Vapaus, May 7, 1925

              Aeatele Frsrreen feiliteeri J. J. Brausson os mestarin itaoleman jäl­teen
Jalkaissat maistetessss ^'Asatole «Fraac€- tohveleissa" nimisesgä
kiärjassa, josta julkaisemme Eleicpana olevan mielenkiintoisen osan.
— Olen kaia Eenan, l&nmu
Fraoce ,aht««nlleen, — "Jeesuksen
elämin" kirjoittaja jjanl ajataksen-sa
pssperille »itea sattui — ja lä­hetti
painoon. Hänelle tootiin «!•
kovedökset — hän korjasi enEJmäi-
8en -r- täytyi töo<la toinen, kolmas,
neljäs •— viidennenkin vedoksen
vaati Renan. BItnulle täytyy tuoda
kuusi ja usein seitEeminkin vedosta.
Vaadinpa joskus kaideksannenkin.
Mitä määräätte? kysytään joka ker­ta
— minulla on mielikuvitusta,
mutta ei kärsivlUfsyytta. Minnlfe
ovat työvälineistä ksllisarvolBlmmat
liima ja sakset Tunnen aniharvoin
innostueta. Minun kynäni ci ole
lainkaan lyyrillinen. Se ei juokse
koskaan täyttä laukkaa, RySmi vain
hiljakseen. En myöskään koskaan
ole kokenut huumauksen .tapaista in­nostusta
työhöni. Kirjoitan samoin
kuin työmies tekee työtään. Kun
minulle fiandtaan: "Antakaa meil­le,
mestari, sadasta puoleentoista-sataan
riviin", vastaan: ^'Sata vai­ko
puolitoista? Eihän, yjjj .fllla. yh­dentekevää
• edeliinen ja jälkimäinen.
Olen kuin koululainen, jolle anne­taan
läksy."
France alkaa kirjoittamisensa cn^
jimälsclJe eteensä osuneelle paperin-keppaleelle
voimakkailla , harakan
varpailla, miten kulloinkin sattua.
Täten töhritty paperiliuska menee
sitten suoraan painoon,' '
Kirjapaino lähettää vedokset;
Oletteko koskaan olleet saapuvil­la
ainekirjoitusharjoituksia tarkas­tettaessa
koulussa? Siellä opettaja
tekee korjauksia oppilaiden luon­noksiin,
ja typeriä piirustuksia pa-ranmiUann,
, • ••
Niin myös Anatole France. En-eimäiscssä
oikovedoksessa hän aset­taa
korkbmerkit paikoilleen.
Bsimerkldnä korostuksesta: erääs­sä
henkild-ensyklopediasta hän kir­joittaa
tällaisen lauseen, sanaakoan
muuttamatto: ,'
"Rouva de Terould oli rikas Ja
saavQtti hyvän inoineen."
Hän lukee lauseen, huo^ijonpuo-leisesta
histpriikkikirjasta lainaa­mansa,
ja touniii naurahtaen:
•— ^^e «9 Imelää, ja mautonta
kuin pannukakku. ' Mutta nähkääa:
me teemme tämän rouvan hiukan
nykyaikaisemmaksi. Asetamme kor-konierkit
paikoilleen.
Ja hän irjoittaa:
"Koska'rouy^ de Terould oli ri­kas,
katsottiin hänellä olevan hyvän
maineen."
Häntä" viehätti tällainen kuvous.
Väitin häntä vostaari, lausuen, et­tä
eellainen loukkasi tätä naista:
. hyvä nimi on kuin rikkaus —, vää-ristetettekohän
tosiaankin asian si­ten,
että tämän Teroiildin hyvä mai
johtui hänen rikkaudestaan? :
— Sen olen valmis sanomaan.
Rahoilla on suuri voima, ystäväise­ni.
^Kiaikkina aikoina, samoin kuin
keskiajalla; niin, meidänkin päivi­nämme,
on raha ollut korkein hyve.
Ja tämän vuoksi te, minua vastaan,
kovin sydämellisesti^ puolustatte tä­tä
rouva Tcrouldio. Hän dn kui­tenkin
jo maan tomuno, mutta mi­nun
lauseeni on pätevä.
TJudet oikovedokset, uudet muu­tokset
Tällä kertaa seuraa *"kitke-roinen"
— hänen elämäkertansa
kirjoittajan sanoilla: "Täytyy kit­keä
rikkaruohot".
— Nuori ystäväiseni, he antavat"
parhaimmalle tyylille nyrjähtäneen
muodon. Poistakaa puolipiste, tä­mä,
laittomasti syhtynyt merkki, se­hän
ei ole kerrassaan mikään, ei
piste eikä pilkku. Sc oli täysin so­piva
kohteliaisuuksien vuosisadalla,
samoissa ja hautapuheissa, osot-tamassa
taukoa puhejaksossoi. Missä
vain voitte, .lyhentäkää lauseita. Ja
ainahan niitä voi lyhennellä. Kau­nein
lause — lyhin. Älkää epäröi­ko
muutoksissa. Paras tapa on «Ila
ilmaisematta lukijalle muutosta tai
käännöskantaa — nopeat käänteet,
mutta epäröimättä.
toisessa kynää. ' Ne ovat hänen
aseensa, hänen. vaakanaasa. Minä
haluaisin olla kuvattuna saksjen
kanssa, kuten räätäli, - , •
. Sanottuaan tämä» ottaa Anatole
France tukon oikovedoksia: ensi-mäinen
luku "Jeanne d'Arcia". Ta­vattoman
suurten vanhojen eaksien
avulla hän leikkaa irti jokaisen lau­seen.
