Vapaus, November 11, 1930

              Sivu 4 Tiistaina, marrasE 11 p:nä — Tues., Nov. 11 ^
Il-'-
i
•S-S.":'-';
^ "i ,
t' '
Ui
h"
il
i 1.?
Canadan työläisnaiset mrailivat
Kaukaasiassa
Taupse on pieni kaupunki Kauka­siassa,
Mustan meren rannalla. Alue
oli vallankumouksen edellisenä ai­kana
vielä erämaata, tänään sieltä
löytää pienen, uuden Venäjän mal-
'jkaupungin.
Tärkein tehdas täällä on öljyn-jalostuslaitos,
mikä on rakennettu
kaikkien uudenaikaisuuksien mukai­sesti,
öljy tulee putkia myöten 600
kilometrin etäisyydessä olevasta
Brosnystä. Täällä Taupsessa s«
samaan kysymykseen .minkä kaikö
venäläiset työläiset ovat tehneet
meille: "Koska teidän maassanne
tulee vallankumous?"
Me vierailimme useissa työläisten
asunnoissa, valiten itse ne joissa
halusimme käydä. Keskinkertaises­sa
liuvilarakennuksessa on n. 5
tai 6 huoneustoa. Jokaisessa huo-
No. 266
NAISTEN OSASTO
remmin ymmärtämään asiain tär­keyden.
Sitten päätettiin, että pioneerien
järjestämis- Ja valistustyötä osas­tot
avustaa kaikella mahdollisella
tavalla ja varsinkin rahastamises­sa.
Puolustusliitolle sihteeristö i l -
neiistossa joiden koko vaihtelee per- | ^Q^JJ lahjottaneensa 10 dollaria.
heiden suuruuden mukaan, on oma
keittiö ja kylpyhuone. Yksi näistä.
puhdistetaan bentsiiniksi ja kerosii- ' j o i s^ me kävinmie, oli neljän huo-niksi
ja korkealle kehltetjrn putki- neen huoneusto, missä asui 6-hen-systeemin
avulla johdetaan suoraan kinen perhe. Perheessä oli neljä
höyr5'iaivoihin ulosvientiä vartea. pientä lasta. Huoneet olivat ihanan
Nyt jo on kaksi jalostuslaitosta toi­minnassa
ja kolmas on rakennuksen
alaisena.
Molemmissa laitoksissa, joissa ca-nadalaineh
edustajisto vieraili näim­me
me kaikkein korkeimmalle ke­hitettyjen
mekaanisten saavutusten
olevan käytännössä. Voimalaitos
oh suuremmoinen rakennus, valoisa
valoisat, seinät valaistut, kovanpuun
lattiat, ja kaikki näytti yleisesti
sanottima siistiltä. Ihmeellisin seik­ka
on kuitenkin se, että öljyn jalos­tuslaitoksella
jä sen yhteydessä ole­vissa
tehtaissa maksetaan työläisille
l>alkkaa 80 ruplaa kuukaudessa, ja
vuokra, kaasu, lämpö ja vesi tulevat
vapaasti. Timtui melkein uskomat-ja
puhdas tiililattlohieen. Vaikka \ tomalta. että työläiset saisivat asua
a-seat koneiden osat olivat yhdysval- niin ihanissa asunnoissa ilman mak-talaisia,
oli dynamot vahnistettu
Neuvostoliitossa.
Tehtaan korkean mekanisoitumisen
vuoksi tarvitaan todellisen tuotan­non
palveluksessa ainoastaan noin
400 työläistä. Öljyn jalostuslaitoksen
ympäristöllä oleva pieni yhteiskun­ta
käsittää nn. 2,000 miestä, nais­ta
ja lasta. Uusi kaupunki on ra­kennettu
mahtavalle vuoristorin-teelle.
Jalostuslaitos, öljysäiliöt, voi­malaitos
ja kaasutehdas ovat va­semmalla
olevalla tasangolla, ja oi­kealla,
vuoristossa, rinteillä ja laak­sossa
on siellä täällä ihanasti ra-kennettuja,
nykyaötaisllla mukavuuk­silla
varustettuja työläisten asunto-huviloita.
Kaupungissa on n. 350 Val­kosesta
tai harmaasta kivestä ra­kennettua
sinisillä tai punaisilla tii-lipanelilla
koristettua asuntotaloa.
Huoneustot ovat valoisia, useissd
huoneissa on kolme tai neljäkin
ikkunaa. Huoneustot on varustettu
kaikilla nykyaikaisuuksilla, kuten
sähköllä, kaasulla, kylpyhuoneilla Ja
höyrylämmityksellä (voimalaitos va­rustaa
nämä sekä tehdasta että a-suntotaloja
varten).
Näiden asuntotalojen lisäksi on vie­lä
useita kaunismalUsIa yleisiä ra­kennuksia.
Yksi kauneimpia arkki­tehtuurin
näytteitä oli hallintora­kennus,
mikä on hyvin Iso ja sisäl­tää
Idrjaston, ' seurusteliöiuöneen,
kylpyhuoneen sekä virastot. Yksi­näisiä
miehiä varten on hyvin va­loisa
ja kaunis rakennus, missä on
tilava keittiö, ruokailuhuone, seurus­teluhuone
ja Lenln-nurkkaus. Ma­kuuhuoneet
täyttävät kaikki vaati­mukset
puhtautensa ja valoisuutensa
puolesta. Kun edsutajisto' meni Le-nin-
nurkkaari. tapasimme me siellä
Joukon nuoria miehiä Ja naisia
ehaldtl-peliä pelaamassa tai luks-massa.
