Vapaus, August 13, 1921

              ^»s, 0at., Jote tiistsj, iasM ja
H. PUBO, ^. W, SLUP, _^
¥a*teava toimittaja. Toinutussibteen
VAPAUS
Hae only organ of Finniih Work-
©rs in Canada, Published m Sud-feniy,
Ont., eveiy Tuesday, Thursday
end Saturday.
"Advertifiing rat«s 50c per^col.
Inch. MJnimum charge for singie
Ineertion 75c. Discount on standing
edvertiseraent. The Vapaus is the
best odvcrtising .raediam among the
Finnish People in Canada.
Ilmotu^h1]itzr 50c palstataumalta
— Alin hinta keftailmotultsesta loc,
—JKooleniariilmötukset $2.00 (rauiä-tovärsyistäfiOö
kultakin lisäkö).
Kihlaus- ja aviol. ilniot. alin hinta
$2.00, nimenmuutosilm. (muuten
kuin avioliittoamotusten! yhteydessä
82.00 kerta. ' ~ Avioeroilra. $2.00
kerta (2 kertaa §3.00. ^...Syntymä-an
».S2.00 kerta. — Halutaan tietor
• ja ogoteilmotukset $1.00 kerta (3
kertaa §2.00) — Kaikista ilmotuk-fiista,
joista ei ole sopimusta, tulep
jrahan seurata mukana.
^../TILAIJSmNNAT:--: .
Canadaan yksi vk. §4;00, puoli
vk. $2.25, kolme kk; $1,50 ja yksi
kk..7oc^:- , V
yhd>-s\'altoihin jä Suomeen, yksi
vk. $5.50, puoli vk. §3.00 ja kolme
,.,,kk.;:$l;75.; /
• 'Tilauksia, joita ci seuraa raha, ei
tulla- liihettiimiiiin, paitsi asiamiesten
joilla on takaukset.
Vapauden konttori ja toimitus on
^Liberty Building, Lorne St.,: Fulie-
; Postiösote: Box 69, Sudbury, Ont.
;/ J^^ säa/vas-
• tausta ensim kirjeeseenne, kir-
••jottakaa uudelleen liikkeenhoitajan
persoonallisella nimeiiii.
J. V. KANNASTO, liikkeenhoit.aja.
; Registercd at the Post Of f icei De-partment,
.OUawa, as second class
V'inatter.- :'r: :M •'
Sä|p§tustäGÄ
* OBU:n toimeenpanevan komitean
jäsen Joe Knight, joka on ollut edus­tamassa
OBU:ta Taloudellisten järjes
ton kansainvälisessä kongressissa
Moskovassa, on julaissut .Kolmannen
^.Internaitionalen äänenkannattajassa
I^«Moskoy^ scuniavan seilöstuksen Ca
nadan työväenliikkeestä:
Sellainen joka ei ole elänyt Cana-
\ dassa on mahdoton . yhimärtää Ca
nadan työväenliikettä. Ja sittenkihi
ymmärtääkseen sitä, täytyy matkus
taa, sillä Länsi on suuresti eroava
Idästä — läntinen osa työväenliik­keestä
on vaUankumouksellinen, jota
vastoin itää nallitsee cvarma ja ter­ve
» pikkuporvarillinen demolJraatti-nen
aines. Idän työväen johtajat yl­peilevät
-sillä, että radikaalisen työ-
; väehliikken aalto murskaantuu Toron
tossa^ Ja tosiaabn Canadan tyoväe'
aikasr.eaanat paljon tämSn Idin ja
lännen välisen ralun iiajottanjiseksj,
ja saanut aikaan paljon pyrkiniyBtä
eellaijen tySväenliiklceen luomiseen
mikä ilmaisisi tySläirten mielipiteet
ja pyrkimykset yleismaalliecEsa mit­takaavassa,;
LSnsi-Canadan vallankumoukselli­nen
henki ja tietoisuus on selitettä,
vissä sangen yksinkertai-^esti. Se on
suuressa määrin johtunut siitä seikas
ta, että enimmän kehittyneet ja it-senäisimmät
brittiläiset siirtolaiset
ovat huomanneet olosuhteet tdässä
siinä määrin samanlaisiksi niitS olo­suhteita
mitä he ovat tahtoneet van
hasta maasta paeta, että he ovat siir­tyneet
kauemmaksi länteen, missä
Tyyni valtameri on asettanut rajan
heidän unelmilleen, paeta raaan ka­pitalistisen
järjestelmän puristusta.
Heillä ei ole enään kaiiniita unelmia
porvarillisesta demokratiasta. Heidän
olemassaolonsa lännellä ilmaisee sen
kapinahengen, jota he tuntevat.por­varillisen
dsmokratian hurapiiukia ja
heidän synyinmaatanEa kohtaan ja ku
lettuaan. lännen äärlmäiseen laitaan,
he ovat pä'isäept selville :etta-ainoa
keino' pfiästä irti nykyissn.järjestel­män-
kahleista on lopettaa se. Tämä
f.Glittää miksi ei Länsi-Canadaa ole
päässyt -jäytäniäSn keltainen sosialis
ja miksi Canadan sösialintipuolue
p(ru»tam!fiC3tiFian..asti 1003, on sis^l-iyttänyt
-ohjelmaanpa .cnsimäisckr.!
pykäliiksj ^proletariaatin on valatta­va
pojiitincn valtat; toinen ja viimei­nen
ollen-tKspitalistiÄcnoraaisuudr^n
jtr .rikkauksien laomisvillineittcn
muuttaminen niin nopeasti Icuin mah
doUijta koko työvuenluolcan kollek-liivisoksi
omftisuudbk:;!». Winnipe^m
yleislakko oli maMava näyte siitii
työstä mitä sosialistiset jä.-:ene.t,olivat
harjoittaneet AFL unioissa, ja an­taa
samalla tocii;;tuks;;n kurin pidon
mahdollisuudesta ' kommunistisessa
puoluessa.' Oiiö Big. Unio • leviäi.
