1925-07-04-02 |
Previous | 2 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mm f.ift.'";- m- i l " s ; M i An] 1 i l i i j I f i I "r < i LaeaRtaliia, keEJk 4 p. — Sat, Iiifer 4tM> li25 D. Manuilskin makaan. K&ptUUsmia »akauttatainen ja tyy-jsempi aika politiikasta. PeruskysTmys, jonka ympärille poliittiset keskustelut kiertyivät, koski kapitalismin vakauttamista. Sitä eivät olleet Kominternin osastot valmistaneet — liian vähän pannaan vielä huomiota taloudellisille kysymyksille, vaan yritetään ratkaista luokkataistelun mutkikkaita kysymyksiä pelkän poliittisen harkinnan perusteella. Monille johtui päpoman vakauttamiskysymyksen tutkiminen valtiollisen tyyntymis-ilmiön johdosta lännessä. Kapitalismin vakauttaminen kylläkin ilmenee hiljaisempana aikana politiikassa, mutta viimemainittu ei ratkaise taloudellisen vakauttamisen pysyväisyyttä. Tshekkiläisten toverien logiikasta esim. seuraisi, että kun ei Saksassa ole vallankumouksellista tilannetta niinkuin 1923, on luovuttava "vallankumouksellisesta romantikasta" ja tunnustettava "yli-imperialismin" ilmiö. Tämä ei ole oikein. Kapitalismin luhistuminen voi tapahtua hitaasti ja voi siinä i l metä konjunktuurin kohoamisia ja yallankumouksellisten tapausten viipymistä ja voivat luokkavastakohdat kärjistyä hieman ennen tai hieman jälkeen taloudellisen pulan, riippuen monista muista seikoista. Kaiualaicsota ja luokkataistelu. Taistelu ei nykyisin ilmene kansalaissodan kärjistyneessä muodossa, kuten 1917 Venäjällä ja 1918—-19 Saksassa. Sitä ei ole varsinkaan viimem. maassa, joka vielä äskettäin oli Länsi-Europan vallankumousliikkeen keskus. Mutta olisi virhe, joa tämä yleistettäisiin ja siirrettäisiin ilman muuta muihin maihin, jos kat-aottaisiin alkaneen samanlaisen ajan kuin Europassa alkoi 1848 :n tai Pariisin Kommuunin jälkeen. Näissä yrityksissä tehdä Saksa kansainvälisen tilanteen arvion lähtökohdaksi ilmenee vallankumouksellisen kehityksemme "europalainen" rajallisuus. On muistettava siirtomaa-liikkeet, joilla imperialistisena aikana on ensiluokkainen merkitys. Väittelyssään Saksan spartakuslais-ten;. varsinkin Rosa Luxemburgin kanssa, Lenin vielä 1916- edellytti mahdolliseksi itse Europassakin kan-fiaUisia sotia. Viitaten siirtomaihin J a puolsiirtomaihin (Kiina, Turkki, Persia) hän.kirjotti; "Tällaiset so- •dat ovat sekä edistyksellisiä että vallankumouksellisia, vaikka niiden menestystä, varten on tarpeen joko sorrettujen maiden asukkaiden valtavan joukon yhtyneet ponnistukset tai erikoisen (edullinen kansainvälisen tilanteen ehtojen yhtymä, taikka sz^manaikainen proletariaatin ku-mousnpusu poryaristoii vastaan jossain suurvallassa." Tällainen kapina, siirtomaasota ja uusi imperialistinen sota olivat Le-ninillä mielessä mailmanVallanku-mouksen tulevia vaiheita arvioidessa. Sen lisäksi on pidettävä mielessä kaikkia niitä ristiriitoja, joita i l menee kaikilla mailman kulmilla. Niinj)ä oli mailniansota 1914—18, johon sotkeutui eri valtioiden kaikenlaisia ristiriitoja, pohjaltaan Englannin ja Saksan taistelua taloudellisesta ylivallasta, kuten Englannin ja Amerikan ristiriita on kehittymässä . mailmankysymykseksi, jonka liepeillä kieppuu niiden "pieniä" seuralaisia. Suurbritannian jmperium siirto- ja valtiomaineeft» taistelu mailmanmarkkinoista sekä meri- ja rautateistä —• siinä se valtiollisen vakiintumisen idylli, jo*nka avaa Europan "taloudellinen vakauttaminen". , i Näissä- ristiriidoissa on Saksalla tärkeä paikka — valmistajana, tiedustelijana ja jouduttajana, Keski- Europan kolonisoimisen esineenä, jossa Amerikan, Englannin ja Ranskan ristiriidat törmäävät yhteen. AmeHka tarvitsee Saksaij "normaaliksi" tekemistä saadakseen takeet tappioita vastaan, kun sijottaa vapaita pääomiaan '(Dawes-suunnitel-saa). Ranska tahtoo "terveenä" pysyäkseen nylkeä kaksi nahkaa Saksan nälkäisiltä työläisiltä. Täyttääkseen Davres-ehdot täytyy Saksan halvoilla tavaroilla tunkea Englannin teollisuus sivuun. Englannin pääoman edut ovat siten i l meisessä ristiriidassa ranskalaisten imperialistien vaatimusten kanssa. Dawesin suunnitelma on toivoton yritys sovittaa mailman politiikan ristiriitaisia pjrrkimyksiä, jotka tuntuvat kaikkialla, missä vaan suurvallat tunkeutuvat toistensa vaikutusalueille. ' Näin ollen ei voi sanoa, että työväen tappio olisi pitkäaikainen ja että olisi tultu "yli-imperiaUsmin" aikaan, jolloin' työväen on nöyrästi alistuttava voittoisan imperialismin ehtoihin. Poliittisesta arviosta ei voi jättää pois "henkeä", työväen luokkataistelua. Bolshevismilla ei ole