1923-01-09-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
^ m' .VW-''• Sivu 2 Tiistaina, tammik. 9 p. — Tue. Jan. 9. No. 3 VAPAUS CfSoadan saomalaisen työväestön äänenkannattaja. Smes-r^ jy Sudburyssa, Ont, joka tiistai, torstai ja lauantai H. PUBO. ^ Vastaava toimittaja. V A P A U S (Liberty) / fbe only orean of Finnish Workcr8 in Canada. Pob- » c d in Sudbury, Ont, jsvery Toeaday, Tbursday and fiatorday. ( Ädvertifling rate» 40c per col. Inch. Minimam ciiarge fotdngle InsertioB 75c. Diecount on BtandiBlf advertise» nent The Vapaos is the best advertising medmm among Pinnid» People in Canada. • Canadaan yksi vk, $4.00, puoli vk. |2.25, kolme kk. 0LBOiayk8ikk.75c , v i. Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. ?5.50, puoli vk. ®ö.00 ja kolme kk. ?1.75. . ^ Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään, gajtsi asiarojeaten joill> on taka^kaet; > Umotushinta kerran julaistuista ilmotulsista 40c. f alstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä iliaotuksistn, Joiden teikstiä ei joka kerta muuteta annetaim tuntuva alennus. Kuoloilmotukset ^2.00 kerta ja 50c. lisää jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c, lerta, $1.00 kolmekertäa; avioeroilmotukset $2.00 kerta, $8:00 (kaksikertaa: syntymäilmotukset $1.00 kerta; ha-lutaantieto- Ja osoteilmotukset 50c. Ikerta, $1.00 kolmekertäa. — Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata^ muutoma - • • •. '. Joa ette'milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen ^ ^rjeeseenne, kirjottakaa uudelleen, liikkeehditajan pe^ sanallisella nimel'ä. ^ , " - I. V. KANNASTO, Liikkertholtaja. : Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Bpilding, Lome St., Puhelin 1038. <- Postlosoto: Box 69, , . . . I Sndbury, Ont - Registered at the Post Office Department, Ottawa, as Aeecond class matter. . • • • • • ' • • . ••; • - Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla konttorissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain lehteen torstaina kello 3. ff »Ml : Neljäs mailmankongressi • Berliiniläinen puoluetoveri A. ThaHieimer kirjoittaa äskettäin piiättyneen Kommunistisen Internationalen neljännen mailmankongressin johdosta seuraavan mie-lenkiintoisen katsauksen: '4 KommunisiiRen Internationalen kolmas kongressi johti suureen strateegisecn käänteeseen.^ Proletaarisen Vallankumouksen ensimmäiset laineet olivat laantumassa. Maailmankonjunktuurin, käänne pysähdytti työväenluokan rynnslyksen, niin, pakotti sen jopa puolustukseen. Slrateegia ja taktiiklta oli sovellutettava tämän tosiasian mukaan. Kolmannen kongressin pää-i tunnuksena oli: Työväenluokan enemmistön myötätunnon voittaminen kommunismin päämäärän ja periaatteiden: puolelle asettamalla osavaatimuksia, jotka vas- : tasivat joukkojen käsitystä ja taisteluvoimaa, ja johtamalla os^taisteluja.". } Neljännelle kongressille on luonteenomaista kolmannen kongressin strateegisen linjan edeUeen^^kehit-täminen ja konkreettinen muokkaaminen. Kolmannen ja neljännen kongressin välisenä aikana on kapitaali kautta linjan ja suunnitelmallisesti sijrtynyt hyökkäykseen asemia vastaan, jotka työväenluoki^a oli ensimmäisten vallankumousaaltojen vyöryessä miehittä-nyl. Laskevan J(onjunktuurin ja sitä seuraavan jouk-vJcotyöttöhiyyden tukemana ^ tärlceimmissä voittajamais-; I sa, samoin kuin valuutan luhistumisen tukemana tär-iieimtnissa voitetuissa maissa alkoi kapitaali hyökkäyksen lyöpaHckoja, työaikaa ja työväenjärjestöjä vastaan \ siirtyäkseen lopuksi osittain yleishyökkäykseen työväenluokan poliittista mahtiasemaa vastaan- Fascismin voitto Italiassa, raskaan teollisuuden Saksassa tekemät y^^ vallan vaatimukset, kon- 'Servatiivinen vaalivoitto Englannissa, tässä hetken eniten silmäänpistävät luokkataistelun tilan tunnusmerkit Tämän välittömässä yhteydessä sattuu työyäenlei- V rin keskuksen alkava vararikko. Vallankumouksen laskeva laine on viskannut keskustavirtauksen sosia-lireformistien leiriin. Kapitaalin yleishyökkäyksen iskuista särkyi keskustan näennäisvailankumouksellinen naamio. Todistuksena tästä on yhtä hyvin Saksan riip- > pumattomain paluu sosialidemokratiaan kuin Italian enemmistön palaaminen kommunismiin. Luokkataistelu ori tällä haavaa rajoittunut tyo- V silkan olemassaolon puolustamiseksi. Mutta kapitalismin perinjuurin syv$ kriisi leimasi työväenluokan olemassaolon puolustuksen, taistelun elämän ylläpitämiseksi välttämättömästä palkasta, laatuun-r käyvistä hinnoista ja 