Vapaus, December 17, 1926

              Siva4 Perjantaina» joiiluk. 17 p;nä — Friday, Dee 17 Ko. 147 — 1926
VAPAUS
Canadan saoxnalaisen työväestön ainoa äanenlauuiattaja,
iinxertyy Sndbiaryssa, OnL, maanantaina, keskiviiJtkona
l a perjantaina.*-' - *
T o i m i t t a j a t :
S. G. N E I L . ARVO VAARA.
Eegisteredät the Fost Office Department," Ottacwa,
«8 cecond class roatter. _
V A P A U S - (Liberty)
The onlyorgan of Finnish Workers in Canada. Pub-lished
in Sadbury, Ont., every Monday, Wednesday
and Friday. ' : • •••• .. . • . • •
~~
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
NaimaUmotukset $1.00 kerta, ?2.0q kaksi kertaa.
AviöHittoonmeno ilmotnkset 50c palstatuuma.
Nimcnmuatosilmotukset 60c kerta, ?1.00 3 kertaa.
Syntymäilmötukset >i.00 kerta, $2.00 ^3 kertaa.
.'Vvioeroilmotnkaet $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
Knolemanilmotnkset $2.<f0 kerta, $50c hsamaksu
kiitoslauseelta tai mnistovärsyltä. A«
Halutaantiedot J a osoteilrootukset 50c kerta, $1.00
''kohne^'. kertaa^;.
Tilapäisilmottajien ja amotusakenttuunen on, vaa-dittaessa,
lähetettävä ilmotushinta etokäteen. _ _ _ _ _
General advertiaing rates 75c per col. inch. M i -
nimnmcharge for single insertion 76c. The Vapaua
Is the best advertiring medinm among the Fmnish
Piftppje in Canada. _
TILAUSHINNAT:
Cfinadaan yksi vk. $4.00, pnoli vk. $2,26, kolme kk.
11.60 ja yksi kk. 76c . . ,
- 'adysvaltoihin^^J vk. $5.60, pnoli :vk.
$ 3 . 0 ö j a kolme kk. $1.76. ^ ~.
Tilauksia, joita ei senraa raha, ei talla, lähettämään,
paftSi asiamiesten jo»lla on takankaet.
Vapauden konttori j a toimitus: Liberty BldgLome
St; Puhelin 1038. Postiosote: Box 69, Sndbury, Ont.
Maanantain lehteen aiottujen ilmotosten pitää olla
konttorissa lauantaina, keskiviikon lehteen tiistaina^, ja
perjantain lehteen torstaina kello 12 päivällä.
>: Jos ette; milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne^ kifjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per-
«oonalliscllä nimellä.
J . V. KANNASTO. Liikkeenhoitoja.
työläisten itsensä työvoiinasta? ,Se on eläke,-, joka oi'
keuden mukaan kuuluu heille — sen tosiseikan vuoksi,
että he eivät millolnkaaD saa arvoa työstään. He näh­tävästi
tietävät perin vähä ja välittävät 8itakin.^'ähem-roän
niistä olosuhteista, joiden alaisina työläiset työs­kentelevät,
mutta he tietävät ei haluavansa «alentaa:^
työläisiä köyhimyksiksi. Ja siksi he halua\'at tappaa
tämän lakiesityksen.
Työläiset, lausuu lehti lopuksi, tutustukaa lakiesityk­seen
vanhuudeneläkkeistä ja tehkää kaikkenne, jotta
siitä tulisi laki, joka antaisi työläiselle riittävän eläk­keen
oikeana ajalla.
JLakiesitys vanhuudeneläkkeistä
LaScicsitys vanhuudeneläkkeistä, minkä viimeinen
•liittopärlamentti hyväksyij mutta minkä senaatti tappoi,
tulee pariamentin tällä istuntokaudella uudelleen esille,
Esityksestä^^^; käyty keskustelu nos­tatti
yleistä mielenkiintoa sekä sitä vastaan että puo­lasta,
kirjöttaa puolueemme pää-äänen
Vaikka järjestynyt työväestö ei hyväksynyt esitystä
vaid^uudcneläkkeistä sellaisena kuin • se esitettiin, niin
•katsoi se kuitenkin viisaammaksi kanpattaa sitä kuin
: antaa tämän tärkeän asian tulla kokonaan hyljätyksi,
• raueta.'; Se uskoi sen muodostavan kiilan kärjen ja tä-
•'mäaluontoiseh lain olevan lakikirjoissa paremman kuin
T ei Yltään, v.aikka sen toteuttamisen kanssa olisikin sit­ten
-a^ Oppositsionin taholta lähtenyt ar-
: /vostelu ja liittoparlamentia vaalien aikana lausutut
^mielipiteet ..johtavat siihen uskoon,-että on olemassa
smelkoinen määräc'sellaista mielipidettä, joka on yhtä
:|mteltä työväestön kanssa siitä, eitä lain tulisi oUa fe-
'Vderaalisien eikä /ederaalis-maakunnallisen.