Sakset kääntyvät sanojen lä-
Jjellä. Kuten kallanneuloja leikkaa
soviteltaviksi kiehkurat,
— Oi, mestari, te paloittelette
alunperäisen. *
— Malttakaahan! Se elvytetään
uudestaan. Tämä hajotus on hyö­dyllistä
yksinpä sielullekin. Tämä
on suuri vaatimattomuuden koe.
Tunnustuksen tuoksu — minulle se
on hyvin kuollutta, se ei kiehu mil­loinkaan
—: ja keskustelussa, oike­ammin
sen kiihkoisimmissa kohdissa,
;äyntyy kypsynein tyyli. Se on su
loinen kuin karamelli. Kiillottoiet
hiukan lauseitasi. Loppujen lopuk­si
viehätyt itse työsi tulokseen. Ihas­tut
käsikirjoituksiisi, ne aivan häi­käisevät
sinut. Siten järjestelemäl­lä
ja muuttelemalla erotat toden
väärästä, oleellisen teennäisestä.
Kylmät sakset poistavat, kuten ki-ryrgin
veitsi, sen, mikä on välttä­mätöntä
ja jättävät terveet osat
koskemattomiksi. Leikkapkset ovat
tuskallisia, mutta välttämättömiä.
Toinen vaillinaisuus: ihminen kir-jottaa
omalla' «rikolsella tyylillään,
mutta myöskin yleisellii, jokapäiväi­sellä
tavalla paperilleen.
Tämän vuoksi: jos. näytätte jon­kun
kirjailijan käsikirjoitusliuskan,
sanon teille, ovatko hänen hengitys­elimensä
hyvät vai onko hänellä
hengenahdistusta, onko syvä^ydämi-nen
vai ei ja' miten hyvin hän osaa
käyttää paperia hyödykseen. Fy­siikka
vie voiton hengestä, henki —
sillä ei voi tehdä mitään, Kirjailija
on oman tyylinsä orja. (Koulun pen-kijtä
hän on saanut tottumuksen
täyttää paperiliuskoja. . Töhertää
harmaita rivejä, laatii paperille lois­teliaita
rakennuksia. Raken tovat
kokonaisia vuoria inhottavasta mo­saiikista.
Sanon teille: Sakset!
sakset! Kaatakaa niillä kumoon
niielivaltalset ja keinotekoiset ra­kennelmat!
' j
Aivan kuin pasianssia pannen ot-.
taa Anatole France jokaisen irtilei­katun
lauseen erikseen, yhdistää ne
toisiinsa, muodostellen umplmäh-itään,
erotellen ja liittäen toisiinsa.
Kolmetoista eri k^taa hän asetteli
niitä. Viimein hän huodahti:
— Voitto l Viimeiset' lauseet ovat
nyt jaloissa! i
Viides oikovedos: epiteettinen tar­kastus,
' • V
— Monet lauseistani perustuvat
teonsanoihin. Minä valikoin kaik­kein
yksinkertaisimmat, kaikkein
lapsellisimmat, mutta silti parhaim­mat
ilmaisjikeinot. Minä sovitan
huolellisesti laatusanat. Älkää pa-heksiko
myöskään negatiivisiä epi­teettejä,
joita kielteisiä lisänimltyk-
6iä synnyttävät odottamattomat, Uk-kiarvaamattomat
ja vaikeasti tajut­tavat
nilelen|iikutukset. "Pulstoku-jat
ilman kukkia" -7- sellainen sa-nonta
on huono. Mutta "kukkimasi
ta lakannut puistokuja" — se oii
paremmirt, paljon paremmin sanot-tu.
•
Kuudetta^ oikovedosta tarkastelles­saan
ei France lisäile mitfiän: hän
päinvastoin lyhentelee.
. — Lapsukaiseni, kavahtakaa kön-dittorimaista
koristelua, s. o. keksit­tyä
ylenmääräistä. Se on samanlais­ta
pöyhistelyä kuin huonosti val-miistetun
piirakan koristaminlen ker-mahyytelöllu.
Se on kuin liettävän
ruma kipsiköynnös, kuin yritys
muovaillfi 'kaunis ullakko talopahai-selle.
Taistelkaa leipurimaista ko­ristelua
vastaan! .«Sellainen ilmaisee
kauniimpienkin sivujen lyhytaikai-suuden.
Sellaihen surkastunut pin­tapuolisuus
näyttää heti ensimäiset
vanhuudenrypyt kirjoituksessa. Miii-
Neljäs vedos painosta. Ladelma naisissa "Jeanne d'Arc'in" selityk-on
taitettu sivuiksi.
— Sanojen toistaminen.... Kir-iailijalla,
joka ansaitsee sen nimi-tyksen,
ei saa ilmetä toi^^antaa. En-eimäisen
korjauksen jälkeen te tie­tenkin
löydätte minun kirjotelmas-söni
jonkun sanan toistettuna. Se
on sopusoinnun perusmotiivin rikko­mista,
Varokaa pyyhkimästä sitä
pois, korvatkaa se vain samanmer-
Idtyksellisella. Milcsi paljastaa itse
itsensä? • Jos minä käytin sanaa,
joka oli JO edellä, merldtsee se si­tä,
että' minulla on ollut pätevät
syyt sellaiseen. Sen toistaminen ort
vain Bkäli virheellistä, mikäli sana
ei ole .ehdottomasti oikealla paikat
laan. Suhtautukaa varovasti sanoi­hin.