8-luntisen työajan pysyttämisestä objektiiviseksi vallankumoukselliseksi tosiasiaksi. Ja inyt, kun luokkataistelu on saatettu kaikkein aikeelli-simpaan ilmaisuunsa, nyt ilmeneiksen, ettei konimunis- 'min ja sosiatireformismin välillä ole mitään liikkuma-lilaa. Sillä kun jopa yksinkertaisinkin palkkataistelu tarjoo vallankumouksellisia mahdollisuuksia, ovat kaik- Jci, jotka ovat proletaarisen vallankumouksen julkisia taikka salaisia vihollisia, jättäneet jopa alkeellisen palkkataistelunkin tuuliajolle ja asettuneet hyökkäävän kapitaalin puolelle. Tilannet^ on niinmuodoin oleellisesti yksinkertaistunut Sosialirefomiismin ja kommunismin välinen kerros on katoamassa. Tuolla sosialireformismi, täällä kommunismi, ja kumpaisenkin välittömästi ratkaistavana kysymyksenä ei ole «porvarillinen demokratia vaiko proletariaatin diktatuuri», vaan kysymys työväenluokan olemassaolosta, leivän, lihan, polttoaineen, asunnon kysymys: tämä sisältää työväenluokan taiste-luvoimain peräytymtsen. mutta merkitsee samalla suunnatonta edistystä tilanteen selittämisessä ja yksinker-taistuttami& essa., « Tästä tilanteesta luontiii kongressin päälinja: työväenluokan suljetun puolustuksen suunnitelmallinen organisointi kapitaalin hyökkäystä vastaan. Siitä seurasi varsin luonnollisesti taktillinen keino: yhteisen rintama ja siihen kytketty «työväenhallitus». Työväenhallituksen tunnus on luokkataistelun nykyistä tilannetta vastaava tie suurten proletaaristen joukkojen johtamiseksi ^ taisteluun vallasta. Työväenhallitus ei ole sama kuin proletariaatin diktatuuri, joskin mahdollisesti siihen johtava etappi- Mutta paitsi sitä, ettei työväenluokan enemmistön välittömänä silmämääränä vielä ole taistelu proletariaatin diktatuurista, ei edes työväenhallitus vielä missään maassa ole sen taistelukoh-teena. Tässä ^vy, mibi neljäs kongressi pani pääpainon tämän tunnuksen positiivis-vallankumoukselltselle puolelle, edistykseen, mitä tämä etappi merkitse porva-rillis- sosialistisen kokoomuksen rinnalla. Kommunisteille on itsestään selvää, ettei enempää työväenhallitus kuin mikään muukaan ylimenotunnus merkitse kommunismin lopullisen päämäärän vastiketta, vaan että kommunismi on jokaiselta saavutetulta etapilta lujasti päättänyt jatkaa edelleen lopulliseen päämäärään. Tämän periaatteellisen käsityksen ilmaisi kongressi, yhtä selvästi kuin taktiikkateeseissä, ohjelmapäätöslausel-massaan. Kolmas kongressi oli pystyttänyt varoitusmerkin kommunistisen etujoukon eristetyn toiminnan vaaran, sen vaaran varalta, että etiijoukko loittonisi liian kauaksi proletariaatin enemmistöstä ja ottaisi itselleen t^täviä, joiden suorittamiseen vain luokan enemmistö saattoi kyetä. Tämä varoitus oli erittäin tärkeä ajankohtana, jolloin juuri alkoi työväenluokan palaaminen puolustukseen ja: porvariston siirtyminen hyökkäykseen. Neljännen kongressin suhteen oli tämä vaara huomattavasti pienentypyt; sitä vastoin koski -kysymys kaikkien Kommunistisen <internationalen osastojen konkreettista johtamista kolmannen kongressin omaksumaan strategiaan.' ; , .' Proletariaatin yhdistäminen organisoituun puolustukseen kapitaalioffensiiviä vastaan jäi kautta linjan vielä toteutettavaksi tehtäväksi. Siksi) koskee neljännen kongressin pääpaino tätä tehtävää. Neljäs kongressi torjui painolla eri/iäiset käisityksel siitä, että ilman muuta olisi, voitu harpata tämän happaman juoksuhauta- aherruksen yli taikka että siten vaarannettaisiin kommunistinen hyve. Kommunistinen hyve säilyy teossa, ja opportiinistista vaaraa, mitä fämä strateegia epäilemättä synnyttää'^ suuremmassa määrässä kuin barrikaaditaistelu, ei torjuta palavilla rukouksilla ja ristinmerkkejä tehde<i, vaan sillä, että jokaisessa konkreettisessa taistelutilanteessa tarkkaan rajoitetaan toiminnan tie. , Neljäs kongressi el nähnyt luokkataistelun kokonaistilanteessa' mitään- mikä saattaisi masentaa kommunisteja. Joskin kapitalismi oli |cylliksi luja siirtyäkseen hyökkäykseen tyiitätekeväin olemassaolon pohjaa vastaan, niin on toiselta puolen osoittautunut, ettei sillä enää ole voimia saattaa-järjestystä synnyt* .tämäänsä. sekasortoon,. Kommunismi on tietoinen siitä, että kun se kaikin voiniinsa käy käsiksi työhön muokatakseen yhtenäisen proletaariset! puolustusrintaman vaikkapa yain pie^ nimpäinkih proletaaristen olemassaolovaatimusten puolesta, luo, se samalla ei ainoastaan menestyksellisen puplustuksen vaan myös voittoisasta puolustuksesta hyökkäykseen siirtymisen ehdot, mikä