Vapaus, September 3, 1930

              I*'-'
f A A TT 5^ OaUa (MMltiiea tjMaOn dsM tl—fct—m5«. QMMTT » » * -
.•••.•^v •: " :.; VAPAUS (L«>«rty>
.^fSja»wiit at di^ ?ot Offuf Djfti^xatu OtU'*. u utoai cUm astut.
««Mral a d r o t i t t o * retM. 7Se p « eoi. iach. Mioima» eharg. r» «iacU tMartioa. T h .
«abaitaa, fcooturl, lirMksapt« Ja ptiso omacaa u I o « a Ela SueatilU.
ponariiston luokkaetuja ja on niin
ollen valu"n;.'ollista työläisten luok­kaeduille.
Vasta sitten kun fyysil-
Ji;^<.'.s:i parliaa>.«a kunnoisa oleva
työläi.-aine;r, työläisurheilijal, osal-
Ji.ituvat aktiivisesti työväenluokan
ja työnleettäjäluokan välisiin tais­teluihin,
muodostavat punaisia suo-jf-
lu.sjoukkuejta turvaamaan työ-
~ ' XLMOlUSiriNNAT VAPAUDESSA» ' l - I k l z - n i - i r i f - ^ f n r o i m i n l n n f n S T l t i t l s en
r«la»atona.otab.t ^joo kctu. t2.w U k . i k e m a . - A»ioii;ttooa aMaaailia aaa«atpiTataiwt i^'"1^ n jarjt.^.loioiminiaa lascisusen
• C MleatBana. — SlataotiuutoiliaatuUtt Mc iau, IIJOO S kertaa. — S r a t j a a f l m o t a k i a f »1.6a 1 norvari-ton väkivaltahvökkävksiä
«M. ttM » kertaa. A»UB«o«ron«MBk»^ »2.<W kert», f3M fadui k a m a . —KlitoaifaiotBkM ; ' -i ' i
L M tatta. — KaaieanuuJiBolBkaet t 2 Ä » kirrta. 50 Ii»:ixD«k«> kiitö»Uo»e«lU tai autävrvärtrica. — ( V<'li-taan. alkaa tvolai.^Urhejlu O l e -
"«latiaa ( i a l o t ia ouXeilmolDkaei « k kpii*. UM kolxa* kttu*. — T i l a j M i U i l o a t U i i a a {a Umots*'i , / i . . i i T
yi,a:u,fu*, «iheieiiä.i n»...u.i;nu e t o u . e e a . maan, korkealla luokkata.«olla. Ja
AartcaaMi Vtpaaa, Box 69, Sadbair, Oat.
i aConteori 1038. --- ToUBif»» 536W. — KirJJMnpp^^
»Osfiiea 0<* »B«k, adre««««ne»!», «»«.> 1038-liditor 526V.-r«oak«ar* «87W.
;a«aat(uu**s
r - - ^ ^-^ mAUSIirNNAT:
L f/.?fct%^* ;l» » - TMTfTsItatkla. Ja » a
r» J . V . Abl<|ri»(.
• Offiea, Bookstna aad Priaufaopt Vaptpi fltifldii>«. E l n SUMt.
" i i l ' i a a i l ' U bä VdiJytMod; Vjpaoi, P.O. Box 69, Sodbory. Oat.
faa «ifa niltlöin uliania ata T M U O I U en<imiii(e<a klrJeeiMBaa, klrjaiuicaä aadallaaa USkknm-panMoalliMlla
nloclUt I. V . Akkirist, JiJkk«enl>o!uja.
i tähän ta.'ioon on Canadankin työ-
I läisurhcilijain pyrittävä mahdolli-
! simman nop(;a.'^sa tahdissa.
' Sikäli kiin Canadan työläisten
I i)rhci!uliiH;ffn riveissä ilmenee
I Liizernin Urheiluinternationalen
ajamaa n.s. "puoli^ttomuushen- Mansfieldin, yuorityoläisten , ,.I^k-keä"
joka ilmenee, vejjeilynä (as- kutomotyöläisten lakko."J^b^jTS-cijflisten
porvarisuiimii^am kanssa ^a^oissa jne.). Kansainvälisen
ja suorana solana Neuvostoliiton P/»'etariaatin taktelakokemukspt
; ...... u . i . - : V • konjrressm jälkeen paljastivat
tyolaisurheihjpita vastaaq, on ,5,52, että ainoa voima, joka tais-moista
^ puolueellomyushenkeä' telee ei ainoastaan yleisten luok-ryhdyttävä
johdonmukaisesti ja kaetujen, vaan myöskin työläisten
päättäväisesti vastustamaan. Työ- jokapäiväisien tarpeiden puolesta,
läisurheilijain siimat on avattava — on kommunistiset puolueet js
näkemään, että työläisurheilijal ei- vallankumoukselliset ammattiliitot
vät voi olla puolueettomia. Vain' Profinternin IV kongressi |aati
1 " •• L . • • I uuden taktiikan nouspn rajalla,
hyvässä yhteistoiminnassa .kpmmu^.y^ olemme työväenliikkeen
nistisen puolueen, valfankuiöouk^ vallankumoukseliiseh nousun kes^
sellisten ammaUiliittojen ja työ kellä kapitalfstisissa maissa ja vai-
Iäisten toisten vallankumonks^llis-Jankumouksellisten taistelujen
ten joukkoliikkeitten kanssa saal-' suunnattoman intensiivisyyden val­taa
Canadan Työläisten Urheilulii-: teessä siirtomaissa.
sien vuoksi merkitsee^^semien luo-vuttarojst?
ilman taisttjlna. Täme
on mei^heyistinen ^enne, jolla e?
pidä 0U9 t i l ^ Profinternin riveissä-
Kongre^in työssä, tullaan käyt-iäpjään
Viljon aikaa kysymykseen
ammattiliikkeen tehtävistä siirto­ja'
puolsiirtomaissa', erikoisesti Kii­nassa,
Intiassa, Indo-Kiinässa, Ete­lä-
Amerikassa ym. Kysymys voi­miemme
järjestämisestä näissä
maissa vallankumouksen laajene­misen
yHteydessa Kiinassa ja In­tiassa
ja vallankumouksellisen
taisteliip kärjistymisen yhteydessä
indo-Kiinassa ja koko mUstalla
mantereella saa nykyään erikoisen
suuren merkityksen. Meidän . on
ratkaistava useita probleemeja
tosia muodostua järjestö, josta on! Profinternin IV kongressi heit- joista tärkeimpiä' ovat seuraavat:
Työväen
hyötyä työväenluokalle.
