Vapaus, April 12, 1929

              mm Periantaina, huhtik. 12 p;iiä->Erl, April 12 No. 87 — 1929
il:
M'
1
i
II;
'•ii-
11-
v'ir -
i dl-
V A P A U S
S. C «Ett»
T O I H I T T A J A T t
VAAKA (raakOua). B. A. T£5BUM£k. B. eEBfCOHES. U. rOBJAXSALO.
at ifaa P M OfCea Dcpaitaeai, O n a m aa aacaad claa* m u e r .
lUIOTtJSHCCNAr VAPAUDESSA: - ^ ,^
Kideni*tntTwatBlratt 040 kctta. «2-00 k«k»i lw« t « « . ~ ArieBJctooa acnadlfe eoiaeatalnt^cact SOe
3 kcftaa. — Aaamutrtäimat^att t2M hätä. »M fcakd; UttMM. —laa^eSaMuk^-tlMV-Jtmf:
M i c s a a i l M C a k a e t t S jM fcota. SOe r i a i a a k n kihatlaneciu tai a a M M r i M y l t l . — lUsttaätiedcit^ )a
iBHtaltact SOe keitA,.flM kolm» UOMM. — TtUpimmotuiiea ja i l — » n M C f t t o a r ö a CB, »aa&t..
n k c M t M n»Ha*MiU «taUteea.
VAPAUS OikeitT) ^ ,
T W «iilr a i p a •( r>«>SA V o k c » i a CaaaiU. P a f c b M daOy at S a t t v r y , Oatarfa»^
TILA06HIN!<AT>
J »k. »«JO, C U t . S kk. tl.TS J . 1 kk- tlJlO. — tfc4y«
» 1 » * - »640. 6 kk. S kk- « J » i a 1 k k - «IA».
s l t o i h i a i a Saoocea a e k : B s o a lb
VOaora «iottaj» nmott»t« pHii olU koottorii» ktll» « ip- i W » t y » « p i W i a t<fcUi»e»i arkipä»;»!.
T^m^ea tcimitm»! BaoB«wto 207. Macker BoiUiafc 4 Ihafeata St- Pahelia 536W.
T a f a a t e koattori: Ukertr » « U i » » , W Lotaa St. P a b d i a MS8. Po^ti^tout Bos 69. Saäkm. Of
T a p a a t e paäao i a Ictoaio: Libcity BalMint. ST Lotaa St. PtAalis tUlW. .
a<»nrTl5«« » « « . p«r eol. i « b . Minhva» aiafla iaaertioo. 7Se.
i i 4h«1ictt adfcttirät a a d i a a aauBc ( b * F i a o i A *«opIa.<a Caaada.
T i e Vapaaa
f a a <t»e «HJoja t a b a sM «ta r m i t i a t u nuimili^ InfeeMexme. kifj<rtt*kai «««JeUeea l i i k k e e n l K n u J aa
. t i ; - n . B t o d l i i J. V . KAWNA.vrO. Mikkreohoml». •
IjBJBzlSisten petos Kapuskasingin lakossa
Canadan puutavaratyoläisten teollisirasUilon South Porrupinessa
huhtik. 6—8 p:nä pidetty edustajäkokot» hyväksyi seuraavan lausunnon
Kapnskaängin metsätyöläisten lakon päättymiseista ja kärsityn tappion
isyistä: j i «
Tutkittuaan syitä Kapuskasingin metsafyoläisten lakon epäedul­liseen
piätt>'niiseen joulukuussa 1928, toteaa Lumber Worker8' In­dustrial
Union of Canadan (Canadan Puutavaratyoläisten Teollisuus­liiton)
edustajakdcous, että vaikkakin huomattavana tekijänä maini­tun
lakon epäonnistumiseen oli lakossa olleiden työläisten järjesty-mättömyys
>-nnä erinäiset sen yhteydessä olevat seikat, niin kaikkein
tärkeimpänä 6y>'nä epäoiinistumiseen oli i.w.w:Iäisten harjottama
torkea ja tietoinen petos, mikä ilpeni muun muassa siinä, että i.w.
. «v^aisten johdolla hajotettiin lakkolcomitea "puolueettomaksi"
muka yhteiseksi siten, että siihen valitutettiin kaksi toimivaa suomen­kielistä
iw.w:läistä ja kaksi slaavilaista L-W.1.1J. of C:nf jäsentä
ynnä "puolueeton" ja järjestymätön tyolämen, joka todellisuudessa
oli i.w.w:läisten kannattaja, joten lakon johto ja lakkokomitean
' enemmistö oli todellisuudessa i.w.w:lai5ten käsissä. I.W.Wm edus­tajat'
«olivat saaneet lakkolaisten suostumuksen tähän lakkokomitean
"puolueettomaksi" muodostamiseen luvaten maksaa I.W.Wm puo­lesta
ja toimesta puolet lakkoavustuksista ja kuluista. Vaikka he
olivat täten saaneet lakon johdon ja kontrollin Icäsiinsä, niin eivät
he maksaneet penniäkään satoihin dollareihin nousevista lakkoavus­tuksista
ja muista lakkomenoista, joista on vieläkin uniomme rasi-ttAsena
ja velkana yli 200 dollari^ , Tämä osottaa, että i.W.w .-Iäiset
«cat jälleen petollisella tavalla j a lupauksilla pettäneet työläisten
taistelun/kuten niin monta kertaa ennenkin.
