Vapaus, February 22, 1923

              lyöväen YBfMtm tikah­tuu
sen itsensä kautta!
Yain järjestyneenä TOI
työväeiiuoklca' vo 11 tä at
Toreina, helmikuun 22 p. Thu, Feb. 22 VnVuosikerfa^yolYl'
Xnglanli luovuttanul Ranekal!^ I?»!»'"
troHeeraamansa rantaliealoefen.
Jariisi. — Ranskan raJiamimBteri
ie Lasteyrie on esittänyt miniateris-,
tölle hj-väksyttäväksi ja 'Parlamentil­le
esitettäväksi 110,000^000 fran­gin
hyväksymistä miehityskustanr
nnksiin tammi- ja helmikuuUa. Täs­tä'
summasta 50,000,000 on tarkoi-,
tettu peittämään armeijan ..ylläpi-;
to, m i i sen kotimaassa ollen \oli-si'
tullut maksamaan 15,000,000
frangia, samalla kun jälellejäa^va
60,OOOjöOO frangia on ipantava yri­tykseen
saksalaisten; rautateitten
liikkedläpitokustannuksiin.
Briltilaitet luovullaneet raatatien.
Cologne. — Maanantaina loovut-tivat
brittiläiset yli kuusi kilomet^
riä rautatiealuetta ranskalaisille^ ja
belgialaisille, täten antaen näiden
haltuun Dusseldorfiin kulkevan kak-soisradan,
joka rataosa on: kulkenut
brittiläisen miehitysalueen lävitse.
Uulia junarilEkoja.v
Dalbausen. — Kolme ranskalaista
sai surmansa ja yli kolmekymmentä
tiedotetaan pahasti loukkaantuneen,
kun viisi yhteen liitettyä veturia
törmäsi ranskalaisen insinööri junan
takapuoleen Weimarin ja Dalhause-
• uin välillä. Rautatien merkinanto-välineet
eivät tehneet telitävaänsä.
tanskalaiset' syyttävät saksalaisten
harjoittaneen sabotaasia. : . v.
Yksi belgialainen sotilas sai.sur-
^InansTja "u3:eita haavottui • kun bel­gialainen
muonitUBJuna törmäsi. toir
seen junaan Crefekdissa, Aixla-
Cljapplen ja Dureniji. välillä. :
Hiehitysviranomaiset uhkaavat,
•että kuolemantuomio tullaan julis­tamaan
niille, jotka löydetään. syy-päikä
näihin onnettomuuksiin. -
Konstantinopoli. Turkkilaisten
nationalistien mielialan kerrotaan
Angorassa olevan voimakkaMti jo-dan
puolella, Ismet Pasha on saa­punut
pääkaupunkiin .ja antaa ra­porttinsa
. k a n s a 1 liskonventionille
Lausannen rauhankonferenssin me­nosta.
Turkin ulkoministeri ja rauhan-lähetystön
puheenjohtaja kenraali
Ismet Pasha, matkusti täältä maa­nantaina
Angoraan, mukanaan Suur
"Britannian nootti, missä Turkkia
vaaditaan allekirjoittamaan liitto­laisten
laatima rauhansopimus, min
ka Ismet Pasha hyljäsi Lausannen
konferenssissa; Vaikkakin Ismet
Pasha oli täältä lähtiessään toivehi-kas
sodan välttämiseen nähden, tie­dotetaan
: Angoran kansalliskonven-tionin
jäsenten olevan sotaisalla
tuulella.
Liittolaisten sotalaivat ovat yhä­kin
ankkurissa Smyrnan satamassa,
turkkilaisten patterien tykistön ol­lessa
tähdätty niitä kohti.
Taiiteluja taktalaiBten poliiaien ja
ranikalaitten totilaitten välillä.;
Essen. — Taisteluja ranskalais­ten
sotilaitten ja saksalaisten polii­sien
välillä tiedotetaan tapahtuneen
useissa kohdin miehitysaluetta vii­me
.päiväin aikana. Näitä tietoja
pidetään merkkinä siitä, että saksa­laiset
ovat aiottaneet sissi|odan.
