Vapaus, January 24, 1925

              KAIKKIEN MAirrEN TTONRAATAJAT YHTEISRCTTAMAAN! TYÖLÄISTEN JA TALONPOIKAIN KASim HAIUröS¥A&rAI
Työväen vapautus tapahtuu
vain sen itsensä kautta!
Vain järjestyneenä joukkona
voi työväenluokka voittaa!
No. 11 — 1925 Federated Pressin jäsen. Lauantaina, tammifc 24 p ^ a t . Jan. 24tlu 1925 IX VjHisik.—VoL IX
anneip
ggymni, — Moskovasta äskettäin
palahtitrt jkommomstinen edostaja
Saksan valtiopäivillä Ruth Fischer
kertoi, että Tfotskm tilalle' puna-armeijan
komentajaksi tulee kuu­luisa
ratsuväen päällikkö Budenni.
Trotski luultavasti vetäytyy yksi-tyiselämään,
joTco jääden nykyiseen
Moskovan läheisyydessä olevaan
asuinpaikkaansa tahi muuttaen ter-
TeTtensä takia etelä-Venäjälle.
Entisen päällikön erottamisen joh­dosta
ei ole pienintäkään aihetta
pelätä minkäänlaista rauhattomuut­ta
sotaväen enemmän kuin siviili­väestönkään
keskuudessa. Trotski
ei ole krDskaan ollut erikoinen kan­san
suosikki, ja mitä armeijaan tu­lee,
niin «e on ehdottomasta kuuli­ainen
Neuvostohallitukselle. Bu­denni
sitäpaitsi on koko armeijan
kuuluisin ja suosituin kenraali.
Ei ole minkäänlaista aietta vangi­ta
Trotskia. Hänen poistumisensa
julkisesta elämässä ei, ole aiheut­tanut
pienintäkään häiriötä mis­sään
osassa Venäjää.
Nämä Ruth Fischerin tiedonannot
on havaittu paikkansa pitäviksi ja
myöhemmin Moskovasta tulleiden
virallisten sähkötietojen kanssa yh­täpitäviksi.
Puolan työnantajat
vaativat 10-tun-
" tista päivää
Kattowitz, Ylä-Sleesia. — Ylä-
Sleesian työnantajat ovat pyytä­neet
Puolan hallitukselta vahvistus­ta
lO-tuntiselle päivälle, sentähden
että he kykenisivät kilpailemaan
saksalaisten teollisuustuotteiden
kanssa. Muussa tapauksessa sano­vat
^e olevansa pakotettuja sulke­maan
rauta ja sinkkikaivantonsa
j a sulattonsa.
Nova Scotian kaivos­miehet
valmiina lak«
koutumaaan
Green lupaa avustusta
textiilityöläisille
TVashington, D. C — Kun Fe­derated
Pressin edustaja kysyi
Amerikan Työyaenliiton esimieheltä
Greeniltä mitä Työväenliitto tulee
tekemään' New Englannin palkan­alennusta
vastaan taistelevain "tex-tiilityöläisten
hyväksi, vastasi
Green: "Työväenliitto tulee teke­mään
kaikkensa minkä se ikinä voi
auttaakseen textiilityöläisiä."
tunistanut
Moskova. — Japanin ja Venäjän
sopimus diplomaatisten välien uu­delleen'
soimiamisesta näiden val­tojen
kesken on lopullisesti alle-kirjotettu
Pekin^ssä tiistaina puoli­yön
aikana (Kiihan aikaa), / ilmot-taa
Neuvostovaltojen virallinen uu­tistoimisto
Rost^
Sopimuksesta on pitkät ajat ja
moneen otteeseen neuvoteltu.. Pa­himpina
riitakysymyksinä ovat ol-i
leet: tunnustuksen ^^antaminen
[ vostofcaliitäkselie,' entisten
hallitusten velkasitottmuKsien jär-ijestäminen,
Sahalinin saaren poh-i
jpispuoliskon luovuttaminen takai­sin
Venäjälle, öljyoikeuksien myön­täminen
Japanille jne. Eräitten
tietojen mukaan on Japani yrittä-
Keinottelu ammatti­kouluilla
Vancouver. —- Ammattikoulun ni­mellä
komeilevat keinottelulaitokset
ovat täällä onnistuneet nylkemään
yksinkertaisilta työläisiltä useita sa­toja
dollareita, luvaten opettaa
heille minkälaisen ammatin tahansa
sekä oppiajan päätyttyä hankkia
oppilailleen ^ hyväpalkkaisen -.työpai­kan..