Kun he salvat kuulla keltä
me olemnie, rupeslrat heidän reip­paat
katseensa lolstanuum mielenr
•kiiimosta Ja, pian olimmekin syväs­sä
keskustelussa, kysellen heidän
elämäntavoistaan yjn. Ja saimme
vuorostamme vastata heille siihen
sua. Ei olekaan mikään ihme, että
työläiset näyttelivät ylpeinä talojaan
ja kysyivät meiltä, jos kapitalisti­maissa
on työläisillä mitään näihin
verrattavia etuisuuksia.
Mutta nämä eivät ole ainoat etui­suudet,
mitä nämä työläiset saavat,
öljyn jalostuslaitoksessa ja sen yh­teydessä
olevissa laitoksissa on 7
tunnin työpäivä. Kaikkein vaaral-lislmmissa
ja vaikeimmissa töissä
työläiset työskentelevät 4 päivää ja
lepäävät 48 tuntia. Näillä työläi­sillä
on myöskin kuukauden loma
täydeUä palkalla. Kaikki toiset tyä-läiset
saavat kahden viikon loman
palkalla.
Tämän paikallisen neuvoston oh­jelmisto
ön erittäin eteenpäinpyrki­vä.
Tulevana vuonna rakennetaan
kaupimgissa ennestään olevien ke­sä-
ja talviklubihuonelden lisäksi
vielä suurempi seuratalo, yksi iso
30 huoneuston asuntotalo, uusi sai­raala,
ruokailuhuone, koulu ja las­ten
seimi. Puita tullaan istutta-
•maan puistoihin Ja puistokaduille
tässä kaupungissa, mikä jo ennes­tään
näyttää verrattomalta paratii­silta
päiväseen aikaan ja iltasin,
»tuhansien valojen kimaltaessa, satu­kaupungilta.
Näiden olosuhteiden vallitessa ci
ole ollenkaan ihme, että jalostuslai­toksen
työläiset ovat ylittäneet vii­si-
vuotlssuuimitelman a s € t taman
määrän 5 prosentilla Ja että Nea-vostohallitusta
kannatetaan perin­pohjaisella
hartaudella ja innos­tuksella.
Työläiset, Jotka eivät ai-kasemmin
olleet nähnieet tai tun­teneet
mitään muuta kuin likaisuut­ta,
pimeyttä Ja köyhyyttä, löytävät
nyt kalkki ihanuudet itselleen a-voihna
ja saavutettavissa.
Uusi sosialistinen Taupsen kau­punki
oli todellakin innostava näh­tävyys,
se on mallina sUtä mhikä-lalsla
kaikki Neuvostoliiton kaupun­git
tulevat vielä muutaman kehityk­sen
vuoden jälkeen olemaan, joskin
laajemmassa mittakaavassa.
Canadan työläisnaisten edustajisto.
Se hyväksyttiin. Päätettiin lah-jottaa
1 dollari työttömien lehden
hyväksi ja velvotettiin osastoja an­tamaan
jonkun sentin, jos vaan
on mahdollista-
Vielä oli toivomuksena, että nai­setkin
antaisivat kaiken kannatuk­sensa
maa- ja metsätyöläisjärjes-tölle,
sillä se on pienviljelijäin
järjestö.
Myöskin naisten neuvostolähe-tystön
jäsenten saapuessa puhuja­matkallaan
Port Arthuriin, velvoi­tettiin
sihteeristö etukäteen jär­jestämään
puhetilaisuudet sillä ta­valla
että siitä on mahdollisim­man
suuri hyöty piirissämme.
Sanni Tiivis.
Itä taasin ja taDDei
SALLY LUND.
Montrealista
tenkarkotta-miset
Äskettäin tapahtunut Alice Barto-nin.
26 V. tytön karkottaminen Eng­lantiin,
asuttuaan tässä- maassa 17
vuotta, on paljastanut sen seikan,
että suuri Joukko työläisiä karkote­taan
maasta siksi, että he sairas­tavat
Jotakin hermotautia. Tämä
työlälstyttö karkotettiin Woodstoc-kin
sairaalasta Ilman että karko­tuksesta
edes tiedotettiin hänen su­kulaisilleen.
Hän saapui ; Englan-tiin
rahattomana, ilman riittäviä
vaatteita Ja oli pakoitettu etsi­mään
ruokaa ja suojaa köyhäinta­lolta.
Eräs tofaien nainen, Mrs.
Alice Ainsworth, päivätyöläisen vai-
. mo, karkotettiin samasta sairaa­lasta,
vaDdta hän oli asunut Cana-dassa
18 vuotta. Hänen miehensä
ja kolme lastaan jäivät tänne ja
he kertovat, kuinka hänet vietiin
sairaalasta, mihin hän oli mennyt
saamaan hoitoa. Näin joutui hän­kin
perheensä tietämättä laivaan,
miUä hänet kuljetettiin Liverpooliin
i-ahattomanä, ilman vaatteita, ja
tietämättä minne mennä. /
Kohnas tapaus" oli Helen Naylorin
karkottamisjuttu. Hänetkin vietiin
Jo Montrealiin, vaan kun kahdesta
edeUämainitusta tapauksesta ruvet­tiin
tekemään suurta numeroa, näh­tiin
hänen karkottamisensa paraak-
£i psruuttaa ainakin toistaiseksi.
