Vapaus, August 2, 1921

              C'mdan suosaalsisen tySvaestön
Sjisfinlcannsttaia, .ilmestyy Sudbu-spsa,
Ont., joka tiistai, torstai jsi
IsuAiiitai.
H. PUEO, J. W, SLUP,
Vastaava toimittaja. Toimitussihteeri
J3 maan pröletsriaatti 1,000 e<Ju£ta-jj,5 (.y-j^* perustu vain yh<Jen maan
jalls. KUäen e4u«t«jlfcn ryhmä «i-i fcörttmuMIe, vaan kaikkien maitten
5:Jsj kalkl^ticn r.iaitten prok-tari^atin; proletcnaatin tähänasti käymien tai»
o!i;»tluj'en kokerockfille, joten ne ovat
iote:*.-,'ai::.'j, t l i i i n l i j j - i k<>i:öaR.Iehdottomasti yläpuolella kaiken nurk
'3 tyO tulee ^:>.V;Ä3n iehtiviit&än; »jsisänmaallisen p2rhaIr,ir..'5:o.i t i s : : ^ ; ^:
odote:*.-.-ai:!.-), tllii nI.iJJ.-j
ten
selvillä clcvijn t!et'..i;ten vallaakU'
;noakic!:iiter! '.yGtä, j;>:!:3 asiantunte
rsuk:el'a ja TI^U.IVTM köyhaliE-VAPAUS
<L5berty) _ .
The only organ of Finnish Work- tön c-tujtn njukciL-esli kykenevät rat-eiB
in Canada. PobHshed in Sud-feiiry,
Ont, every Tuesday, Tbursday
GSd Satorday.
Advertising ratcs 50c per, col.
focb. Minimum charge for sin^ie
inaertion 75c. Dlscount on standmg
edvertisement. The Vapaus is the
best advertising medium among the
PinOish People in Canada.
UmotpBhinta 50c palstatoumalta.
^•^ Aliirhinta kertaOmotuksesta 75c.
~E«oIemaniImotukset $2.00 ^muis-tovarayistä
EOp kultakin lisäksi). —
Eihlaus- ja aviol. ilmot. alin hmta
$2.00, nimcnmuutosilm. (muuten
&uin avioluttoilraotueten yhteydessä
$2.00 kerta. — AvioeroUra. f2.00
berta (2 kertaa $3.00. .... Syntymä-ilm.
$2.00 kerta. — Halutaan tieto- fe osotci!motuk£et $1.00 kerta (3
rtaa $2.00) — Kaikista ilmotuk-
Bista, joista ei ole sopimusta, tulee
lahan seurata mukana.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli
»L $2.25, kolme kk. $1.60 ja yksi
Ik. 75c.
Thdysvaltoihin ja Suomeen, yksi
vi. $6.60, puoli vk. $8.00 ja kolme
&k. $1.76. <
Tilauksia, joita el Benroa raha, ei
tulla lähettämään, paitsi asiamiesten
Joilla on takaukset
kai.;en:san ',o]:t:zin Ci^Mc tulevan ky
symyksen. Ja vaiHi.nsisista tabänasti-sista
uutisista näkyykin, että nurkka-kuntalaisuudcUa
ei ole ollut jalansi­jaa
siellä. Italian-sosialistipuolueen
Serratin ryhmän cerikoisvaatimuk?
sille> annettiin potkut ja sen sijaan
hyväksyttiin Italian kommunistipuo­lue
Kommunistisen Intemationalen
Italian osastoksi ja Italian sosialisti-puolueessa
olevia rehellisiä työläisiä
kehotettiin liittymään siihen, jos mie
livät käydä tosisosialisteista.
Sellaiselle «|ww:]äiselle imperialis-mi]
Ie>, jota Amerikassa on yritetty
eräitten ainesten taholta 1WW nimes
^ ajaa, että muka IWW on kaikki
kaikessa ei ainoastaan Amerikassa,
vaan vieläpä muittenkin maitten työ
Iäisten täytyy järjestäytyä ainoas­taan
siihen tai .yksinomaan senmukai
sesti, annettiin mydskin paha kolaus.
Osotettiin niinikään, että käsitykset
poliittisen luokkapuolueen olemassa­olon
tarpeettomuudesta ja taloudel­listen
vallankumouksellisten järjes-tdjen
vihamielinen suhtautuminen nii
hin, ei ole oikeaa vallankumoukselli­suutta.
Tämän kannan erheellisyys
todettiin sillä, että Punaisten Unioit-ten
Kansainvälinen päätti toimia
Iin 1038. ^ .. -^A'
Postlosotc: Box 69, Sttdbury, Ont.
ios ette miUofn tahansa saa vas­tausta
ensimäiseon kirjeeseenne, kir-jottakaa
uudelleen Uikkeenboitajan
persoonallisella nimelli..
3. y . KANNASTO, Ulkkeenholtaja.
