Vapaus, January 5, 1926

              KMiraEN. MAHTOI ; = r TYÖLAKIEN JA TAIX>NPOIKAIN KÄSIIN MM^I4^JirASMAW:
Työväen vapautus tapahtuu
vain sen itsens|^ kauttaI
No- 2 — 1926
Vaiii järiestyfiiäenä JQUkkön^
voi työväeiiiluokkaVvoiöiaaf
Federated Fresshi .^SBett Tiistaina, tommik. 5 p:hä>4 Tues., Jan. 5, 1926 Member The FederAtctd Press
NnvgshlitH Knmmb-,
Leningrradilaisen vähemmistön . niuutosehdo-tus
talonpoikaiskysymyksessä hylätly
559 äänellä 65 vastaan
Moskovai—, Toissa :pe^
aamupäivällä päättyi Venlan Kom­munistipuolueen
14 :nnenkonepressin
istunnossa: keskustelu : taloudellises-^
ta ja poliittisesta ^kysymyksestä, josr
S3 on oUut^havaittavissa pientä ja­kautumista.
Useita päiviä -kestäneen
keskustelun v'jälkeen hyväksyttiin
puolueen kedcuskomitean. hyväksymä
ohjelma 559 äänellä 65 ^ n t ä vas­taan.
Väfaemmiston päätöslauselman
oli esittänyt Leon B>Kamenjev le­ningradilaisen
.oppositsioniryhmän
puolesta, sanotaan porvarillisista
lähteistä saaduissa tiedoissa.
Hyväksytyssä pä^itöslauselmassa
tuomitaan väfaemmistoryhm^^kanta,
yliacvioidessaan kulakkien, (xikkai-den
', talonpoikien) ;;taholta tulevaa
vaaraa ja ala-arvioidessaan yhteis,
toiminnan tärkeyttä keskiluokan ta-lonpoil
ain kanssa. Päätöslauselmas­sa
kehotetaan toimeenpanevaa kes­kuskomiteaa
ryhtymään- kailddin toi­menpiteisiin
punaisen armeijan ja
meri- ja ilmalaivaston vahvistami-seksL
Komiteaa kehotetaan mySs
noudattamaan' uudelleenrakentamis-
-poUtiikkaa,;Ltarkotuksella saadv'maa
kykeneväksi tuottamaan koneita ja
•varusteita,; jotta riippumattomuus
kapitalistimaista olisi taattu.-
. Ohjelmassa kehotetaan olemaan
luottamatta poliFctiseenc- vakiintunei-
?suuteen.;Europassa* varotetaan yhä
kasvavaista Amerikan osuudesta kan­sainvälisiin
asioihin^''«sen pj^kiessä
finanssiseen ja taloudelliseen mää-räysase^
iaan koko maailmassa; huo.
. mautetaan pasifistisesta manöveera-
. uksesta uutta . maailmansotaa koh­den-
Locamon konferenssin ja Kan­sainliiton-
kautta; viitataan voittaja-
Osuustoimintaliilskeen
tuhoaminen^ Italiassa
Ruotsin mnastoimintaliitto pro-testeeraäL'
ja.kehotetaan kannattamaan,;kaikki­en
työväen. uijipidenT'yhtenäistyttä-mistä.
Kongrressi. edelleen kehottaa.'toi­meenpanevaa
keskuskomiteaa: lujit­tamaan
kaikin.' keinoin •Neuvostovalr-tain
liittoa, _ ja neuvostohallitusta
nepvotaan - noudattamaan; rauhallista
ulkomaapolitiikkaa.
Joseph Stalin, ^N. -J. Bukharin,
Alexis Ryköv j a " Mikhael Kalinin,
johtivat. voitokasta enemmistöä, vas-tustusryhmän
«joukossa ollen Na.
deshda • Kropskajaj'^ Leninin leski;
Leon Kamenjev, O. S.' Sinovjev
ja G. Y- Sokolnikov, neuvostohalli­tuksen
finanssiministeri. ', ; '
Kongressi osotti V vääräksi ulko­maiden
kapitalistilehtien väitteet,
että 'Venäjän kommunistikokoukset.
eivät' olisi :muuta kuin kumileimasi­mia
jotka antavat siunauksen en­nakoita
päätetyille asioille. Kon­gressissa
käytiin vilkasta keskuste­lua,
hyökättiin- * toisia vastaan, teh­tiin
syytöksiä ja välikyselyjä." Mut-
"ta keskustelu : ja väittely tapahtui
rakentavassa mielessä.
Poliitt^n keskustelun ^päätyttyä,
lisääntyi Stalinin vaikutusvalta huo­mattavasti..
Stalinin pidettyä ^lopetr
tajaispuheensa, nousivat kaikki edus­tajat
seisaalleen ja. lauloftfat ''In-tematsionalen."'