Miksi tulisi sen olla" federäalisen ?^ Jos lakiesitys
"hyväksytään :nykyisessä sanamuodossaan, merkitsee se
sitä, elia maakunnat voivat joko hyväksyä tahi hyi jätä
sen, knten vain haluavat. Jos työläinen asuu maakun»
;'*^^iiasiBa; mikä on hyväksynyt vanhuudeneläkelain, ja
•'.myöhemmin '.muuttaa sellaiseen maakuntaan, mikä ei
' ole sitä liyv^ynyt, niin hän ei voi saada eläkettä.
JNain ei. saisi :työläisille tapahtua. Canadan kans»
V iäisen tulisi s saada eläkkeen huolimatta siitä, missä
osassa maata'hän asuu.
Ja tulevatko-työläiset tyytymään kahdensadanneljän-iiynunenen
dollarin vuojuiseen .eläkkeeseen? Useim­missa
maissafja-J-Australiassa- ja Nc\v•'Zeelandissa on
eläke vähintää^*3?|cäi dollari päivää kohti.- Vaatimuk-
' sena tulisi siiaj^qiliaj että eläkkeen tulee nousta vähin-
'/^!ään kölnieensiitaankuuteenk^mmenen dollariin vuo­dessa.
• - -
Entä se ikärajaimikä^ on aseteltu? Kokemus osot-taa,
että kuusikymmentä ikävuotta sivuuttaneelle mie­helle
tai' naiselle on mahdotonta saada pysyvää työpaik­kaa,
jos haa tuolla iällä joutuu työttömäksi. On tosin
olemassa tilapäistöitä, mutta niitäkin riittää heille vain
^illoin^ kun työtä on saatavissa niin paljo, että se ylit-t
ä ä i kysynnän. Tällaiset tapaukset ovat perin harvi­naisia
ja monet vanhat miehet; ja' naiset joutuvat päät­tämään
päivänsä cieollisuuskodeissa» tahi cvankifar-meillai
siksi, (Gltä eivät voi itse hanCkia toiraöentuloaan.
Tuntiessaan iäkkäitten edessä olevat vaikeudet, tulisi
työläisten tehdä kaiken voitavansa ikärajan alentami-pekai
kuuteenkymmeneen viiteen ja jos suinkin mahdol­lista
kuuteenkymmeneen vuoteen.
Työläisten luliei hetimiten toimia tämän asian suh­teen
ammaltiliitoissaan ja poHiUisissay.m. järjestöis­sään.
Liitloparlamcnttia tulisi sekä anomuksien että
lähetystöjen kautta painostaa näiden- muutoksien teke­miseen.
Kaikille edustajahuoneessa oleville työväen
edustajille ja muille työläisille myötätuntoisille edus­tajille
tulisi kirjottaa ja esittää työläisten toivomukset
vanhuudeneläkkeistä esitettävään lakiesitykseen nähden.
Syy pikaiseen ja laajaan toimintaan .on siinä, että on
toisia voimiav-jotka ovat vakuuteltuja siitä, että van-
. huudeneläkkeitä ci ollenkaan tarvita. He ajattelevat
näin: «Canada on hyvin nuori maa. Se on täynnä
mahdollisuuksia sellaisille, jotka niitä haluavat. Kai-kille
on työtä — ellei kaupungeissa, niin mel-sissä tai
kaivoksissa. Jos ihmiset Ganadassa joutuvat vanhoilla
päivillään puutteeseen, niin johtuu se heidän neuvotto­muudestaan
ja tuhlaavaisuudestaan.» '
' He ovat valmiit vastustamaan lakiesitystä vanhuuden­eläkkeistä,
koska he ajattelevat, että työläisille olisi
kauheata tulla alennettua «köyhimyksiksi», ikäänkuin
riittävä, toimeentulo ja hyvinvointi v^isi kenestäkään
tehdä köyhimystä. Tietävätkö nämä «työläisten moraa­lin
ylläpitäjät» mitään siitä alennuksesta, mikä tapah­tuu
työttömyyden-takia? : Kun täyttä työaikaa työs­kentelevälle
työläiselle maksetaan viisitoista dolldria
viikolta; ja hänen- täytyjr vedota hyväntekeväisyyden
apiiun, niiii :;onko- tämä .:<kojluinystyttäinista»' vai ei?
EivStkoI fae näe,' etta '<^Iiäckeihin käytettävä raha. tulee
Maxim Gorkin 4dFJe työläiskirjeen-vaihtajille
Maxim Gorki on lähettänyt kirjeen Italiasta, missä
hän nykyään oleskelee. Työläisten ja Talonpoikain
Kfrjeenvaihtaja-lehdelle, jonka toimittaja ensin kään­tyi
hänen puoleensa. Tämä julkaisu edustaa tuhansia
työläiskirjeenvaihtajia Neuvostoliitossa. Samalla, kun
Gorkille lähetettiin vuosikerta mainittua lehteä,-4ty8yt-tiin
häneltä mitä hän siitä tuumiir" Kirjailija, joka'ifee
on kansanlapsi, huolimatta siitä, ettei hän ^aina ole jak­sanut
seurata maansa köyhälistön poliittista linjaa,
koska hän on enemmän runoilija kuin politiikko, on
asiaan lämmennyt ja kirj otti sen johdosta lehdelle m.m.
seuraavaa:
«Toverit, me emme voi paljoa saada aikaan vain kir­jeenvaihdon
kautta. Vaikeata olisi minulle kirjottaa
pitkiä artikkeleja Ja juuri nsrt työskentelen minä
ei vähempää kuin Jcymmenen tuntia vuorokaudesta. Jos
oli9in Moskovassa^ voisimme järjestää joitakin koko­uksia
ja. jutella asioista nokkanokin. Minä oppisin teil­tä
jotakin ja ehkäpä te oppisitte jotakin minulta.