hyökkäys tullaan pohjaamaan toisin kuin mikään proletaarisen vallankumouksen siri hyökkäyksistä. ' Ien taan-tnmDS IWW konventionissa kaikkien TUastollisia tietoja Canadan kaupasta, teollisuudesta ja rahataloudesta Canadan vienti (12 kk. päättyen marrask.) Canadan tuonti (12 kk. päät. marrask.) Kokonaiskauppa (12 kk. päät marrask.) „..,. muiden päätösten ohella julaistiin Lännen vil.ja sato (bus,h e,l ei•s sa) vastaus Punaiselle Taloudelliselle H""^" (busheleissa) I%dättekö pomrilehdistä töirkeämpää Äslcettäin julaistiin Amerikan suomalaisten noske-laisten äänenkannattajassa «Raivaajassa» seuraavakin pätkä:. : «Kuuluisa moskovalainen ravintola «Tango», jota ön pitänyt entinen oikeusasiain komisari, tunnettu lättiläinen bolsheviki Ötutshka, on suljettu Leninin toimesta sen suuremmoisen hurjistelun jälkeen, minkä yleisvenäläisei^ tojnieenpanevan keskuskomitean jäsenet Kaplan jä Verevvkirt siellä toimeenpanivat Päihtyneet komisaaril faativat yleisöä luovuttamaan kaildci mukana olevat rahansa ja arvoesineensä. Humalaisia ko-mi^ areja koetettiin rauhoittaa, multa vastaukseksi he lyhtyivät ammuskeluun. Kaksi henkeä sai surmansa ja yksi haavoittui- Tapahtumapaikalle, ravintolaan, Saapunut tsheka-päällikkö Dsherskinski pani toimeen oman käde^ji oikeuden, Häri nimittäin heti paikalla omakätisesti ampui molemmat komisaarit.» Olemme tavanneet proletaarimaata parjaavissa por-yarilehdissä jos minkälaisia ruokottomuuksia Neuvosto- Venäjästä, mutta törkeämpää kuin edellämainittu nos-kelaislchden julkaisema hävyttömyys, emme ole sattuneet löytämään. Tällaisen loan syytäminen kuvaa muuten- kuinka syvälle vastavallankumouksen lokaan tämä noskelaisten äänenkannattajan toimitus on vajonnut Tällaista ei luulisi cnaän okeistösosialistislen-käan työläisten sietävän. Thomas puolustaa vallanpitäjiä *Toskaväkeä" vastaan Wolf f in toimisto ilmoittaa, etta Englannin rautatie-laisliiton johtaja (ja samalla Amsterdamin Internationalen puheenjohtaja) on Warringtonissa pitämässään puheessa selittänyt, että jos hallitus antaa levot- Ipmuuksien taikka työttöraäin mielenosoitusten sitoa kätensä, niin on se silloin roskavaen hallitus. .Työläisten ammatillisen internationalen johtaja kutsuu siis roskaväeksi niitä onnettomia, jotka nälkä ja kurjuus ajaa mielenosoituksiin korostaakseen vaatimuksiaan,- työstä ja leivästä. Hallitukselle annetaan siis oikeus, kohdella roskaväkena työläisiä, jotka suurimmaksi osaksi lukeutuvat Amsterdamin Internatio-naleen, ja jotka julkisesti osoittavat mieltään nälän johdosta, johoii kapitalistinen järjestelmä on heidät jouduttanut. Kun «työväenjohtajilla» on työttömistä tällainen käsitys, niin kuinka ihmettellä, jos hallitus käyttää näitä vastaan pamppuja, revolvereja ja koUe- _ „ kiväärejä. Siivottomia lurjuVia ne amsterdamilaiset siolliseksi työvänluokalle. Sanotaan jolitajat! vieläkin enemmän, kielletään ja va Kansainväliselle, jossa va9tauksess:t oli m.m. seuraava pS?!elmä, koskien poliittista toimintaa. Siinä sanottiin, että he eivät hyväksy poliittista toimintaa sen tähden että kapitalistista valtiota ei voida saada suosiolliseksi palkkatyöväestölle. Aivan oikein! Tuossa päätöksessä ei ole mitään joka... sotisi selvää vallankumouksellista näkökantaa vastaan. «Kapitalistista valtiota» ei voida fiaada suosiolliseksi eikä myötätuntoiseksi, ei ainakaan vallanku moukselliselle proletariaatille, se on totuus jota ei voida kiertää, sillä kapitalistinen valtio -on luokkalai-tos, ase omistavan luokan etujen palveluksessa. Tästä ei tule riitaa. Kapitalistisen valtion on kadottava ja uudet luokkalaitokset rakennettava uuden, valtaan tulleen luokan etuja ja tarkoitusperiä palvelemaan. Mutta mitä tässä IWW kokouksen päätöksessä on'sitten sellaistaj josta -voi vetää'^^ otsikossa olevan päätök-^ «en? Antakaajiäil pUaJ Tässä on: kysymyksessä kaksi suuntaa, kaksV tietä, joita myöten otaksutaan päästävän kommunistiseen yhteiskuntaan taloudellinen ja poliittinen. Iww:läiset ovat valinneet puhtaasti taloudellisen toiminnan tien. He seisovat tienhaarassa ja viittovat kumoukseen kulke.valle työväenluokalle oikeaa tietä. Kuunnelkaamme-pa mitä he meille sanovat Minä en ole nähnyt englanninkielellä kokouksen tekemää vastausta, mutta Industrialistin suomennoksessa sa: notaan, cettä kapitalistinen vftltio ei voi tulla suosiolliseksi työväenluokalle ». —Siis he kieltävät seuraajiaan valitsemasta poliittista tietä, sillä kapitalistinen valtio ei.voi tulla heille, suosiolliseksi. Kapitalistinen