(Mieliala kautta miehitetyn alu-
«en on molemmin puolin suuresti
kiihdyksissä ja vakavia otteluita
odotetaan. : ': ,
Huhuja lalaUista sovitteluista.
Pariisi. — Vahvistavia tietoja sa­laisten
sovittelujen käynnissä ole­misesta
on saaipunut monelta taholr
ta. Saksan täkäläset lähetysvirano-niaiset
ovat viittailleet,' etta Sak­san
hallitus olisi nyttaipuvainen
«ovittflnihin.
Brusselista saapunut tiedonanto
iertöo Belgian pääministerin Theu-
'Hisin olevan matkalla Pariisiin,^ esit­tääkseen
PoincareUe, että Belgia
kannattaa sovinnon tekemistä s i l -
Ja ehdolla ,että liittolaiset yhteisesti-
»eneyät takuuseen siitä, että Sak-f*
Snulee suorittamaan sille määrä­tyt
eotakorvaukseet
Lontoolaiset sanomalehdet tiedot-
«jat täällä oleville kiijeenvaihta-
J'"een että Englanti on täynnään
«usta sovitteluista, ja kehotta-
T^t bneenvaihtajiaan pitämään ase4
^ tarkasti silmällä. - .
Englannin hallituksen kerrotaan
J^^nnurtelleen Belgian hallituksel-lf,
«S ^ .taipuisi painostamaan
sovittelujen alkamiseen.
'^'»o.tyoläi.Un lakko hoolettaa
I Poincareta. '
Ranska
nttaa suuresti Poirfcareta:
Ismet Pasha selostaa ranhankonfe-reassia
kaqsalUskonTentionille.
Englannin työväenpuo-luelaiset
vetoovat
Hardingiin
''^»'ostyöläisten lakko
J s t e n lakon johdosta uh-
^^Z^ " te°"i«««selämän hai- S??'.''"^ Buhrista-ei ole kiatäl,^*'"^ paljon saatu
^ Banakan teollisuudelle.
."'•'ionhd.iko Yhdy„dlat välillä,
jabi?
i j ^ « t Behttavät, etta välittely-
«^na w harkinnan
laisesii V. "'"^^onissa, samanmu^
'altioahtlS^^^y^^en kanssa, kun
kaDe ?\ lähettänyt Bans-kehoHtaen
sitä lahet-
Lontoo.—- 89 sadasta neljästä­kymmenestä
kahdeksasta työväen-
I)uo1ueen edustajasta lähetti maa­nantaina
kaapelisanoman president­ti
Hardingille, kehoittaen Yhdysval­toja
yhteistoiminnalla Englannin
kanssa «pelastamaan Europan».
Philip Snovvden, huomatuin henki-loi^
vetoomuksen allekirjoittajista, se
Iitti vetoomusta, että heidän tarkoi­tuksenaan
on saada presidentti kut­sumaan
koolle mailman konferens­si,
ei Kansojen Liiton, sovittamaan
Ranskan ja Saksan välisiä ristirii­toja.
Kun tähän huomautettiin, että
mitä j OS Ranska tulisi ' kieltäyty­mään
tällaisen tribunaalin päätök­siä
noudattamasta, tuumi Snovrden,
että siinäkin tapauksessa, että se
sen tekee, olisi mailman konferens­sin'
moraalisella mielipiteellä suuri
vaikutus.
Näin siis häärivät snov^denilaiset
työväen johtajat Hardingilaisten ar-monkerjäläisinä,
odottaen että nä­mä
vielä pelastaisivat kapitalistisen
Europan. Mutta kun työväen jou­kot
aikoisivat jotain tehdä, ottaak­seen
tämän • rikollisen järjestelmän
viimeiselle tilille, sitä rientävät nä­mä
oppurtunistiset herrat kaikin
voimin, vastustamaan.
• —-o • •
Kullan näpistelijä van­gittu
)Vancouverissa
' V a n c o u v e r . — John Kankus (oli­siko
tämä Kangas?) niminen mies,
Timminsista, Ont. vangittiin täällä
syytettynä kullan varastamisesta
Timminsiu kaivoksesta. Salapoliisi
J . Allen läksi: täältä kulettamaan
vankiaan Timminsiin, jossa hän jou­tuu
tuomioistuimen eteen.