WinhipcgiHtä 7li. lännen Vancouve­riin;
saakka, ja>siltoin, kuin salama
tfiiyaalta, ;Winnipegin lakkotapahtu­mat
paljastivat työväenluokan/yhte­näisen
liikköen tarpeellisuuden At­lantista
Tyyneeseenvmcreen saakka,
Winnipcgln 'lakkokomitean jäsentsn
tuomitseniinen sai järjestön tunnetuk
gitltä-eahadassakin, jossa työläiset
kuitenkin • pelkäsivät liittyä järjes-töpn,
joka millöiri hyvänsä voidaan
julistaa laittomaksi,
Canadan työläisten .Idässä ja Län­nessä
yhtehäistyttämiseen voidaan
luottaa, milloin hyvänsä vallanku­mouksellinen
kriisi p.uhkee. Pääasialli
simpana esteenä on American Fede­ration
of Labor,, jonka jäsenmäärä
Canadassn on 165,000, josta 85 pro­senttia
itäisissä maakunnissa — On­tariossa
jQdebecissa, Nova Scotias-sa
jil^New BrunsNvckissa, Sen lisäksi
ori Quebecissa katoolirtfen Uniö; joka
ilmbttaa jäsenmääräkseen 40,000, ja
jota täydelleen kontrolleeraavat pa>
pit. Muilla itsenäisiiläunioilla on jä-senä
60,000. Ja tämä on sangen tär­keää,
silla ne enemmän ku\n mitkään
muut isottavat canadalaislen työläis
ten eroamia^ American Federation
of Labor lii^gista,: lilämä itseniaiaet
;;ni9t ovat etoni}?et'^fL;§tä: yji^^^
mn kMm m^im aJstlSf d eilsi «t-tä
ne oMm&t •yaIJan1fcörooiaks*IJisja,,
mutta siksi ettei AFL ole s^^stanut
niitä rnfllään tarroin teidän jokapSI-väisessä
taistelosfisan työpäivän ;ly-bennyksen,
parempien palkkojen ja
yleensä paranplen työsohteitten puo
lesta. ^ .
Nykyisin Canadan yleismaällista
työväenliikettä' edustaa' Canadian
Trades Congress, joka on ainoastaan
AFL:n alaosasto ja joka "hyväksyy
päätöslauselmia ja valitsee konfiteoi-ta,
esittöäkscen ne ainoastaan Domi-nionin
ja maakuntain lainlaatijaTcun-nille.
Tämä Congerssin heikkous il-meni
voimakkaasti kesäkuulla 1919,
jolloin uniot kaikista osista Canadaa
lähettivät sen toimeenpanevalle ko­mitealle
päätöslauselmia joissa vaadit
tiin, koko maata käsittävää työväen
protestia siirtolaislakiin säädetystä
lisäyksestä, jonka mukaan Britanni­an
alamaiset, jotlj^ ovat syntyneet
missä osassa Britannian saaristoa ta­hansa,
voidaan vangita, tuomita ja
karkottaa siirtolaiskomissionjn toi­mesta.
, Täten pakotettiin Congressin
toimeenpaneva komitea lähettämään
voimakas.sanainen vaatimus hallituk­selle
tämän säädökson kumoamiseksi,
jonka vaatimuksen hallitus täy.sin y-lenkatsoi.
Tämän jälkeen A F L : «ni-oma
on kehittynyt voimakas liike
erikoisen tanadalaisc-n järjestön ,pc-ru.
i-taraisen puolesta, joka tulis ediir,-
isfin Jf&KJjninjistjpBolBees, ja toiasea»
piteisiin siinä suhteessa on jo «yhdyt-tykin.
Canadan EosialistipBolue julkai
si 21 pointia viikkolehdessään Wes.
tero Clarion, lehti samalla avaten
palstansa keskustelulle nlidien kannat
taraisesta tai byljäämisestä sekä Kol­manteen
Interriatio.naleen liittymises.
Keskustelun jälkeen toimitetaan puo­lueen
jäsenistön keskuudessa äänes­tys
Kolnjanteen Intemation. liitty­misen
puolesta ja vastaan, ja ne jotka
kannattavat siihen liittymistä, olipa
se sitten enemmistö tai vähemmistö,
muodostaa kommunistisen puolueen.
Tällaisten toimenpiteiden kautta us-
• kotaan voitavan välttää ne erehdyki
set niihin Yhdysvaltain toverit ovat
joutuneet ja samalla saavutetaan .y-lelsttiaalliheri
yhtenäisyys jp ennen
pnolueeji varsinaista, perustamista,.
-•••()—— . •
Aseistariisuutumis-
Kapltalistinen sanomalehtimailma
on viime kuukausina tavattomalla.to­hinalla
huutanut sotavarustelujen vä-hentämiätä.
