1926-12-24-07 |
Previous | 7 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
fffiiL 150 — Perjantaina, joulnk. 24 p:na-~Fridäy, Dee. 24
SUOMESTA
porvarit ehdottavat sotalaitoksen maärarä-
Isoiksi ensi modelle 577.4 mitj. marldcaa
Valtiovarainvaliokaiman porva*
•jSSsst: enemmistön rlaatimassa^^^^s^
%l8itok5en , enävuotida .m
ioja koskevassa mietinnSssa on sor
taniinisfceriöUe meridtty 7.024,200
jjarican . mSärSrahaiv; • sotalaitoksen;
palkkausmenoihin : ,159,300,000:4-
teloustarvemenot .103,550,000:—^
tevoBten yUapito 16,000.000 ^—i
icoaluutus j a kasvatus, 4,183,000:-^
%iraanh6ito ' 2 , 4 2 0 . 0 0 0 t a i s t e lu
ja fcuormastovälineet 26,000^000:—,
• alukset sekä merenkulku- - j a ^ meri-:
taisteluvälineet 9,100,000:—^ 3-
' Ihailu- i a • iiisino^^
neet 20,650;000:^ri; • ' kiinteimistöt
'-'(kasarmit, linnotnkset ynnä muut)
'38,053,000:—.kuljetus-- ja matka-kustanntskset
9,500,000:—r ja erinäiset
muut määrärahat 37,930,000
^markkaa, eli vakinaisia sotalaitok-
' sen meno/a yhteensä 429,610,000
markkaa. , ' •
Ylimääräisessä ^menoarviossa on
IJEiäksi sotalaitoksen j erinäisiin tar-
•peisiin merkitty 147,800,000 mar-
• kan määräraha,; Joten sotalaitok-setle
ehdottavat ^porvarit ensi vuo-der.
sekä vakinaisessa että ylimää-;
: räisess* . talousarviossa :; yhteensä'
577,410,000 markkaa. -
TySriea eduataja vastustaa mouta
- Tästä-hirvittävästä :sot^itokselle
' uhraamisesta lausuu :valtiovarainva-liokunnansos.<
työväen ja. pienvil-
'' ^'^.ijäin; eduskuntaryhmään knulu-i
v|i valiokunnan: jäsen mietintöön
liittämässään H vastalauseessa, .että
nykyinen Suomen armeia on kapitalistisen
rustojärjestelmän rpuolus-tuslaitos,
mutta ei työtätekevän
• kansan oikeuden turva.:; Armeia
siuuttuu ' luonteeltaan työväen - ja
työtätekevien :: ^ talonpoikain ^ etujen'
ja oikeuksien suojamuuriksi vasta
silloin, kun todellinen valta on työtätekevillä,
kun tuotantotapa on
' muuttunut sosialistiseksi; On näinollen
selvää, että minä työväen, e-dusfcajana
olen ^kokonaan nykyiselle
armeialle menoerien myöntämis-tä
vastaan.
Matta kehityksen nykyisessä vai-heeasa
sekä pysyen loppuun saakka
työtätekevien eduille uskollisena,
olen .ottanut huomioon sen äärettömän
raskaan verotaakan, jonka
alaisena maan työtätekevät o-vat.
Tästä syystä katson velvollisuudekseni
:yrittää 'viimeiseen asti
aikaansaada armeian menoissa työtätekevien-
etujen mukaisia vähennyksiä,
menoissa, jotka viime vuor
sma ovat nousseet ennen aavistamattomassa
määrässä. Olen- lähtenyt
siltä edellytykseltä, että armei-aa'
menoja, voidaan: -vähentää ainakin
puolella~ nykjrisestä määrästään
ja tutkittuani eri momentit havainnut
tulevan vuoden puolustusmeno-arviosta
voitavan sen Ksäksi tehdä
huomattavia - supistuksia. Tässä mielessä
. olen tämän pääluokan eri momenttien
kohdalla tehnyt vähennys-ehdotuksia.--
. , .
Sen ~ tiaioudeUisen ahdinkotilan
\-uofcsi,- jtfssa rmaan tyätätekevä
väestö nykyään elää, on mielestäni
vfilttämätöntäv pienentää armeian
nykyistä miesvahvuutta ja • lyhentää
palvelusaikaa-^nykyisestään.