Tukholma; —- RuotsinV osunstoiJ
mintaliitto. Joka on Lontoon osuus-'
toiminta-allianssin kautta saanut
tietää, .ettö: f aseisti järjestöt . .>ovat
miehittäneet osuustoiminnallisen kes­kusjärjestön
Milanossa, ja että Ita-^
lian hallituksen aikomuksena^on ha­jottaa
tämä 30 vihotta vanha laitos,^
on tämän johdosta lähettänyt sähkö-j
sanoman -Italian pääministerille; Sii'
nä sanotaan, ettei hallinto tahtoisi
uskoa, ''että tämä hämmästystä he­rättävä
untinen-^voisi olla totta",
koska se sotii niitä lausuntoja vas­taan^
joita pääministeri on aikai-;
semmin tuonut jnlki^ osuustoiminnas-:
ta, ja kun on uskomatonta,:. että'
"mikään hallitus missään sivisty­neessä
maassa tukisi kansan" vapau.
den itseavustuspjrkimysten kurista­mista/'
Jos tieto kuitenkin olisi to­si,'
lausutaan sähkösanomassa edel­leen,
vetoaa . Ruotsin osuustoimin-^
taliitto, joka on poliittisesti puolueer
ton ja kaikkia' yhteiskuntaluokkia
koskeva järjestö, tarmokkaasti Ita­lian
hallitukseen, kehottaen sitä luo­pumaan
toimenpiteistään ja varaa-!
maan kuluttajain vapaille jätjestöO-le
näiden vakaantunut itsemäärää­misoikeus.
Samanlaisia vetoomuksia tultanee
tekemään muidenkin maiden osuus­toiminnallisten
' järjestöjen' taholta.
JB^atsovat; JKommunlstii^
puoltteen Canadassa
^ vaaralliseksi
Lond-on, Ont. — Täkäläinen kou­lulautakunta
oli saanut vastaanottaa
•protestin Kommunistipuolueelta, jos.
sa vaadittiin' 'uskoiinollisen: opetuk­sen
ja sotilasharjotuksia kanpungrin
kouluissa lopetettavaksi. ;
Suurimpana hyökkääjänä .esiintyi^
eräs pappi, joka julisti Kommunisti­puolueen
pannaat< .f a sanoi .'puolueen
olevan uhkaavimman vaaran, mitä'
Canadassa löytyy.
> Protestikirjelmä, palautettiin lä­hettäjille
ilman keskustelua^ joka oli
luonnollista, katsoen siihen, vmistä
aineksista ''yleensä kaikki koululau­takunnat
CanadkS^ia ovat kootut.
Fascistin^urhat Sak­sassa
Syntipnldd Gruette-Lehder tuomitta
.8 vuodekai Tankeuteen
Saksan sosdemit ja por-varishallitus
B e r l i i n i . — Tämänpäiväisissä
^allitaskokoomusta / koskevissa neu-vott^
uissa ovat sosialidemokraa­tit
selittäneet periaatteessa kannat-
. tavanaa ^ tällaista. Tämä sos.-dem.
valtiopäiväryhmän kannanmäärittely
tulee todennäköisesti synnyttämään
protesteja suurten työläisjoukkojen
' kesknudessav kautta. maan< . Sosiali­demokraattisesta
piiristi toisensa
jäUrtjen'^n jo ennen tätä. ratkaisua
saapanttt vaatimuksia taistelun te­hostamisesta'^
taantumusta , vastaan.
Tämän v n o k ä o V a t sos.-dem. jphta.
jat pahennnassa: kuin pulassa. Tksi
• ijduhä havittelee haUitostnoleja mir
hin Mntaän ' hyväniisäf- toinen taas
«dttSä; että «n otettava huomioon
«ayös «ifarei Joukot ja että porva-reiUe
"^edelleen tehtävät myönnytyk­set
kostavat itsensä.
~ Katen sanottd, on 80S.-deau -val-tiopShrSryfamä
kuitenkin päättänyt
' ^mutttas Kochin.' hallitusta pol^
täasti poryarilli^e ohjelnäneen, jo­ten
saarten jonkkojeii' tahto on saa»
nnt «{rtaiytyinistajien ja 805;-dem.
' keUokkai^en-etojeh tielt^. . ^
r:^.:'. tri'--
• - Berliini. — Fascistiylioppilas, jota
syytettiin fascistisen jniehimysluut-nantin,
Dammersin, murhasta, on
tuomittu B vuodeksi vankeuteen.
Syyttäjä on vaatinut tutkimuksia
kahden fascistisen/ maapäivämiehen
suhteen osallisuutensa johdosta mur-tatekoon.