mitään tekemistä historiallisen fatalismin (kohtalouskon) kanssa. Vuodet 1907 ja 1925. Usein ver- } rataan länsi-Europan nykyistä ti- ' lannetta siihen, joka vallitsi Venäjällä v:n 1007 jälkeen. Vertauk- : sella on perää, mutta vain eräissä suhteissa, V:n 1907 jälkeen Venäjällä, Stolypinin aikana, oli vallankumouksellisen näköalan pohjana vanhan järjestelmän kykenemättömyys ratkaista maakysymystä, joka oli vallankumousliikkeen ytimenä. Nyt on Europassa kapitalististen ristiriitojen keskuskena Dawes- I suunnitelma, jolla on samanlainen ; merkitys Europan vallankumoukses-j sa • kuin talonpoikalskysymyksellä oli (Venäjllä 1905 jälkeen. Tämä an-j taa 1925 :n tilanteelle kansainvälisen i luonteen. Siitä riippuu sekä Saksan että kansainvälisen vallankumouksellisen liikkeen kohtalo. Dawes-kysymys ei ole Saksan sisäinen kysymys. Se tappio, jonka Keskl-Eu-ropassa kärsimme 1923, toi mukanaan raskaampia kansainvälisiä seurauksia kuin 1905 epäonnistuminen Venäjällä. Saksan nykjasessä tilanteessa on Venäjän 1907:stä eroavia piirteitä: Saksassa joukkopuolue, työväen vastustuskyky taantumusta vastaan j.n.e. Mutta sittenkin Saksa kalkkein enimmin muistuttaa Venäjää v. 1907. — , Onko sitten odotettava vallankumousliikkeen keskuksen Biirtymlstä muihin maihin? Olisi tietenkin kaavallista katsoa vallankumousnäköalain kokonaan keskittyvän Europan mantereelle, erikoisesti Saksaan. Liike voi alkaa muualtakin, esim. Englannista. Mutta kysymys on siltä, meneekö Britannian Imperium aikaisemmin hajalle kuin Dawes-suunni-telma. Arvelemme jälkimäisen tapahtuvan. Englannin tai Ranskan vaikeudet kumouksellistavat Europan tilannetta ja se vuorostaan heijastuu Saksan tilanteessa ja vaikuttaa Dawes-3uunnitelman kohtaloon. Saksan työväki on kärsinyt tappion, mutta sitä ei ole lyöty hajalle. Se on kaksinkertaisen riiston alainen ja ' täytyy sen vallan-kumöukselllstua pikemmin kuin muiden. Sen kautta näyttää vallankumouksen avain yhä olevan Saksassa. TÄmä väite näyttää oudolta Saksan tappioiden jälkeen ja kom. liikkeen kasvaessa muissa maissa esim. Ranskassa, Mutta on otettava h u o m i o o n , että Saksan porvaristo elää nyt saamiensa lainojen varassa, keväistä alkaa, jä tulee sen syksy silloin, kun Saksan työtätekeväin joukkojen on suoritettava mailman kapitalismin vakauttamisen kultit tuotteitensa ja Saksan aktiivisen kauppataseen hinnalla. Mitä tapahtuu Itävallassa, voi uusiintua Saksassa, Lähiaikana on odotettavissa teräviä yhteentörmäyksiä, niin että on aikaista vielä haudata Saksan vallankumousta. Muissa mais^ ilmenee pikemminkin työväenliikkeen nousua kuin laskua, etupäässä Englannissa, Ulkonaisesti on Englannin imperialismi vielä varmasti jaloillaan, mutta raihnauden merkit tuntuvat, Iso- Britannia on samanlainen kansallisuuksien kokoomus kuin Itävalta- Unkari V. 1914, ja kuuluu siihen useita rotuja ja helmoja, jotka pyrkivät irti Englannin vallasta. Sitä hajottavat siirtomaiden liikkeet ja itsehallinnollisten alusmaiden pyrkimykset yhä enemmän irrolttua keskuksesta. Englannin työväenliikkeessä nyt tapahtuva käänne merkitsee uutta lehteä sen historiassa, johtuen siitä, että Englanti on menettänyt monopoliasemansa mail-manmarkklnollla. V:n 1907 kanssa vertailuun ei sovi Ranskan nykyinen finanssikriisi. Frangin arvon alenemisella voidaan, kuten äsken Saksan markan, rosvota työtätekeviä ja keskiluokkia pannen sodan kulut niitten maksettavaksi. Ranskan pikkuporvaristo ja talonpojat tuntevat hävlnn<eensä sodan. Näiden mieliala vaikuttaa työväenliikkeeseen nostattavasti. Mac- Donaldin ja Herriotin hallitusvaina-jat luulivat Dawesln avulla hautaa-vansa Saksan vallankumouksen, mutta nostattlvatkin omissa maissa uusia voimia mailman taantumusta vastaan. — Vallankumouksellinen taktiikka ei voi olla johdettu kaava, I Se perustuu joka maan voimasuhtei- ' den arvioon ja ne voimat ovat kansainvälisessä työväenliikkeessä varsin moninaiset johtuen taloudellisen kypsyyden eri asteista. Kaavallisesti voisi jakaa mallmanliikkeemme muutamiin tyyppeihin: Maat sellaiset kuin Amerika, jolla on mahdollisuus päästä valtiaaksi mailman markkinoilla ja jossa kapitalismi on vielä luja ja työväen ylimystö saa osuutensa porvariston ylivoitoista. Kommunistinen liike el ole/edes Venäjän 1907 :n tasalla. EJ^äilemättä työväen vallankumouksellistuminen tulee tapahtumaan tavattoman nopeasti, kun tulee kumouksellinen tilanne, mutta vielä ei olla siinä. Sitten on maita, joiden tuotantokoneisto on Järkähtänyt, vaikka ulkojiai-sesti on kunnossa, kuten Englanti ja Ranska. Työväenliikkeen tilaa ei voi par.na 19ö7:n kaavaan. 