Järjestelkää, muutelkaa .lau­seita.
Päästäkää sakset käytän­töön...
Ah, sakset! Kuka voi ylis­tää
tarpeeksi niiden hyötyä kirjaili»
^udeUe!.., Nykyaikainen ^Jaillja
tarvitsee toisessa ksdesEään saksia.
sissä, jotka olivat kirjoitetut pyhi
myksjä varten, huomasin minä lei-purimaisen
tyylin, niiden piti olla
ihastuttavia: olivat kuitenkin sää­littäviä
tyhmyyksineen. Nyt minua
oksettaa sellainen. Esimerkiksi •—
talon. Jossa pyhimys syntyi — sa­notaan
joka tapauksessa olleen hä­nen
isänsä talo — kirjoitin siitä"
mieliäylentävään tyyliin pyhiinvätel-lusretkikuvauksen.
Tutkin tyystin
.tämän satuaiheen, mutta se oli ko­vin
kömpelö, ja tahmea, kokonaan
teennäinen. Katsokaas, miten hurs-kaannäköjsenä
minä teen kävelyret-keni
vihanneslavojen ja hedelmien
koristamassa hiljaisessa ~ kyläpuutar-hassa.
Sommittelen kukkavihkon,
syön jonkun omenan; kondittori-maista,
ystäväiseni! Kondiittori-maista!
Antakaapa minulki sakset!
Leikkelemme nämIL omenat- ja ku­kat
! Teidän on niitJi sääli, onneton
nuorukainen? -Harhailisin mielellä-kakkalstsrlMisaSj
Najseyssä"' tai B^im-siasi
— k-stea ^'ssha arMst^nhol-tsjs-
akko, iteeBiiriea Ja haissahtava,
lopetellen, haoieliista ja slsk.£ras
tyStäan hedelaäpastarbssia,, vsik--
kspa Lothringissa isl Chaajpagse»-
sa. Joskus kun •eläffiästäni kirjoi­tetaan,
kiiulautetäan msailmalle
kaikissa tienristeyksissä, että aina
en ols tiennyt Maaslaakson k&svis'
tosta kerrassaan mitään, että minä
olin aasi: d'Aar'in puutarhassa ei
ole ollut yhtään omenaa, vaan siel
lä oli päärynöitä, kirsikoita, viini­marjoja,
Barresln rakentamia. Ja
lopuksi muuttuu tj|mä dokumentti
en, asiakirkojen; testamenttien Ja
kuittivihkojen paljous, niiden Jotka
minä olen häväissyt leikkelemällä
saksillani tomuksi..-
Maallikon järkeilyä
köyhälistön "kauno-tieteellisisiä''
Iiar-rastuksista
On merkillepantava ilmiö, että
luokkatietoinen työväestö yhä suu­remmassa
määrin ja selkeämmin
herää tajuamaan että sen tehtäväk­si
ei tulevaisuus ole määrännyt ai­noastaan
uuden taloudellisen yh-
Jkeiskuntajärjestykeen '. luomisen,
vaan myöskin sen kautta uusille
tuotantiosuhteille omtoalsen ja niis­tä
kehkeytyvän eivistysmuodon,
kulttuurin synnyttämisen. Tuotan­tojärjestelmästähän
kasvaa ja ke­hittyy
ninilttäin myös sen n. s.
päällysrakenne, inhimillinen ajatte­lu
Ja monimuotoinen henkinen elä­mä.
Jo samanaikaisesti kun työväestoi
valtaa luokkataistelussaan sen ete­nemiselle
merkittäviä asemia ja saa­vuttaa
osittaisia voittoja jö kapi­talistisen
järjestelmän aikana on
myöskin köyhälistön hengenviljelyk-
»yiä käynnissä vilkas raivaustyö.
Rytisten kaatuvat siinä porvarilli­sen
luokkahengen ja vtiosituhantis-ten
HarhakäsitykBlen luomukset
kuin madonsyömät ja kalraanväri-set
kelohongat.
Uusi siemen kuiii poltetun kas­ken
tuhkaan kylvetään, uusia tai­mia
liikuttavalla innolla istutetaan.
Sidotaan ja päästetään niin saralla
kuin toisellekin.
Äärimäiäen sorron ja kurjuuden
kiihottama viha riistäjäluokkaa ja
sille ominaista, "kulttuurimuotoa"
kohtaan tekee untisraivaajista sää­limättömiä
kirveenheiltfttajia, kii­vaita
karikimlehiä.
Sattuu siinä iskU'jpsk^|5 syyttö­määnkin
varteen, tulee siinä toisi­naan
heikko ja hieveröinen, luok-kahenkiseh
luomisinnon ,kukkanen-kln
kuumin kyynelin kastetuksi.