Nämä ovat aikaisemmin
mainittu "VVulle, joka oli antanut yli­oppilaalle
määräyksen Dammersin
tappamisesta, sekä eräs Kube. Ras­kaiden
epäluulojen alaiseksi on jou-
.tunut vmyös muuan Ahlemann-nimi-
'^nen luutnantti, joka on sekaantunut
'moniin v; 1923 suoritettuihin fascis-timurhiin.
'Nämä päälemmot.tulta-nee
kuitenkin arvattavasti vapantta-jnaan,
kun heidän syntipukkins^ on
kerran tuomittu.
Ehdottava^ qabtalain
ulottamista ^na-dalaisiiux
^
MontreaL — Yhdysvaltaan täkä-läisensijrtolaiskomissionerinr
Harry
It liandisin; lausunnon- mokaan puu^^
uhataan Canadassa ja' Yhdysvalloissa
quotalain sovelluttamista Canadan ja
Meksikon kansalaisiin samassa suh­teessa
kuin europalaisiin.f
Politikoitsijat H liikemiehet Ca­tnadassa
ovat toimineet siihen suun­taan,
että canadalaisten :'poistumista
kotimaastaan' alettaisi; ehkäisemään,
ja joitakin .TajotuJcsia' pn «saatu tä­hän
mennessä aikaan. Viime vuon-na^^
astui: voimaan asetus, joka määr
räsi kaikkien canidalaislien^ jotka ai­koivat
asettua vakinaisiksi Yhdysval.
lain asukkaiksi,, : tiseerauttamaan
passinsa -Yhdysvaltain konsulillaja
perittiin "viseerauksesta maksua 10
dollaria. - Tämän lisäksi piti maksaa
8 dollaria pääveroa jokaista 16 vuot­ta
täyttänyttä henkilöä kohti. Tä­mä
rajotns sai'aikaan sen, että suu-rempiperheisiä
siirtolaisia täten siir­tyi
.vähemmässä määrin Yhdysvaltoi­hin,
mutta , siirtolaisuziikUIaStot. sit­tenkin
; näyttärät, • että .-siirtolaisuus/
Yhdysvaltoihin ;on lisääntynyt. ;
Vuosien 1924—1923 ajkana siir­tyi
canadalaisia ; Yhdysvaltoihin
kaikkiaan 208,196, joten. Yhdysval­tain
konsuli'virast^t ovat tällä ajal­la
perineet/yli kaksi miljoonaa dol­laria
passien 'viseeraosmaksnina.
Mitään tarkempia määrittelyjä ca­nadalaisten
quotasta ei -ole vielä
tehty, mutta touhun takana ovat
suuret työnantajat ja politikoitsijat,
joten on odotettavissa muutoksia
siirtolaisuutta koskeriin - säädöksiin.
Englannissa vaaditaan
. Intialle itsenäisyyttä
Saklatvaia ja johtevat bommnnitUt
'v> allekirjottaneet uuden julistuksen
Mttskiniur-taantamnstki; palveleva - tyS-:
sihteeri vaatii*^ fcong^essia hyväksy-
' • maanv : jalkeBa' •' laluehdotnlcs^nisa,^
j o t a^i ''WaUtutta : ajamMB^- <U^
viune vuonna;
Mietenosotus Preussin
maapäivälä
Berliini. Tunnettu fascistijoh-taja
Walle, joka on sekaantunut mo­niin
fasei^eirissä tapahtnneirain
murhiin, oli kylliksi jnlkea-saapuak-seen'
paikalleen niaapäiviUä ja pi­tääkseen
jopa ; "puolustuspuheen.''
Hän ei kuitenkaan pääsqrt eidtya-sessään
pitkälle, kun salissa alettiin
protesteerata. Kun' hän aiitä huoli-mattii
jatkoi, lähtivät kommunistit,
sosUIidempkraatit, keskoste^l de.
ino3&aatit istontohuoneestt^ nSn et­t
ä pahetta J2i' Iconlemaan Vmn la»-
iäs^ ikaosalliMnieliaet - kansaor
pnoltie, smnkä -yiimeksim^iiitan
icaiisBa' soiBalidemokraaItt ovat val-adita
iakaauum balUtastalntrettti^
Lontoo, Eng. —• Juuri julkaistussa
manifestissa>: jonka allekirjottajina
esiintyvät .'johtavat englantilaiset
kommunjstit^lsi^^^^l^
Pärtyn-iJ^senet,- ilmallaan "^S^
myötätuntoa ja osanottoa' intialais­ten
•> vaatimuksiin^ joidefr päämäärä­nä
on. Intian ätsenäisyyden'^aavutta.'
minen.
- 'Porvarillisissa piireissä on pelkoa
sen johdosta, että julistus .on 'an­nettu
samaan aikaan, kun Intian
kansallinen kongressi on koolla, sil-.
lä se voi saada rettelöltä aikaan In­tiassa.