3Iac- Donaldin halljtusaikaa tuskin voidaan verrata mhinkään venäläiseen kauteen. Venäjän työväenjoukot vapautuivat harhoistaan verivirtojen kautta tammik. 22 p, 1905, Englannin työväki kulkee omia teitään. Ranskan työväki sai sosialistisen vallankumouksen kokemuksen }'li 50 V. sitten, joten tuskin voi- ; daan sen liikkeen mutkia sovelluttaa Venäjän kaavoihin. Lähempänä kokemuksiamme on Saksa. Sit- I ten siitä itään olevat puskurivaltiot ja Balkan, joiden yhteiskuntarakenne, kansallisten taistelujen terävyys, liikkeen vauhti muistuttavat Venäjää. Maa- ja kansallisuuskysymysten kärjistynelsyys muistuttaa, että tokkopa täällä on tullut v. 1907, — Sofiassa tapahtunut räjähdys ei todista vakiintumista. Onko imperialistisen rintamaa osittainen murto mahdollinen? Onko työväen vallankumous ajateltavissa jossain yksityisessä maassa nykyisissä oloissa vai onko sellaista pidettävä kumouksellisena seikkailuna? Monet- europalaiset toverimme ovat Viron ja Bulgarian tappioiden vaikutuksesta taipuvaiset kytkemään menestyksellisen liikkeen mahdollisuuden eri maissa kapitalistisen järjestelmän yleiseen perikatoon, jota odottavat uuden sodan mukana. Epäilemättä omistetaan arkisessa työssämme liian vähän huomiota sodan uhkaan, el kylliksi ravisteta työväkeä valppaasti seuraamaan Imperialistisia ristiriitoja. Epäilemättä on myös uusi ylels-europalainen vallankumousnousu todennäköisin sodan yhteydessä, kuten on ollut 1871, 1905 ja 1917. Nykyoloissa riippuu vallankumouksen menestys läheisemmin kansainvälisestä tilanteesta kuin 1830 ja 1848. Mutta vajallista olisi silti selittää vallankumous jossain maassa mahdottomaksi ilman mailmansotaa. Epäilemättä piti Lenin tuollaisia oslttals-kumouksla mahdollisina. Hän otti tällöin huomioon kansainvälisen tilanteen: imperialistien ristlriitain, valtaluokkain, pulan, taloudellisten järkytysten, kansallisten rlltain kärjistymisen hyväksikäyttämisen. Hän tiesi, että tuollaiset kumousnousut ennustavat suurempia tapauksia kansainvälisessä mitassa. Nähdäksemme eivät ole mahdottomat yksityiset sodat eivätkä yksityiset vallankumoukset, "Ultra-imperialismi" ja vallankumouksellinen pidiittäväisyjra. Vallankumousliikkeen mahdollisuuden kieltäminen edessä^ olevana ajankohtana liittyy läheisesti siihen kansainvälisen tilanteen arvioon, jonka esittivät Kominternin oikeistosiiven edustajat, jotka arvelevat Amerikan pääoman täysin' orjuuttavan Europan työväenliikkeen. Dawes-suunnl-telma olisi tältä kannalta katsoen vain sen alku. Työväenliike painuisi vuosikymmeniä taapäin. Koittaisi ultra-Imperialismin aika, jota ovat ennustaneet Saksan Heinrich Cunowin tapaiset soslall-imperialis-tit, — Missä tämän katsannon virhe? — Se ei ota huomioon kapitalistisen järjestelmän ristiriitoja eikä työväenluokan aktiivista asioihin puuttumista. Voidaanko tutkia Englannin imperialismin kehityssuuntaa ottamatta huomioon 5:n mllj. ammatillisesti järjestyneen työläisen liikettä? Luokkataistelun tekijä on tykkänään poissa tuosta arviosta. Se ottaa huomioon vain kapitalististen suhteiden kehittymisen yhden puolen ja jättää pois kaikki muut: luokkataistelun, kansalliset liikkeet, siirtomaat. Imperialistien ristlrildac, Europan vastarinnan siirtomaaksi alistamista vastaan. Saa siten toivottoman näköalan. Tämä teoria nojaa oikealta kautskylaisuuteen, lähenee Kautskyn "wllsonilalsuut-ta", jota tämä esitti jo 1915, otaksuen finanssipääomaii^ voivan liittyä kansainvälisesti yhdeksi '^altajärjes-töksl, joka riistäisi mailmaa Ilman sotia ja järkytyksiä. Asiallisesti oli tämä imperialistisen pasifismin tekopyhää saarnaamista, pohjan valmistamista Kansainliitolle, joka tulisi väistymään Amerikan pääoman diktatuurin tieltä. Olemme tarkastelleet näitä kysymyksiä näin laajalti siksi, että Tolra. p. K:n kokouksessa yritettiin tulkita lilan laajaksi vallankumouksellisen tilanteen puuttumista". Keski- Europassa, Eräs jugoslaviaIasn.