talous voi tulla suosiolliseksi kapinalliselle työyäenuokalle. Jos tämä suosion hankkiminen on hiin tärkeä, että niinkin arvokkaassa asiakirjassa kuin edellämainittu vas/ taus on, on se otettu ainoaksi ia erikpisekai esteeksi' miksi politiikkaa on hyljtttävä,, nii> luonnollistahan On «ttä nojaannutaanasian^^ toiseen puoleen. •Sanotaan ' tietä viitatessa työväestölle: älkää menkä siiine, tulkaa tänne ja seuratkaa meitä. Meillä on ^ keino jolla saadaan kapitalistinen talousopeille suosiolliseksi, Voidaanko mitään muuta tarkoittaa? Onko edes mahdollisuuttakaan toisenlaisen johtopäätöksen tekoon. Koko toista sivua käsittävästä asiakirjasta ei löydetä mitään, joka johtaisi edes epäilykseenkään, että olisi tähdätty mihinkään muualle. Tahdotaan sanoa, että meidän matkassa kulkeininen on vallankumouksellisesti edullista,' sillä meillä on keino, jolla voidaan tehdä kapitalistinen talous suosiolliseksi työväenluokalle, mutta nuo toiset eivä: voi saada kapitalistista valtiota suosiolliseksi. Eikö tämä ole selvä kuin päivä. Mutta mikä tämä tämänpäiväinen talousjärjestelmä sitten 'öikeastaaa on? Onko se vissi ja pysyvä yh-teiskuntaopilliheh tilanne, vai onko se eräs monista historiallisista ilmiöistä, joku ominainen yhteiskuntataloudellinen tilanne eräälläl historiallisella aikakaudella'. Edelleen s.; ei voi olla, sillä jokaisellahan on tunnettua, että koko kapitalistiner. järjestelmä on yasta hyvin myöhäisen aikakauden ilmiö. Ilmiö sellainen, joka kaikesta päättäen tulee läheisessä tulevaisuudessa katoamaan. Paremmin" sanottuna, jonka eräs meille hyvin tunnetta yhteiskunnallinen tekijä tulee hävittämään ja rakentamaan uudelle ^aikakaudelle paremmin sopivan yhteiskuntatalouden. Nykyinen talous täyttää tänäpäivänä eräitä erikoisia tehtäviään. Täyttää kapitalistisen luokan olemassaolon ehdot- Ka-pitalistiluokkakaan ei ole mikään mielivaltainen olio. Sen olemassaolo on rakennettu eräälle vissinlaiselle yhteiskuntataloudelle, joka OR tämänpäivän talousjärjestelmäl Mistä johtuu työväenlTiokan keskuudessa aina kasvava tyytymättömyys ja lisääntyvä halu yhteiskunnallisen vdlanlcumouksen suoritta miseen? Vain siitä selvästä tosiasiasta, että tämänpäiväinen yhteiskuntajärjestelmä ei ensinkään palvele työtätekevien luokkien etuja. Sen erityinen historiallinen tehtävä on palvella porvariluokkien etiija työväenluokan etujen kustannuksella. Ja vallankumouksellisen työväes tön tehtävänä täytyy olla kapitalis-tiluokan etu ajanmukaisen yhteisr kuntatalouden hävittämisen. Ja nyt kuitenkin kokoonnutaan yli maata käsittävään kokoukseen. Heilutetaan vallankumouksen lippuja! Päristellään vallankumouksellisia fraaseja ja sanotaan tosi kylläkin, peitetyssä muodossa, joka i ainakaan asiaa lievennä, että me teemme kapitalistisen talouden suo Lännen viljasadon arvo Ontarion vuodentulon arvo ..........^ Canadan mineraalituotannon arvo Työkaluteräksen tuotanto (suurissa tonneissa) TeräskiskOjen ja levyjen tuotanto (si t ) Kuparituotanto (paunoissa) Kultatuotannon arvo .... Hopeatuotanto (unsseissa) Hiilituotanto (lyhyissä tonneissa) Nikkelituotanto (paunoissa) Lyijytuotanto (paunoissa) Sinkkituotanto (paunoissa) Ashestostuotanto (tonneissa) Ontarion kultatuotanto (unsseissa) Ontarion kultatuotannon arvo ............r.-, Porcupinen (myös Timmins) dividentit Cobaltin hopeatuotanto (unsseissa) Cobaltin hopeatuotannon arvo Cobaltin dividentit Pankkien voitot (tilastot 17 kaupungista) ...... Sijoitukset .pankejssa (marrask. 30 p.) .......... Pankkien-antamat lainat (marrask. 30 p.) Pankkien vastattavat (marrask. 30 p.) Pankkien varat (marrask, 30 p.) Vararikot (niiden lukumäärä) Vararikot (niiden velat) Uusien henkivakuutusten arvo Canadan ottamat lainat ..i....... Hallituksen lainatX •Kunnällislainat' Rautateitten lainat .v.:..-..........,.... Korporationien lainat .•.l"I.i'2' $ 859,751,346, 755,549,493 1,615,300,839 767,707,200 384,000,000 455,030,80a 233,556,000 180,349,000 348,000 439,000 . 51,229,000 154.000.000 25,110,500 15,726,000 14i210,000 24,812,000 98,738,000 139,000 l,a28,095 21,800,000 6,117,707 10,120,000 7,500,000. l',580,000 14,506,631,278 1,712,055_,785 1,105,630,178 2,419,058,711- 2,690,434,823-- 3,182 54,366<122 I 865,695,088 824,995,678 1,690,690,766 631,982,500 280,098,000 325,451,000 239,627,400 174,315,653 595,000 667,000 54,689,000 53,167^000 18,059,674^ 13,059,710 15,057,493 20,624,279 66,679,000 97,761 707,470 16,322,629 4,221,709 8,279,320. 