Niitten palstat ovat ol­leet
täyteen ahdattuina, mitä erilai­simpia
selostuksia miten suur/älto-jen
erauhaa rakastavat? politiikot
pyrkivät mailmar.rauhan toteuttami-
.soksi aikaansaamaan, johtavimpicn
tnmaan järjestyneen tyoväiiii voimaa valtojen yälis-tä konferenssia. Aivan
yleisniaallisessa mi'takaöva.-:?a, Tämä »iimanlaisella innoituksella ovat por-liike
on laajennut.yhä paikallisten kei
ku;;komit?ain' kif;ltäytyes;ä . erotta­masta
erojineitten un joitten edusta- raubankonfr^cns, puuhattiin.
jia kesusneuvoÄtr.ista,. huolimatta
Tradss. Gbngre.<-;sin tai A F L :n., vaali-muk:
iigta,.
Ja vaikk.nan oi ole olemassa sellais­ta
J!ir}c.=tö;.i, jonka kautta Ganadan
tyo!äi.«ten kollektiivinen tahto, voitai
siin ilmaista, ovat Canadan työläiset
olleet valmiit voimakkaasti vastaa­maan
rautakoron menet, siinä määrin
etta .kaikki hallituksen yritykset' rik­koa
säännöllisiä menettciiytapoja ril:-,
nallisuuslain käytänlöönpanossa ovat
raufinneet tyhjiin.' Kun esim. "iVinni-pegin
lakokoiiiitca vangittiin, lähetti
hallitus komissionin Ottawasta, va­rustettuna
vallalla siirtolaislain no­jalla
otta!^ selvä asioista, tapahtuma­paikalla
ja karkottaa vangitut lakkor
komiten jäsenet ilman lautakuntaoi-keuden
kuulustelua. Tämä toimen­pide
aiheutti niin voimakkaan protes-timyrskyn
Halifaxista yancouyeriin
Saakka että hallituksen täytyi myön­tää
vangituille kuulustelu lautkkunta-oikeudessa.
Tämä työläisten taisteluhenki on
ollut pelonaiheena hallitukselle, niin
että kun työttömyys alkoi käydä ylei
seksi, ennen kuulumattomat summat
jaettiin työläisille avustukseksi tyyty
mättÖmyydien ehkäisemiseksi. ,Jopa
paikoin jaettiin $10—18 viikolta
työttömyysavustusta, mutta yksimpä
täniäkään ei, ole ehkäissyt työttömien
työläisten järjestymistä, ja niimpä
melkein kaikissa kaupungeissa' työläi
set ovat vaatineet työttömyysayust-tusta
ammattiunioitten palkkataksan
mukaisesti, Edelläoleyasta ' voidaan
huomata, että' maassd löytyy riittävä
määrä tietoisia ja kokeneita vallanku
pio«k§?llisiR muodostamaan t^delli.
•••• R O M A H D U S O P P IA
• / (Jatkoa Niroon 76)
Mutta Englannin työväki puolus­taa
asemaansa k\iten niiden tulee, jot
V ka ovat vakuutetut yhteiskunnallisen
' työnsä välttämättömyydestä. Se el
tahdo perääntyä taistelusta vaikkakin
' se siirtyy puolustuskannalle, joka sa^
maila on hyökkäystä. Englannin työ
väki osaa torjua valkoisen hirmuval­lan
taloudellisella alalla ja ehkäistä
tuotantovoimien heikentämisen.
. työväenriistäjät o-vat
<edenneet> sangen varovaisesti
, työväen tehdessä alituista västarinr
' taa. Työttömät panivat viime syksy-
•nä toimeen suuria mielenosoituksia,
/ takavarikoivat linnoja, hienoja hub-yarillisc-
t lehdet kysyinystä pohtineet,
kun niinä aikoinakin, jolloin Haagin
J okai­nen
kuitenkin .tietää noitten Hsagiri
rauha.^.konferenssi ilveilyjen tulok­set.
Saatiinko .-niiden avulla estettyä
sota ja saatinko niitten konferenssi­en
tuloksena nähdä johtavien kapita­lististen'
maiden Vähentärveen laivas­toaan,
,armeijöitaan tai jokapäi,v.äi-semmällä;
nimityk-^ollä'. kuisuttiija
murhakoneistoitaan. Ei sinne päin­kään.
Mutta jotain muuta j a ennfen
kuulumatonta saatin nähdä. Saatiin
nähdä kapitaliätinen järjestelmä ko­ko
järjettömyydessään.
Haagin rauhankonferenssin istun­tojen^
-tuloksettoniuutena jouduttiin
sotaaii, jonkalaista mailmanhistoria
ei ennemmin ollut kiivitellut, vielä
vähenlmin.nähnyt. Tuon järjettömyy
den seuraukset ovat edessämme, me
voimme nyt täydellisemmin kuin kos­kaan
merkitä, kuinka pitkälle rauhaa
huutavat, suurvalehtelijat ovat huuta
'miensa toimenpiteiden takana. Me
voimme täydellisellä tuntemuksella
merkitä sen, että kapitalistit ja hei­dän
politiikkorisa, eivät koskaan pyri
toimimaan itseään vahingoittavalla
tavalla. Jos Iken-an kapitalistinen ke
hitys ja pääomien suunnaton kasaan­tuminen
yhä harvempiin ja harvem­piin
käsiin, on seurauksena mahdolli­simman
edullisista ja laajoista mark-kinaälueista
eli ristämiskentistä; hei­kommassa
asemassa olevien • kanso­jen
kustannuksella, on aivan mieletön
tä uskoa, että ristämfsaliieita rajoit­tavia
keinoja otettaisiin käytäntöön.
