Vapaus, February 11, 1929

              No. 35 —1^
A HAA
S U O M E E N
Kurssi Saoien Markkaa 39 60
! jCanftdan Dollarista
LAH£TYSKULUTs
40e lähetyksistä aUe 120.00, 60 e lä­hetyksistä
(20.00—949.99, 80e lä­hetyksistä
|50.00->$79.99 ja 91.00
lähetyksistä $80.00—$100.00 sekä
26e jokaiselta seuraavalta alkavalta
tadalta dollarilta.
SUkkoMnomalähetyksUtS ovat lä>
hetyskulat $3.60 lähetykseltä.
Saomen rahaa ostetaan. Eoissi
$2.4S sadasta Smksta.
Tehkää lähetykset osotteella:
VAPAUS,
Box 69. SUDBURY. ONT.
LAIVAPILETTEJÄ MYYDÄXN
TIEDUSTAKAA PILETTIASIOITA
Vapaudelle ottaca^ rabavälityksiS
vastaan mySskin:
VAPAUS PORT ARTHUR BRANCH
816 Bay Street.
Port Arthnr. Ontario
VAPAUS MONTREAL BRANCH
1387 St. Antoine St.,
Montreal, Qae.
J. OKSANEN
Eirkland Lake, Ont.
JOHN VUORI,
South Porcupine, Önt.
CHARLES HAAPANEN.
Osuuskauppa, Timmins, Ont.
A. T. HILL,
967 Broadview Ave., Toronto, Ont
DAVID HELIN
TiftiVkaknnnilla Pohj.-Ontariossa
Maanantaina, helmik. 11 p;nä—Mon., Feb. 11
leen), vaan ilmaa, valoa, liikuntoa 3mx.
ym. ym.. E i myöskään tarvitsisi k a i ­kenlaisten
rassien avulla hangata pois
l i i k a a lihaa, vaan se seuraisi ihan it-;
sestään. eikä k a l l i i l l a rahallakaan, kos­k
a voimisteluseuroihin i»äsee jäse-nskä
muutamalla markalla Ja Mtäti-
Tn^x^ "jälkivaatimuksella".
Tällaisia kauneuskeinoja me suosit­telisimme
/ällä olemme havainneet:
että ne varmasti auttavat matkalla
kauneuteen. Olemme näet katselleet
voimistelijoita, ncin vähän niintrnin
salavihkaa saadaksemme tuta heissä
jonkinlaista vikaa, mutta ei niitä ole
löytynjrt. He ovat olleet kaikki sola-koita,
notkeita, joustaviaöloisia, elä­mänhaluisia
jamiellyttäviä. J a kun
he esiintyvät somissa, ohuissa urheilu4
puvuissaan, n i in on se paljon kauniim­paa
kuin nähdä jossakin kapakassa
puolipukeisia. maalatulta j a haisevia,
"kauneus-spesialistien" asiakkaita.
Hyvät tyttölapset. Emme me teitä
soimaa, kun sanomme, että te tahtoi­sitte
olla kauniita. Sillä niinhän p i ­tääkin
tahtoa j a pyrkiä kauneuteen.
Mutta katsokaa miten te pyritte. E i
pidä antaa vetää itseään huulesta ja
tärvellä raikas nuori ruumiinsa kai*
k i i l a nesteillä. Jos joskus sattuu ne-
Saamattomanden paholainen
Opiskelu sahan sj-vällisimmässä menetellä esimerkiksi siten, että
. l a ^ , mielessä on aina tarmoa j a päättä-, johdattelemme mieleemme, miten se
j a tar-j\-aä ponnistelua vaativaa työtä. j a se tuttavamme, kotikyläläisemme.
nmatti- ^ M u t t a varsinkin se on sitä meille järjestö- tai työtoverimme on kohon-tyon-!
työläisUle. Silloin, kun olemme t i - n u t tiedon kukkuloille, pitäen samal-
J ^ ^ ' Maisuudessa toimimaan voimakkaissa la jnielessämme, että tämä on t a -
räänlaisen koulun j o t a rekiameerataan
jonkinlaisen ammattitaidon kehittä-miskouluna.
Tähän kouluun ilmoite­taan
otettavan oppilaiksi nuoria hen­kilöitä,
etupäässä paperi- ja sellu­loosatehtaiden
mestareiden lapsia,
mutta myöskin työläisnuoria
l ^ T t v T . , ^ "irS"".^^"'^""^ varsinkin se on sitä meille järjestö- tai työtöverimmV"onkoW
taitoisen tyovounan etupäässä työn-1tvöläisillp. sjn^ J n t,,» +;1 I..XU..I_:M- —
johtajajoukon kasvattaminen.
S f 5 h n ^ t Z t « ^ « J ! r , ^ ^ > P ^ ^ ^ ^ " J ^ ^ J * ' * ^ P°^^*"" palitunut • työlAkten olosuhteissa, Sif^!:S^?Sr.S^^i^ )^'" pahimmista vaikeuksia: siis s e l l a i s i s i . joissa mekin eläm-v^^
i ^ i ^ ""^^"^^^^ mut- me. Tai e l l e i i l l a i s i a tuttavia t a i S,^ S«£f^i\1fiä^ ^^^P^^^^i " työ muodostu sitten- tovereita ole, n i i n muistamme yksin-
TIS on rfS^krsv^^Ssikin'^^^ tilanne sillom kun joudumme väenluokan keskuudessa on suuri
mSSdkaUa toiiSte tvöSS t'^™^^" sellaisessa ympäristössä, joukko suhteellisen korkeaan tietoi-Ä
^ ^ ^ ^ ^ e d i T l S S S rariatktn*'Ä''"^"t''^ r^^"
että annetaan maha todella täyteen? ^^'"^f,^" JOs onkin, nun kohoaminen on yleensä tapahtunut
Ja toisekseen, kun kouluaika on 5 heikkoa. K u n ulkonaiset he- raskaan työn j a järjestötoiminnan
vuotta j a oppilailta vaaditaan luon- ' ^ " f * ' ^ . ^ ^ y ^ ^ ' tielle väliaikoina, ehkä uhraamalla osan
nollisesti sitoumukset, että pysyvät puuttuvat ruokatunneista j a yön levosta kor-työssä
koko ajan, niin muodostuu tarvitaan erikoista kealle asetetun päämäärän saavutU-koulusta
sellainen, etteivät oppilaat tahdonponnistusta ennenkuin voim-. miseksi. Epäilemättä tällainen huo-voi
erota lakon t a i sulun on heidän työskenneltävä tulUaekno.n vmauarn- Paastä edes kunnolliseen alkuun.! mioiminen on omiaan kohottamaan
k u n ne nipeavait uhalla kasvamaan.