Poliisiterrori ja työttömyys
Työläisten puhe ja kokoontii-misya]>
aus Sudburyssa, maailman
nikkelituotannon kcskuk-f^cssa, on
piirtynyt muinaismuistojen jouk­koon,
kuten mönes.sa inuu.ssakjn
^pollisuiiskcskuksessa Canadassa.
J^ulkea poliisiterrori vallit.scc. Täs­tä
saatiin tämän viikon alussa taa­sen
yksi niin .selvän selvä todiste,
fttS tokkapa löytyy yhtään ainoa­ta
niin kovakalloista työläistä, jo
ka vielä väittäisi hanaunvallaimu
den Vallitsevan nikkelikylässii.
Sunnuniai-iltqna .vanf^ittiin toverit
Sims, Slcjnberg, Bilinsky ja Vaara
^ekä nostettiin licitu vastaan syy
lös "laittoman kohouhscn" j)itänii-eeslä'
sen takia, että yrittivät Gray
Jj^ Station katujen kulmassa pu­hua
rauhalli-sesti ja ketään häirlt-geniättä
rauhalliselle työläisjoukol­le.
Syytös on raskaanlainen ja
Saatetaan siitä tuomita aina kah-dehkymiheiien
vuoden vartkcusran-
, gaisiuksepn. Maananlai-iltana oli
samaan polkkaan järjosletly ulko-ilmakokous.
Puhujina esiintyivät,
Vaaraa rukuunotlamatta, kaikki yl-iSihal^
iitut toverit ja puhuivat sa­moista
asioisla, joista olivat aiko­neet
puhiia edellisenä iltana. Ja
kjifep;^ maAnantai-illan kokous oli
latUiiien, ketään ei vangiHu. Maa-iiantai-
illan kokous oli laillinen
sen takia, että Sudbiiryn poliisi-li^
dullikkö cl t nähnyt hyväksi antaa
lyvaifi 'mpanantai-ilVän kokouksen
pitutni^ellc. On ilmeistä, etlä työ-lijisten
ulkoilniakokoiuksen laitto-iiYuqs
tai {qilljsuus Sudburyssa ei
riipu vufiuukuän siitä mita puhu-
|al psanoyat tahi aikovat sanoa ko-
Icoufefessa, Vaan yksinomaan polii-sipuäUikun
mielivaltaisuudesta.
Tämän nuelivaltaisuuden harjot-tamincn
ei suinkaan riipu poliisi-piiutlikön
huonoista tahi hyvistä
ominaisuuksista. Ei suinkaan. Po­liisipäällikkö
on vain yhtenä —
tosin erittäin tärkeänä — kapitalis;
tisen valtion sortokomennon rat­taana.
Hän tanssii sen soiton tah­dissa,
jota maan imperialistiset
ti laa.son vuorostaan johtuu kuo-
Kuka niaksaä sodan kustähntikset?
Työväenluokalle merkitsee sola
linkamppailuaan • potevan kapila- veri.siä taistelukenttiä. Kapitalisti-hVmiri
kaikkien ristiriitain kärjis-tyini.
sfstä,
Työttömyys käy päivä päivältä
luokalle merkitsee se suurempia
voitto-osinkoja. Vaikkakin vii­meinen
maailmanleurastus loppui
pahemmaksi kaikissa Canadan leol-'n^>'" kaksitoista vuotta sitten, niin
lisuuskcskuksissa. Sudhury-ssakin
on noin tuhannen työtöntä työ­läistä,
vailla kaikkia toimeentulon
mahdollisuuksia, polii.siputkain li­kaiset
permannot yökorttcereinaan.
Samaten on toisessa Canadan kau­pungeissa.
Ja tuhansia työläisiä
Cana<lan rahamifhet yhä niittävät
viimeisen sodan seurauksena voit­toja.
Sodan kuluessa Canada lä­hetti
sota-alueelle suunnattomia
määriä nikkeliä, kuparia, terästä,
pommeja, patruunan koteloja, sy­tytys-
ja räjähdysaineita, sekä so-
: t i taloudellisten taistelujen itsenäi- ammattiliittojen todellinen luokka
sen johdon tunnuslauseen ilman luonne, päättävä taistelu porvaris-reformistisia
ammattiliittoja ja nii- ton yrityksiä, vastaan ammattiliik-tä
vastaan. Nämä kaksi ja puol' keen valtaamiseksi, tarkasti määri-vuotta
olivat vakavana koetuksena, teliä ammattiliittojen paikka pro-
I vallankumouksellisille ammattilii- letariaatin ja talpnpoikaiston val­loille
ja vallankumoukselliselle am-' lankumtKuksellisZ-demokraattisendik-
, , . , . .. mattiliitto-opposjtsionille. Minkä- tatuutin systeemissä (neuvostopii-puolel
sotavelkam koroista täytyy '
farmarien maksaa. Toisen puolen y kongressiin?
suorittaa hiellään ja raadaiinal- ^ ..w^;ro ei vielä ole (useissa Afrikan siir-
Profinternilla ja sen sektsioilia > . ^ i j n- • i - i . .... .. . v ^ . (tomaissa), taloudellisen ja pohit-on
epäilemättä upeita saavutuksia
vaikutuksensa laajentamisen ja ta­loudellisten
taistelujen johtamisen
mielessä, mutta nämä saavutukset
eivät likimainkaan vastaa liikkeen
ganisatsioniprobleemiin. On vaka-i
vasti tarkistettava sefctsioidemme
organisatoorinen rakenne ja otet­tava
selville, miten vallankumouk­sellisen
ammatillisen liikkeen alim-.
mat koneistot toimivat. Oikea or-ifov T? A a ' 'Z'»*!
ganisatoorinen käytäntö on edelly-| . * ^ öinit|[j
tyksenä oikean politiikan elämässä J^^iatkalle Pfl
toteuttamiseksi, dnin '
Kansainvälisen proletariaatin "lariq
suunnaton mielenkiinto Neuvosto- ——~,
liiton 5-vuotissunnnitelmaan, Neu- Kokouksia rid^f -
vostoliiton ammattUiittojen .elä- Kirkland llS^J^
mään j a toimintaan sai meidät PiacssaT^SSS:'
asettamaan erikoisen selostuksen n«w^i!??^Ji
ammattiliittojen osuudesta SSSR :n!
sosialistisessa rakennustyössä.