Kokonaan eri asia on, puhua ja pan­na
jotain käytäntöön.
Kapitalistiset politiikot istuivat Haa
gin rauhankonferenssssa pitämässä
kansojen silmiä verhottuina siltä to-öeSisBudelts,
jota kspltalistfnea i s s ' * | ^ ®^
jestelmä itseensä käikee. Uskottaa-g
kansoille, että ollaan rakentamassa js
rauhaa, on vaan kapitalistisen järjes-jg
telmän itsepBoJustuksekseen keksimä «
toimenpide, jonka suojissa riistäntää
voidaan, harjoittaa yhä laajemmassa
ja laajemmassa mittakaavassa. Vii­meksi
käyty suuri mailmansota on
meille selvääkin selveramästi osoitta­massa
sen kurjuuden, johon maibnan
riistetyt kansat ovat joutumassa ja
jo joutuneet. -Sen seuraukseaa näim
me monikymraenmiljoönaisen ruhjot­tujen
ja murhattujen yhteiskunnan
parhaiden kohtalon. Sen seuraukse-na
saamme huomata ennen kuuluma­tonta
kurjuutta kaikissa kapitalisti:
sissa maissa,: mutta eniten juuru-seimmissa
sofcaa käyneissä T maissa.
Sen seurauksena näemme tänä päivä
nä koko ennen niin loistavan Euro-pan
olevan vararikkonsa partaalla.
Siitä' johtuu nykyään, vallitseva ylei­nen
teollisuuspulä, jota. ei merkitä
ainoastaan Amerikassa olevaksi, hiuc-ta
jonka alaisena huokaa koko mail-ma.
• •. •'
J a nyt taas. Taaskin tiedämme o-levan
tekeillä jotakin, jonka tulokset .
voimme merkitä samanlaisina, tuohon
ennustavina kaameuksina kuin suo­ritettu
mailmansota meille totesi. Vie.
lä kerran yritetään mailman riistetyt
kansat johtaa harhaan, uskpitelemal-la,
että ollaan suurkapitalistien poli-tikovtsijoideii
toimesta: puuhaamassa
konferenssia, joka estää .samanlais­ten
tilanteiden kehittyn-iisen, ' jonka
juuri olemme läpikäyn. ja jonka seu-r3uk.<
et kesfävät miljoonaisten kan-jiui.,
s-
LÄHETYSKULUT OVAT SEURAAVAT:
5 40c. lähetyksistä aUe $30.00; SÖc.^lShetyksistä S^r^^-
SAiabetyksistä $40.00—$60.00; 7DC lähetyksistä 8600(^^r°5«C«
| t 1100.00 25c. jokaiselta alkavalta sadalto iSä. |;
-, Yhdysvaltain rahaa ostetaaiu '
PäiyäE parhain kurssi
^UlllIIHII""'"
JBox69, ^^^^^^^^^
= Torontossa ottaa rahalähetyksiä vastaan tov. A. T Kili 17-? i
S fair Avenue. ' • ^^'Be!!e.s
= ••••• ' • 5'
-Tininnnininiiiiiniiini»iiininiiiiiinnii!niinnnnii»nini!iiiiiiiiii,,„
|U!iiniinni»iii!iinnnni!!iiinn!nin»inniiii!iniiiiiniinn
I THDYSYALTAIN RÄHÄÄ OSTETAAN 1
on.
Tila
tav
Yälitämme rahaa ympäri maailm an
ncustoja, kylpylaitoksia ja tonttimaa
ta tyoväenasuntoja varten. Minkä joh
|J^Ö?taihallitu8 on joutunut kuumeen-
•'jitapaiseen työhön työttömyjrden Jiois-
. tamiseksi <t;^öväenjohtajien avusta
|fc lesssi sen toimenpiteitä, totuttuun ta
. paansa. Se oli saSnnöliisteri heävotte
^ lujen aikaa, hallituksen ja järjesty-
Vneen työvän valHlä, Nyt ovat neu­vottelut
muuttumassa säännölliseesi
^taisteluksi. >^::vi ' • ^-'-^-''.Y
Trade Unions (Työliiton) edusta­jat
vaativat, että työttomyskysymys
;«li ratkaistava valmistamalla känsäl­le
tilaisuus, ottaa osaa hyödylliseen
työhön, taikka muussa tapa^tcsessä
/vaadittiin työttömyysavustukseii ko­hottamista.
Viimemainittuun ei hai-ilitiis
voinut raha-asioittensa vuoksi
suostua, mutta oli myöntyväisempi
Ernest Bevinsin ehdotukseen nähden.
:6evins oli esittänyt, että työttömien
Varisto ei periaatteessaan ota kannet
tavakseen sellaisia veroja, jotka ovat
sille todelliseksi rasitukseksi, eivätkä
tarkoita sen etua.
V,Englannin hallitus tahtoi selvitä
työttömyyskysymyksestä tyhjien" jur
listusten avulla. Lloyd Gforge otti
selittääkseen, ettei pulasta voida muu
ten .selvitä, kun lähettämällä miljoo
na työläistä: siirtolaisiksi Englannin
alusmaihin. :'Nähtävästi^! hän itse­kään
ottanut ehdotustaan vakavalta
kanalta. Siirtomaat puolestaan il­moittivat
olevansa moista järjestel­mällistä
siirtolaisuutta vastaan. Ne
viittasivat omaan taloudelliseen ah­dinkoonsa,
Lloyd Georgen ehdotus
raukesi, omaan mahdottomuuteensa.