Registercd at the Post Officd H^T
partment, 0ttaw8, as eecood c|<>i^
matter,
Tovfy| iemeli f mm
Työmieheftvas
taavaksi
Vapauden konttori ja toimitus 0^ sopusojnnussa ja mitö
libertjr Ballding, Lome St, Puhe- ^^^^^^^^^^ yhteistoiminnassa
Kommunistisen Intemationalen kans­sa.
Ja että Punaisten Unioitten Kan
sainvälinen nälfee radikaalisen unip-nisniin:
Amerikassa laajempana kuin
yteindmaan IWW!tä k ä s l t t^
If^H se seikka, että Amerikan kuu-de8taii)
f8|9 äänestä kansainvälisessä
^^i^ 1^ tiedot^vät oU
niuillo radikaalisilfe tinjoillö, 19^^ tä
keÄriiään;: lähdaeBBS^^^-j^
mä^^ikseBa m^ rad)ka&list6rt uV
nioittenikÄttÖa, kuirism
sä yallahakumoulsselli^^ piöhlstejB
i a Ä Ä l s t ö j f l ' k a i k i s s a maissa vei
votottiin tyddkentelemttiin vanhoissa
aniMftttittnioissa, jotta niiden pghjaf-joukot
voitaisiin repiä irti taantu-mukscllisten
johtajiensa talutusnuo­rasta.
" -
Näiden kahdön suuifen kongressin
yhteydessä fel sUlnkaftn ollut vähäi:
scstii me?kUyk8ejta kommunistisen
nuorison jä kommunististen naisten
kongresit. Niissä pohdittiin niitä
kysVJnyksiä, miten saada nämä. kak­si
köyhälistöainesta tarmokkaasti ja
tietoisesti mailman proletariaatin
kommunistista liikettä eteenpäin vie
maSn ja sen hyväksi ' työskentele
maun.
Epäilemättä näissä proletariaatin
mailmankongresseissa laadittiin ne
suuntaviivat, niin periaatteisiin kuin
mentetelytapoihinkin nähden, joita
kalkkien maitten vallankumouksellis­ten
työläisten järjestöjen täytyy nou
dattaa. Ja ne päätelmät ja ohjelmat
mitä näissä konventioneissa tehtiin,
i kaisänmaallisen työväenliikkeen.
On siis «elvää, ett«i mikään työ­väenliike
miäsään .•naassa, joka to%
mii näiden kongressien päätöksiä ja
ohjelmaa vastaan, «le todella vallan­kumouksellinen,
vaan rikkoo mail-man
proletaarisen liikkeen yhtenäi
syyttä ja on valevallankumoukselli-nen.
Toivokaamme, että kuinka paljon
hyvänsä onkin ollut tähän asti ereh­dyksiä
erinäisissä työväen vallanku*
mouksellisissa liikkeissä, .ja kuinka
paljon hyvänsä näiden eri rj'hmäin
välillä onkin* ollut erimielisyyksiä ja
riitoja, että köyhälistön mailman-kongressit
ovat nyt luoneet" kaikille
vallankumouksellisille työläisille yh­tenäisen
toiminta- ja taistelupobjan,
ja että me sen viitoittamaaa .tietä
kulkiessamme, unohdamme entiset
riitamme, luovumme entisistä ereh-dyksistämme
ja rakennamme kaikin
voimin — kaikesta sielustamme ja
sydämestämme mitä suurinta solidari
suutta kaikkien maitten vraatajain
keskuuteen.
Kuolemaan tuomittu
' kapitalismi
Työmiehen läijöunetlu johtokunta
«n Valinnut toVeH EeJnell Parraksen
IJyömteheft VastaaVakäi toimittajaksi,
toveri Y t j ä Hplosefl eMtua ja ryh-dyttyä
hoitamaan Karjalan Kommuu
niji edustusta "Yhdysvalloissa. Tove
ri:Patta9 on jo aikaisemmin toiminut
Työmiehen vastaavana useamman
Vuoden ajan. ' '
Suuri yhtenäi^s saa­vutettu
Viime Ituun ajnlltt kokoontui Neu-vosto-
Veniijän pääkaupungissa Mos­kovassa
kaksi huomattavaa mailman
kongressia — tulevan mailman vai
lan edustajat. Kommunistisen In
temotlonalen kolmannessa kongressis
sa ja Punaisten Unioitten Kansain
Moskovan kongressin avajaispäivä
nä tervehti Der Kämpfer-lchti pu­naisen
mailmanvallan pääkaupungis­sa
kokoontuneita Kommunistisen In­temationalen
edustajia seuraavalla
kirjoituksella:
Moskovassa kokoontuu Komm^unis
tisen Intemationalen kolmas kongres
si. Kolmannen kerran kokoontuu
Venäjän työläis-talonpoikaisvaltion
pääkaupunkiin vallankumouksellisen
mailmanproletariaatln esikunta pääs­täkseen
selvyyteen täistelumenette-lytavoista
ja tiestä, joka johtaisi kaik
ki sorretut ja riistetyt vaj^ahdukseen.
