1926-10-06-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mm i l i i YAPAUS i ramadan saomalalgen^^t^ .ilmestyyvSndflniryssai v n t » mnanantafna, Icedöviikkoim ja pei^äntaina. r . 1 , • ' ' ' S. G. N E I L . " . y ARVO VAABA. VAPAUS (Liberty) Tbe only orgän of Finiiish WorlEers i n Canada. Pob> Jished in Sndbnry, OSt., every Uonday, IVednesday and Friday. ' [ ^Begistered at the Post Office Department; Otta>»a. aa second class njattet; TILAUSHINNAT: ^ Canadaan ykd vk. $4.00, puoli-vk. $2.25; kolme kk.' »1.50-ja yksi kk. 76c Yhdysvaltoihin Ja Suomeen, yksi vk. $6.50, puoli yk. $3.00 j a kolme kk. $1.^5/ , . , ^ Tilauksia, Joita el sei^aa^rahaCei tulla lähettämään, paitsi asiamiesten Jö«lla V n takaukset^ &0' ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA: ' Naimailmotnkset $1.00 kerta. $2.00 kaksi kertaa. Avioliittoonmeno ilmotnkset 50c palstatuuma. • . Nimenmuutosifmotukset'50c kerta, $1.0Q 8 kertaa, Syntymäilmotukset $1.00 kerta,. $2.00 3 kertaa. Avioeroilmotukset $2.00 Icertaa, $3.00 kaksi kertaa. ^ Kuol^manilmotukset $2.00 1ter$a, $50e lisämaksu iqitoslauseeltia tai mnietovärsyltä. ' ' Halutaantiedot j a osoteilmotukset 60e kerta, $1.0a kolme Jcertaä. ' ' : Tilapaisilmottajien/Ja ilmotusakenttuurien on, vaa* dittaessa, lähetettävä ilmgtUBhinta etukäteen. . ' '' General adveftisine ratea 75c per eoL. ineb.. M i - olmnm charge for single., insertion 75e. The Vapans is' the best advertising mediem amongr the Finnish People in Canada. , ' ;; mm SK 1^. mmm ' Jos ette ittiUoin tahansa saa vastausta ensimaiseen kirjeeseenhe^^^ eoonallis^lUf nimellä. ^ r ' J . V. KANNASTO. Liikkeenhoitaja. ii Iti mm mm is m ^^Si^äm poraamisesta" Eräs Jdrj^nvaihtaja on läiettadyt julkaiitavaksemnie. V kirjeen, jossa5 hän ^si^Iittää^/hyväksyvänsä kommunisti- , puolueöi" menettelytavat kailiJ»»i buissa, paitsi työllisten'taloudellista jarj^täytVnii^tä Ictoskevassa kysymyksessä, kirjottaä'' «^(''orker», toimituspalstoilldan. Häofio attieleslaän' tekee^ljpuolu^-~ vaalin'-neuvoessaan työläisten pysymään'.Amerikan-Hyoväenliittoon kuulu- ' ^ä^^ammattinif^issa. j^Yhtä hf^n, sanoo, hän, voin neuvoni heitä .liiityjnään Columhdcseti' rita^öihin^ fas-cisteihin t^i ^onseryatiivipuoltieies^n.^ Silla vain au- ^4an^ lihavien^palkkojen' hankkimista' Jbyxokiatialle: ' Otäio $p propaganda, mikä' näiden olos^teiden a|ai8e- \a void^.suorittaa,, siitä .«jaksetun binn^ arvoinen^? Häip-^ohlväiUioja, veleca^peja ja hän uskoo työläisten qlevah^lkylIästyneita.^•Ameri^aV^^ ;^ 'Tämä väri<f|it>&> tu^u je;!f^uar on pal|o perää,, la^uu lehti. Bpäilemattä^ on totta» että Amerikan työväenliit- ' to on taantumuksel^nen ja byrokratuiri hallitsema. '' ^utta^.kut) Hän sanoo, |yöläis|eni jo joleyan kyllästyneitä siifa'^ttr«m häiien^ töivonsa^iioihin sanoihin.pnetun aja-fi^ kseh^^ät^ 10^'tuhänsM, kymmeniätuhans^ työläisiä, jotka ovat kyllästyneitä Amerikan työväenliittoon, mut- \ f a oin'W6j<auhanBia/t^öi«^^ ijotkä eivät eitä\oI;e. Se tosiasia» et^'^viini^i8W kahdenkyminänenviiden'vuoden aikana toinen toistaion seuranneet- eroalmisliildceet' eivät , ol^'kye&ne6t borjuttama^n-^Atn^rikan^ työv^enliittoa tä- < «iän ntantereen s]piuflmpanQ^>|a[Johtayimpana työväen-järjätOT^';^ n''todisti^na tästä fieUui^a. ^ByIokra^tian jietturtiudesta hdblimätta 0tt'^8UUrin^^o9fl, järjestyneistä «yoIus^jta,yh|'jkmei^kän^ ^ -l^i^ole totta se^^että^, olisjT^ybta-jo^^ kehottaa^ ^Öläisiä , luit)^ään'^kiikko1dntmi.. Am^^^ on Järjestö,' jo^ti ,oii ^p^nis^ettu tajoud^lli^lle alallfr.käy-' . mSän tyolä^stea ' palkkataisteluita pääomaa' vastaan. i;uoh tatkotuksen edellyttSinalta^ linjalta mahdollisesti useimmin poiketaan ^luokki^nväluedi yhteistoimintaan. Mutta Amerikan työväenliittoon 'kuuluvat ammattiliitot ovdt voittaneet'suuria taisteluja,,-|:un jäsenjpukot ovat m !' * sedranneet vasenunan siiven/johtoa. ÄskeiseT vaippa-työläisten ja .turkistyöläisten laifoi .New Yorkissa ovat tästä todistuksina. ' Green. ja hän^n joukkonsa sabotee-irasi,., mutta.tuhannet työläiset Seisoivat lujina'militant- ' tisten vasemmistolaisteR> johtajiensa takana, ja voittivat. ,Se, mitä on'tehty vaatetustyöläisten voittamiseksi luok-katietoiselle kannalle, voidaim tehdä kaivostyöläistenkin suhteen, jos jäsen joukkojen keskuudessa käydään