^tämäan edustajansa neuvottelemaan
Banskan velkojen maksusta Yhdys­valloille.
Ranskalaiset perineet sakon.
Dusseldorf. ~ Sen johdosta, että
jGelsenkirchen kaupunki kieltäytyi
kuorittamasta' 100,000,000 markan
sakkoa, jonka ranskalaiset virano­maiset
sille^ tuomitsivat sen johdos-ta^
että kaksi ranskalaista upseeria
ammuttiin kuoliaaksi eikä murhaa­jia
• saatu kiinni, takavarikoivat
ranskalaiset sotilaat kaupungin ra­hastonhoitajan
kassan ja rautatie­asemalla
olevat rahavarat, jotka ter
kivat yhteensä 110,000,000 marK-kaa.
Trierissa ranskalaiset niini­kään
ovat takavarikoineet 250,000,-
000 markkaa.
Saksalainen nainen tuonutta sak«
koon. .
iBerliini. —• Ranskalainen sotaoi­keus
on tuominnut rouva Beltzerin
Duerenissa, yhdeksi kuukaudeksi
vankilaan ja 50,000 markan sak­koon
sen johdosta, että hän kieltäy­tyi
antamasta majaa ranskalaiselle
ttpseerflle.
Rheims. ~ Kuusitoista ihmistä
sai surmansa ja 88 loukkaantui Pa­riisi-
Nancy expressijunan törmätes­sä
yhteen täällä tavarajunan kans­sa
maanantaita vasten yöllä;
New Brunswickin vara­kuvernööri
eronnut
,Ottawa, — New Brunsvrickin va­rakuvernööri
: William Pugsley on
eronnut virastaan, ryhtyäkseen har­joittamaan
lakimiehen ammattiaan.
Hänen seuraajakseen uskotaan n i ­mitettävän
W. F . fCodd.
Eronnut varakuvernööri oli a i ­kaisemmin
m.m. lyhyen aikaa New
Brunswickin pääministerinä.
, , -o-'. . - -
Uoyd George teonutsee
Ririn nseiiityksen
Pääministeri Bonar Law
vastaaksen antamista.
kiertää
Lontoo. — Entinen pääministe­ri
Lloyd George maanantaina parla­mentissa
pitämässään puheessaan sa­noi
Ranskan toimenpiteitten Ruh-rispa
olevan samanlaisten rikosten
uusimista, mihin Saksa teki itsensä
syypääksi 1914. Hän painosta, että
Yhdysvaltain on vältljämättömäsrtä
otettava' osaa nykyisen aseman rat­kaisuun.
,
<0n välttämätöntä, että Yhdys­vallat
auttavat sotakorvauskyaymyk-sen
ratkai8ussa.> •
Hallituksen «n lähestyttävä Y h ­dysvaltoja
ja sen jälkeen yhdessä
sen -'^kanss»'Ranskaa."-'••Hän--ei' sai
nonut voivansa uskoa, että Ranska
kieltäytyisi Englannin ja Yhdysval­tain
välityksestä sovitteluissa.
Liberaaliedustaja Herbert Fishe-rin
tiedustaessa hallitukselta onko
se tehnyt Ranskalle myönnytyksiä
Britannian miheitysalueen kautta-kulkuoikeuden
luovuttamiseksi Rans­kalle,
vastasi pääministeri Law, et­tä
hallitus teki äskettäin Lontoossa
pidetyissä neuvotteluissa ^ Ranskal­le
joitakin esityksiä (siis vaihto­kauppaa),
mutta ettei hän halua täl­lä
kertaa asiaa lähemmin selittää.
, • o—.—
Sydnep terästyöiäiset
laiMt töihin
Yhtiö luvannut ottaa ejotetun työ­läisen
asian tutkittavakseen.