• ,
Yli koko Länsi-^lJanaclan on ole­massa
useoita sellaisia kouluja, jot­ka
lupaavat antaa uhreilleen mitä
hyvään he vaan osaavat kysyä,
mutta jotka eivät kuitenkaan anna
Glace Bay, Nova Scotia. — Palk­kaneuvottelut
Amerikan Hiilenkai-vajainliiton
26 piirin ja , British
Empire Steel Corporationin välillä
ovat loppuneet," kaivosfiäroonien
vaatiessa 10 prosentin palkanalen­nusta
vuoden 1924 p^kkatasoon.
Neuvottelujen tulokseton loppumi­nen
johtanee taasen Nova Scotian
kaivosmiehet lakkoutiimiseen.
Palkkaneuvottelut alotettiin jou­lukuun
15 pnä. Vastikään toi­meensa
valittu 26 piirin piirihallin
to esitti yhtiölle VS prosentin pai
kanylennysvaatimuksen päiväpalk-kalaisille
ja 10 prosentin ylennys-vaatimuksen
urakkatyön tekijöille
Yhtiön puolesta taasen vaadittiin
kaikkien kaivosmiesten palkkojen
laskemista 20 prosentilla. Neuvot­telujen
kestäessä peräytyi ^rhtiö eh
sin viidentoista ja sitten lopuksi jo
kymmenen prosentin alennukseen
ehdolla että sopimus kestäisi tammi-ovat
taas' IV;-
• \
kuun 16 päivästä marraskuun 30
päivään 1925.
Kaivosmiehiä on kehotettu yhdes
sä yhtiön kanssa pyytämään halli­tusta
nimittämään sovittelulauta-kunta
käsittelemään ja ratkaise­maan
riitaisuutta. Tällä toimenpi­teellä
koettaa yhtiö pitää palkkaky­symyksen
ratkaisematta mahdolli
simman kauan, joten mahdollisesti
myöhemmin julistettava lakko tulisi
olepiaan vähemmän tehoisa.
Piiriviraston antamat raportit
kertovat miesten kieltäytyneen ni­mittämästä
edustajaansa sovittelu-lautakuntaan,
koska vanhoista ko-kemulcsista
tietävät, että moiset so-vittelulautakunnat
eivät ole koskaan
ratkaisseet yhtään palkkaselkkaus-ta
työläisille edullisella tavalla;
, ^ , , > 1 . .A oppilailleen mitaan muuta paitsi nyt saada vuokratuksi 40 prosenttia f.f'.. , _ ^. * •„ D l . - Pohj oi•s -Soa hua !l•in i•n ö"lijy- al^u eista. Of\n ­vahan
kaavamaista opetusta ja to-ko
sc; siinä' onnistunut,, siitä ei vie-1
lä ole varmuutta.
Idistuksen, joka pitäisi olla avainie-
[ Vanhanajan mies kuol­lut
New Orlean­sissa
New Orleans, La. — Antonio So-
I Iitana, 134 vuoden vanha filippini-läinen,
joka on asunut' tässä kau­pungissa
viimeiset 12 vuotta, kuoli
tammik. 17 pnä." Solitana oli syn-
Itynyt Cayagan maakunnassa, Filip-
I piineillä, v. 1791.| Nuorena palveli
[hän jonkun ajan armeijassa ja sifr-
Itcn ryhtyi merimieheksi, jossa am-
I matissa hänen kerrotaan viettäneen
I kokonaiset 100 vuotta. V. 1860
j tuomittiin hänet .yrityksestä polttaa
I erään brittiläisen aluksen, mutta
I vapautettiin korkean ikänsä vuoksi.
JKuvaavana S:n elinvoimaisuudesta
jmaifiitaan että hän 127-vuoden ikäi-
Isenä tanssi lähes kuusi tuntia
leräässä .New Orleansin ravintolassa
•ja että hän, juuri ennen kuolemaan-
Isa oli suunnitteluissa^mennä uusiin
Inaimisiin. >
[Kovaa talvea Ätlannin
rannikolla
Boston, Mass. — Yhdenäkin vie­rähti
Uuden Englannin pohjoisosaan
yhnä aaho Canadasta ja pohjois-lAtlannilta,
painaen . lämpömittarin
|50 ja aina 56 asteeseen nollan ala­puolelle.