Suhteenime naapureihin eivät vaadi
niin suuren, sotavoiman ylläpitoa,
M n porvaristo pelotteluillaan ns-,
kottelee'. '
.Hallitus ^ on - myöskin esittänyt
määrärahan, rakennettavaa uutta
laivastoa vsprteA siitä huolimatta,
että : e<iu3kunta >on päättänyt jät-
•tää -^li vaalien laivaston perustamista
koskevan lain. Koska kysy-mykisessä:
: oleva . i määrärahaesitys
mainitulla eduskuntapäätöksellä oa
mielestäni' ristiriidassa perustuslain
hengen kanssa, puhumattakaan, • et-.
tä^ se- on parXamentaaristen tapojen
vastafctien^^ ehdotan kysymyksessä
olevan niaai^ähan hyilättäväksi/^^^
.' Armeian menojen joukkoon on
»iyt? ensi.' ketran ^sisällytetty ,määrär
rahaesjltys;; suojpluskunnille. Olen
dyrkästi täUaista^ köyhfltä veron-makäajilta
4- kiskottavien varojen
k^irtt^iacetta vagta^ vUäiUe porvariston:"-
as^Jlisille-. joukoille.. .Suort»-^
. taan" ivaa -oh sitäpaitsi! moj^n
mab&ra!iaesil7stäi.i^^ :; armeian'
ki2lunk(furvio^ .yhteydessä," kun, k u -
itra^^.^lKHrvaTiston^ asiamiehet-':U
maiHa - avoimesti myöntävätkin,
suojelfokuhtia ei.-sodan aikana ole
tarkoCtiakaM rintamallö,
vaan rinfauaan taakse muihin teh-täviitv^';^
vandhaisesta
äänneän- reservistä on kohdistettava
kokonaan; toisaalle koin Hsoojehis-^
ktuinB^ i_ Verdt^naksajjiaj ^jr^rSsti va-hin^^
väna ja tarpeettomana* on
täUaiaen: määräraha hylättävä.
Upaeerien paOdkoja jneBcnnettaiA,
miehiitSn fnilkkoja' «naran»
aettava
Erikoisesti on vielä mainitta^
ylimmän upseeriston suuri lukumäärä,
heidän palkkojensa suhteeton
korkeus mielustön: "palkkoihin"
verrattuna. SamaUa kun ylemmän
upseeriston luktunäärää olisi supis^
tettava, heidän palkkojaan alennettava,
olisi miehistön päiväpalkkoja
kohotettava -viiteen mnrklrnpn päi-
:väSSä.S:v\I->VV:;-----
Eklelläsanotun perusteella ehdottaa;
rtyöväen edustaja, että puolustusministeriön
määräz^oista vähennetään^
4,739,200 mk., palkkausmenoista
99 milj., ~taloustarveme-noista
38,050,000 mk., hevosten y i -
läpidosta ja iiankinnasU 9,900,000
mk., kouluutus ja kasvatus määrä-ralioista
2,500,000 mk., taistelu- j a
-kuormasto-välineistä • 21,000,000,.
määrärahasta alukset sekä meren*
kulku- ja meritaisteluvälineet 7,-
100,000, -ilmailu- ja insinööritek-nilliset
välineet 15,050,000 mk.;
kiinteimistöistä 12,053,000 mk., kuh
jetus- ja matkakustannuksista 5,-
6ap,000 mk. ja erinäisistä määrärahoista
36,230,000 eli sotalaitoksen
vakinaisista menoista.' yhteensä
253,152,200 markkaa. Sen lisäksi
ehdottaa työväen edustaja, että a-sevelvoUisten
ja kadettien''päivära"-
haa lisätään ' 10 niilj. markalla,
niin että heidän päivärahansa tulisi
olemaan 5 mk. päivältä.
Kun edelleen työväen edustaja
ehdottaa, että ylimääräiseen meno:
arvioon sotalaitoksen tarpeisiin merkitty
määräraha 147.8 milj. mk.
on kokonaan poistettava, niin vähenisivät
sotalaitoksen menot kokonaisuudessaan
400 miljoonalla markalla,
ja tulisivat, kun lisäys asevelvollisten"^
päivärahaan merkittai^
siin, olemaan -porvarien ehdottaman
577.4 milj. markan asemasta
vain 187.4 milj. markkaa. -Se tietäisi
suurta verotaakan huojennusta
vähävaraisen kansanosan hyväksi.
—
t«en" -kokoa^sta kaksitoista toveria.
Heidän joukossaan useat plt-
-kan ajan ovat saaneet ^dyttää
vallanpitäjien; "yhteiskannansäily-ty5">]
iimos. mikäli se rajattomuudessaan
löytää tyydytystä poliittisten
vankien suuristakaan kär^yk-sistä.
Kahdeksan vapautuneista oli
vai 1918 miehiä. Pakkolan porteista
ulosastuneet, • joukossa joku jo
edellispäivinä vapautunut, ovat seu-raavat:
.
Vuoden 1918 miehiä: E. Salo
Nurmijärveltä, J . Lauri Nummela
Tammelasta. K. V. Stigell Lopelta,
J . Helin Turusta, B. Lyytikäinen
Kotkasta, A. Suomi Turusta, F.
Aalto Nousiaisista, H j . Luoma Nurmijärveltä
j a K. E . Holmberg Kiirk-konummelta.^.