Meidän njelestämme saisivat iho­karvaat
kasvsa niinkuin tahtoisivat,
sUlä kaikki mikä kuuluu naiseen on
kaunista. E r i asia on sitten sellaisten
ihmisten kanssa, kuten tanssijaan
(ammat1ä3ajsten) ja muiden, jotka
joutuvat tökemisiln suuren yleisön
kanssiu MftSl&tämme sellaiset hen­kilöt
ovat ^upäässä kalkkia ihmisiä
varten, j a ^fos he poistavat fyysillisen
luonnolBsuuden, niin on se heidän a -
siansa. J a arvaahan sen jokainen,
että maHi on aina maalattu, j a että
teatterissa 'käytetään maskia. Jokai­nen
nueseläjä suhtautuu asiaan sen
mukaan j a eroittaa maalin Ja sem
a l l a olevan naisen visusti toisistaan.
Emme me nyt sentään kasvojen siis­timistä
Träikka vähäisen maalinkin
avulla Tiiin suurena sjmtinä pidä
että sen -aivan kelvottomana tuomit-sisitnme,
.koska silläkin on (tavallises­s
a k i n eTaniässä) eräät hyvät puolensa,
mutta me tahdomme kirjoitta anka­ria
sanoja "kauneusspesialisteja" koh­taan,
llerään ei sovi kevytmielisesti
houkutella nuorta, harkitsematonta
tyttömaailmaa fyysiUisen vaaran sy­l
i i n . Höille ei saa tänään suositella j
tärpättiä, "huomenna tervaa j a ylihuo­menna
jotain muuta ainetta, vaan p i ­täisi
säästää sanoja j a jos "keinot"
loppuisivat, -sai«ivatkin ne lerppua. Ja
jos ei erikoisten lehtien .sisään tulisi
^ ^ . ^ ^ V v ^ x . ^ . . . . ^ , . , . . . . . S^M^ä on yleensä havaittava tosi-; rohkeuttamme.
tejina."*heldät pakoTtetaan Uetysu'*^^» ^^^^ saamattomuuden paholai-j Toisen ehdon täyttämiseksi edel-koulukontrahtinsa
perusteella siihen asustaa meissä sangen lujassa, leen muistelkaamme niitä kauniita.
K u n vielä ottaa huomioon, että kou- P^*^^ meitä tiukasti kahleissaan. J a sisältörikkaita puheita tai k i r j o i t u k -
l u im värvätään pääasiassa "luotetut- ^ ^'arsinkin silloin, kun ei ole lähiym- sia, j o i t a olemme kuulleet tai luke.
nänpää punottamaan, n i i n antakaa sen ^gn» lapsia, n i i n sekin jo viittaa s i l - Paristossamme vastavaikutteita, vas- neet kehittynoemmiltä tovereiltam-hen.
että koulusta tulee työtaistelujen taesimerkkejä, me mielellämme us- me, t a i niitä mieleenpainuvia, sisäl-murtajien
koululaitos. konime itsemme kykenemättömiksi törikkaita hetkiä, jotka ehkä olem-
Mainitun "koulim" perustaja on kaikkeen sellaiseen, joka vaatii päät-! me viettäneet kehittyneitten tove-vielä
kaikkein piintyneimpiä j a j y r - tävää yritteliäisyjrttä, aloitekykyi-' reittemme parissa. Tämän tehtyäm-kimpiä
työväen oikeuksien j a järjestö- syyttä, tai ehkäpä vielä useammin me mc heti saatamme ymmärtää,
toiminnan vastustajia. j menettelemme siten, että suurente- että heidän sielunelämänsä täytyy
lemme todellisia ulkonaisia vaikeuk- olla rikasta, heitä ei vaivaa se kolk-sia
ja teemme täten suojakilven, ko tyhjyyden tunne, se avuttomuu- LUUmaen. aijan alennus jonka taakse kätkemme oman heik- den tunne, joka meitä ehkä saat-
I koutemme ja saamattomuutemme, taa vaivata. Muistakaamme edel-
Jotelma Tammisaaren pakkolasta Ja näin olemme unohtaneet erään leen, että varsinkin työläiset, mutta
V elämän perustotuuden, joka pitää myöskin ymmärtävimmat vastusta-
Eihän oikeastaan mikään äijä oi- epäilemättä tässäkin kohden paik- jämme ainakin salaa kunnioittavat
lut, vaan znies parhaissa voimissaan, kansa: luottamus omiin voimiinsa on niitä tovereitamrae, jotka ovat v a i -
piinottaa. Sehän on n i i n soma mies­ten
mielestä, j a etenkin se - harmoni-seeraa
aivan erikoisesti silloin, jos
olette Jossakin urheiluseurassa.
Näistä sanoista voivat poimia mie­hetkin
jonkun ,kuka katsoo sen t a r ­peelliseksi.
Muuten onkin miehen
kauneus ratkaisevasti lihasten Ja Jä­senten
voimassa Ja ryhdissä. Heille
kuuluu ilman muuta kaimeuden edis­täminen
liikunnan avulla Ja Jos Joku
ei tätä asiaa tiedä, n i i n pistäytyköön
kokeeksi Johonkin voimisteluseuraan
Y k s i k i n viikko antaa opetuksen, j a t o i ­set
viikot sen Jälkeen ovat Jo tervey­dellistä
kultaa.