Toisin paikoin ilmotetaan
lämpötila alhaisemmaksi kuin mitä
[on oHiit 27 vuoteen; muutamilla
paikkakunnilla ei sanota koskaan
lennen tehdyn muistiinpanoa niin
sovasta paldtäsesta kuin nyt on.
New Foundlandissa ja New Yor­kin
tieiipllla on oIlHt mitä Mnreim-ät
lumimyrskyt, joiden takia lai-
Ivaliike, samaten kuin rautatielii-
Kfianekin on ollut pyähdyksissä.
^ova ilma on aiheuttanut saaria
ineelliäia vahinkoja ja lukuisia ta­paturmia.
Bostonin -jrmpäristön farmarit
enrät pääse viemään inu^catarpeita
ipunldin, i u n tiet ovat paksajett
sn tukkimat.
na suuripalkkaiseen työhön. Nuo
koulut julkaisevat mahtavia, kaksi­värisiä
ilmotuspläkatteja, täytetty­jä
lupauksilla sekä todistuksilla
koulun entisiltä, nyt hyvinvoivilta
ja tyytyväisiltä oppilailta.
Oppikurssin hinta on täällä 275
dollaria. Useat niistä, jotka täällä
ovat tuon kurssin suorittaneet ja
todistuksen saaneet, ovat tulleet
huoinaamäan, että puhe, suuripalk­kaisista
töistä on ollut pelkkää
mielikuvitusta sekä että työn saa­minen
todistuksen perusteella esim.
automekanikoksi on puhdasta ilvei­lyä-
Joku aika. sitten eräs noista am
mattikouluista sujjettiin. virano­maisten
toimesta, koulun kirjoja
tutkittaessa tultiin huomaamaan,
että suurin . osa noiden "tyytyväis­ten
ja hyvinvoipain" entisten oppi­laitten
antamista todistuksista oli
saatu etupäässä koulun omistajain
sukulaisilta ja tuttavilta sekä joita­kin
oli ostettu ulkopuolisilta.
Eräs täkäläinen moisen ammatti­kurssin
suorittanut henkilö on jou­tunut
kaupittelemaan voileipiä ka­dulla,
ja eräs toinen jo:ka pii kuvi­tellut
pääsevänsä autotallin omis­tajaksi
500 dollarin kuukausipalkal­la,
onkin sensijaan joutunut asti-jain
pesijäksi.
;—:——o——-—
Kaksi dollaria päivälle
hätäaputöissä
Vancouver. — Täällä vangittiin
17 miestä sentähden, ettei heillä ol­lut
työpaikkaa. Heistä kolme tuo­mittiin
irtolaisuudesta kahdeksi
kuukaudeksi • vankilaan. Toisten
asia tullaan käsittelemään viikon
kuluttua. Uoista 17 oli viisi vah­attu
sentähden, että olivat men­neet
pyytämään mokaa -kaupungin
sairaalaif keittiöstä.
Kanpung^valtnuston toimesta an­netaan
perheettömille miehille sepe-linhakkaata
kahden dollarin päivä­palkalla.
Tähän mennessä on 300
yksinäiselle miehelle annettu työtä,
matta 1^00 on vielä työn j a toi-meentolon
päätteessä.
Ruthehberg lasketaan
takuulla vapauteen
Washinigton, D. C — Yhdysval
tain ylioikeuden tuomari Louis
Brandeis on peruuttanut Michiga
riin vallloh ylioikeuden päätöksen,
koskien Yhdyisvaltairi Workers Par-tyn
kansallissihteerin C. E. . Rut-henbergin
vapaaksi laskemista ta­kauksella.
Niin pian kuin . asian teknilliset
yksityiskohdat saadaäA , sovituksi,
tulee toveri Ruthenberg pääsemään
vapaalle jalalle Jacksonin Mich.
kuritushuoneesta 7,500 dollarin ta­kauksella.
Brandeis määräsi takaussummak-si
7,500 dollaria senjälkeen, kuin
McReyr.ols, joka tavallisesti käsit­telee
kaikki Michiganin asiat, oh
kiöltäytynyt tekemästä muutosta
Michiganin ylioikeuden antamaan
päätökseen. Lakimiehet Frank E.
Walsh ja Isaac Ferguson esittivät
pyynnön Michiganin valtion ylioi­keuden
päätöksen kumoamisesta.