«Monet teistä haluavat moralisoida. Sellainen touhu
ei ole hyödyttävää. Parempi on nujertaa ivalla. Kars-ki
sana on viskattava äkkiä kuin isl^u; mutta lausues-sanne
arvosteluanne on teidän muistettava, että te ar­vostelette
tovereita, joitten elämä on sangen ankaraa
ja jotka eivät käsitä nykyisen historiallisen ajan suun­nattomia
vaatimuksia. Heidän on vaikea niitä ymmäfr
tää, koska heillä ei ole ollut aikaa oppia. /
«Eivät kaikki hupsut ole'tietämättömiä siksi, että
ovat laiskoja; jotkut voisivat olla viisaita, mutta aikaa
puuttuu. Ne tiet, joita olen kulkenut, ovat olleet täyn­nä
haaksirikkoutuneita, joilla ei ole ollut kylliksi aikaa
tehdä itsestään tosi-ihmisiä. Jotkut ovat olleet paljoa
lahjakkaampia vkuin minä. Niitä haaksirikkoutuneita
en koskaan unohda. : . ' :,
«Tervehdin teitä. Toivon kaikille teille rohkeutta*ja
läheistä ystävyyttä. Seiskaa yhdessä ja oppikaa autta­maan
toisianne elämään näitten vakavain aikain .ja
hetkien läpi.»
—; «Meidän anunattilältomme ovat saavuttaneet suu­ria
menestyksiä.: ^^Neuvostovallan yhdeksänä vuotena
olemme me muodostaneet lujastijärjestetyn ja keskite­tyn
amniiatliliittoliikkeen, jolla «n kaksimilJoonaa toi­mitsijaa.
Ammattiliitot työskentelivät ja taistelivat kä­sikädessä
puolueen kanssa kansalaissodan aikana, yh­dessä
puolueen; kanssa ovat ne rakentaneet:neuvoslovalr
lan ja nyt rakentavat sosialismia puolueen kanssa ja
(ulevat sitä jatkamaan, kunnes ..päämäärämme on saa­vutettu;
» — A.: Tomski Neuvostoliiton kommunistipuo­lueen
viidennessätoista neuvottelukokouksessa; ammatti­liittojen
toiminnasta ja tehtävistä pitämänsä puheen
loppulausunnossa.
DiDikkDDflän va
Kommunistin joulusaarna
— «Puolueemme »viidestoista neirvottelukokous pidet­tiin
kahden suuren ajanjakson välisenä käännekohtana.
Työväenluokalla ja. puolueellamme on takanaan kansa­laissodan,
maahanhyökkäysten ja hävitetyn taloudelli­sen
» elämän jälleenrakentamisen suuri historiallinen
kausi. Puolueemme ja työväenluokka ovat tämän, kau­den
aikana osottaneet mitä erinomaisinta itseuhrautu-vaisuutta
ja ovat menestyksellisesti suorittaneet kaik­kein
vaikeimmat tehtävät. Me olemme, "astumassa uu­teen
kauteen paljoa suuremmilla voimilla, entistään
toimeliaamman ja voimakkaamman työväenluokan ja
numerollisesti sekä ideologisesti voimistetun Neuvosto-liiton
kommunistipuolueen kanssa.;^ — A. I. Rykov
Neuvostoliiton kp:n 15:ssä neuvottelukokouksessa pitä-_
mässään lopettajaispuheessa.
:— i«Jos meidän puolueemme ja työ%-äenluokka ky­kenivät
jälleenrakentamisen kautena suorittamaan suun­nattoman
vaikeita tehtäviä, jos ne kykenivät torjumaan
ja poistamaan kaiken mieltenhorjuvaisuuden ja epäva­kaisuuden
sekä kommunistipuolueen että työväenluokan
riveistä, niin ei voi olla vähääkään epäilystä siitä, et­teivätkö
työväenluokka ja Neuvostoliiton kommunisti­puolue,
jotka ovat koonneet voimia ja kokemuksia jäl-lecnrakentamiskauden
vaikeassa työskentelyssä; tule yh­tä
menestyksellisesti suorittamaan ne uudet tehtävät,
mitkä nyt ovat puolueemme edessä.» — A. I. Rykov
Neuvostoliiton kommunistipuolueen viidennessätoista
neuvotplukokouksessa pitämässään lopettajaispuheessa.