Porvaristo etsii ulospääsyä krii­sistä
jouduttamalla koko valtioko­neiston
fascistisoitumista. Fascis-
Timmiiu. OnL '"^
A. E. Smith, Ca
lustusliiton yleissihl^
mään Piihujamatkan'"WZ^.
laisella balanssilla me menemme rit Kiinassa), uusien järjestöjen
laan palkkatyöläiset. Ne jotka
suorittivat varsinaisen työn luot-laessaan
solatarpeila viimeisien
maailman sodan yhteydessä -— työ­läiset
ja farmarit — maksavat ny»
acllaa tavarajunien päällä maan lUaallisessa ymmärryksessä ilmai-yhdeslä
laidasta toiseen, etsien työ- lun kehittäminen merkitsi ;narkki-tä
ja tienestimahdollisuuksia, joita noila canadalaiselle kuuselle,
ei kuitenkaan mistään löydy. Tai- jy^äiden valmistamiseen pankkii-vcn
tullen täytyy työltömäin ko- rit antoivat hallitukselle lainoja;
koontua teollisuuskeskuksiin ,sillä hallitus antoi tehtailijoille kont#
kylmät ilmat tekevät paikasta toi- rahteja; tehtailijat panivat työläi-valtaherrat
soittavat. Jn tämä tah- taan.
seen siirtymisen mahdottomaksi.
Poliisiterrorin kiristämisen
kautta tahtovat Canadan imperia­listiset
teoUisuusporhot ja heidän
käskyläisinään toimivat poliisi'
päälliköt asettaa kapulan työltö­mäin
suuhun, ehkäistä heidät il­maisemasta
hätäänsä ja puutettaan
.sekä keinoja niitten poistamiseksi.
Canadan porvaristo — sosialifas-cistislen
ammattiliittojen avulla —
valmentautuu fascistisin keinoin
vaimentamaan työttömäin ja työs­sä
olevain työläisten äänen aivan
samaten kuin on tapahtunut Suo­messa
ja muissa fascistisissa Euro-pan
maissa.
Millä tavalla vastaa Canadan
työväenluokka' työttömyyden ja
yleisen kapitalistisen rappeutumi­sen
esille loihtimaan poliisiterro-riin?
Se vastaa siihen samalla
kuin työväenluokka toisissa maissa
on vastannut ja parhaillaan vas-l.
ia samanlaiseen kysymykseen —
vallankumouksellisella toiminnalla^
'järjestäytymisellä, liillymällä työt­tömäin
järjestöön, vallankumouk­sellisiin
ammattiliiUoihint kommu­nistiseen
puolueeseen, ja vaatimal­la
täyltä toimeentuloa teollisuus-porhoilta
ja heidän hallituksel-set
työhön kaivoksiin, metsiin ja
tehtaisiin; ja farmarit varasivat
sotateollisuuksien työläisille ruo­kaa.
Kun sota oli ohi; kaikki nä­mä
sotatarpeet oli räjäylelly ato­meiksi;
työläiset olivat ilman työ­tä;
farmarit tyhjin käsin ja velas­sa;
tehtailijat ja'rahamiehet olivat
koonneet hyvät voitto-osingot ja
.saivat takaisiii kaikki pääomansa,
sekä lisiiksi hallituksen lainan kor:
ko, j oka ' kohosi yhtä korkealle
kuin alkuperäinen lainakin. Ne
jotka suorittivat kaiken työn olivat
tyhjin käsin. Niillä, jotka eivät
tehneet mitään, oli enemmän kiiin'
alkaessa.
Näiden hallituksen velkojen kor­kojen
maksamiseksi pankkiireille
silloisista työnleennin oikeuksis­taan.
Palkkatyöläisillä ei ole mi­tään
muuta raatamisen tuloksena
kuin känsäiset kädet, köyristyneet
selät, ja verot, sekä tuhansilla
työttömyys ja nälkään nääntymi­nen.
Farmarit voivat omaksi osak­seen
laskea verot, köyristyneet se­lät,
känsäiset kädet jä kiiniiitys-
Ipinal, sekä mailtaan poistumisen.
Tehtailijat ja rahamiehet ovat ti­laisuudessa
osoittamaan kouraan-tuntuvan
rikkauksien lisääntymi­sen,
sekä voivat he käskeä meitä
pyytämään että kapitalismi lopet
taisi sodat.
Vieläkö olemme sokeita?
"Aseislariisumis"-konferenssit ovat
todellisuudessa merkinneet lisään-tyvää
varustelua, yhä suurenip'aai}
ja hävittävänipään sotaan- Miksi?
Eihän muuten voi ollakaan. Im­perialismi
on kapitalismia mono­polistisessa
asteessaan — rahapää-oman
valtakautena. Johtavat im­perialistiset
yallat ov^it hakeneet
ja jakaneet jokaisen kolkan maapal­lolla
yaikutusalueiks^en» raaka-ainelähteikseen
ja markkina-alueik-sejen.
Nyt ovat kilpajuoksussa--.yJi-valtiudesta,
sillä kaj^italislisen ke­hityksen
kiertämätön laki on yhä
vaatimuksia ja sitä uutta tilannet­ta,
joka mulidostui sen johdosta;
että visseissä historiallisissa olo­suhteissa
muodostuneet ammatti:
liitot ovat toisella puolen biarri-kaadeja.