Peni8tusIakiTast«inen Uki.
Ruthenbergin lakimiehet väitti­vät,
että Michiganin syndikalismila-ki,
jonka rikkomisesta Ruthenber-gia
syytetään, on perustuslakivastai-nen,
koska se kieltää puhe- ja ko­koontumisvapauden.
Lakimiehet edelleen väittivät» et­tei
Berrien kauntin oikeudenkäyn­nissä
oltu pystytty osottamaan syy­tettyä
osalliseksi mihinkään rikol­liseen
tekoion. Ainoa seikka mihin
Ruthenberg oli huomattu syyllisek­si
oli se, että hän oli "kokoontu­nut"
yhdessä toisten kommunistien
kanssa pitämään kommunistien kan-salliskonventsionia
elokuulla 1922.
Juttu iolee ylioikeuden rat-kai*
Urak«i.
Yhdysvaltain ylioikeus joutuu
nyt käsittelemään Michiganin val­tion
syndikalLsmilain suhdetta Yh­dysvaltain
perustuslakiin. Vielä'
tähän mennessä ei ylioikeus ole rat­kaissut
yhdenkään valtion pems-tuslakipitoisuutta.
Benjamin Git-low
on takauksella vapaana , Sing
Sing-vankilasta siihen saakka, kun­nes
ylioikeus on ratkaissut New
Yorkin' valtion i>erustn3lakipitoisnn-den.
Kun nuo «yndikalistilait hy-väJcsyttiin
, niin kutsuttuihin "sota-ajanlakeihin">
sanottiin niiden tar'
kotuksena olevan ehkäistä vihoUisr
maalaiset toimimasta Yhdysvaltoja
vastaan, mutta alusta aikain on
niitä käytetty työnantajain taholta
sellaisia työläisiä vastaan, . jotka
ovat koettaneet saada järjestjmeit»
ten työläisten rivit taistelunkuntoi-semmaksL
Ratlieafcerr trsakUassa.
Viimeisen kahden viikon ajan on
Pariisi. — Neljän tunnin suun­soitto-
edustäjakamarisspL ei riittä­nyt
lopettamaan keskustelua diplo­maattisten
välien uusituesta Neu­vosto-
Venäjän kanssa- *;; Pääministe­ri
Herriot julisti puheessaan, että
järkähtämättömänä ehtona ystäväin
lisiin väleihin antautumiselle Ve­näjän
kanssa oU feanÄHan oikeuk­sien
ja ranskalaisten Venäjän arvo­paperien
omistajain vaatimuksien
tunnustaminen Venäjäii puolelta.
Hän sanoi, että Ranskan lähettiläs
Moskovaan oli riimitettyvjuuri noita
vaatimuksia valvomaan^
Muuten näyttää olevan alituista
hankausta näiden valtojen välisissä
suhteissa. Lähettiläs Herbetten vas­talause
Rykovin puheeti johdosta
epäonnistui täydelleen, vieläpä sai
ranskalainen siinä suorasiaan nenäl­leen.
Rykov sanoi,^ ettäj hänen lau­suntoaan
oli vSärinkäsitetty; hän
oli vain sanonut, ett» JJeuvosto-Ve­näjä
ei myönnä tsaarinaikaisteij
velkojen «ikeudenmukaUjiuUa, mut­ta
hän ei ollut maininhut mitään
siitä, eikö niitä kuitenkin maktet
taisi. Tämä näpsäys ,niin suututti
päämmisteri Herriotia, että hän he­ti
tiedon saatuaan kutsutti luokseen
neuvostolähettiläs Krassifiin ja mi­tä
tiukimmin seHtti hähelle, ettei
Ranskan hallitus aikbiiut antaa
hiuskarvan vertaa, periksi laillisista
saatavistaan Venäjältä (Ranska, jo­ka
ei aiokaan maksaa edes korkoja
sotaveloistaan, ja joka «iiuren val­lankumouksen
aikana }!. pyyhkäisi
kaikki ulkomaiset velkaVi^a olemat­tomiin
!).- ? •
Sitäpaitsi Herriot jö toisen ker­ran
kymmenen päivän, hjalla me­kasti
Krassjnille sntÄy^fttä hänen
lähettiläänä-oloaan käj^iään polse-vistisen
propagandan rfe^^^
verhoksi. Krassin |t^:;|n:^h^
sesti varonut seKotiiumksta''^
kään sellaisiin vehkeilyihin, mutta
täällä niinkuin Moskovassakin, on
vaikea erottaa Kommunistisen kan­sainvälisen
toimintaa virallisen hal­lituksen
toiminnoista. Trotskin j u ­tunkin
selitetään johtuneen viralli­sen
ja epävirallisen hallituksen
keskinäisestä riippuvaisuudesta,
koska Trotskin virastaerottaminen
johtui hänen riitaantumisestaan
"Kolmannen .kansainvälisen puo^ue,-
johdon kanssa. Sepä se tekee
Krassinin aseman Ranskassa ja
Herbetten aseman Moskovassa niin
perin tukalaksi.