Intian kansallista kongressia
johtaa nainen, ;nim?ltä Sarojini Nai-dUj
joka on ensimäinen nainen, joka
on siinä toimessa koskaan ollut. Kon-
^essin avajaispuheessaiän hän lau­sui,
että kaikki poliittiset puolueet
Intiassa haluavat samaa astetta mui­den
alusmaiden kanssa, ensi aske­leeksi
itsehallinnossa.
: , Julistuksessa varotetaan englanti­laisia
olemasta liian optimistisia In-:
tian nykyisen rauhallisuuden suh­teen,
j a samalla ^ilmaistaan mielipi­de,
että nykyinen rauhallisuus on
-vain tyyntä myrskyn: edellä:
Samassa yhteydessä syytetään
Englannin hallitusta liian kovakou.
raisesta intialaisten /poliittisen van­kien
kohtelusta ja siitä, että se ei
ottanut kuuleviin korviinsakaan ko­ko
Intian kansallisen liikkeen yksi­mielisiä
vaatimuksia Intian perus^
'tuslain muutoksiin nähden.
Venäjää ' pidetään esimerkkina .
Ruoskittuaan intialaisten prinssien
irstasta ylellisyyttä ja autokraatti
ta valtaa, jatkuu julistus seuraa­vasti:
1'Alemman kansan - tietämättömyys,
köyhyys ja kurjuus on Intiassa' us­komattomuuden
rajojen alapuolella
Talonpojat ovat poliittisia oikeuksia
vailla; pultumattakaan mistään ope­tuksesta
ja lääketieteellisestä avus­tuksesta,
sillä tuskin on yhtä lääkä­riä
jokaista 50,000. asukasta kohden.
Vajakin, keskellä taloudellisen ja
ranmlisen sekasorron, todisti mah­dolliseksi
antaa opetusta j a poliitti­sia'
oikeuksiatalonpoikaisväestölle
suurella mitalla, ja jos vaan tahtoa
riittää^' niin sama voidaan tehdä In.
ttassa. Mutta brittiläisen haUituk-sen
toimenpiteistä päättäen, asiat
näyttävät kulkevan räjähdystä koh-
"den IntiasjMU^
F A l t l l S lN 7ASC1ST1T1 RiUf JXN>
NEEt kESKENXXN
Ranskan faseistit-olivat jonlak.
14 p :ksi kaotattaneet yleisen f ascis.
tisen jäxjettSn perostamiskokonluen.
Alku onnistui kuitenkin lopen huo-iiosti..
Taoldon k^sloutelnn J l l k ^n
mnodöstai na^ kokon» ^ idihkeäkd
hnlfnalrd j a Jopolcd. tappelakn,' ad',
, Washipgton. Kongressin ko­koonnuttua
joululoman-^ jälkeen^ tyS-sihteeri
iDavisv.^tulee.^^ ^
perille 'lakiesitystäänvv;joka on^ täh­dätty.'
tämäu:-maan j^iirtolaistyöläisiS
ja^idkomaalaisiav'asukkaita vastaan.
Esitykse;!'pääpiirteet ovat:
:: Rekisteröidä'maan ulkomaalaiset
ja alistaa heidät poliisivalvonnan
alaisiksi, niin että. lieitä voidaan pi^
tää silmällä ja~karkottaa maasta J eri­näisistä
syistä. Esitys antaisi vai.
tuuden karkottaa ulkomaalaisia hei­dän
toimintansa .takia työväenjär­jestöissä
ja^akkotäisteluissa.
Tuottaa maahaiir ^iirtoJlatstyöläisiä
visseille työlLloille^ täyttämään ole­tettua
puutetta. /-Erikoisesti tuotet­taisiin
ipaanviljeirstyölälsiä, jotka
joutuisivatkulien nsemaan. Enti­nen
quotarlaki tulisi kuitenkin jää­mään
vounaan.
/ Asettaa. Mexico quota-määräyksen
alaiseksi, / niin /että • siirtolaisuutta
sieltä voidaan- ri.jottaft silloin, kun
Rio Grande-joen eteläpuolella työt­tömyys
on laaja.
V Uusi laki tulisi > valtuuttamaan
konrikkurien tuottamisen ulkomailta.
Jos. jollain.- alalla 'vallitsee puute am.
mattilaisista, kuteuj. työtaistelujen ai­kana,
voitaisiin Europan maista tuot­taa
työttömiä ammattilaisia täyttä­mään
"puutetta." Tämä ilmenee
työsihteeri - iDavisiuv-omasta lausun^
nosta.
Synnyttääkseen. - myötätuntolsuut-ta
lakiesitykselleen, Davis selittää,
että' se kohdistuu' pääasiallisesti Me­xicon
siirtolaisuuden rajottamiseen.
