotukseen liittyy seitsemän kuvaa farmil-ta, jossa kii^*ottaja asuu. Se on kovaa elämää, mutta kaupunkilaistyöläinen ' y m m ä r t ä ä sitä paremmin vasta, luettuaan tuon kirjottiksen, jossa ikäänkuin tuntee kuinka maa-laistoverit huutavat apua ja yhteistoimintaa kaupunkilaisten kanssa. Kuvfet osottavat niitä osittain humoristisia,- osittain liikuttavia tapauksia, jotka elämän yksitoikkoisuudessa antavat omalla tavallaan vauhtia. > Kössi Kaatra kävi viime kesänä eräässä entisessä harmaaveljesten kuusisataa vuotta sitten rakentamassa kirkossa, jossa Ruotsin* entisiä kuninkaita on "kannutettuna";. kappale erittäin hyvässä kirjallisessa tyylissä esitettyä varhaisempaa historiaa. Kirjotus on kuvitettu. Ja vähimmin ei suomalaista lukijaa kiinnosta se, kun s e l l ä makaa "san-karikuningas" Kaarle 12 :sta, mielisairas, ehkä, tai sitten aikansa maantieritari, kruunu päässä; kun hän ei merin3rt naimisiin, niin vielä muutama vuosi sitten avattiin hänen komea sargofag^nsa ja mies se
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 1, 1926 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1926-12-01 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus261201 |
Description
Title | 1926-12-01-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
VAPAUS
CSsnadaa snpmaJaisen työväestön ainoa ääneckaanaftajat
iliseslyv Sndboryssa, Ont., maanantaina, JceskiviiKkona
I» pojantaina.
T o i m i t t a i a t :
S. C. N E I L . AEVO VAARA.
BCipstered at the Post Office Department, Ottawa,
«a eecond classmatter. / •••••• . •
VAPAUS (Liberty),
; organ of Finnish WorkerB in Canada. Pubr
iisbcd in Sudbury, Ont., every Monday, Wednesday
and Priday. ^
TILAUSHINNAT: ,
• ^ CanadaaJi ylffii:.vk. $ ^ vk. $2.Z5, kclme kk.
$1.50. j a ylEsi kk. 75c
: Yfady^ vk. $5.50, puoli vk.
f3.0a i a kohne kk. $1.75.
-Tikinksia, joita ersenraa raha, ei tulla lähettämään
yedtäi asiamiesten jojlla^on takaukset.
ILMOTUSHINNAT WV'APAUDESSA:
Naimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
Avibliittoonnieno Umotnkset 50e palstatuuma. .
> Nimennmatos^motokset 50c kert% $1.00 3 kertaa.
' Syntymailmotokset $ i . 0 0 k e r t a , $2.00 3 kertaa.
Avioereilmotukeet $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
Euolenianalmotakset $2.00 kerta, $50c lisämaksu
Iditoslanseeltä, tai mnistoväxsiyltä.
Halntaantiedot ja-osoteihnotakaet 60c kerta, $1.00
kolme läertaa.
- '^Tilapäisihttottaiten Ja Umotnsakenttunrien on, vaa-dittaesaa;
lähetettävä llmotnshinta etukäteen.
General advertising rates 75c per col. ineb. Mi
tumma charge: for': sinsle insertion 75c. The Vapana
ia the b ^ adv^tidng medium among the Ilnnish
Peoritf in Canada.
) Vajiaiiden konttori Ja toimitos: Liberty BIdg Lome
SL Pohelin' 1088. Postiosote; Box 6». Sndbnry, Ont.
f;?; I Maanantain;; lehteräalottiijeliilmotusten pitää oUa
konttorissa-latiantaina. keskiviikon lehteen tiistaina ja
perjytgin lehteen torstaina kel^^ 12 päivällä.
Jos ette linilloin:tahansa saa^vastensta ensimaiseen
'kirjeeseenne, ^ikirjottakaa. uudelleen
•öonallisella nimeUä.
..r J. V . HANNASTO. mkkeenhoitaja.
Workeriii levHys- ja avustusryniäys
:r' alkoi tänalmja^^^;!^
saakka. Tainan johdosta 3drj ottaa Idbti olevansa varma;
etta jokainen .Workerin Iiikija, joka käsittää tyo^
Vaenlehdoi kohtaamat valkeudet, tulee laman kuukau»
'^en aikaim tel^^ voitavansa -— lehden ra-i-
Iiiaston kartuttamiseksi^ ja sen tilaaja- ja lukijapiirin
.laajentamiseksi. . / '
/ Mita canadalainen'työväenliike tarvitsee, on poliit-
.tinen äänenkannattaja, joka paljastaa työläisille-kapi-
" '.^listisra riiston eri vivabduksineen — joka osottaa
v.tien.-järjestäytymiseen — Joka kohottaa luokkatietoi-
:;'^uutta —-• joka -innpstaa: toimintaan, r-rr ja joka kuvaa
[koettanut tyydyttää tätä tarvetta.
; On öiyonnetfävä, että tätä täitiväa on vaikea suQr
;;rzttaa sellaisessa maassa, missä' työväenliike on vielä
lapsenkengissään. Mutta Canadan teollinen kehitys
^ ja&uu plkamarssissa. , Sen nnnalla myös kärjistyy
\ JuoUcataistelu. ' Ammattiyhdistysliike alkaa osottaa
'^^ttureamnan tolnielii^isuudrä' läieilckeja — «uurexbplä
jtyol^ryhmiä saadaan liitettyä toimintaan.^ ,,Vanhoil-
'; |
Tags
Comments
Post a Comment for 1926-12-01-04