SUOMESTA
A M M A T I L L I N E N RINTAAIA
L A A J E N EE
Kuluvan vuoden alussa on perustet­tu
maaseudulle uusia ammattiosastoja
seuraa-viHe paikkakunnille, Jotka osas-
Pro/. Heinrich V. Ficker:
Tiedemiesten maftassa maan katoDa
VEN.\LÄIS-SAKSALAISEN B E T K K U N N A N P A L U U ALTAILTA
mutta k u n hän oli sattumalta syntsmyt j o puoli voittoa,
siellä Sianpään tuomarikunnassa sai Niin, itseluottamus! — sanokaam-keuksista
huolimatta tiedon rehe-
Eräänä päivänä Joitakin viikkoja
sitten saapui Moskovaan Kasanin ase­malle
keski-aasialainen pikajuna. Se
oli loppumattoman pitkä juna. Jonka
alkupäästä virtasi matkustajajono. Jo­ka
näytti kehonaan muulta kuin a a ­sialaiselta.
Senjälkeen tuli varsinaista
kansaa, melkein kaikki laahasivat Jät-tllälssuurta
sokerimeloonia — pettä­mätön
merkki siltä, että he olivat
turkestanilalsla. Tässä joukossa näim­me
myöskin tulevan V. R. Rlckmerin.
Rickmer oU A l t a i l l a työskentelevän
venäläis-saksalalsen tieteellisen ret­kikunnan
johtaja. Retkikunta oli saa­nut
nimensä siitä, kun kummatkin
sekä venäläinen että saksalainen olisi­vat
oUeet liian pieniä ykshi täUaisel-le
retkelle Ja senvuoksi yhtyneet.
Rlckmerin ' palattua on päättynsrt
mitä harvinaisin tutkimusmatka, mille
milloinkaan on sanomalehtien pals-tolila^
osoitettu huomiota, kirjoittaa
Berliner Tageblatflssa Prcusshi Mete­orologisen
(Ilmatieteellisen) laitoksen
päällikkö professori H. v. Picker.
Tämä matka on oUut sitäkin harvi­naisempi,
kun nyt enslmälsen kerran
tiedemiehet ovat päässeet tunkeutu­maan
vielä tähän asti täysin tunte­mattomaan
vuoristoon. Tämä vuoristo
sijaitsee lounaisessa Pamlrlssa Altal-
Ja Vartangvuorlstojeh välimailla.
Retkikunnan matkassa oli myös p a ­r
i filmaajaa Moskovan "Mezh-rab-bomlsta.
(Kansainvälinen työlälsapu.)
v i l l e kunnaille kiivenneet. Näin , Tämän talven kuluessa esitetään ber
hän Luumäen äijän nimen. me, että se äärimmilleen kehittynee, tehtyämme tunnemme epäilemättä Uniläislssä elokuvateattereissa tämän
Yleensä yrittävät pamput kunnos- nä voi johtaa päinvastaisiinkin tu- omastakin puolestamme halua päils. suuren yrityksen vaihteleva näyttämö,
tautua kaikui tavoin, sillä se merkit- loksiin, mutta että se on yleensä tä samaan asemaan. .Ja näin me . Se alkaa Perganan puuvUlakentlltä Jo
see heille ylennystä Ja sitä tietä myös- ihmiselle välttämätön. Mutta lisäk- lähtemällä omasta itsestämme, ma­k
i n leveämpää leipää. Parhaansa oli s i täytyy olla vielä halua kulloinkin talaita jalustalta, saamme halun
crämaakeitallto, päättyen Karakulln
tunturijärvelle sekä Seltaun Jäähui-
Luumäen äijäkhi tässä suhteessa teh- kyseessäolevan tehtävän suorittami- pyrkiä siihen, joka on meidän vei- pullle. Paljon mielenkihitolsta tul«e
nyt*. m—utta" vie-l ä ei o-l"l.u.t^ m—itä—än e—ri - seen. vollisuutemme, luokkamme jäseni-.näkemään tässä tlUnlssä. mutta kum-koista
hänen kohdaUeen sattunut. Kysymys: miten ne ovat saavutet- nä: korkeimpaan luokkatietoisuu-
Muutamia laiskuusrooleja, sUnä kaikki, tavissa? Siinäpä tosiaan probleemi, teen.
Mutta kerran oU hänenkin suuri het- j-^ka e i ole helppo ratkaista, j o n k a ! Tämän jälkeen tietenkin astuu e-kensa
tuleva. Sen tunsi Luumäen ratkaisemista ei ole edes helppo' teemme monia muita vaikeuksia.
minkään ei pääse näkemään mitään
siltä työstä mitä retkikunta on suorit­tanut.
Myöskään e l f i l m i anna vasta­usta
siihen kysymykseen, mikä retkl-tot
ovat päättäneet yhtyä heti perus- äijä sydämessään j a m u ^ k^gka se veisi pitkiin psyko- Mutta kun näin olemme voittaneet kunnalle on esitetty matkansa j o h -
tamispäivästä lukien S. Maa-, metsS-Ja
uittotyoväen liittoon:
Orimattilan Luhtikylään; Nivalan
Järvikylään; Pattijoen k i r k o n k y l i n ja
Pattijoen Kopsankylään.
Jäseniä näihin perustettuihin osas-
Se tulikin pikemmtn, kuin hän oli i^gi^n^ perusteluihin. Sen vuoksi ensimmäisen sisäisen vihollisemme:
aavistanutkaaiL^^ a m e n a^^^ onkin tyydyttävä tällaisen artikkelin saamattomuuden paholaisen, niin
^Sn."^!^ y^V^'^^ käslnkhrjoltettu puitteissa vain lyhyeen viittaukseen
«Elämää yossa" niminen sanomaleh- tjssä suhteessa.