Suuressa kommunis-tijutussa
y.m. tuomittuja: Kalle
Hautamäki Helsingistä, Juho Tanskanen
Kuhmoniemeltä, Juho Peltoniemi
Pudasjärveltä ja E. Friman
Turusta;
Karjalan-työläiset pn^u-haavat
omaa äänenkannattajaa
Viipurin Ityöläisten valitsema toimikunta,
jonka tehtävänä on ollut
valmistella tyäväenlehden perustar
mistä Karjalaan, oli. v. k. 21 päiväksi
kutsunut Viipurin maakuntaa
käsittävän neuvottelukokouksen a-siaa
käsittelemään. Kutsua oli
noudattanut 36 edustajaa 12 paikkakunnalta.
Kun toimikunnan taholta oli kokoukselle
esitetty. toimikunnan
suunnitelmat kolme kertaa viikossa
ilmestyvän sanomalehden julkaisemisesta
ja niille- saatu kokouksen
yksimielinen hyväksyminen, hyväksyttiin
. asiasta yksimielisesti
seuraavanlainen päätöslauselma:
Työtä oman piirilehden puolesta
tehostetaan siten, että kaikille paikkakunnille
perustetaan lehden kan-natuskomiteoita,
jotka tulevat kiinteästi
työskentelemään lehden tun-netuksitekemiseksi,
tilauksien ja i l -
motuksien hankkimiseksi, perustettavan
lehti-o.y :n osakemerkinnän
jouduttamiseksi sekä yleensä kaikin
voimin . työskentelemään lehden taloudelliseksi
tukemiseksi nojautuen
tässä työssä laajojen työläis- ja
pien-viljelijäjoukkojen apuun.
Lehtihankkeen saamiseksi mahdollisimman
vakavalle taloudelli-sel'!
e pohjalle olisi suuresta, merkityksestä,
jos nämä komiteat voisivat
taata jonkun summan, jolla joka
kuukausi tilaus- • ja ilmotusten
lisäksi tukisivat lehteä. Komiteain
huoleksi jää varojen hankkimisen
muotojen keksiminen aina kunkin
paikkakunnan olosuhteitten ^ mukaan.
Perustettavaksi suunnitellun lehden
nimeksi hyväksyttiin "Työ."
. Lehtiosakeyfatioa P«rast«mi»esta
päätti kokous, että. ryhdytään heti
toimenpitebiin osakeyhtiön perus-tami^
ksi / lehteä ^ kustantamaan.
Osa^epääoma^r -hyYäksyttiin satatuhatta
000,000)' markkaa, joka
voidaan korottaa 600,000 markaksi.
VaUttiintointikunta, jonka tehtävänä
on toimia' osakeyhtiön väli-^
aikaisena hallintona siksi kun voi;
daan pitää yhtiökokous joka valxt^
«ee vakituisen johtokunnan
Pakkolan portit avan-tuivat
12 toveriUe
1 Manask. 12 pniä avautuivat Tam-?
[niisam-en - pakkolan portit osalle po-
Kittista vankeja — ulospääsyä varr
(ten. Tallä kertaa pääsikin "vapau-
Porvarillisten urheilujärjestöjen
yhteistoi-mintatarjous
hylätty
Työväen urheiluliiton liittotoimi-kunta
käsitteli marrask. 22 p~:nä
sille jätetyn porvaraiisten urheilujärjestöjen
allekirjottaman ja paljon
puheenaihetta. antaneen -yhteis-toimintätarjouskirjelmän.
Seuraavana 'päivänä jätettiin liit-totoimikunnan
puolesta Suomen voimistelu-
ja urheiluliiton kansliaan
vastaukseksi seuraavan sisältöinen
kirjelmä: . , v -
"Vastaukseksi kirjelmäänne, jossa
Te yhdessä Suomen palloliiton.
Suomen luistinliiton, Suomen nyrkkeilyliiton
ja Suomen uimaliiton
kanssa ehdotatte neuvotteluja yhteistoiminnan
aikaansaamiseksi mainittujen
urheilujärjestöjen ja työväen
urheiluliiton 'kesken, saamme
kunnioittaen ilmottaa seuraavaa:
Työväen urheiluliiton Tampereella
V. 1924 pidetyn edustajakokouksen
päätös liiton suhteista porvarillisiin
urheilujärjestöihin on selvä ja
velvottaa sekä liiton johtoa, perusjärjestöjä
että yksityisiä liiton jä-senä.
Mainittu päätös on sopusoinnussa
kansainvälisen keskusjärjestömme
Sosialistisien työväen (Lu-zernin)
urheiluintematiönälen -—
jonka perustajiin liittommekin kuuluu
• —• voimassaolevaiii tätä asiaa
koskevain periaatteellisten, ^päätösten
kanssa. . Niiden ^perusteella ei
liittotoimikunnalla - - ole jvaltuuksia
ehdottamiinne' neuvotteluihin; ryhtymiseen.
•
Pyydämme, teitä antanaaan tämän
vastauksemme tiedoksi toisille mainitun
kirjelmän allekirjöttaneille
urheilujärjestöille."