Kun lakkolaiset olivat varojen puutteen talpa pakotetut lopetta
maan lakon syystä* kmi I.W.W:n taholta ei toimitettu lakkokomitealle
penniäkään lakkolaisten avustamiseksi iuvattuja varoja, niin kruu-
I . nasiiKat he suorittamansa petoksen ^illä, että laskivat liikkeelle val-b^
Iisen väitöksen, selittämällä lakon .lopettamisen johtuneen muka
. L.W.I.U. of. C:n taholta tulleestai käskystä. Tämän sikamaisen val-
Iieen he laskivat liikkeelle siitäkin huolimatta, että taistelun johto
ja kontrolli oli täydelleen heidän käsissään. Mutta he laskivatkin
tämän valheen Ijikkeel^ ainoastaan sillä tarkotuksella, että he sen
kautta peittäisivät saamattomuutensa ja petoksensa.
Metsätyöläk^ Eroon tästä saamattomasta ja petollisesta ha-jottajakoplasta!
/V^,/v. ^ ••-•'^ -A.'. ..v-'
^^^^^^^^
Kahden mahtavimman amen^^ (Fordin jä' Mor­ganin)
välinen taistelu markkinoista siirtyy vähitellen jo Europaan. Vas­ta
aivan hiljakkoin Ford ryhtyi järjestämään autotuotantoa Amsterda-aoiissa.
Täaka iaiikoo Ford alottaa hycHdcäyksensä Europan markkinoille.
Samaan aikaan on Ford perustanut Konstantinopoliin, liildceitä, jotka tu-
.iesat' kiAos^ Amsterdamissa valmistetut automobiilit.
Nämä viimemainitut liikkeet tulevat olemaan Fordilla tukikohtana vien­tiä
«arten Balkiuulle ja Yähään Aasiaan^
Saksasta tuUeet tiedot kertovat, että Morganin autoliike "General
Motors^ aiko^^ miljoonatiä Saksan markalla Saksan suurim-niat
JEUxtotehtaat, jotka aikaisemmin kuuluivat Opelille. Opelin liike
tuotti pääasiassa halpahintaisia automobiileja, jotka olivat (arkotetut jouk-
Icolailutusta varten jä joiden lunnat olivat 2!-—3 tuhannen markan vai-lieiUa.
Tehtaiden uusi omistaja aikod äleataä autojen hintaa vieläkin
eaemmaa, laskien, etta hän voi myydä niitä 1,8(X) markalla.
^ Eras saksalainen lehti kirjottaa tämän kaupan johdosta seuraavaa;
" O ^ i n liike oli Sakean autoteoUisuu^ien riippumattomuuden lujimpana
tukena. Opelin liikkeen menettäminen n»ridtsee Saksan autoliikkeiden
rintaman 'murtumista sikäli, kun on kysymyksessä halvat koneet."
Tidistelussaan Fordia vastaan Saksassa on *'General Motorsilla" huo-mattayat
etubuudet, sillä se saia käytettäväkseen valmiin tuotantokone:is-toB,
kon taas Ford vasta ryhtyy luomaan'.tubtantolaitoksiaan.
Morgiunin tehdaskauppa Saksassa ijaerkitsee sitä, että hän alottaa
anksvan tsistilt^fjSur^ asian automarkkinoista, ^yjm ote-taattii!^^
Italia övet tähän ääti oftoet^^l^
rimpia'hal|>bjeri;^^^^ niin tulee vieliSlpni^sJdvie^^^
mäloi, kuinka karkei'äk$i ja laajaksi täxiiä taistelu tulee keKitV^Sän la-,
hiaikoina.
Yhdy^Yaltain uusi isiäiitäreiiki
Yhdysvaltain presidentinvaihdok« isen siitä, että Yhdysvallat " e i mil-sen
huomauttaa eräs neuvostoliitto- loinkaan" tole liittjnnään Kansain-lainen
l ^ t i tapäJ^ffineen yhtä juh- liittoon- Tämä ilmoitus on mielen-lallisesti
kuin kuninkaan kruunauk­sen-
Amerikan Yhdysvaltain perus­tuslaissa
taataan, jatkaa lehti, pre­sidentille
miltei täydellinen valta.
Hän vastaa ainoastaan Amerikan
suurkapitalistien edessä, jotka pitä-vätr
käsissään koko valtiokoneistoa.
Presidentillä ei ole minkäänlaista
vastuuvelvcOlisnutta parll^entin
(kongressin* edessä.
Mutta oli asia miten tahansa, niin
uusi isäntä on tullut, pitääkseen kä­sissään
valtaa. Miltei • yleisesti pu­hutaan,
että hänelle on taattu valta
kahdekisi nelivuotiseksi kaudeksi.
Nämä kaksi 4-vuotis1cautta voivat
tuoda mukanaan paljo uutta, — ei
kylläkään siksi, että Hoover on pre­sidenttinä,
mutta siksi, että tänä
aikana^ tulee .Icypsymään suuria t a -
pajituinia Yhdysvaltain ja muun
maailman välillä;. Hoover ei tule sa­nomaan
mititätt uutta j a tuskin a i -
kookaan sanoa. Mutta hän on yksi
kaikkein tietoisimmista Amerikan
imperialismin uuden ohjelman to­teuttajista.
Hänen, ensimäistä puhettaan pre­sidenttinä
oloaikanaan voidaan pitää
sangen kuvaavana. Rauhanrakkaut-ta
j a hyväntahtoisuutta todistelevien
yleisten fraasien joukossa Hoover
esitti myös joitakin sangen huomat­tavia
ja mielenkiintoisia seikkoja.
Hoover teki kategoorjsen ilmoituk-kiititoinen
siksi, että viimeaikoina o a
Europan lehdistössä yleisesti viit­tailtu
siihen suuntaan, että Yhdys­vallat
tulee piakkoin liittymään Kan­sainliiton
jäseneksi, joka on selitet­t
y Yhdysvaltain politiikan muuttu­misella.