Majesteettirikosjuttu
Ibanezia vastaan
Pariisi. — Kansainvälisten tapOf
jen mukaisesti nostettiin täällä kan­ne
kirjailija Blasco Ibanezia vas­taan
•'majesteetinloukkäuksesta",
iän kun täältä käsin oli lähettänyt
muutamia lentokönelasteja herjaus-cirjotuksia
kuningas Alfoiisoa vas^
taan, Espanjassa levitettäviksi. Nyt
on pääministeri Herriot edustajaka-marissa
ilmottanut, että Espanjan
kuningas on pyytänyt jättämään
utun sikseen. Samalla käytti pää­ministeri
tilaisuutta ylistääkseen ku­ninkaan
"vapaamielisyyttä".
Todellisena syynä jutun keskeyt­tämiseen
lienee kuitenkin se, että
yleinen mielipide Ranskassa oli
cuohuksissaan mokomankin majes-teettirikosjutun
nostamisen johdos­ta
•— ja ehkä vielä enemmän se,
että Ibanez oli ilmottanut aikovansa
käyttää oSkeudenkuulustelu-tilai-suuita
puhujalavana, jolta yhä pon­tevammin
uhlcasi; uudistaa entiset
syytöksensä Alfonsoa vastaan.
Italiassa on Mussolinin hallitus
ueltäytynyt Ibanezin kirjasien le­vittämisen.
»veri Ruthenberg ollut Jacksonin
Beh. kuritushuoneella, senjälkeen
cuin Michiganin valtion ylioikeus
ansingissa" kieltäytyi tekemästä
muutoksia faändle annettaan kol­mesta
kymmeneen vuoteen kestä­vään
pak^otyötoomioon ja 5,000
dollarin sakkoon, jonka taomion
tuomari Wh{te julisti St. Josephis­sa
Michiganissa. Toveri Bothen-bergia
ei vielä tähän mennessä ole
>anta työfaSn tuossa vankilassa,
ossa on koko maan kaikkein kur»
, immat vanMtyökontrahdit voimas-
Saksan työläiset ^ivät
alistu taistelutta pit­kään
työpäivään
Berliini — Saksan työläiset ei
vat luovu taistelusta 8-tuntisen työ­päivän
puolesta, vaikkakin heidät
on pakotettu tekemään 10 jopa 12-
tuntistakin työpäivää. Neljä Ruh-rin
alueella olevaa kaivostyöläisten
järjestöä, tjilevat ryhtymään puo­lustustaisteluun
helmikuun 28 pnä
ja kieltäytyvät tekemään minkään­laista
sopimusta pidemmälle kuin
8-tuntiselle työpäivälle.
"Kansan" yleinen mielipide alkaa
kääntymään suosiolliseksi S-tuntisel-le
työpäivälle; tuö sama yleinen
mielipide, joka aikaisemmin tässä
kysymyksessä oH ehdottomasti teol-lisuuspohattain
puolella, joille työ­läiset
ovat ainoastaan orjia tai
kyormajuhtia, eikä lainkaan ihmis-olioita.
.
Yhtenä työläisille edullisena seik­kana
pidetään myöskin sitä, että
hallitus käsittää itselleen olevan
epäedullista rikkoa Washingtoni8sa
tehtyä niin kutsuttua is-tunnin työ-aikamäärittelyä,
sillä sen rikkomi­nen
tulee epäilemättä synnyttä­mään
tyytymättömyyttä toisissa
maissa.
Saksan hallitus tulee myöskin
huomaamaan, että on sangen vaa­rallista
jättää sellaisen arvostelun
huomioonottamatta.