• * • • • '
Tämän yhteydessä ei voi olla huo-.
mauttaraatta, että vaikka porvarillisten
urheilujärjestöjen kirjelmä
on päivätty jo lokakuun 11 päivänä,
siitä huolimatta -vielä marraskuun
aikana saatettiin heidän taholtaan
julkisuuteen sisällöltään asiallisesti
ai-van erilainen ehdotus. Si-.
ten johdettiin julkinen sana laajaan
keskusteluun kokonaan toisiin perusteisiin
nojaten kuin mitä sittemmin
marrask. 12 p:nä TUL:lle saapunut
kirjelmä edellytti. Tällainen
ilmiö on hyvin outo, silloin kun kerran
väitetään "k.o. tarjouksen lähteneen
vilpittömästä • mielestä.
FORSSA-YHTIÖ PAINO-KANTELEMASSA
Taannoin haastettiin Työn Äänen
vastaava toimittaja Hannes Mykkä-nert
pääasiassa • Isak Julinin omistaman
Forssa-yhtiön puolesta Vaasan
rastuvanoikeuteen vastaamaan lehdessä
lokakuulla julkaistusta kirjo-tuksesta
"Osuuskauppäväen suhde
eräisiin tehtaisiin ja niiden tuotteisiin",
minkä kantaja väittää liikettä
parjaavaksi ja sen menestystä vahingoittavaksi,
vaatien ankaraa rangaistusta.
SÄHKÖVOIMAA EI SIIRRETÄ
NEUVOSTOUITTOON
Valtioneuvosto ön nyttemmin ratkaissut
konsuli Eugen-Wolffin anomuksen,
jettä eiok. 21 p. 1919 an-nettuft
lakia—sähkövoiman siirtämisestä
maan rajojen . ulkopuoielie
muutettaisiin sikäli, että ' sähkövoiman
siirtäminen kävisi mahdolliseksi
anojan omistamasta Rouhialan
koskesta, jota varten hän ori jo" tehnyt
sopimuksen venäläisten -kanssa.
Vahioneuvosto päätti.o3Ua^
tä toimenpiteisiin ' nmimtUn; lain
muuttamiseksi.' joten anomus raukesi,
,
PRESIDENTIN JÄ KÄHEH tCAflS-LIANSA
>isNonr
Valtio varain\raIJ<.kuhna^^^^^
sä tulo- ja Tnenc'^::'yiossa ehdöt«e^h
presidentin pal.';kiopn, ^^''edjä^aaca.-
hoiksi, käyttoyr^oiksl aisunto
niiden lämmitykseen ja_ " "
seen käytettSväkn emd vuonna: yb>
teerisa 1,662,800 mk. jä preddentin
kan^n virkamiesten palkkaukseen,
tarverahoibin ja «atkakustannuksim
TfllaistäikK: lämmittä;
yht. 192,100, mk. «31 kaiken kaikkiaan
1,854,400 maHskaa.
Valiokunnan mietintöön Uittamassaan:
vastalauseessa ehdottaa sos^
työväen j a pienvifjeluäin. «duskunr
taryhmään kuulu-ra valiokunnan jäsen,
että presidentin käyttövaroista
vähennettäisiin 100,000 mk. ja että
koska presidentin asuntoihin esitetty
määräraha-ylittää huomattavasti
sen nuärän, -mitä voitusiin pitää
kohtuullisena^ olisi mainitusta määrärahasta
vähennettävä 222,300
mk; eli yhteensä vähennyksiä presidentin
j a hänen kansliansa menoista
322,300 mk.
S. T. Y. näyttämöliiton
tiedonantoja
s. T. Y . Näyttämöliitolta on saatavana
seuraavat: uutuudet: .
Elämä on unelma. 7-kuvaelmair:
nen legenda. ~Kirj. Pedro C. De.
La. BarGO; Suomennos. 8 miestä,
2 naista. Hoviväkeä, sotilaita ja
palvelijoita. 1 :nen näytös, kuvaelma,
vuoriseutu, jossa näkjry luola;
2:nen, 3:s j a 6:s kuvaelma sali kuninkaan
palatsissa; 4 :s kuvaelma sama
kuin ensimäinen; 5:s vankihuone;
7 :s vuoriseutu, sotilasleiri. Sivuja
57. Vuokra $6.00.
: Näytelmä on vanhanajan klassillisia
tarunäjrtelmiä. Kirj otettu runomuotoon,
joten sen tulkinta kysyy
harjotusta.^ Sitä. harjotellessä
on erikoisesti lausunnon suhteen
tehtä-vä tarkkaa työtä, joten sen
harjotukset muodostuvat näyttelijöille.,
tavallaan lausuntokufsseikai.