€n toveri tahtoi laajentaa tätä ariiifta koskemaan Balkaniakin. Muutamat tshekkiläiset toverit tahtoivat sillä selvittää puolueensa kriisin. Kun muka koko Europa on tullut v:een 1907, on taktiikka tarkistettava yleiseen. Kriisi muka johtui siitä, että ei-kumoukselUsessa tilanteessa on yritetty noudattoA 1918—1919 vm "vallankumousmyrskyn" taktiikkaa, joten äskeiset joukkoliikkeet kallista aikaa vastaan eivät olisi olleet paikallaan. Kommanistipaolneiden ttiktiikka. Ajan arviossa ei tietenkään ole jätettävä huomiotta kansainvälisessä tilanteessa tapahtuneita muutoksia. Saksassa oli 1918—19 ja 1923 avoimen hyökkäyksen aika, ja pääoma torjui hyökkäykset Nyt on ollut peräydyttävä järjestyksessä, so^vit-tanduttava uusiin voimasuhteisiin. Tällainen taktiikan joustavuus on aina oUut valiankumoukselUsen marxilaisuuden ja leniniläisyyden ytimenä. Vallankumouksen linja ei ole suora, on nousua' ja laskua. Puolue, joka rakentaisi taktiikkansa aina saman kaavan mukaan, olisi sen miehen kaltainen, joka sai olla hallitsijana tunnin, eikä joukkojen puolue, joka on niiden mukana kalkissa taistelun vaiheissa. Sellainen puolue kehittyisi joko vallankumoukselliseksi tai opportunistiseksi lahkoksi. Ultra-vasemmistolaiset jää vät tjrynempänä aikana puolueensa ja työväenjoukkojen johdosta syrjään. Tällaista "periaatteellisen puhtauden" linjaa eivät joukot ymmärrä. II:ssa Intematslonaalessa oli tuollaisia vasemmlstolahkoja, joille vallankumous oH kaukainen tarina eikä verinen todellisuus. Arkisissa luokkataisteluissa pysyttelivät ne hedelmättömässä "äärimmäisessä op-positsionlssa", joka asiallisesti oli oikeustolaisuuden auttamista. Italialainen toveri Bordlga, äsken Kominternin ultra-vasemmistossa, on tatuurin -tunnuksen kanssa- Toverimme ovatkin jo osan siitä suorittaneet asettamalla tammik. konferenssissa päiväjärjestykseen osit-taisvaatlmusten ' puolesta taistelun. Siinä taistelussa kasvaa joukkojen kumouksellinen tietoisuus, samalla kun Europan yleisessä mitassa kasvatamme sitä jokaisen vallankumo-uspurkauksen yhteydessä. Siinä on nyt leniniläisen strategian ja taktiikan ydin. Tilanteen muututtua on asemat . muutettava. Brandlerin suunnan virhe oli siinä, että objek-tllvis- kumouksellisessa tilanteessa arvioivat liikkeen vallankumousaal-lon alenemisen kulmalta. Epäilemättä monet oikeistolaiset selittävät, että nykyinen suunta on sitä, mitä he aina ovat pitäneet oikeana. Mutta heille Komintern ja Saksan puolue voivat osottaa, että heidän politiikkansa ig23:n oloissa johti vallankumouksen kiertämättömään tappioon, kun sen sijaan puolueen politiikka 1925 raskaissa oloissa valmistaa pohjaa tulevalle menestykselle. Täydellä syyllä voidaan osottaa, että Saksan puolueen epäonnistumiset ovat seurausta valvlime aikana taipunut asiallisesti lankumouksen tappiosta, josta oi-kannattamaan Brandlerin politlik- keistosllpi on vastuussa. Ja sen kaa Saksassa sekä opposltslonia j vastuun siirtäminen nykyiselle joh- Ranskan ja Venäjän puolueissa. Jos: dolle olisi yhtä virheellistä, kuin tuo-nämä ainekset rakentavat taktilli- mitsisi sitä päällikköä, joka saa ar- Halifazista Suomeen (Göteborgin sen linjansa pelkälle vallankumous-nousulle, niin opportunistit laskulle. Heidän taktiikkansa kuvastaa työväenluokan tappion tuntua. Näitä linjoja voisi verrata yhdensuuntaisiin vllvoiiiln, joiden välillä kulkee todellinen vallankumoustaistelu, Päiivaara — oikealta. Epäilemättä tulevat nämä syrjäpyrlnnöt lähivuosina kasvamaan. 6' vuotta sitten, kun nuoret kommunlstiryhmät tahtoivat riuhtaantua irti työväen-joukoista ,nousl Lenin "vasemmistolaina lastentautia" vastaan. Nyt uhkaa päävaara oikealta. Siitä puhuu koko nuoren liikkeemme historia ja myös Venäjän kokemus v:lta 1905—06. Vallankumousaallon laantuessa 1907—1910 kohosi likvlda-torlus korkealle. Tolm. p. K:n kokouksessa ilmeni sellaisia merkkejä Tshhekko-Slovaklan puolueen johtavassa ryhmässä. Sen esittämästä mietinnöstä käy selville, että se peruskysymyksissä eroaa Kominternin linjasta. Kielletään vallankumoukselliset näköalat ylipäänsä, puolueen osuus käsitetään menshevistlsen ahtaasti, joukkoliikkeistä tahdotaan luopua, niin kauan kun niillä ei ole armeijan kannatusta. Täten jätetään huomiotta työväen taistelujen kokemus Europan ja erikoisesti Venäjän vallankumouksissa. Toinen kuvaava piirre on vasemmalta sivustalta oikealle siirtyminen. Sellaiset kuin Rosmer, Monatte, Krei-blch, jotka vuosikausia ovat taistelleet opportunistisia syrjäprintöjä vastaan, heittäytyvät nyt oikealle. Selvemmin näkyy tämä Ilmiö Tshek-ko- Slovakian puolueessa, jonka kysymykset paljastavat eri ryhmien luonteen niin selvästi, että sokeallekin käy ilmeiseksi niiden välttelyjen merkitys, joita on käyty Venäjän puolueessa ja V mailman kongressissa. Bolshevisoimlnen merkitsee pupluejoukkojen kasvattamista päättävässä, armottomassa taistelussa sos.