Hallitus ehdotti siUoin^yÖttpmyyden
Iiois^miseksi rakennussuunnitelmaaj
jonka mukaan 200,000' asumusta oli
rakennettava sillä ehdolla, että työ­hön
otettaisiin muiden ohella myös­kin
20,000' entistä sotilasta. Mutta
niin suuri ammattitaidottomin työ­miesten'luku
rakennusalalla uhkasi
luopnollrsestl viedä varsinaisilta raken
nustyöläisiltS kaiken ansion. Ämmät
titäitoisia rakennustyöläisiä olisi vas­taisuudessa
tullut olemaan aivan lii-an
paljon. Suunnitelmasta luovut­tiin
ja. talot ovat edelleen rakenta­matta.
. ;v^-T-.•-:'•'•,•,'•. •,•
Äallitus teki neuvotteluista lopun.
Se ori valmis, tasteluun. jatkuva pu-laaika
tekee työväen asemat yhä vaii
keammäksi puolustaa. Englannin
porvaristo katsoo' hetken otolliseksi
luopua, puolustamastaan (yhteiskun-nällistuks.
on tietenkin alentaa palk­koja)
Ja. lähettää halli^^^^^ työ­väen
.elipi^jsoäjä jälleen päästä, ti-lalsuuten
korjata sievoisia sotavoit-sojen
vuosiky.mrneniä kann'?ttf
Kysymyksessä .^lova aseis
tumis eli sotavarustelujen
miskonferenssi, tullaan kaiken
näköisyyden, perust.eclla . pitämään
IVashingtonissa»: Konferenssin . puu­haamisessa
on jo jouduttu totea­maan,-
että tulokset; tulevat olemaan
laihat. Konferenssin paikasta o"
näyttänyt olleen koko paljon päänvai
vaä ja erim.ielisyyttä eri valtojen po­litiikkojen
välillä. . Samaten saamme
huomata, miten konferenssiin .varus­taudutaan.
Kukaan ei haluaisi maa-,
taan konferenssissa edustaa, ennenkö
maan sotavarustelut ovat kehitetty
niin korkealle, että niiden kuoletta­valla
voimalla voidaan uhata toisen;
maan edustajia taipumaan ^ voimak­kaamman
tahtoon. -
Äskettäin saimme sanomalehdistä
lukea, mitenkä esim. Suur-Britanni­an
siirtomaa ministeri Churchill,
Englannin parlamentissa pitämäs­sään
puheessa voimakkaasti vetosi
juuri siihen, että Suur-Britannian ei
sovi ottaa osaa Washingtonin rauhan
konferenssiin varustautumattomana
ja että smne mennessä on Englan­nin
laivastoa lisättävä, siihen mää­rään,
että se ehdottomasti takaa Eng
lännin ensiluokkaisena merivaltana
olemisen. Hänen ehdottomansa nel­jän
suuren taistelulaivan rakentamis­ohjelman'
parlamentti hyväksyi. Mi­tä
tämä sitten todistaa? Se selvää­kin
selvemmin osoittaa juuri sen sei­kan,
että,konferenssissa tulee, mää­rääväksi
tekijäksi raaka voima, jon­ka
alle heikomman on alistuttava.
Siis kuularuiskujen, tykkien, ilmassa
liitelievieri murhakoneiden, ja suurien
sotahirviöiden voimalla äijotaan ky-
V A P A U S . =
^i!i!!n;miiinnnn!inniiniirn|n!miinii!iniMn!niiiini!inui!!iiiii:n^
^iiifinnijmHiuiiiimiiinniminiiiniiHiiiniHiiin
•satamatyöläisten avustamiseksi kari- töjä. Englannin proletariaatiii ja
nettaisiin kaikista satamiin saapuvista
tai sieltä lähtevistä tavaroista 4 pen-ceä
tonnilta ja hän väisti, ett^ täl­laisten
toimenpiteitten kautta voitai-sim
muittenkin teollisatistyöläisteri
avustamiseksi hankkia tarpeelliset
varat. Mutta mailmanmarkkinoitteri
tila! ei sallinut moista ulkomaisen ja
otrian maan kulutuksen rasittamista,
Sonnnitelmasta luovuttiin., Sillä por-porvariston
voimasuhteita kuvaa' par
hallen se tosiasia, etter porvaristo,
kuten llyläridsin lausunnosta näkyy,
uskaltanut. itse; käydä hyökkäykseen.
Se lähetti «asiaankuulumattöinan jä
oikeudenmukaisen hallituksen tuleen
jonkinlaisena etujoukkona! '..
; Hallituksen sodanjulistus oli mes­tarillisesti
laadittu. Vai mitä sanotta­nee
seuraavasta kauppaministerin Ro
*:i;';''
)ert Homen tammikuun 3 päivänä
työriantajllle osoittamalta, kirjeestä:.
«Teollisuuden nykyisen ahdingon ai
kana Vtahtoo hallitus; huolehtia siitäi
että %jolla olevat työt jaetaan hiin
suurelle palkkatyöläisluokan osalle,
kuin mahdollista. V ;
Monilla aloilla onkin tässä tarkoi­tuksessa
otettu lyhennetty työpäivä.