Ilmoituksessaan Hoover r i k -
- koo tämän harhakäsityksen ja. ottaa
kysymyksen pois päiväjärjestykses­tä
ainakin lähimmiksi kahdeksaltsi
vuodeksL
Myöskin on mielenkiintoinen Hoo-yerin
toinen ilmoitus, jossa hän lau­suu,
että Kelloggin sopimuksen sol-miamisen
seuiraukseha tulee olla jat­kuva
aseistariisuminen. Tämä on
mielenkiintoinen siksi, että Hoover,
joka ei halua pienimmätkään mää­rin
toteuttaa aseistariisumista itses­sään
Yhdysvalloissa, on tarkpjtta^t
tämän ilmoitiiksen pistoksekarOtam-berlainin
kylkeen. Eipä siis suotta
Chamberlain puhunut Genevessä hy­vin
halveksivasti Kelloggin sopimuk­sesta
j a vielä niin halveksivasti, että
hänen itsensä täytyi heti seuraava^
na päivänä ottaa sanojaan takaisin.
Sellainenkin mahdollisuus on ole­massa,
että aseistariisumiskonferens-sia
valmistavan komitean tulevassa
istunnossa Amerikan edustajisto t u ­lee
ottamaan uuden kannan eikä
ole enää niin valmis auttamaan eng-lantilais-
ranskalaista liittoa vaikeuk-
/
sista, kuten se viimfe istunnossa tekL
Puheessaan Hoover' ei koskettele
Europiia, mutta tekee useita hyvin
selviä viittauksia Latinalaiseen Ame^
rikaan nähden. Viittausten yleinen
sisältö johti siihen, että. Latinalai­nen
Amerika on ensimäinen etappi
Yhdysvaltain pääoman hyökkäykses­sä.
Hooverin puhe
Jäisen pääoman avonaista hyökkäys­tä
sekä ulospäin että itsessään Y h ­dysvalloissa.
Presidentti julisti, että
hän tulee kutsumaan koolle parla­mentin
(kongressin) erikoisen istun­non,
jossa tullaan toteuttamaan\vil-jatullien
kohottaminen. Tämä on
lahjus farmareille. Se on luu, jonka
suurteoUisuudenharjoittajat heittä­vät
farmareille. Tämän toimenpiteen
jälkeen eivät farmarit voi enää vas­tustaa
tullien kohottamista myös­kään
teollisuustuotteille ja esiintyä
trustivastaisen ' lainlaadinnan puo­lesta.
Rikkoa trusiivastaiiferi ' f i f i H*
laadinta, pyrlciä trustiutumisvapau-teen
— siinä ylcsi.Amerikan suur­pääoman
päätehtävistä. Tämän teh­tävän
toteuttamisessa sitä voivat
häiritä vain farmarit, jonka seikan
otta.-at huomioon johtavatkin piirit.
Heidät riisutaan aseista j a se seik­ka,
että tämä kävi selville jo Hoo­verin
ensimäisestä puheesta, todistaa,
että pääoma on laatinut tarkan toi­mintasuunnitelman
j a että Hoover
aikoo myöskin ryhtyä suunnitelmal­lisesti
sitä toteuttamaan.
risokurssirahastooa $16Ä», pucdustus-liitoUe
tSJOO. Naisosaston tulot v: 1928
oU $281Ä), menot $191.78. Siis jäännös
$69.71.-
MyeSskin on osasto valmistanut kai­kenlaisia
käsitöitä, mutta myyjäisiä ei
ole ehditty pitää ennen vuosikokousta.
Mutta pidettiin ne 29 pnä maali.-*.
Kokous pidetty 27 p. maalisk. 1929.
Seuraavat virkailijat, ttilivat valituksi
kolmeksi kuukaudeksi: puheenj. Hilda
Mäki, sihteeriksi Aino Lehikoinen, r a ­hastonhoitajaksi
Hulda Aho, ongani-seerajaksi
Eliina Hannula, jäsenkirju-riksi
Helmi Kampela, Vapauden k i r.
valaisee amerika- jeenvaiht. Saimi Koski, Toverittaren
Helmi Kampela.
Keskusteltiin puolustusliittoon liit­tymisestä
j a päätettiin että Uitytään
j a maksetaan $5.00 jäsenmaksu.
Ensimaiseen kokoukseen valittiin
keskustelul^symyksen alustajaksi Hul­da
Aho. Ja kokous tulee pidettäväksi
10 p. huhtik. Saimi Kosken talolla.
Osaston puolesta — S. K .
OSODSTOIMINTA
Askel eteenpäin!
Useampia vuosia on Sudburyn ja
ympäristön järjestyneiden työläisten
ajatusten ja . Iceskustehijen aiheena
ollut —-psuu.ska:^j>pa — työläisten
itsensä omistama j a kontrolleeraa.
ma tavaroiden myynti- jk jakelu­laitos,
joka kohtuullisilla hinnoilla
ja- parhailla j a puhtailla tavaroilla
voisi palvella työväenluokkaa. Tätä
asiaa on monet kerrat pohdittu kah­denkeskisissä
keskusteluissa, puolue-soluissa,
niäisten järjestÖisisä. sekä
teollisuustyöläisten että farmarien
keskuudessa.
Tähän saakka on asialla kuitenkin
näyttänyt olevan, voittamattomia es­teitä.
Teollisuustyöläisten luku vii­me
vuosiin saakka on: ollut verraten
pieni, eikä ole ollut sanottavasti ^en­sinkään
osuustoimintaan kouliintu-.
neita henkilöitä. Myöskin aikaisem­min
• sattuneet epäonnistumiset ovat
mahdollisesti 'osaltaan vaikuttaneet
että nopeampaan, alkuun ei ole
päästy:*'"''*" r - - " - — •
Parin kolmen viiineisen vuoden a i ­kana
on sentään osuustoiminnalle
saatu hiljalleen raivattua maaperää,
perustamalla ensiksi työläisten
bsuustoiminhaUinen ruokala ja sen
jälkeen tuottajain ja kulutta jäin ylV-teinen
maitoliike — Co-Optas. Näi­den
liikkeiden jatkuva voimistumi-
•hen' jä e^ienpäin meno ovat todis­teena
siitä] että ne ovat kyenneet
palvelemaan työläisiä tyydjrttävästi.