-dem. katsomusten liikkeeseemme tunkeutumista vastaan. Sosialidemokraatit ja joukot. Poliittisen laimeusvaiheen merkkinä on m.m. sosialidemokratian i vahvistuminen. Saksan sosialidemokratia, joka on tahrannut itsensä sodan ja vallankumouksen aikana, pitää kuitenkin riveissään huomattavia työ-väenjoukkoja. Surullista mutta totta. Eikä siltä ilmiöstä pääse "sylkemällä". Koskaan ei Venäjän menshevikelllä ollut sellaista vaikutusta työväenluokkaan, kuin nyt Saksan sd :llä. Luulimme Barmatin jutun jä Ebertin oikeusjutun jälkeen helpomminkin syntyvän hajaannuksen. Mutta jos Rosa Luxemburgin ja Karl Liebknechtin murha ei ritttänyt monille Saksan työläisille, niin eivät viime tapauksetkaan ole merkinneet käännettä. Tämä seikka panee Saksan Kommunistipuolueen tarkoin harkitsemaan taktiikkansa. Taistelu kapitalismia vastaan Saksassa on nyt so-sialidemojrratian armotonta paljastamista. Tältä puolueelta on riistettävä se ase, millä se pitää joukkoja vaikutuksensa alla. — Mitä osottivat presidentin vaalit? Sitä, että osa Saksan työväkeä pitää sosialidemokratiaa tasavallan puolustajana monarkistista ja fascistlsta vaaraa vstaan. SlUe ei näy sehln-neen, että tuo puolue on valmis laskemaan aseensa monarkian valtaan-palaamisen edessä. Ero 1925 ja 1923 välillä on Saksassa siinä, että puolueemme on taisteltava uusissa oloissa monärkismin vaaraa vastaan. Lenin sanoi kerran 1905 tappion jäykeen, kun oli eri mieliä Duuman vaaleihin osanotosta: "Jos historia ahdistaa meidät navettaan (ja Stolypinin duuma on sellainen), niin me sielläkin teemme työtä vallankumouksen ja sen edelleen kehittämisen hyväksi". Saksan puolue oii njrt tuollaisen taktillisen käänteen edessä. Sen on kytkettävä taistelunsa monarkisti-vaaraa vastaan yhteen työväen dik-meijan komennettavakseen tappion jälkeen. Saksan Kommunistipuolueen päätehtävä on nyt taistelu joukoista sos.-dem. vastaan, varsinkin amm. järjestöissä. Tässä sopii viitata bolshevikkien kokemukseen 1907 jälkeen. Amm. liikkeen yhteystais-telu voittaa yhä kannattajia, turhaan amsterdamilaiset yrittävät sitä liikettä lamauttaa. He koettavat kynsin hampain saada aikaan hajaannusta, joka on porvaristolle niin tärkeä sen vallan säilyttämiseksi. Ammatillisen liikkeen yhteys on juuri tästä syystä kommunistipuolueille keskeinen, Bolshevisoimlnen on joukkojen yhdistämistä luokkataistelun lipun ympärille. Englannin ja Venäjän ammattijärjestöjen keske-näinen läheneminen on verraton historiallinen ilmiö. Saksalainen demokraatti Jacobi sanoi kerran, että plenimmänkin työväenyhdistyksen perustaminen merkitsi enemmän kuin Sadovan taistelu. Englannin työväenliikkeessä nyt tapahtuva murros merkitsee enemmän kuin kapitalismin pyrkimykset Amerikan diktatuurin luomiseksi. Historian myyrä kaivaa meidän hyväksemme. Johtoi>aät<;ksiä. Kommunistipuo-lueitten edessä on seuraavat tehtävät: 1. Tutkittava tarkoin maansa taloutta, niin että voimme yhä varmemmin nähdä kehityksen kulkusuunnan. On tutkittava vastustajain taloudellista kirjallisuutta ja talouselämää hakien niitä piirteitä, jotka vaikeuttavat kapitalismin tervehtymistä. Lopetettava pelkkä "politikoiminen" ja opittava leniniläi-sesti perustamaan strategia taloudellisen kehityksen tosioloihln. 2. V:n kongressin taktiikan, ja strategian linjoja sovellettava varmalla kädellä kunkin maah olosuhteisiin. 3. Esittämällä työväenluokan osit-taisvaatimuksia kytkettävä ne liikkeemme päämäärään, 4. Taisteltava ammatillisen liikkeen yhteyden puolesta kansainvälisessä mitassa laiminlyömättä pienintäkään tilaisuutta sen käytännölliseksi edistämiseksi, ja kohottaen tämän taistelun voimat satakertaiseksi, 5. Bols-hevisoltava työväenjoukot paljastamalla oikeistolaiset syrjäpyrinnöt, jotka nykyisin ovat Kominternia uhkaava suurin vaara. Ruokaa Ja Kahvia , ELGIN LUNCH 12 Eigin St., Sndbury. Vastapäätä C. P, R. sähkösano-makonttoria. Autoajuri samassa palkassa. Phone 1396. John Reipas. N E W YORKISTA DKOTTNINGHOLM helnäk. 9 p. STOCKHOLM elok. 1 p. DROTTNINGHOLM elok 20 p. STOCKHOLM ........syysk. 10 p. DROTTNINGHOLM syysk. 19 p. STOCKHOLM lokak. 13 p. DROTTNINGHOLM lokak. 24 p. Tarkempia tietoja, neuvoja ja kallisasiamieheltä tai osotteella 8—^9 VBorokaudejsta. TURISTIMATKAT HALVAT KOLMANNESSA LUOKASSA Suomeen ja takaisin Canadaa-maksavat nyt edestakaisin^ teensä vain 186 doUaria, si^ Vam93DoUaria yhtä ylikulkua kohti Toisessa luokassa maksaa kum pikin matka §166 ja cabin luokassa 5170. Matka alkaa ja päättyy linjan omilla laivoilla. Ei mitään tulli-, tai passitarkastuksia eikä mitään muita viivjtyksiä Ruotsissa. Tilatkaa hyttipaikat nyt piletit saadaan lähimmältä pai- SWEDISH AMERICAN LINE 518 St. Catherine Street, West, Montreal, Que, 470 Main St., Winnipes, Man. 71 Upper St., Halifax, N.S. 73 Monroe St., Detroit, Mich. 6th floor. J . V. KANNASTO, ERICK J. KORTE, Bor 