Sydney. — Sydneyn terästehtaan
3,700 työläistä palasi takaisin töi
hin maanantai aamuna klo 7. Yh­tiön
ja terästyöläisten Union edusta­jain
sopimuksen mukaisesti komppa­nia
suostui ottamaan tutkittavak­seen,
erotetun työläisen Sid iMac-
Neilin erottamisen, josta lakko ai­heutui.-
Paolalaiset eotajoi&ot Hyökänneet
liettualaisten Umppnun.
^UD aJbiuHista
Ammattijärjestön kes)cu «neuvoslo
julistaa taiateloapalUain poljen­taa
vastaan.
Timmins kasvamassa
kauppalasta kau­pungiksi
Timmins, — Tämän kaupunpn
asukkaat ovat halukkaita laillistut-tamaan
kauppalan kaupungiksi ensi
mahdollisessa tilaisuudessa. Yleen­sä
ollaan sitämieltä, että seuraava
sensus osottaa väkiluvun nousevan
yli 10,000, siihen sisältyen Moneta
ja Mattagami.
Hollinger jatkaa valmisteluja 1,-
000 kaivostyöläisen lisäämiseksi töi­hin,
joten tämän toimenpiteen to­teuttamisen
uskotaan lisäävän kau­pungin
väkilukua 3,tf00. Mdntyre-
Porcupine kaivos niinikään kasvaa,
samalla kun useita kaivoksia^ on
vielä kokeiluasteella, mutta aikaa
voittaen niistäkin voinee kasvaa
suurempia tuotantolaitoksia. Kaik­ki
mahdollisuudet huomioonottaen
otaksutaan 'Timminsin hyvin lähi­tulevaisuudessa
kasvavan 15,000
asukasta käsittäväksi kaupungiksi^.
Asuntopula on suuri, joten ensi
kesänä on rakennettava suuret mää­rät
taloja. Vuokrat ovat tavatto­man
korkeat Hollinger komppania
suunnittelee suuremman määrän t a -
Ujen rakentamista tydläisilieen en­si
kesän ajalla.
Pariisi; — Tänne diplomaattisia
kanaaleja myöten saapuneet tauti­set
kertovat vihollisuuksien pjDhker
amisesta puolalaisten ja liettuslais-teh
välillä lähellä Oranya, Grqdno-
Vilnan pääradan varrella.
Taisteluissa on 25 kaatunut j f «a-toja
haävottunut. Taistelu jatkuu
edelleen, kertoo tiedonanto.
iRovnasta saapunut tiedogaanto
kertoo Liettuan hallituksen lähetCa-keen
nootin Kansain Liitolle, Ivaa-tien
' sitä kutsumaan neuvostonsa
heti koolle ja ryhtymään sodan eh-käisytoimenipiteisiin.
Kansain < Liiton sihteeristössä i l ­moitetaan
pitkän matkan telefoo­nilla,
että sihteerivirasto oli suljet­tuna
lauantaina, sen työläisei; ol­len
lauantai-lomallä, joten virasto
ei ole voinut;:vastaanottaa mitään
tiedotuksia ennen kuin maanmitai-na.
• l
iLiettuan lähetystö Pariisissa i l ­moittaa
saaneensav merkkikielellä
tiedonannon, jossa Hmoitetaan.; voi­makkaiden
puolalaisten sotaväen
osastojen, käsittäen jalkaväkeä^ rat­suväkeä,
' tykkiväkeä, kuularu&kuo-sastoja,
panssaroituja autoja Ja i l ­malaivoja,
edenneen, miehittäen
rautatielinjan j a hyökänneen '.liet­tualaisten
rajavartioitten kimppuun
-ilman ennakkoilmoitusta. Y
Liettualaiset sotajoukot vastasi-vat'tuleen,
suojellakseen peräänty­mistään,
mutta puolalaiset updisH-vat
pommituksensa, aiheuttaen \mies-hukkaa
pakeneville liettuaföisille;
Siviiliväki riensi liettualaisen var-tioväen
avuksi, yrittäen pysäyttää
puolalaisten - etenemisen, kunnes
väestö ehtii paeta, peläten hyök­kääjäin
hävitystä.
Taistelut, yhä /atkuvat.