Eihäii ole itse asiassa mitään ih­mettelemistä
ja pilkan sijaa, siinä
miksi työn raskaan raatajan kau-neustajiinta
"taidekäsitys" on niin
epämääräinen Ja miksi hänen kir­jallinen
makunsa jättääkin niin pal­jon
toivomisen, varaa. I Eihän M -
hellä ole, ollut paremmin aikaa ^ n
varojakaan "esteettisiin" ongelmiin
perehtyä eikä kirjallisia saavutuk­sia
seurata. Ei säify jojkapäiväi-sessä,
tylsistyttävässä raadannaä&a
"sielun" Joustavuus eikä raskaissa
elämänhuolissa "henki" herkkänä
pysy. _ .Vapauden kaipuu, parem­man
olon ikävä ja välttämättömien
elintarpeiden niukkuus Jopa huuta­va
puutekin, ne ovat nostaneet työ­väestön
ennen kaikkea käytännöl­liseen
toimintaan, taisteluun parem­pien
elinehtojen puolest^. Täydelli­sen
vapautuksen ihanne täyttää val­tavana
luokkataistelijain mielet;
kaikki, mikä on myönteistä asiallem­me,'
liittyy siihen jollain tavoin, on
.tietysti mieluista; millä taas ei ole
kosketuskohtia pyrkiipystemme
kanssa, tuntuu vastenmieliselle "por­varilliselle
roskalle."
"Mikä ei ole meidäiii puolesta,
se on meitä vastaan", on suosittu
määritelmä meikäläisten parissa.
Etteikö tuo määritelmä 'ole e-nempikin
kuin sattuva, sitä ei tä­män
kirjoittaja tahdo väittää, mut­ta
löytyy sentään erinäisiä inhimil-
Ilsen toiminnan aloja joihin tuota
määritelmää ei, ilman lähempää tar­kistusta
ainakaan voida sovellut­taa.
' Sellaisia "aloja" ovat mielestäni
esim. taide Ja kirjallisuus. Yhä
tiukemmaksi käy nimittäin luokkia-tietoisen
työväen vaatimus, että
kaikki, mikä taiteesta ja kirjaUi-suudesta
on työläisen harrastetta­vaksi
ja nautittavaksi kelpaavaa,
tulee olla proletaarisen luokkahen­gen
läpitunkemaa, sen elävöittä­mää.
. Kirjallisuuden (tarkoitamme
erikoisesti kaunokirjallisnutta ja .ru­noutta)
: vaikutus elämän katsomuk-seenime
on merkityksellinen' samoin
kuin taiteelliset tuotteet kehittävät
kauneuskäsitystämme. Nämä tosi­seikat
tajuten on omistava luokka,
pyrkinyt kontrblleeraamaan myös
"henkistä tuotantoa", sentähden on­kin
työvästoä vieroksuva ja "kriti-seeraava"
suhtautuminen siihen - se­kä
ymmärrettävää että oikeutet­tua.
•" ' : . ~
• «|i'il|Ä«aRetsst«. mmm
mf^ -rajltSöiSstl epäiti kjsfmfk-sia,
i&jdsn "järkelleBsines", mtfad-sus
«IffeiiÄ oa entsoat siteen tälle
kyhiylaeH©.
^-EmiBiftikin: o,iko proletaarinen,
i-aokkatejsklcen tside ja kirj.sJlkuös
s«k& laiidulleen että runfoa^elleen
riittävä tyydyttlmäln fsekä kyi^-ys-
V8*tii5s:a&iiia että-lisääntyvä, kysyn­tää,
taajojen joukkojen tarvetta,
sekä: tekeekö pelkkä "luokkahenki-syys"
kirjallisesta cli taiteellisesta
tuotteesta täysipainoisen (vallcka se
onkin anBiopuoli) ynnä: löytyykö
mitään "puolueetonta", luoldcapyy-teistä
"pahdasta" kirjaUisuutta ja
taidetta?
Mitä - ensimaiseen kysymykseen
tulee, puhtaasti proletaarisen kirjal­lisuuden
ja taiteen laadusta, voim­me
mainita useita maailmanmai­neen
Eisavattaneita nimiä, nerojen,
Joiden suuruutta ei porvarillinen
maailmakaan kykene kieltämään ja
Joiden^, tuotannossa yhtyy sekä'tai­teellinen
kypsyys että syvä inhimil­lisyys,
olevien olojen murhaava Ja
oikeudenmukainen arvostelu ehjäksi
kokonaisuudeksi. Mutta löytyyhän
tietyBti, huomattava määrä tuotteita.
Joiden varsinkin kirjallinen ja tei-teellinen
taso ei jaksa koonkaan
korkealle kohota, sillä missäpä köy­hälistön:
"luovat kyvyt" lahjojaan
jalostaisivat. Mitä erikoisesti maa
ilmankatsomuksemme mukaisen hen-gentuota^
non runsauteen tulee eiae
kykene, mielestäni kysyntää t3rydyt-tämään,
onpa sen puute toisinaan
hyvinkin tuntuva, laadultaan täysi­painoisen
ainakin.
Tästä seuraa, että paremman
puutteessa tyydytään huonompaan­kin,
kunhan, se on vaan luokkahen-kistä.
Annetaan periksi "taiteelli­siin
ja kirjallisiin" ansioihin näh­den,
pitävätpä jotkut niitä suoris­taan
"porvarillisina" ominaisuuksi­na.
Moiiet kertomukset esim. voi­vat
olla raakaa, jalostamatonta
tosiperäisyyttä sellaisenaan, useat
runoilijat kuormittavat "runoratsun­sa"
suoraslaan luokkataisteluteori-pilla
(jä tekevät .siitä raskaasti lön-köttävän
työhevosen) Ja eräiden
lupkkasotanäytelmien ansioita las­ketaan
siitä, kuinka. monta "akkaa",
katsomossa pyörtyi."