Hänetkin aijottiin viedä Englantiin,
vaikka omaisensa sanoivat, että siel­lä
ei ole ketään, joka hänestä huo-
Ishtisi. Hänet ilmoitettiin palau­tettavan
Woodstockln sairaalaan
nlinpian kun siellä ollaan valmiita
ottamaan hänet vastaan. Hänet
alistetaan uuden. perinpohjaisen
lääkärin tarkastuksen alaiseksi.
Nämä ovat ainoastaan muutamia
tapauksia, jotka ovat tulleet päi­vänvaloon
Ontarion hallituksen tais­tellessa
maakunnan vapauttamisek­si
kaatuvatautisista.
Nämä miehet ja naiset, jotka ovat
osallistuneet voitta.fen kokoamiseen
ukeille canadalaisille työnantajille,
lähetetään nyt' toisiin maihin, ko.?-
ka riistoluofcka tietää, että heistä
ei voi enään enempää työvoimaa
pT]ttistaja; irtL Jotkut kapltalistileh-det'>;
piföy^t suurta melua näistä
karfH)^ii|^^>^^^ eivgt. sano sa-naakaaii^
iiäiVa monista tapauksista
jolloin On vieläkin raakamaisemmal-la
tavalla karkotettu työläisiä tais­televan
toimintansa vuoksi. Moni
työtön, moni työläinen, joka on us­kaltanut
kohottaa äänensä kuulu­ville
luokkataistelussa, on kaikessa
hiljaisuudessa korjattu talteen ja
lähetty joissakin tapauksissa fas-clstifuokan,
missä on vastassa fas-clstlvanklla
Ja fascisthien telottaja.
Raportti
piiri kuudennen N. L . sihteeriaton
sekii laajennetun «ibteeristön
kokoukietta,
joka pidettiin Port Arthurin haä-lilla
lokak.' 20 p. 1930.
Saapuvilla oli sihteeristön jäse­net
sekä laajennetun sihteeristön
jäsenet ryhmistä 1, 3, 4, 5. Hor-nepaynesta
oli toverittaret; Kampe­la
ja Tuomi kokousta seuraamas­sa
sekä joitakin Port Arthurin
naisten liiton jäseniä.
Virkailijain valinnan jälkeen
luettiin viimeisen edustajakokouk­sen
pöytäkirja, josta ilmeni, että
piirisihteerin valinta oli jätetty täl­le
kokoukselle. Sihteeristö ehdotti
Sanna Kannastoa, joka yksimieli­sesti
hyväksyttiin ja hänen apulai­senaan
toimii Hanna Mäki, ollen
yksi sihteeristön jäsenistä.
Tämän jälkeeq, kuultiin ryhmien
sihteerien raportit, jotka hyväk­syttiin.
Päätettiin -julaista 5 |dollaria
maksava onnittelutervehdys Young
Workerissa kaikilta naisten liiton
osastoilta yhteisesti, sen alkaessa
ilmestymään kaksi kertaa kuussa.
Tulevan toimintakauden työsuun­nitelma
laadittiin edustajakokouk­sessa
tehtyjen päätösten toteutta­miseksi,
joista täi-keimpinä mainit­sen:
Valistustyö, jäsenryntäys, pu-hujaoppikurssit.
Sitten sotavastai-nen
agitatsiooni sekä osuustoimin-takysymys
ovat asioita, joiden
eteen meidän naisten liiton jäsen­ten
on tarmolla työskenneltävä
saadaksemme kaikki työläisnaiset
ymmärtämään näiden todellisen
tarkotuki^en ja tärkeyden tämän
päivän luokkatai-stelussa. Päätet­tiin
että levitetään lentolehtisiä,
jotka selvittävät näitä asioita help-potajuisesti
ja että naiset sitte ko­kouksissa
ke.skustelevat näistä .asi­oista.
Tällä tavoin tulemme pa-
Nalsjaoston' toiminta on mennyt
eteenpäin, vaikka slUä on ollut ko­kolailla
valkeuksia. Kt^ouksia ol­lut
joka tohaen tiistai keUo 8 Illalla.
Toivottavasti voimme alkaa ohjel-makokoukslen
Ja muun valistustyön
suorittamisen. Joka on keskittynyt'
muutamien suoritettavaksi, sen syyn '
takia kun osa vanhoistakin jäsenis­tä
on jäänyt syrjään naisjaoston
toiminnasta, turhanpäiväisillä ve­rukkeilla,
joka osottaa haluttomuut­ta
tohnintaan: ja pitävät Itseään
ikäänkuin laakereilla lepäävän ase­massa.
Kun otanune huomioon nykyaikai­sen
luokkien välisen yhä kärjistyvän
tilanteen ja sen mikä osuus kuuluu
meille naisille luokkataistelussa,
vaikka emme olisikaan suorastaan
palkkatyössä, niin sittenkin kuuluu
meille kalkille järjestämis- ja va­listustyö
naistoverelttemme keskuu­dessa.
Vaikka enime olisikaan k.-
puolueen Jäsenyydessä, niin voisim­mehan
tempaista Itsemme irti tuos­ta
turhasta toimettomuudesta, Jos­sa
olemme, Ja yhteisvohnin viedä
asiaainme eteenpäin. Yhäkö antai­simme'
Itsemme painua siihen vuo­sisatain
uneliaisuuteen. Jossa mel-"
tä on porvaristo tuudittanut.