U ^ j o t a kuljetettiin murjusta toiseen., yleisenä lähtökohtana voidaan sa-
Eraana aammia oli Luumaen-aijä kysymys jo-tärkeä
ensiaskel on j o k a tapaukses­sa
otettu j a toiset askeleet tuntu­vat
jo helpommilta.
tolhin o n heti liittynyt yhteensä " 4 jpy^nyt lehdecr kämpästä ^ ^^^J^j^ tehtävään ryhtymisestä (täl-
^^P^e^r jshtaina v.k. 18 p:nä jätivät ftys^hu^one^es^een^ J^ a ^läHh1U^ u^i^h»n!^o:i ttamaan lä k e r r a l l a opiskelutyöhon)
Helsingin Autoteolhsuus-Oy:n työläl- asiasta VahtimikoUe.
^et kokouksen, Jossa päätettiin perus­taa
työpaikkajärjestö. Työpaikkajär-jestö
päätti Uittyä S. PutfteoTlisuus-työväen
liittoon.
S U O M I K I N P Y R K I I VAKUSTAC-M
A A N SODAN V A R A L TA
TBuomen Ilmapuolustusliiton johto-
"kohta on päättänyt ryhtyä toimenpi­teisiin.
Jotta kysymys lentokentän a i -
"kaansaamlsesta .»nahdollisinnnan pian
ratkeaisi myönteiseen suuntaan. Soti-;
lasVIranomaisten Ja yksityisten ilmäi-lupitrien
välisissä neuvotteluissa on
t i i l t u siihen tulokseen, että soveliain
p a i k k a lentokentäksi olisi V i i k i n lato­kartanon
alueella Helsingin lähetf.y-
•vim. -
T C L T . J E T U S T Y Ö N T E K I J Ä T N
U U S I S I H T E E R I
X I I T ON
Tov Matti Väisäsen .siirryttj'ä A m -
mjitijärjestön sihteeriksi. Jäi hänen
osastoa: ^*Eauneudenholdosta", niin j toimensa Kuljetustyöntekäjätn liiton
antaisi olla tulematta.' Siihen voisi j sihteerinä avoimeksi. Nyt on toimeen,
k i r j o i t t a a teiuneudenhoidosta ilman I ^en hakijoista tullut valittua K. P.
nun on
välttämätttä saatava itselleen us­kottavaksi
kaksi seikkaa: 1) että
on mahdollinen suorittaa,
nyt tapauksen. M l n l n i e h e t " W a t että tehU^^^^
amakm hyödyllinen tai nautintoa
—- Jo nyt o t t i olkileipä — sanoa ^ "
Jaska, eräs puhdistajista, joka olt n a h - ^ " ' » ^a
vahtia,
pian.
varmasti rookin j a toistaiseksi p M -
Jotalkin olisi tehtävä, mutta ™°"^"^?-„.
- j Ensimaisen ehdon täyttämisessä
— Yksinfcertainen Juttu, sanoa Iso- voisimme ehkä Tnenestyksellisesti
Kalle. MttDEUlla on tuolla mm^Bsa
tUrikka. Cten ahia miettinyt, eikö _ Kummallista tosiaankin, sanoi
olisi parasta heittää se menemään Vahtimlkko. onkohan ovi varmasti
smituät tate honyleJnETp a nyt hsrvlllänl etten ole jujjossa?
— Mainio Juttu!
massa se tänne!
Käy heti »outa-
Oli. Sen voisin vaikka vannoa, sd-nöl
Luumäen äijä.
— Miksi ette ottanut sitä mukaan-
Iso-Kalfc nouti tiirikan j a - J a s k a n ne? tiedusti Yähtimlkko. Teidän on
pitäessä vahtia hän avasi jääagrstys- nyt koetettava löytää se. Muussa t a -
huoneen oven ja otti lehdem hai- pauksessa olen pakoitettu sUrtämään
tuunsa. tiedät ulkovartijaksi. Lausuttuaan
— Saa liähdä miten LUumaisn-äijä tämän uhkauksen Vahtimlkko poistui
suunsa panee huomatessaan lehden jättäen Luumäen äijän syvän epä-hävinneetoL,
sanoi hän viedessään toivon valtaan.
sitä vannempaan talteen. Koko lopun päivän hääräsi Luumä-
Christiansson, joka on saa:nut 1,805
ääntä, T . Hiilloksen saadrasa 406 ja
siteerausta, t o i s in sanoen, kauneuden­hoidosta
hicnnollisten keinojen avul­l
a . Saisi oHa-vaikka näin: "Kauneu-{Bruno Airolan 108 ääntä.
denhoitca voimistelun ja urheilun — • —
avulla". Siinä riittäisi kirjoittamista! T U L E E K O M Ä N T T Ä Ä N LATCÖN-aivan
loppmnattomiin. Ei tarvitsisi T«IJKTÄJAIN VALMISTUSLAITOS?
tolkuta ihmisten päihin erilaisia u i k o - '
maisia laastarinuniä. ei käytettäväksi, Mikäli porvarillisissa sanomalöhdis-fiitruuna,
appeMhii. eikä muita mehu- sä oUeista ihnotuksista -ja muista tie-sekbituksia
(.ixfSt&n oikeastaan kuulu- dotuksista käy selville, aikoo A. G .
v a t ihmlsnahaa sisään eikä ulkopno- Serlachius 'cy. perustaa Mäntien e-
— Jcs l i a n nyt olisi jo ehSäijyt i l - en äijä kuin mielipuoli. Hän penkoi
moittamasm asiasta VahtlmikbliE, n i i n kalkki paikat ylös alasin, kuulusteli
olisipa äijällä paikat kuumina, -arveli puhdistajia j a teki kaikki mitä teh-
Jaska. itävissä oli löytääkseen kadonneen
— Jos hän S2n on tehnyt ja l i u o - lehden. Kaikki oli kuitenkin turliaa.
mennä vielä on tätsä kasarmissa, n i i n Henkimaailman salaisuus oli pistänyt
minut saa tervata, sanoi Isb-KaHe. i nenänsä Luumäen äijän asioihin j a ne
Pojat menivät töihinsä ja Hetken j alkoivat mennä nurinpäin.