Nyt on otettava askel eteenpäin, saa myöskin muutkin kustannuksen-nen
hankkimansa kokeelliset todis­teet.
Näistä esimerkeistä näemme,
että emme todellisuudessa ole mi­tään
uhranneet, vaan saaneet lai­namme
tavaran laadun ja puhtau­den
kautta takaisin.
Eikö työläisten sitten kannattaisi
tehdä osuusliikkeen eteen jotain sel­laista,
jota V(^daan sanoa uhrauk­seksi?
Kannattaa kyllä, sillä_ osi^us-liike
on monella tavalla myöskin
työläisen tuki^ j a turva. Suomesta
täleet työläiset'' ovat monesti ker­toneet
miten suuresta merkitykses­tä
olivat työläisten hoitamat osuus­liikkeet
Suomen luokkasodan aik<i-na
ja jälkeen, jolloin proletaareilla
ei suinkaan ollut mitään apua por­varista.
Täällä voi tilanne iuokka-taistelujen
j a muiden sellaisten t a ­pausten
sattuessa olla aivan sama.
Meidän kannattaa vaikkapa uhrau-tuakin
osuustoimintaliikkeen raken­tamiseksi.
"EHhän osuuskauppa voi ; pysyä
pystyssä kun k e t j u l i i k k e e t . . . " Vuo­sikymmenen
taaksepäin oli osuustoi­minnan
vastustajien mielilauseena,
että osuuskauppa ei voi pysyä pys­tyssä
siksi, että yicsityiskauppias lyö
hinnat alas. Nykyään on.!samojen
vastustajien _ mieliliauseena, , että
osuuskaupan tuho on ketjukaupat.
Todellisuudessa ön asia. kuitenkin
siten, että osuuskaupat ovat kaata­neet
monta yksityiskauppiasta^ mut­ta
tokkohan ketjukaupat ovat Kaa­taneet
yhtään, kunnolla ^ hoidettua-osuuskauppaa;
Jokainenhan käsitäm­me,
että ei yksityiskauppias, eikä
myöskään ketjukauppa saa tavaraa
ilmaiseksi,* vaan. pitää heidän mak­saa
jotenkin saman hihnan kuin
osuuskaupankin. ^Heidän pitää mak-vaan
siihenkin tarvitaan niitä samo­ja
vanhoja dollareita.
Ja entäs sitten osuuskauppa! Josi
sain' muussa asiajsa olemme hajalla,
mielin, mutta Jokainen odottaa osuus­kaupat:?
oikeaa alkamista. Sekin voisi
tapahtua huomenna. Jos olisi riittä­västi
"tekevää" käsillä. Jä ne "teke­vät"
.eivät edes tulisi mistään muusta
asiallisesta tarpeesta varastettua, sillä
syödähän pitää kuitenkin. Järjesty-neesti
syömincin. osuusruokalan Ja
osuusruokakäupan avulla.' antaa vain
tilaisuuden syödä hiukan halvemmalla
Meidän "pabin vibolli-leimman
aarteen minkä luonto on i h -
miselle lahjoittamit.
Ne naiset, jotka ovat jo-riittävästi
selvillä valheentsesta jTmakphftstä; j y r -
kien kaikin keinoin etsimään-laajem­pia
tietoja, jättäen sivmm :Ben-:mikä
on iKjrvazllliselle naismaailmalle
heitä matkivine työläislucftan naisil­lekin
niin tärfceää, <n?at-kuin van­kilasta
karanneet kulkijat; _ He saavat
kulkea yksin, sillä heitä eivät ymmärrä
ne joita vielä tyydjrltää porvarillisen
maailmankatsomuksen luoma ilma­kehä.
Mutta luokkatietolsten naisten Jou­koista
on muodostumassa näitä uuden
maailmankatsmnuksen tien raivaajia.
Heidän, ensikädessä, pitäisi vapauttaa
itsensä kaikesta siitä mikä rajoittaa
itsenäisen ajattelun j a toimintakyvyn
tehitystä. j a etsiä kaikkea sitä mikä
näitä edistää. Tietoisuuden kehittä.
semioe
Laulussa sanotaan, että se on kan­san
tietämättömyys,. Ja edelleen että
se on este edistyksen tiellä. V a i l^
tosiasiana onkin, että vain harvat
meistä naisista ovat jossakin määräs­sä
vapautuneet porvarillisen maail­mankatsomuksen
kahleista, niin p i ­täisi
meidän kaikkien pyrkiä samoin
vapautumaan voidaksemme toimia tie.
toisesti uuden yhteiskunnan luonUs-tehtävissä.
, '
Nainen, kaksinverroin orjuutettuna.,
on tänäpäivänä vielä porvarillisen kas­vatuksen
tulos — hänefssä ilmenee
kaikki se ahdasmielisyys jota kapita­listinen
Järjestelmä niin mielellään
"kansalaisissaan" kehittää. Nykyisen
paljon parempaa ruokaa, siinä kaikki!
Työläinen ei yksilöllisesti pääse rik­kaaksi
millään sellaisella keinoila
Jonka hän rehtinä raatajana saattaisi
hyväksyä. Luokkaansa saattaa työ­läinen
sensijaan voimistuttaa, aineelU-sestikin,
mutta varsinkin järJestöllL
sessä merkityksessä. Rahanpennin-git
liukuvat taskusta matkoihinsa,
vaikka ei ostaisi ainoatakaan Co-Op-tasin
osuutta, mutta vankka Ja moni­puolinen
työläisten osuuskimta Sud-buryssä
tulee joskus vasitaisuudessa
tiukkoina aikoina, vetämään E l m -
streettiä kulkevan työläisen hu)ilet
niielihyvän hymyyn, —r Jalkamies.