Olisi toivottavaa "että kalkki työ­läisnaiset
heräisivät velvollisuuteen­sa,
ja liittyisivät naisjaostoon. Luu-
Usl meillä jokaisella työlälsnaiseUa
olevan tämä velvollisuus omaa luok­kaamme
kohtaan, sillä jokapäivä aa
meillä nähtävänä kulina kaplta-llstiluokka
riistää meiltä kaikki elä-misenmahdollisuudet,
jota vastaan
heidän on , taisteltava. Juuri luok­kataistelu
vaatii kalkki työlätenai-set
taistelurintamalle.
Jos heitämme katsauksen muille
paikkakunnille, niin huomaamme,
että "fyöläisnaisten yhteistoiminnalla
on saatu paljon aikaan. Siksipä
meillä Montrealinkin naisilla olisi
aika herätä ja ryhtyä tarmolla työ­hön.
Kun me sutuilla joukolla yri­tämme,
niin silloto on aina suurem­pi
työntulos. Elämmehän Juuri sel­laista
aikaa, jolloin meiltäkin vaa­ditaan
Jotakin, sillä miestoverelt-temme
taistelu kärsii ellemme me
naiset järjestyneinä joukkohia ole
heitä auttamassa.
Jos muistamme, kuinka paljon
Neuvostoliiton naiset olivat taka­pajulla
muiden maiden naisia, mut­ta
kuinkas on nyt? Nyt ne pvat jo
paljon edellä meistä.
Yhteistyössä miesten kanssa ra­kentavat
työläisten Isänmaata, jota
meidän on kalkkien työläisnaisten
ja miesten velvollisuus puolustaa.
Nyt marraskuun 16 päivänä on
naisjaostolla ohjelmailtama S. Jär­jestön
haalilla 1445 Notre Dame St.
Siellä on näytöskappale ja paljon
muuta ohjelmaa. Alkaa kello 8 l i ­lalla.
Muistakaa kaikki naiset sa­moin
kun miehetkin saapua tähän
tilaisuuteen, — S. S.
Muistanhan, oi, sen huulean tähtiyön,
jolloin mä elämän pakosta
kauaksi läksin.
Vait' oli tuuliviiri,
vaiti valkea yö.
»
Muistan lauluas kuulomoöinä JA"
ali koski.
Tarujas kuuntelin ain,
kuin soittimeks sieluni sain.
Jota laulatti vellamon pauhu
Ja viritti vihurituulet.
Ah! Olin nuori ja nuoruuden
hurmahan uskoin.
Unhottuisiko pois kevät, ah kevät t
ja riemulaulusi koski.
Vapauden tenho kun vettesi _
pauhuissa soi:
"Jään kahle on pois!"
— Sä seissyt, tuon kuullutkin oot,
mut ymmärtänytköpä koskaan? —
Kulkija! Muistat jos tuon,
olet kuiiilut ja tuntenut riemua hurjaa,
tempaunut pauhujen vimmflan,
jo tullos ja näkyjä kanssani nää:
— Tuoli' tuhatpäisenä liikehti kansat
liehuivat viirit, idässä nouseva koi,
kaikuivat lauliu, syttyivät sydämet,
lieskoivat tulta . . .
. Uudenko uskotun päivän ; „ _
jo kellotko soi? . . .
Havahduit —
koskihan vapaa on vaan.
International — kuulo vieV- harha —-
vain soljua vetten.
Nähnytkö etten:
vieritse kuurassa kansa
Ja ihmiset kärsien käy?
Muistan lauluas kuutamoöinä,
oi koski! — ' \
Mutta mun vapauden virtasi vallata voi.
Ah, kuule ja tunne, toveri oi,
kuinka- vapausriemuisen pauhussa kosken
suuren päivämme aavistus soi!
Noin luontoko vapaa on vaan,
ja lapsensa, ihmisen,
osa orjanko ristiä kantaa?
Ei! Eespäin vaan! •
Et painua pääsi sä antaa
saa pilvistä ajan ja vatsasi nälkäisen,
vaan uhmaten, hammasta purren
käy taakkasi kuntain,
uskossa aikojen unelman, vapauden.
Se suuri on saapuva
noustessa kansojen maan.
Toveri! Laulaa saat
saman mahtavan vapauden laulun
kuin kuohuvat keväiset veet,
saman tuntehen tunteneet!
Saatko sisko tämän tai ei, se on
sama, vaan älä horjuta uskoasi työ­väenluokan
voittoon. Tee kaikkesi a-siamme
puolesta. Selvitä tilanne to­vereille.
Tämä kaikki on raakaa to­dellisuutta.
— — —
Itsestäni en välitä, vaan Taisto
poika toivoni on. että hän olisi
luokalleni uskollinen. Jos sorrun —
kuolen — Taisto kostakoon. Tai
tappakoot verihurtat meidät mo­lemmat.
Vaan työväenluokkaa eivät
voi tappaa.
Terrori on kova. — tuskin saat
tätä. Tämä on kuolemantuomioni
jos et saa. — — —
Onnittelen sinua Joka olet siel­lä.
En kiroa ItseäiUkään, vaan tun­nuksemme
kalkilla olkoon: Työväen
asian puolesta aina valmiit, asti
kuolemaan. — nen.
"March of the Red Bear"
(A STORY FOR T H E WORKING CLASS CHILDI
By HARRY. A L A N POTAMKIN.
The Black Bear sat on his throne l anger. He steppod
with a gold crovra on his 'head and jhopper and called
he thought he viras everything and Bruin, his jester, the7u
everybody. He sat straight up. bear.
vnth his chest puffed out and he
sang through his Bose: "Who'£
bigger and better t^an I am, I'd
on
the
Bruin came in -fat
"Make me laught, y.
hissed the Black Bear,'
Alinan lapsuus — ku­ten
monen muun
paljon puhutut hätäaputyöt pitäisi
alkamaan tälläkin paikkakunnalla,
vaikka ei taida öioni siitäkään hyö­tyä.