I kuluttua saapui Luumäen äijä, V a l i t i - 1 Seuraavana päivänä el Luumäen äi-mikon
seuraamana. Molemmat meni-j jä enää tulhit ka-sarmiUe. Myöhem-vät
päivystysTiuoneeseen Ja pojat I i i i - , m i n päivällä nähnme hänen astele-pivät
kuuntelemaan. _ j v an sakkolaisten kuorman jälessä
— Voi tuhat tulimmaista! Rikeeraa- maahan tuijotellen. Hän mietti luul­ko
tässä itse ihneinen s:na! Laitaan tavasti onnen vaihtelevaisuutta. Mon-sen
tuohon pöydälle j a nyt e i s i ä ta hänen tovereistaan oU kiivennyt
löydy mistään. Voi henkimaaibnan huipulle, mutta hän. Luumäen äijä
G E N T L E M A N N E J A MOLEMMIN
P U O L IN
dosta j a mitä tekemistä sillä on o l -
, l u t tuolla "maan katolla". Retkikunta
on antanut vastauksensa näihin kysy­myksiin
tieteellisissä Julkaisuissa.
Retkikunnan ensimäinen tiedonanto
sisälsi tarkat mittaukset tästä keski-aaslalalsesta
vuoriryhmästä. Joka suu­resti
poikkeaa Alppien Jäätiköistä niin
elälnmuodostukseltaan kuin jäätikOll-täänkin.
N i i n suuresti, että karttaku­vatkin
ovat kaikessa eroavia Alpeista,
minkä seikan tarkat kartttunitaukset-
Dubllnls:a varasti pari rosvoa erään
liikemiehen, yrittäen sitten khristää
hänen omaisiltaan rahoja. Harrupln, „„n,i,„„„„„if«„.t,„i rr«
se oli nimittäin hUnen nimensä, onnis- ^l^rfL^fi^^^^^.H^ i«,
tui kultenkhi paeta. Asiasta syntyi i J ^ ^ J ^ ^ ^ f / ^ J ^ ^^
sitten oikeudenkäynti, mutta kalkkien ' ^P°S^«^^..^".^^^"^^^^^^
Ihmeeksi Harrup kieltäytyi tuntemasta ^^^^^^"^ assistenttinsa Bicrsackin avul-kahta
vangittua, joiden poliisi tiesi
ryöstäneen hänet.
—Olen antanut heille kunniasanani,
etten paljasta heitä j a aion myöskin
pitää lupaukseni.
. Tuoniäri huomautti Harrupllle, että
la Setausta j a Trans-Altaista otetun
valokuva-alnehiston peruisteella, mikä
selvitys jo yksinään on mitä ainutlaa­tuisin
tieteellinen aikaansaannos.' Tä­män
mittauksen suorittainlseksl oli
tehtävä yli viisikymmentä mlttallnjaa
, - . . „ i Ja täytyi mittaus Ja valokuvaaminen
hänen käytöksensä loukkaa j a sei l a l - i^^^^^li y „ 5000 metrin korkeudessa.
S r n ^ t f / v ^ H ^ M n t Ä '^«'•ttojen lopulllncir
huomattavasti. M u t ^ Harrup oli t a i - valmistus on kotona suoritettava,
pumaton j a pysyi paatoksessaan. M o ­lemmat
vorot • huomasivat, miten t i ­lanne
kehittyi ,va.ihtoivat pari sil­mäystä,
jonka jälkeen toinen astui
JätUIäfsJäätiköttä 70 km. laajQudella
K u k a olisi voinut odottaa löytävänsä
esille j a sanoi: 1 täältä kuivalta erämaa-alueelta 70 km.
— Olemme syylliset. Voisimme kyllä laajuista Jättlläisjäätikköä Ja Jäähulp-selviytyä,
mutta tässä tilaisuudessa puja? Tämä jäätikkö muistuttaa suu-katsomme
soveliaaksi peräytyä. 01L'-lrcsti GrönlaxmL<!sa tavattavaa sLsä-nimittäin
ikävää, että sellainen gentle- maaläätikköä.
manni kuin Mr, Harrup joutuisi ikä­vyyksiin
meidän tähtemme.
T E P S I V Ä K E I NO
Tällä alueella näyttää kalkki .«.ellai-selta
kuin otaksuttavasti on ollut AIp-pi-
Iaakaoi.ssa jääkauden lopulla. Tä­ten
on tutkimusmatka tullut huomat-
Hoigaissaomalaisesta
Myös läntisessä Turkestanissa löy­tyy
riittämiin rauniolta, jotka kertovat
meUle. että nämä alavat tasangot o-v&
t olleet vielä historiallisella ajalla
verrattomasti tiheämmin asuttuja
kuin nykyään. Tämä on ollut mahdol­lista
siksi, että maata on kasteltu
paljon paremmin kuin mitä nykyään
tehdään. J a keinotekoinen kastelu täl­lä
alueella silloin on käynyt mahdolli­seksi
siksi, kun ilmasto on ollut kos­teampi
j a sadetta melkoista enemmän
kuin nyt. M u t t a nämä savirauniot e i ­vät
olisi säilyneet meidän ajoillemme
asti. vaikka Ilmasto olisi ollut kuiva­kin.