Mexicon rajojen yli? tulvii muka tä­hän
manhan luvätt^injästi siirtolaisia
kaikilla,. m9!)S\Af^j^^^g^amsi,^ kiina*
lai&ia, korealaisia/^jaetelä-^merikä
laisia. Ellei hänen esitystään hy^
väksytä, selittää Davis, täytyisi
Mexicon/rajaUe/Rtettaakokdhainen
armeija miehiä vartioimaan. Nyky^i
ään K i i n a s i ; muka 10,000 kulia
odottaa salakuljetusta. Yhdysvaltoi;
hin Mexicon kautta.
Davis sanoo, että tässä maassa on
noin 1,500,090 ulkomaalaista, jotka
eivät ole läpikäyneet säännöllistä
siirtolaistarkastusta. He ovat ol­leet
niin kauan maassa, että heitä
ei nykyisten lakien muknfln voida
karkottaa. < He eivät voi päästä kan­salaisiksikaan
ja kuitenkin he aiko­vat:
jäädä tähän maahan, olemaan,
selittää Davis. Rekisteerauslaki hei^
hin nähden; olisi/tarpeellista, arve­lee
. •Da'vis, sillä 'fme : emme tunne
heitä ja on liian vaarallista laillistut-taa
heidän vmaassaolonsa> ilman re-kisteerausta."
Davisin esityksellä, on edessään
vaikeuksia, sillä tämän maan suuret
työväenjärjestöt ovat asettuneet si­tä
vastaan sotajalalle. .
Kaksi kommunistiedus-
, tajaa ttaomittu
Ranskassa
/ P a r i i s i . — Marcel Cachin ja Jac­ques
Dpriot, /kaksi kommunistiedus-tajaa
Ranskan parlamentissa, on tuo­mittu
; 13 kuukaiideksi vankeuteen.
Heitä syytettiin sotaväen kiihotta­misesta
tottelemattomuuteen.
Tuomio langetettiin joku aika ta­kaperin,
ilmaiL että syytetyt olisivat
olleet läsnä oikeuden kunlusteltissa;
johon he eivät olleet saapuneet,
vaan ovfft nyttemmin .lolleet persoo­nallisesti
oikeudessa. Syytös johtui
julistuksesta, jonka Cacbin ja Do-riot
juUcasivat L'Humanite-lehde8sä
viime heinäkuussa ja jossa k^hotet.
tiin ranskalaisia sotilaita Marokdl^sa
veneilemään riffiläisten kanssa ja
kieltäytymään avaamasta tulta rif'r
fejä vastaan. , ^ ,
Cachin ja Doriot ovat vielä olleet
vapaalla jalalla, / kansanedustajain
koskemattomuuslain . perusteella,
mutta joutuvat hjeti pidätetyiksi,
Jcun edustajahuone lopettaa istun­tonsa"
näinä «päivinä; eUetvät he ve­toa
Juttuaan» Syytetyt ovat ilmo^
taneet vetoavansa asiansa ylemmän
oikeuden käsiteltäviksi.«
Kommunistinen propa­ganda
Englannin
armeijasi
Lontoo,~'Eng. — Kommunistinen
'propaganda,'-jokaf-on saadut:jalan'r
sijaa brittil^essäsotalaivastossat:: on
nyt alkanut leviämä^ armeijasai"
kin. A^at ovat menneet niin pit­källe,
että , sotavirastonteolta;^ on
ryhdytty toimenpiteisiin /propagan­dan
tuk^huttamiseksi, sillä lentoleh­tisiä^,
joita kommunistit ovat ^levittä­neet
;^taväen keskuudessa^ on / jou­tunut
ylempien sotilasvirkailijoiden
käsiin.
Asian johdosta on' sotaviraston
alisihteeri,rSir Herbert Creedy, laa­tinut
kirjelmän kaikille armeijan ko.
mennuskunnille -ja määrännyt ko-mentajain..
saattamaan kirjelmän si­sältö
koko armeijan tietoon.