Olisi sekin parempi kun aivan
ilman. Hedelmien korjuutyöt on jo
lopussa. Se kesti vaan vähän aikaa
tänä syksynä, kun tuli huono ome­nasato
tällä paikkakunnalla.
Talvestakin saatiin "nauttia", tuli
lumi alas asti Jo lokakuun lopussa,
mirtta se on sulanut ja, on sievät
syksyilmat taasen. — Sanna Mäki,
Homepayne, Ont.
Salmon Arm, B. C.
Eteenpäin sitä mennään huonosta
ajasta huolimatta, koska uusi haall-kin
saatiin siihen kuntoon tänne
Henediln että viime lauantaina, l p .
marraskuuta oli oikein roimat tans­sit,,
jossa oU toiskiehsiä ja suoma­laisia,
nuoria ja vanhempia, ja hyvä
orkesteri soitti että kaikki näyttivät
olevan tyytyväisiä uuden haalin
tanssiin. Kiitos yleisölle, kun niin
kannattivat ensunälstä tanssitilai-suutta,
josta oli ylehien tulo $39.00
ovella. Kaikki käyttäytyi\?ät oikein
siivosti, että iltama onnistui kaikin
puolin oikein hyvin.
Naisliitto hommaa iltaman 22 p.
marraskuuta, johon laitetaan nais­ten
"Kehittäjä" ja naiset tekevät o-mista
aineistaan jonkun esineen, jo­ka
siellä myydään ja tulos anne­taan
haalin rakerinusrahastoon. Pie­ni
oviraha vaan ja pienestä maksus­ta
kahvia saatavana. Ohjelmassa tu­lee
puhe tov. Kuusistolta, sekä n i -
noja laulua_ ja kaikenlaista ohjel- ^^y^^ kiireellä taas tryskätään ja
maa. Lopuksi saa tanssia suomeksi kurett^i se pitääkin jos mielitään
Naisten toiminnasta ei täältä ole
ollut pitkään aikaan lehdessä, vaan
ei täällä sentään nukuttu ole. Ko­kouksia
on ollut yleisiä ja yli­määräisiä
ja naiset olleet ' kina
kaikki mukana. Viimeisessä koko­uksessa
5 p. t.k. keskusteltiin J>uo-lustusliiton
avustamisesta. Katsot­tiin
ei voitavan pitää iltamia tällä
kertaa, vaan otettiin huomioon; ke­räyslistat
ja valittiin 'kerääjiksi S.
Mäki Ja M. Anderson. — Siis ikun
kerääjät tulevat luoksenne, älkää
olko antamatta, sillä ei tällä paik­kakunnalla
olevat voi sanoa afkaa
huonoksi, kun joka päivä ovat
työssä. I
Ne suuret ompeluseuran myy­jäiset
on 19 p. t.k. Tulkaa Jcai-kin
läheltä ja kaukaa. Nyt kun
talvikin tulee, niin on sukkia ja
vanttuita miehille ja paljon muu­ta.
Pitäkää tämä mielessänne.
Joukkomme taas lisääntyi, nimit­täin
entisen osastomme jäsenen
parhaamme tuon julilan onnistumi­sessa,
vaikka vietämmekin sitä vä­hän
myöhästyneenä, nim. marrask.
23 p. illalla juhlitaan sitä Liberty-haalilla,
Siihen valittu komitea i l ­moittaa
tarkemmin paikallisissa i l ­moituksissa
siitä.
Vapauden kirjailtamat pidetään
vasta jouluk, 12 p:n iltana. E i
voitu pitää marraskuulla. — Sil­loin
esitetään kappale nimeltä San-kariverta,
. yhdessä näytöksessä.
Meillä työläisten lapsilla ei ole
niin kauniit muistelmat lapsuudes­ta
kuin on "parempien Ihmisten"
lapsilla.
Aliinan vanhemmat olivat myös
köyhiä, mutta kaikesta köyhyydes­tä
huolimatta oU "luoja salUnut"
heille lapsia kahdeksan. Mutta luo­ja
ei kuitenkaan ollut sallinut .heil­le
kahdeksalle kylUksl leipää. AlU-nan
isä oli sairaalloinen Ja el Jak­sanut
ataa tehdä työtä, jos sitä oli­si
sattunut saamaankin, niin paljon
että kymmenhenkinen perhe olisi
saanut riittävän ravinnon. Vaatteis­ta
ei voinut puhellakaan. Äiti koetti
käydä työssä minkä sai jäämään al­kaa
kymmenhenkisen perheen yi-,
läpidolta. Sillä keinolla lapset sai
jotain VEiatetta. Äiti talvisin koetti
käydä rikkaampien Ihmisten hamp­puja
Ja pellavia silvomassa ja ih­miset
antoivat vanhoja vaatteita,
joista äiti koetti tehdä lapsille vaat­teita.
Ja niin "päästiin eteenpäin".