itsepintaista kamppailua • lewisilaisen byrokratian, Virkaili- ^ javallan poistamiseksi} Se on vaikeampaa, mutta se-^on mahdollista. Amerikan työväenliitossa ovat jäse^njou-kot ja niitä me juuri- haluainine, ei Amerikan" työväen-liiton, vaan .'työväenluokan 'yhtenäisyyden v V Canadassa tilanteen tekee-moni ; työväenliiton '.can^dalaiäen .byrokratian kieltäytymihen ottamasta huomioonsa työläisten painostusta ammatti liittojen can^dalaisen autonomian, itsenäisyyden puolesta. Anmiattiiäfjestön Montrealissa pidelty konvent ; sieni oli- uusi. todistus typerän' patdvanhoiUisesta tosi- V asiain ; tunnustamisesta^ ' kieltäytyfhisestä.' Tämän seurauksena ovat tuhannet; työläiset, jotka haluavat toi-, mintavapautta Canadassa," jättäneet . ammattijärjestön. Mitä on näissä olosuhteissa tehtävä? .Vasen siipiv esit vtää mahdollisimman suurta }'htenäisyyttäj simman laajaa^kansallista itsenäisyyttäj. vapautta poliit'- > . tiselle ja* taloudelliselle toiminnalle. Se ehdotti yhte-näisyyskonferenssia ammattijärjestön sisällä ja sen ul- ; kopuolella olevien ainesten yhteenliittämiseksi. .Mutta ^ammattijärjestön byrokratia on liian kylpeä» tunnus^ taakseen tosiasiat. Tämä vahvistaa heikkenevää val- : taansa .harhaluuloilla ja toiveilla siitä, että jotenkin jokin tulee estämään työläisten jatkuVan ammattijärjestöstä eroamisen. Vielä: kerron^ < mikä ön meidäh - oh- . jelipan^^e?^ K^ehptammeko, :ipe ^^Amerikpn; työväenliittoon. kuuluvissa ammattiliitoissa ."olevia /yö^äisiä eroamisiin? r> «Emme.' ''Melkefaoti^ ja' rakentamaaui^ ^ 'ähimattijäi^jfestört' iilkopuolelta olevien ainestenvk'ahss'a voimalckaan mielialan -yhfenäisyyidestä, joka ^on saavutettavissa todellisen, .kaikki"taIoudenisestt järjestyneet työläiset käsittävän canadalaisen ammatti^ järjestön kautta. : Kehotammeko' me^ ammattijärjestön ulkopuolella olevia aineksia olemaan puolustuksetta' ; tahi antamaan Järjestöjensä jnennä «mullinmallin» Moorea tjrydyltääkseen? Emme. Me kehotamme heitä yhdistämään voimansa > toiseen ^ammattijärjestöön tul-lakseenT v<wroalicfaaksi ^tekijäksi, - jonka yksinpä Jrlobre ja; Jimmy rl^Snpspn. ovat pakotetut huomaamaan..- Mikä meneltelytepa, icysymme^^^^m 81 realistisempi Ja Järkevämpi? sanoppnolueenunep^^^^^ äänenksDänattaja lopuksi. ' ^ l'- ' ^ Peter Heentan,— uusi. Jim Mnrdock PeterHeenanin, josta tali luttohallituksen työministeri,, on Kyijgin hallitus -salinnut uudeksi Jimmy Murdockiksi, kirjotetaan . «Workerissa». -Milloin hyr väan^kapitalistinen hallitus valitsee tähän virkaan, mier: heUi joka on poliittisesti tahi ammattiyhdistysläisena ollut yhteydessä' työväenliikkeen kanssa, on työläisten' parhainta valmistautua .^Icaikkein pahimman .varalta. Jimmy :Murdockin virkakautena tapahtuivat .Bescon kaiBcein Julmimmat hyökkäykset Nova; Scotian kaivos-: ja .'terästyöläisiä vastaan ja . postityöläisiä' - kohdeltiin; niinikään mitä hävyttömämmin;KapitaIistit^^^^o leet siihen johtopäätökseen, että he: voivat käyttää Pet-? teriä hyvibeen ja Pettieri on :mieleHään, antanut itsensä tuUa ^vietellyksi. Peter- Heenan oli ykfsi niistä, jodta vuoden 1919 ta^- #ihtumfir nostattivat pinnalle; Jlän oli l^yöväenedusta-- jana Ontarion maakunnan lainlaatijakunnassa! vuonna 1919,''mutta, kuten useat niistä, jotka olivat siellä hänen edustajatpvereinaan,: hän ..onosottanuff^-olleensa työr väenpuolueen riveissä ei m i d k ä ^ muun kuin sen vuoksi; mitä hänelle; oli mahdollista siitä saada poliiUisten pal^ioiden muodossa.'^ Hän ori myynyt itsensä, samaten Ituin '^Ballantyne, Jimmy Gunn, Rollo-veljekset ja halcrowit ja festerit. Nämä miehet eivät olleet majaj-kunnan lainlaatijakimnassa rakentaakseen työväenpuoluetta ja kärsiäkseen miestenr lailla tarpeelliset tappiot He olivat urantavottelijoita' aliiui, lopuksi ja kaiken aikaa ja käyttivät yhteyttään työväenliikk^een Ja siltä saamiaan kokemuksia saapuakseen pienemmät Ja isommat leipapail^iansä työnantajaluokalta. ^Työskentely työväen itsenäisen poliittisen järjestön kdiittämiseksi tulee JatkumaaiK Canadan' työväenpuoluetta Vakenkylen työläisten"'tulisi, katsoa,.;',ettei siinä löytyiiii tilaa uusille/rolloUle, /estereilleJa peter^hee-nalleille. Ainoa'keino festää'työväenpuolueen olemasta: hyv^'nä metsästysalueena)^ tällaiselle roikalle on työ-^ väetapuölueen pitämisessä tinkimättömästi' työläbten etuja, edustavana — puolueena/joka hyväksyy Juofcka-tai^ elun käymien toimintojensa perustaksi» lausuir lainaämamnie.lehti. ^ ^ ' Lehmäiikääiinös > ;,:./-<•';•"^-'v.')''