Vallankumouksellinen lii­ke
menetti näinä vuosina useita va­kavia
asemia. Joissakin maissa on
jäsenmäärä vähentynyt (Ranska,
Tshekko-Slovakia, Englanti), toi­sissa
maissa ajettiin vallankumouk­selliset
ammattiliitot maanalle (Ju­goslavia,
Rumania). Useissa ta­pauksissa
Profinternin kannattajat
^anltt-anaat riitfSvää näättä-mi
ainoana ulospääsynä kriisistä, rion kaivoskylissä sTCsfa^*^
fascismi, jota sosialidemokraatit i sellä viikolla! Canadan^Sl
kaikella toiminnallaan valmistavat! ^^^usliitcn paikalliset
pelastajana, fascismi, joka on ve- c.-^a.^^tot ja liittoa
tänyt vaikutuksen alle huomatta- !""^f/^ ^-^öväenjärjestöjea'
via sosialidemokraattisia kaaterei- valmistelevat tj»
t . (I.a,;a, Puola, « , o„
se Jcemo, jolla työväenliikkeen i tulevasta tvöväenpMuSL».
je^ murskaamisen kautta pyritään pe-i-sstä ja -selostaniaan COMS
muodostaminen sinne, missä niitä lastamaan kapitalistinen maailma viien Puolustusliiton työtä^J
perikadosta. siä ja tulevia tehtäviä.
Porvarillinen demokratia on teh-' Katsoen .siihen tosiasiasj, ]
tisen taistelun yhdistäminen ja nyt vararikon ja fascismi vielä si- ^yö^oi-iianostajain poiiiä.
kymmenien miIj'oonieh maatalaus-' täkin enemmän. Jälelle jää ulos- "^"^'^^ta haistelevia työläisiä
ty•ö läisten .järjestäminen siirto- ja pääsy - 7 - Neuvostoliiton proleta-'^''isvaa kautta maan. Canadaa
puplsiirtomaissa.
Kongressi kiinnittää erikoista
huomiota maailman vallankumouk­sellisen
ammatillisen liikkeen or-tulee
; kulkemaan Profinternin V.taistelua, on tuiki t a ^ ; ,
kongressin työ.
A. LOSOVSKI.
hallitus järjesti verotuksen. .Yksi - kiihtyvä paäomain keskittyminen.
kolmasosa kaikista liittohallituk­sen
veroista menee solavelkain kor­kojen
maksuun, joka juoksee lop­pumattomasti.
Noin 48 prosenttia
Canadan väestöstä on maatalqu-des.-^
a. Tämä merkitsee, että n6in
Tämä selillää sotavarustelut.' Tais­telu
solaa vastaan on siis eroitta-maton
osa taistelusta kapitalismia
vastaan, koska sota on kiinteä osa
kapitalistisesta tuolahto järjestel­mästä.
KESKUS.
Profinternii! ndj|uimes0i
KänsahiväUset ttrheilnkisät
Puhtaasti urheilullisella kannal­la
katsoen osoltiVal Sudhurys.sa
yijnie sunnuntaina ja maanantaina
pidetyt kansainväliset urheilukil-piiilui,
elia urheilullinen järjes-ti(
ityn[iinen on saanut verraten laa­jan
joukkömuodön ja että se on
kehitplty melko korkealle tasolle.
Yhdyävaitalaisista kilpailijoista oli
kiitettävän suiiri määrä niiorta, al­le
20-vuoliasta ainesta. Tästä sei­kasta
saattaa vetää sen johtopäätök­sen,
että Yhdysvalloissa ön Työ-
. vuen Urlieiluiiitiq mobilisoimisjär-jestönu',
vär\'äyslaitokscna, jonkp
avulla nouseva polvi vedetään ylei­sen
työväenliikkeen vaikutuspii­riin,
edistynyt suuremmassa mitta­kaavassa
kuin mitä on asianlaita
useissa canadalaisissa työläisten ur-lieiluseuroissa.
Vaikka nämä kisat olivatkin
ki'insainvälisct kisat, niin kilpaili
joino ei ollut ainoatakaan toveria,
joka ci ynimäriähyl suomea. Täs­tä
oinUuisMailnViöstä saatetaan
vetää omat johtopäätöksensä.' Näil­lä
kansainvälisillä kilpailuilla oli­si
luonnollisesti ollut viriä paljoa
suurempi merkitys, jos niihin olisi
osallistunut useampia niistä eri
Icansallisuuksisla, joista Canadan
ja Ylidysvaltain työväenluokka muQ-dosEuu.
Itsenäinen urheilullinen
jai'jeslaylymincn kaikkien muitten
pqitsi suomea puhuvain l}-öläislen
keskutidessa niin Yhdysvalloissa
kultk Canadassaktn on vasta lap­sen
kengissä, alkuasteella, ja se
Efikka sielvittua sen» niiksi kansain­välisissä
urheilukilpailuissa esiin­tyi
vain .suomea puhuvia kilpaili­joita.
Tästä suomea puhuvain työ
luisten etualalle astumisesta ur­heilullisessa
jarjestäyty(nisessä on
•lerkillepanfava ainakin yksi seik­ka.
He ovat tässä suhteessa luo­puneet
siirlolaisalamittaisuudes
taan, jota niin usein ilmenee työ­väenliikkeen
toisilla aloilla. Eivät
ole jääneet odottamaan, että kun­han
"kielinen" aines tässä lähtee
alkuun, niin kyllä mekin sitten
Punaisen Ammatillisen Kansain­välisen
viidennen kongressin aatto­na
kirjotti PAKrn sihteeri Losoys-ki
moskovalaisissa lehdissä seuraa­vaa:
Profinternin V kongressi ava­taan
mitä syvimmän maailman
taloudellisen kriisin vallitessa.
Katsaus maailman taloudelliseen
tilanteeseen kaikessa lyhykäisyy-de.
5;siiän antaa enemmän kuin ame-rikalaisten,
englantilaisten tai sak­salaisten
oppineiden ja sosialide­mokraattisten
teoreetikkojen mo-ninidoksiset
tutkimukset uusimmis­ta
muutoksista kapitalistisessa jär­jestelmässä,
jili-jestyneestä kapita­lismista,
kukoistuksesta jne.
"Järjestynyt" kapitalismi on ny-damin
keskuksen tulee olla, Ams­terdamissako,
joka "on symbooli,
jöllä taistelimtne Moskovaa vas-,
taar^ ja vSitimme" (Jouhaux) tai
Berlinissä, joka ei myöskään ole
huono symbooli jos muistamme
Herman Mulleriny Zörgiebelin, Se-veringin
y.m. Tämä tärkein ky­symys
ratkaistiin saksalatisten voi­toksi
—- Amsterdamin Internationa­le
muutetaan Berliniin, huolimatta
siitä, että Luscherin ja Briandin
kutsusta Leon Jouhaux, antoi ero­hakemuksen.
Me emme tule kongressissa rii-telemäiin
Profinternin olinpaikas­ta.