— «Yhä uudelleen ja uudelleen on meidän puoluees­samme
tapahtunut, että tämä tai tuo ryhmä tovereita on
eksynyt kommunismin päälinjalta, mutta ovat lyhyen
ajan kuluttua huomanneet erehdyksensä ja uudelleen
liittyneet yhdistyneihin riveihin ryhtyäkseen yhteistyö­hön
koko puolueen kanssa. Tämä tie on avoinna nykyi­sellekin
oppositsionil le. Mutta huolimatta siitä, tifleeko
tai ei oppositsioni seuraamaan tätä tietä, tulee puolue
mitä suurimmalla päättäväisyydellä ja peräänantamat­tomuudella
sekä kaikkien voimien hyväkseenkäyttämi-sellä
jatkamaan työskentelyään leniniläisyyden puolus­tamiseksi,
lokakuun vallahkumouksen voitokkaan, kehit­tämisen
jatkamiseksi ja (Sosialismin rakentamisd^si
maassamme.» — Ai I.< Rykov Neutrostöliiton k^^
aä neuvottelukokouksessa; pkämassään lopettajaispu­heessa.
' ' - . - ^ v , • ,.,:,..;.,.•:>, V-;,:;
Nykyisen kapitalistisen yhteiskun­tajärjestelmän
kansan pimittämistä
j a välinpitämättömyyteen tuudittaa
mistä varten ylläpitämissä kirkois­sa,
saarnataan tänä jouluna, kaik­kialla
kristikunnassa, jälleen sano­maa
muinaisen . vapahtajan^. Jeesuk­sen-
syntymisestä.
Tämän vapahtajan piti pelastaa
ihmiskunnan sen synneistä j a tasot-taa
tietä oletettuun haudantakaiseei}
elämään. Tämän samaisen olete-"^
tun vapahtajan väitetään julista­neen
k r i s t i l l i ^ d e n sanomaa, mikä
käytäntöön sovelletettuna olisi hel­pottanut
yhteiskunnan v kovaosaisem-pien
elämää.:
Onko tämä. vapahtaja tuonut meil­le
mitään hyvää? Onko. hänen opeis­taan
ollut mitään hyötyä?
Ei mitään^ täytyy meidän sanoa.
Mutta siitä huolimatta ovat riis­tettyjen^;
j a sorrettujen suuret "jou­kot
uskoneet tähän vapahtajaan ja
hänen oppiinsa. Ovat toivoneet ja
kärsineet.
Ovat toivoneet ja kärsineet siitä­kin
huolimatta, että nykyaikainen
tiede on paljastanut koko kristin­uskon
valheeksi: j a petokseksi. Tiede
on lyönyt mäsäksi kaikki ne väit­teet,
joilla kristinuskon perus)täit-teet
lepäävät. Mutta siitä huoli­matta
;löy^^ vielä miljoonia ihmi­siä,
ja sitä pahempi työn raskaan
raatajia, jotka uskovat tuohon tari­naan,
jota kristinusko meille opet­taa.
Sillä, on erittäin helppo uskoa.
Paljon raskaampaa ja vaivaakysy-vämpää
on tfetää ja ajatella.
Kristinuskon valtaanpääsyn jäl­keen
on tämä oletettu jumala ran­gaissut
kristikuntaa lujcuisilla kau-.<
hetlla sodilla, hirveillä luonnonmul­listuksilla
j a -vielä hirvittävämmillä
kulkutaudeilla. Nekö ovat olleet
palkkiona siitäj että yhä suurem­mat
määrät ihmisiä on uskonut ja
luottanut tuohon oletettuun juma­laan.
Riistettyjen ja sorrettujen
elämä ei ole helpottunut. Otsansa
h i ^ s ä ' jff^ kärsien on heidän täytyijyt
leipäänsä ansaita ja syödä. '
'^Kenelläkään ei olo osotettavanaan
ainoatakaan esimerkkiä siitä, että
kristinuskon ja- sen .oletetun juma­lan
kautta olisi saatu aikaan mi­tään
parannusta'ja hviojeniiosisL^äbr-'
ronalaisten elämään. E l l e i ^ e lue
siksi sitäj että Usko\%iset L;3^ataj^aK
ovat olleet tyytyväisiä; "
Meille voidaan sanoa, että eihän-tämä
vapahtaja;, tullutkaan autta­maan
meitä tässä maallisessa, vaan
haudantakaisessa elämässä, päästäk­semme
tähän väitettyyn taivaan on­neen
ja iloon. - Vaikka sisältyyhän
tähän Kristuksen oppiin muutamia
väitöksiä kristillisestä veljeydestä,
avuliaisuudesta ja xasa-arvoisuudes-
Tähän me voimme vastata, että
kristillinen kirkko on unohtanut nuo
Kristuksen opin tätä maallista- elä­mää
ja hyvinvointia; koskevat ope­tukset
ja tehnj-t niistä pilkkaa.
Köyhille ja riistetyille oUsi Kristuk­sen
oppien käytäntöön sovittamises­ta
suurta apua ja helpotusta. Ja
niille köyhille j a hädänalaisille,-jot­ka
ovat nykyajan tieteen kautta
päässeet selville siitä, että ^ tämä
maallinen elämä ci kuoleman jäl­keen
millään .tavalla jatku henkises­sä
suhteessa^ olisi Kristuksen op­pien
käytännöllisestä toteuttanjises-ta
maan päällä mitä suurin ilo ja
-huojennus.