Etteikö tuphkaltaisien tuotteiden
"agltatoorinen" merkitys ole eittä-mätöin,
sitä en kiellä, mutta mi­tään
virkistävää, kohottavaa^ Ja ke­hittävää
"taidenautintoa" eivät ne
kykene tarjoamaan. Onhan tietysti
kyllä toisaalta hyvä sekin, että työ­väenluokan
omat, luovat kyvyt saa­vat
ilmaa' siipiensä alle, mutta se
ei-estä suinkaan asettamasta heille
tiukempia vaMimuksia kypsyyteen
nähden kirjallisessa ja taiteelliBessa
mielessä. Sillä; se olosuhteiden pa­kosta
varsin hiukaltsi määrältään
Jääpä "flielunruoka". Jolla työläi­nen
.henkeänsä ravitsee, tulisi olla
ainakin laadukäaa parhainta saa­tavissa
olevaa. Ei kelpaa se , seli­tys
että. kyllä se "rasvanahkaiselle
työmiehelle välttää". '
"Mistä sit^ sitten otetaa!i kun sitä
meikäläistä hyvää on niin vähän
toistaiseksi?" kysyttänee. Tässä
tulemmekin nyt sitten sen kolman­nen
"probleemimme" kimppuun:
löytyykö, onko olemassa yleensä mi­tään
"puolueetonta" taidetta ja kir­jallisuutta
» jota sen paremman mei­käläisen
puutteessa ja ilman puu­tettakin
voitaisiin ^uokkatietoiselle
työläiselle suositella?
, Tämän kirjpittaja on vakuutettu
siitä, että sitä löytyy ja että sen
olemassaolo .on aivan ' luonnollinen
asia. , .; y •':
Onhan ensinnäkin kaikilla luo­van
taiteellisen ja kirjallisen tuotan­non
aloilla, kokonaisia aihepiirejä
ja yksityisiä aiheita joilla jo sinän-
'Sä on' niin sanoaksemme puolueetoin
luonne, samoinkuin löytyy "luovia
kykyjäkin" jotka työskentelevät ky­nällään,
siveltimellaän ja taltallaan
puhtaasti kauneusperiaatteidensa in­noittamina.
Löytyypä heidän jou­kossaan
suorastaan "vallankumouk­sellisiakin"
aloillaan: vannoutunei­ta
poroporvarillisen Ja soViänaisen
taidekäsitykesii vihollisia ja uusien
kirjallisen suuntien uraiiaukasijoita;
.Heidän teoksiinsa olisi vallankumo-^
uksellisellä työväestöllä, tulevaisuu­den
kulttuurin ' uutisraivaajilla, pal­jonkin
syytä tutustua.
Kävisi pitkäveteiselaii lähteä täs­sä
yhteydessä nimeämään niitä "por-varilljsuuteensa"
nähden vaarattomia,
maailmankirjallisuuden merkkiteok­sia
Ja kuuluisia taideluomia, joita
edelläesitetyssä tarkoitetaan; jokai-:
soliahan on tavalla tai toisella ^-
laisuus niihin itsekin tutustua!—
(Työväennäyttämöiltähän esim. esi­tetään
usein kuuluisia: "ei-proletaa-rislen";
kiifjailijairi.'.kappaleita. Jotka;
"luokkahengettom^destään" booli-matta
ovat saaneet Ja 'syysfekin,-
suuren suosion Ja tunnustuksen,) "
Lopuksi hieman n." -s. kansanru-npudesta'
\& kansanlauluista,' joista
kuulin eräässä tilaisuudessa sanotta-'
van että'ne sopisivat paremmin
pprvarillieessä nuörieosenrassa kuin
järjestyneen työväen suojissa esi-
Kaikki meidän suomalaiset kotilääkkeemme ovat valmistettu Suo.
men"-yliopistossa käytännössä olevain' oppikii^ain miikaan, s^ki
K. G. K. Nymanin erikoiskatsannon alaisina. Me käytämme ai­noastaan
parhaita rohtoja valmistukseemme. .
KUM.MITAVAROITA • Hoffmanin tippoja, sydän- Hammaspuiveria, 25c ja
, . ,. , ^, „e alnsklpuun 50c ja $1.00 . KiosaJvaa, hinta ;
KuumavesipuiE^a, hmta $1.25 Selkäplaastaria 35 , Eamferttia, kuivaa 25c mif^
52,00, $3.00, $4.00 ja $5.00 Eintaplaastaria 50 , Kamferttilinjamenttia S
Kuuraaveslpussin letkuja, Munuaisplasstaria 50 Kmnmiplaastaria .... '^1
hinta ...*.„. $1.00 Eetterjtärpättiä, yskään ' Kolmenlain tippoja
Ruiskuja naisille, hinta $3.50 ja hengenahdistukseen .50 Luulinjamenttia "" rl
Ruiskuja miehUle, hinta $1.00 Halvausvettä, hinta .... .50 Nervin tippoja " "r«
Ruiskuja lapsille, hinta .35 Hiusöljyä, hinta' 50 Parranajosaippuoita .. 'ti
Korvaruiskuja, hinta 35 Hammastippoja, hinta.... .25 Päänkivistyspnlveria ""'"d
Nenäruiskuja, hinta 35- Hammaskittiä, hinta 10 PiMöljyä .;'** tr
Varmuusesineitä naisille. Hammasharjoja, hinta 25c, Paunöljyä J
hinta $3.50 40c, 50c ia 75c. Puhdasta Norjan kalaii-
•Varmuusesineitä miehille, Hemoroidesalvaa, hinta 75e maksaöljyä, .