8-tuntisen työpäivän vastustajat
kuitenkin turvautuvat Versaillesin
rauhansopimukseen. He sanovat:
"Versaillesin sopimuksen , multaan
täytyy Saksan tuottaa enemmän
hyödykkeitä. Se on mahdollista ai­noastaan
pitkän työpäivän kautta."
8-tuntisen päivän puolustajat taa­sen
väittävät, että pitkä työpäivä
eihdottomastar edellytä suurempaa
tuotantoa, sillä väsyneet työläi­set
eivät voi 10 tunnissa tuottaa
niin paljoa kuin ^rpeeksi lepoa
saaneet työläiset tuottavat 8 tun­nissa.
Asian lopullinen ratkaisu riippuu
kuitenkin työläisistä. Jos he ovat
taipuvaisia tekemään 10 j a 12-tun-tjsia
työpln^ä, r ^ u l l ^ heillä niitä
myöskin. teettämään. Jos taasen
he vaativat 8-tunti8ta päivää ja
ryhtyvät taisteluun sen puolesta,
tulevat he myöskin sen saamaan.
-o-— —
in mätää
p t t a i M
Montreal r— Kansalaisten nosta
tamassa Montrealin polilsilaltokaen
puhdistusjutussa on tehty rari^aita
syytöksiä poliisipäälUkkö Belange-ria
vastaan, samalla kun on vaadit­tu
hänen ja parinkymmenen muun
poliisivlrkailijan erottamista viras­ta
"hetipaikalla j a annotta", «. o.
ilman eläkettä. Kantajain asian­ajajan
lausunnon mukaan "poliisi-päällikkö
on hauska kaveri, hyvän­tahtoinen,
mutta toimeensa kyke­nemätön,
välinpitämätön,' vallia roh-keutta
ja muutamissa suhteissa re­hellisyyttäkin;
hänessä ruumlstuu
se anna-mennä-politilkka, joka hä-nen
halllntoajallaan on tehnyt Mon­trealista
rosvojen, varkaltten, parit-tajoin
ja porttojen paratiisin".
Hochelagan pankin rahojen ryö-väysjutun
yhteydessä, josta neljä
miestä tuonnottaln hirtettiin, oH
tullut ihni, että kaksi katupoliisina
palyelevaa poliisipäällikön veljen­poikaa
oli ennakolta tiennyt tuosta
rosvousyritykscstä ja toinen heistä
nähnyt rosvot pankin autoa väijy­mässä,
mutta Umottiko vai el hUn
siltä poliisipäällikölle tai etsivälle
poliisille, siltä el ole tietoa — ai-nakaan
el poliisin taholta 'tehty mi­tään
ryöyäykscn estämiseksi. On
myös ilmitullut tapauksia, joissa
poliisipäällikkö on välittänyt sopi­muksia
lunnaista, millä rosvotut
hei^kilöt saisivat ostaa mene ttä-mänsä
tavarat takaisin rosvoilta.
"Moinen meiiettely oli omiaan anta­maan
yllykettä varkiilllej poliisi oli
suorastaan luisunut rosvojen rikos­toveriksi,
hieroesaaan kauppoja va»
rastetun tavaran säilyttäjäin kan«^
sa tavarain takaisin saamisesta".
Katkerin syytös sekä poliisipääl­likköä
että hänen lähimpiä apulai-slaan
vastaan koski punaTalopllrin
suojelemista. "Mihin kelpaa poliisi­päällikkö,
joka antaa semmoisen
miehen koin Tony Frankin (yksi äa-kenmainltun
ryöstön johdosta hir­tetyistä)
pitää viittä tyttötaloa, jot^
ka nyt ovat. siirtyneet hänen les­kensä
käsiin, j a Jllke. käy koin sU-maa
— poliisipäällikön suojaavan
silmän alla. Katutyttöjä afalistel-laan,
mutta Montrealin 400 :aan ilo­taloon
Mi kenenkään kynnet pysty,
kun ne vain ovat väleissä koikeam-pain
pblltslvirkallljatn kanssa."
Punavalopllrln lähin valvonta oli
polllslkaptceni Sauven käsissä. E n -
nenmalnittu tyttöIäkuningAs ^ Tony
Frank oll ollut tämän herran ^ar>
haita ystäviä, j a kuululslmthat por­tot
hänen tuttaviaan ja miojatte-,
jaan. jHäntä avoimesti syytetään
"etuoikeuksien myöntämisestä nai­sille,
jotka niistä pystyivät Ja suos­tuivat
rllttäy&jtl maksamaan". Näin
oll kapteeni Sauvcsta tullut prosti-tutsioonin
varsinainen snojelusen-keli.