Tämän- vuoksi ovatkin kaikkien
aikojen sorretut ja riistetyt pyrki­neet
vapautumaan hall!*^='"'len luok­kien
oriuuttavasta ikeestä. He ovat
tavallaan pyrkineet saamaan osuu­tensa
auringosta j a elämästä. Hank­kimaan
itselleen ne elämisen oikeu­det,
vapaudet ja ilot, mitkä rikas
luonto tarjoo kaikille.
Siten on syntynyt tieteellinen »so­sialismi.
Vaikka se ei ote vielä vai­kuttanut
kuin . puolen vuosisadan
ajan, niin on se jo kerännyt lippun­sa
ympärille suuren joukon riistet­tyjen
ja hädänalaisten suuresta ar-meiasta.
Ja sosialismin kannatta­jien'jou^
kot {f{(fivavat yhä. /feosialis^
teillä on jo osotettavanaan saavu­tuksiakin;
nimittäin Venäjällä. Siel-aikaa
ja keinoja elämästä j a aurin­gosta
nauttimiseen. Jo yksinomaan
tieto tästä riittää antamaan elämäl­le
uutta arvoa j a sisältöä, sekä voi­maa
jatkuviin ponnistuksiin työläis­ten
tasavallan lujittamiseksi, niin
henldses'sä kuin aineellisessakin- suhr
teessä. •• y
Tällaiset ovat työläisten saavu­tukset
Venäjällä. Näihin ::.saavutuk-siin
ovat- Venäjän työläiset päässeet
..kommunistien johdolla. Kommunis­tien,
jotka -ovat tieteellisen sosialis-mh)
esitaistelijoita koko laajassa
maallpiassa j a sen kaikilla äärillä,
Kaikei^, lisäksi on ihmeellisintä ja
merkillepantavaa se, että nämä
kommunisti^ ovat jumalankieltäjiä.
Nämä kommunistit ovat siis vastoin
oletetun-: juinalan tahtoa muuttaneet
jumalallista järjestystä. - '
Kommunistit ovat loukanneet yh­teiskunnallista
"vääryyttä synnyttä­vän
yksityisen omistusoikeuden py­hyyden.
Poistaneet' toimettomat
kansan harteilla laiskottelijat.: Ju­listaneet
uskonnon kansan phj^ittä-jäksi;
Nousseet kapinaan, esivaltaa
vastaan, mitä raamatussa käsketään
kunnioittamaan. Kaikesta tästäf' ei
ole ollut seurauksella oletetun ju­malan
rangaistus,'-vaan pikemmin­kin
siunaus, sillä Venäjän rappiolla
ollut yhteiskuntatalous nousee päi­vä
päivältä entistään ehommaksi.
Mitä tähän sanovat uskovaiset? He
eivät saattane muuta kuin ihmetel­lä.
• :
Kun sorrettu ja hädänalainen
kansa, tänä jouluna ajattelee ihmis­kunnan
pelastamista, niin pitäisi o l ­la
selvillä, että se ei tipahda tai­vaasta.
Köyhälistön näköpiirissä ei
tänä päivänä pitäisi olla mitään
muuta keinoa yhteiskunnallisen ase­mansa
parantamiseen kuin nykyisen
vallitsevan- riisto- j a sortojärjestel-män
kukistaminen. Vasta sen raur
nioille voidaan perustaa tieteellisen
sosialismin oppien mukainen, kom­munistinen
yhteiskunta.
Köyhien, sorrettujen •ja'i^istetty-jen.
luokan taistelussa oikeuksiensa
j a elämänsä puolesta, omistavaa,
sortajain ja riistäjäin luokkaa vas­taan,
ei ole mitään vaihtoehtoa,
vaan on ainoana päämääränä pidef-
^ v ä -'heidän 'kapitalistisen yhteis-icunt^
rjestelmänsä " kukistamista.
|KansBinvälis«Ile köyhälistölle^ ovat
tähänastisten taistelujen vaiheet sen
todistaneet. Suomen, Unkarin jp
Saksan köyhälistön saamat opetuk­set
ovat siitä meille mainioina to­distuksina.
Kommunistit! Vahvistakaa tieto­janne
ja taistelukykyänne ja saat­takaa
sanoma kommunismin maail­man
köyhälistön vapauttamisesta
tunnetuksi mahdollisimman laajalle.
Siten te palvelette parhaanne mu­kaan
maailman suurinta ja tärkein­t
ä yhteiskunnallista liikettä.
, Vielä sokeina, tietämättömjrydes-"
sä ja välinpitämättömyydessä vael­tavien
on ryhdyttävä ottamaan sel­vää
tämän kommunistisen liikkeen
päämääristä ja menettelytavoista
sillä se on helposti saatavissa.
Kommunismi on maailman köyhä-,
listön, sorrettujen ja riistettyjen pe­lastaja,
koko ihmiskunnan vapahta­ja.",
• .
Iin liittolaismiclist&n pikkuporvarien
mielissä. Suu> porvari ei siitä kyllä
välittäisi.