Toisilla tekee teollisuuden laatu sen
käyttäminen — valitettavaa kyllä —
mahdottomaksi./.Hallitus on sitä
mieltä, että työnantajat voivat yleen
sä suuresti edistää yleisen hädän tor
jumista, jos he jakavat tarjolla ob-vat
työt niin monelle työläiselle kuin
mahdollista. Siten voisi enin osa työr
miehistä saada edes osan palkastaan,
jonka he muuten menettäisivät aivan
kokonaan.
Ösittais-jäBJestelmä antaa työnan­tajille
mahdollisuud.en tarjota työtä
mahdollisimman monille työmiehille
ja pitemmäksi aikaa. Siten voi­vat
he myös ottaa joukon eroi
tettuja työmiehiä jäijeen työhönsä.
Hallitus pyytää siten herroja työn-antajia
miettimään, mihin toimenpi­teisiin
olisi ryhdyttävä, jotta raahdol
Uiinman suuri määrä saisi otittait-tyStS.
Kysymys säätänee, parh. ratkais­tuksi,
jos ryhdytään neuvotteluihin
trades unions-liittojen karissa,. joihin
hallitus katsoo voivansa luottaa. Toi-yoriimei
ettei hetkeäkään hukattaisi,
vaan että alustayiih toimenpiteisiin
ryhdyttäisi>hetK j
Hallitus on jp toteuttanut tätä pe­riaatetta
käytännössä kuninkaallisiin
laivanveistämöihin, samoinkuin mui­hinkin
meriiaitoksen alaisiin työpaik­koihin
nähden. Se .tulee tekemään
voitavansa työttömyyden polstamisek
si. Samalla odottaa hallitus, «että
työnantajat ja työmiehet seuraavat
sen esimerkkiä, jotta työttömien luku
saataisiin mahdollisiihman, pieneksi».
Tällaista suunnitelmaa kutsutaan
osittaiseksi ja siitä on tällä hetkellä
tulemassa Englannin luokkataistelun
keskeisin kysymys. Tarvinnee tus­kin
huomauttaa, että kysymyksessä ei
ole niinpaljon työn jakaminen kaikki
symyksiä pohtia ja' niistä päätöksiä
tehdä. ; ;
Mutta ei ainoastaan Englanti vaan
sen lisäksi toisetkin maat lähettävät
edustajansa samojen ilmiöiden„valli-tessa.
Yhdysvallat rakentavat mur-lakoneita
sunnattomasti. Japani on
suorittamassa suurta laivanrakennus
ohjelmaa. Ja kaikki tämä vaan kil­paillakseen
. mailman herruudesta
suurimpien kilpäilijainsa kanssa. Mis
sä määrin on uskottavaa, että tuollai­nen
Washingtonin konferenssiin va­rustelu
tuottaisi niitä tuloksia, jota
sotavarustelujen ^vähentämisen tar­koituksessa
on oletettu olevan? Voi­daanko
tuollaisen varusteluhulluu-den
vallitessa puhua, että ollaan kul­kemassa
mairmanrauhaa kohden? Ei
en työkykyisten kesken eikä yksityis­ten
työkuorman helpoittaminen. Ei
nyt on kysymyksessä kurjuuden sään
nöstl^minen. Tahdotaan tukahuttaa
se kapinanhenki, joka ilmenee työttö
riiyyden tai lyhennetyn työajan uh-kaariiissä
työläisjoukoissa. Vaklnais-ten
työläisten mieliala on tietenkin
tyynempi, kuin tilapäistyöläisten ja
työttömien mieliala, mutta hekin o-vat
ajan kovista kokemuksista .viisas­tuneena
kallistaneet korvansa vallan­kumouksen
opeille. Väkivaltaa on hiu
kan vaarallista ja hapkalaa käyttää,
siksi on käytettävä kuristustoimen-piteitä.
Työtätekevien. elintaso on
vähitellen mutta varmasti saatava a-lenemaan.
Porvaristo tekee tässä sen
taktillisen laskelman, että kun i työi
väen elintaso.on ensin lyhennettyä
työaikaa käyttämällä tahi työtä osit
.telomalla alennettu neljälläkymmenel
lä prosentilla, on tietenkin helppo a-lentaa
heidän palkkojaan sanokaam­me
esimerkiksi 25 prosentilla.
- Työmiehet ovat vastustaneet työn
osittelua mitä päättävämmin. Mut­ta
hallitus tahtoo itsepäisesti toteut­taa
lyhytnäköiset sunnitelmansaV
Seurauksena on välien kiristäminen.
Hallituksen tiedonanto 25 päivältä
tamriiikuuta kertoo työtaistelun ku­lusta
seuraavaa: «Eilen vaihdettiin
kaikissa • valtion laitoksissa uudet,
työttöminä kuljeskelleet niiehet en­tisten
tilalle, jot&a laavat viikon tb-maa."'
Työttöniien tulva.oli .tavaton.
Chathamin ja Cheenersin veistämöil-lä
voitiin ottaa työhön 600 työtöntä.
Devonportissa 450. Päivittäin on vie­lä
150 tulokkaalle (tilaisuus: saad^
työtä kunnes 2000 tarjokasta on o-tetiri.
• Poftmouthin veistämöillä sai
440 uutta työmiestä ansiota jaWöol-wichiri
asetehtaissa toiset 200;Kaiki«
ta nhkaukiista huolimatta, tapahtui
mautot täytin rauhallisesti. .