!'^'.-:. ••.•.;•••.>•,^V^;'--'- ••' J-''V' Suomen- sosiaiidemokraattisöi''puolueen'' johto on' viimeisimpinä'inkoina koettanut näytellä' jonkinlaista työväen luokkataistclupuolueen osaa ~ sanoissa. -Niinpä" kirjottiJBOs.-dem. puolueen puoluetoimikunnan, jäsen Ja. yksi/sosialidemokraattien /huomattevimpia Johtajia,' herra Hupli, muutama kudausi * sitten ^:ssa pääki^jotuksen, Jossa ;hän ankarin*sauOTn:!^^ dem^'puolueessa valla|]e päässyttä refbrmismia. ',Häii tuimusti/ että sos,:denv puiolue «tällä. hetkellä V^tee yleistä ja/.seivästr havaittavaa'aatteellista vähäver^yyt-tä-^ j$jköyhyytiä,-usköri j'a innostuksen: puuteUa.' Yleinen . innostuksettomuus ja kuivettuneisuus • / vallitsee, kaikkea mitataan toärköissaiuhrau^almiim mintä mieltä näkee^ harvassa. Työväenliilieellä on miltei puodin, afärin leima.» . . , Yhtenä >yynä tällaiseen'kalpeaan asiaintilaan herra Hupli' mainitsee' sen, ;että sos..dem. Johtoherrain keskuudessa «joutui 'vallankumoukselHsaus ja-V^eensakin aatteellisuus y^tä hiionoon huutoöh'^um'^ missä aikai-senuaMiii oli ; ollut reform '<^os..-dem.; .puolueen auttainiseksi tästä aatleellisesfa.vararikolta Hupli eh- Vapans Canadan.. suomalaisen - järjestön toimeenpanevan -komitean -pöytälpa:-! jasta,'joka on Julkaistu lehdessäin- ;me, käy Iselväfe, että sanottu ko-, mitea' on kejsknstellat. Vapauden laiajentamisestki Edelleen on tier do^amme,että ; monissa v puolueen elimlsää, teikaU;ne 'ovat edustaneet puolaeen "suomidaista ^jäsenistöä,- «n myöskin keskustieltä samasta aslaä-ta. - ^ ' JokapSlviisen raonuliusen. tySvZen-lebden. tarve Canadusa.- " ' > ' ' Tästä^^jobtau' ikäänkuin itsestään esille -: kysymys: -jokapäiväisen :, suomalaisen tySväenlehden'; saannista Canadaan. Sen tarpeellisuudesta ei luonnollisestikEian. voi olla muuta' kuin yksi mielipide. Ja se oöt' Sel-lain. enp;op^.y^ttän^tpn- EJBei^/^tä-^ märi mMn;^onyalaiseBa iyöväestpl-r lä/roUsi'vmuistossaan edesmenneen "TyökansanV>kbhtalon johdosta saar dut kokemukset — karvaatkin kpr kemnkset — . n i i n meillp saattaisi jo olla "päivälehti. Kun tähänastiset kokemukset nykyisen .kolmipäiräisen lehtemme kustantamisessa' ovat > erittäin loistavat, .ainakin rahallisiin saavutuksiin - nähden, niin. se Job-, dattaa meitSr; jälleen perin :välttä-mättömän ^ Jokapäiväisen , lehden 6uunnittelaun...4:v- Tahdomme'.^ sirniin laajasti kuin meidän näkS-: piirimme antaa ' myöten. 'Vapaäden:;:tShanastinen menesty ja vaikalaa' joka makaa^snnreksi osakd käyttämättömänä.' ~Se on 4»tta. Sillä V a - omalla.' Siitä on tehtävä johtopäätös, että 30,000 jdottarin .so]Brttine'n määrä ^'henkista pääomaa" \ im tpi-mettoman| t. Ei i n o i a siiä by6ty3^ mikä siitä saattaisi olla, \kun .«e pantai?un käjrtentoö kukaimj ztihkeiäe •raittää,.: e t t ä leh-temme^ j^^ ria määriä rahaa. eiliS..käyttää sitä mihml^än: tarkptnkidin, j ^ a n antaa sen olla kiinni omaisuudessa' tai talletettuna pankissa. / , - Meidän mielestämme tätö-'*h^^^ kistä >pääbmaa"J^^b^^ telemaan;- .Ja, pian.:: . Mita''.>oa"tehtaT»? Mikä on se tapa, miUä t ä t ä "hen- Id&eiijptSäöman''^ mikä>: valmiina j a liikenee käytettäväksi, pn;?-t^ t i e t ^ itsestään s e l v ä ä / e t t ä ' se on Siihen oit< rahaa ja edellytykää. Siitä lijöftraita^^ :tet!tä\ni^j^ si kertaa tvviikossa j a nelisivuisena. Lehti tulisi' siten ipäivälelid<^ksi. Kun viikon^iivamäärä käsittäisi näin <ot penkoa kysymy^ Vapauden laa^^len yhteensä 24 sivua/ niin merkit-jentamisesta jokapäiväiseksi.^lehdek^ ' U i t t a m a lehden,laajentamista 8 si-paiEtta'^^% oid8an^Jb^nstantaa- ' paljon, ; ^ n -: tarvitse pelätä lainkaan . täällä^ ^enemmällä päaotnalla. > Sandfaumi- .Canadassa. ' Siis lärkei^l seikka;, tp-. »dollisnns - saada ^paljon^^iiiisia^ tilaa-jia.>^-' 5iM¥ WhWsfS- :'0oi --siten'-s enemmän, koko laajaa^ .maailmaa dottaa inlm. harj oteltavaksi «voimakasta nykyisen yh teiskunnan arvostelua ja sen: perusvirheiden * paljas mista* ' Kun täten pidetään silmät ja sydämet ^avoinna nykyisen yhteiskunnan lul^emaltomille vääryyksille ja kohtuuttomuuksille ja samalla katse. kiim^iteUynätuu-: den yhteiskunnan /o;Aaämö^fävoaft SO nustaa se ponnistamaan kahta innokkaammin kaikilla millä aloilla^ joilla puolueemme voi yhteiskunnan,:uudistamista edistää ja suorittaa.»