Näytelmän aihe on' Espanjasta Kas-^
tiliasta kuninkaan palatsissa tapahtuneista
elämänvaiheista. Kuningas
on jo ennen perintöprissin syntymää
nähnyt -unen, että pojastaan tulee
hirmuhallitsija, joka valtaan .päästyään
tuhoaa'isänsäkin. Lempeämie-linen:
hallitsija - haluaa ehkäistä tär
män ja niinpä hän heti pojan synnyttyä
salaa tapahtuman j a kun kuningatar
kuolee synnytykseen, eikä
kukaan tiedä kaivata lasta. Hovir:
palvelijat, jotka tietää, eivät uskalla
puhua. Poikaa pidetään autiossa
luolassa kahleisiin kytkettynä ja
vain uskottu vartija käy siellä häntä
ruokkimassa. Samoin käy hänelle
siellä opettaja, joka opettaa
häntäi isänsä, kuninkaan tarkkojen
määräyksieit mukaan.:' -Kuitenkin
hänen.mielessään kytee kumma- vapauden
kaipuu ja kummastellen kyr
selöe hän: '"MiksVihmisenä en rilä
vankeuden yöstä, kuih puro, ^ kala,
peto, lintu, vapaiaks' 'pääse: ja niyös
orjan työstä''. Kuninkaassa vihdoin
herää säälr lastaan kohtaan ja
hänet siirretään palatsiin nukkuessa
j a asetetaan valtaistuimelle. Prinssi
valtaan päästyään aikoo heti kostaa
kurjille kiusaajilleen ja orjuuttajilleen
ja niinpä kuningas kuljetuttaa
'hänet takaisin luolaan. ' L o puksi
kuitenkin kansa-pelastaa hänet,
mutta tällä välillä on hän oppinut
jo, että hyvyydellä saadaan
hallituksi paremmin kuin kostamalla
pahaa pahalla: Sillä -'oikeus; vaan
ori katoariiaton, muu -kaikki elämässä
unta on". Kaksi mielenkiintoista
lemmensuhdetta liittyy juoneen.
Näytelmä ori vanhanaikainen, jonkun
verran uskorinollinen, mutta
suuri totuudenrakkaus ;tUlee siinä
kuitenkin selvästi esiin, sillä petos
rankaisee tekijärisä ennemmin tai
myöhemmin. Sopii erikoisesU paikkakunnille,
miseä yhdistyksien näy-telmäseurat
yhdessä tbisinajattele-
•vieri ryhmien kanssa asettavat näytelmiä
lavalle. Mikään vahingoittava
aihe ei näytelmässä ole, joten
sitä voi • esittää meikäläisilläkin
näyttämöillä, joskaan ei nämä ku-nirigastarut-
erikoisesti kiinnitä työväestön
mieliä. Puvusto j a näyttämölle
asetus on vaativa. Pyl-väasti-likulissit
täytyy olla. Puvustoa voi
inuodostaa vanhanajan ritariptivnis-ta
ja. viitoista;;
Tuulten pyorteusa. . 5-näytöksinen
draama. Kirj, A. Kitclberg, Suom.
W. Alava. 7 miestä,' 4 naista.
l:nen ja 6:» näytös ,4^ori perhe-tupa;
2:nen näytös pihariiaa; 3:3 ja
4 3 hyvin kalustettu asuinhuone. Sivuja
75. Vuokra $6.00.
"Tuulten pyörteissä" on niitä harvoja
hyviä näytelmiä, joita aina silloin
ylistetään, kun joku uusi näytelmä
on arvosteltavana.. Useitten
näytelmäeeurojen vaatimuksesta
olemmekin hankkineet tämän näytelmän
liiton kirjastoon, joten aitä
on nyt eaatavana halullisille. ~ Näytelmän
aihe ori- kaunis j a jännittävä
ja on Siiriä oppimistakin; Lapsuudestaan
saakkis sortoa kärsinyt poika,
jonka vanhemmat -on < syösty
icurjuuteen. Voimakkaamman .veljen
ariasta<e3sa heidän .osuutensa, oi»
näytelmän keskeisin .henkilö, jonka
ympärille juoni kiertyy. • ''Tuulten
pyorteUisä" joutuu' häii iuisomaan,
."kuuntelee mit^n sydämessä torvet
^soivat,. miten ;Vö!maka9rjUn^
see. • Tfia» sinä", työläisten: joukko.
Pois 'päivän paisteesta ne, jotka
siellä kylliksi kmuM ov^^^^^
ne^t. He vapautamme mao'
ihrian, me, jotka omallik. Uellimme
oikeuden. itsellemme - Innastamme."
Kuitenkaan^ hänkäää yksin örinästä
yksilöllisestä kostonhimosta tais-tdlessaan
saavuta V päämäiräänsä.
vaan sortuu omien pyyteittensä uhrina.
>- Voimakkaasti vaikuttava rakr
kaussuhdf^ lisää näytelmän mielenkiintoa.
: Opettavaisin puoli tässä
näytelmässä on se, että; yksilöinä
ttustellen j a yrittäen saavuttaa parempia
elämänmahdollisuuksia on
harhaanjohtava käsite. Joukkoina
yhteenliit^eenä meidän on taisteltava.
Stten vasta kun työväestö
luokkana^ on kostanut sortajalleen
j a noussut vuosisataisesta alennustilastaan
» voi työläinenkin nauttia
kaipaamastaan onnesta ja elämän
päivänpiusteesta.