Kernaasti muuttaisimme sen
Berlinijn, Lontooseen, Shanghaihirf,
Bombayn tai Pariisiin. Emme tii-kyään
siinä määrin järjestymätön le riitelemään, sillä emme olie
käymme käsiksi työläisten urheilu- että tämän tunnustavat jopa s^n. amsterdamilaisia, meillä ei ole
liikkeeseen. He otat lähteneet vii-tottamaan
tietä ja, kuten sanottu
saavuttaneet melkoisen hyviä tu­loksia
puhta.asti urheilullisessa
mielessä puhuen.
Työläi-sten urheiluliike, samaten
kuin kaikki toiset työläisten jouk
koliikkeet, on aina altis luisumaan
pois proletaariselta ladultaan ja
kaikkein kuumimmat puolustajat­kin.
"Supistakaa tuotantoa, su­pistakaa
kylvöjä, teurastakaa mil­joonittain
karjaa", — mutta pitä­kää
hinnat entisellä tasolla. Mutta
tukkuhinnat putoavat ja vaikka
voittajia jai voitettuja maailman
sodassa, meidän riveissämme ei ole
kapitalismin agentteja ja tämän
vuoksi emme unohda työttömiä,
työpalkkaa, yhteiskunnallista va­kuutusta,
taloudellisia lakkoja jne. X ; —.
sterukssit it poidnäntitsätmuväaätnk in vävhiietltää isthoiinstnaait- 1Juuri nämä kysjrmykset- tulevat
entisellä tasolla, niin tilanne siitä
huolimatta tulee päivä päivältä yhä
mattaan «joutuu porvarien välikap­paleeksi
lavalla tai toisella. Sem­moisten
kä\-tännölliston toimenpi­teitten
toteuttaminen kuin palkin­tojen
hankkiminen y.m. vaativat
urheiluseuratn toimitsijoilla selvää
poliittista harkintakykyä ja larkka-näköisyvttä.,
Muutamain urheilu-keskuudessa
on havaittavissa vah­voja
taipumuksia pitää työläisten
urheiluliikettä aivan itsenäisenä,
työväenliikkeen loisista toiminta-haaroista
tykkänään riippumallo-mana
liikkeenä. Tämmöinen eris-läylyneisyydon
kannattaminen tahi
sietäminen on perin vaarallista, ei­kä
palveFe kenenkään, muun kuin
asemaan, jossa se tieten tahi t i e t ä - ! K " ' ^ ' ^n muodos-tunut
sanan täydessä merkitykses­sä
maailman" kriisiksi.
Edessämme on kaikessa ihanuu
dessaan järjestymätön kapitalismi^
kapitalististen ristiriitojen kukois­tus,
teollisuussota, siirtomaaval-lankumoukset
ja virkavallan jnrityk-sct
asettaa koko kriisin paino työ­tätekevien
hartioille.
} Profinternin ' kongressi avataan
seuram^ja mittcn eräitten jäsenlrrt! kuluttua siitä, kun Tuk­holmassa
päättyi Amsterdamin. In-ternatsionalen
kongressi. Refor­mistiset
pässinpäät sivuuttivat maa­ilman
kriisin. He eivät havainneet
20 niilj. työtöntä kapitalistisissa,
mai.^a.
Kaikki tärkeimmät kysymykset
ratkaistiin Tukholmassa yhdessä
päivässä, neljä päivää kulutettiin
kysymykseen siitä, missä Amster-huomion
keskiöksi kongressissa.
Viimeiset kaksi ja puoli, vuotta
erikoisen kirkkaasti osoittivat, että
reformistiset ammattiliitot ovat
muodostuneet avonaisiksi lakonrik-kuriagenteiksi,
että ne ovat laati­neet
monimutkaisen lakkojen murs-kaamisjärjestelmän,
järjestelmän'
jota ne toteuttavat yhdessä polii'
sin ja ohranan kanssa. Liikkeen
murskaamismetodeihin kuuluvat'
kulissien takaiset neuvottelut, lop-pumattomt
äänestykset lakon, puo-eivät
osoittaneet riittävää päättä
väisyybtä lakkojen johtamisessa, ei-,
vät .osoittautuneet riittävän lujiksi
johtamaan laTikotaisteluja loppuun
saakka ,porvarillista valtiota, teol-lisuudenharjoittajia
ja reformisti­sia
ammattiliittoja vastaan. Tämä
on saanut aikaan suuria, hpikkouk-sia
taloudellisten taistelujen vai;
menpuksen ja järjestämisen alalla-
Poliittisia jä organisatoorisia heik­kouksia
on ilmennyt ei ainoastaan
aleinmissa, vaan myöskin järjestöm­me
ylemmissä elimissä, poliittista
vaikutusta ei ole organisatoorisesti
riittävästi lujitettu. Järjestömme
useasti laiminlöivät lakon, useasti
ilmeni luonnonvoimaisuutta, eivät­kä
aikoinaan mobilisoineet kaikkia
loimia hyökkäävän vihollisen tor­jumiseksi.
•
Useiden asemien menetykseen
joissakin maissa on tietysti etu­päässä
syynä taantumuksellisten
voimien keskitetty hyökkäys val­lankumouksellista
työväenliikettä
vastaan.
Mutta me emme aijo syyttää
kaikkea objektiivisten syiden nis­koille
. Tässä subjektiivinen te­kijä
— meidän järjestömme —-
kantaa suurta vastuuta j ^ tästä
tullaan puhumaan avoimesti
Profinternin kongressit eivät ko­koonnu
päraätipuheita j'a kuiissien
takaisia salajuonia varten, kuten
on tapana Amsterdamin kingn^es-seissa,
ja tämän vuoksi me äsetam
riie kaikessa , laajuudessaan kysy­myksen
tabudellisen taistelun me­todeista
ja muodoista kriisin olo­suhteissa.