^ Siis jyrkkä käännös vasemmalle — saifioissa. Osottaaksemme, taiten > täydellisen jehmänj^äännök-sen; Hupli ja häneh mukanaan"koko Suomen .sos.rafem. puolueen Johto on viime aikoina tehnyt, otamme,tähän pienen f näytteen samaisen. :herra; Hupiin kirjoluksesta syksyllä 1918. Hupli nim,, kirjotti vuoden 1919 Työväen Kalenteriin jolitavankirjotukseq. Jossa hän se-lö| taa sekä maailmonsodan että Suomen kansalaissodan vaiheita Ja seurauksia, sekä tekee ^kirjotuksensa lopussa seuraavan j^teenvedon: «liuodessarame tältä: pohjalta mielikuvituksesiara-mc: silmäyksen maailn^ansodan e jälkeiseen uuteen Suomeen, voimme nähdä kansanvaltaisesti: hallitun maan, jonka asioiden ratkaisussa työtätekevillä kansankerrok: silla on :rtiifä ratkaisevin vaikutus, jossa rahavallan herruutta: kohta kohdalta kukistetaan, jossa.,joukkojen hyvinvointi lisääntyy ja jossa -kuten pahana :;unena muistellaan eletyn murrosajan hirveitä katdiuja ja pohjatonta kurjuutta.» M.Ajatellaanpa, että aikana, jolloin kymmenettuhannet : Suomen työläiset kituivat- vankileireillä, jolloiik kymmeniltätuhansilfa «vapainaolevilta» oli: riistetty äänioikeus^ jolloin nälkä ja kurjuus,-työttömj^s ja epä-' toivo oli työtätekevän, väestön keskuudessa, ylein^,' joU' loin pyritti karata, mutta tuli ammutuksi» öli ohranan tutkim)isohjeena^ tyÖvä^i^liikkeessä mukanaoUeisiin; tyo-,' Iäisiin nähden ,.-r- .ajatelkaapa,; että. 4yöväen johtajan lipulla: purjehtivia voi itäUaiseha::!atkapat syytää: 'Suustaan mobta roskaa! Ja s^niaMnkilölcehtatf^nyt laulaa työväestölle ylempänä esitetynläisia sireenilauljija. Huplimainen sos.-dem. johto ajattelee yhteiskun-nallispoliittisia asioita aivan samalla tavalla kuin syksyltä : 1918 ja toimii myöskin niissä' merkeissä^ mutta joukkojen kalastelemiseksi se esiintyy sanoissa, kuten herra Hupli ja hänen kaltaisensa 1926. Ääni on Jaakopin ääni, mutta kädet ovat Esaun kädet tusta,-'johon oh^^pyrittyrlahallisessa suhteessa, niin se olisi -inelkotj^- dyttävä- saavutus;, • Muttav tuo,: summa ^anstefä **henkistä pääomaa". .Kuten muistetaan, lähti Vapaus alkun9:-yperiu'-vaatimattomana. >S^ 01^ seqjälkeen Spariin . otteeseen;laa- .jen^ejtitu nykyiseen laajnuteensar^jo-ka käsittää 16 sivua viikossa, kol«: messa ; e r ä s s ä . . Vaikka yapaude^ kustantaminen .:^\ yksinään liene koskaan ollut,-voittoa tupt^v^I yritys, .^^iin ovat., sen yhtey;te9n -IJi^* tyt . muut liikehaarat' .tuottaneet voittoa niin.- :snuressa.; määrin,:: ,että liikkeen^.-puhdas omaisuusi^'voidaan-sanoaxkäsittävän noin 25,000 dolla-^ riaMirtäimessa omaisuudessa' Ja poin' 15,000-' dollariavpnhtala^aV^rafai^ Siis yliteensä noin 40,000 dollaria. Siinä on tulos'noin yhdeksänvuotisesta 'liikeyrityksestä lehdeh> kiistan-tamise^^^': '•. rahallinen' tulos j a kannattavaisuus' on.: kysymyksesi sä. Tuon summaii void'äah^ sanoa' suurin jpiirteinellustaY^ keyrityksen.ipuh^asta-'voittoa'tällä ajalla.' Siihen'jvoida^n olla "tyytyväiset. Mu^a''^ehden hiomiin' aaK teeUisiia :voittbil^n'#bnmeV^ta olla yhtä.. l^y^yväisiS. ^ästä puolesta rolisi -. saattanut > tolia--suiu%mmat-,'voitot, jos lehden^- ilmestyminen olisi oUut f ^jokapäiväistäx r Ja; > jos: -'lehden ^toimittamiseen ^-inähdeh ' olisi i: tehly suurempia ;-uhrau'ksi8::'^ Lehti; on siis menestynyt. J^%e menestyminen'\ on; luonut; Canadan suomaraiselle; työväestölle noin: '40,000^^'dollarin^ stratniserf^^si-vistyspää, Qman, vjbka lepää - tänäpäi-vänä : tarkotukseitomana.*--'' rJos: 3lUO: 40,000: •doHariaVedustaisi!vat saavu-iSuoihesta^^^3;- A vulla :viSckoa \ kohden; Kun kaikkein - varovaisinkin .laajennus tulisi laajentamaa^. lehden ehkä 20 sivua viikossa karattavaksi, niin- on syytä samalla ^.otttaa se askel, joka olisi^ monen mielestä '^pitänyt ottaa Jo aikoja .dtt^n. Ellei lomalaisen J'ärjest6n-':toimeenpaneva;; •komitjea o l i ^ v^mp|od98tunut ^miehistä,- - Jotka ovat alati ^ pitäneet' silmäinsä edessä pirUnkxLvaä ' "TyokanS8"-vainaa'n kohtalosta^ niin olisi - meillä nyt jo ipäivälehti: ^ T^ sanoa,- e t t ä onhan se hauskaa, että bllaan-varöva^^akin.