5,413,520^ 1,640,000 17,473,211,279 1,808,129,106 1,210.101,634 •-2/541>36,278 2,824,130,507 2,348 51.083,158 520,000,000 ; 528;i93,352 495,433,892 " 4Ö0;i84,818 Xv318,870,000. -133.488,500 : • < 93,371,902^^ - ^198(805,973 ' ........ 13,015.10.0 101,150,000 $1,256,914,922 1,345,592,300 2,602,60?,222 605,058200 234,138,300 558,355,800 376,746,900 227,859,605 / 974,000 1,109,000 81^600,691 ,39,863,912 15314,098 13,330,357 16,946;764 61,136,493 35,953,717: I3ill2j555 3a6O,042 10,831,146 10,687,687 3,458,142 20^57,021,285 1,978,763,102 1,357,973,118 2,835,578,788 3,U0,89O,S51 ' 998 " 22,076,2'96 * 641,778,095 318,832,081 ' 113,455,500 58,994,728 /9.6,?Q0,000 ^^•-'49381,853' roitetaan »työläisiä xomaksumasta kommunistisia mielipiteitä, sillä, kommunistit eivät voi tehdä kapitalistista valtiota suosiolliseksi työ-, väenluokalle. Se on totta, sitä eivät kommunistit eikä 3:mas Kansainvälinen voikaan tehdä. Se ei sitä halua kellekään uskottaakaan, sillä kapitalistinen valtio on luokkalai-tos ja toimii vain luokkansa hyväksi. Ken uskottaisi työväestölle .toista, hän ei edustaisi vallankumouksellista luokkafilosofiaa, olisi työväenluokan petturi ja toimisi porvarillisen luokan kätyrinä. Mutta entäpä jos joku selittää työyäestölle —taloudellinen vallankumous ei ole tarpeellista, me voimme tavalla tahi toisella jota me emme nyt halua selittää, tehdä kapitalistisen talouden suosiolliseksi työväönluoka i eduille. Mitä, etuja työväestöllä voi olla ja on? Mitä etuja työväestö ta-vottelee ja voi tavotella?. Vain luokkaetuja. Voil^ tyiiväenluqkan edut "olla jossain' sukulaisuussuhteissk porvariluokan etujen" kai^sa? Joka sellaista uskoo, uskoo johonkin jolla ei ole pohjaa. Minkä laatuinen talous yoi palvella porvariluokan etu-jai Yksinomaaiv ja, ainoastaan vain kapitalistinen talous. Minkä laatuinen talous voi palvella vain työvä-etiluokaa ja olla sen luokkaetujen kanssa sopusoinnussa? Vaiii kommunistinen talous. Kuka voi vain puolustaa kapitar listista talousjärjestelmää? Sen voi tehdä vain porvari, eli porvarillisista^ eduista hyötyvät .yäliluokat ja porvariston palkkarengit Kuka voi uskottaa työväestölle että kapitalistinen talous voisi palvella myöskin työväenluokan etuja? Niin voi tehdä vain ainoaj^taan sellaiset, joille on eduksi työväestön luokkataistelun harhaanjohtaminen. Se suosio mitä..porvarillinen yhteiskuntajärjestelmä osoittaa työväenluokalle on jotain sellaista, jota Ji näe eikä tunne kukaan muu kuin, IWWm taantumukselliset, johtajat. Mutta eipä ihme. Täytyyhän, isännän, olla, suosiollinen rengilleen. Mutta tehdä kpko vallankumouksellisesta työväestöstä porvarillisia ren- Hejä, on sentään liian suuri urakka oikeisto-ivTKdäisillekin. Tässä ei ole väärinkäsityksen mahdollisuuttakaan. iKun joku selittää, että hän ei tätä suuntaa^^kannata siksi, että se ei tee jotain e.rikoista asitia suosiolliseksi jollekin asialle, tarkoittaa hän, että joku toinen suunta tekee jonkun toisen asian suosiolliseksi jollejMn^tCN^ asialle. K^pitelistineri c^loUB ; «n kuitenkin seliaiiien asia, JQsta ei koskaan saada tyoväestöi|le suosiollista asiaa, yritti ' sitä • tehdä vaikkapa koko IWW prominenttikopla, suomalaisen oikeistoryhmän avustamana. Tehdä ja uskottaa on kaksi eri asiaa. Tekeminen jos "«lisikin tuloksetointa niin uskottaminen tässä tapauksessa ei sitä ole. Uskottamalla heräävälle työväestölle ja herätystöis-sä toimiville joukoille jotain joka on todellisuudessa mahdotointa, on jotain sellaista, joUa voidaan johtaa harhaan. , Harhaanjohtamalli luokkataisteluun kiintyneitä joukkoja on parhaimman palveluksen tekemistä vallassa olevalle luokalle. Olotila missä työväestö elää on siinä pisteessä, että se ajaa laajenevia joukkoja lupkkasodan pyörteisiin. Syntyy taisteluun pakoitta-va tilanne jota ei voida välttää. Mutta taistelun kärki voidaan kav kai^ta, tehdä vallankumouksellisesti vaarattomaksi j a sellaiselle teolle räpyttää porvaristo käsiään. Se joka puhuu kapitalistisen yhteiskuntatalouden sopeuttamisesta työväenluokan etujen mukaisesti, hän on vajonnut korvia myöten poroporvarilliseen rapakkoon ja soittelee pikku porvarillisia hätäkelloJB, Pienporva-ristokin on tyytymätohtä nykyisin, mutta vallankumousta se kammoo sen jokaisessa eri vaiheessa ja sekin puhuu sopeuttamisesta, sovittelusta, kehityksellisestä yhteiskunnan uudestisyntymisestä, aivan samassa äänilajissa kuin IWW keltaiset jon-tajatkin. Porvarillisen valtion ia porvarillisen talouden hävittämistä ajavat .eteenpäin vain- vallanfcumo-uksellisesti varmat jä . toimiiitata- • voissaan tinkimättömät työläiset Kolmannen Kansainvälisen ja Punaisen Taloudeliiseh lippujen ympärillä. ; ; Alf Hautamäki. Pankkikapitaali kuris- Intian kommunistien tanut Euötsin teöl- ohjelma • lisiiuden Tukholma 5-12.; — Tämänpäiväi, sessä numerossaan koskettelee täkäläinen' toverilehti'sitä hämminkiä ja neuvottomuutta mikä on tarttunut suurliikkeilijäin maailmaan kata.s-tröoffien johdosta osakeriiärkkinoil-la, mitkä katastrobffit ovat jo jatkuneet kahden vuoden ^ajan siitä huolimatta, etta pankkilehdet jc 1920 selittivät; että silioiset osakehinnat olivat saavuttaneet pohja-kurssirfsa. Kaksi vuottp takaperin perustettiin: apukonsortumi, jonka piti vaikuttaa kurssien laskua, vastaan, mutta nyt. oh tämä: apuyhtiö-kin täysin voimaton: pienemmät osakkeenomistajat menevät nurin ja pankit - eivät kestä ' suunnattomia osakemenetyksiä; yksistään Svenska Hand'elsbanken On ol^ut pakotettu tekemään lälies sadan miljoonan poiston! • Kun osakemaailma jo kaksi vuotta sitten oli hyllyvällä pohjalla, huomauttaa toverilehti, niin oii kysyttävä: missä ollaan nyt? Olemme,ilmeisesti jyrkänteen nielussa. Jatkuva sliunnatort kapitaalihävitys ei ole samantekevää työläisille, sillä se tuottaa mitä hirvittävämpiä seurauksia työväenluokalle tuotannon lopeittäniiafen ja joukkotyöttömyyden muodossa. Pelastuksen syvyydestä täytyy tulla rauhallisesta työstä työn maailman on luotava uudet reaaliarvot mitkä keinottelukäutena on hävitetty. Mutta kun tämä estetään ja tehdään mahdottomaksi, koska rahalaitokset ja pankit ovat 'monopolisoineet tuotantovälineet joka laadusta, hiin on ilmeistä, että juuri kapitalismi itse on se, joka on onnettomuutena ja jälleenrakentamisen esteenä. Tällöin, on kapitalismi syöstävä syrjään. Ja eikö sitten tilanne ole suurissa osLssa maata tällainen, muutamat pahkkiruhti naat kun omistavat tfiistiutuneet tehtaat metsät maan ja kaivokset? Eikö koko suuremmoiiien tuotanto ole riippuvainen muutamista harvoista miehistä; jotka itsevaltiaina antavat pyörien joko, käydä taikka pysähtyä? Tietysti on laita täjlainen. Mut ta niinpä ei maailman uudelleenrakentaminen riipukaan pankkimie-hista muussa mielessä kuin siinä, lettä näniä voivat olla sen esteenä Mutta annapa todellisille tuottaville Voimille takaisin nuden omaisuus ja tuotantoväliiiekeinot, niin on maailma uudelleen nouseva siitä hävityksestä, mihin kapitalismi kaikkine sodan, taloudellisen hävityksen, ja kei-nottelurairon olem.uksineen on syössyt onnettoman ihmiskunnan, lausuu toverileiti lopuksi. Kuinka toivotan muuten Ruotsin teollisuuden asema on näkyy siitäkin, että työväenluokankin välittä-jäinsä sosialidemokraattien kautta hyvyttömäin palkanadenmisten muodossa kautta linjan antama tribuutti ei ole piemmmaMkään' tavalla voinut sitä keventää, vaikka ^ mä selitettiin palkkain ailennukäa läpi-ajettaessa juuri siksi ihmeeksi, joka piisi saava kffllffin aikaan! Äskettäin kokoontui Intian kansallinen kongressi, missä, «li edus-tet,^ una kaikki Intian vallankumoukselliset suunnat'• Kansallisvallan-kumoUksellisten rinnalla oli siellä jnyös kommunistisilla elivistajillä' paikkansa. Nämä esittivät ohjelman, jonka pääkohdat ovat seuraavaa sisältöä: ~ Täydellinen • kansallinen riippu- , mattomuus, . yleisen vaalioikeuden pohjalla tapahtuvat kansalliskokouksen vaalit, Intian liittotasavallan perustaminen, suurien omaisuuksien takavarikoiriti,. kaikkien välillisten verojen poistaminen, vuorikaivosten, rautateiden, lennätinverkon ja lai-vakulun kansällistuttaminen raition alaisiksi ja työmaaneuvostojen kontrollin. ; Minimipälkkairi säätäminen kaikilla,, teollisuusaloilla, 8-tunnin työajan toteuttaminen, samoinkuin vanhuuden-, sairas- ja työttömyys-' vakuutuksen toteuttaminen. Työväestöllä olkoon täysi oikeus järjes- ' tyä, julistaa lakkoja ja ryhtyä töi-vomustensa toteuttamiseksi suoraan toimintaan. Kaikilla suurteollisuuden aloilla , valistakoon työmaan^uyosto-ja, jotka toimiyat valtion valvonnassa,- ja joiden tehtävänä on suo- 14 Jella \ tiyöläisten kaikkia oikeuksia. Naisille-vaaditaan täyttä .yhteiskunnallista, • taloudellista- ja poliittis^ tasavertaisuutta. Seisova sotaväki poistettakoon ja sen sijaail aseistettakoon koko kansa kansallisen vapauden puolustamista varten. Toimintaohjelniassa ehdotetaan yleisintialaisten joukkomielenosoi-tusten järjestämistä tunnuksella: «•Ei mitään vero- eikä vuokrasuori-tuksia! » Samoin tullaan järjestämään joukkovastarinta kalliita hintoja, kohoavia rautatie-^ja postita-" riffeja, suolav.eroa ja muita välillisiä veroja vastaan. 