Vapaus, April 18, 1925

              Sul^aifiiii vaarassa
Eomnmiiisteja syytetään
K ärfj,^ _ Kuningas Borisil^^8jaes-
J «rtoUa eräästä läMkaapungista
Sfija kohden alettiin yhtÖIdä hä-
^ taununnsa ampua; sellaisella
Sialla, missä tie kulki kapean,
leikkauksen kputta. Auton
Sri haavottui vaikeasti j a i u n i n -
Uffn seuralaisista k^cd ammuttiin
jBoBaaksi: nuori luonnontutkija
jjtdttff ja kenraali GeoTgiett, jok?
^ oUnt johtavia miehiä Stambulia.
^ hallituksen kukistamisessa y.
1923. Kuningas ei haavottunut,
muuan luoti oU hipa^syt hä-
Venäjän {alonpojOle
luvatta myönny-lyksiä
Moskova. — Porvarilllaen uutis-tDimiston
lähettämän tiedotuksen
mukaan on Venäjän koxnmanisti»
jkaisin, pysäytti sen ja lähetft sen
täyttä vauhtia ^ lähimmälle sotilas-asemalle.
SielS läksi sotaväkeä -et­simään
taota, sissijoukkoa, mutta
vielä «i ole tallat tietoa sen kiinni­saamisesta.
£an kuninkaan matkat oli tar­koin
pidetty salassa, luullaan koko
'^tapauksen olleen vain rosvousyritys,
sillä tuo matkustaja-auto olisi ol­lut
rosvoille hyvä saalis, ja he lie­nevät
luulleet kuninkaan autoa sik-neh
viiksiään, siepaten niistä p d a n l ^ . ' Bulgariassa liikkuu sekä koti-poi
». ^Anipuiia oli kuud • miestä; ~
jgtka heti pakenivat jäljettömiin
jjjtä ei tunnettu, eikä tiedetä, kei
ti he olivat, mutta kaildd sanoma­lehdet
suurilla otsikoilla julistavat
Bf--kommunisteiksi!
Kon auton ajuri oli aihmnttu^
iutttti "kuningas itse -ohjauspyö-nia
ja yritti kääntää auton takai-ra,
mntta paikka oli siihen liian
^jas. Silloin kuningas , ja hänen
letfalaiaensa hyppäsivät '.uloi? vau-^
soMa ja alkoivat ampua vastaan,
joHoin hyökkääjät pakenivat.
Vähää ennen tälle paikalle: tuloa
oli kuninkaan auto sivuuttanut ison
matastaja-auton, joka kuletti Sö­rnäisiä
että makedonialaisia .rosvo­joukkoja,
ja sitäpaitsi toimii siellä
anarkisti- ja fasdstisaMceja, jotka
milloin murhaavat ministerejä, mil-
•loin kommunistiedustajia, milloin
-asettelevat pommeja kuningasta
•varten", milloin hSntä niillä heittA-levät,
niin että noiden ampujain lei­maaminen
kommunisteiksi on tois­taiseksi
ihan perusteetonta arvelua.
'^Kop^munistivaaranV nimessä on
kuitenkin Bulgarian hallitus j saanut
liittoutuneilta valloilta luvan lisätä
sotaväkeään 3,(H)0 miehellä yli rau
hansopimuksessa määrätyn rajan.
Sillä kommunistimetsästys on niille
kaikille miehiista työtä.
vannut talonpoikain maakuntaedas-tajain
kokouksessa, että talonpojU-le
tallaan tekemään useita saman­suuntaisia
myönnytyksiä kuin mitä
äskettäin ilmotettiin tehdyn yiai-tyisliikkeen
harjottajille. ' '
Tuossa talonpoikain edustajien . ^ ^. ,
kokouksessa tuotun esiin, etta t ä - ' ' " * "^
lonpojat eivät halunneet kylvää vii-j *^«npäin ' lakimie''
jaa enempää l ^ i n omiksi tarpeik- „, . . .
seen eikä parantaa viljelyksiään;
Oikeusj
lefitea^Y;
ensi
, T^orcester, Masa.'^-
t a , hnhramun. 21
toninr fede
IdUbaekaQ,,
me vastaan viime
ma 50»000 doUaHnjj
juttu; jonka :hini,~B
että lehdessämm^ JE
jBä alakertakirjoit
loukattu- hänen jcanz
JCantajan
Marvin Taylor, ja - Je
Kiinan sotaherrat jaka­vat
maaliin
Lontoo. —^ Diplomaattisten tieto­ja
innkaan ovat vuosikausia keske-aiän
tapelleet kenraalit' Wup^ifu ja
Isangtsolin tehneet sovinnon seu-
«aräla perusteilla: ,
Tsang myöntää, että Kilpaa • e i
1^7 hallitseminen Mantsuriasta, jos-f
pzn haluaajoUa, j a että presi-ienttinä
ei.voi olla aivan, oppima-jB
mies, niinkuin hän on. Sentäh-leä
on Wupeifu tuleva Kiinan' pre-ijentiksi.