69, Sndbury, Ont., Can. Port Arthur, Ont., Can. mmm CANADASTA SUOMEEN OSLON TAI KÖÖPENHAMINAN KAUTTA Yhä lisääntyvän kannatuksen johdosta mikä meidän canada-laisen reittlmme osaksi on tullut on yhtiö lisännyt seuraavan mat-kavuoron Halifaxista suoraan Skandinaaviaan. Purjehdukset Halifaxista, N. S. ^ S..S. H E L L I G OLAV, Joulukuun 5 p. A L E N N E T U T KOLMANNEN LUOKAN edestakaisten matkain hinnat Säästäkää $45.50 ja ostakaa edestakainen piletti Turkuun Hankoon, Helsinkiin tai Maarianhaminaan $183.00. . Erinomaiset mukavuudet kolmannessa luokassa. Hyttejä 2 ja 4 hengelle. Varatkaa hyttipaikka paikalliselta asiamieheltä niin alkaisin kuin mahdollista. CANADASSA M A K S E T T U J A PILETTEJÄ matkustusta varten "Suomesta myydään kaikkialle Canadaan. Lähempiä tietoja saadaksenne kääntykää paikallisen asiamiehen puoleen tai kirjoittakaa yhtiön Canadan Pääkonttoriin: SCANDINAVIAN-AMERICAN LINE 461 Main St. Winnipes.Can. 51 Upper Water St., Halifax, Can, J . V . K A N N A S TO Box 69, Sudbury,, Ont., Can. ERICH J . KORTE, Port Arthur, Ont, Can, P A R H A A T PEHMEÄT JUOMAT SUDBURYSSA VALMISTAA Suomalainen Virvoitusjuomaliike >"HOWDY''uusi juoma. S A K L E T T I A , KÄNTIÄ ja W E S T O N PISKETTIÄ aina varastca. P. O. Box 1028 Sudbury, Ont. Phone 946 SAKUNA auki joka keskiviikko, perjantai ja lauantai kello 1—12:sta. Rea St. 6 North, Timmins, Ont. V. TOKO. COLUMBIA GRAMOFOONEJA kesäksi. — Hinta §35.00 — Uusimpia levyjä on aina varastossa. 88 Dorham St.—SUDBURY, ONT. Seuraava Blue'n kaupasta. . — Phone 1694 — OI! • Valmistaa • parhaat pehmeät juomat Fort Williamin ja Port A r t h u r i n piirissä Kalkki tilaukset toimitetaan nopeaan ja huolella. Tilatkaa koetteeksl. Takaamme että olette tyytyväinen, Osote TWIN CITY BOTTLING WORKS 819 Minnesota St. — Puhelin South 2100. ^ -^ort William, Ont. otta parhaimmat ja monipuolisemmat virvotnsjnomat Thunder B«r alueelta oaa kun tilaa ne International Bottling WorksiIla. Plione" 2003 North, International Bottling Works 157 Machar Ave. Port Arthur, Ont. AUNÄ Avoinna 4 kertaa vihossa: Tiistaina, keakiviikkona, perjantaina jo lauantaina kello 1 j.p.p. kello 12:ta völlä. Sprnco S t PuheUn 1107 Sndbury, Ont Lähellä Vapauden konttoria. NORTH CAFESSA KALLE POUKAMAN 17 Lisgrar St, saa mojakkaa ja aterioita suomalaiseen malliin. Hyvää kahvia ja leivoksia. Hilja Palkki. Phone 1398. P. O. Box 1369. Huom.! Pallonpelaajille työtä sa« massa polkassa. — SAUNASSA — kylvetään perjant ja Uuantaina- SUDBURY, Puhelin 457. P. O. Box ^1 \ \ Asiami työväen lei tilauksii toriinime m Vi THE W0R1 THE YOUI DAILY WC - vuosi FARMER-L laushin THE YOU kausi , THE YOUP cagossa VVORKERS POHJAN V TYÖN ÄÄN SAVON TY TIEDONAN UEKKI, H< TYÖMIEHE UUS ILM, Yorkiss NY TID, T cagossa TYÖVÄEN $3.00, NORRSKEP vk, n'' ITÄ JA L> Helsjnk TUISKU, S kuussa KOMMUNIi TYÖLÄISN ?a Vu( NAISTYÖL puolivu PUNA1NE^ kossa; TYÖMIES, TOVERI, p ETEENPÄI ^ vuo PUNIKKI. ] TOVERITA Ylläole sin taksan PorlMl Lasten kasvat koettaneet harji kaan, etenkin i nuntaikoulujen millä paikkakac läkin koetettu ja, mutta taase loin lapset kä: on koko lasten vallisten koulu; mittaista tom paikkakunnalla Samoin tahtoo sa. TääDä on detty talvikuuk aikana tahtoo sivuun. Lastei joka alettiin ti on ollut hyvin taan muutamat kokouksiin, toir Tällainen toimi lamaannuttaa n käyvät kokouki etenkin osaston lehdittava etti .säännöllisesti It uksissa ja sillä raintansa vilkka sivat lapset jäi ten kokous- ja ta he suureksi olla kokousmieh minnan miehiä heidät kasvateta I temaan jäsenve järjestöön mihii useampi vanhei tunne. Meissäl sellaisia jäseniä mellisesti halu ilman minkään! joita meillä k pitää olla oma taan. Hyvin järjest toiminnalla on kyaikana, joUoi »uoranaiseksi soi kaiseen kouluui nempi ja enemp tista opetusta, ; lapsiimme juurr ta sotilashenke sen me kyllä ti tarpeeqsi esimei masta joukostar tä kasvaa joukk ttaan ase käde Sillä he ovat sa vatuksen koulus aikoinaan tarpe tu. Lasten osa laisen kasvatuks lä lasten osastoi kustelujen kauti "i^än, mikä on täydään, Samj tfiä kuvaavia si mielenkiinnolla / teidät saa ymn ^Jvat he vaikutt niiden oppien teille on opete tarvitaan vanhen ^ se käy r -I^•^^^^|j^^••-"^ll^.|lytyw^^ ,' - . J:}*'* " * f, t jät F' ^ - - ! ' \'r
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 4, 1925 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1925-07-04 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus250704 |
Description
Title | 1925-07-04-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
mm
f.ift.'";-
m- i l "
s ;
M i
An]