hinta.. ,....$3.00 tus. . . . Hajupihksa, hinta 25c unssi, . hinta BOc ja S.100
y.m., y.m Intinfinjamenttiä, hmta .50 Prinssintippoja cg
Kääreitä, Plaastaria, Snellmanin koliikkitippoja .50 Preserveeraavia tippoja 'u
Haavapumpulia 25c, 40c, 75c, Kamferttiviinaä, hinta .... .50 Eiigapalsamia \n
$1,50. Kamferttiöljyä, hinta..... .50 Silmävettä , 60
Haavakääreitä 1' 20c, 2' 25c Emätippoja. koliikkiin jasy- Silmäsalvaa "gg
Exemafialvaa, hinta .....75c dänaluskipuun, hinta .50 • Suu- Ja hanunasvettä igg
TILATKAA meiltä IE£Ice!aetfe!o. Meillä 00 Matavana Jcaiklda SaomeB, Caimdan Ja AraeriSba
lääkkeitä, kummi ta varoi ta, mastecraattaaalcja y. m.' Me malcsamrae poatiralian' kaikista $S.OD tai
•itä isomm!«U tilauksista. — ErtkoUIaäkeluottelot asiamichille.
MURHA SEURAUKSENA LASTEN
RIIDOISTA
Detroit, Mich. —• Benjamin Car­ter
ampui sotaveterinsa Cdckfiel
din lasten kinastuksista Johtuneen
riidan takia. Molemmat olivat ca-nadalaisia,
80 vuoden ikäisiä mie­hiä.
He olivat syAtyneet Croderichin
pienessä kauppalassa, Ont. Kun so­ta
alkoi, läksivät molemmat rinta­malle,
ja rauhanteon jälkeen yhdes
sä palasivat, vanhaan kotrkyläänsäi
Heidän vaimopsa samoin olivat ol­leet
kasvinkumppaneita. Neljä vuot­ta
sitten molemmat perheet muutti­vat
iDetroitiin, jossa miehet pääsi-,
vät työhön erääseen suureen, teolli­suuslaitokseen,
. Asuivat. vieretysten
olevissa taloissa.' . . '
' Molemmilla perheillä oli kaksi
lasta, pieniä vielä Ja jotenkin yh-denikäisiä.
Luonnollisesti -ne- päi­väkaudet
le^^ikivät. yksissä,, ja. yhtä
luonnollisesti myös riitelivät ja tä-mäntästä
myös tappelivat keske­nään.
Näihin riitoihin sekaantui­vat
ensin äidit, kumpikin lastensa
puolesta — ja vihdoin isätkin. Vii­meisestä
tämmöisestä lasten kaha­kasta-
johtui murha.
: Cockfield oli eräänä iltana pitkä-nään
autpnsa alla pihallaan, jotakin
vikaa korjaamassa, kun Carter i l ­mestyi
aidan taakse. -
"Cockfield", hän sanoi, "minä
olen tätä kärsinyt sen minkä Jak-sankin
kärsiä".
Cockfield naurahti. ;
"Mitä' aiot tehdä sen asian sub>
teen?" kysyi Carter.
, ''En mitään"» oli vastaus.
"Sepä nähdään", sanoi Carter.
. Sittehän meni asuntoonsa Ja pa­lasi
hetkifeen, kuluttua, revolveri kä-.
dessa; Käveli auton luo, -jonka alla
Cockfield yhä työskenteli,' ja ampui
kolme laukausta yhteen menoon.;
Cockfield ei liikahtanutkaan. . Yksi
luodeista oli lavistansa hänen sydä­mensä.
CJarter oUt vangittuna ja tulee
tuomittavaksi .murhasta. • • .
' Niin menettivät molemmat - per­heet
elättäjänsä — älyttömäin las-:
K. G. K. NYMAN, Omistaja.
Suomessa Ja Canadassa tutkinnon suorittanut apteekkari.
kin asian kanssa-päinvastoin: kan­sanlauluthan
niinkuin ranotkin o-vat
ymmärtääkseni juuri 6yvien ri­vien,
rasvanahkaisen rahvaan sie­lussa
siinnyttä Ja hengessä hedel­möitynyttä
"stohvia". MUlaisista
risaisista. savusaunoista ja raataja-vanhusten
iTHppyisiltä 'huulilta 0-
vatkaan nuo laulut kokoiltu! Mil­laiseltahan
esim. kuulostaisi jos jo­ku
porvorilliseeii nuorisoseuraan
kuuulva pulleavatsainen manttoali-pösö,
loilottaisi:...voi vminua poiica
raukkaa.... Kansanlaulujen koru­ton
kauneus vaikuttaa erikoisen sy­västi
juuri kansanpiiehen ja -nai­sen
mieleen ja sieltä ne "ovat läh-töisinkin.
• (Kenties kertomani td-paus
on paikallinen luonteelleen,
joten en tahdo sitä yleistää.)
Tietysti on luokkahenkinen kyp­sä
ja täysipainoinen taide ja kurjal-lisuus
asetettava ensimäisella tilalle
mutta ellei se riitä,niin älköön "li­sukkeen"
valinnassa oltako liian: m*
valtsemattomia ja jyrkästi yksipuo­lisia
ja elköön pelkkä luokkahenki-syya
olko ainoana taiteelliskirjallise-na
mittapunnannne oman luokkam-mekaan
nousevia kykyjä arvostel-lessamme.
Se olisi' haitaksi heille­kin
ja heidän kauttaan laajoille
työläispiireille. I
*'Rasvanahkainfen."