«*r-pnol83taaB-mySntSS,r.että"*a!-
itas tarritsee sotavoimia, ja • kun
iFoIIa ei niitä ole, on vTsanJrin an-lettava
armeijansa hänen: -käytet-ävikseen.
.Näin voisi Kiinassa tul-,
a rauha, kun nuo kaksi pahinta
appehpukaria sopivat saaliinjaosta
-josnim. tuosta sovirfnostä totta
nlee.
iCipzigin **tseka';-juttu
Berliini. — Leigzigin jutun jat-etnssa
käsittelyssä valtion syyttä-i
eätti' käsialantuntijäin lausunnon
litä, olivatko eräät tutkintotuOma-in
hallussa olevat asiapaperit syy*
ätyn ^ Venäjän alamaisen Goblevs-in
(jonka nimi toisinaan on ilmo-l^
p Skoblevskiksi) käsialaa, niin-
Bin niiden väitettiin olevan. Asian-intijain
lausunnon mukaan ei bl-ft
pienintäkään syytä ,otaksua, et-i
noo, asiakirjat Olisivat syytetyn
irjottamat. Siinäkin siis uusi toi
Btus koko .jutun < päättömästä ja
fOTokatoorisesta luonteesta. Köh-i
tämän jälkeen valtionsyyttäjä
Bfckien hämmästykfieksl el^dotti,
tt* yleisöltä kieQfettäisiin pääsy
itan käsittelyä kuuntelemaan —
*0: alkanevat noskien ? typeryydet
»tikin hävettää?
Puolustusasianajajat mitä voihmk-
Binniasti vastustivat moista sala-
J^äisyyttä. Oikeuden väUpää-
««tä e i meillä vwlä ole tietoa.
Uöan erikoinen julkisuuden ystävä
o nwkelais-"oikeus" ei näy ole-päättäen
samaan aikaan iattu-toisesta
seikasta. ' .
Englannin Työväenpuolueen hal-ito
oU pyytäny,t Leipzigin «keu-
|3 suostumusta saadakseen läheti
» englantilaisen asianajajan puö-edustajaksi
seuraaimaftn Van-
Na kommunisteja vastaan vireil-olevaa
oikeusjuttua. Samalla
» ^ i n oikeuden ' lykkäämään
?**sen teko jutussa vähän tuon-
" ^ i t jotta englantilaisella
*»9jajalla oHsi tUaisuutta tutus-
» jotusea syntyneihin asiddijov
h. Oikeus on tämän pyynnön
«Mnyt vaikka- pyynnön tekijät
n»3aen omia puoluetovereital
TYTTÖ HUKKUNUT.
»orth Bay, Ont — Temagamin
^ on hukkunut seotakannäHa
*Z ^^'»^^^n perheen jäsen, neifa
^ Turner. Veljemjä |a edian
aanioppaan kanssa he oBvat jiifc-'
«enossa Bear Islandista Tema-
Ramsay MacDonald lä­hentelee
ylimystöä
Lontoo. — 7 - Riippumattoman Työ­väenpuolueen
kokouksessa Glousces-terissa
arvosteltiin ankarasti ja san­gen
katkerasti hänen ja hänen mi-nisteristönsa
toimintaa sillä< ajalla,
kun he olivat hallituksessa. Mac-
'Donald vastasi . arvosteluihin: niin
ilkeän ivallisella ja ylimielisellä ta­valla,
että näyttää yhä varmemmal­ta,
hänen aikovan tehdä selvän eron
kiusallisista vasemmistolaisista ''kan­nattajistaan".
Hän luottaa siihen.
e*t&'-^i«phhiR^a-^3^i6«pudt^^
edusta maan koko työväenliikettä,
vaikka se onkin Työväenpuolueen
parlamenttiryhmän takana olevana
tärkeimpänä käyttövoimana.
•MacDonaldin 'mielessä näyttää ky­tevän
uudenlaisen poliittisen ryh-imitykseri
• aikaansaaminen, • maltilli­sella
ohjelmalla, jolle voisi toivoa, l i ­beraalipuolueen
radikaalisemman ai­neksen
kannatusta. Sellaisen tuu­man
- hartaimpia suosijoita oyat J .
Hw Thomas ja J ; R. Clynes, jotka
molemmat olivat ministereinä. tuossa
surkeankuuluisassa työväenhallituk­sessa
ja joiden sosialismi aina on
ollut mahdollisimman lievää laatua.