Viime tiedot kertovat taistelun
yhä olevan käynnissä. . Puolaisten
eteneminen ensi päivänä pysähtyi
nähtävästi vain aamun koittoon
saakka, jolloin he alkavat käyttää
kuularuiskuja ja panssariautojaan.
Täkäläinen Puolan lähetystö kiel
täytyi antamasta minkäänlaista: se­litystä
onko hän saanut tietoja tais­telun
alkamisesta.
Quai d'Orsay (Ranskan ulkoviras-to)
kieltäytyy niinikään lausumas­ta
toistaiseksi mitään, odottaen l i ­sää
tietoja. '< • •-.
Täällä ollaan .sitämieltä, että' sen
johdosta, kuh Kansain Liitto luovut­ti
äskettäin Memelin Liettualle, puö
lalaiset. aikovat nyt vallata koko
Grodno-Vilna-Dvinskyn radan, ai-fia
Latvian rajalle saakka, katkais­takseen
siten Liettuan suoranaises­ta
yhteydestä Neuvo3to-'Venäjän
kanssa ja samalla katkaistakseen
Neuvosto4Venäjän ja -Itä-iPreussin
yhteyden.
Kun asema koskee läheisesti
myöskin Neuvosto-Venäjää, on mie­lenkiintoista
nähdä, voiko neuvos­tovalta
pysyä tähän sotaan nähden
puolueettomana.
o—
Soon terästehdas pantu
käyntiin
Sault Ste Marie. — Maanantaina
alkoi Algoraa Steel Corporationin
täkäläinen tehdas käymään kahdel­la
vuorolla, ryhtyäkseen" täyttä­mään
Canadian National rautatiel­tä
saamaansa suurempaa ratkisko-tilausta,
ilmoitetaan yhtiön taholta.
Enemmistö vanhoista miehistä
otetaan takaisin, paitsi niitä muu-,
tamia, .jotka ovat muuttaneet muil­le
paikkakunnille eivätkä enään pa­laa.
Kaikkiaan 1,000 miestä lisää
on' otettu töihin.
Lontoo. —• AmmattiJBrjestön kes-kusneuvosto,
käsitellen työnantajain
.hyökkäystä palkkain, polkemiseksi,
«tarkoitulcselia polkea työläisten
elintaso palkkain polkemisella ^ ja
työajan pitentämisellä,» lausuu, et-
,t€i järjestynyt työväki halua' eh-
%iäistä kaupan virkoamista, mutta
ei myöskään tule hyväksymään elin­ehtojensa
polkemista vain siksi, et­tä
kauppasuhteet virkistyisivät.
Hyökkäys työväen elinstandarttia
Vastaan tulee kehittämään vakavia
jtyöväen levottomuuksia ja kapinoi­ta,
ja kaupan virkoaminen ilmai^
teollista rauhaa tin mahdottomuus.
Teollinen rauha taas on' kaukana,
jos järjestyneen työväen työajan
pitentämistä: aijotaan.
Keskusneuvosto vakuuttaa, että
se tulee käyttämään kaiken vaiku­tusvaltansa
työväen yhdistyneen jä
päättävän vastustuksen nostattami­seksi
sitä vastaan kohdistettavien
hyökkäyksien torjumiseksi.
Bolsheviki-laula j a
Shaljapin Toron­toon
Toronto. —^ Mailmankuulu venä­läinen
laulaja Feodor 'Shaljapin tu­lee
antamaan konsertin Torontos­sa
maanantaina, maalisk. 19 p. Tä­mä
konsertti tulee olemaan merkki­tapaus
Toronton musikaalisessa his­toriassa,
sillä Shaljapin on nykyi­sin;
mailman suurin laulaja. Metro­politan
Operassa New Yorkissa on
Shaljapin, pidetty suurimpana täh­tenä
ja maksettu enempi illasta
kuin kenellekään muulle.
Erikoista kuuluisuutta - voitti hän
esiintyessä jouluk. 9 p., 1921,. Met­ropolitan
.Operassa «Boris Godou-now>,
osassa. Shaljapin on nimit­täin
ei ainoastaan laulaja, vaaii
myöskin mestari näyttelijä.