Mutta annas kun tulee Manner­heimistä,
tuosta pyövelipäälliköstä
puhe, niin kohta riennetään kerto­m
a ^ , että hän oli itäisellä rinta­malla.
Täytyyhän sitä-
Sitten puhutaan presidenteistä
Mutta ei halastua sanaakaan Suo­men
kuninkaaksi valitusta saksalai­sesta
prinssistä. "Eihän siitä pas»
saa puhua", on muuan porvari sa­nonut.
Niip . arveli tämä selosta-jammekin.
On siis parasta vaieta.
Emme puhu mekään siitä.
Mutta tärkein seikka on se itse­näisyys.
Konsulinna ei sano mi­tään
siitä bolshevikin - ensimäiseksi
j a jo ennen joulukuun kuudetta
ötonustä
Suomen .itsenäis3ryden
paiva
Englanninkieliset porvarilehdt\;
kertovat Montrealin suomalaisen
seurakunnan juhlineen Suomen itse­näisyyden
yhdeksättä -vuosipäivää
tämän kuun kuudentena päivänä.
Suomen pääkonsulin rouva on an­tanut
siitä selostuksen Montreal
Star-.ille. Tämä selostus on jossain
määrin kiinnostava, sillä siinä ei
rohjeta sanoa koko totuutta, kaik-y
kine kommelluksineen, vaan kaunis­tellaan
j a salataan tosiasioita.
Ensiksikin tahdomme kumota väit­teen,
että tätä päi-vää juhlittaisiin
lä olivat kansan suuret joukot vuo-j suomalaisten keskuudessa yleisesti,
teen 1917 saakka kärsineet omis-j Canadassakin lienee moisia - juhlia
tavan luokan herruudesta. Kun kur^ [vietetty perin harvoissa paikoissa,
juus vihdoin nousi huippuunsa, ka-1 Ehkä vain siellä, mihin herra pää-dotti
kansa lopulta kärsivällisyyten- konsuli o l i saanut niitä järjestetyksi,
sä ja heitti harteiltaan s i t ä o r j u u t - Meiltä, 1 kuten suurilta suomalaisten
taneet laiskottelijat. Ja sen sa­man
väitetyn jumalan aurinko pals­taa
tänä päivänä . kirkkaammin Ve­näjän
työläisille kuin monien mui­den
maiden työläisille.
Me tahdomme todellakin väittää,
että se aurinko paistaa kirkkaampa­na
Venäjän raatajille kuin esimer­kiksi
Suomen, Canadan ja monen
muun maan raatajille. Sillä Venä­jän
raatajilla on enemmän aUcaa
nauttia auringon suomasta - lämmös­tä,
ilosta j a teiveydestä. Ja he jtje-
.iävät, että, 'ats. mukaa, kuin heidän
työskehtelybsä - m a ^ ^
elämfin parantainiselcst e d i s ^
sitä mukaa heille j ä ä yhS «nemin2n
joukoilta, meni tämä päivä ohi ihan
huomaamatta. Pitihän tätä juhlaa
tietysti viettää , Montrealissa, Suo­men
pääkonsulin kotipaikassa. Se­hän
on eräänlainen hovivelvoUisuus.
Konsulinnan lehdelle antamassa
selostuksessa puhutaan miten "isän-maalUsmieliset
nuoret lähtivät maas­ta
ottaakseen osaa suursotaan, r a l -
mentuakseen siten maanmiestensä
armeiaan järjestämistä varten ajan
tultua otolliseksi.'/ Siinä ei puhuta
halaistua sanaakaan Saksasta,; jon­ka
puolella jäaJcSrit tappejivaL- ^ E i
niin. mitään, isakaalajstenavnsfa
sesta - paplecn' "tai.; toiseen, .Johan
nyt. Siliä se kamostelisi Montrea»
päivää antamasta Suomen itsenäi­syyden
tunnustamisesta. Sillä sii­hen
liittyi sellainen ikävä toivomus,
e t t ä Suomen proletariaatti pitäisi
porvarin, aisoissa. - Jos Suomen por­varilla
olisi hituakaan kunniantun­toa,
niin sanoisi jonkun kauniin
nan bolshevikistakin, sillä ilman
bolshevikkia, - er se itsenäisyys •• olisi
niin vain tipahtanut.' Ryssäläinen
porvari ei rakasta vielä tänäkään
päivänä itsehälstä Suomea. Vasta^
vallankumoukselliset uneksivat vie­läkin,
vaikka pe? in toivottomasti,
suurta Venäjää A kaikfine entisine
alueineen.,-V. .,
Niin, koska ei ole puhetta, mo­nesta
muustakaan seikasta, niip tur­haa
on toivoa, että konsulinna olisi
puhunut mitään Moskovan vallotta-misesta.
Sanotaanhan Mannerhei­min
sanoneen,, " e t t ä ei panna miek­kaa
tuppeen, ennenkun Moskova on
vallötettu" Mutta tuli se sentään
tuppeen pistettyä. Eikä edes Pie­tariakaan
vallötettu.