MacDonaldin hallituksen viroissa
palvelivat myös semmoiset ylimys-vesat
kuin- loordit Thomson ja Ar­nold,
jotka kammoavat äärimmäistä
, glasgovilaista työväenpolitiikkaa,
mutta luultavasti .rupeaisivat Mac-
:]>onaldin politiikan ^kannattajiksi,
jos sillä keinoin .olisi toivoa, korkei-hin.
asemiin pääsemisestä.
; Paitsi liberaaleista, on MacDonal-dilla
mahdollisuutta taitavalla me­nettelyllä
saada kannatusta nuo-
.remmiltä,i . konservatiivipuolueenkin
parlamenttijäseniltä, - ne kun jo ovat
all&neet osotta^ - "vilpitöntä myötä-tuntoisuutta"
Englannin teollisuus-väestön
"oikeutetuille" pyyteille.
• Näin kaunistellen esitetään Ram­say
MaoDonaldin .^euraava pettu­ruuden
aste porvarillisissa lehdissäl
Suoremmin sanoen hän vain aikoo
jatkaa 'samaan suuntaan .kuin on
tähänkin säaldca 'toiminut: ylenkat-soa;
työväen vaatimuicset, mielistel-läkseen
Ai>orvaristoa - ja ylläpitääk­seen
heidän:. riistojärjestelmäänsa.
jos heille ei vakuuteta hallinto-oi­keutta
maahan pitkäksi ajaksi. Sta­lin
valtuutti edustajat viemään maa­kuntiin
^ tiedon, että talonpojille
tullaan myöntämään hallinto-oikeas
maihinsja k;ahdenkymmehetf> ehkä
neljänkymmenen vuoden ajaksi.
Hän viattasi siihenkin mahdollisuu­teen,
että maat voitanee palauttaa
täyde^een yksityisomistuksen kan­nalle.
• Talonpoikain edustajien kysymyk­seen,
Jcuinka hän voi semmoista lu­vata,
mikä on vastoin Neuvosto­liiton
perustuslakia, vastasi Stalin:
"Me olemme laatineet perustuslain.
Me voimme sen muuttaakin.". .
Stalin myös lupasi talonpojille
lisätyn edustusoikeuden ja^ oikeu*
den päästä osallisiksi hallituksen
johtoon. Nyt on talonjpojilla oikeus
valita yksi edustaja jokaista 40,000
asukasta kohden,, kun kaupunkilais-työväellä
on oikeus valita yksi edus­taja
joka 25,000 kohden. Nykyään
talonpojat eivät ole vaalikelpoisia
muihin virkoihin kuin maakuntako-miteoihin.
He vaativat yhtäläistä
edustusoikeutta kuin kaupunkilai­sillakin
on ja vaalikelpoisuutta kor­keimpiin
toimeenpaneviin: komiteoi­hin.
: Stalin . valtuutti edustajat i l -
mottamaan talonpojille, että nämä
vaaliuudistukset tullaan toimeenpa­nemaan.'
dään jo voitavan lieventää. ^
Joku aika takaperin oli talon­pojille
annettu lupaus, että hei­dän
viljasatoaan ei hallitus entä
tule pakkoluovuttamaan; .
OMITUINEN VAHINGON­LAUKAUS
.Eteenpäin taholtani
mään suuii määrfi todi
lalUsiä todistuksia:
Juttu, joka on kifii
alunperin suurta huoi
astaanv lehtemme Av
laajoissa ^reissä >.;•
mtdaisten k^skuade^
meisesti kestämään
Eteenpäin tulee anij
vasti tietoja Iukijak^n^
kehitysvaiheista.
Snsi tiistai-aUcaa
Bos-pastori
lehteäm-nosta-
Qukkaus^
syystä,
issa erääs-on
muka
_tulee toi
^Bostonista,
toimivat
•Meagher,
aan- esittä­jiä
ja va-ktänyt
heti
la ei aino-pnnan
vaan
Irikan suo-tulee
il
bn päivät,
jatku­en-
jutun
?npäin.
Man
AMSTERDAMIN
PELEVAT YHT£i
MAA VASt/
VT TAP.
IINTA-Lontoo.
Venll&i^tÄ ja britti.