Huomioita ja hmmautubsia
Ovatko nämä hyökkäykset, joitten kohteiksi tyoviienlehdet — mei
dättkin lehtemme — ovat joutuneet, vain satunnaisten äitymysten tuottei
ta? kysyy Toveri-lehti 'kerrottuaan metsäufakoksija C. K. Korpelan Va
pauis4ebteä vastaan "Kämppäkirjeen" johdosta korvaus- y.m. vaatimuk-
S H I B nostaniasta kanteesta, ja vastaa: Ei\'ät ole. Yksinkertainen on sei-lahien
työläinen, joka ei näe näissä takana järjestelmällisyyttä. Tosiasia
on, että aikana sellaisena kuin on nykyinen, jolloin pääomavallan poli­tiikka;
sodanvaaru, imperialistinen varustelu, ajaa kapitalisteja kaikini
puoliseen valmisteluun, myodcin työläisten järjestöjen nujertamiaeen,
palvelevat tällaiset hyökkäykset sen etuja. Mutta työväestö myöskin
tämäa ymmärtää ja asettuu laitostensa ympärille niitä puolustamaan.
työväestö saiadaan käsittämään kapitalistiluokan hyökkäysten
taikotukaen ja äsettunaaan vastarintaan, siitä ovat mainioma todistuksi
na^Va{»aus-lehden ja tov. Vaaran puolustustaistelun tähänastiset tulok-
'set: lukraoattoitnat onnistuneet ja suuria työläisjoukkoja valistaneet v^ta-lausekokoukset
ja yli maan kä>'hnissä oleva tarmokas puolustusrahaston
kerap, joka yhä jatkuu. ' ' •
• • •
Metsäurakoitsija Korpelan hyökkäyksen Vapaus-lehteä vastaan kat­soi
puutavaratyoläisten teollisuusliiton edustajakokous hyökkäykseksi
metsä^öläisten järjestäytymistä vastaan ja päätti "kehottaa kaikkia met-sätyöliisiä
tukemaan Vapautta sett taistellessa työnantajia vastaan ja ka­pitalistisen
riistoyhteiskunnan kukistamis^i".
Työyäenlehtien parhaimpia tukemiskeinoja on niitten tilaammen,
multa töinen vielä parempi keino on työväenlehtien tilauttamihen, tilaä-jium
hankkiminen. Vapaus-lehden tilauttajille, asiapiehille, on järjestet-
*y i * P^J^Äillaan kä\-nnissä erikoinen kilpailu, johon toivotaan mahdol­lisimman
suurta osanottoa,— Työläinen, lähde kilparadalle.
j a se on: työläisten tarpeita tyy­dyttävän
ja ajanmukaisen osuus-raupah
ja laajennetun ruokalan
läkkiminen, tyydyttämään työläis­ten
tarpeita. Millä tavalla tämä
asia olisi järjestettävissä? Siitä teh­tiin
selvää 'Vapauden viime,. keski­viikon
numerossa, - joten siihen puo­leen
asiaa ei ole tarvis'kajota.
Osuustoimintaliike on yksi työläis­ten
luokkataistelnliikkeen välttämä­tön
toiinintamuoto, se tosin ei ole
niikään päämäärä, vaap se 'on yksi
keino päämäärän saavuttamiseksi.
Useassa, tapauksessa on työläisillä
Sellainen ajatus, että osuustoiihinfiai^'
liike ei olisi välttämätöntä. ^ " a f l4
loinj ^uuten»\ suhtautuinise}tis& siiMeh
muuttuu eräählai^ksi "uhrauksek-sr',^
tämä ei kuitenkaan ole totuu­den
kanssa yhtäpitätä; mtitta että
tämä tulisi kouraantuntuvammaksi
koetamme ottaa muutamia esimerk­kejä,
\-aikkapa näistä kotoisista liik­keistä.
Kun perustettiin Consumers So­ciety,
poikatalo, kannettiin jäseniksi
ryhtyviltä $1.00 jäsenmafeii, jonka
mukana seurasi tosin $10.00 lainan
antovelvollisuus, alkuvafanist^uja
varten. Nämä lainat ovat kuitenkin
jokaiselle lainaajalle maksettu ta­kaisin,
joka on käynyt lainansa pois
haiSkkimassa. Siis todelliseksi osuus­maksuksi
on jäänyt $1.06l Osuus-
'ruokala on kuitenkin olöibassaolo^
sa j a kaiken lisäksi on vielä saa­tava
mpirätty liikevoitto. Osuus­kaupassa
sensijaan ei liikevoitto ole
tärkein, vään tavaran laatu. Ne ket-j]
j|cauppojen ja, yksityiskauppojen
"suuret alennukset", jolloin jotakin
tavaralajia annetean melkein ilmai-selisi,
ovat tietämättömien ostajien
houkuttelua, jotka toisesta tavara­lajista
maksavat tappion takaisin.
Njrt kun näiden kahden aikaisem­man
osuusliikkeen yhdistämisen
kautta j a avulla on ryhdytty otta­maan
askelta eteenpäin pitää jo­kainen
työläinen tietenkin velvolli­suutenaan
merkitä osuuksia siitä
huolimatta, vaikkapa hänellä biisi­e
n euUsiä. Työläinen ;tutvatessääirr
osuusliikettä turvaa myöskin omaa
itseänsä j a samalla -koko työväen­luokkaa.-.