1 i
l i i j
I
f i
I
"r
< i
LaeaRtaliia, keEJk 4 p. — Sat, Iiifer 4tM> li25
D. Manuilskin makaan.
K&ptUUsmia »akauttatainen ja tyy-jsempi
aika politiikasta.
PeruskysTmys, jonka ympärille
poliittiset keskustelut kiertyivät,
koski kapitalismin vakauttamista.
Sitä eivät olleet Kominternin osastot
valmistaneet — liian vähän pannaan
vielä huomiota taloudellisille
kysymyksille, vaan yritetään ratkaista
luokkataistelun mutkikkaita
kysymyksiä pelkän poliittisen harkinnan
perusteella. Monille johtui
päpoman vakauttamiskysymyksen
tutkiminen valtiollisen tyyntymis-ilmiön
johdosta lännessä. Kapitalismin
vakauttaminen kylläkin ilmenee
hiljaisempana aikana politiikassa,
mutta viimemainittu ei ratkaise
taloudellisen vakauttamisen
pysyväisyyttä. Tshekkiläisten toverien
logiikasta esim. seuraisi, että
kun ei Saksassa ole vallankumouksellista
tilannetta niinkuin 1923, on
luovuttava "vallankumouksellisesta
romantikasta" ja tunnustettava "yli-imperialismin"
ilmiö. Tämä ei ole
oikein. Kapitalismin luhistuminen
voi tapahtua hitaasti ja voi siinä i l metä
konjunktuurin kohoamisia ja
yallankumouksellisten tapausten viipymistä
ja voivat luokkavastakohdat
kärjistyä hieman ennen tai hieman
jälkeen taloudellisen pulan, riippuen
monista muista seikoista.
Kaiualaicsota ja luokkataistelu.
Taistelu ei nykyisin ilmene kansalaissodan
kärjistyneessä muodossa,
kuten 1917 Venäjällä ja 1918—-19
Saksassa. Sitä ei ole varsinkaan
viimem. maassa, joka vielä äskettäin
oli Länsi-Europan vallankumousliikkeen
keskus. Mutta olisi virhe, joa
tämä yleistettäisiin ja siirrettäisiin
ilman muuta muihin maihin, jos kat-aottaisiin
alkaneen samanlaisen ajan
kuin Europassa alkoi 1848 :n tai
Pariisin Kommuunin jälkeen. Näissä
yrityksissä tehdä Saksa kansainvälisen
tilanteen arvion lähtökohdaksi
ilmenee vallankumouksellisen
kehityksemme "europalainen" rajallisuus.
On muistettava siirtomaa-liikkeet,
joilla imperialistisena aikana
on ensiluokkainen merkitys.
Väittelyssään Saksan spartakuslais-ten;.
varsinkin Rosa Luxemburgin
kanssa, Lenin vielä 1916- edellytti
mahdolliseksi itse Europassakin kan-fiaUisia
sotia. Viitaten siirtomaihin
J a puolsiirtomaihin (Kiina, Turkki,
Persia) hän.kirjotti; "Tällaiset so-
•dat ovat sekä edistyksellisiä että
vallankumouksellisia, vaikka niiden
menestystä, varten on tarpeen joko
sorrettujen maiden asukkaiden valtavan
joukon yhtyneet ponnistukset
tai erikoisen (edullinen kansainvälisen
tilanteen ehtojen yhtymä, taikka
sz^manaikainen proletariaatin ku-mousnpusu
poryaristoii vastaan jossain
suurvallassa."
Tällainen kapina, siirtomaasota ja
uusi imperialistinen sota olivat Le-ninillä
mielessä mailmanVallanku-mouksen
tulevia vaiheita arvioidessa.
Sen lisäksi on pidettävä mielessä
kaikkia niitä ristiriitoja, joita i l menee
kaikilla mailman kulmilla.
Niinj)ä oli mailniansota 1914—18,
johon sotkeutui eri valtioiden kaikenlaisia
ristiriitoja, pohjaltaan
Englannin ja Saksan taistelua taloudellisesta
ylivallasta, kuten Englannin
ja Amerikan ristiriita on kehittymässä
. mailmankysymykseksi,
jonka liepeillä kieppuu niiden "pieniä"
seuralaisia. Suurbritannian
jmperium siirto- ja valtiomaineeft»
taistelu mailmanmarkkinoista sekä
meri- ja rautateistä —• siinä se valtiollisen
vakiintumisen idylli, jo*nka
avaa Europan "taloudellinen vakauttaminen".
, i
Näissä- ristiriidoissa on Saksalla
tärkeä paikka — valmistajana, tiedustelijana
ja jouduttajana, Keski-
Europan kolonisoimisen esineenä,
jossa Amerikan, Englannin ja Ranskan
ristiriidat törmäävät yhteen.
AmeHka tarvitsee Saksaij "normaaliksi"
tekemistä saadakseen takeet
tappioita vastaan, kun sijottaa vapaita
pääomiaan '(Dawes-suunnitel-saa).