^,,^gnnen kerran kehoittaa Kommu
nistlsen' '* InteVÄftlio J5l?n kongreggt
wailman prpleta<j?eja *euräamaaii Ve*
^^UUiön Veljien sankarillista esi­merkkiä,'
murtamaan orjuuden veri­sen
i];een Ja luomaan tySväeBluokan
ylivallan.
Tie, jota kapitalismi on kulkenut
siltä lähtien, kun idässä ensi kerran
kohotettiin kommunismin punaiset
liput, on veren ja hädän ja kauhu­jen
peittämä. On kulunut 2 ja puoli
vuotta siltä, kun kapitalistiset rosvo-valtiot
päättivät telldä"rauhan. Mutr
ta tämän 2 ja puolen vuoden aikana
eivät murha-aseet ole hetkeäkään ol­leet
käyttämättä. Imperialististen
kilpallljain keskeistä sotaa seurasi
sortajain sota sorrettuja vastaan, riis
tettyjen soti» riistettäviä vastaan. Ve
risten rintamain asemasta, jotka ma-ilniansodan
aikana kulkivat ristiin
rastiin yli Europan, ovat nyt Aasia
ja Irianti, Unkari ja Saksa, niin,
koko mallma uusien verenvuodatus­ten
näyttämönä.
2 ja puoli vuotta on kulunut siitä,
kun imperialististen • rosvovaltioiden
hallitsevat luokat solmivat rauhan ja
kaikissa Europan pääkaupungeissa
kuului huuto: Rauhaa; Rauhaa! Lei-jpäal
Mutta yhteisen rakennustyön
• sijasta, 4 ja puolen vuoden aikana
hävitettyjen »ärtiiöiz^in an'ojen au-deJIeen
laomlien sijasta hyökkäävät
j rosvot toistensa kimppuun ryöstääfc
j Sten puhtaaksi toinen toisensa. Mut
ita kaikki rosvous, r:«östämjnen, veri­virrat
ja väkivallanteot, ne kasaantu­vat
hädäiSäolevain, puhtaaksiijyljet-tyjen
työtätekeväin kansankerrosten
pään päälle.
.Ia niin värisee mailma nälkiinty­neiden
valitushuudoista, satojen tU'
hansien voivctuksista, joilla ei ole
mihin päänsä kallistaa, lapsijoukko­jen
vaikerruksista, jotka ovat kur­juuden
kuoloon vihkimiä. Sillä aikaa
kun proletariaatin hätä kasvaa tai­vaaseen
huutavaksi, hävittää saaliin-himoinen
porvaristo päivä päivältä
kansantalpuden ja pakottaa työtäte­kevät
kansanjoukot hoippurplmaan
hautausmaalle.
Kapitalismit ruhjomain ja silpo-maln
vajitnshuutojen halkoessa Eu-roppaa,
viettävät riistettyjen kurjuu
desta täyttyvät rosvokoplat humussa
ja sumussa ilojuhliaan. He .mielivät
unohtaa välttämättömän perikatonsa
ajatuksen mässäyspalatseisja, minne
ei tunkeudu kidutetun ja kärsivän
kansan tuskanhuudot /
Mutta keskellä hätää, keskellä yli­menevän
ajankohdan kauhuja piilee
voima, joka herkuleskädellään kyke­nee,
murtamaan tien kapitalismin
helvetista ^ taistelevan -proletariaa­tin
voima!
vaisuca, nuorua». Se on murskaa­va
orjuuden ehtaan kehän ja raken-itava
sosialismin valUtkunnan. Ja joh
itajanaan on siliä teliä tiellä Kolmss
1 Kommunistinen Internationale! Mos
j kovan kongressi on käyttävä viime
vuosien opetukset tulevaan taiste­luun.
Kolmas kongressi on kansain­välisen
proletariaatin mailmanvallan
kumousarraeijan sotaneuvosto; se on
hiova aseet, jotka tekevät tyhjiksi
mailmankapitaalin hyökkäykset ja
joiden avulla työväenluokka vapau­tuu
murhaavasta kurjuudestaan.
j§»imMiiiiniMMiiiiBiiiiiiiinwm
Yli koko mailman raivoo kapita­lismi
synliyttäen sotia, hävitystä, pe­rikatoa.
Mutta vanhan luhistuvan
mailman helmassa elää uusi, tuulevai
suusrunsas tulokas, jonka tehtävänä
on vanhan kukistaminen. Kaikissa
maissa on luokkatietoinen, päämää­rästään
selvillä oleva etujoukko ryh
mittynyt Kommunistisen Intematio­nalen
lippujen alle, ja mitä epätoi­voisemmin
ja hurjemmin perikatoon
vihitty kapitalismi rieuhuu^ sitä sel-vänäkölsemman,
rohkeamman ja lu­jemman
on kansainvälisen proletari­aatin
kommunistisen etujoukon olta-ya,
sitä luomiskykylaelAhlln Ja var-lieiiihiati
6h iySväenlaökan aikeis-am
jä toiminnassaan oltava.