On merkittävä Ihmetyksellä, että
sillein on ollut kosteampaa Ja sadetta
enemmän kuin nykyisin Ja kuitenkin
Ulan kuivaa. Siinä juuri onkin keski-
Aaslan suurin kuIttuurihlstorialUn^
probleemi tässä ilmovaihtelussa. T&z
kysymys voidaan selittää vain n"
että ylängöille on kokoontunut sekä
aikaisemman että myöheimnän jää­kauden
alkuisia jääjoukklolta j a ne
ovat tällaiseksi vesivarastoksi kokoon­tumalla
telmect mahdolliseksi tasan­kojen
rikkaan viljelyksen ja tiheäm-^
mäii asutuksen. Jo ennen näiden jää-röykkiölden
lopullisia jähmettymisiä
cn suuren kansainvaelluksen täytynyt
alkaa. Sillä Ilmaston kuivumisen vuok­si
on sademäärä vähentynyt j a jäiden
jähmettyminen tapahtunut, joten ve­densaanti
viljelyksille kävi mahdotto­maksi
ja asutuksen oU pakko hävitä. ,
.Suur:arvolE-'a satuja, kansanlauluja Ja
Icgcndofa
Mitä tekemistä kieli tutkijalla on o l ­lut
tuollaisessa ti;tklmusretklkunnaf5r
sa? Se selviää alcmpano. Niin kauan,'
kun noille vuorenhuipuille voi pääs­tä
Ilmojen teitä, lentokoneella, vaan
täytyy yrittää niille vanhaan tapaan
suuria valvoja kestäen Ja tämän Ja
muiden selkkaln vuoksi Joutuvat tut­kimusretkikunnat
olemaan mitä monl-nalslmplen
vaarojen alaisina. Pamltln
ylängöllä asuu.n.k. vuorlklrgUslä, Jotka
osottautulvat paljon väiiälukuislmmlk-sl
kuin alussa luultiin. He näyttivät
paljon suurilukulsltnmllta ajaessaan
retkikunnan edellä laumojaan, täm&n
sUriyessä K i i n a n rajan yli. Retkikun­nan
suureksi ikäväfc-l sUrtyivät Idr-gilslt
suorittamaan karjojcnsa teuras­tusta
tasangolta vuoristoon. Retkikun­nan
jäsenelle, berUlnllälselle kleUtut-klja
Lenz'lllc el vahinko ollut kovin­kaan
suuri, hän kun el aikonutkaan
tutkia varsinaisesti vuoriklrgllsejä.
Häntä houkuttelivat enemmän ne v a l -
keapääsylset kalliokyiät, jotka sijait­sevat
Pandschlsta länteenpäiii ylisen
Amudarjan varrella. Näissä köyhissä
kylissä. Jotka ovat korkeitten kalUa-selnlen
puristuksessa Ja Jothln.'on
noustava päätähuimaavia parveke-maisia
pengerpolkujä myöten, asuvat
n.k. vucritadBChlklt eli galtsakansa^
mikä on viimeinen Jäännös muinai­sesta
Ihdoeuropalftisesta väestöstä. Jo­ka
pn jäänyt niöngopli- j a t u r k k i l a b -
hplmojen Eekaan;Tämäii kansan kiel­tä
Lenz juuri halusi tutkia. Hän mer­kitsi
muistiin heidän satujaan Ja Ic-gendcjaan
ja Ikuistuttl heidän k a n -
••anlauluaartelstohsa gramofoniin.
Näin on uusi aika Neuvostoliiton a-vulla
kulkeutunut myös tähänkin sul­jettuun
kolkkaan.
Vallankumous on myös lopettanut
cräänlaLsen Ihmiskaupan näiltä alu­eilta.
Näiden- laaksojen canomattoml-cn
köyhien asukkaiden ainoana kaup-
P . i i , . i n 7 5 t » r h ; : ; ; T Z f f , r , „ t H . i . H f , J ^ ^ T " maantieteelliseksi Iöydök,sl,| pat.varana kun oyaToIleerheldän.Tll Polusi oli turhaan koettanut hajoittaa mutta mlelenkllntoisek-si tutklmusesl-kansanjoukkoa.
Silloin kiipesi muuan neeksi eläin-, jäätutkljoJne j a Ilmatie
pappi k i v ( ^ j a ilmoitti kuuluvalla teiHJöillc. Että nämä kartat ovat 01-
ääneUä:
— Läsnäolijoilta tullaan nyt kokoa­maan
kolehti varattomien ylioppllalt-ten
hyyäksl.
Nopeampaa vaikutusta ei olisi voi­nut
olla edes sotaväen puuttumisella
kein mitatut Ja punnitut. sUtä vastaa
tähtitutkija BeleJev, Pulkoven maall-keskl-
Aaslan kauneudestaan kuuluisat
tyttärenfä. jolta myytiin aivan samoin
kuin mitä muutakin kauppatavaraa.
Se aika on mennyt. Leningradiin
salaisuus! k u r i M Luumäen äijän ääid. painui alaspäin kuin lampaan häntä, asiaan. Kansanjoukko hajaantui heti.
Otsikkomme on vaativa.- Jos " m u i -
n a t - s u o m a l a i s i l l a " ymmärrämme n i i -
tS esivanhempiamme, jotka ajanlas­kumme
alussa Ja sitö seuraavina vuo-
Bisatoina (n4 yhtös-suomalainen
aika) muuttivat nykyisen valtakun­tamme
alueelle, s. ö. i^tä hehnoja,
j o t k a alkaa piyöteh sulautuivat yhte­näiseksi
Suomen kansaksi, n i i n on
heti ssosottava, ettemme siitä toistai­seksi
tiedä paljoakaan, korkeintaan
h y v i n vätoSn, Ja s e k in vähäinen on a i ­noastaan
olettamuksen avuBa saatua
' t i e t o a " , . Tiede ei näet ole ^rsymyk-seen
vielä luonut valaistusta.
Voitaneen kysyä, onko ede> mah­dollistakaan
enää saada selvää noin
kaukaisista ajoista, joilta ei ole säi­lynyt
mitään k i r j a l l i s ia muistiinpano­j
a . Vakaumuksemme mukaan sellaiset
mahdollisuudet dvat vieläkin olemassa.
Onhan näet niin, että monet k a n -
eanUqjainme, iitiden mukana ilmeises­ti
myös k i l i a l e i l d t ; TOlman. notkeuden
j a sisun koetukset yjn.s., joita voimme
yhteisellä nimellä kutsua urheUuksL
ovat menneet perintönä sukuptriv. t o i ­selle,
kunkin ajan nuoriso on h a l u n ­nut,
kokeilla kuntoaan samoissa muo-doissi:^:
. k u i n he ovat varttuneempien
kfn näiineet tekevän- J a vaiklcapa on-kin-
T t o t t ^ että monen monituiset MI-luonnonkansoja
-myöten —, n i i n ö t -
tenkään ei juuri saata uskoa, että
kaikki muinaiset tavat olisivat ehti­neet
tyystin unohtua kansamme kes­kuudesta.