' - -*"
Kun' Ce-Optasin osuuksien myy­jät
tuleN^at ympärille," hiin älkää vii­vytelkö,
vaan toimÖcaa reippaasti,
mitä nopeammin työläisten Osuus­liike
saadaan kasvamaan sitä van­kempi
turva siitä on työväenluokal­le
tulevaisuudessa. — H . E . •
-Täytynee sitä ensi-maksussa
yrittää".
Keski-Ontapion alueen
naisosastoille
Toverit! Kansainväliseksi työläisten
juhlapäiväksi on omistettu eosimäinex?
päitä toukokuuta. Siinä päivänä.eri
inaiden työläiset pysäyttävät työnsä
tehtaissa j ^ hikipajolssa sekä rieutä.
vät juhlimaan työläisten omaa juhla­päivää.
Tuona päivänä jokainen pie­ninkin
pedkkakunta tahtoo olla mu<
kana ja osallistua .yhteisen juhlan
viettoon. C T. N . Liiton osastoja kc-hoitetaan
ottamaan osaa ja vointinsa
mukaan avustamaan juhlain Järjeste­lyssä.
Jos paikkakunnalla ei ole ole­massa
muuta osastoa .J(&a hommaid
tuon juhlan, niin ön C. T. N . Liiton
osaston koetettava saada järjestettyä
juhlatilaisuus ja on sUtä pyrittävä
saamaan tarkoitustaan vastaava oh­jelmaan
yjn. puolesta.
Keski-Ontarion alueen naissihteerisr
töapuolesta. Lyyli Toivonen.
Järjestelmän olemassaololle tärkeää on
että kansa ei omaa selvää tietoisuutti
yhteiskunnallisista, taloudellisista, voi­pa
sanoa, bioloogisistakaan tosiasioil­ta.
Ja sellaisena on nainen vielä to­dellinen
porvarillisen järjestelmän
kukka.
Millään' ei'tässä nykyisessä Järjestel­mässä
pyritä herättämään naisRssa
tositietoisuuden kaipuuta. Ei asete,
ta hänen eteensä mitään vaikntinta
Joka pakoittaisi hänet etsimään selvi­tystä
ympäristössään, maailmankaik­keudessa
tai hänen omassa olemukses­saan
Umeneviin arvoituksiin. Ei ole
mitään mielenkiintoa oikean arvoste-lukyv3m
kehittämiselle. Ja nainen lau­suu
tuomionsa tapahtumista sen har­haanjohtavan
ja ahtaan käsitteen mu­kaisesti
Johon järjestelmä on hänet
kouluuttanut. .Näin tahtovatkin ka
pitalistisen maailmanvallan ylläpitä­jät
asiain tilan olevan. Sadat por­varilliset
kevytsisältöiset, käsitöitä, ko-titaloutta,
yjn. käsittelevät julkaisut
syöstään markkinoille vain kahdessa
tarkoituksessa: kustantalien ilkastut-tiamiseksi
Ja mahdollisesti heräävän,
puhtaan .tiedonjanon hukuttamiscksi
kansan, ja erittäinkin naisten mielis­tä.
Nekin Jotka eivät tätä kirjavaa
Ja nukuttavaa roskaa lue. ovat saman­laisen,
- vuosisatojen kuluessa juurtu­neen
käsitteen vaikutuksen alaisia.
Hotnepayne, Ont.
Ynodkertomns Hunepaynen naisosas­ton
toiminnasta vuopna. 1928
Homepaynen naisosaston perustava
kokous pidettiin mäalisk. 15 p. y. 1928
Siis osastMnme on vuoden vanha ja
ostanut ensimäiset opettelevat ask-leensa.
Ehkä nämä askeleet on olleet
joskus horjähtelevatkiii niin kuin
ne on vasta kävelemään opettelevalla
Suurin osa naisista on niin tuon por.
värillisen kasvatuksen luoman tyytyväi
syyden kahleissa; että eivät uskalla
ottaa askeltakaan vapautta kohti.
Eräänä tämän porvarillisen kasvatuk­sen
tuloksena on se ilmiö, että nainen
on yleensä ajatiistavolltaan täydelli­sesti
itsenäisyyttä vailla. Hän on sii­nä
uskossa, että on ehdottomasti —
kaikissa tärkeissä ky^miyksissä — pu-i
huttava j a tohnlttava aivan^ samoin
kuin toimii se ympäri^ tai seurapiiri
jossa hän sattuu olemaan. Jos sat­tumalta
j<*in valaiseva ajatus kirkas-taisikhi
näköf^iriä. kätkee hän sen
visusti .rintaiansa. sillä naisella yleen.
sä on kauhu minkään yksUölMseh piir­teen
ilmaisua kohtaan. Voidaan ynf-märtää
m i t e n vaiur^linen tämä suh­tautumistapa
on, kun muistaa, että y h -
teiskimnassa ^löy6?y tuskin yhtään
•kolkkaa jossa vieOä ei olisi nämä pbr-variHigoL
^iiiä^ilnmä&tsömuks^n sa-rHeÄt''
teitimlfcii>t.' ' .
TSiäiäh ; ViähggJD&^h ielämänkatso-muksen'hävittämiseksi
j a Uttden h ^
miseksi on olemassa eräs taikavoima
Se on tieto. VäsymäUÖmästi ätä et­siessä
aukenee naisellekin henkinen
elämä, joka on tuha^isin verrolzji rik­kaampi
ja tyydyttävämpi kuin nykyi-
I
Miitta kunhan osast<Hnme saa rauhas­sa'kasvaa
j a voimistua, niin askeleet
tulevat vakaiksi ja tietää tiensä, jota
liänen on kuljettava.