KäpäinVällftlsn porvariston mur-hajlo\
iköt ihat ole voineet painaa
;i^e\iVosto-Venäjää, mailmanvallanlra
mouksen kulmakiveä, polvilleen. Ei
myöskään niillä panettelu- ja häväis-tyssotaretkillä,
joita • porvariston a-purlt
2'.sen. ja 2 ja puolen Intema­tionalen
leirissä ovat panneet toi­meen
Moskovan Internationalea vas
taan, ole ollut onnea mukanaan. Ham
paitaan kiristäen on näiden myönnet
tävä, että proletaarit, jättävät suurin
joukoin petturien leirit ja kokoon­tuvat
mailmanvallankumouksen pu­naisten
lippujen juurille.
Kaikissa mailman maissa kurista­vat
kapitalistit - työväenluokkaa^ ly­hentävät
palkkoja, pidentävät työai­kaa,
viskaavat proletaareja kadulle.
Heidän on nälkiinnytettävä työläiset,
työnnettävä heidät perikatoon ja kuo
lemaan, jotta kapitalismi voisi elää.
Mutta kaikista maista kaikuu myös
työläisten vastaus cKapitalismin on
kuoltava, sillä proletariaatti vielä e-lää.
» Ja proletariaatin täytyy elää,
sillä se on ihmiskunnan toivo, tule-
Dollarista
LÄHETYSKULUT OVAT SEURAAVAT:
•• • •
Teollisuusunionismin
rakenteesta
Kehittyneissä teollisuusmaissa Jku-ten
ennenkaikkea juuri Amerikassa^
on ammattiunionismi luhistumisensa
ajanjaksossa. Se johtuu siitä että se
rakenteeltaan ei enään vastaan nyky
ajan tuotannollisessa fiuhteessa ta­pahtuneita
muutoksia ja sitä johtu­via
luokkataisteluvaatimtrksia. Ka­pitalistinen
tuotanto on jo suurteol­lisuutta,
eikä enään perastu sellai­seen
ammattialojen jakoon, eikä ole
niistä yksistään riippuvainen siinf
suhteessa kuin tuotanto on ollut 4t
—50 vuotta sitten, jolloin m.m / A-merikan
Työväenliitto perustettiin.
Amerikan kapitalismi on yllämai­nitun
ajan sisällä ottanut aimo aske­leen
eteenpäin. Tuotantoa ei enään
hallitsekaan keskenään kilpailevat yk
sityiset tehtailijat ja tuotantolaitos­ten
omistajat, kuten oli kapitalismin
varhaisemmalla ajanjaksolla asian­laita.
Amerikassa ennen kaikkea on
nähtävissä suuret ja voimakkaat lu-keyhtymät,
trustit, jotka ovat tuo­tannon
kaikkia^ aloja' kontrolleeraa-vina
laitoksina. Ne ovat suuria pää­omien
yhtymiä, jotka eivät enä^n o-
S\k^ ainoastaan joitain vissejä teh-taita,
joissa tehdään yhtä tai vähän
useampia lajia käyttötarpeita, kuten
ennen yksityisissä pajoissa olr asian­laita,
vaan omistavat ne nyt «karkki
huomattavammat tuotantolaitokset
ja ne koko teollisuuden laajuudelta.
Terästeollisuudesäa, esimeridksi,
joka on yksi tärkein ja huomattavin
teollisuusala, vielä muutama kymme­nen
vuotta takaperin oli olemassa
moniaita yksilöitä tai pieniä' kaivos­yhtiöitä,
mikä omisti yhden, kaksi tai
useamman. rautakaivoksen. Kaivos-työkin
oli enemmän ammattitaidolle
ja jaolle perustuvaa. Samoin oli pien
ta ja jakaantunutta koko terasteolli-suus.
Oli olemassa useita pieniä te­rästehtaita,
ne useakin vielä yksityis
ten tai pienen yhtiön omistamia, jois­sa
työ niinikään oli ammattitaidolle
perustuvaa ja joka rajottui vain sen
yhden tehtaan tai pajan sisälle. Toi­set
samailaisetkin laitokset olivat
jonkun toisen yksilön tai pienen yh­tiön
omistamia ja heidän käytettävis­sään.
Samoin oli;laita kaikilla tuo­tantoaloilla.
Silloin kävi työläisille
vielä suhteellisesti helpoksi käydä
lakkotalstelujakln näitä yksityisiä
V A P A U S
Sndbury.OatI
S Torontossa ottaa rahalähetyksiä vastaan tov. A. T. Hill 177 o « a
E fair Avenue. V ' " ^^e- s
Olemme jo ennemmin liuomaattaneet Vapaudet
«8 «eka rayoihn per«oonalli»illa kirjeillä, jokaUta jo
ka ei pleteluyttaorittuta tililleen. ..Tahah mennet,
oa e! hnomautulaesta r ole ollut mitaan apua,' päin-vastoin
aaianomaitet oivan knln Uasaa tehden Iiuo-maotnluen
jaleata eivät ole lähettäneet. raHam ol­lenkaan.