Allina oli täyttänyt kahdeksannen
ikävuoden, kun tuli ikävä talvi, isä
sairastui keuhkokuumeeseen ja odot­tamaton
vieras, kuolema tuU ja vei
kymmenennen perheestä, sen toisen
huoltajan. Nyt pikku Alinankaan ei
auttanut muu kun lähteä Itse maa­ilmalta
leipäänsä hankkimaan. Hän
joutui "pikkupiiaksi" taloon, jossa
oli kolme lasta, vanhin kolmen
vuoden. Nyt Alima sai maistaa mon­ta
surun hetkeä, sillä kukaan ei
häntä säälins^, vaan jokainen tius-kasl,
että "etkö smä taas kuule,
senkin kakara".
Aliina oli yhdentoista vuoden kun
sai ensimälset uudet* kengät, siihen
asti hän oh aina saanut toisten
vanhoja kenkiä pitää.
Yksi oU ilon hetki Alihialla, se.
kun äiti.tuli häntä katsomaan, vaik­ka
oli taas vaikea erota./ Äiti ei
voinut häntä ottaa mukaan kun ei
ollut varoja millä elää.
Aika kului Ja Allina pääsi jo ai­kaihmiseksi.
Nyt Aliinalle tuli aja­tus
lähteä Canadaan, koska äitikin
on jo vanha- ja taryitseisi apua,
synnyinmaassa palkka oli niin pieni,
että siltä ei riittänyt toisen avus­tukseen.
Nihi AUna jotehkto pääsi
Canadaan onneaan koettamaan, kos- ' "But the worm will turn," the
ka oli synnyinmaassa saanut kyllin | little Red Bear sent the virords
paljon kärsiä kiu:juutta. Mikähän back quick as lightning to the
like to'know? I can stretch fröm^saw that his master was
had taunted the Black
He' strummed on a
chanted:
'Animals, animals, big
Tumble the m, crumble i
and brittle."
The Black Bear guffa^
handed the' HejT^-ood
honey-comb which the fnJ
licked greedily, getting hiij
sticky. The clown licked
ter's boots and sang:
" B e n d them—rend then
Break them—sake theml
Trumble them—crumble
The Black Bear bellovre
in the Weasel and the
Rat and the Snake, the
the Slimy Worm, the Be
Grover the Crocodile,
and the Stool Pigeon!"
The Heywood Bruin feti
henchmen of the Black
those who served him fo^
They ali entered, touc
foreheads to the plush
they approached their
Black Bear.
" Y o u have called us,
they ali said in one false|
"I have called you!"
the Black Bear, s\ve]Iing
"We avvait your comn
"Get the Red Bear!"
The Henchmen crossed
and nodded.
"Preacher Polecat,
Skunk, big \vords serve
Big words and proraise
must go at once and b|
stupid bears •\vith the
heaven."
The Skunk kissed M
Bear's boots and left.
" A n d you, Beaver, yo
how to move backwards <
content with tears. Keep
ers changing mud into
and keep them from seeini
their backs. While they wj
can do nothing more.'
The Beaver kissed th|
Bear's beots and left.
"And you, Weasel, are
rid of the rebel chickens
barnyard. The Stool Pig
teli you \vho they are.'
"And you, Grover the
di'.e, watch in the wate^
you, Vulture, ^vatch in
and you, Slimy Worm, wo^
self into the meetings
woods, and you,^ Snake, hid
grass, and you, Leech,
blood out of those who
and you, Rat, put your i
everything."
The, henchmen kissed th
Bear's boots and left.
* * i
(Another incident in th^
the Red Bear and the ot
mals will appear next
the frozen' noriii to i b»
south, from iceberg to equator,
from east to west, mountain to
sea, earth to heaven—^thafs me!
The Lion runs when he sees me,
the Giraffe hides his head in the
clouds, and the Ostrich hides ihis
head in, the sand, and ther Croco­dile^
hides at the bottom of the
lake, and the Vulture flies to the
seventh heaven—they're afraid of
me. But I make them serve me.
jl'm the king of the beasts!"
' The little Red Bear said in a
little, low voice: "Thafs what
you think, but just wait until I
grovr up."
The Black Bear burst into a
huge laugh: "Ho-Ho-Ho. Listen to
the little blemish. You threaten
me, do you, you pinch of pepper?
If I vvanted to, I could step on
you and make an ink-spot oi
you in less than ten switches of
a lion's tail."
"Oh, you think so, do you?"
teased the little Red Bear. "Just
you try it. Just you try it."
The Black Bear thiirst out his
gigantic leg, meaning to squash
the little Red teaser with his
mighty Black f oot. But the little
Red Bear vvas a elastic as a rub-ber
ball, and he bounced out of
the reach of the Black Bear's
foot and giggled.
"You can't put an end to me,
old boaster," the Red Bear taunt-'
ed.
" r i l get you yet!" thundered
the crov^ned bear. "No one is go-ing
to stand in my vray."
"In your vvay?""' snapped back
the little bear. "What have you
been doing ali these years? What
of the vray you have treated ali
the pther animals? You cut off the
Lion's beautiful tail, and pulled
the horn out of the Rhino's nose,
and plucked needle after needle
out of the Porcupine, and you
starved the Eel to death, and the
little Baboon by the light of the
moon saw you steal the Three
Bears' porridge. Oh, yes, you're
kind to some folks, to the bloated
Pigsi—the Hog and the Sow. You
think you're 'king, but the Hog
and the Sow teli you where to get
off vsrhen you go riding, and they
teli you y/here to get on, but you'll
never know; because you'r© too
stupid to care. But one of these
days you'll find yourself in the
puddle with the Pigs, and they'11
be too lean for pork and you'Il
"be too frightened to ivonder Avhat
it's ali about."
"Thafs a hig speech from a
little worm," barked the Biack
Bear. He was mad.
se "onni" täällä sitten lienee......