Osastomme toiminta on ollut aika-
Arvatkaa kuka hlhinkä tällätä-] lailla vilkasta ja jäsenillä o^ ollut
ykak^ vastasi? * Srfis si^buzylainen | hinostusta asiansa eteenpäin viemi-
S a i S o a ^ l • ^ \ on ajafeUut « Ä Ä :|Do-Optasinlosasto^ on^^ii'oUut
pariuunouui j a ha\.
v i n m M m i u u i ' t ä l l ä paikkakunnalla.
Entäs Co-Optas — tg^öläisten
osuustoiminnallinen maitolij^e. A Tä­män
liikkeen osuudet maksavat
$10.00, mutta jos tuottajista täi kir-luttajista
kufca tahansa ryhtyy las^
kemaan mitenkä hänen kymmenen
dpllarinsa kanssa on käynyt, niin
hän ehdottomasti tulee siihen johto­päätökseen,
että hän on jo nyt saa­nut
takaisin enemmän kuin rahansa
edestä. On nimittäin otettava huo­mioon,
että ilman Co-Optasiä, olisi
yksityiset maidonvälittäjät korotta­neet
hintoja huimaavasti, varsinkin
nykyisenä vilkkaampana työaikana.
Tämän lisäksi on oman liikkeemme
o s u u k o Se ei mtsisafin mielessä oUut
kaikkein huonotmpjte-'vastuksia,:sel­laiseen
huonoon Jo^^inBiyk^n. "Olet-toöUaitien
mikääfi ic^ymy^^sm^ kun
tärki^istä lUoUca^aäaka^^on^puhe? K u ­kaan
rehti työläinen, e i mitään muuta
oikeakaan sen asian suhteen ajatte-lekaan,
mutta siinä vain cm vika, että
tulee useinkin ajat^uksi niin kauan,
että itse t^o. nimittäin se ostaminen
xmohtuii.
Kysymys on siis asetettava tuollai­selle
ajattelevalle ostajaUe siinä muo.
dossa, että hän tulee sen j<äidosta h a ­vainneeksi
ettei tiiliä, sementtiä, lau­taa
tai rautanauloij^ voida ostaa lätkä­kö,*..
^ u» ' • .... veteislUä ajatuksflitt. vaan että siihen
najto pnhtam j a rasvapitoism maito tarvitaan maan dollareita. E myös.
coko keski-Ontariossa, sen todistaa kään voida maksaa suuren talon keit-
S u d b u ^ kauppalan terveyshoitb-(tbuunla tai uutta, hohtavanvalko^
Virkailijan antamat lausunnot ja hä-jruokaihikalustoa hyvillä aikomuksina
mahdollisuutta.
Jäseniä on ^bllut osastossamme vuo­den
alussa 10, j a vuoden lopulla tuli
4 1 1 ^ , siis biisi oiUut kaikkiaan 14,
mutta ikävä kyllä, alkoi vuoden lopulla
jäseniä pois jäämään j a n i i n jäi 5
jäsentä pois, 2 jäi paikkak. poisinuu.
ton tähden j a 3 jostain muusta syystä,
joten tälläkertaa jäsenluku on 9.
Kbkouksia on «»idetty kaikkiaan 25
j a niitä bn pidetty joka toinen kes-kivilkka
Osasto (m toimeenpannut
10 juhla- ja.iltamatflalsuutta.
Kokouksissa on alustettu setiraavat
kesfcustehikysymymykset. - Väkijuoma-paheesta
j a sen turmiollisiradesta nuo­risoon,
sotavastaisesta kysymyksestä.
miselle. niin valkealta kuin se näyttää­kin,
on olemassa tilaisuuksia kim vaan
työläisnainen oppii Jättämään sivuun
osan siitä mikä on vähemmän tärkeää.
Sitä mukaa kun tietoisuus lisääntyy,
näkee nainen yhä selvemmin mitkä
ovat näitä "vähemmän täriceitä" asioi,
ta. sellaisia Joita voi sivuuttaa että Jää
voimia sekä aikaa opiskelulle. Se
k r ^ kylläkin lujaa tahtoa, mu^a
kun on päättänyt saavuttaa jonkin
päämäärän, tässä tapauksessa selvem­män
asiain ymmärtämiskyvyn. lujittuu
tahtokin vastaavassa määrässä.
Nainen voi "kodin; valtiaana" vai­kuttaa
lastensa sielim elämään tässä-'
kin suhteessa arvaamattoman paljon.
Eräs tunnettu kirjailija on*^ sanonut,
että paljon vaikeampi on innostaa lap­sia
ja nuorisoa lukemaan Icuin estää
heitä lukemasta huonoja kirjoja. Jos
siis varhain lapsuudessa saä vsun fay-vi&
kirjoja Ja tottuu näitä lukemaan,
kehittyy lapsen maku niin-että. hän
osaa myöhemmin arvostella lukemaan­sa,
j a löytää tyydytyksen vaimirvok-kaista
kirjoista. Silloin ei ole pelkoa
siitä, että lapsen mieli kiintyisi roska,
kirjallisuuteen Jota porvaristo tyrkyt­tää
melUe kaikkialla.
Mutta vain aniharvoin oppivat lap­set
rakastamaan näitä aarteita — k i r '
Joja — elleivät vanhemmat niille an­na
arvoa.
"srhteistoiminnassa tarvitsee jokai­nen
luokkatietolnen mies Ja-nsiinen
näitä kh-joista hankkimiaan tietoja
Lähes/jokaisessa kokouksessa tarvi­taan
päätettävien asioiden yhteydes­sä
ajatuskykyä ja selvää arvostelu­kykyä,
joita ei voi muulla kehittää
kuin lukemisen ja syvällisen ajattelun
kautta. Jatkuva ahkeruuskin puolue-tohninnassa,
jatkuva kokouksissa käyn-tj_^
ilman vakavampaa itseopiskelua,
vievät usein siihen, että tulemme Mi­an
ahdasmielisiksi Ja muodostamme
mielipiteenime sen ryhmän mielipiteen
mukaan jossa toimimme. - Samoin oh
itseopiskelu tärkeää niille jotka toi­mivat
näyttämöillä, urheiluseuroissa
yjn.