-' Mutta, jos t ä tä :vva£ovai$nutti^: sdelleien jatketaan; on; siität silkkaa ^'vahinkoa j jota siitä on '.jo--, tähänvmennessäkin- koitunut. 'r"Mitä j^is on^ tehtävä? Vastan»,, •suora «ja vää/äämäton, tulee olemaan: Vapau? 'on laajennettava ,ner lisivnisel^ipäivälehdeksi viipymättä. Siinä eir^ol^ mitään seli^sten tiiaa. . , ' . , ^ l l e i ' gUonialaisen jiurjestdn johto uskalla''tehdätatäv omissa nimissään niin: oUvf sen 'käännyttävä:, 'osastojen puolueen^ täi'kutsuttava:; koolle jär^ Jestpn'';väötuinen-'' kokOUp , päättämään^ araästk.'^ On 'siis valittavana :'kolmev:;«ri: »tietä ::äsian>.päätöin .ajamiseksi. ' , • :m^nestysini>- ": '.mahdollisnudet , ^;?;''-^;^:'ffio .'rv,:-?vr^.;-?*;?>•;::'•.•r :;,^:-<-p:";-^.-.i-:-,^;- Vaikka -^tfemmekin jo saaneet ••• asiamme"-selitetyksi^'", niin;. On vielä '!s3^ä:--koEk€jteHa-•-joidenkin -'mahdollisten Tuomaiden:: varalta lehden; tulevaisuuden -mtkhdollisnuksia''Päivä-lehtenä. * V Yhdysvaltain siirtolaisuuspolitiik-kav n ä y t t ä ä edelleenkin suuntaavan vain Usäänfymääh. ''ShdysvaUgissa ^ a a ä a n M t a V , y m m ä r r e tä kan toisin. ; Siellä opjuvat vanhatkin,' asukkaat' liljalleen" nirhtäiinään ' ; s » i l ^ ^ ö p i a | 3 a 3 s m ^ . p ^ ? i ^ Ä . v ^ ; Ä t ^ 5 i £ ^ daan aittaa,; - Micskoöri harJoS! ^?1^1!f#^W;:v::^kknsalUs1a^ % ?5^tf?!^ "ySs harjottelee Ipa Taigaan.' Vakn kon T a i ^ ^ . t e h n ä ? e u » ; p r t S ä : ä ^ ^ . , . ^ '16 pmä,' "Vautevfflentaman»' S K u n \ l e h t e ä ryhdytään Jtustanta-Htää kalcsi kappaletta-Ja sitten ^ > * tietoja'. ipnglanninkieli«i>^a- ,Iehdi«tä» ^pobnmattakaan-uudesta :-jaivnou^^ VE^^ polvesta.. Täfä ilmiota eimei-dennäköinen^' lukijakunnan'^lisaänty^ ndnen ^on .:'teatttiv:ad^ maan päiväiehteilä, oxi^; meillä Wah-kuin.: Oanadaakm koskevia ;.n^ Rajantakaisilla. snomalaisilla^lehdillä on täällä huomattava joukkoritalaa^ j i a , Jkoska- ihmiset eivät^ tyydj V a - pandeir^/rajotettuntluntismäärään. Ne, Ja uusia on,helppo vallottaa. Tuhannen uuden 'tilaajan "saaminen ei pitäisi olla mikään mahdottomuus,.' vaikk|ipa lehden: tilausbintaa korotettaisikin yhdellä dollarilla; 'Korotetusta: tilaushinnasta^ Ja^^lmsis^ ta' tilaajista' saisi lehti lisätuloja ^lais^udessa kuplettikin. »Sijs «:« K a mi«^e«Snne Ja seuratkaa .S»! 'tukgia. V ' KäiUUe orkesteria iäieBille. Ifef on viimeinen^ tilaisuus~yhtyä otkL terim. Yhteisharjotnkset ovat sm^ nuntaisin kello 2.30. Jouiakun^ tulee o i e ^ n ^ konsertti; ja siÄen' täytyy" fiarjotella kappaleet J Ja ««Balia. laulMearan jäseafll. Lauluseuran harjotukset ovat jdJ^ tiistai-ilta. ' Ja vielä muinakin fl. .^oina sopimuksen mukaan. . B^ikki • laulajat, ottal^ tämä. huomiSbnnör Ja' saapukaa joukkoon. noin 6—7,000:T dollaria si6takin saattaa- saada enemmän, J.n.e./ . .Lehtiliilckeen i A ohessa :olevat liikehaaratkin. SMttevat K "tojaan, • kulfen^^ne^ ovat^ täbän mehr. n e ^ [^tehnfet. ' - 'Elleivät nämä kaikki lisääntyneet tulot riitä lehden :laajctntamis€sta koituviin^ menoihin, niin . onhan meillä käyjiettiivänä ^uo ^40,000 dollarin "hei^nen pääoma". Siijtä voidaan ;' muutamien . - ensimäisten vuosien, tappioita:korvata, Jos-tap»? piota' jLainkaan koitunkaiantf . S i t ^n on vielä "se 'mahdollisuus, että ;'Jos SiT Harjqtuksissaette vnvy kuin tun:- n m o t u k - + ^ amoastaan. ^ -Xhteisharjotukset pidetään sitte vasta kun on kaikki "stemmat" har jotettu: ^'Öiis^ jokainen laulaja mu*- kaan. .^Köori hyvään kuntoon. nä iuminssanam Kj. H . .' Tpronton-»npiyalai»len la«tea »aa. mmtaikoida. Viime perjantain fehl dessä 'flmotettiin, että sunnuntai-koulu- äkaa lokakuun ^ p.naL e i käynyt, koska uutinen kiulun alkamisesta e i ' ollut ehtinyt "keskj-viikon, syyskuun 29 päivin lehteen, Joka Jaetaan Torontossa niin hyris-eUsimäinen toiibinta^vuosi: osottaai:.8ä:r.ajpin/;;että jokainen saa tiedon - tappiota. Ja? töinen' tekee vsamoi ' " " niin voidaan lehden ; ilmestyminen ^muuttaa nykyiselle kannalleen. : Tämän kirjottaja ei -kuitenkaan epäile lainkaan > menestymismahdol-; iisuuksia. Jos Vapauden talouden-; höitö' pysyy ^edelleen tähänastisen "juutalaisen" käsissä. Ja jos lehden tilausmäärän lisäämiseen'Jä iK zhötuksien keräämiseen kiinnitetään jerikoista^huönfiöta'Ja kuk^^^ ' niin • menestyminen ' on - varmaa.'' Ei siis muuta, kuin toimeksi! ^ ^ - • - Kalle ^T^erä; Toronton oolm virtaavan:. siirtolaisvirran' Canadaan. Se tuo' meille aina uusia suomalaisia työläisiä- lehtemnae lukijoiksi, joten "lehtemineviukijakunta;:. tulee aina JapaaUaM-venetsialauet . tantsit toimeenp'aiiee .huvitoimikuntav;lauan ' t i a i n a , lokakuun--9 pma:' ^Moni voi ajatella: Minkälaiset - ne ovat? M i nä selostan.' - Haali on kbristetttt oikein erikoisilla ""jlyhdyillä. Ja niihin lyhtyihin tulee valo' sifeäan.