Vapaus, October 27, 1927

              ^ 2 Torstaina, lokakuun 27 p;nä—Thor., Oct 27 No. 132 — 1927
l / I l OA IIO C««4«» «oBuUIie» tjOTtetÖB »SO. SZaeobnctuja. Jl«c*T7 5 » ^ -
S. C ItEtt,
T O I M I T T A J A T :
T. N , CAELSOS. B. A . TESHUXEJt. E. fEHKONES.
Bc<iM<rcd « »fce Po» Offite Otjujtsiau. Otuw«. u t c o e d c l m autta.
VAPAUS ( L i e r t j)
Tke ooir OTBtn of Fiimliäi WorkCT« in C u u l i . PotUiheJ ia Sudborr. Oat., every Mond»!.
1 »k. M i O . 6 kk. l i S O . 3 kk. fl.TS i» 1 kk. » I i » . — ybdj.*.I:oai!a }< Saoana »ek. «oMLe
•lkoBi»iJJe: 1 .k. J6X0, 6 kk. » 3 J 3 . 3 kk. UM i* 1 kk. UM. .-
ILMOTUSHIN-NAT VAPAUDESSA: . ,
N«iin»;la»tukj« tlJOa kettä, $2M kukti kcrtu. — Ari«Uitio«iii»eooarao«Bk«t 50e. palrtatnoBu. —
Nio«uaooJto:U»o«akief 50e. k«t«. »IJ» 3 k a t « . — Sj-PtrmiiUaotok.et «lÄ) kerU. 3 »^'T**- —
A.iodoilaoUikKf «.(PO k e r u . »3X0 k>k.i k« t * * . — Ki;to»:roiotjk«« t}M ken,. — lU^lcm^lT^MalL.
50c. keru. »«.M kolm* kctu«. — TiU?ii»nmotuj;«i j» iljj»olii»ife»«taor>n on. vmaditueiM. lalj«K«U»4
iliBct«whiBt» etakSteeo. - - TiUiJui», j o i u ei teart* raka, e» tolU liiellämiin. p i i u i «»»Bne»t«a, Jo-JU
t a ukzokset. - • _______
UfatMO »ioful ilmoluk»et p i l i i olU koBifonM» UOo 12 ilm^lyiaJipäitia ed<IU»«ni »Tkipäi»iiu.
Vcpudea loäaJiat: Ubcrty Biuldji». 33 Loree Street. Puhelin S3CV.
V.paodea konttori: Uberty BaiJdisr, 35 Loree St. Puielin 1018. Po«tio«ote; Box 69. Sndburr. Oat.
General •d>eni>irg nte* 7Se. pei eol. ioeh. Minimom eharse for i i n t U iB*ertion 7Sc. The V«p«M
H the l<ert ed>erti>in( medinia «tooce the TuUtlih People in C»n*d«^
Jo. ette mlloin t t h u n t u «<«urta eni-mäiteen k:rje««eane. k;rjott«k«« nodeUeen Uitkeenhoiujan
f«no«t>aliUeIla aljneUi: J. V . KA.VNASTO. liikkeenhoiuja. "
Canadan kaivostyöiäbten liiton lakkotaistelnsta
kirjottaa kommunistipuolueen kah­deksannen
ja yhdeksännen piirin
järjestäjä, tov. Wm. Moriarty,
Drumhellerista, Alta., Vapaudelle
seuraavaa;
"Bob, mitä sinä teet täällä?" oli
kysymys, jonka Canadan kaivostyö­läisten
liiton puheenjohtaja Frank
Wheatley teki Drumhellerin kadulla
Bob Livettille, Amerikan yhdisty­neen
kaivostyöläisten liiton Iewi8i-laiselle
edustajalle. "Frank", sanoi
Bob, "minä tulen perustamaan Ui­ton
paikallisen osaston." Wheatley
teki toisen kysymyksen: "Onko oi­kein
tehdä niin, kun sinä tiedät, että
täällä on lakko?" "On se oikein
mikäli se koskee minua", vastasi
Livrtt^^:-.;v::/,;j';;V;',/ '
Ylläoleva on alku kertomukselle
häpeällisestä toiminti^asta. Maanan­taina,
lokakuun 17 p:nä, havahtui­vat
Druinheller-Iaakson kaivosherrat
näkemään, että kaivostyöläiset oli­vat
ottaneet jvakavalta kannalta tun­nustuksen
hankkimisen c^nadalaisel-le
liitoUeen." Työnantajille oli asias­ta
lähetetty kirjeitä, jotkut näistä,
käyttaäksenune Hygrade-kaivoksen
omistajan ja DnmiheUerin' pormes­tarin,
McGonkeyh, sanoja, löysivät
tien roskakoriin. Sitten alkoi lakko,
joka heti alusta oli täydellisempi
ja tehokkaampi toimenpide kuin
mitä kaivosparooneilla on tähän
mennessä ollut vastassaan. , He oli­vat
onnitelleet itseään . sillä,/.että
kaikki pH hyvin; Kaivpsmiehet oli­vat
joutuneet ottomaan taka-äske-lecn
toisensa jälkeen.' Tämän töslä
otettiin väliä pois. palkasta tässä ja
työnnopeutta lisättiin tuossa, kai­voslakia
rikottiin törkeästi ja mie­het
olivat niin pelotetut, että he ei­vät
edes uskaltaneet muodostaa kai-voskpmiteoita,
jotka. laissa hyväksy­tään.