Pitäisi vain kerätä kansan­omaisena
vieläkin maaseuduillamme
käytärmassä olevat tffheilutävat muis­t
i i n mahdollisimman tarkoin, j a on
jokseenkin varmaa, että ainakin rip­peitä
on s i l l o in niiden Joukossa säi­lynyt
kaukaisiltakin ajoilta.
Jo tieto sellaisenaankin olisi näistä jalaumojensa jäljissä, mutta on Jäähyt Kansanomaisen ruumiillisen kult-asioista
viehättävä. Ahkerat tutkijat huomaamatta, että kansamme on jo tuurimme tutkimus on näihin aikoi-ovat
selvittäneet kansamme savupirt-' ammoisista ajoista oHut miltei intohl- h i n asti saanut Jäädä jokseenkin syr-tien
kätköissä laulettujen runojen moista urlieilukansaa. Tosin se ei ole Jään muitten alojen tieltä. Ja sitä kos-
Jopa ainutlaatidsla kauneuksia, jot-j vlljeUyt nykyisiä "rata- Ja kenttä- kevät muistlinpanotkhi ovat olleet
ka ulkomaita myöten ovat herättäneet iUrheUuJa" eikä paininut 'ranskalais- kovhi vähäiset Ja niukat. Nyttemmin
ihastusta, he Ovat sananlaskuistamme; t a " j.n.e.. mutta sen sijaan sillä ön o i - ovat asiat siinä suhteessa kuitenkin
mankuulusta tähtitieteellisestä laltok- ,""^^1^ ''"f. i^T''?
sesta, joka on vahvistanut vuorlpiirin f"^^^'^'^' {'"^^t.fP^^^^f^^L^^^^-
klinteät pisteet oikeiksi sekä astrono-! lukukautena työlalskorkeakou-mlsta
tietä että myös radlo-vastaan-seuloneet
"jsrviä", jotka osoittavat p i t -
käUe kehittynyttä vUsautta j a yhtels-kuhnallista.
moraalia, he ovat pialjasta-neet
kovaa kokeneen kansamme hen­kiset
rikkaudet j a osoittaneet sen Jo
vuosituhansia olleen verrattain kor­kealla
kehityskannalla. silloin k u n
muualla on vielä luultu meidän olleen
Näin! vata joitakin epämääräisiä j a alkeelll-koottu
aineisto tulisi verrata naapuri-1 sia""mongooleja". Onhan sekin sen-kansojen
vastaavien ainesten kanssa/: tään Jotakin, onhan tieto siitä luo-jolloin
jo urheilutapojen j a n i i h i n l i l t -
t37vien esineiden nimet kohta osoitta­vat,
mitkä niistä ovat kansallemme
tiiUeet tutuiksi vierasmaalaisten kaut­ta.
K u n näin on saatu erotetuksi vie-nut
rohkeutta j a omanarvon' tuntoa
suomalaisten mieliin, tuntoa siitä, että
suomalainen pystyy seisomaan siinä
k u i n joku toinenkin. Sekä henkisten
että aineellisten p3nrintöjemme koko­l
a i s t a vaikutuksista vapaat muodot, l naissumma. jota kutsumme Iculttua-siis
"suomalaiset", on vielä tehtävä
vertailut läheisten suktiTaiskansojem-me
(eestiläiset, karjalaiset jJLe., jot­ka
vielä ajanlaskumme alussa olivat
samaa kansaa Ja puhuivat sainaa kiel­tä
kuin meidänkin kaukaiset e s i -
isämme) välillä, j a sillcän voidaan —
tieteellisiä irienettelytapoja käyttäen
riksi, on voittanut arvaamattoman
paljon siitä, että se o n voinut Imeä
voimaa vanhasta kansanomaisesta
kulttuuristamine.
Jcs kerran esi-isämme ovat pysty­neet
henkisellä alaUa tarjoamaan ar­vokkaita
"kultajyväsiä." meille myö-fcälsemmllle
sukupolville, n i i n miksei-lut
mitä rikkain kansanomainen ur- muuttuneet valoisammiksi. Pari vuotta
heöuohjelmlstonsa. Siltä se on imenyt siten toimeenpantiin Suomalaisen K i r -
tjapumuksensa j a mieltymyksensä ny- jaUIsuuden Seuran myötävalkutuksel-kyisinkiin
urheilumuotoihin, urheilu la, saman seuran. Joka on pelastanut
ei ole sille uutta, vain lajit ovat vaih- meidän vanhat runomme, satumme
tuneet. sananlaskumme Ja muun kansantle-
Kyliemme ja salojemme suojissa toutemme, laaja keräys ympäri kokc
säilynyt ruumiillinen kulttuuri, tämä maamme, j a tuo keräys onnistui suu-usein
ehkä halveksittukin "määrä- renmolsestl. Y l i 410 pitäjää, lähettf
tiedoton" voimistelu ja urheilu, josta kokoehnlln omat leikkinsä Ja urhel-k
u i t s n t i n voisi, eikä syyttä käyttää lunsa. lähes 8,000 kerääjää kanto,
n i k i k h i nykyaikaista nimitystä kuin kortensa tähän sekä vanhoja että n y ,
liikuntakasvatus, olisi todella arv<*as kyisiä leikki- j a lilkuntokasvatusmuo-tutkimusaJa.
Sen avulla meille avau- toja koskevaan kekoon, j a kokonais-tulsi
nähtäväksemme eräs kansanelä- saalis oU kaikkiaan noin 130.000 ly-mämme
mielenklintoishnpla puolla, hyempää tai pitempää tietoa j a k u -
näkisimme, mitä hyvää Ja omintakels- x'austa, määrä, Jota lähellekään ef
t a esivanhempamme ovat aikaansaa- missään muualla maailmassa olla tlc-neet
ruumiinkasvatuksen alalla, j a taaksemme päästy,
vielä eneminänkln, — me voisimme Kun aUekh-Joittanut on Joutunu<
heidän jättämällään perinnöllä rikas- järjestelemään ja yksitylskohtalssst
tuttaa omaakin urheiluelämäämme, selvittelemään tämän suurkeräjteer
Monenmcnituiset kilpaleikit j a m-hel- tulokset. Ja v u c ^ n varrella tullut
lut, jotka heidän kehitteleminään o- tutkimusmatkoillaan itsekin keräile*
vat tulleet sekä "säännöiltään" selvä- mään tämän alan ainehistoa, rohke-ottoaceman
avulla. Radioasema oli s i ­joitettu
matkan kestäessä Karakuljär-ven
rannalle j a hoiti sitä llmatutkija
Zlmmerman, Taslikentin väliaikaisel­ta
tähtitieteelliseltä asemalta.