Näytelmän puvustossa ja näyttä-möasetuksessa
ei ole mitään vaikeuksia,
joten sitä voi esittää ilman
vaikeuksia kaikilla • näyttämöillä,
missä on tavallinen näyttämövaraa-to.
Näytelmän aihe on oiettu V i rosta
ja. virolaisten elämäntapojen-kuvaaminen
on meille suomalaisille
helppoa, siksi läheisesti tunnemme
sen karisay elämää.
Diana. l-näjrt. huvinäytelmä.
K i r j . Silberzweig. Suomennos. 2
miestä, 2 naista. Näyttämö : tavaili-,
nen : perheen ruokailuhuone.; Vuokra
$2.00.
Näytelmä on mitä hauskin j a hullunkurisin
kuvaus nuoren avioparin
ensimäisestä epäluulon puuskasta.
Nuori; jxouva on lapsesta vihannut
koiria, sillä hän, jouduttuaan pienenä
orvoksi ja setänsä kasvatettavako,
sai olla huonommilla päi-
-villä kuin talon koira, syödä huonompaa
j.n.e. Aviomies taas on
puolestaan hullaantunut koirain ihailija
ja onkin hänellä .Diana' niminen
koira, jonka hän salaa vaimoltaan
ja pitää toverinsa luona. Nyt, kuitenkin
koiran hoitaja kyllästyy ja
vaatii koiran omistajan hakemaan
sen luokseen. Kirje, jossa hän tämän
ilmottaa, joutuu vääriin käsiin,
kuten tavallisesti tärkeät kirjeet
perhe-elämässä, j a nyt alkaa
sellainen sekasotku, että talon reilu
palvelijatarkaan ei tahdo saada sitä
selville. Näytelmä on mainio pala
ofajelmailtamien jatkoksi; juuri tällaisista
on huutava puute. Olemme
saaneet sen juuri Suomesta. Mitään
vaikeuksia c i ole. Vain 4 henkilöä.
Koira, joka tuodaan lopussa,
on helppo saada, sillä niitähän on
joka kylässä. Näytelmä on ehdottomasti
luettava parhaimpien huvi-näytelmien
joukkoon.
Työväen Näyttämötaide. Tampereella
ilmestyvää Suomen työväen
teatterien ja työväennäyttämöiden
kustantamaa julkaisua saa tilata
Näyttämöliiton kautta. Näyttämö,
taide alkaa ilmestyä vuoden alusta
kaksi kertaa' kuukaudessa, ennen i l mestynyt'
vain kerran kuukaudessa.
Opettavaisia kirjotuksia kaikilta taidealoilta
ja eri maista. Jokaisen,
näyttämöllä työ.skentelevän olisi
tarpeellinen saada tämä lehti. Pienemmillä
paikkakunnillakin voisivat
tilata sen ainakin näytelmäseuralle,
jos ef yksilöt haluaisi, Välitämmfe
tilaukset nopeaan ja on julkaisu
saatava vielä -vuoden alusta alkaen.
Työväen näyttämötaide julkaisee
kuvia ja kohtauksia eri näytelmä-uutuuksista
ja taiteilijoista. Täältäkin
voivat näytelmäseurat .lähettää
kirjotuk.sia toiminnastaan; samoin
kuvia. "~
Työväen näyttämötaide maksaa
vuosikerta .$2.00.
Huöm.! Ainoastaan . tilaukset,
joissa raha seuraa mukana, otamme
huomioon. :.
Kaikki tilaukset ja lähetykset tcB
tävä osotteella:
Finnish Federation,
1113 W. .Washington St.,
- Chicago, III.
' Tov. S. T. Y . Näyttämoliitto.
Tanssi taiteena
M«ry' VVriamaain ajatnluia
on ainoa South Porcaplnessa. Josta saatte sopivan puvun' jia "jftSUcSni:
T^6- ja tarpeet ensilnokkaiset Hin nat halvimmat fcoka;. Peh|ois|Onti;-v
riossa. Tulkaa katsomaani Uudet kangasnäytteet fiaäpuoeet! '
Bruce" Ave., Bfajestic teatterin takana Alex Greatsin talossau
Mainehikas tanssijatar ja tans-sinopettajatar
Mary Wigman on
esittänyt tanssista seuraavia ajatuksia.
!••.;;•
Nykyään vetää tanssi puoleensa
lukemattomia nuoria ihmisiä. He
saapuvat kuin salaisen polttopisteen
puoleensa^ vetäminä, tahtoen tanssia.