- Ja sitten samalla on oikein erikoi?^ nen "palkihtotanssi'*. ' 'Sitä minä en vaan tiedä minkälainen se ^ n vaan. ol^n.nähnyt sellaisen suuren kuvaveiatok6en,joka:'=annetaan. sille pariilej kellä on onni mukana s i nä iltana - tansseissa. Tämän^ takia voimme; uskoa; 'ettei kukaan vanhemmasta .väestöstäkään voi < olla: sinä Iltana kaalilta pois. Sillä siellä tulee varmästr' 'olemaan-.; hauskiin-mat tanssit mitä-tunnötaan Toron-, ton historiassa*. • ' < - ; MTäiga". Näytelmäseura on ..ottanut har jotellakseen, 5 kappaleen Tair ga, joka tullaan esittämään ; lokak. 23 pmä. Kappale tullaan esittämään Mstä Neiivibtoliiton viiineisiinniäs^ pnoliiiekeskustelussa oE kyspys , Neuvostoliiton ' -kommunistipuolueen 'viimeisimmästä puoluekiistasta ja oppositsionin — jphpn kuului G. Sinovjev -kumppaneineen — kannasta kirjottaa Leningradin: " V a - paus'Mehdessä toveri .Väinö Aalto seuraavaa: . Suppean tilan vuoksi ei •"Vapaus" ole voinut tehdä; laajemmalti selvää niistä' NKPm^^^^ jotka viimeaikofiia ovat kiinnostaneet NnevostOliittoa Ja." samalla koko maailmaa. Koetamme : tässä- antaa lyhyen selostuksen: niistä pää-seikoista,' joissa' oppOsitsio asettui yleistä: puoluelinjaa- vastaan.; Kohta alussa ^bn kuitenkin: sanottava, että kukin kysymysi^ erikseenkin on lämä on tietysti' näitten , kaikkien kysymysten : rinnalla ensiarvoinen j a niihin kiinteästi sidottu asia. Ovatko. Kominternin IV ja V ; kongressi olleet vaärasaa? • Enjglannin suurlakolla Ja sen jäi-, kfeisellä; hiilimiesten ; laldcokamppai-luUa: on sängen laajakantoinen: merkitys koko: maailman taloudellisessa j a poliittisessa elämässä,-;vaikuttaen tietysti välittömästi - työväenliikkeeseen. Tämäii Englannin , kysjrayk-sen ollessa pohdittavana;-veti tov. Si^[iPvJey sellaisen Johtopäätöksen, että kapitalismi ei ^lakaan stabili-satsio- eli: vakaantumnkautta, joten Kominternin : IV "Ja V kongressin sangen laaja, ne kun pohjautuvat päätökset kaipaavat revisiota, tar-kauaksi puolueemme v) menneisyyteen Ja ; koskettavat^ sekä (taloudellisen että poliittisen elämän.;-peruskysymyksiä.; ^ Niinpä pUo(tt4^me £ K ja ; K K K : 1 yhteisessä > istunnossaam '-käy t-tiväti^ - näitteh'.' t ;kysymysteni>; 'selvittär miseen O: -päivää- iim äanomalehdet ovat i Jo <' : viikkomäärini sisältäaeet 'ihan )^ sivuttain asian fcoske/vaa ai- •jiehistoa. Tässä - annettava selostus ei siis pyrikään olemaan muuta kuin, ylimalkainen : jäsennys puheena olevista kysymyksistä. • , - Erim^Iisyydeniaiheinav olivat ser kä kansainväliset että,v sisäpoliittiset seikat, Viimemainittujen Jakaantuessa taloudellisiin ' Ja poliittisiin kysymyksiin. -Puolueen sisäinen e-kastusta.- Tov Sinovjevin ja hänen kannattajainsa laukaan, olisi tämän vuoksi, tehtävä mauios, Vhteisrinta-mataktiikassa . Ja^, lj9>J,aiUW, kom-in^ nistipuplueittei^ y: ^ • bol^evi^oim^ : p ä ä t o Ä - ; ; , ^ / i-r •KäytäimöUisenä,/ehdotuksena ;e^i-tettttn .oppositsionin tahplta./(lähin-tamasta > ; avustustaNeuvostoliiton proletariaatilta; Samalla esitettiin :oppositsionin puolelta -(Trotski) teoria, että, lak-kotapahtumat ; .ovat • aiheuttaneet Englannissa: voimakkaan pyrkimyksen irtautua trade-unioBsta, x van-' hoista : reformistisista-, ammattiliitoista^ Joten olisi pernatettava uusia ..vallankumouksellisia järjestöjä. : - Puoluejohtomme* valtava; enent misto .kuitenkin tuomvUi nämat op-pos^ sion ehdotukset väariksL Sillä eihän siihen :yhtepäisyyskomiteaan mentykään meikäläisten ^taholta ^ i i - nä hutskaassa . luuloss^, että reformisti johtajat niin vain luovat nahkansa. V Yht^näissryskomitea ' perus-tettiilf joukkojen /palnostdksesta. Monet siinä olevat englantilaiset; erikoisesti numeroita, etta 50 proir jolltajat^övat edelleen ihan saman-J siis puolet valfioteollisuuden tuotteista Joutuu kuluttajille y^p^ icnäppi^tten kautta. Näitten ^ - mcroitten m. m. pitäisi siis osort- .laisia .reformisteja .kuin ennenkin. Meidän : asiamme : on yhtenäisyys-^ komitean kautta edelleen 'tySsken-nellS : maailman proletariaatin yhteisrintaman luomiseksi,: vaikutettava uusien.