Kirjelmässä vedotaan sotilaiden
kunniantuntoon ja/luotetaan 'siihen,
että brittiläisei sotilaat ovat kyllin
lojaalisia lainatakseen, mitään huo­miota
: kommi^nistiselle propagandal-
On kuitenkih syytä arvella, tule­vatko
mitkään vetoomukset ja kir­jelmät
estämään kommunistista prö^:
pagandaa« joka näyttää päässeen
hyvälle alulle sotilaiden keskuudes-
Ba. ^ . \ '
Palkkakysymys New
' Yorkissa
'New Yoric. — (PP) Rakennus,
ammatteihin; kuuluvien työläisten
vaatimukset / korkeimmista palkka-
'taksoista seuraavalle vuodelle /ovat
tällä . kertaa . kiintoisimpina asioina
unionistien, piireissä./ Rakennustfm-mattien
työnantajain yhdistys tle-tenldn
jo heti neuvottelujen :alussa
on kieltäytynyt hvväksymäsiä palk>
Icojen korottamista, mutta kaikesta
päättäen 'uniot aikovat; pysyä tiu­kasti
vaatimuksiensa takana; Vaa-;
dittujen. palkkojen : mukaan- useim­pien
rakennustyöläisten palkka tulisi;
olemaan .$12 päivältä jlotavastoln
ammattitaitoisten päiväpalkka nyt on
yleisesti $10'-^l'o;5ff." ' '
'''. Mu ufarit vaativat palkkansa ko­rottamista
^12 :ata '/|16 riin; Kiven­hakkaajat^
marmorinveistäjät,'katon-laski
jat ja • rapparit,/ 'vaati^vat '$14
nykyisen $12 nn päi'väpalkan: ase­mesta.:
Marmorinhakkaajat' ja aset­tajat
vaativat $13,: saaden nykyään
$11. Lukuisampi joukko työläisiä
kuuluu kuitenkin niihin ammatteihin,
joitten päiväpalkkavaatimus nonsee
$I2:iin, kuten maalarit, puusepät,
j,n.e.
/ Kaupungin pot^^arllehdet-ovat ryh­tyneet
yhdessä ^ äänessä tuomitse­maan
palkkojen korottamisvaatimuk-set.
Yhtenä työnantajain propagan-damuotona
on se, että yksipuolisesti
ja valheellisesti tehdään «uurta nu­meroa/
joittenkin ammattialojen työ­läisten
'näennäisesti suurista irastl-muksista;^
Mutta f kapitalistilehtien
hälyyttävissä. kertomuksissa ei mai­nita
esimi sellaisia seikkoja, ;etta
monet näistä työaloista ovat sangen
suuresti riippuvaisia vuoden ajoista.
;Viime vuonna maalarit eaivat keski­määrin
ainoastaan 175 työpäivää;;
Muurarit, rapparit, kivenhakkaajat
ja useat toiset ammattimiehet ovat
samassa asemassa. Työttömät, päir
vät lisäksi ovat siroteltut hajalleen
pitkin vuotta, joten kysymykseen; ei
voi tulla se, että hankkisi sivutöitä.
Päinvastoin loma-aika - menee useim..
miten juuri uuden työmaan hankki­miseen.
Kun siis käsi-ttää, että työ­päiviltä
saadun palkan täytyy peit;
tää työmiehen ja hänen perheensä
elinkustannukset koko vuodelta, niin
keskimääräisenä' lopputuloksena onr
kin se, että tuo näennäisesti korkea
palVka todellisuudessa supistuukin
monessa tapauksessa paljoa pienem­pään
kuin sellaisen ammattilaisen,
joka työskentelee tehtaissa tai saa
säännöUisesti tehdä työtä läpi vuo-den<
hin otti osai tuhansia' herrasväen
ittaantieritareja molemmin • puolin.
Poliisin ' oli, lopuksi. sekaannuttava
f^konksen" _ menoon ja hajotettava
timft tf^Bstalsbateen i ^ u i i n D^
naustilailRras.
Useat ihaat tunnusta­vat
Neuvostoliiton
Moskova. —- Neuvostohallituksen
piireissä tiedetään, että Jugoslavia;
Tshekkosloyakia ja Belgia tulevat
läheisessä tulevaisuudessa tunnusta­maan
Neuvostoliiton. Useat merkit
myös osottavat, että Yhdysvalloissa­kin
vakavasti harkitaan Venäjän
nykyisen hallituksen tunnustamista.
"Kans^nliitto" on //muuttamassa
snbtautnmlstaan neuvostovaItaa-iEO&«
taan.
Kalkki tämä Johtua siitä, että
NenvostolUtto osottaotao lenkistä-mattomaksi
J a n<9easti TOio^^ti.^
SmiTANlOm TDQID
TAAN KOittiSnVAlNO
Lontoon unioitten neuosto vaatii koko maata
käsittävää protestineuvötteluä äskeis(«ii
k^Hnmunistiyainojen ja vangitsemis­ten
johdosta \ J
Europassa suuret alat
. tulvien Vallassa
Lontoo. liontoon "ammattiurii-oitten
neuvoston toitheenpanevii ko­mitea,
iiiikä edustaa 120,000'. tySlBls-päätökseni
tuomiten kdidentoista
kommunistin vanfl^feemi8.en truoden
Pariisi. - Vuosi 1925 tullaan ai- "^IJ^P*"»!»*^?'*?-^'^^^^^
na muistamaan'suurena tulvavuote- päätokkessä^ kehotetaan Ty5^^^^
Ihmishenkien hukka: suur!/
na keski- ja länsi^Europassa, .^^llei
tule kylmemmät ilmat ja lämpimät
tuulet /lakkaar: sulattamasta lanta
vuorisjtossa. ' i ^
Monta ihmistä,on jo menettänyt
henkensä Rumaniassa/ja Unkarissa
talvien johd<^star | a saaria alfrja
Ranskasta, Belgiasta, Sveitsistä,
Saksasta, Itävallasta' ja Tshekkoslo­vakiasta
on veden peittämänä.