Heille on melkein yhdentekevää,
turvaako lahjakkuus iulevaisuudenl
Heidän pyrkimyksenään ei ole yksinomaan
.oppiminen ja kouluutuk-sen
saavuttaminen. He e,t»i*flt myöskin
sitä piiriä, jolle nämä asiat ovat
elinehtoja, tanssin ilmapiiriä ja
tanssijan elämää. Siten on selitettävissä,
että varsinaisen tanssitaiteen
harjottajain muodostaman pienen
keskuksen ympärille muodostuu
suurempi seurapiiri, joka ottamatta
suorastaan ' osaa' tanssljain luovaan
työhön tukee yhteisiä harrastuksia
muodoiBtuen esiintyvien taiteilijain
j a yleisön yhdyssiteeksi. -;
Mitä jme sltien tanssimme? Sanoilla
' eitä.' tuskin voltanee lausua,
j a ' j o s tatftkysyO nuorilta tanssijoilta,
niUtä,: jptka vakavasti ^ t
työhönsä tmtäniui)^^ • hiin he k a^
«ovat teihin hinmhtyeti;] eivätkä
Ilkene vastaamaani; Kuitenkin uäjrt-tas
taipeelliseita puhua; myöskin
niistä tänasla koskevista . selkoista,
BlUä yleisön tietimSttömyys näistä
asioista on hämmästyttävä, Tan«ri
tuntuu meistä, tanuijolsta, * elämin
«fis
V a l m i s t a a —
Kovaaleipäii, Korppuja, VehBaleipSS ja luukealatsia lelvokkia. s
Käyttäkää meidän valmistamia tuotteita.
NEW BAKING CO, ;
2 BIRCH STREET. Boa 1306 TIMMINS, ÖNtAltlO. -
mm mm
— Valmistaa— ^ ^ ~
KOVAA LEIPÄK, KORPPUJA JA KAIKENLAISI A, LEIVOKSIA*'
Uikolahstykset toimitanme joutniD ja huolellUeitL
Box 406
SCHUMACHER, ONTARIO \«;
Ei^ldiart, OflL, jtmotnksa
Käydessänne kaupungissa tulkaa .
C. H. Powen and Sons kaiqppaan
Meillä on täydellinen varasto ruokatavaraa,
lihaa, y.m.
Kahvia, 5 Ib. erissä, 60c Ib.—^ Tuoreita Yeast Cakeja O kpl. 25c.
PERUNAJAUHOJA, SOKERIA, LARDIA Y. M.
PÄÄMAJA
Farmarien, Paperipuu japparien jä ,
Prospektorien tavaroille
Akia suuri varaito Ropeateja, Kintaita ja KiblneUa,Maekia^
Vaatetusta,- Alusvaatteita, Sukkia y. m.
Olemme aina halukkaat teitä palvelemaan. H A R R Y MURDOCK
ENGLEHART. ONTARIO.
LEVI SOPER
LUPAKIRJALLA TOIMIVA HAUTAANTOIMITTAJA IA
BALSAMEERAAJA
•UUTUUS KAUPPA.
SAVI-, LASI- ja PORSLIINIASTIQITA
FOURTH AVE Lähellä Postikonttoria ENGLEHART, ONJ.
IRELAND BROS.
JUVELI- JA KELLOKAUPPA
Kaikenlaista Vaatetavaraa, Kenkiä, y. m.
KAKSI KAUPPAA
ENGLEHART, ONT.
• - , —^'-tmr ^^^-'-^aaoaaaoaaia^aa
Hieroja Helga Mäkelä
Kirkland Lake, Ont., ottaa vastaan
potilaita vanhan poikatalon taka-talossa,
•
Käy myös potilaitten luona.
suurelta välttämättömyydeltä, muo-dostucn
kohtaloksemme. Se tuhkeu-tuu
esille sielumme salaisimmista
kätköistä. Siellä, missä aineellisuuden
taju katoaa, siellä alkaa
tanssi. Kuten kaikessa abtoluutti-sessa
taiteessa, on myöskin tanssissa'
puhtaan luomisen hetkiä. Jokainen
todellinen tanssi merkitsee
tanssijalle . luomista. . Usein, tarvitaan
paljon aikaa oikean tällaisen
rojellatan saavuttamisen ;us«in syttyy
kipinä aivan äkisti räjähtäen ja riljäh-dys
hahmottuu'tansslksLBtdtysvoima
ja tanssijan^ kyky tMfUita ruumistaan
ilmentävät tuota /^perälstä, (sl-säistä)
elämystä. Me-emme tanssi
tavallisia i^ielial^^^ ne tulevat muutenkin
Ulan eelvaaU esUle. Me
tanssimme i a ilmennämme efelontir
iojemme vaihteluja' sellaisina kuin
ne Uikkttvat Jokaisessa yksilössä.
Täten tanssi «ymbolisoi välittömästi
kaikkia^ eleluntUoja,
A. F O U B N I E ft
LIMITED
H E N K I , P A L O , T A P A T U I U I A - I A
A K K U N A L A B I
BALKIE^ILL BLOCK, 8U0B0RY,
Lahaoja hankitaan nopeasti Ja al>
fealinfa Unaollla, ^
Italian Harmonitifa^a
Me valmtflfamme |k;till!tmnie eun-
InoU^Ia kaiken UköUiä IcMa val-tntrtettoia
Italiabfs» H^^aMtoUmia.