Tuossa selostuksessa maininaan
konsulinnaa lahjakkaana kirjailijat­tarena
ja historioitsijana. ' Hänen
kirjallisesta lahjakkuudestaan meillä
ei ole" mitään sanottavaa. Mutta
mitä historioitsemiseen tulee, niin
on hän arvattavastikin porvarin
kannalta katsoen niitä parhaita, sil­lä
hyvän porvarillisen historioitsijan
tulee taitaa maalata vaikka musta
valkeaksi. Kaikesta päättäen on
rouva RauanheimoIIa edellytyksiä
siihen, sillä hän osaa jo melko ta­valla
sievistellä historiaa.' Jättää
mainitsematta kaiken, mikä vaikut­taisi
epäedullisesti, kuten tuon sak:
salaisjutunkin kuninkaineen päivi­neen.
Ehkä meillä on ilo saada
toistekin tutustua hänen tähän tai-pumukse'ensa.
Näin siitä Suomen itsenäisyydes­t
ä puheen ollen emme saata olla
mainitsematta, miten Suomen suur-porva:-
i ajoi ensimäisen itsenäisjrys-yrityksen
karille. Kuri eduskunta
oli . heinäkuussa 1917 hyväksynyt
työväestön ja maan Jussien äänillä
lain,' millä eduskunta otti kaiken
vallan käsiinsä, niin lähti porvari
kenraalikuvernöörin luo ja sanoi,
e t t ä eduskunta on hajotettava, kos­ka
se uhkaa porvariston ja Venäjän
oikeuksia. Ja niin se sitten ^hajo-tettiin.
Oikein kasakkain kanssa.
Suomen porvari uskoi silloin, että
Venäjään voidaan luottaa ja että
se itsenäisj^rs ei ole tarpeen. Vasta
bolshevikkien valtaanpäästyä ryhtyi
suurporvarikin mukaan itsenäisyys-liikkeeseen.
Pelkäsi nähkääs bols­hevikkia,
vaikka se antoikin Suo­melle
itsenäisyyden hyvissä ajoin
ennen joulukuun kuudetta päivää.
Eikä se Suomea pikkuporvaristo­kaan
itsenäisyyttä halunnut muusta
syystä, kuin saadakseen virkoja po­jilleen
ja tytöilleen. Pääsivät koti­maassa
hallituksen ja sotalaitoksen
vi-koihin. Samoin ulkomailla. Ei
nykyinen konsuli Rauanheimokaan
liikkunut hallituksen asioissa tässä
maassa ennen vanhaan. Virka se
tipahti hänellekin itsenäisyyden seu­rauksena.
On siis syytä juhlia,
mutta ei työväestöllä joka maksaa
kaiken. Suomesta tulijat kertovat
verojen olevan kauhean raskaat
Täytyy lähteä niitä pakoon. Se it­senäisyys
"nähkääs rasittaa niin' hir­veästi
suurilla laskuillaan,
Kalle Koltiainen.
men .aai^teeen tehdäkseen parhaan­sa
tämätfV operetin onnistumiseksi.
J a onhan siitä varmat takeet, että
musiikkipuoli tulee varmasti ok-maan
eheää.
Jokainen lähti viime konsertis­tamme
hyvällä mielellä. J a kaikkien
tunnus oli: Y l i toiveiden. Nytkin
siissaatte olla varmat, että köörit
onnistuvat tässäkin kappalc-esija, sii.
lä • ne ovat jo olleet viikon päivät
kovan harjotuksen alaisena. Ja en­t
ä näyttämöasetus. Ken tcntee tov.
O. I Talvion viimeaikaiset maalauk­set,
voi luottaa että varmasti OP
taas loistava 'luostari meillä näbtä-vänä.
Määräys näet on: ma.ksoi
mitä maksoi, kaikki pitää olja sinä
iltana hyvässä kunnossa. Ja Tal­vion
pensseli heiluu haaliUa joka
päyä. >
Mitä taasen tulee Detroitista tu­levaan
vierailijaamme, niin hänestä
ovat sikäläiset toverit lausuneet
muun muassa: "Konsertissa tulee
esiintymään kaikille tuttu ja kaik­kien
suosima sopraanolanloja FAN­NY
OJANPÄÄ. Hän vetää jokaisen
kuulijan puoleensa, olkoon ystävä
tai vihamies.: Sillä kaikkien täytyy
antaa tunnustus Fannyllemme."
Nyt"ori siis torontolaisilla tilai­suus
tutustua häneen. Hän tulee
laulamaan kappaleessa toistakym­mentä
ikulua.^ Ja samalla voimme
sanoa, että hän on herttaisempia
näyttelijöitä mitä saadaan koskaan
meikäläisillä näyttämöillämme näh­dä.
On kuulemma jonkun verran
ollut puhetta, että. meille olisi tul­lut
virhe kun laitettiin sisäänpääsy
etukäteen 60 senttiin. Vaan jos te
viittisitte hiukankin ajatella, niin
tulette samaan mieleen meidän kans­samme,
että kannattaa -maksaa 10
senttiä enempi joskus, • kun näkee
erikoista. Sen voi korvata sillä,
kun kerran jättää liikknvatknvat
katsomatta.