Ensikertalainen.
I Blacfk Bear's thunder.
• The Black Bear vyas ,wild with
mMAAMATTOMM SANKARIT
Klfj. Kerhotar Kirkland LakeUa
Tulin heidät tuntemaan talvella! Sitten kevätpuolella käydessäni
Ohjelmaa tulee olemaan muutakin . jgig rintamalla. Anni pieni l a heik- «airaaiassa näha siellä Einon.
sinä iltana. Ovilipun mukana saa
kirjan. Niihin iltamiin kannattaa
saapua kauempaakin.
Liika pitkä kirje tulisi jos kaik­ki
kokouksessa käsitettävät asiat
kirjottaisi Yleispiirtein voin sanoa,
että toimessa sitä ollaan siinä työs­sä,
jonka avulla kerran sorrietut
voittaa.
Metsäetajiii on jo mennyt met­sään
ja toisia Märii lähtötoiihussa.
Kyllä taas pian saadaan kuulla,
että siellä Ja siellä on taas mies
ammuttu peurana tai hirvenä.
Edellisten vuosien tapaukset eivät
näytös laimentavan heidän kiihke­ä
ä n .— Repekka.
Osa piinäveikon
kirjeestä
Ihme kyllä, että olen vielä elossa
^ tai sitte rajan takana. Kyyditys
olisi onni sille, joka viedään tappa'
matta. — Jokaista passitettua on
nmsaasti lyöty, toisia on lyöty suo-
. hon, se on totnus ."isänmaastasi" —
Elisia Hannulan, joka keväällä [ Työväenluokkaa ei ole lyöty — "se
muutti itään, nyt J . Mäki kävi | pygrii sittenkin" — elää otsissa.
noutamassa takaisin ja ovat alka­neet
yksiin leipiin. Onneksi ol­koon.
— Valittu.
Eckville, Alta.
Kyllä se tuntuu oikein hauskalle
kun tuli vielä sievät ilmat; toista
viikkoa on jo ollut sievää. Ko-ja
täksi maaksi, nytkäyttää. ' niin-paljon
kuin jaksaa. Tervetuloa lä­heltä
ja kaukaa, kun saadaan pitää
hauskaa omalla haaliUa pitkältä ai­ka,
kukaan ei pois* hätyytä kesken.
Työolot ovat sellaiset kum y-leensä
nykyään. Valtion tien työkhi
"topattihi", vaikkei niissä ole moni
saada työ loppuun suoritettua en­nen
kiitospäivää — kiitokset voisi
jäädä vajanaiseksi kun ei tiedä
tulojen suuruutta varmaan.
Mutta yhden mc tiedämme var­maan
Ja se Qn,.,.e,ttä._tässä kunspa
vietetään Venäjän vallankumoukaen
13 vuosijuhlaa kaikissa paikoissa
suomalamen työtä saanutkaan. Ne niinpä mekin täällä teemhie
Vaalit — ajattelukin. Terrori. Mie­het
linnaan tai rajan taa Sär­jettiin
rintama. Jotkut horjuivat. —
Vaalien tulois ei ole todellinen —
se ei ole kansan tahto. Sf n saneli
terrori, . sosialidemokraatit yhdessä
porvariston kanssa. Yhteisessä ko­kouksessa,
johon kuului: porvarit,
fasclstit "ja sosialifaseistit (nosket)
he sopivat työväen kuristamisesta.
Aikovat kalastaa sameassa vedessä.
Ymmärrä sisko, että nosken ja
porvarin lähin tehtävä ja tarkoitus
on puhdhstaa selkäpuoli—he halua­vat
hyökätä Neuvostovallan ,kimp-puun.
Työväenluokan parhaimmisto
on tapettu tai kiinni. Vaan yksi oi-keus
elää! Kapitalistinen järjestel­mä
kasvattaa uu.sia kommunLst^^ja:
"Se pyörii sittenkin".
Polt-k
ä k u n r n j a n v a r s f j a ^ Ä ' r e i p a s - ' t a ^ a t kuumetäplät paloi Pos^ilJ^
liiöceinen vaikka heikko hänkin Tuskasta hän puri hampaansa yh-luumilnrakenteeltaan.
Molemmat teen kun hän ei vomut enaan men-kuuluivat
punaiseen ristiin. Anni oli nä tulilinjalle. Kuumeessaan^ hau
hiljainen, mutta hyvin huolellinen houraiU sinne menoaan. Kuulin An^
ja täsmällinen tebtävksään. Ei mli- nUta. että veU oli saanut keuhkotu-loinkaan
lypnyt laimin tehtäväänsä, berkelin. kun hän oli '"»'^^"f^Jf ei mUlolnkaan valittanut väsymys-'Jäisenä Joutunut olemaan ketjussa,
tään, aina hääri huolehtimassa sai- Myöskin Anni kertoi, että
rasten mukavuuksista. Ensikerran mittaa veljen kotdn hoidettavaksi,
kun hän joutui antamaan önsiapua ettei hänen kärsimyksensä olM mm
haavottuneflle näin hänen kalpene- kovat kun hän ahm kuulee ammun-vto
ja vapisevan. Potilas. Jota mo- taa c&ä voi mennä enaan itse tais-
•leifimin Jouduimme käsittelemfiän oli telemaan. r
muodoton verinen lihakasa. Jossa Taistelu jatkui ja unohdm nama
kuitenkin 'rielä oli henki, sillä kyl- taisteUjatoverit, silla okaiselta vaa-jessään
olevasta haavasta huokui ditaan taistelussa kaikki huomio ja
henkitys. TäHöln Annin askeleet, kaikki kyvyt niin tarkom, etta u-horjahtellvat
Ja kädet vapisivat, nohtaa ystävät ja muistaa vaan v i ­hollisen,
joka aina itsestään muis­tuttaa
julmalla tavalla.