Jokaisesta voitosta kaivospa-rooncille
ja jokaisesta häviöstä kai-vosmichille
tulivat työnantajat yhä
häikäilemättömimmik^i taloudellis­ten
"peukaloruUvien" käyltämisessä.
Enncii tälle kaiyosleirille saapu­mistani
luin minä' kuudesta, onnet­tomuudesta
näissä kaivoksissa. Olen
nyt ollut täällä kaksi viikkoa.
George Young haudattiin samana
päivänä kuin saavuin Drumhelleriin.
Hän oli työskennellyt A.B.C.-kaiyok-scssa.
Scranton-kaivannossa sai
Phillip Zima vammoja, jotka osot-tuutuivat
kuolettaviksi. Hän louk­kaantui
kaksi päivää ennen lakon
alkamista. Perjantaina sai taas yksi
mies surmansa Ideal-kaivoksessa.
Canadan kaivoslyöläisten Hiton pu­heen
johtaja Wheatley lausui, että
Scranton-kaivoksessavon miesten lu­kumäärää^
katsoen tapahtunut
enemmän loukkaantumisia kuin mis­sään
osassa rintamaa maailmanso­dan
aikana.'" I^hilHp Ziman kuole­man
syyn tutkijain lausunnossa
neuvottiin, että Scranton-kaivannos­sa
noudatettaisiin kaivoslakia ja pal­kattaisiin
ampuja. Myös esitettiin
siinä kahden työläisten vangitsemis­ta,
koska nämä olivat, niin samot­tiin
lausunnossa, syyllisiä lain am­pumista
koskevien määräyksien rik­komiseen
ja täten osittain syyllisiä
Ziman kuolemaan. Tässä, lyhyesti
kerrottuna, on joitakin sjitä, joitten
takia kaivosparooneilla on vastas­saan
työläisten taloudellinen voima.
Livettin intikana on Angus Mor-risoii,
Amerikan yhdistyneen kaivos-työläisten
liiton kahdeksaimentoista
piirin sihteeri- Morrisonin titteli on
pelkkä kohteliaisuus, sillä mainitus­ta
Leirisin järjestöstä ei ole mitään
jäljellä, lukuunottamatta neljää tai
viitta lutivosta, joitten: työlaisk kun-luvat
siihei^k^'yhtiöt ottavat hei>
dän palkoistaan liiton jäsenmaksut
Heti kauppalaan saavuttuaan alkoi
tämä arvon pari rikkurien kokoa­misen.
Hygradessa työskentelee
sata ihiestä. Amerikan yhdistyneen
kaivostyöläisten Hiton taholta ilmo-tettiin,
että jos se saisi kaksikym­mentä
näistä allekirjottamaan suos-tuniaksen.
Joka oikeuttaisi yhtiön
perimään heidän palkoistaan liiton
jäsenverot, niin mainitulla "kaivok­sella
voitaisiin alkaa työt. Lakko­laiset
menivät pesuhuoneelle ot-^,
taakseen osaa tähän "järjestävään"
kokoukseen. Matkallaan .sinne nä­kivät
he Livettin ja Morrisonin
polttavan sikaareja McConkeyn ja
kahden ratsuilla varustetun maakuii-tapoliisin
kanssa. Aivan oikein on
sanottu, että mies tunnetaan seuras­taan!