Kymmenen vnoden, taikaua.'. Hinnat
liahrenunat' kuin mnfB»- Vapiul «ppi-
Idria oBtsJiUe. Vyjfi$UUk vapaata
4014<'Blne Island Ave.,'l>ept.
ClUeaco, III.
i i i
US
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, December 24, 1926 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1926-12-24 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus261224 |
Description
| Title | 1926-12-24-07 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
fffiiL 150 — Perjantaina, joulnk. 24 p:na-~Fridäy, Dee. 24
SUOMESTA
porvarit ehdottavat sotalaitoksen maärarä-
Isoiksi ensi modelle 577.4 mitj. marldcaa
Valtiovarainvaliokaiman porva*
•jSSsst: enemmistön rlaatimassa^^^^s^
%l8itok5en , enävuotida .m
ioja koskevassa mietinnSssa on sor
taniinisfceriöUe meridtty 7.024,200
jjarican . mSärSrahaiv; • sotalaitoksen;
palkkausmenoihin : ,159,300,000:4-
teloustarvemenot .103,550,000:—^
tevoBten yUapito 16,000.000 ^—i
icoaluutus j a kasvatus, 4,183,000:-^
%iraanh6ito ' 2 , 4 2 0 . 0 0 0 t a i s t e lu
ja fcuormastovälineet 26,000^000:—,
• alukset sekä merenkulku- - j a ^ meri-:
taisteluvälineet 9,100,000:—^ 3-
' Ihailu- i a • iiisino^^
neet 20,650;000:^ri; • ' kiinteimistöt
'-'(kasarmit, linnotnkset ynnä muut)
'38,053,000:—.kuljetus-- ja matka-kustanntskset
9,500,000:—r ja erinäiset
muut määrärahat 37,930,000
^markkaa, eli vakinaisia sotalaitok-
' sen meno/a yhteensä 429,610,000
markkaa. , ' •
Ylimääräisessä ^menoarviossa on
IJEiäksi sotalaitoksen j erinäisiin tar-
•peisiin merkitty 147,800,000 mar-
• kan määräraha,; Joten sotalaitok-setle
ehdottavat ^porvarit ensi vuo-der.
sekä vakinaisessa että ylimää-;
: räisess* . talousarviossa :; yhteensä'
577,410,000 markkaa. -
TySriea eduataja vastustaa mouta
- Tästä-hirvittävästä :sot^itokselle
' uhraamisesta lausuu :valtiovarainva-liokunnansos.<
työväen ja. pienvil-
'' ^'^.ijäin; eduskuntaryhmään knulu-i
v|i valiokunnan: jäsen mietintöön
liittämässään H vastalauseessa, .että
nykyinen Suomen armeia on kapitalistisen
rustojärjestelmän rpuolus-tuslaitos,
mutta ei työtätekevän
• kansan oikeuden turva.:; Armeia
siuuttuu ' luonteeltaan työväen - ja
työtätekevien :: ^ talonpoikain ^ etujen'
ja oikeuksien suojamuuriksi vasta
silloin, kun todellinen valta on työtätekevillä,
kun tuotantotapa on
' muuttunut sosialistiseksi; On näinollen
selvää, että minä työväen, e-dusfcajana
olen ^kokonaan nykyiselle
armeialle menoerien myöntämis-tä
vastaan.
Matta kehityksen nykyisessä vai-heeasa
sekä pysyen loppuun saakka
työtätekevien eduille uskollisena,
olen .ottanut huomioon sen äärettömän
raskaan verotaakan, jonka
alaisena maan työtätekevät o-vat.
Tästä syystä katson velvollisuudekseni
:yrittää 'viimeiseen asti
aikaansaada armeian menoissa työtätekevien-
etujen mukaisia vähennyksiä,
menoissa, jotka viime vuor
sma ovat nousseet ennen aavistamattomassa
määrässä. Olen- lähtenyt
siltä edellytykseltä, että armei-aa'
menoja, voidaan: -vähentää ainakin
puolella~ nykjrisestä määrästään
ja tutkittuani eri momentit havainnut
tulevan vuoden puolustusmeno-arviosta
voitavan sen Ksäksi tehdä
huomattavia - supistuksia. Tässä mielessä
. olen tämän pääluokan eri momenttien
kohdalla tehnyt vähennys-ehdotuksia.--
. , .
Sen ~ tiaioudeUisen ahdinkotilan
\-uofcsi,- jtfssa rmaan tyätätekevä
väestö nykyään elää, on mielestäni
vfilttämätöntäv pienentää armeian
nykyistä miesvahvuutta ja • lyhentää
palvelusaikaa-^nykyisestään.
Suhteenime naapureihin eivät vaadi
niin suuren, sotavoiman ylläpitoa,
M n porvaristo pelotteluillaan ns-,
kottelee'. '
.Hallitus ^ on - myöskin esittänyt
määrärahan, rakennettavaa uutta
laivastoa vsprteA siitä huolimatta,
että : e |
Tags
Comments
Post a Comment for 1926-12-24-07