8-tunnin työajan ja ammattiyhdistysten tunnustamisen saavuttamiseksi tullaan toimeenpanemaan joukkolakkoja, joilla valmistellaan yleisintialaista .suurlakkoa. Joukkomielenosoitusten 'organisoinnin ja niitä seuraavan yleislakon avulla puristettaisiin myös poliittiset vangit vapaiksi. Mitä noskelaisuushul-luus teettää Stuttgartin maa-alaoikeus op julistanut takavarikkoon sosialidemokraattisen pilalehden, Wahreft Jakobin, erään numeron siinä olleen marraskuun vallankumousta käsittelevän runoelman johdosta. Nyt on myös Thuringenin sosialidemok' raattinen hallitus kehoittanut poliisiviranomaisia kautta maan takava-rikoirdaan mainitun , pilalehden numeron/ Noskelaisuushulluus on ny-jo siis kehittynyt sille asteelle, että takavarikoi omaa itseään. Taikka toisin sanoen: syö kuin sika porsaansa. Jos tämä taas tapahtuu tarkoituksellisessa viisaudessa, nii" hy.vää ruokahalua vain; emme sellaista menetystä surisi!
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 9, 1923 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1923-01-09 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus230109 |
Description
Title | 1923-01-09-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
^ m' .VW-''•
Sivu 2 Tiistaina, tammik. 9 p. — Tue. Jan. 9. No. 3
VAPAUS
CfSoadan saomalaisen työväestön äänenkannattaja. Smes-r^
jy Sudburyssa, Ont, joka tiistai, torstai ja lauantai
H. PUBO.
^ Vastaava toimittaja.
V A P A U S
(Liberty) /
fbe only orean of Finnish Workcr8 in Canada. Pob-
» c d in Sudbury, Ont, jsvery Toeaday, Tbursday and
fiatorday. (
Ädvertifling rate» 40c per col. Inch. Minimam ciiarge
fotdngle InsertioB 75c. Diecount on BtandiBlf advertise»
nent The Vapaos is the best advertising medmm among
Pinnid» People in Canada. •
Canadaan yksi vk, $4.00, puoli vk. |2.25, kolme kk.
0LBOiayk8ikk.75c , v i.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. ?5.50, puoli vk.
®ö.00 ja kolme kk. ?1.75. . ^
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
gajtsi asiarojeaten joill> on taka^kaet;
> Umotushinta kerran julaistuista ilmotulsista 40c.
f alstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä iliaotuksistn,
Joiden teikstiä ei joka kerta muuteta annetaim tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset ^2.00 kerta ja 50c. lisää
jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c,
lerta, $1.00 kolmekertäa; avioeroilmotukset $2.00 kerta,
$8:00 (kaksikertaa: syntymäilmotukset $1.00 kerta; ha-lutaantieto-
Ja osoteilmotukset 50c. Ikerta, $1.00 kolmekertäa.
— Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata^ muutoma
- • • •. '.
Joa ette'milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
^ ^rjeeseenne, kirjottakaa uudelleen, liikkeehditajan pe^
sanallisella nimel'ä. ^ , " -
I. V. KANNASTO, Liikkertholtaja. :
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Bpilding,
Lome St., Puhelin 1038. <- Postlosoto:
Box 69, , . . . I Sndbury, Ont
- Registered at the Post Office Department, Ottawa, as
Aeecond class matter. . • • • • • ' • • . ••; • -
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla konttorissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3.
ff
»Ml
: Neljäs mailmankongressi
• Berliiniläinen puoluetoveri A. ThaHieimer kirjoittaa
äskettäin piiättyneen Kommunistisen Internationalen
neljännen mailmankongressin johdosta seuraavan mie-lenkiintoisen
katsauksen:
'4 KommunisiiRen Internationalen kolmas kongressi
johti suureen strateegisecn käänteeseen.^ Proletaarisen
Vallankumouksen ensimmäiset laineet olivat laantumassa.
Maailmankonjunktuurin, käänne pysähdytti työväenluokan
rynnslyksen, niin, pakotti sen jopa puolustukseen.
Slrateegia ja taktiiklta oli sovellutettava
tämän tosiasian mukaan. Kolmannen kongressin pää-i
tunnuksena oli: Työväenluokan enemmistön myötätunnon
voittaminen kommunismin päämäärän ja periaatteiden:
puolelle asettamalla osavaatimuksia, jotka vas-
: tasivat joukkojen käsitystä ja taisteluvoimaa, ja johtamalla
os^taisteluja.".
} Neljännelle kongressille on luonteenomaista kolmannen
kongressin strateegisen linjan edeUeen^^kehit-täminen
ja konkreettinen muokkaaminen. Kolmannen
ja neljännen kongressin välisenä aikana on kapitaali
kautta linjan ja suunnitelmallisesti sijrtynyt hyökkäykseen
asemia vastaan, jotka työväenluoki^a oli ensimmäisten
vallankumousaaltojen vyöryessä miehittä-nyl.