Ihmettelenpä ovatko Ameri­kan
yhdistyneeö kaivoslyöläisten lii­ton
kahdeksannentoista piirin van­hemmat
jäsenet milloinkaan kuvi­telleet
aikaa, jona heidän järjes­tönsä
täytyisi suorittaa työtään po-liisisuojeluksen
turvissa, kaivos-omistajan
ollessa sen sihteerin ja
puheenjohtajan vieressä tyytyväise­nä
puhallellen savurenkaita? ,
Westem Gem-kaivoksen isännis-tön
taholta on julkaistu ilmotus.
jossa yhtiön taloissa asuvat lakko­laiset
määrätään heti ilmottautu-roaan
työhön tai muuttamaan ta­loista,
"talli muussa tapauksessa me
tulemme pakotetuiksi ottamaan as­keleita
teidän häätämiseksenne". Eä
ole luvallista pakottaa näitä työläi­siä
muuttamaan taloista, ennenkun
kolmenkymmenen päivän ylössano-misajan
kuluttua, mutta mikään te­ko
ei ole liian hävytön ilmaisemaan
kaivosten omistajien vihaa.
Paikalliset poliisit ovat hieman
huolissaan siitä pelosta, että lakko-
Vartiointiin ryhdyttäisiin. Mutta
lakkolaiset ovat yhtenäisiä ja päät­täväisiä.
"Kommunisti"-ulvonta on
alettu. Mutta ainoana vaarana la­kon
mahdolliselle onnistumiselle on
Amerikan yhdistynyt kaivostyöläis­ten
liitto. Livettiä ja Morriscnia
ijihotaan eli kohdellaan halveksien.
Heidät ajettiin _ tiehensä Hygrade-kaivoksen
pesuhuoneesta. Canadan
kaivostyöläisten' liiton puheenjohta­ja
Wheatleylla ja varapuheenjohta­ja
Stokalukilla on tämän laakson
kaikkien kaivosmiesten luottamus.
Nähtäväksi jää kumpi puoli tulee
voittamaan, pohjajoukkojen järjes­tö,
Canadan kaivostyöläisten liitto,
joka nojaa vain jäsentensä rehelli­syyteen,
yhtenäisyyteen ja luokka-
.«tnlidaarisuuteen, vaiko kaivosten
omistajat, joita tukevat liittolaisen­sa:
hallitus, lakkovartiointivastaisel-la
laillaan; paikalliset Hikemiehet,
jotka jo piihuvat luotpn katkaise­misesta
auttaakseen . miesten näl­kiinnyttämistä
antautumiseen; maa­kunnalliset
ja • paikalliset, poliisit;
ja viimeisinä, mutta ei vähäisimpi-
6ä, ovat tässä "työläisten ystävien"
surullisessa luettelossa Livett, liilor-rison
ja*^ muUt pilaantuneilla aivoil­la
varustetut yksilöt, jotka näkevät
taloudcfiisen pelastuksensa järjes­tössä,
joka kokoaa ja paimentaa
lakonrikkojia poliisisuöjeluksen
alaisena, samalla kun työnantaja hy­myilee
—: ja sitten tarjoaa mahdo­tonta
sopimusehdotusta hyväksyttä­väksi.
Lakkotaistelu jen vallankumouksellinen luonne
Amerikan työväenliiton johtajain neuvon­antajat
William Schneiderman, edustaja,
jolta kiellettiin edustusoikeus A.F.
of L:n konventiossa Los Angele­sissa
äsken, tekee Daily Workeris3a
s:'ll;oa tuon kokouksen menosta ja
niistä "uusista' ystävistä", joita A.
F. bf L:n johtajat siellä tapasivat.
Saadakseen oikean ilmapiirin pu-nikkijahdille
alettiin radikaalisten
työläisten vainoaminen jo heti ensi
sanoissa, A.F. of L :n toimeenpane­van
neuvoston saapuessa konven-tiokaupunkiin.
Jokaiseissa puhees­sa,
"piti sen sitle hallituksen virkai­lija
tai\ työväenliikkeen virkailija,
ylistelliin A.F. of L. suuriminaksi
radikalismin viholliseksi.
Presidentti Green nousi joka päi­vä
pitämään saarnansa kommunis­teja
vastaan, huolimatta siitä mikä
kysymys milloinkin sattui olemaan
käsillä. Ja kapitalistilehdet riensi­vät
riemuiten säestämään Greenin
puheita ja ylistämään häntä Ja mui­ta
häncnlaisiaan Johtajia tämän joh­dosta.',
. \ • • • •
Los Angelesin Times-lehtikin, tun­netuin
työläisten syöjä, mikä vielä
viikkoa ennen konvention alka­mista
jyrisi työväenliikettä vastaan
sen takia, että se aj^a korkeitten
palkkojen teoriaa, riensi nyt silit-telemään
Greeiiin päätä sen johdos­ta,
että hän niin väsymättä ja sa-pekkaasti
hyökkäsi vasemmistoa vas­taan..