PORT ARTHUR, Onf
Kd. 53
UK
SAULT STE MARIEN SUOMALAISET OSTAKAA ^LEIPÄNNE
V 27 ALBERT ST. EAST. — PHONE 123ol-J.
niaakoet toimitetaan nopeaan. — Kirjeofiote (FINNISH BAKEEY
Ja leivoksia tarjoamme sammisss jo
vähittäin kovaa leipää ja korppuja
lähetetään pyydettäessä.
STEELTON BAKERY ,
Puhelin 7^9 J.
/ Matti Ketola.
304 WolUnstoa St W. Soo, Ont.
Gore St Apteekki
LBsyieita, toilettltorpplia, ei^aroja
ja elaaretteja. .
Lääkäri palveluksessa.
Me valmistamme je kehitSmmo fil'
mejä 24 tunnin sisällä.
Suomalainen kauppa-apulainen..
H. S. Boehmesr
Kemisti Ja Apleekltari.
SAULT STE MARIE, ONTARIO
J. A. Maclnnes, B.A. W.H.C. Bner
MaelNNES & BRIEN
Lakimiehet, Asianajajat, Notoriot
363 Queea Str.,
Saalt Sto. Mario, Ontario
Konttori vastapäätä Sanlt Streettia
Rahaa lahiataan halvimmalla korolla
WJIIamette Blvd. Sanharinm
varustettu nykyajan luontaisella ter-veyshoitovälineillä.
' Täydellinen
ray ja.lahoratori tarkastus. Huom.1
X-rau hoitoa ayovälle, kasvannai­sille
ja ihotaudeille. '
Dr. Peter Kokko. Dr. Anna Kokko,
D.C. D.C.,
BARN^ DE0G CO.
Suomolaioei» UlkolSbotys aptee&Iii
Canadan Soossa
Ainoa Socssa oleva apteekki, |>
ka ilmottaa Vapaudessa.
Asianajajat, lakiralehot, aotariot
' ' ' y. IB.' '"
Konttori:
SAULT STE. MARIE, ONT.
Uriafa McFadden. E. &
E. V. McMilian.
tettävaksi." MielesiSoi on kommin-^ ten riitelemisen taida.
BBERTIN POIKA SAI TUTA PO^
LIISIN KAPULAA
Berliini. ^ Fritz Ebert> tasaval­lan
presidentti-vainajan vanhin poi^;
ka, Joutui poliisin pieksettäväksi,
kun uskalsi huutaa "eläköön tasa­valta"
Von Hindenburgin vaalimie-lenosotuksen
lähettyvillä.. Sattumal­ta
jouduttuaan kulkeinaan natsiona-listien
mielenosotuskokouksei) .ohi ja
kijullessaan eläkööiihuutoja sota-marski.
Von Hindenburgille, eii hän
malttanut olla vastapainoksi huuta­matta
yhtä -"eläköötä"; ta^ava^jialle-kin.
. . '
Joukko poliiseja kävi häneen kä­siksi,
pieksivät päähän ja muuhun
ruumiifieen kapuloillaan ja sitte
heittivät hänet poliisivaunuunj Po­liisiasemalle
ajettaessa poliisit hu­vikseen
tämäntästä iskivät häntä
tosvpihin nyrkillään ja kapuloillaan.
Muutamia • naisia, jotka oli vangittu
yhdessä Ebertin kanssa samasta "ri­koksesta",
käsiteltiin yhtä kovakou­raisesti.
- , , '
Poliisiasemalla Ebert' heti • pääs­tettiin
vapaaksi, > ilmaistuaan knkä
hän oli. "Mutta ne naiset, arvaten-
,kin, jäivät poliisien kynsiin vielä i
enemmän, rääkättäviksi.
Sattuipa parailcsi, että .nuori her­ra
Ebert sai käytäunöllisesti tuntea,
kuinka hienoille .tavoille isä-'^aina-jan
vnoskelaispoliisi oli Jotatettu..
Poliisit k^. luulivat saaneensa kSr
siinsä Krotun konununistm, jota oU
oikein viran ^oölesta IcolMttava^ •
Cliarlie Häyrinen
AUTONAJURJLIIKB
Phono 1157
3S4 Albcirt St. W. Soo, Osb
ERIKOINEN HUOMIO ANNE­TAAN
SUOMALAISILLE
, Dr: A. B. WEST
Sel^rankatohtori
Tarkastetaan X-sähkösädekoHcelli.
217 Gloucester St Soo, Oat
— Phone 1306 —
Kymmenen vuoden . kokemus ro»*
. malaiaten keskuudessa.
Täydellisen kurssin
suorittanut .
' Hieroja ja Sairasvoi­mistelija
K. A. LEINO,
336 Albert St, Soo, Ont, CBB.
Huom.! 10 vuoden kokemus sai­raala-
ja yksityishierojana.
SAULT STE MARIEN
Snomalaiiien Osuus­kauppa
välittää kaikenlaista ensflnokan ««•
katavaraa sekä kaikenlaista tm-ten
M&. Linjalla olijat tchkii <*
toksenae, oBöa^aupasta.
3S9 ' We!linshtoa St, West 0«t«
Can.-— Tefoföbm JSIO F.