• ••
Jos eivät asianomaiset t.L IS j/i. mcmmtä'. ole
saorittaneet tiliänsä on ainoa. Eeino initsua-jöKto.
kunta koolle ja paattaä lakata Vapaatta jn!kaiie>-
nasta kolme kertaa viikossa. Tama on vimeihen'
faaomautas ja lausuntamme esitys pannaan ^ytin»-
toön aivan nopeasti jos ei raitaa ala tulemaan. Me
emme ole ruikuttaneet mitään avustusta, emmekä,
selloijeen nytkään pyri. Me' lyhyesti vaadimme
suoritusta asianomaisten laskuista, siinä kaikki.
Sen lisäksi että lehden on pakko muuttaa kah­desti
viikosta ilmestyväksi, olemme pakotetut kat­kaisemaan
asiamiesten lähettämät sellaiset tilauk­set,
joista ei ole lähetetty suoritusta.
VAPAUDEN KONTTORI.
MiiiiiiimiiiiiiiiimiiiiiiiiiiiniiiiMiiiimiiiiiiiiiiiimiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiK^
ja pieniä yhtiöitä vastaan^ joiden
pystyssä pysyminen ja -yliarvon riis­täminen
riippui juuri seii yhden tai
kahden tehtaan tai pajan käynnissä
pidosta. Osoittaapa historia, että
jossain tapauksessa jonkun tehtaan
omistaja epäsuorasti avustikin toisen
tehtaan työläisiä niiden isäntäänsä ki
ristäessä. Tämän aiheutti liikemail-massa
vallitseva kilpailu. Tähän ai­kaan
ammattiunionismilla löytyi vielä
perustaa.
Mutta tähän mennessä on tämä
suhde perin pohjin muuttunut. Nyt
hallitsee tuotantoa trustit Ne ovat.
vallanneet kaikki tuotantolaitokset
haltuunsa ja koko teollisuuksia laa­jalti.
Niinpä esimerkiksi juuri teräs
trusti. on jo tähän mennessä vallan­nut
ei ainoastaan rautakaivansc-t
määräävässä suhteessa itse'!een,ffl%' j
ta koko-terästeollisuuden.' Se.oBiiS.
taa laivat ja rautatiet, joilla ra:'^-.
malmia kuljetetaan. Se oroktaa .=3-
limot, joissa rauta sulatetaan ja a
vielä omistaa ne tehtaatkin ja pajat,'
joissa raudasta ja teräksestä css-dostetaan
mitä moninaisimpia käjl-i
tötarpeita; se omistaa ne ainaä:
kontrolle6raavassa määräsiä.
Sama'on. suhde muilla tuotannra
aloilla. Mikä on öljytrusti? M\
villatrusti, y.m. trustit? Aivan sa-'
mallaisia yhtymisiä laadultaan tei
terästrustikin. Ja samalla im tä­mä
pääomien kasaantuminen on ta­pahtunut,
on työkin koneellirfDnit.,
Lisäksi kaikki nämä eri trustit ont
(Jatkoa N:roon 71)
Tuho on ovella. Suomen porvaristo on kutsu­nut
talonpojan tuvanharjalle turman, maahan vie­raan
vallan rauhoituksen nimissä. Samoissa nimis-sSl
kutsui Indian englantilainen Kauppakomppania
Indlaa orjuuttamaan Englannin aseelliset voimat.
Samoissa nimissä samosivat Persiaan Venäjän sor-
"tohallltuksen veriset kasakkalaumat Vain joku
vuosi sitten oli koko Japani nivan päSsemälla päästä
palauttamaan järjestystä Kiinaan. Suomenkin por­varien
sanomalehdet, varsinkin Suometar, silloin
aivan itkivät Kinan kohtalioa, selittäen, että jos
Japanin sallitaan maan rauhotuksen nimessä vie­dä
aseelliset joukkonsa Kiinaan, tietää se Kiinan
itsenäisyyden ehdotonta loppua. N^•t ovat samat
porvarit aivan kutsumalla kutsuneet vieraan maan
aseelliset voimat Suomeen ja juuri saman rauhoi­tuksen
nimessä. Mieleeni on jäänyt kuinka noissa,
porvariemnie kirjoituksissa toivottiin, että Kiinan
kansa tulisi käsittämään, mikä tuho sitä uhkaa vie­raan
kahsan aseellisen sekaantumisen johdosta ja
että sen siis on tehtävä kalkStensit^ estääkseen Japa^
;nin sekaantuminen. Aivan samat porvarit nyt ru­koillen
rukoilivat Saksaa sekaantumaan Suomen
asioihin. Kiinalaiset eivät mySneetkään maataan.