Amsterdamilaisilla on oma teo­riansa:
— Nousun aikana he ovat
lakkoja vastaan, sillä ei saa si­vuuttaa
edullista tilaisuutta uusien
asemien valtaamiseksi kansainväli­sillä
markkinoilla, kriisien aikana
he ovat lakkoja vastaan senyuoksi..
että ne eivät ole silloin malidolli-ercbaHii
kaivÖsJakkolaisten avustaminen
Elokuun 28 pnä lähetti Kansain-, Vegreville, Alta, ULFTArn os.
välisen ,Työväen Ayun länsi-Cana- keräys $4.45
dari aluökomltea; tilityksen siihen Sudbury, Ont ULPTArn os.
päivään meiuiessä kertyneistä avus. I ^ lahjoitus . . . . . . . . . . . . . . . . 36.95
tuksiste . MpiTpaUn kaivbslakkolalsil- Calgary, Alta. G. Shelnen lahj. 1.00
le,,-jotka, kuten tunnettua, ovat oi- Timmins, Ont DLFTAin os.
leet lakossa jo yli yksitoista viikkoa. ^ keräys ..... 8.00
Allaoleva taulukko avustuksista Rosedale, Alta. ULPTA:n os.
lahjoitus 5.00
Vancouver, B. C , C. Bovie lahj. 1.00
osoittaa., että työväenjärjestöissä ei
ole kiinnitet|;y läheskään ta,rp^ellLsta
huomlpta nä|'4en elinehdoistaan tais.
televien työläisten avustamiseksi, jo­ten
siinä suhteessa olisi ainakin suo­malaisten
työväenjärjestöjen tehtävä
pikainen korjaus asiaan nähden.
Nämä tilitykset koskevat vain niitä
eriä, jotka ovat lä'hetetty suoraan ^
länsi-eanadan aluekomitealle; niistä taan'"olevir tyljlälsiä*.
avustuksista, mitkä pn lähetetty To^
Työläisiä ympäri Canadan kehoi-teta^
n lähettänjään avustusta lak­kolaisille.
Kaikkien luokkatietoisten
työläisten on avustettava näitä kat­kerassa
taistelussa kaivosparooneja
ja keltaisia uiliobyrotaraatteja vas.
rohtossa olevan Kansainvälisen Työ­väen
Avun Canadan osaston pääma.
jan kautta, ei .vielä ole saapunut ra.
porttia lehdille.
Lähettäkää avustukset osoitteella:
työläisten puolustusrintamaa i ,
telaan kokoomalla työläketj^
maan ja tukemaan Canadan 1
väen Puolustusliittoa.
Katukokouksia ja
.sia järjestetään tov. SmithSi
raavasti: South Porcupine - ta
laisten työläisten talolla syy£i
kello 8 illalla; Timmins - C
•kokous .syysk. 3 pina, kello e lL
ja kokous kummallakin työiiäa^
talolla syysk. 4 p:nä kello 8 f
sonville — ukrainalaisten tj«Li
la syysk. 5 p:nä, kello 8
land Lake — katukokous
p:nä, kello 6.30 ja kokous
lakin työläisten talolla syysk 1
kello 3 ill.; Rouyn — ukraini^
työl. talolla .syj's. 8 p:nä, keil^
Tov. Smithin lisäksi tuleralj
kalliset toverit puhumaan pn
suomen ja ukrainan kielillä jai
myksille ja keskusteluille
tilaisuus, jotta kokoukset muö^
vat mielenkiintoisiksi ja op
siksi kaikille työläisille. Useissa j
Workers International Belief West- koissa esitettänee lopuksi mi
ern Area Committee,
N. E., Calgary, Alta.
41G-lst ave ohjelmaa. — Kaapo.
Kansainvälisen fasismin toimin-• raamia renkejä 5—JO pros. Tämän
na^a" on havaittavissa kolme pää- oliella on merkittävä, että teoHi-iauuntaa:
. ensinnäkin -r- taistelu suustyöläisiä, jotka syystä, tai toi-köinmunismia
vastaan maan 5isäl. sesta ovat liittyneet fäscistijärjGstöi.
lä; ts. kansalaissodan valmistaml- hin on mitättömän vähän, kaikki-nen'
työväenliikettä vastaan, toi- aan 1—3 pros. Näniä jaiimerot pu­huvat
kyllin vakuuttavaa kieltä sii-
-i-.-f-t f..r.
sia.
Valitettavasti Profinternin ri­veissä
kuuluu ääniä, että lakkolii-ke
ei ole mahdollinen kriisien ai­kana.
Todisteeksi mielipiteilleen
he nojautuvat lakkojen määrän
supistamiseen v. 1929 Saksassa ja
toisissa maissa v. 1928 verraten
mutta,- ensiksi, ei koko v. 1929 ol­lut
kriisiä Saksassa, toiseksi, SaK-sassa.
Englannissa ja Yhdysvallois^-
sa juuri nyt v:n 1930 toisella puo­liskolla
alkavat taloudelliset tais­telut
kärjistyä. Taloudellinen
kriisi muodostaa - lisävaikeuksia
(työttömyyden pelko jne.)j mutta
työläiset menevät taisteluun e:
pelkkien kuvitelmien vuoksi, vaan
sentähdeh, että heitä puristaa nä­län
silmukka ja he eivät voi olla
esiintymättä. Itse lakolla kriisin
aikana on epäilemättä omat erikoi­suutensa,
sillä on huomattavasti
kätköraiiapi luonne,- työläiset tör­määväin
yhteen ei ainoästaa:n teol-lisnudeniia^
i??^^^^ " 7?!?^
valtion ja sosialifascistisen koneis­ton
karissa, työläisten liakko saa
alunpitäen poluttisen luonteen, sfl-seksl
—- systemaattinen neuvosto^
vastainen proiiagapda. .agitatsioiii ja
sodan lietsoipinen Neuvostoliittoa
vastaan ja 3:neksi—- väestön kas.
vattamitten isänpiaaliisessa hepges-sä,
sen fyysillinen jä sotilaallinen
kasvatus imperialistista yaltloiden
välistä sotaa sUmälläpitäen. Näin
tä, mitä pyat lupkkasisällöltään fas-cistiset
sptpasjärjestöt,
Puolisptilaallisiin järjestöihin on
ennenkaikkea laskettava kaikenlai­set
lasten ja nuorison järjestöt.
Näihin kuuluvat boy^cout-järjestöt,
joita bn kaikissa porvarillisissa
siis. vaikka fasclstöärjestpt kantaU maissa 8—14" v. ikäisille lapsille,
siy^t.mltö ritaeä hyyänsä ja työs-' Suurimmissa, imperialistimaissa kuu-kennelkööt
ne • mirikä Upun alla
hyvänsä, aina ja kaikkialla on nii­den
perustehtävänä valiriistautuml^
nen sotaan.
luu näihin järjestöihin: Englannis­sa
— 600 tuh-, Amerikassa — 700
tuh. ja Italiassa — 800 tuh.