Iäisten ammattiyhdiatyAn edusta­jain
neuvottelukokous. ,«Hole saanut
Amsterdamin -,kanei3nvälwtä' amma­tillista
liittoa hyyäk8ymS|i venäläis­ten
ammattiyhdistysten!^^ liittymistä
siihen. Brilttii^isten: ja'4venäläisten
ammatillisten liikkeidenJiesken saa­tiin
aikaan «opimasi^rajfeisemmästä
yhteistoiminnastatVi^^Ö^yjyiK Amsterda­min
kansainväUseniijs^nen ei näh­tävästi
^ ole mihlnkSpI' tuloksiin
päästy, koska on ]^ääfetiy edelleen
yrittää taivuttaa AmatertlBmIn paap-
'poja neuvottelemaan .Venäjän am­mattijärjestöjen
päästän^iseatä hei­dän
'kansainväliseen järjwtöönsä va­paasti
ja ilman ehtoja.'4
Suurmurhaaja Haar­mann
telotettu gil­jotiinilla
Hannover, Saksa. — Kun vanki,
lao pihamaalle syrjäiseen paikkaan
rakennetun^ giljotiinin luona oli toi­mitettu
kaikki viralliset muodoUi-suudet,
tuotiin kopistaan telotuspa!-
kalle käsiraudoissa, suurmurhaaja
Frits Haarman», joka on tunnusta­nut
itsei^sä > syylliseksi 26 miehen ja
pojan murhaan. Katsellessaan pai
kalla olleita tuomareita ja virallisia
todistajia, muutteli peto rauhatto­masti
jalkojaan sekä räpsytti sil­miään,
mutta ei muuten näyttänyt
liikutetulta. Äänettömänä kuunteli
hän yleisen syyttäjän lukemaa tuo
miota, ja tuomarien sopimusta sen
täytäntöön panemisesta. Vasta sit­ten
kuin giljotiinin edessä ollut ver­ho
temmattiin syrjään, näytti hän
käsittävän vaanivan kuoleman lä­heisyyden,
jä näytti vähän* aikaa
olevan halvaantuneessa tilassa. Uut­ta
kuoleman kellon soidessa sai hän
kylmäverisyytensä takasin, .muuta­malla
sanalla tunnusti ayyltisyyten*
sä ja sanoi olevansa valmis kuole­maan:
"Olen syyllinen, hyvät her­rat.
Mutta tahdon kuolla kuten
mies, niin katkeraa kuin se onkin."
Jonkun sekunnin kuluttua giljotiinin
terä teki tehtävänsä.
Nova Scotiaii laU
MIELIVIKAINEN YRITTI RYÖS­TÄÄ
PANKIN
Köy^iskr-glktatuäritf^fiffe^^iaii^^ 'V^jkli^n^lcaivafy^ Kö!-'
mas veli, aikuirien.mies, oli; makuu­huoneen
alU: olevassa' keittiössä ot-
PÄASIAISKEKUJEN UHRI
Cobalt, Ont. HoDinger kaivok-i^
en läheltä Timminsiissä löydettiin
puolalaisen Annie Snnuck : nimisen;
noin 3ä vuoden ik^en,' nainusissa
^0 postin iuljeitaniista var-
^ Lanllaaa tytön istan^^^
J» i an koirat reWneen furtosi-olevan
naisen mamis.',Poliisi on pi­dättänyt
Pete Stcpanchukn^
puolalaisen miehen,s.ion^vscurassa
«vainaja viimeksi o l i nBhi^._ ' Maini-tntihenkilöt
oliva olleet inopottele-van-:'
Joukon - mukana» Schumachens-
«ai i Osa kemnissa olleista oli palan­nut
autolla timmiiisiin,'mutta a ^
rin Jcamua oli^ttOlut kinaa. Naisen
Sä StepancBukiii sanotaan silloin
jKnrtaneen autosta. Mihin he sitte
jk>t]tnivat» ei vielä ole saatu aeliille.
vat jään iSiri, meni hänldn mrfoma.
^. Veli j a opas vaivoin pääsivät avan-
Heillä «li mokana ltDira^jaw«ta , kestäväfle jäälle, mutta el-
; V i i saMcet^^ttS^
tunteja lOf^Sbeaxadiu f
Gobalt, Ont. — 8 vuotias WnT.
Smith sai surmansa nukkuessaan
kotonaan veljensä Fredin vieressä.
tamassa patruunaa pois luodikos-taan,
kun pyssy sattuikin t laukea­maan.
Luoti pqhlkasi välikaton ja
tunkeutui matrassin läpi nukkuvan
pojan olkapään ja niskan kautta ai­voihin.
Poika kuoli muutaman mi­nuutin
kuluttiin. Vieressä nukku­va
Fred ei edes herännyt, ennen­kuin
toiset perheenjäsenet hänet he­rättivät.
Saskatoon, Sask. — Täkäläiseen
Commerce pankin pääkonttoriin tuli
nuori mies, joka haulikoUa uhaten
pakotti henkilökunnan nostamaan
kätensä ylös ja sitte meni panlcln
kassaholviin, mutta siellä hänet saa
tiin vangituksi. Useita laukauksia
ammuttiin tässä metakassa, > vaan
kehenkään ei sattunut. Rosvouk
sen yrittäjä tunnettiin 20 vuotiaaksi
John Lugos nimiseksi nuorukaiseksi,
joka nähtävästi on mielenvikainen;
I • " I ' i ' I II Il
• v . : , •, . I/,' 1.. ; • •.. V,
KANAT ILMAISIVAT VIINA.