Jouduin alTOn toiselle rintamao-suudeile
enkä tullut moneen viik­koon
näkemään tuota pientä punai-senristin
tyttöä. Mutta sattuma joh­datti
meidät vielä kerran yhteen.
Punaiset joutuivat perääntymään ja
tällä matkalla öjouduin näiden sisa­rusten
kotipaikalle;; Sattumalta tuli
Anid minua vastain kadulla. Hän
oli hiin kalpea ja kuihtunut että en
ollut tuntea, -mutta • sittenkha hän
tunsi ja pyysi mmiun tulemaan ko­tiinsa,
missä Eina makaa yksin sai­raana.
Menimme sisälle. Siellä nuo­rukainen
makasi vuoteella, po6ket
sisään painuneena, silmät terävästi
tuijottaen. Hän tunsi meidät ja kat­soi
vihaisesti. Sydäntäni kouristi a -
jatellessani että ehkä tämä sahras
viel^ joutuu valkoisten raadeltavak­si,
siHä punaiset joukot ohvat jo mel­kein
kaikki Jättäneet koko kauppa­lan.
Euio kohotti kättänsä ja sanoi:
"Miksi olette vielä täällä? .Teidän ön
heti lähdettävä, sUlä valkoLset saat­taa
oUa täällä millä hetkellä tahan-.
sa. Menkää! Te ette .5aa jäädä, tän­ne
vaan teidän qn taisteltava pu­naisten
puolesta. Vaikka he talla
mutta hän voitti itsensä, iniri lujasti
hampaansa ja täytti tehtävänsä. Tä­mä
oli hänen tulikokösnsa, jossa
hän karastui tehtäväänsä. Eino oli
kaiken päivää ollut tuomassa sai­raita,
tulilinjaltar Hän oli saanut
kuulan käisivarteensa, mutta siitä
huolimaUa hän täytti tehtävänsä.
Vasta kun kaikki olivat säJäheet hoi­toa
tt^ hänkin slskotisä;: luokse jä
kysyi, vieläkö pikkusisko jaksaa sitoa
ja puhdistaa minunkin käsivarttani.
Annin kädet \'aplsivait, mutta ei yh­tään
tuskaista sanaa hän huuliltaan
päästänyt, ya&bp. näin, miten häa
kärsi siitä, että hänen ainoan vel­j
e n i veri jo ensipäivänä vuoti. Pit­kin
talvea jouduin näkemään näi­den
sisarusten uhrautuvaa työtä. E i ­no
ei tosin kauan pysynyt punaises­sa
ristissä, vaan hän rupesi lin^ta-masotilaaksi,
siinä uskossa että hän
siinä voi enempi antaa yhteisen a -
slan eteen kuin punaisessa ristissä,
jossa oli kyllin paljon työntekijöitä.
Harvota enää hätä Einoa tämän jäl­keen.
Sen tiesin että aina hän ha-fesi-
oHg-^fatumimmRHa osalla riiita-maa.
Sisiconsa toisinaan, kertoi mis­säpäin
Eino kulloinkin oli.
kertaa liäviävätkin. niin ke
kuitenkin voittavat, se on^
Te olette teiTeitä, te voittj
vielä paljon".
Anni itki ja pyysi etta
tuisl siihen että veisimme
honkin tjurvallisempaan
ennen ei hän lähtisi taalta
Eino otti jotakin pään alu
ta ja sanoi:
"Menkää ja taistelkaa sa
sesti työväenluokan puoleslj
vapautan itse itseni. Hyvä
ja hyvästi toveri! Olkaa
uhratkaa kaikkenne aattee
tä!" Silmänräpäyksessä hän]
pienen ^lullon sisällön,
kouristus ruumiissa ja
kylmänä ruumiina.
Hetkisen seLsoimme Kau_
hänen vuoteensa vieressä.]
valkoisten tykkien jymy he
dät todellisuuteen. Valkou
mukkeet olivat sytvttäneet
lan laidalla joitakin taJojal
Nämä tulen liekit yon har
tekn'ät luonnon kaamean^
si Astuessamme ulos oliv"
melkein tyhjänä joitakm
kiiruhtavia haamuja UikKU
tasimme askeleemme ulos m
ta omien joukkojemme luo.
pitkään aikaan vaihtaneet|
kaan. • Ajattelimme molen
keruudella tilannetta -
tä. kun meidän työläisen •
perääntyä. Tiesimme, etta
luokka joutuu vieläkin
orjan iestä. Tyttö rmna
vihaisesti. Viimein han safia
rotut lahtarit! Kostan teiUe]
ja isäni surman, äitmi ja
kärsmiykset!" Hän nosti
nyrkkinsä ylös ja uhkasi s
naUe mistä lahtanen t
syöksi.
Yön hämärässä kuljimme^
tietä yhtä synkin ajata
loimu jostakin kauempaa pn
maata taivasta tehden s^^
kolkommaksi. Pitkän matkaaj
simme sinä yönä. AamuUa
nol, että nyt hän tahtoo op
ampumaan. Ja niin han
pettelemaan ja 5»°
käyttämään kivääriä. Ja^
jjienestä punaLsenri-stm
rintamasotilas.