Suomen porvaristo sen möi. Ja Juan-shi-kaln hal-mns
teki kaikkensa estääkseen Japanin sekaantu­misen,
niin kovin kuin se olisikin sitä Japanin nSen-ttäista
apua tarvinnut Vaasalaiset Renvll- ja Svin-hufvud-
y. ra. pikku Juan-shi-kait kulkevat omia pi-meitä
polkujaan.
Tuho on ovella. Miten syvfintuhoisa porvarien
iauppa^rjaon, sen todistaa esim. Turkin kohtio.
Olihan kyllä Turkkikin teoreettisesti itsenäinen,
mutta todellisuudessa ei. Ja miksi ei? Siksi, että
se oli erästen pakotettujen, kapitulatsiosopimusten
johdosta joutunut suurvaltojen suhteen aivan sa-manlaiseen
holhottavan vallan asemaan, johon por­varien
kauppi&irja nyt on polkenut Suomen Sak­saan
nähden. Ja kuitenkaan ei noiden suurvaltojen
valtiovallan elimistöön niin syvälle kuin nyt tunkee
Saksan valtiollisen vallan holhous ja teho Suomen
valtiotoime6n. Niiden suurvaltojen valta ei ulot­tunut
Turkissa toki elämän kaikille vaan rajoitetuil­le
ja määrätyille aloille, eikä koskenut asioita, jois­sa
ei joku asianomistajista ollut suurvaltojen ala-njairten.
Lisäksi oli Turkki Suomfeen verraten edul­lisemmassa
asemassa sen johdosta, etta älliä oli inr-vanansU
melkoinen aseellinen voima, jota pienellä
Suomella ei voi koskaan olla, joten toinen sopimus­valta.
Saksa, voi soplmuöcsensa tulkinnassa ja ke­hittämisessä
harjoittaa täyttä mielivaltaa. Kaiken
lisäksi oli Turkin suojana se, että sopimus, sekaan-tumisolkeus
ei koskenut yhtä ainoaa valtaa, vaan
monta keskenään vaikutusvallasta kilpailevaa, joten
ne jo pelkästä ..kateudesta ja epäluulosta joutuivat
olemaan Turkin suojana toistensa pahimpia pyytei­tä
vastaan. Suomella el ole mitään näitä etuja ja^
miten'onnettomaan asemaan pieni kansa voi joutua
suuren n.s. suojelijansakiui saati sitten holhoojansa
suhteen, siitä on esimerkkinä, m.m. Bulgaria, jota
Venäjä «suojeli*. Kavihän se Venäjän «suojelus>
Bulgarialle niin raskadcsi, niintukahduttavaksi, et­tä
koko kansan pyrkimysten päämääränä on aina
Stambuloffin ajoista lähtien ollut-slltä «suojelijas­ta
» vapautuminen. Ja kuitenkaan ei Venäjällä ollut
mitään kirjallisia suojelusoikeuksla, el sekaantumis-oikcuksia,
kuten on nyt Saksalla. Venäjän alamai­silla
ei ollut Bulgariassa valtiollisia oikeuksia, ku­ten
porvaristo myönsi Saksalle. Poikkeuksena oli
vain kirkon ylin johto, mutta se ei ollut mikään
valtio-oikeudellinen oikeus, vaan samantapainen
: kuin on paavin valta kaikissa roomalaiskatoolisissa
maissa. Se, että Saksa takaa sopimuksissansa Suo­men
integriteetin, ei mörkitse mitään^ sillä olihan
Venäjäkin taannut Bulgarian integriteetin ja kui­tenkin
tusi Bulgaria olevansa epäitsenäinen kansa.
Olivathan suurvallat taanneet saman Turkille ja
kuitenkin luettiin Turkki riippuvien kansojen jouk­koon
kuuluvaksi. Takaahan Saksa kyllä siirtomait-tensa
integriteetin ja kuitenkin ne siirtomaat ovat
kaukana itsenäisestfi valtiosta. Takasi Saksa kyllä
Belgiankin integriteetin, jopa suvereenisuudenkin,
mutta sodan alkaissa saman Saksan Lontoossa ole­va
lähettiläs ilmoitti siitä takuusta Englannin halli-tukselle
sanasta sanaan, että: Sehän on vain pape­rilappu
».
Tuho on siis ovella. Mitä tehdä? Rukaanhan
meistä ei voi, ei saa jäädä kylmäksi kansan ja isän­maan
asialle, sillä se on yli kaiken jo" siitäkin syys­tä,
että isänmaan orjuus tietäisi sen kansan orjuut­ta.
Olemme olleet kylliksi orjina. Saksan kuris­tamina
me tukehtuisimme, sillä Saksan luona ei ole
ilmaa, eikä elamäa. Sen ovat Saksan orjuuteen jou­tuneet
kansat saaneet kokea. .