Lippuja saatte etukäteen ostaa:
haalilta Oinoselta, Widmer-kadult3
talosta n :o 3, p, 12, 41, 46 ja 47,
Löytön kahvista Queen-kadulla ja
useammilta näytelmäseuran jäsenil­tä.
-
Hankkikaa lippunne ajoissa, sillil
emmew-voi niitä myydä kuin sen
määrän mitä haaliin mahtuu ihmi­siä.
Ja sinä -iltana tulee olemaan
varmasti kansainvaellus. Eihän meil­le
tule tällaisia tilaisuuksia kuka
ties taas moniin -vuosiin.
Tov. Fanny Ojanpää ei ota mi­tään:
maksua täällä käynnistään, ai­noastaan
matkakustannukset. Siis
tervetuloa. — Hj. H . . . r i -
WEBSTER'S CORNERS, B. C.
Toronton Jj
Joula on tulossa, sen näkee kai-ke^^
liikenteestä. Katuvaunut ovat
nakaten täynnä ihmisiä. Kaikilla
on hirveä kiire. Vaan kiireintä
hommaa näkee haalillamme. Joka
huoneessa on harjotuksia. Yhdes­sä
paikassa harjottelee näytelmä-seura
ja toisessa joku aivastelee ja
opettelee laulujaan "Pikku pyhi­mykseen,
Jq tanssijat ovat vallan­neet
yhden huoneen, jossa harjotel-laan
Pikku pyhimyksen tansseja.
Siihen kaikki tanssit opettaa Air.«)
Lehto. Kappale on operetti jä sii­hen:
kuuluu kaunis tanssi myöskin.
Ja tämän tanssin tulevat esittämään
Aino Lehdon tanssitunnilla käyneet
oppilaat. Joten jokainen voi luot-taa,
että se tulee menemään.
- ^Orkesterimme on .harjotellul . jo
säestykset j a voimmepa_ sanoä^: että
se' tulee" v e t ä m ä ä a - V e i t ^ ^ aittmatti--
laiiaine. Odotainim noieidän
avustaäaamme FiuuyfOjimpäätä
levaksL-T Kaikki - on -ottanui ir^j^dä^-^ koirventätooiiik*-
Oaaston kokous pidettiin jouluk.
5 päivä. Isompana keskustelun ai­heena
oli piiri-virastolta saapunut
kirje, jossa selostettiin- piirikokouk-sen
"pidosta tammik. 22 j a 23 päi­vänä
Vancouverissa j a jossa keho­tettiin
meidän myös lähettämään
vähintään yhden edustajan kokouk­seen.
Keskustelimme ' asiasta ja
päätimme lähettää 2 edustajaa, jot­ka
myös heti valittiin. Valituiksi
tulivat T. Skytte ja J. Ranta, ja
varalle A. Skytte. Myöskin pää­tettiin
maksaa määritelty osuutem­me
kokouskulujen peittämiseksi.
Piiriviraston kirjeessä sanottiin
myös,_ että -toveri Moriarty saapuu
tähäu piiriin joulukuun puolivälin
tienoissa puhujareisulle ja että jos
mekin järjestettäisiin hänelle puhe­tilaisuus.
Tästä syntyi erikoisen
vilkas keskustelu. Toiset hyväksyi­vät
tarjouksen, mutta enemmistö oli
sitä- mieltä, että on turhaa järjestää
tänne englanninkielistä puhetilai­suutta,
koska suomalaisissa on vain
pieni prosentti sellaisia, jotka ym­märtävät
englanninkielisestä puhees­ta
mitään. Ja taas kokemuksesta
tiedämme, että englanninkielistä
yleisöä emme saa tilaisuuteen mil­lään
keinolla. On siis edullisempi
siirtää tämäkin tilaisuus Vancouve­riin,
sillä siellä siitä ehkä olisi jo­takin
hyötyä. Tämä ei meinaa sitä,
että emme ottaisi vastaan osallemme
lankeavia kustanhuksia, Samalla
oli kokouksessa yksiniielinen toivo­mus,
että saataisiin tSnne suomen­kielinen
puhuja, sillä se täällä pa­remminkin
vastaisi tarkotustaan.
Keskustelimme myös, vaikka kyllä
ehkä liian aikaiseen, niistä tulevista
piirimme kesäjuhlista, j a juuri siitä
minkämuotoiset juhlat olisi edulli­sempi
järjestää, että ei kävisi tu­loksiin
nähden niin, huonosti, kuin
viime kesänä. Yksimielinen toivo­muksemme
oli, että piirimme kesä­juhlat
ensi vuonna järjestettäisiin
'samaan tapaan kuin ennenkin, nim
että vain suomalaiset tässä piirissä
hommaamme yhteiset Tcesäjuhlat
Vancouveriin^ kuten ennenkin, ja
kaikki hommaamme sinne ohjelmaa.
Silloin me onnistumme niin hyylh ja
ehkäpä paremminkin kuin esim. 2
vuotta takaperin. Silloin chj^m^^
oli paljon; j a arvokasta, kaien jo-kainen
mukana ollut " m n i ^^
Edellämainittuun ' tapaan-•^^tiro-me
^evästää ledustajam
^2 j a 23 pSiyaim
-V^sipoika." -