-JbhtaJaiiylcaSTattamisek-st ja ohjattava vanhojen :trade-nni-' öitten, ammattiliittojen jasenjoukot Idf^kkatautelun tielle. Jos lähdettäisiin perustamaan' uusia ammatil-" lisiä järjestöjä,, niin siUä. tounej^pi^ teellä - os^ttaUtuijimme . 'yhtelsrinta-^ man .vastnstajil^fii , ja kfi\d;fttaisimme yh^yd^n iofi|tk<>j|en\ Icapssa: Päin^ va^XjV»eidäp..9^ tiukaäti py^y|*S-nä Sinovjev), että olisi .kutsuttava, va ,entisellä linjalla. .Ja meillä on, täkäläiset «dnstajat poU ^ enelanti-l Englannin prdl^^riaattiin. ' i ä g - seuraavana sunnuntaina olevista kokouksista: ;ja' muista hommista osaston. huoneustoUa.- Perjantaina ilme8tyn;yttä lehteä Jaetaan vain ' kaupungin -liikekeskuksissa;- joten aniharvat sen saavat luettavälcseeh ennen maanantaita. Suomalaiset ^työläiset, ottakaa siis huomioon, että lasten koulu alkaa sunnuntaina, lokakuun }fi piiinuul, °' kello 2 päivällä Don-haalilla. IÄ> hetHkall; lapseiine;:: m^doHisemtaan monetjiiähän^lapsiUe perin t ä r k ^ 'kouluun,yJb^sah^ pääsevät ymmärtämään'.'^ yhteistoimintaa v ja .s^vat Itfokkakäsitteiden 'alkeiden selviöt itselleen. ,f Xlkääsijs vanhemmat si- •vuuttako "tätä, koulua. Sfäfinptänut- .tömyydellä,; vaan ^-huolehtikaa lapsienne..: lähettämisestä ja valvokaa: yhdessä ^ opettajiston kanssa, että lapset alusta ..aikain säännöllisesti . tule-yat iilcäyinaän koulussa.. .Silloin epäilemättä 'Saamnte parhaat ^a-vutukset?: lasten< 'toiminnasta, yr')^-„ t VVorkerin konsertti. Puoluelehden ^Workerin: . avustamiseksi pidetään' : konsertti lauantai-illälla lokakuun '9 päivänä Alhambra-haalissa alkaen :: 8.30.^ Konsertti on järjestetty ensi- ; luokkaisella .'ohjelmalla, kuorojen, orkesterien ja yksinlaulajien esi-; tj^ksiUä. Muun muassa esiintyy konsertissa : suomalaisten ,: taholta ohjelman esittäjänä paikkakuntamme parhain j a kaikille suomalaiäille paikkakunnalla hyvin tunnettu sop-raanolaulaja toveritar Aili Jokela,. ijd]<ä -keskuudessamme esiintyessään Ön saanUtf ijakamattoman kannatnk-sen esitylcsilleen.^^ Hän esiintyy Workerin konsertissa. Hänellä on säestäjällä yksi kuudestamme parhaita suomalaisia pianonsoittajia, toveritar Ina Kingelin. Illan ohjelmin muurissa, mutta ei osoita mielipidettä stabilisatsiosta vääräksi, Ko-^ minteniin ja V kongressin päätökset maailman tilanteesta ja suta johtuvat päätökset kommunistiflP menettelytavoiksi proletariaatin yhteisrintaman •luomiseksi ja kompuo-lueitten bolshevisoimiseksi ovat ««» oiljpeat. :..v , :. • Voittakko kapitalMtinen talon» . Neuvostoliitossa? Oppositsionin taholta arvosteltiin puolueen johtamaa talouspolitiikka, vääräksi. He sanoivat tästä väärästä- politiikasta johtuvan, että yk-sEtyiskapitalUmi voittaa alaa, meidän sosialististen yritystemme A»: dessä- jälkeen. Tov. Pjatakov esitti sosialististen ta-taa, • että . ipeidän näyt-: IbUsmuötojemnie tulevaisuus tää synkältä. • . i Oppo'sitsionin kanta osoittaatm kuitenkin vääräksi. He katseU^t asiaa liian yksipuolisesti, ottamat» huomioon «iseita roupta > ^ '^S siaan . vaikuttavia seikkoja. . M-Öuharin fau?w. ,Leningradin pnolo^ aktiivin kokouksessa . tekeip.?ssa^ selostuksessa» että -puhuttaessa J ' lepnsä yksityistaloudesta J^,^?"-!., '\ masuht*&,!r ^ i kaikkea yksit^^ | loutta..,sa^r. laske?» kapitalistisd^ lais-venila^cista komiteasta. Jonka lännin saurlaldcö:^^^.;^^ Esim. maaseutuk5yhäH»ton ja komitean tarkotuksena-on ollut 'toi-' nyt hiiluniesten kautta luja ybteys mia koko maailmaa/käsittävän yhte-'osoita tarpeelliseksi pakoilla yhte- tyisia, muiia ne —, . ^ naisenammatillisen työväenliikkeen'n^isyyskomiteasta tai z^formistisis^ UstUi»^ eivätkä siis sen ^ " . " ^^ luomiseksi. Perustana tähän ednsuita trade-unioista. vaan edellvttää * äääviä-^ Jpjyksistään tämän s e i ^ VölOssa Jääi^yksiMsk^pitalismf po vähemmän peleittavaksi. ^ ? ^ : ^ Ä i i talceJväliibtcoUisunden tao*:. lupmiseksi. > ^ e d u s - t r a d e - u n i p i s t a , ; ; 'vaan: edellyttää tajain poiskutsumiseen oli (Iidaksiytoimintamme^ edelfiien^ jännittä-se seikka, että Englannin ammatti-'mistä niissä. Suurlakko Englannis-luttojen pääneuvosto kieltäytyi ot-' sa . P U kyllä' "iso r e i k ä " Icapitalis- ' - ' . / r ; v ^ : v : ; ^ v ; . - : . : . ; . ^ • , ^ . : v , • • ^ : - : • ; • ^ . v ^ • , , ^ , . • :;>:.:--:. .,<.;..