TEHTAAN
Pembroke, Ont. — Päihtyneet
kanat johdattivat viranomaiset Alex.
Dupuisin talossa olevaan viinakelt-timöön.
Ihmisiä oli kokoontunut
katsomaan hoipertevla kanoja/ Jotr
ka koettivat nokkia jyviä; varsinkin
lapsia huvitti kanojen kummallinen
käytös. Saapui siihen sitte poliisi­kin,
joka paikkoja ^tutkiessaan ensin
löysi'mäskivaraston ja sitte käynnis­sä
olevan viinatehtaan. Dupuis sai
sakkoa f200.
Ruotsin työtaistelun päättyminen
Tukholma. — Äsken sovittua työ-j maalisk. Sf pnä, mutta minkä työ­taistelua
Ruotsissa ei voida ipitää
muuna kuin työllisten tappiona.
Hyväksytty sopimusehdotus ^— mut­ta
ennenkaikkea porvarislehdistön
tyy^väisyys on tästä suurim­malta
osalta'todistuksena. Joka ta­holla
ovat työläiset elämän kallis­tumisesta
huolimatta tehneet suuria
myönnytyksiä. Huonoimmin: palka*
tut työläisryhmät. ovat. kekonaan
alistetut; työnantajain armoille.. Mis­sä
«i työläisten -nälkäpalkkoja ole
pysytetty "status quossa", on heille
ylennetty palkkoja vain silmänlu­meeksi;
sana"ylentäminen" on täs­sä
kuitenkin vain sanaleikki, kun
otetaan lukuun, 'että indeksi on huo­mattavasti
kohonnut edellisen työ­sopimuksen
hyväksymisen jälkeen.
Ammattijärjestön puheenjohtaja
on selittänyt olevansa tyytyväinen
saavutettuun tulokseen. Tämä; on
itsestään selvää. Sillä tahollahan
on vain pyritty - rauhaan porvarien
kanssa eikä työläisten voittoon.
'Työväenhallituksen" • äänenkannafc-taja
on täynnä riemua saavutetusta
sopimuksesta ' ja Höglundin lehti
määkii yhdessä äänilajissa eräiden
porvarilehtien kera. Lehti on muur
ten ollut koko Jakon ajan vasenj-mistotyoläisiä
vastaan.
J l l i t t a vastuu/ tappiosta? Se on
niiden^ jotka ovat estäneet, iyöläiset
taistelusta, Jrefomustisten ammattl-yhdirtytqohtajain;
Jotka työläisten
'tastelomielialasta huolimatta eivät
t^toneet tehokasta yhteenottoa
tyonostajain kanssa j a jotka.sen-vo>^
elm^5aan^::v^^^^^^^'^>^^^
kaässa* — minkä jSsenikri, "työvä-
Iäiset äänestyksellä hylkäsivät.
Ammatillisen johdon raskaaksi
rikkomukseksi jää myös, ettei se pi-tänjrt
huolta työläisten yhtenäisestä
eslintymise8tä,^ ' vaan päinvastoin
eristi ryhmät ^toisistaan. Välitysko-missionin
oli tällöin helppo .ratkais­ta;
ensin vähemmän pulmalliset työ­riidat
.ja niissä' tehtyjen aopimueten
avulla', nujertaa >muiden iyöläisryh-mäin
vastarinta. - '
Ammatillisten Johtajain ansiota ei
set työväenjohtajat (kapitalisteja
mainitsematta) saaneet voiton» mut­ta
ammatillinen liike,' työläiset,'Mr-sineet
tappion. Tämä on tehdyn
sopimuksen luonteenomaisin piirre.
Sen vuoksi onkin ruotsalaisilla työ­läisillä
syytä huolestuneena kysyä:
mitä tämän jälkeen? Sillä tapah-^
tuma tälee epäUeiöättä herättämään
qrvän tyytymättömyyden laineen.
Monet: tulevat Järkeilemään näin-ikään:
Mitä maksaa vaivaa kuulua
ammattiyhdistyksiin, kun emme nli-
Laldto ai jda oilat MtaprotaatUaani
Glace Bay, N . JS. ~ McLachlanln
lehti huomauttaa, ettäst. Law5rence
virta muutamain päivien kuluttua
vapautuu jäistä, jolloin kivihiiltä pi­täisi
ruveta lähettämään Montrea­liin.