Suurinta tuhoa on tulva tuotta­nut
Rumaniassa.Thorenburgin/kaa-pungissa
on tulva hajottanut kym-^
meniä taloja, 3a sikäläiset tiedot
kertovat satojen menettäneen hen­kensä
Rumanian TQjaseuduilla^ - ja
juoksevan veden kuljettavan ruu­miita'
ja kaikenlaista roskaa kaupun­gin
katuja pitkhr.
: Bekesin alueella / Unkarissa on
enemmän / Icuin 100,000" eekkeriä
maata veden vallassa ja tilanne oit
huononemaan päin. Vesztoen^-Ja
Okanyn välillä sijaits^at padot ovat
miirtumaisillaan, ja koko ympäristön
väki on liikkeellä vaaraa torjumaa-sa,
Sajo-joki on tulvinut yli äyräiden­sä
ja uhkaa koko äorodin seutua.
Viisikynmentä rakennusta ja teh««
dasta on' hajonnut Cluj-nimisellä
paikkakunnalla 'Hransjirlvamassa.
Belgiassa on samoin tulvia' ym.
pplri koko. n^aata, ja joHvarsjeit
asukkaat , ovat' jättäneet' asuntonsa
monessa paikassa; > Laivaliike Meuser
joella on ^täytynyt tulvien takia lak­kauttaa.
Reinin ja Moseltön virtojen nou­su
näyttää arveluttavalta^ sillä Reini
on Kreaznachin kohdalla jo yli äy­räidensä,
ja osa asukkaista t>n jo
poistunut tulvan edellä. Goblcnzin
kohdalla, nousee vesi tuaman tun­nissa
ja ympäristöllä on jo valmis­tettu
väliaikaisia asumuksia mah­dollisia
tulvan uhreja varten.
Seine-joen tulviminen «i -ole tuot­tanut
Pariisissa suurempia vaurioi­ta,
mutta Oise, Aisne ja Marne-jokien
tulvat ovat saattaneet joits-kin
'kyliä ja kaupunkeja osalcsi/ve-'
dcn valtaan.
/ Jonkunlaisen käsityksen tulvan tu­hoista
voi saada, kun ottaa huo­mioon,
että Reinin vesi on 28 jalkaa
6 tuumaa yläpuolella normaalita-soaan,
ja laivaliike on tykkänään
lakkautettu. '
Uusi ennätys viljanku-letuksessa.
luetta ja ÄmmattljärjestSn', yleisneu­vostoa
kutsumaan kooUe<. kalkUen
tycPvaenjSr|est$Jett konf^nröassin pro-testeeraamaan
halUtasta^ -vastaan
vangitsemisteif Johdosta \ i a vaati­maan
työvSenrvastafstcn laoEJCBtakfen'
komoamiiBta.
ProlestilausuQto ' f,
./v/;:v::-:-:'Vv i::^:: fi^•,i^^•::;>-:^<:^')^:vi•cf^.^r::^^)^:^^••:^•.^ i-^^
on seuraava: > ' • ^ «' '
"Tämä Lontoon ammattiuntoitten
neuvoston toimeenpanevan komitean
kokous, edustaen \l2O,00O työllistä,
jotka ' kuuluvat tähän JäixJ^stöön,
p^testeeraa mitä ,vohnaldcafaitamitt
äskeistä kapitalistiluokan menettelyä
vastaan, sen'vangiteski holtittomasti
kaksitoista Kommunistipuolueen jä- :
scntfi, aktiivista taistelkaa tyihräen-luokan
llikkeeäsä. , ^ ,
"Me ilmaisemme täten käsityk­semme
olevan, että näille - miehille -
on .tehty vakavaa vääryyttä jä ke­hotamme
kansallista T^6väenpuo!a.
etta ja parlamentin: työväenpaoluet»//:
ta sekä yleistä ammättlunioltten
kongressia kutsumaan koolle'kalk­kia'työväenjärjestöjä
(käsittEv^lEOt ^
kouksen» tarkotakseIXft oae^f >lidr-littämättömään
vastarintaaii va^igit-,
'semisia ja mitä taantomukselUslm-man
hallituksen uhkauk^ja vastaan.