'Itse asiassa hänkin vain oH
sortunut Montrealin mädän polllsl-järjest^
lmän , verkkoon, joka oll
pohjlmmalBena syynä niin täimän
kapteenin kuin monen muunkin
kunnon miehen perikatoon.
^1
m
Lewis ei päässytkään
työsihteeriksi
Washington, D. G. —• Presidentti
Coolidge ei tule nimittämään Anle-rikan
Hiilenkaivajain Union- esi­miestä
John L. Lewistä Yhdysval­tain
työsihteeriksi, sentähden kun
nykyinen työsihteeri, pittsburghilai-nen
pankkiiri ja Moose-salaseuran
pomomies James J. Davis haluaa
olla siinä virassa vielä toiset neljä
vuotta. Tällaisen tiedotuksen antoi
Valkeassa Talossa presidentin puhe­mies.
Ny tr etsitään Valkeassa Ta
loBsa maataloussihteeriksi kylliksi
vähäpätöistä miestä.
Prokuraatorin virkaan nimitetyn
entisen sokerikapitalistien lakimie­hen
j a Japanissa j a Mejficossa lär
hettiläänä olleen Warrenin nimitys­tä
-ei senaatti tule aivan heti vah­vistamaan.
Warren tulee mahdolli­sesti
saamaan viran senjälkeen kun
hän tulee henkilökohtaisesti eriin-tymään
senaatin istunnon edessä,
jossa hänen entisjrytensä 'tullaan
täydelleen tutkimaan. Mutta siihen
voi kulua useita viikkoja, sillä se­naatilla
on nyt istuntonsa lopetta­misen
edellä paljon toisia asioita kä­siteltävänä.
Sen seikan, että Davis edelleen-dn
pidetään työviraston päämiehe-nä,
ymmärretään tarkettavan sitä,
että Coolidge on tyytyväinen Da­visin
työ virastoa kohtaan harjättä­män
saboteesin viimeisen neljän vuo­den
aikana. Työvirastosta on työ­läisille
vähän hyötyä ja työnanta­jille
tuskin minkäänlaista epämuka­vuutta
silloin, kun »en päämiehenä
on sellainen työläisille vihamielinen
olio, kuin Davis,
Sidney. Mitä kauemmin Aus-traallan
satamalakko kestää, sitä
pahemmalta se näyttää, huutavat
porvarien .4länltorwt,-,jcist»vpäättftwf •tlte'.<7!««Wf*^*^r^?'^¥'-'^?;'^^
lakkoasema on yhä kiristymässä. Se
tarkotus, jota varten lakko ensinnä
alotettiin, haihtuu vähitellen näky^
vistä, ja epäilemättä jotkut lakon
johtajista tähtäävät taistelun läa
jentamiseen koko unionistista liiket­tä
käsittäväksi.
Lakossa on ollut kaksi eri v^Ih^t-ta.
En?lmälnen riltnkysyihys oll
satamatyöläisten ja lalvandmlsta
jäin välinen, ja se oli selvä ja yk
sinkertainen. Satamatyöläisten, tar-kotuksena
julistaessaan lakon yli­työtä
vastaan oli tuhota se erikoi­nen
työnvälitystoimisto, jonka avul­la
koetettiin pitää voimassa asetuk­sen
mukaista sotaveteraanien etuoi­keutta
satamatöihifi. Satamatyöläi­set
toivoivat saavansa koko tuon
asetuksen syrjäytetyksi ja merki­tyksettömäksi.
He saavuttivatkin
tarkotuksensa, ~ kun laivanomistajat
työsoplmusneuvottclussa suostuivat
miesten vaatimuksiin. Mutta hal­litus
riensi väliin, julisti sopimuk­sen
mitättömäksi ja vaati etuolkc-usasetuksen
noudattamista. Niinpä
näyttääkin lakko muodostuvan .po«
lilttiseksl taisteluksi siitä, «Vnko so­taveteraaneilla
etuoikeus ^dnsaan-
Lakon johdossa oleva Water8ide4
Worker8 Federation välttää jise- -
nyydessään olevan 1,600 aotavete^
raanta eli enemmän ikuln halHtuk-sen
perustaman sotaveteraanien
työnvälitystoimiston klrjplssa dn-knan,
eivätkä nämä sotaveteraanit
vaadi mitään etuoikeutta toisten
uniotoverionsa rinnalla.