Jos tämä seikka ei oirehdi
Beseoa pikaiseen sovintoon, saavat
miehet olla varmoja siitä, että yhtiö
on päättänyt jäädä odottamaan,
kunnes n&lkä tekee tehtävänsä,
maksoi mitä maksoi.- Siinä tapa­uksessa
(täytyy lakkolaisten ottaa
käytäntöön Joitakin toisia menette-lytapoja
kuin mitä he tähän saakka
ovat käyttäneet
Bescolla on Joukko ptkkuvirkaili
joitaan käyttämässä pumppuja Ja
lämmittämässä höyrykattiloita. Enin
osa niistä olisi mielissään, jos eai*
slvat aanoa, että he «Ivat lakkovara
tijala takia päässeet työhön. Mitä
hyödyttää puhua aadan prosenfin
lakosta, kun jokainen )ietäa. että
•Bescolla on työssä kunnossapltomie-histöä
aivan tarpeeksi? Sescolle on
näytettävä, miltä se tuntuu, kun
kaivoksilla vallitsee täydellinen hau­dan
lt»iljalBUus. ' .
Kaivosmiehet eivät voi päästä voi-tolle
tuhannessa' vuodessa, Jos heillä
ei ole muuta kuin avustusannokset
millä taistella Bescon miljoonia
vastaan. Voittoon on yksi ainoa
tie, ja se on ottaa pois Jok^ikhen
mies kaivoksilta Ja siten saattaa
Bescon omaisuudet vaaraan.
Lunenburgin edustaja WiUiam
Dnttr antoi kaivosmiehiUe sopivan
viittauksen, kun hän parlaihehtissa
sanoi, että McLurg ja hänen kaltai-sensa
miehet olisi potkittava pois
Cape Bretonista^ Kokoi Bescon nyi-kyrisakki
ja «en, puolesta valehte?
levät polltllc^oitsijdt, semmoiset kuin
Duff, ovat ajettavat tiehensä. Suo­ra
toimjlnta «aa aikaan yhdessä pä!»
vässä enemmän kuin kerjuu Ja ru­koileminen
vuodessa; Edullista rat­kaisua
ei miesten pidä toivoakaan,
mustetaan Bescolle; - kuinka mainios­ti
sen monivuotinen nälkilnny^tämis-polltllkkb':
on ont^lstunut. h Nälkä on
Bescon päävaltti, se tiedetään i l ­man
siitä huutamatta. Aina on pa­rempi
tapella kuin kerjätä.
Lopuksi McLachlan kehottaa kaik­kien
paikailisunloltten virkailijain,
niinkuin entisissä lakoissa on oUut
tapana. Joka aamu Ictdcoontamaan
Iceskustellakaeen . lakkotUanteesta.;
Siten saadaan selville, missä, on hei­kot
kohdat, Ja voidaan yhteisiä, voi­min
ryhtyä niitä kociMmaatt. Näi­den
yhteisten' kokouMen > avulla iyO-läbjoukot
tulevat idkanaan i tietä--:
mään, jnUlä ^^annalla'.asiat ovat Ja
mitä milloinkin tapantua; , Syvien
rivien keskuudesta se on ' taistelu-tarmo
kaatavissa; eikä mistään muu­alta,
ja •^inoastaan tuollaisten yleis­ten
kokousten kautta syvät^ivit voi­vat
limaista tahtonsa. Tähän asti
lakkolaisten mieliala on ollut «Hu--
omainen, hyvien rivien äydelllnea
solidaarisuus on aekottanut; Bescon
laskelmat. Kun > 9«ntalla aolidaari- (
suudella käydään hyökkääväkin toi­mintaan,
on mahdollisuus voittaa, ja
pian. ' r
AvuatualyS nleleai •aurpt varat*:
Mitä' kauemmin työtaistelua tes­taa,
sitä pitemmäksi venyvftt leipä-linjat.
.Yksin Glace •Baysaft Jaet­tiin
yhtenä päivänä ruokatarpeita
(useista lajetota kai sentään viikon '
annokset?) 4,000 dollarin arvosta.
Avustuksen tarpeessa oli 1»044 per­hettä.
Nuoria miehiä on sadottaiq
lähtenyt .Yhdysvaltoihin. ^
Vaikka työt pian alkaisiVatkin,
ovat; monet perheet i^siinä asemassa, t
että eivät kuukausmääriin (qrkene
pääsemUän Jaloilleen: puuttuu pito­ja
vuodevaatteita, Jalkineita Ja yk-sinlcettaisimpiafkin
huon«)}cal«|jis>
Kaikki mitä'on kellekään .kelpaävata
ollut, on täytynyt yaihtaa mcdtiitar-peisiin.