-HAUTAPAI^AITA^
Knn haluatte tanta- eli u i m ^^
sasta, neuvotelkaa «itä toi^ai^
Sfeillä-.on parhain varasto koko fi^
^.';i.>'i:vW;:i.'filePito«TO
Soo/ Ont , Hions ^
. Xl.;,
fyöväenjärjestötarv
tdevat Ammatlljar
jestön johtoa
' S»=«n toioiknnnan edmtaja, d
eiBtlaa Oulan t y 5 W G«»e,
^ YUmääräistä cdustaj&lEok
^ i* antta «ibteerm vaaKa
vaaditaan.
Tiistaina, v.k. 7 päivän illalla
tat Oulun tyoväentaloUe kokoo
jseet ammatillisesti järjestyneet
Iäiset lausumaan mielipiteensä
mattijärjestön johdon viimeaifai
ta toiminnasta. Ensimäisen| l
teloin koltou^sessa suuren toimi]
nan päätös lähettää edustaja ;
,2inmton työtoimiston konferen;
Geneveen. ' .
Kokouksessa todettun, että
jen toimikunnan päätös on kai
peräkkäisen ammattijärjestön edu
jakokonksen päätösten vastat
Sen jälkeen hyväksyi kokous pää
lauselman, jossa julkituodaan S£
reily, jota nämä kapitalistien '
toimistofi y.m. samantapaiset :
joittavat työläisten kustapnuks-
Kokouksen mielestä tämä: ]
sainvälifiten porvarien "työtoimi;
on elin, jonka tarkoituksena on
Iäisten huomion poissiirtämin6n
aa todellisesta tilasta, ja siis
Täenlnokan kannalta katsofen ker
saan vahingollinen. : Siksi kok
samalla kun lausuu vastalauset
tätä riistäjäluokan koplaap muk
tunkeutumista vastaan, hy väk
ponnet, joissa vaaditaan: :
että edustaja kansainliiton t^ö
mistossa ei saa edustaa Oulun
matillisesti järjestynyttä - työvä
että ammattijärjestön johdon
kiireellbesti kutsuttava koolle
määräinen edustajakokous asi»
I keskustelemaan, sillä siten void
ratkaista, onko edustajain ennen
iemä päätös purettava,, vaiko pj
:tettävä se voimassa.
Kokous lausuu toimikunnalle;
ikän paheksumisensa siit^, että
'mikunnan' enemmistö pn omaval
sesti rikkonut eduitajakokouk
Iselviä päätöksiä.
Tämän jälkeen ryhtyi kokoils
sittelemään ammattijärjestön suu
toimikunnan toimittamaa sihtet
jaalia. Keskustelussa, todettiin,
tä saari toimikunta pn hylännyt
Ikelan didokkuöden -.siksi,-^ttä; -.3
lomaksnu kiinteän luokkataisteluk
|tan, jonka ammatillisesti Ijärjes
ineen työväen suuri enemmistö
[hyväksyy, -Täten siis amtnätti]
jestön johto haluaa kulkea eri U
;kniri jäsenenemmistö^ Kokous t
[mitsee eräiden .yksityisten toimi
[jäin erouhkaukset, ja: vaatii, ei
ammattijärjestön sisällä ole sai
tava mitään kulissientakaista v
keilyä. Ammattijärjestö ei 'ole j
kisuutta pelkäävien politikoitsij
[toimintapaikka. Edelläesitettyi
perusteluihin nojaten kokous IE
ponnet, joissa lausutaan:
että ammattijärjestön suuren ä
mikunnan menettely sihteerin vai
nassa on, mitä ankarammin tpah
Isuttavaa, sekä että töimitsijafn h
joittaman painostuksen johdosta!
suu kokous jyrkän vastalauseen
samalla kun tuomitsee erohakem
uhkaukset raukkamaisena menet
lynä •
sekä pitää kokonaan sopimattor
jna sitä, että toiset toiniitsijat
jkaantuvat tämäntapaiseen vaali
sekä vaatii sihteerin vaalin 1
idestaan toimitettavaksi.
'ietarsaaren ammatiHisesti jarjes
ncet työläiset civii^ hyväksy «du
tajan läfaettHmistä Geneveen.
Vaativat ylim. cdnstaja-: M
' . .kokousta.;
\ :...-;
Pietarsaaren ammatillisen kesk
envoston kokouksessa keskustelt
ifiduBtajan lähettämisestä kansain
|ton työtoimiston. konferenssiin. ^
dettiin, että tämä "työtoinasto" t
|mii kapitalistien kansainliiton oifo
ijia kätenä sotkemassa työläiä
"uokkakäsitteitä, eikä suinkaan :i
itäkään hankkia mitikäänlaisia ']
, nnuksia työväen taloudeUise
^huonoon asemaan. Asiain näin oU
ikokous katsoo', ettei ammattijärj;
|töllä oTe mitään syytä lähettää e*
tajaa työtoimiston konferenssiin-
Samalla kokous esittää, että a
attijärjestön olisi kutsuttava :j
en edustajakokous «nai •
Myöskin kalietnstyoIStstea Bit
'ietarsaarea osaata.-No. 16 joh:
Mta totesi pitämässään' kokbuka
ammattijärjestön. Johdon toii
" edustajakokouksien päätöksi
lisesti, ja lausuu sen:' jdSdfli
—seensa. Samalla kokous Vi
ylhnääräisfö edustajakoköffisftai
TasapereUunen tyoTäbi toomito^
atataattijirjestön Je&jon G»-"
• •, neTe.p«St5fc«e«.'i'
yj£- g pnä pld«ttiin Tampere
sroväentalolla yleinen j ä r j e ^e
yoväen kokous. Jossa kä^t^i
attijäiieston JolMion: rninÄ