-.»•.-;»::-^..-. •.:-.»;;;:.•;.. \ Vaps vKeski-Onl kentfelyios Tov. kiertää k kille pup] taa raha^ Canad LXI! 40c lähetyk lähetyksistä;? lähetykaistäv kaikata ^«10( ; miltä ^dähety , ; 'SahkSsaacJ 13.60. ' ) I: Sudbnrysa voivat käydi ttednstamass Kaikin « ' suoraan Sm mana päivä pauden koni LAIVAPILE TIEDUSTA! Tehkää Born 6»; Vapandell 'vastaan: Yhy< VAPAU: '81 Port D •rinaikkakv •'-••'•:v.f:'';i?"^ masta tark ilmotuksesti -.kaamme til -'joukkona " ohjelmasta, . maksuna 1 ,:kä5ttäSf on tukeniisekä . Sunnunta Lokakuun . , neustona • j ä r j e s t e t ty tejSän ;arv jelmä. K 7.30 ^asal : keen siirrj maan : näyj ^ sissa ei -en xta.)ia, eikä niiden: esit lehtii kob joten heti ohjelman, s vapaaseen saslakuises jelman suc saaden na sisällöstä. teitten r yksityisten niin peloti tää. Void leen vain den tuotte tyisvälittäj summasta, joutuu': 1 : lÄaitten k että ^näml snorimmai varoista • Siis huon tosta, Joni kumpp.) talismia,^, miatalaito olekaan n Selvää_ on voimal kapitalism tävä :silm Mutta -i^ sen, voim dän on I joka vai ja toiselt suustoimii tällöin m tutiset ( nopeammi paitsi mc set vältit jetuival^ letariaatt tyiskapitf siii'Tevol täniine s • - : • : . • • • ; * * : ; Kenenkä > Jo Lei tiokysym^ luuHut « eipä <dlt]
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 6, 1926 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1926-10-06 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus261006 |
Description
Title | 1926-10-06-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
mm
i l
i i
YAPAUS
i ramadan saomalalgen^^t^
.ilmestyyvSndflniryssai v n t » mnanantafna, Icedöviikkoim
ja pei^äntaina. r . 1 , • ' ' '
S. G. N E I L . " . y ARVO VAABA.
VAPAUS (Liberty)
Tbe only orgän of Finiiish WorlEers i n Canada. Pob>
Jished in Sndbnry, OSt., every Uonday, IVednesday
and Friday. ' [
^Begistered at the Post Office Department; Otta>»a.
aa second class njattet;
TILAUSHINNAT:
^ Canadaan ykd vk. $4.00, puoli-vk. $2.25; kolme kk.'
»1.50-ja yksi kk. 76c
Yhdysvaltoihin Ja Suomeen, yksi vk. $6.50, puoli yk.
$3.00 j a kolme kk. $1.^5/ , . ,
^ Tilauksia, Joita el sei^aa^rahaCei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten Jö«lla V n takaukset^
&0'
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
' Naimailmotnkset $1.00 kerta. $2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmeno ilmotnkset 50c palstatuuma. • .
Nimenmuutosifmotukset'50c kerta, $1.0Q 8 kertaa,
Syntymäilmotukset $1.00 kerta,. $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 Icertaa, $3.00 kaksi kertaa.
^ Kuol^manilmotukset $2.00 1ter$a, $50e lisämaksu
iqitoslauseeltia tai mnietovärsyltä.
' ' Halutaantiedot j a osoteilmotukset 60e kerta, $1.0a
kolme Jcertaä. ' '
: Tilapaisilmottajien/Ja ilmotusakenttuurien on, vaa*
dittaessa, lähetettävä ilmgtUBhinta etukäteen. . '
'' General adveftisine ratea 75c per eoL. ineb.. M i -
olmnm charge for single., insertion 75e. The Vapans
is' the best advertising mediem amongr the Finnish
People in Canada. , ' ;;
mm
SK
1^.
mmm
' Jos ette ittiUoin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenhe^^^
eoonallis^lUf nimellä. ^ r '
J . V. KANNASTO. Liikkeenhoitaja.
ii
Iti
mm
mm
is
m
^^Si^äm poraamisesta"
Eräs Jdrj^nvaihtaja on läiettadyt julkaiitavaksemnie.
V kirjeen, jossa5 hän ^si^Iittää^/hyväksyvänsä kommunisti-
, puolueöi" menettelytavat kailiJ»»i buissa, paitsi työllisten'taloudellista
jarj^täytVnii^tä Ictoskevassa kysymyksessä,
kirjottaä'' «^(''orker», toimituspalstoilldan.
Häofio attieleslaän' tekee^ljpuolu^-~ vaalin'-neuvoessaan
työläisten pysymään'.Amerikan-Hyoväenliittoon kuulu-
' ^ä^^ammattinif^issa. j^Yhtä hf^n, sanoo, hän, voin
neuvoni heitä .liiityjnään Columhdcseti' rita^öihin^ fas-cisteihin
t^i ^onseryatiivipuoltieies^n.^ Silla vain au-
^4an^ lihavien^palkkojen' hankkimista' Jbyxokiatialle:
' Otäio $p propaganda, mikä' näiden olos^teiden a|ai8e-
\a void^.suorittaa,, siitä .«jaksetun binn^ arvoinen^?
Häip-^ohlväiUioja, veleca^peja ja hän uskoo työläisten
qlevah^lkylIästyneita.^•Ameri^aV^^
;^ 'Tämä väri |
Tags
Comments
Post a Comment for 1926-10-06-04