Kun nyt hätäkello soi, kun vihollinen on portin
edessä, niin minä uskon, että Suomert työmiehen
altis sydän av/iuiuu kolkuttamaan. Mutta sen työ-
Väestön kädet ovat nyt sidotut veristen Manner­heimien,
Renvallien ja muiden takia. Isänmaa elää
nyt syvimmän murhenäytelmänsä verisiä päiviä.
Vihollinen on portilla ja kansan turva, plebeljit
poissa kaupungista. Missä apu? Jos ihme avaisi
vielä niiden sydämet jotka ovat kansan parhaita,
niin ei Joivo olisi tyyten poissa. Jos tämä suuri
murhenäytelmä saisi talonpoikaisväestön korvat ta­juamaan,
mitkä hätäkellot nyt soivat niin siinä olisi
sen sisällisen rauhoittumisen avain, jota tarvitaan
vihollisen seistessä porttien edessä. Jos vain ne, jot
ka vihollisen ja tuhon kutsuivat, jäisivät yksin, niin
olisi ehkä kaikki vielä pelastettavissa. Vielä eivät
olisi kaikki tiet poikki hakatut Vielä eivät ole vii­meiset
sanat sanotut Vieläkin voisivat esim. kan­sainväliset
sanat ja varsinkin köyhälistön sanat
-nousta yläpuolelle Saksan sanojen. Poliittiset, uu­det
konstellatsioonit ovat aina ja loppumattomasti
tarjolla. Niinhän on tapahtunut sangen monien
kansojen elämässä. Mutta se uusi sana ei tule, el­leivät
jää yksin ne, jotka kutsuivat tuhon ovelle.
Ehkä ei tarvittaisi mitään äärimmäistä. Yleensä­hän
mailmassa silloin, kun vihollinen ja tuho on
ovella, ovat sovinnon sanat helpot. Ne aivan ru­koilevat
päästä sisälle. Muinoinen Rooma haki
kaupungista tyytymättöminä poistuvia plebeijiän-sä
takaisin suostumalla niiden vaatimuksiin. Kun
muinoin Unkaria tuho uhScasi, niin Unkarin kunin­gatar,
Maria Teresia, lapsi sylissä kääntyi Unkarin
magnatien puoleen, vetosi niiden sydämiin ja ne
toivat avun. Ei vielä monta kuukautta sitten tääl­lä
Ad interim-lehden miehet Saksan hirmutöistä
kauhistuneina tekivät omalta osaltansa kaikkenäa
estääksensä Saksan voiiton ja Saksan siitä johtuvan
hegemonian ja Vurmnvanan valtaan pääsyn. Missä
ovat ne Ad interim lehden miehet nyt^ kun heidän
omat porvarinsa ovat Saksan lurmuvallan tänne kot
sumalla kutsuneet? Vaikenevatko jo sen liirmu-valan
pelosta, vai vetävätkö muutoin ristin sen sil­loisen
lujan vakaumnksensa yti? Niiden miesten
joukossa oli muutamia naisiakin. Missä on heidän
joukossansa nyt se Maria Teresia, jonka sydän kuu­li
hätäkellojenhfljaisen soinnun ja joka silmät kyy-neleisinä
astui omiensa eteen ilmoittamaan: sak­salainen
valta on muurien edessä, tuho on ovella
tulossa. Isänmaan nimessä siis: oikutta plebnjeillei
VILPPULASTA TAMPEREELLE
Helvetillinen tykkituli oli jatkunut herkeämättä
yötä ja päivää — kumaltakin puolen. Mutta ylin­nä
jylisivät punaisten kanuunat; erä erältä saatiin
lahtarin tulikitoja vaikenemaan.
Oli kysymyksessä pohjan maan Mon -r- Vilp­pulan
valtaaminen.
Pyynnösten kylä oli juuri valloitettu.
Taannoisesta väsymyksestään toinnuttuaan —-
sen nopeudesta kiitos Marin hellien kätösten ja heh-kuvain
suudelmain! — oli Hanneksesta mielestään
tullut kuin toinen mies. Eipä silti, että hän tähän­kään
asti olisi luoteja pelännyt tai koettanut kart­taa
kahakoita, mutta nyt tuntui hänestä aivan kuiii
hän olisi saanut kokonaisen komppanian voiman ja
tarqion ja' ikäänkuin hänestä mieskohtaisesti olisi
riippunut koko vapaussodan ratkaisu. Tietysti hän
taisteli luokkansa kanssa luokkansa puolesta, mutta
vähimmän ei, hänen urheuttaan kentiesi ylläpitänyt
se seikka, että rintaman takana, väin jonkun kiven­heiton
matkan päässä ^ hääri ja hyöri laupeuden
työssä hänen sydämensä valittu, hänen kalleimpan-sa,
ja jos punainen rintama pettäisi, jos valkosudet
pääsisivät ryntäämään työläismuurin puhki, niin,
mitenkä kävisi silloin hänenkin*^ — —•
Kenttätykistön tuleen yhtyi panssarijunien kuu-laruiskujen
ja konekiväärien hnumaiava jy^e ja
rätinä.