Farmarit arvostelevat
Manitoban hallitusta
Winnipeg. — Lainlaatijakunnan
istunnossa tehtiin vastustuspuolu-eitten
taholta lukuisia syytöksiä
farmarlhallitusta vastaan, sen joh­dosta,
että se on pettänyt valitsi­jansa
ja ylenantanut sen ohjelman­sa,
jolla se tuli valittua viime vaa­leissa.
Hyökkäye tftpahtui työväen edus­taja
F. J . . Dixonin esittämän lakie
sityksen yhteydessä, missä parla­menttia
vaaditaan säätämään laki,
jossa maaomalsuukslon omistajia
vaaditaan ilmoittamaan hallitukselle
joutilaina olevien ' maitten myynti-^
arvo, tämä i)llen sitten myöskin
niitten verotuisvarvo, joten täten
ehkäistäisiin ainakin jossain määrin
keinottelijoita pitämästä suuria maa­omaisuuksia
joutilaina hallussaan,
keinottelua- varten.
Tämän lakiesityksen väitetään ol­leen
aivan sananmukaisesti farmari-puolueen
ohjelmassa, nyt kuiten­kin
Jtarmariballitus vastustaen sitä.
.———o
Pääministeri Tasche-reau
voitti 604
aanella
28.000 Mons atiieen kaivostyolälvUl
tehnyl l a k o n , ; ' •
Brusseli. - r / 2 6 , 0 0 0 bdgialaiBtäö
kaivostyöläistä -Mons aljieellfe\oti1ilti
tynyt lakkoon parpmpijn-Vdj^kojjn
puolesta, ,
Liberaalijohifjifi liniias-sa
väärennykisestä'
Lontoo.; —- North Paddingtonin
riippumattomilla liberaaleilla pn
jonkun verran selittämistä mitenkä
he hyväksyivät viime vaolcissa sel-laiaen
miehen : kuin Edward Jen^
ningsin ehdokkaakseen, joka on nyt
joutunut palvelemaan neljä vuot­ta
vankilassa väärennettyjen pank-kiosotustcn
kirjoittamisesta.
Vaatii Cunon hallitusta toimenpitei­siin.'
- •
Beriiini. — Hugo Stinncsin bor-liniläinen
sanomalehti Deutsche A l -
legemeine Zeitung vaatii hallitusta
uudelleen kiinnittämään huomiotaan
Läheisen Wän kysymykseen ja lä­hettämään
protestin Turkille nii­den
yritysten johdosta mitä tehtiin
Saksan kaupan sulkemisesta Tur­kissa
ja Vähässä Aasiassa.
<Ellci hallitus ryhdy toimenpitei­siin
täs^äsuhtcessat, lausuu lehti,
«täytyy yleisön otaksua", ettei se
välitä mitään Saksan eduista Vä­hässä
Aasiassa.»
Tlimä kritisismi on kuvaava sii­tä,
miten Stinnes hyökkää Cunon
hallitusta vastaan jokaisessa sopi­vassa
tilaisuudessa.'-
'Hr.:
Ji^i^Mto^^^^tk.^viif!^ valUopaivllla.
Canada liian vähälukui­nen
kansakunnaksi
Winnipeg. — Yhdysvallat tule­vat
liittämään Canadan itseensä el­lei
Canada seuraavien lähivuosien
ajalla suunnattomasti lisää väkilu­kuaan
tuottamalla siirtolaisia ulko­mailta,
lausui täällä antamassaan
haastattelussa Aime Geoffrion, ent.
Quebecin lakimiesliiton presidentti.
Mr. Geoffrion on täällä ottamassa
osaa hallituksen äsken, nimittämään
sj^äjärvien rahtikomissionin istun­toihin.
Hän .lanoi nyt lännelle tul­lessaan
tulleensa vakuutetuksi niis­tä
ajatuksista mitä hänellä Qn jo
aikaisemmin ollut länteen nähden,
«Äie tarvitsemme kolme tai jopa
neljänkertaisesti sen väkiluvun mi
kä meillä nykyisin on» voidaksemme
kutsua itseämme kansakunnaksi. Tä­mä
väkiluku on lisättävä valikoidun
siirtolaisuuden' kautta, Ei ole hyö'
dyllistä tuottaa suurta määrää am-mattityöläisiä,
sen sijaan m« tar
vitsemme kokeneita maanviljelijöi­t
ä ' : " ' .