Ammättiliittoj. ja työläispuolueen
kantaa valaisevat tammikuun lopulla
pidetyssä yhteisessä kokousessa pide
tji; jätökset. Hallituksen toimenpi­teitä
arvostellaan sangen ankarasti
ja vastustetaan TOitÄ jyrkimmin. «FJin
tarpeitten hinnat ovat jo nin korkei-
. kirjotettu. Kirjan hinta Taa a~'T =
koosta huolimatta on,ainoastaan $1.00. Tilatkaa osottella: =
m'
VAPAUS • S
Box 69, -. , ; . Sudbury, E
iiimniiiiiiiniiiniinninnnniinmiifiinniiiiiniinniniiiniiiiiinnini^
ta,että nykyiset palkat tuskin riittä­vät
niiden ostoon. Jos palkkoja vie­läkin
pienennetään ja eroitus jae­taan
osittaistyön kautta ; työttömi­en
kesken — ei^ sillä suinkaan edis­tetä
menekkiä Euroopan raarkkinoilr
la. Siten heiikonnettaisiin päinvastoin
kotimaisten työmiesten ostokykyä ja
tuloksena olisi velä pahempi työttö­myys
». Reuterin tietotouriiston mu­kaan;
laadittiin kokouksessa seuraa
vat ponnet: «Venäjän karissa, samoin
kuin^ Euröpan mannermaan kanssa
solmitaan kauppasuhteet, seteiikurs-si
vakiinnutetaan (kts. kirjoituksem­me
IV osaa), työviikko alennetaan 2S
tuntiiekii palkan pytyetsä ennallaan;
työttömyysavustus määrätään kah­deksi
punnaksi viikolta, yleishyödyl­liset
rakennustyöt aletaan viipymättä
j.n.e. Siiriä tapauksessa, että hallitus
suhtautuisi kielteisesti yllämainlttui-hiri
ponsiin, tullaan sen johdosta-ryh­tymään
tarpeellisiin toiriienpiteisiin
joista läheniimin päätetään helmikuun
23 pinä pidettävässä kokouksessa.
Tilanne on siis selvä. Porvaristo
uhkaa polkea palkkoja ja työväki vaa
tii palkankorotusta. (25 tunnin työ­viikko
entisellä palkalla). 'Edelliset
ovat hyökkäys —ja jälkimäiset puo­lustusasemassa.
Luokkavastakohtien
kärjistyminen tulee epäilemättä. sel­ventämään;
Englannin työväen luok­katietoisuutta;
ja vahvistamaan sen.
valbnkuiiiouksenisia voimia. Tämä
siitä huoiimatta, eitä an;'naitililkkeen
johtajien onnistuisi ehkäistä työväen
Joukkotoimintaä (kuten »ii:vosmie.s-tet
laossa) ja muuttaa »y.)v5eri rai­vo
salaa kyteväksi tyytyinSttöniyydek
sl. . •'*'••• .'.'• • '
Väitimme edellä, että nykyinen
mailmantaloudellinen ehdinko on joh­tunut
siitä että porvari.sto uskoi voi­vansa
parantaa sodan haavat omien
lääkkeittensä aVulla. Sota vahingoit­ti"
ensi kädessä elävää tuotantoky-kyistä
• ihmisainetta, samaten kuin
koko tuotantokoneistoakin, joka oli
ihmiskunnan palveluksessa. Ihmisai­nes
saavuttaa pian entisen määränsä
— ainakin mitä lukuun tulee. Tuo-tannon
dn siis kyettävä tyydyttä­mään
syntyvän sukupolven tarpeet.
Nyt on kapitalistinen riisto kansain­välinen
mistä johtuu, että samasta
työstä maksetaan eri maissa jotakuin
kin sama palkka. Huonoimmissa olois
sa elävät työläiset riiääräävät siksi ko
ko mailman köyhälisön elintason.
Siksi dn (työväen kannalta katsoen)
välttämätöntä kohottaa työväen elin-tesoa-
ja kulutusta siellä, missä se on
alhaisin. On siis aloitettava keskir
ja Itä-Euroopan köyhtyneistä maista.
Mutta niille voidaan mjydä tuotteita
vain laottaa myöntäen. Nuo pääoman
sinne päinkään. Päinvastoin tulee tu­levaisuus
meille osoittamaan, e^tä
sen konferenssin tulokset tulevat ma-ilman
heikompien kansojen ja koko
riistettyjen kansanainesten entistä
raskaammaksi painajaiseksi.
Oh myöskin suuressa määräs?ä hui
tavaa, että tuossa konferenssissa ei
yksinomaan ole kysymys sotavaruste­lujen
vähentämisestä, vaan ainakin
lisäksi, jollei -pääasiallisimmasti juuri
työväenluokkain orjuuttaminen. Kau
kaisen idän kysymys kaiken toden­näköisyyden
mukaan tulee käsittelyn
alaiseksi.. Onhan vuosia jo ollut huo-:
mättävissä, että esim. Japani on teh-njrt
voitavansa päästäksen kaukaisen
idän valtiaaksi. Tässä toiminnassa
sitä on vaikeuttanut se, että myös-filillilllllilllllll"
Yhdvsval.oii
jTl ]i Ml voi!