NauvottelutsSa ollaan. ,
Hallfax, N. S. — NeuiMfcelttja'
on pidetty Jo pari päivää, mtttt»
pienintäkään vihjausta el ole snnet-,
tu siitä, mihin,suuntaan neuvottelut
näyttävät käyvän. Hallituksen pnx^-,
lesta, on neuvoiteluissa - aaapuvill*,'
SiDlm.Beseo»
edustaa McLursr, katisainväUstä Ical-vosmiesllittoa
Levrls.. . Mutta siltä, ;
eivät porvarilliset Jehdet^ hittftu inU
tään, ottavatko piirin tpt jcomitekn J
edustajat McLeod Ja McKay myös
osaa neuvotteluihin, vaikka he '«tä
varten menivät Levisin «okana Ha-llfaxlin.
liioin : ole, etteivät eräät työläisryh- den kautta voi puolustaa etujam-eduUitos"
kutsui tietysti vain pk>r-vax
«jal ovat pettäneet työläisten
edut Etta tap^no on Joht^aln ei­kä
tySlädSten' aikaansaannos, näkyy
siitäldn, «ttä hyväfaTtty so^mtas-ehdotos
on samin piirtein sama.
aiidcä ^viStyskondasioni esitti Jo
mät ole antaneet kokonaan peräksi.
Niinpä Johtuu hiilityöläisten J a säh-kötyöläisten
saavuttamat '.suhteelli­set
voitot yksinomaan siltä,: että he
kävivät taisteluaan johtajien i tah
toa vastaani Ei liioin voida kiel­tää,
etteikö taistelumiellala, joka
sai ilmaisunsa' suurlakkovaatimuk-s^
ssa, ollut omiaan tekemään por-varileiriä
levottomaksi ja myötävai­kuttanut
siihen, «ttä työläisiäi ei us-
.kallettu yrittää nujertaa ilman muu­ta.
. Tilanne olisi epäilemättä ollut ai­van
;toinen, Jo!s ammattijärjestön
Johto olisi, nojautuen tyÖlä|sten
taistelutahtoon, ottanut johtaakseen
taistelua ja selittänyt, että Jos sulka
astun voimaan,; Julistavat .työläiset
isaurldcon. i rEnsimäisenä seoraukse-na
tästä olisi ollnt,^ että entisästäJän-kin
hajanainen työnantajatintains
olisi mennyt pirsteieilcsi, Ja iyöliis-ten
vaatlmaksiUe oHsi osoitetta soo-rempaa
hponiiota. i^Kunnioitos, Jota
työnantajat /ovat -osoittaneet nläen
jryhmän vaatimuksia kohtaan, \jotka
ovat: nöasseet : taisteluun «tnjensa
^olesta^^ja: Jotka ovat käyn«et^tätä
taistelua Jopa yli vnodenkiii, on
aelvä todistus siitä, että ^vtäa tai»-
Uin saattaa työläisten taholta jolt-taa
voittoon. '
Saoalb sanoen, on Buotrfn :|^UI^
tyneessä -tySiaistelassa zefotiiiisti-me?
Mutta tällainen mieliala ei
tietenkään saa voittaa ylivoimaista
jalansijaa. Sillä ammattiyhdistys­ten
harvenemisesta ja heikkenemi­sestä
hyötyvät vain työnantajat, ja
tähänhän ne juuri offensiivillaan
osaltaan pyrkiväkin^ Vain yhtenäi­nen
ja iskupätevä ammatillinen M\r
ke saattaa valvoa työläisten etuja
'—siinä tämän tappion opetus. Mut­ta
«ittcpä on työläisten pidettävä
huolta, että tulee luoduksi ammatil­linen
liike, jota ei halvaa luutu
neet johtajat, vaan joka on valmis
tekemään kaikkensa lyödäkseen ta­kaisin
herrain hy^ckäykset ja tais­tellakseen
työläisten oikeutetut vaa».
timukset voittoon.
Tämä ei* tieteiUcään koske yksin­omaan
Ruotsia, vaan myös kaikkia
muita ^maita.
Totaaden mykUtamioMi R U O C MB
,, «mmatOlifteua UilifnA.
Kuten muualla, on Ruotsinkin
ammatillisessa liikkeessä luokka^
taistelun vaatijat Joutuneet Refor­mististen
kellokkaiden silmätikailai.
Jotka,^häiritsevät heidän tyhjyyden
multaansa. Lisäksi ovat porvarileh-det'
pyytämistään pyytäneet sosiali­demokraatteja
raivaamaan ammatti-jhdistTksista:
Jcaikki vasemmistolai­set.