«Hallituksen on i^yhdyttävä joh­donmukaiseen
siirtolaisuuspropagan
dan harjoittamiseen.»
Mies p a l e l t u n u t
kuoliaaksi
Winnipeg. — Toinenkin kuoleman­tapaus
tiedotetaan johtuneen viime
tiistaina raivonneen myrskyn joh­dosta.
iTänne on nimittäin saapu­nut
tieto, että Henry Mennier nimi-nin
mies löydettiin kuolleena lähellä
Bathwell,^ Man., hänen paleltunut
ruumiinsa makasi lumikinoksessa he­vosensa
vieressä. Mennier oli $5
vuoden ikäinen.
Quebec. — Lopulliset vaalien tu
lokset osottavat Quebecin pääminis­terin,
liberaalipuolueen johtajan,
voittaneen Montmorcnsy vaalipiiris­sä
huomatun poliittisen vastusta­jan
Armand Lavergnen 604 äänen
enemmistöllä. . Taschereau saaden
1,508 ja Lavergne 994 ääntä.
Armand Lavergne on ranskalais-canadplainen
tunnettu lakimies.
" ' '8——— ,
Uusi raha käytäntöön
Euhrissa
änisseli. —Ranskan j a Belgian
asiantuntijat ovat suunnitelleet uu­den
rahan muodon Ruhrin alueelle.
Suunnitelma esitetään Ranskan ja
Belgian pää- j a rahaministereille
tällä viikolla. J a jos se tulee hy-väksytykfl,
tulevat Ranskan ja Bel­l
a n valtiopankit painattamaan nä­mä
rahat,
Huonekalutyöläiset
lakossa Hanove-rlssa
Hanover, -— Nelöä paikallista
huonekalutehdasta on seisauksissa
300 työläisen liittyessä lakkoon lau­antaina.
Työläiset julistivat la­kon
protestiksi uuden tieteellisen
työnopetusjärjestelmän käytäntöön-ottamisesta.
Lakossa olevat teh­taat
ovat: Peppler Bros. L t d . ;
Knechtels huonekalutehdas, pulpet-titehdas
j a keittlökalustotehdas.
Työväen uniiotten kokous pidet­tiin
lauantaina, jossa päätettiin hy­väksyä
soyittelutarjoiis yhtiöitten
taholta j a valittiin uniota edustava
komitea neuvottelujen alkamiseksi.
Nähtävästi ovat molemmat puo­let
taipuvaisia sovittelnihln.
Lakko alkoi pysäyskellö-järjestel-män
käytäntöön ottamisesta; Tä­mä
kello nimittäin merkitsee heti
minkä ajan työläinen hukkaa aikaa.
Ssksan<;mltiopäiväin istunnossa,
jokft '«i^^l^^aliisttasaan» mois^
tutti»eH5Hiän;i3ftjfttoji^ l & M j a Jorä-ha.'
mni^ CunÄ)ttu!'piPal^^^ yh­teisen
rintaman Klht{»hhnoinen vaB*
tustajo j a . porvärilUaeä.iV.kd{^
sett jiimaltfijä, - • eosialidSAlokroattl
Muller j puolueensa' .puolesta ^fldl69^ >
että se oli valmift^Jt^ikemaafir-.iäalti'
tiista sen kai^^ssa^, ^ojv&^%f^^
«ranskalaisia vä£lvallant6imla">a»*'
taan» lausui' komtnunlstlsen.' r;yh?
mfin puolesta toveri jPröllch seuraa­vaa:
Ranskalaisen Impcrialismfn. suo­rittama
Ruhrin alueen' miehitys-osoittaa,
että Versaillesin rauhanso­pimus
on vain välikappale^ imperia­listisen
sodan jatkamiseksi. Olem­me
Versaillesin sopimusta vastaan,
koska se synnyttää uusia imperia­listisia
yhteentörmäyksiä, koska se
ci merkitse uudelleen rakentamista
vaan talouselämän hävittämistä ja
työväenluokan orjuuttamista Ja ros<
voamisto. Mistä ottaa Saksan por­varisto
oikeuden protesteeratak-seon?