I -.«'a J .=i tai ai
^^.,1 hoojaksi
! ' K istoal-aeit;
ia iriidfen
i a 'ita'tic't'aä
| t u l . , a ; neuvot
lh]a K-iutta pi';
[tjin Mitä. V^i^
;:ia ht)!'-vu
Eäärusllään Tii:;-
r-a Xi sen 'li"T'-'
;en. , l a p i
.3 /,önferens'sit',
m\i niniiiiä tä
naifean raui:a;i 1
fä vastoin ne vo;
mmx t y ö r a t n li
Eakkaamniakii k i
|.Sa.'nillaaiT:aa k
ottekvat kanois
ataan yhä har\
la Hallman työl
•aan iLsaanty.^ä e;
:tintn jäfjffi-telm
mosta olisi niail
ilin oppimisia. . 1
innsn pitäis'i osc
ite!miin''k&istui
ienkflkan-yriteni
lntoiminnasta. .1
iäköt ovat -rielä
.an, ?ttä astistai
•jö>^,''kapHilist';
i töimeenpE
Tiiailm;ah uh
iftaikkiiie.seu
lälmlosta '^silisi
;etta-«ja'St.ata
ryöstpstfdat ov
:a 'fsrjeStfehnäs
jhtesäinen toii
lopöttaa seTlai
lyfein^oi taata :
köyhät maat voidaan elvyttää vain
rää eri valtioille myönnettävän luo­ton
suuruuden, tekee luettelon tuon-titavaroitten
laadusta; ja niistä sitou
muksista tai panteista, joita tarvitäe- -
vat, mutta rahattomat maat ovat pa-koitetut.
antamaäti. Näiden saannos­ten,
nojalla saavat eri valtiot laskea
liikkeeseen kultaa, tai muuta valuut­taa
vastaavia pbligatiooneja, joilla ul-komailta
saadut tavarat maksetaan.
Mainittu komitea valvoo jokaista ta­varatilausta
ja hyväksyy kaikki luo­tettavat
oblikätiobnit ilman, etta kan
sainliitto ottaa millään tavoin vasta­takseen
häistä sitoumuksista. Siinä
tapauksessa, ettei oblikatiooneja kuo
leteta säädetyllä tavalla, on komitea.
hankkimalla niille uutta pääomaa.
Tällaista parannustapaa käytetään. ai
na silloin, kun luullaan siteri voitavan
pelastaa vanhan pääoman valtaa ja
estää vararikon seurauksia leviämäs­tä
laajemmalle. • Nykyisen mailmän-talouden
rakenteesta johtuu ^ kaksi
seikkaa, joiden vuoksi noita suuria
vararikkoisla kapitalistimaita on au­tettava.
Tämän suhteen ollaan yhtä
mieltä.. Kaikki kapitalistiset talous­tieteilijät
ja muut asian tuntijat
myöntävät, että «kauppasuhteet kes-ki-
Euroopan kanssa ja rahäkurssin va
kiinnuttaminen» on mahdollista vain
siten,, että myönnetään tarpeellista
luottoa. Kansainvälisiä taloudellisia
kysymyksiä ensi kertaa käsiteltäes­sä
(Brysselissä) osottautui, että im
peirialistiset. ristiriidat tekiyät mah­dottomaksi
myöntää vihollisille min­käänlaista
luottoa. Luotonantajat
pelkäsivät. kohottavansa velallistensa
kilpailukykyä, näiden puolestaan luul
lessa joutuvansa perinpohjaisen hol-houksen
alle ja orjuutettuun ;• ase­maan.
Näin ollen katsottiin parhaak­si
hyväksyä Ter Meulensin ehdotus
jä suositella sitä Kansainliitolle.
Ter Meulensin suunnitelman mu­kaan
voidaan kansainvälisen valvon­nan
alaisia tuontioikeuksia tarpeen
mukaan myöntääkin, mutta luorinolli
sesti täysin luotettavia .sitoumuksia
vastaan. Kansamliiton yhteyteen pe­rustetaan
erikoiskorajtea, joka mää
oikeudettu ottamaan pantit haltuun­sa..
-..
Tällä suunnitelmalla on se suuri
etu, että se on vastaisen laajakantoi­semman
järjestelyn •yähittäistä alku-valmistusta.
Väliaikainen taloudelli­nen
komitea onkin antanut sille tan-nustuksensa
ja ehdottanut Korkeim­malle
neuvostolle tiettyä henkilöä a-^
sioita , järjestelemään;; Suunnitelmaa
olemme jo edellä jonkinverran arvos- ,
telleet. Edellisestä; pitäisi nimittäin
selvitä ,se tosiseikka, ettei luotontar-peessa
olevilla valtioilla, ole mitään
varoja, joita ne voisivat pantata. Ei
myöskään, ole mahdollista näin yksi­tyiskohtaisesti
valvoa ulkomaankaup­paa
ja tuotantoa (raaka-aineitten ku­lutusta).
Sitäpaitsi ei suunnitelmassa
puhuta mitään vararikonpartaalla ole
vien valtioitten rahaasloitten jarjcs-
:stä. Siinä kosketellaan vain muu
tamia maksunsiirtoja,. Ehdotus on sii?
kaikessa puuttellisuudessaan oikeata
paikkauspärantelua.
Koko : täloudelfisen rakennuksen
natistessa kaikissa liitoksissaan alkaa
päifckaugiarantelijoilla olla kiire. Eng
lännin kutomatavaroita ei saada mi­tenkään
'kaupaksi. Tämä on pakoit-tanut
Englannin liikemiehet ja halli­tuksen
heidän nöyrän päivelijans.i •--
järjestämään luottosuhteet velkoji­ensa
kanssa. Pitkällisten neuvottelu­jen
jälkeen hyväksyttiin n.k. Moun-tainin
ehdotus, jonka mukaan raha-suhteet
järjestää taas erikoinen no-
Iii©