"Tällainen Icai^satllnen^ l^nfereiis-'
vostoon kuuluvainJ^tjestdjen^iollsi i / , ,
tehdä voltavaiisa tämän',' konfercnsy-L-^ f/^
sin kooUekutsujtnlsen hyväksi. Täten\
voidaan luoda välttämätön koneisto^
mikä tarvitaan vangfttjjjen p e r i en
/rapauttamiseksi ja aaadäkaemme ai-
-Icaan heti seUaisten ta^AtomutoelUs^ /
ten lakien kumoamisen'&atn'on vi-t707
kapinaTaki, mtnkS nojftltaraä.
mu työläiset vangittiin.**^'
Martin Hendrieks
. hotelli palanut
Etocnpäln-lehdelle 'lähetetty s3h-kösanomatieto
kertoo, että toveri.
Martin Hendricksonin omistan» ho^
teili Asterinsa, 'FIA., on patannt^
perlstoksiaan myöten.
Toveri Hendrickson Ilmoni, että
rakennus oli vain vähäisessä vakau­tuksessa,
joten omaisuasnienetys on
huomattava.
HEINÄNSIEMENEN KXYTTO LAA­JENEE
VENXJMXA
Fort William, Ont, — Toisen ker­ran
koko Canadan viljankuletuksen
historiassa on purjehduskauden ai­kana
täältä lähetetty ulos enemmän
kuin 300 m/ljoonaa bushelia viljaa,
V/ 1923 oli entinei» rekordivuosi vil-janloiletuksessa,
/ mutta viime: vuon­na
kuletettiin yli 7 miljoonaii bus­helia
enemmän kuiri v. 1923.
Viime purjehduskautena kuletet*
tSin kaikkiaan iÖ7 Bl6,034 bushelia
viljaa, huolimatta huonoista ilmas-tosuhtelsta'
lännellä viljankorjttuai^
kana, joka suuresti vaikeutti viljan
käsittelyä. , .
Canadalaiset alukset* kulettivat
kaikkiaan 866 laivalastia, verrattu­na
amerikalaisiin aluksiin, jotka ku- /'Polltlkcnin'" saaman säbkösano-lettivat
ainoastaan 627 lalvalastia ?män mukaan on kysymys pltkäaikal-samalla
ajalla. Seitsemän ulkoinaa-'*.sen saksalaisen |uot0n mVSntämises.
laista laivaa kävi hakemassa viljalas-' tä'Venäjän 1calvosteolllsuadelIe,malr
Moskova. — Ensi vuoden apilan-siemenen
tarve on 700,000 puntaa.
Valtio kuitenkin tästä tarpeesta voi
tyydyttää .vain noin 40~5O prosenti/
tia. Omassakin maassa on paikp-tellen
/koko suuria määriä/ apllansie. f
meniä, niin että nykyään voidaan
löytyvillä -slemehillä kylväli^ noin
30^00 desjatllnaa. Täten ei tar­vitse
tuoda ulkomailta siementä ko-*
vin paljo. -Kylvöä kehitetään siten,
lettä vuodeksi 1930 on jo saatavissa
kotimaista siementä 4,000,0d0 puu-taa.
«
SAKSALAISTA LUOTTOA NEU-VOSTOVALLALLE
tin, vieden listinss suoraan europa-laisiln
satamiin.
Canadalaiset alukset käsitteellvät
suunnilleen' 9,000,000 bushelia enem­män
kuin amerikalaiset alukset, vaan
amerlkalaiset sensijaan, Msittelivät
enemmän osan ^nisusta .ja/'canada­laiset
stturemma;! osan^ kaurasta., '
K a ^ i tämä vilja oli enimmäk­seen
Europan malta vavte^, ja' kule­tettiin
sitä amerikaUlstetif satamietf
kautta 162,703,060 bushelia, joka on
20,000,000 bushelia 'enennnin,jkpln
mitä canadalaiset satainJit mtaU-ldL'
sIttaUvät. Noltt' -vliriktnldettootea
canadalaisesta pellavalta
Yhdysvallois^. , >^
myytiin
, yi
nlttujen taollisunslaitosten /katsel­muksen
jälkeen, nyi erään saksalai
sen teoUisuusybtymän /tohnoste rat­kaistu;
Luotto katetaan venäläisen
mtfnganivleiyiln tuloilla. Mikäli luot­toa
voidaan myönUIä yaoden 1926
maaliskuuhun asti,' käiy tuotannon
Icobottamlnen 30 pros. mahdolliseksi.
K^;^//:-^^-m^^
AMERIKASSA 2(K2001HM> AUTOA
^ 'New York. - r "Motor Magazine'*-
nlntlaen aikakaudehti' llmo1;taa Yh-y^
i^vaiiolssa olevan tällS haav^ aa^
tomobifleji 20,20^0,000. «HAOlovak
«ellalsla jiatoj«. Jotka bii vfraUIs^
t^ldtsto^nittii*
i •f '.•.'^;.v v'';;^..'.,': U. . V . . ./
m