Tämän „ Johdoito ovat apnaBk
ifeiBokra»tiiset> lehdet viime ^koinii
Kansasin sovinto-oike-uslaki
kumottu,
O'; :\'v.;'-.;':;•'V:;V ' :i"' \ ['''}':];} \'-[
Washington. •-.Yhdysvaltain kor­kein
oikeus on yksimielisesti ju­listanut
pibrustuslakivastaiseksi Kan­sasin
lainlaatijakunnan säätämän
pakollisen sovinto-oikeuden, sen
nojalla, että se loiikkaa niin työn-teettäjän
kuin tekijänkin perustus­laissa
vakuutettuja oikeuksia. Kan-.
sasin lainlaatijakunnalla ei ollut
valtaa pakottaa työnantajaa, vaik­ka
hänen liikkeensä koskisi yleisön
etuakin, harjottamaan liikettä, tuot­topa
se voittoa taikka tappiota, ei-
Icä Kansasin lalnlaatljakunnalla
myöskään "ollut Valtäb pakottaa työ
iäistä Jollekulle työiiantajalle työs
kentelemään, Jos hän halusi etsiä
muualta työtä.
Nyt siis on tehty mitättömäksi se
" l a k i " , jonka halveksimisesta ja
rikkomisesta Kl^nsasin taisteluhaluis-ten'
kaivosmiesten sisukas johtaja
Alexander Hovrat istui vankilassa;
Tuota tilaisuutta sitte John L. Lewis
käytti HoWatin erottamiseen järjes­töstä
Ja koko Kansasin piirin kai-vosmlesjärjeston
hajottamiseen.
Painleve yrittää muo­dostaa
ministeristöä
Pariisi. — Sosialistit eivät suos­tuneet
menemään BHandin; minls-teristöön,
vieläpä kieltäytyivät eitä
kannattan^astakin. ' RaclikaftUt Ja
radlkaallsoslalistit, Jotka' tahtoivat'
pysyä yhteisrintamassa «bsialistien
kanssa, samalla lopuksi dcielsivät
Sriandilta kannatukensa. Siten
Briand, joka kuitenkii| on v^sem-mistomiehiä
olevinaan, olisi joutu­nut
kokonaan oikeistolaisista, Poin-caren
natsionalisteista, riippuvAlsek-f)
i. Sellaiseen asemaan ' niinkin «ko­kenut
politikoitsija kuin Briand ei
antautunut. Joten hän ilmottl Jpresl- '
dentille ei voivanpa ministeristöä
muodostaa.
Presidentti iDoumergue «n nyt
audestaan kääntynyt Painlev^en,
edustajakamarin: puheenjohtajaan,
pyynnöllä että hän vielä koettaisi
saada ministeristöä muodostctultti. :
Hänellä on< edessään eamtt vaikeus
kuin oli Herriotillakin: vastakkaiset
enemmistöt: kamarissa': Ja senaatissa.
Saadakseen sosialistien Icannatuk-sen,
hänen täytyisi kamarin vasem­mistolaiselle
enemmistölle a n ^ l u ­pauksia,
Joita senaatin natsionallsti- ;
alkanpet sisältää kirjoituksia, joista n<^n' enemmistö kauhistuu.
näkyy, että reformistit ovat valmiU
ta tässä suhteessa noudattamaan
omaa sisäistä "ääntään" h y«tä-väinsä
porvarien kehoitusta. Niin­pä
kirjoittaa sosialidemokraattinen
"Nya Norrland", että päättyneen
sulkutaistelun jälkeen jää "tehtä­väksi
iiärkäkommunistien vaikutuk- Wf«8ään tapauksessa «i kenen-sen
poistaminen ammattiyhdistys- kään muodostama mlnlsteristö näia-
Jos Painleve ei saa ministeristöä ;
muodostetuksi, yrittänee BrlAnd uu-destaan.
Sllei hän nytkään onnis­tu,
koetettanee Jotakin vielä enera-/-
män oikealle kallistuvaa miestä' tai
toimitetaan uudet vaalit.
liikkeestä. Tässä suhteessa tarvi­taan
liliaUt* ylitsUtoimSntu Msiar
lidevokraattlon ja Hogland-lcommn-nIitI
«B ItaaMa, jotka sulkutilantees-sa
ovat esiintyneet viisaina J a vas-taunalaisina
työläisinä."
eä oloissa voi tulla pitkäaikatseksL
Natslonalistien Ja vasemmistolaisten
on yleisissä vaaleissa vielä icerirän
saatava koetella voimiaan.
SIELLÄKIN "KANINKAAN MIES"
Mitä kommunistien efoittamiseen
ammatillisen liikkeen Johtoasemista
tulee, merkitsee «e näiden,, «roittii-. i Brymt Belgian knniii«as A l ­mista
k<Ao ammataiisesta liikk^e»-^'|^rt on antantit sikäläisen so8.dem-pooldeen:
Johtajalle £:^le. yao4erw
veldelle; toimeksi ministeristöä aitto-tä,
t s . ammatillisen liikkeen hajoit­tamista,
«mttayhteisriotamanloor ^
jnista.Teförmistlen, "komnmnisti* idostaadseB.. On/«e xaölckk koke-
B i ^ n n d i n Ja täysporvarien. kanssa.] nottoi - vallanpitäjiä s^eii^Uä. - -