Sbta-aikanai, kutpn 1918—20 boy-scoutteja
käytettiin porvairillisessa
, Joskus on lärvin vaikea erottaa, j ajmbijassa apuvoimana, kotitarkas-mistä
a^aä sotUasvalmennus ja mi- ^-uii^i^aV Vaiighivartijoiria, vahteina,
liiri päättyy, sanokaamme, voimis- lähetteinä, jne. Tähän kategoriaan
telu- tai mrheiluharjoitukset: Kui­tenkin
voldairi fasclstijärjestöt ja­kaa
peruspiirteissään ,4 päärylr-mään:
i) puhtaasti sptilasjärjestöfc,
ii puolisotilaalliset järjestöt, 3) ur-
KeiiUjärjpstöt ja 4) isänmaalliset,
uskonnolliset, tieteelliset ja hyvän­tekeväisyysjärjestöt.
Fascismin puhtaasti sotilaalliset
järjestöt iriuödöstävat porvariston
aseellisen tukivoiman. Mitä suurem­pi
pn porvariston aseellisten järjes­töjen
lukumäärä.
Saksassa on verrattain pienen
100,000 henkeä käsittävän palkka-armeijan
rinnsilla noin 500,000 fas-cistla.
Italiansa 5Öb tuh, faspistla
armeijan oRessa 250,qÖt> , henkeä.
Englannissa 320 tuh. fäscistia, vaki­tuinen
armeija — 1*6 tuhatta.
Puolassa 1,500,000 fasci^tia, vakitui­nen,
armfeija — 300,000, Suoinessä
145,Q00' fascistia, armeija — 28,000.
Virossa 32 tuh. fascistia, armeija —
13,000. Latviassa 48^000 fascistia,
armeija — 18,000 jne. Näin siU:
me näemme, että fascistikaartit or
vat porvarillisissa maissa keskimää­rin
3r-4 kertaa suurempia kuin
työläisistä ja talonpojista kokoon-pannut
vakituiset armeijat, vieläpä
kuuluvat myöskin ne fascistien jär­jestöt,
jotka ovat varttuneempaa
nuorisoa varten, kuten italialaiset
"avaingärdistien" osastot, englanti­laiset
kadettien osastot koulunuori­solle,
erilaiset nuorison yhdistykset
Puolassa, jne.
Alvän erilais.en. f aseisti järjestön
ryhmän, muodostavat erilaiset ur­heilu,
ja voimjsteluseurat. Näihin
järjestöihin on pääsy vapaa laajoille | j^en-otulla tavalla
kansanjöukoiUe. Mutta niiden toi- j pj,j,d;s(ivat antoa Tnlivst
mintaa johtavat f aseistit ja johde-'
taian niitä urheiluharjoitusten mi-
Moittreal
s. J. osaston syysjnlM
viettämään osaston k
p:nä. Mitä kaikkea^^oi
on ohjelmakomitea)»
ka se laukaisee vasta my
Kuitenkin urheilupuolesta, m.
mpittaa. Myöskin voi taatat,^
henkinen ohjelma tulee plems
kaista ty.vdyttävää. Muisti _
si sunnuntaina saapua osastoilj
tälle.
S. J. csaston kuukansikob» «1
päivän illalla kello 8,
jokainen osaston jäsen saajnij
hän tilaisuuteen. Kokouksesar
palion tärkeitä kysymyksiä!
vaatii jokaisen jäsenen Iäsnld»a
Teki itKcmnrhan. SuomalaiDa.|
leksi Kesti hyppäsi talosta.l56J
Antoine kadulla alas neljän^ ff
roksen ikkunasta yöllä mU
välillä, seurauksella, että Jänr
li heti pään murskaantumisair
Kesti on syntynyt Ylivieskas^?
kylässä ja oli 35 vuoden
Vaimo ja perhe Suom^^^
tässä maassa 4 vuotta.^
tomaan tekoon voi pitää työ
tfl ja sen lisäksi sairastunustBi
kulocsiin. Häntä oU juuri
saada sairaalaan, ja oUsikml
saada paikan seuraavana
nnitt lonetti ennen löifana ^
Saksassa, Puolassa ja Sdomessä vii­sikin
kertaa suuremmat.
lesta ja vastaan, aktivistien eroit- lä i)orvaristo pyrkii saamaan edul-f
a m i n o n nmtitnfUlUfnistn ia >ioi/).'in. jjsia asemia maailman. markkinoil­la
alentamalla työläisten elinta­so*,
tämän vuoksi se taistelee jo-taminen
ammattiliitoista ja heidän
vangitsemisensa, lakko vahtien ja
lakkolaisten pieksemiset fascistien
ja sosialifascistien taholta, pakol- kjaisesta kopeekasta, kasrttaeh sii-linen
sovittelu, johtajien salamur- n5 kaikkia sen käytettävissä ole­via
välineitä (poliiseja, sosiaUde-mokraatteja,
kirkkoa jne.), murs-katäicseen
lakkoliikkeen ja tcrrori-soidakseen
työläisiä.
Yritykset Ideltäjrtyä taloudelli­sista
taisteluista näiden Usävaikenk-hat
jä jouljkoammunnat. Nojau­tuen
koko porvarilliseen valtioko-neisto.
on ja takapajuisiin työläisiin
onnistuvat .spsialifaseistit lakkoliik­keen
murskaamisessa (villateolli-suustyöläisten
lakko Englannissa..
Minkälaisia järjestöjä ovat tär­keimmät
fascistiliitot ja miten ne
ori järjestetty?