Merimiesten urilon lakon tarko-tuksista
sitävastoin on vaikoampf
saada täyttä selvyyttä. Vaaditaan •
milloin ruokaholdon parantamista
laivoissa, milloin taas, ettei meri­miehiä
saa pestata muualta kuin
kommunistien haalllta, ja ettei hal­lituksen
saa vuokrata brittiläisiä f ;
aluksia. Merimiesten nykyinen joh­to
on julklkommunlstien käsissä. It­kevät
poryarllehdet. Jos yksiin vaa-thnukslin
suostutaan, niin viikon
päästä jö esitetään uudet. Ilmei­sesti
pyritään koko kapitalistisen
järjestelmän kukistamiseen.—• uh-'
huu! —- jonkatähden huudetaan
avuksi hallitusta poliiseineen, tuo-mloistuimineen
ja rikkurijärjestöl-neen,"'
,.'.-v-^ / ':••:/,
• 'M
K.
M
m
Mä
I
Belgiasta tuodaan rata­kiskoja
YTidysval-tbihin
Työttömyyskysymys
esOle vaalitais-
— telussa
' Montreal. — Kokouksessa, joaosa
oli edustettuna 26,000 täkäläistä
työläistä, päätettiin että seuraavis­sa
liittohallituksen parlamenttivaa-leissä
otetaan Montrealissa Cana­dian
Labor Partyn taholta yhdeksi
vaalikysymykseksi tySttömyyskysy-luys.
Vaalit nähtävästi tulevat ta-p^
tumaan tämän vuoden aikana.
Detroit, Mich, — Belgialaisista
terästehtaista on • äskettäin ostettu
Fordin omistamalle Detroit, Toledo
& Ironton rautatielle 10,500 tonnia
ratakiskoja. Jos kiskot kuletctaan
i'ordin radalle Atlannin rannalta
rautateitse, tulee tonnin hinta ole­maan
40 dollaria, jos ne taasen ku-etetaan
vesiteitse sinne, tulee ton­nin
hinta olemaan ainoastaan 36
dollaria 75 senttiä. Pittsburghin
kiskot maksaisivat paikalle tuotuina
46 dollaria 72 senttiä tonni. — K u -
lipalkalla työskchtelcvät europa-laiset
työläiset tekevät ; mahdotto­maksi
amerikalaiselle työläiselle saa­da
työtä tai sitten pakottavat hä­netkin
alentumaan samalle kulita-solle.
•
Vielä yksi brittiläinen
**rauliankyyhkynen**
Lontoo. — Portsmouthiin on saa­punut
unsi brittiläinen vedenalai­nen
X-1, jota sanotaan mafimän
suurimmaksi ja nopeimmaksi ve-denalaiseksi.
Täydellä vauhdilla
kulkiessaan se kykenee pysymään vedenalaktyyptn edustaja.
Ajurit saaneet 60 sen­tin
korotuksen päi­väpalkkaansa
Chicago.—• Chicagossa on hlilen-ajurellle
ja' auton kulettajllle so­vittelun
kautta annettu 60 sentin'
lisäys päiväpalkkaan, heidän alun­perin
vaatimansa 2 dollarin lisäyk­sen
asemasta. Hillenajurcllle tul­laan
tästä aikain maksamaan $6.60-
:f7.60 päivältä, auton ajureille $7.10
—17.60 ja apulaisine $5.60 päiväl­tä.
Työsuhteisiin ei tehdä min­käänlaisia
muutoksia. Uusi sopi­mus
kestää tämän vuoden loppuun
saakka.
taistelulaiVojen matkassa. Tätä
alusta rakennettaessa noudatettiin
mitä suurinta salaperäisyyttä, josta
luonnollisesti oli seurauksena, että
sitä enemmän puhuttiin täsIS "ami­raliteetin
salaperäisestä vedenalai­sesta".
Kun Työväenpuolueen ää­nenkannattaja
Daily Herald julkasi
jonkunlaisen selostuksen sen raken»
teestä, toimitti Scotland Yard
(tEnglamiin salapoliisilaitos) koti-tatkastuksen
«en toimistossa. X-1
pHSisi d i a enslmäinen Ihan uuden
'4
I