Laskevan J(onjunktuurin ja sitä seuraavan jouk-vJcotyöttöhiyyden
tukemana ^ tärlceimmissä voittajamais-;
I sa, samoin kuin valuutan luhistumisen tukemana tär-iieimtnissa
voitetuissa maissa alkoi kapitaali hyökkäyksen
lyöpaHckoja, työaikaa ja työväenjärjestöjä vastaan
\ siirtyäkseen lopuksi osittain yleishyökkäykseen työväenluokan
poliittista mahtiasemaa vastaan- Fascismin
voitto Italiassa, raskaan teollisuuden Saksassa tekemät
y^^ vallan vaatimukset, kon-
'Servatiivinen vaalivoitto Englannissa, tässä hetken eniten
silmäänpistävät luokkataistelun tilan tunnusmerkit
Tämän välittömässä yhteydessä sattuu työyäenlei-
V rin keskuksen alkava vararikko. Vallankumouksen
laskeva laine on viskannut keskustavirtauksen sosia-lireformistien
leiriin. Kapitaalin yleishyökkäyksen iskuista
särkyi keskustan näennäisvailankumouksellinen
naamio. Todistuksena tästä on yhtä hyvin Saksan riip-
> pumattomain paluu sosialidemokratiaan kuin Italian
enemmistön palaaminen kommunismiin.
Luokkataistelu ori tällä haavaa rajoittunut tyo-
V silkan olemassaolon puolustamiseksi. Mutta
kapitalismin perinjuurin syv$ kriisi leimasi työväenluokan
olemassaolon puolustuksen, taistelun elämän
ylläpitämiseksi välttämättömästä palkasta, laatuun-r
käyvistä hinnoista ja 8-luntisen työajan pysyttämisestä
objektiiviseksi vallankumoukselliseksi tosiasiaksi. Ja
inyt, kun luokkataistelu on saatettu kaikkein aikeelli-simpaan
ilmaisuunsa, nyt ilmeneiksen, ettei konimunis-
'min ja sosiatireformismin välillä ole mitään liikkuma-lilaa.
Sillä kun jopa yksinkertaisinkin palkkataistelu
tarjoo vallankumouksellisia mahdollisuuksia, ovat kaik-
Jci, jotka ovat proletaarisen vallankumouksen julkisia
taikka salaisia vihollisia, jättäneet jopa alkeellisen
palkkataistelunkin tuuliajolle ja asettuneet hyökkäävän
kapitaalin puolelle.
Tilannet^ on niinmuodoin oleellisesti yksinkertaistunut
Sosialirefomiismin ja kommunismin välinen kerros
on katoamassa. Tuolla sosialireformismi, täällä
kommunismi, ja kumpaisenkin välittömästi ratkaistavana
kysymyksenä ei ole «porvarillinen demokratia vaiko
proletariaatin diktatuuri», vaan kysymys työväenluokan
olemassaolosta, leivän, lihan, polttoaineen,
asunnon kysymys: tämä sisältää työväenluokan taiste-luvoimain
peräytymtsen. mutta merkitsee samalla suunnatonta
edistystä tilanteen selittämisessä ja yksinker-taistuttami&
essa., «
Tästä tilanteesta luontiii kongressin päälinja: työväenluokan
suljetun puolustuksen suunnitelmallinen
organisointi kapitaalin hyökkäystä vastaan. Siitä seurasi
varsin luonnollisesti taktillinen keino: yhteisen
rintama ja siihen kytketty «työväenhallitus». Työväenhallituksen
tunnus on luokkataistelun nykyistä tilannetta
vastaava tie suurten proletaaristen joukkojen johtamiseksi
^ taisteluun vallasta. Työväenhallitus ei ole
sama kuin proletariaatin diktatuuri, joskin mahdollisesti
siihen johtava etappi- Mutta paitsi sitä, ettei työväenluokan
enemmistön välittömänä silmämääränä vielä
ole taistelu proletariaatin diktatuurista, ei edes työväenhallitus
vielä missään maassa ole sen taistelukoh-teena.
Tässä ^vy, mibi neljäs kongressi pani pääpainon
tämän tunnuksen positiivis-vallankumoukselltselle
puolelle, edistykseen, mitä tämä etappi merkitse porva-rillis-
sosialistisen kokoomuksen rinnalla. Kommunisteille
on itsestään selvää, ettei enempää työväenhallitus
kuin mikään muukaan ylimenotunnus merkitse kommunismin
lopullisen päämäärän vastiketta, vaan että
kommunismi on jokaiselta saavutetulta etapilta lujasti
päättänyt jatkaa edelleen lopulliseen päämäärään. Tämän
periaatteellisen käsityksen ilmaisi kongressi, yhtä
selvästi kuin taktiikkateeseissä, ohjelmapäätöslausel-massaan.
Kolmas kongressi oli pystyttänyt varoitusmerkin
kommunistisen etujoukon eristetyn toiminnan vaaran,
sen vaaran varalta, että etiijoukko loittonisi liian kauaksi
proletariaatin enemmistöstä ja ottaisi itselleen
t^täviä, joiden suorittamiseen vain luokan enemmistö
saattoi kyetä. Tämä varoitus oli erittäin tärkeä ajankohtana,
jolloin juuri alkoi työväenluokan palaaminen
puolustukseen ja: porvariston siirtyminen hyökkäykseen.
Neljännen kongressin suhteen oli tämä vaara huomattavasti
pienentypyt; sitä vastoin koski -kysymys kaikkien
Kommunistisen |
Tags
Comments
Post a Comment for 1923-01-09-02