Niillä on kaikilla soöla^/ärjestö-jen.
rlylstörakenne, joka ei juuri
mitenfcä|ii eroa anrieljäsca. Italian
fascistiiuen mllilsilaiitos. Suomen suo-jeluökurita
ym., kajkkl ne on jaet­tu
pienempiin ja suurempiin tais.
telityksikköiiun upseereineen ja ko-mehtajm
»E!Et Nes vänifstetaan Ja
aseistetaan yhtä hjjjriii kuin vaki-tuisetkih
armeijat Koko eroitus
ori siinä, että f aseisti järjestöt ovat
vapaaehtoinen larmeija- Jos tärkas-tellaäh
fascastien sotäliittojfen yh-teiskunnaHists
koköont^bai. niin
saammte likipi^en seuraavanlaisen
kuvan Neuvostoliitosta iMiteeri ole-vis^
kaipiteTistisiissa räjariiälssa:
^upun^lin pm^aristoä 50^—60 p^os..
maaseuduri — kanpiingin ja maa-
^udim pikkuporvaristoa' 25—30
pros., työläisiä ja Isäntiensä niar-litarispinnin
tietä. Erikoinen huo­mio
kiinnitetään ampumaklubeihin,
joiden päämericitys on se, että por­varisto
niiden kautta yrittää saa­da
fascistikaarteihinsa luotettavia
rivisotilaita. Viime aikoina; on poik-keuksellineri
hiuoriiio kiinnitetty
myöskin erilaisiin anto- ja ilmailu-kliiiaeihiri,
joiden kautta porvaristo
haluaa valmistaa f ^clsti joukoille
luotettavia sotilaslentokoneiden oh­jaajia
ja tankkien sekä panssari­autojen
kuljettajia.
Sotaan valmistautuvien fascisti-järjestöjen
viimeiseen kategoriaan
kuuluvat m i t ä erilaisimmat isän­maalliset,
uskonnolliset, vieläpä mo­net
tieteellisefc klubit ja seurat.
Näin suuri fascistien vaikutusvalta
kaikissa maan yhteiskunnallisissa
järjestöissä antaa niille mahdolli­suuden
täydeilisesti alistaa alaisik­sensa
v^iltipyalfa. ItaUiissa, Puolas­sa,
UnkMisssi, Rumaniassa on jo val­lassa
f ascistädflttäattbri. Samaa tie­tä
menee Suonii, jossa suojeluskun-talais-
faseistit jp nyt tuntevat it-,
sori.cta tänne autolla, malböj
•mccn ja jättivät autonsa
Lagauchetiere kaduHe. at
siirtola isködin eteen yoJa^
varkaat olivatkin mennectj
taneet auton vieneet nx-dan
dollarin ar^o^ta inan
varkaat olivat " ^ " ^ ^ '
ikkunan kautta, ni^om^
vä poliL^i on alkanut ottaa
varkaudest:-..
"Lapuanlukon"
kerta "lukko" alkoi feo»»^
tämään. niin se on nyt ta^J
rauhantuoman ,
talossa elokuun 29
Helsberein toimiessa n i j ^^
uksen virkaUijana.
värkkäiltiin sääntöjä
niitä "Lukolle'.
että jos joku
tcjä. oli suun tuöonus^
tV kaupungin polii^Jjjf^
Icn ui:<o-, ja sisapu^ •
vard Helsbergin a^T;
maila ilmenikin, e t»
>:en takia ettei
"rähiäta-. ja miteaj^
kiitellyt häntä_ su^^ •
Edvani
sensä täydellisiksi maan isänniksL j J ^ ^ H . ' ^ " . " ^j^ään^J
Fascistien astmnlneri valtaan taas tyosta f i ' ^ j^- aJiags
merkitseb airiä sotavarustelujen li- tsn kes.<uua-s.a.
säii^y^tä, ent^tT TOlmaperäi^m. j tco
Pää v a l Ä a u t u r i i i s t a ^ s o t o ^ ^ ^ i S S S a n jUeksi ^
hän ••lukkoon-;. V ^ ^ i j .
«suuria t i i l o-^4S&^»*
toimessa ^mikm ? ? ^ * ^ : .|
kuin r a u h a n t n ^ . ^l
LIMA, Peni, elok. 31. — Epävival-llset
tiedonannot kertovat, että Au­gusto
B. Leguia,'l*eruh entinen pre-| ja
sidentti olisi sairastunut Ahnirante
GrauHay i i i s t ä l i ä r i e t bn siirretty ei- jpuneena^ ^^^^^ p.
Ien San Lorenzo saarella olevaan | sifa on taa.= - ^ _^jä
• - • !. • vankilaan; CJallt» Harbbirissa, odot- set voiva. saada ^
Samom on ^^^^Tf^
tamaan oikeuskUUIustelUa jä ran-painettuja op^^
gaistnstaaÖL diktaatfOTöiallitUksensa
aikana tekemistään "virheistä".
öss»
lausl
täköi
Etee
toriii
seur;
ta, p
taiss
puoli
TI]
Af
ilanadan D
Lähetyski
lähetyksistä "11
ityksistä $20.00
7t«istä IföO.O
lähetyksistä $
5Uc ^'okaiselta
!a!t^.sadalta i^olh
' etTktet $500.G
Imoiimaita ci
kötanomalähet;
^skalut $3.50 läl
lomen rahaa 01
ssila-fta Smkst
iai lähetyksef
VAPA
[Box 69. SUDB
Laivapilettejä
Tiedustakaa, pii
Port AI
böläisnaisten liito
1 osasto toimeen
iltaman 6
haaiaia.
Iplemaan kaikenla
puhe, run
|ftank Mäkilä ilj
Da kulpleteil
tei hauska yksii
fcale "Lammas k
|tulee myös elema
.iyvällä soitolla
tästä kaikestE
oa kaupunki]
lähtea vielä
Ile iltamiin ja J
myös tulema
Kivikosken
Bta kerääntyne
luovuttamaan
Tervetulo
jakauppaaii-
Kirje Que
nalla sanalla
, - sta metsämic
ttääHä Quebecin
1*3 heitä loi käv
jmafleja kämpuie
^*aan anneta t
utamia päiviä £
»tipkUIa miehiä
^ yhteensä 24 mi(
[gTClivät perimir
""oitti Japparit
sä kaikille joi
' 'Ffäntyä takai
.öeltä .=aisi tyc
"ikuin mar.ssia
. —M^- ja kun c
Hnatkaa vielä k
niin mikä
kuin maksaa
^kyydistä ette
^Diin vaivalloistj
^ saakka.
kämpälle
E . nratta siellä '
Pymjyän. Sano-r
«»in hnonoa. Jc
saas sieltä ja u
.Kyl^ silläki
, "^iperukalla
L^in narratulk
QuebecLsssa
? aetsä-mieh
• •»3 saann. et