Sitten kun kansa, sen naiset ja mie­het,
valloittavat iitseUeen nykyisen
Järjestehnän heiltä riistämän tiedon
aarreaitan, tulevat he vihdoin todella
käsittämään mitä merkitsee tuo lau­se;
"Tieto on valtaa ja yksimielisyys
voimaa." — Aili Hautamäki.
Hearst, Ont.
Naiset täällä ovat toiminnassa,
vaikka niitä onkin vaan vähän. En
yhtään tiedä mikä meidän miesvä­keä
vaivaa, kun ne eivät ole yhtään
iltamaa hommanneet? Mutta ehkä-jä
nekin sitten kerlfiävät johonkin,
kun räppäykset' loppuu.
Naiset taaskin ov^t päättäneet toi­mia
I oikein roimat mjryjäisiltamat
20 päivä huhtik. Käsitöitä on.tehty
jos vaikka minicälaisiä. Soostakin
on. luvannut lähettää käsitöitä mei­dän
entinen tuttavamme; Tulkaapa
sitten huutanman its^lenne - lämpö-
I siä sukkia j a kaikenmoida sieviä kä­sitöitä;
Huudot laiikee aina enim­män
tarjoavalle.—^Valittu. ,
nen merki^^tön olotila.,
Tieto <m kuin versova puu Joka Ras-^
vaeissaan levittää yhä uusia j a uusia
tehtiä ja oksia: TÖieto, vaikka itses­säänkin
kaunis siaavutus, omaa tdsäa
vielä arvokkaamman ominaisuuden.
Täina on kyky arvioida aäoita oOceln
Tieto voi luoda ihanteiita, p y s y ' . ^ p^
varmempia kuin tunne-eiämähfdkaan-saamat
ihannekuvat. Tieto osoittaa
meille paikan jobbh kuulumme maa
ilmankaikk^udessa, j a tehtävät joita
Poirvarminen - maäilmo pyrkii' teke­mään
naisesta raukan. J<dEa 1^ uskalla
Chase River, B. C.
Vieläkin vähän d l l e samalle kom­munistien
kaivajalle, 'joka Jnd. pal­jastaa
itsensä henkisesti '^^hjäiisi,
sairaaksi mieheksi, joka Jiialuaisi jo­tain
' sahoa; jostain, m u t t a ei tiedä
mitä. Kirjoittaa kuitenkin j a -pit­kästi
vahingossa kai i«djastea
oman onttoutensa. Se toista palstaa
pitkä kirjoitus,) j b k a ^ ^ tnöhnoin
julkaistu In^., on hyvä-vastaus itsel­leen,
jo|ka ei kaipaisi sen eheinpaä
huomiota.
Kohta jossa hän mainitsee minua
lahtariksi on vain Jaakko Syrjän j a
kump. ilkeä juoru, joka yim selvem­min
todistaa S. j a kump. luihut ja
halpamaiset juoruamxshaint, johon-i
§ e i ^ «m-i^irl^^ vainfse ''toiminta? kghdistetaan-selsoa
tasa-aryoiseha edes miehenkään
riimälla, miehen; jonka henkinen ke-h
i ^ bn samoin, typertynyt orjajärjes-telmän
painosta. Tieto taas antaa
naiseuädn uiiden uskon j a osoittaa
että hänellä on yhtä tärkeä j a meirki-tykselUnen
tehUlvä j ^ i t e i s e^ taistelus-sa
ktdn miehelä.
Kun^siis ei ote mitään muuta pe­lastuskeinoa
kuin tiedossa j a sen viL
toittamissa toimintamuodoissa, niin
luulisi, että naiset kUvanr jetsisivät t i -
aisuuksia tietoisuuden kartuttamisdle
Mutta että näin .ei asianlaita ole, o-soittaa
että porvarillinen kasvatus on
juurtunut lujenunin kuin ensihäke-juoni,
jäsentöi velvollisuidtsista,mie-Emältä luullsL Väärä järjestelmä pn
het jarruna naisten toimintaan, sodan- 'saavuttanut suurimman voittonsa s i i -
vaaia.
Myöskin' on osast<ÄiÄe tehnyt l a h ­joituksia
haalirahastoon $40,00. nuo-nä,
että se oh kahlinnut kansan
nalsm ja miebm sielun. Se ;on t u ­kahduttanut
tiedonjanon, tuon kal­kin.
Kenelle tahansa, jotka "halua­vat
vain näyttää, todistettavasti hen-kilöllisysrteni
j a hiiden todisipksieni
perusteella olen heti saanut .tbverir
l^i^n kaikkialla missä"^ iienen kul­kenutkin;
Syrjälle e n niitä ole näyt­tänyt:
koska hän e i ole kysyiisrtkään.
Tietääkö S. kaildden'.ystäviensä,
tai onko koskaan edes halunnutkaah
tietäi^ ovatko, punaisia vai valkoisia
j a nutä , mielipidettä kukin heistä
omaa? Kaukana siitä. Täytyy sa­noa,
että olkoon joukko mitä mieli­pidettä
tahansa, i i n a puhuteltavan
mielen mukaan on S:llä ystävyys
kaikille, mutta varjele jos tästä
huomauttaa S die, saa Ind. lukijat l u ­kea
palstamäärin-^kaikenlaista tunldo-tuotetta.
-
J . S. kirjoittaa: /'Hyvä. ,että olet
täällä punainen j a esiinnyt. hyvin­k
i n rohkeastu" , Siis toimihtammd
hänenkin täytyy tunnustaa punai-