Se on itse suunnitellut väki*
valtaisia valtauksia Ranskassa ; ja
Belgiassa. .Mitä ranskalaisten toi­mesta
nyt tapahtuu, oli sodan ai­kana
saksalaisten suurkapitalistien
päämääränä. Saksan porvaristolli
on Brest Lltovskin väkivaltarauha
omallatunnollaan. Se on myös a l ­lekirjoittanut
Versaillesin rauhan
sillä cdclletyksellä, että sö jättäisi
tien vapaaksi tuhoamissodallo Ve­näjää
vastaan.
Porvariston kiihkokansallinen hä­linä
ci voi hämätä sitäi että rans-
•kalainen politiikka hipoo Stinnekscn
j a kumppanien toivolta. Herra
Stlnnea ci ole ainoastaan vaatinut
Ruhrin miehittämistä, häti on jopa
koettanut pakottamalla'/saada sel­laisen
aikaan. Hän on^ varsin lä*
heisissä suhteissa ranskalaiseen ras*
kaaseen teollisuujeen.;
Proletariaatin on arvostettava por
Variston suuttumuksen hälinää näi­den
tosiusiain valossa. Työtäteke­välle
kansalle sanotaan jälleen: vaa­ran
hetkellä on kaikkien seisottava
veljellisesti yhdessä, oltava valmiit
kaikkiin uhrauksiin* Muttavmiss^.
ovat kiivastuneen p o r y a r t o . jl^»
iraukset? Herrat hiiliparoonlt k^yl'
tävät hyväkseen «kans^l^ta 9l>rW>^
korottaakSeen hiilenhinnan .pro^
sentillä. . H e tulcvkt f a n s t e s t e n ;
pistimien sttojas»»' •edelleen- pidna-
' maan alas palkkoja ' ja pidifintimään
työaikaa. Olemme "sodassa ja täl­löin
kuuluu työväenluokalle Karl
Liebkncchtin sanat: •>
Luokkataistelu sotaa vastaani •
Ei linnanrauhaa vään kansalais­sota!
Tunnemme t8'Jä hetkellä itsem­me-
yhdeksi tanskalaisten veljien
kanssa (hyi-huutoja kansallismielis­ten
taholta), jotka ovat nousseet
taisteluun Poincareta';' vastaan ja
keholttavat äakääläislk^^ölatMä' s k '
raamaan iBlm&tkkii/'''ili(f dsetäih-"
me vararikkoisiä - hyvit/siMflitiikkaa'
vastaan työväenluokan ^ik<>Bkiiiäjsen'
proletaariseti uudelleen rakentami­sen.
Ensi askel siihen'on taistelit
omaa porvaristoa vastaan,
SosialideiHOlciraiiäiiä öH jälleed
vuoden 19J4 poKtilltkfl, He ovat
tosiasiallisessa yhteisrintanläSsä pör- :
Variston' kanssa. Olemme vaatimal­la
vaatineet sosialidemokratiaa mei­dän
kanssamme yhdessä täyttämään
proletaarisen velvollisuuden mutta
olemme saaneet hylkäyksen hypin-kengässä'.
Nyt on otettava var-;
teen' Liebknechtin sanat: Ulkopuo­lisen
hyökkäyksen hetkellä ripeästi
hyökättävä oman maan porvaristoa
vastaan. Ei kansallista yhteisrin­tamaa
vaan proletariaatin yhteinen
rintamat Cunon hallitus kumoonl
Proletariaatin nimittäminen kan-'
sana ja kansan pelastus vallassaole-'
van proletariaatin k a u t t a l - r -
Frölichin puheen jälkeen evättiin
Ledebourilta puheoikeus kommoniS'
tien ja sosialldeihokraattien protes*
teista huolimatta.