Ranska tahtoo "terveenä"
pysyäkseen nylkeä kaksi nahkaa
Saksan nälkäisiltä työläisiltä. Täyttääkseen
Davres-ehdot täytyy Saksan
halvoilla tavaroilla tunkea Englannin
teollisuus sivuun. Englannin
pääoman edut ovat siten i l meisessä
ristiriidassa ranskalaisten
imperialistien vaatimusten kanssa.
Dawesin suunnitelma on toivoton
yritys sovittaa mailman politiikan
ristiriitaisia pjrrkimyksiä, jotka tuntuvat
kaikkialla, missä vaan suurvallat
tunkeutuvat toistensa vaikutusalueille.
' Näin ollen ei voi sanoa, että työväen
tappio olisi pitkäaikainen ja
että olisi tultu "yli-imperiaUsmin"
aikaan, jolloin' työväen on nöyrästi
alistuttava voittoisan imperialismin
ehtoihin. Poliittisesta arviosta ei
voi jättää pois "henkeä", työväen
luokkataistelua. Bolshevismilla ei
ole mitään tekemistä historiallisen
fatalismin (kohtalouskon) kanssa.
Vuodet 1907 ja 1925. Usein ver-
} rataan länsi-Europan nykyistä ti-
' lannetta siihen, joka vallitsi Venäjällä
v:n 1007 jälkeen. Vertauk-
: sella on perää, mutta vain eräissä
suhteissa, V:n 1907 jälkeen Venäjällä,
Stolypinin aikana, oli vallankumouksellisen
näköalan pohjana
vanhan järjestelmän kykenemättömyys
ratkaista maakysymystä, joka
oli vallankumousliikkeen ytimenä.
Nyt on Europassa kapitalististen
ristiriitojen keskuskena Dawes-
I suunnitelma, jolla on samanlainen
; merkitys Europan vallankumoukses-j
sa • kuin talonpoikalskysymyksellä oli
(Venäjllä 1905 jälkeen. Tämä an-j
taa 1925 :n tilanteelle kansainvälisen
i luonteen. Siitä riippuu sekä Saksan
että kansainvälisen vallankumouksellisen
liikkeen kohtalo. Dawes-kysymys
ei ole Saksan sisäinen kysymys.
Se tappio, jonka Keskl-Eu-ropassa
kärsimme 1923, toi mukanaan
raskaampia kansainvälisiä seurauksia
kuin 1905 epäonnistuminen
Venäjällä. Saksan nykjasessä tilanteessa
on Venäjän 1907:stä eroavia
piirteitä: Saksassa joukkopuolue,
työväen vastustuskyky taantumusta
vastaan j.n.e. Mutta sittenkin
Saksa kalkkein enimmin muistuttaa
Venäjää v. 1907. — , Onko sitten
odotettava vallankumousliikkeen
keskuksen Biirtymlstä muihin maihin?
Olisi tietenkin kaavallista katsoa
vallankumousnäköalain kokonaan
keskittyvän Europan mantereelle,
erikoisesti Saksaan. Liike voi
alkaa muualtakin, esim. Englannista.
Mutta kysymys on siltä, meneekö
Britannian Imperium aikaisemmin
hajalle kuin Dawes-suunni-telma.
Arvelemme jälkimäisen tapahtuvan.
Englannin tai Ranskan
vaikeudet kumouksellistavat Europan
tilannetta ja se vuorostaan
heijastuu Saksan tilanteessa ja vaikuttaa
Dawes-3uunnitelman kohtaloon.
Saksan työväki on kärsinyt
tappion, mutta sitä ei ole lyöty hajalle.
Se on kaksinkertaisen riiston
alainen ja ' täytyy sen vallan-kumöukselllstua
pikemmin kuin muiden.
Sen kautta näyttää vallankumouksen
avain yhä olevan Saksassa.
TÄmä väite näyttää oudolta
Saksan tappioiden jälkeen ja
kom. liikkeen kasvaessa muissa
maissa esim. Ranskassa, Mutta
on otettava h u o m i o o n , että
Saksan porvaristo elää nyt saamiensa
lainojen varassa, keväistä alkaa,
jä tulee sen syksy silloin, kun
Saksan työtätekeväin joukkojen on
suoritettava mailman kapitalismin
vakauttamisen kultit tuotteitensa ja
Saksan aktiivisen kauppataseen hinnalla.
Mitä tapahtuu Itävallassa,
voi uusiintua Saksassa, Lähiaikana
on odotettavissa teräviä yhteentörmäyksiä,
niin että on aikaista vielä
haudata Saksan vallankumousta.
Muissa mais^ ilmenee pikemminkin
työväenliikkeen nousua kuin
laskua, etupäässä Englannissa, Ulkonaisesti
on Englannin imperialismi
vielä varmasti jaloillaan, mutta
raihnauden merkit tuntuvat, Iso-
Britannia on samanlainen kansallisuuksien
kokoomus kuin Itävalta-
Unkari V. 1914, ja kuuluu siihen
useita rotuja ja helmoja, jotka pyrkivät
irti Englannin vallasta. Sitä
hajottavat siirtomaiden liikkeet ja
itsehallinnollisten alusmaiden pyrkimykset
yhä enemmän irrolttua keskuksesta.
Englannin työväenliikkeessä
nyt tapahtuva käänne merkitsee
uutta lehteä sen historiassa,
johtuen siitä, että Englanti on menettänyt
monopoliasemansa mail-manmarkklnollla.
V:n 1907 kanssa vertailuun ei sovi
Ranskan nykyinen finanssikriisi.
Frangin arvon alenemisella voidaan,
kuten äsken Saksan markan, rosvota
työtätekeviä ja keskiluokkia pannen
sodan kulut niitten maksettavaksi.
Ranskan pikkuporvaristo ja
talonpojat tuntevat hävlnn |
Tags
Comments
Post a Comment for 1925-07-04-02