Nyt annettiin jalkaväelle hyökkäyskäsky val­koisten
puolentoista kuukauden ajan varustamia
asemia kohti.
Elnsimmäisten joukossa nähtiin kuolemaa hai-:
veksiva Hannes.
Tuuma tuumalta — saa sanoa —, jalka jalalta,
syli syleltä liildcnivat punaiset ketjat eteenpäin.
Vastustajan herkeämätön knalaroiskutuli Tiarvensi
hyökkääjien rivejä. Mutta reservit täyttivät aina
uudelleen aukot Yli kaataneiden toverien itramn-den,
ohi verissään vimvien Iiaavoitettajen, läpi v i ­hollisen
k:uula-esiripun yha Tain eteenpäin tunfi
tunnilta! • • •
Mitään tähän verrattavaa ^mppaihin sitkey­dessä
ja verisyydessä ei Hannes ^ e la tähän mennes­sä
ollut nähnyt
Ja niinpä vihdoin-— kahden vuorokauden her-;
keämättömän taistelun jälkeen valkoisten ^ t a r i n -
ta murtui. Näiden ensimmäinen jnoksuiiautalinja
vallattiin. Perääntyvä vihollinen jo tyhjensi Vilp­pulaa.
• , • ' ' ,: ,
Mutta juuri tällöin tapahtui jotakin kauheaa.
Juuri kun vihdoinkin oltiin puhkaisemassa tie poh­janmaalle,
juuri kun oltiin korjaamassa runsas sa­to
viikkojen verisestä kylvöstä, juuri silloin Saapui
käsky: peräytykää!
Xahtarit näet olivat samaan aikaan smnnafto-min
ylivoimin toteuttamassa stratee^ta snonnile!-
maansa. Se käsitti molempien pohjoisen rintama
sivustojen murskaamisen sekä Länkipohjan
Suodeniemen suunnalla ja Vilppulassa hyökkäävä
joukkojen saartamisen katkaisemalla näiden et2^
piyhteys. Tiedettiin jo ilmoittaa lahtarien joifio-jen,
olevan selän takana Orivedellä.
— Peräytykää! -
Mikä hirvittävä sana niille, joka epätoivon £3'j
juudella olivat verissäpäin saavuttaneet kaaan jasJrJ
amansa,ikävöidyn-voiton,, mikä tyrmistyttävä cffiSf
tekeU niille, jotka juuri uskoivat kamppaillee!^
koko luokkasodan uuteen, ratkaisevan voiton TC-h
e e s e e n ! ; ' "y.
Ja kuitenkin: .peräytykää! — Oli peraäKji'
- t ä v ä . ^ . . - ^
«Raskas oli sinä, maaliskuun 17-lS päi^»:
välisenä yönä — kirjoitti jälkeenpäin Vilppuja
taman päällikkö — vastata joukon kysymyksj
miksi peräännytään, kun voitto Kerran olisi k ä s ^
' — Sanoen rehellisesti totuuden: takana on £ i «*
murtoja ja tie jo poikki. Joko sanoi: pääiJi^
olemmeko menettänyt, kaikki? - Tällä k«^_^
tällä paikalla Icyllä, mutta toisessa paikassa y:*--
me sita tiukemmin. — Qnko siitä meille tai t g
Iiyötyä? kysyttiin. - - O n , eflei juuri tällä
niin joskus myöhemmin. — Emme saa
peaä joukonieinmfe, tovereilleinme. Sillä ™ ^
mous voittaasittenkin; sen täytyy voittaa, P ' ,
min tai myöhemmin! — Joku-lisäsi täilom-Ji
on yritettävä! — Nyt yritetään! toisti
Ja niin alkoi tuo kohtalokas P ^ ^ f f^j
Tampereelle. Saksalasten maihinnonsuh^iy^
porvarien rintaman takana, harjoittamasta
kationista epäileviksi käyneet mielt osasaj ^
valtasi sairaaloinen kauhu. Yhtä
Tielä äsken oli oOut, yhtä pelkurfci tai
Mn nyt yhtäkUä muuttui.
Mutta eivät kaikki Kim tuli k J J ^ J^
lähtevät selkäpuolta avaamaan,,oli.Han
' maisten halukkaiden joukossa.
Ja paluutie avattiin. Mutta, ne tais^^
käytiin Oripohjassa, Orivedellä, K a n g a ^ ^ ^ . ,
maisissa, ne kertovat sanoin selittama^^.^^^^
juudesta, nljUiidesta,iota osoittivat vais-^^^
nesti kaikilta tahoilta, piirittämät mii^':,
kenä raivatessaan tietäi tovereilleen,,
ja.miehuus oli pettänyt. ^j^^