Yksistään Pinstervalterin työ on
korvannut koko retkikunnan vaivan­näön
Ja matkan. Ailcalsempina vuosi­na
ovat mukanaolleet madn- j a llma-esi-
isämme ovat j muka meUlä o n n i i n "nuorta", on et- harjoituksiin, kansanjuhliin, j a ke- lusta". Eellaiseca kuhi raUtä se n y
et Ja ruumistaan i ritty syitä kansamme fyysilliseen kun- säisille tanterille, missä vain elämän- keskeneräisten'töitten valossa näyttää
. u ^ v ^ „ w « . . . x . . . ^ jtccn;. se cn löydetty miUom mustas-j haluista nuorisoa on koolla. Toisin s a - Käsittelyn alaiseksi uskallan toistal-
^tvteSä . ^ o n i kilpanumuo-; Mitäkö hyödyttää sellainen tieto?; t a ruisleivästämme, milloin taas sii-|ncen: se Toisi tuoda uutta verta ehkä seksi valita vain harvoja lajeja, mut-n
on kansanomaisenk kaytännös-; M i k s i näkisimme vaivaa moisista asl- tä. että kansamme ehkä vielä n y t k i n , j o l i i a i i "viralliseksi" j a jäykäksi käy- fa jotYa sitä vahvemmin ovat lyöttee'
minkin aikakauden
kuntoaan kokeille^
p ä ä u t a ^ amt tulleet tutuiksi. vierait- karaisseet
ten
^ ^ ^ ' ^ ^ " ^ ^ ' S ^ ^ l ^ ^ - Näinkin voitaisiin kysyä. juoksentelee piäjinÄa,voja aroja.kar-.nsececn urbeilutolmlntaanime. • leiman muinaiseen urheiluumme.
lussa j a on nyt palannut takaisin k o t i -
laaksonsa kyllin tyuskenieletnääxk*^-
vlstyksen cnslmälsenä pioneerina.^ :
K a l k i s t a retklkurafan j ä s e n i s f d i p-nimmän
taivaltanut, berliiniläinen e-lälntutklja
Rclhl^. Hän on "tutkinut
koko vuoriston aina Intian rajaan
saakka, käynyt i^aikilfa slsäjärvUiä Ja
erikoisesti on h^ri- t u i k i i i u t slkäläfe^
hyöntelflntaailmaai^^^w«ix]kin ..4ämal(i] -
tiedemiehet mitanneet Ja punninneet' ^^a» Joiden taidokkaalle muunteleval-aluetta.
Mutta tämä työ tehitiln e- suudelle hän on pannut erikoisen suu-nemmän
kokeellisesU j a taloudelUseksl painon,; Sjuurempaa/e|2^töä on
helpoltukseksi erikoistutkijoiden työll?. tutkinut Görburiov, joka^;|^S^ Paml-
N l l n on esim. gCoIoogl Nöth tutkhiut icomeIta.'vllBlampa«tiä^i<»i^^
ja luokitellut koko ElnstervaMerin käyttäen ^tUais6utta^hyväks€J^*''&^
mittaaman alueen Ja määrännyt tsra- sUtoksen t o l m i t t a m l k f l ^ näl3en^^*fr-tografian
(56 maantieteellinen osa, " f-<«^ia«-«>-*'' - " - » ^ " • « '
ka käsittelee muodostumain ikä
kerrcÄsuhtelta). sen rakenteen j.n.e.
lamoin lopulllsertl määritellyt K l e -
belsbergln v. 1913 tutkiman alueen.
L Jo-1 gil«lläJsten' • räsvalÄntälapjpaldeoÄj^ä
im. , ^V--?"-:-'^'^7^^,l'
Jos koottaisiin yhteen kalkkien5|ai-den
'eri- tatiajolden'>.i-iyöisuoÄt^^
saataisiin tästä yfateistyöaöLmltä. e r i -
On sangen mielenkiintoista saada i n on omituisuuksista- J» jotka olisivat
tietää retkikunnan Jää- j a maahtle-j niitä mlel^nkiiirtoldmpla selvitettäviä
'eellLsten tutkimusten lopputulokset j a ' kaikille tfeteÖfisilfe'^palreiile.
-amalla voidaan toivoa keskl-Aasian | Yhteistyö retken taloudöllis^k^.k^
•.anhan ongelmallisen kidttuurihJsto-< nattamiseksi "on, saksalaisten^^^^ j^^^^^
reiällisen probleemin «aavan ratkaisun-i vostoveräläistcn /.tiet-^
^a- ' ^ vähUä oUut erittäin W i i e n ^
/anha kulttunrihistorUffinen kysymys. Retkikunnan csanottajäö^/kpä^fim
eaavnttaa ratkaisua ' ' i vallinnut erittäin hyvä S<HJU j a iylfe-
. ikentely on siijunut ihnän plöoio
Jokainen joka o n lukenut Syen.He- kään MhiÖtä j a kaikki'bva£'bppln^
-iinin matkakuyauksiai. t i ^ j ä ä ; - ^ ä i l e tuntemaan hyvin, toisensa ja- jokaifien
"'amirin . eräTO9ahietaan.;:oleyan: hau- b n pannut ,kali±i: i v o i n a p a ^^^^
aantuneen v^ta;:,yjw)3Q^iia»]m'^-- täÄsn yhteisen^ tutkimusjÄämäS^n
eja- _p^;.^-.;u , garHaimmälia. t a v a l la jierllleyiemiseksi.