Samoin muutkin kapitalisti­lehdet.
Tällaisen taustani vallitessa Matt-hew
Woll ja Frank Morrison, jotka
oli nimitetty erikoiseksi kpnaiteaksi
toimeenpanevan neuvoston taholta,
ilmoittivat, että WilHam ^chneider-raan
ei voi olla edustaja, koska hän
on kommunisti. Mutta tällä arvon
komitealla oli yhtä arvoisa neuvon­antajakin.
Se , oli salapoliisi Wil­liam
F. Hynes, jolla on mainetta
siinäkin, että hän oli toimeenpane­massa
Saccon ja Vanzettin vangit­semisia.
Hän se oli näitten työväen-
><>htajain neuvonantajana doku­mentteineen.
Hän pysytteli asemil­laan
siellä koko konvention ajan.
Hänen sormensa oli pelissä kaiken
aikaa, myöskin Sidney Bushin van­gitsemisessa.
Ja jokaista''tunnettuai
kommunistia, joka yritti lähestyä
konventiohaalia, uhattiin. Ja eräs
prominentti työväenjohtaja osptteli
konventiohaalissa kommunisteja
poliiseille, jotta ne vpivat heidät
vangita. Eräs kapitalistilehti julis-;
tikin, että "tämä surullisen kuuluisa
punikki vangittiin, koska hänellä
jskottiin olevan imperialismivastai-sia
' ponsiehdotuksia huostassaan."
Siinä ne syyt olivat.
Tvöväenliikkeen taantumuksclli-set
johtajat eivät siedä taisteltavan
imperialismia vastaan, koska he
ovat imperialistiherräin iisialla.
Huomioita ja huo­mautuksia
Lontoosta saapunut tieto kertoo
Etelä-Walesin kaivostyöläisten jär­jestävän
"työttömien marssimista
Lontooseen". He tulevat lähteinään
Ncwportista marraskuun kahdek­santena
päivänä ja kuluttamaan
kaksitoista päivää matkalla. Mat­kan
varrella olevissa kaupungeissa
tulee ammattiyhdistysväki ottamaan
heidät vastaan, Ja pääkaupunkiin
saavuttuaan tulevat he järjestämään
suuren mielenosotuskokouksen Tra-falgar-
torille.
Viikko sitten rekisteröitiin työt­tömiksi
huomattava määrä yli mil­jöön^
työläiseni eikä tämä luku
vielä läheskään kuvannut Suurbri-taniassa
vallitse>'an työttömyyden
koko laajuutta, kertoo mainittu tie­to.
• • • •
Puniaisen anunattiliittojen kan­sainvälisen
neljäs kongressi tullaan
pitämään maaliskuun 15 p:nä, 1928,
Moskovassa, tiedottaa kansainvälisen
toimeenpaneva komitea kaikille alai­silleen
järjestöille.
Työjärjestyksessä on toimeenpaSie-van
komitean raportti, kansainväli­sen
ammattiliittoliikkeen Jehtävät,
taistelu imperialismia ja imperia­listista
sotaa vastaan. Kiinan val­lankumous
ja Kiman ammattiliitto­jen
tehtävät, militaristisen Englan­nin
työväestön tehtävät, taistelu fas-dsmia
ja fasdstisia: ^'ammattiliitto­ja*'
vastaan ja ammatillinen liike
siirtomaissa.
V i i m e vuonna oli lakkotaistelujen
huippukohtana. Englannin yleislak­ko,
j a seitsemän kuukautta kestänyt
h i i l e n k a i v a j i e n taistelu säilytti lak­kotaistelujen
painopisteen Englan­nin
saarilla. Samaan aikaan kaivet­t
i i n Saksassa ja monissa muissa
maissa runsaasti hiiltä. Tänä vuon­na
ovat osat vaihtuneet, "ifhdysval-loissa
alkoi koko maata käsittänyt
h i i l e n k a i v a j i e n lakko viime huhti­kuun
alussa j a kesti kuusi kuukaut­ta.
K a i k k i a l l a ei vieläkään ole saatu
kaivosteollisuutta uudestaan käyn­t
i i n j a riidanalaiset palkkakysymyk­set
jäivät ratkaisematta." Lakko
päättyen - siis Amerikassa paljon-käytettyyn
"gentlemannisopimuk-seen".
Sillä voidaan taistelua lykä­tä,
mutta ei taistelun syitä poistaa.
K u n tämä on ehtinyt tapahtua
Amerikassa, on Europassa kuohahta­massa
pinnalle hyvin , huomattavia
t a i s t e l u i t a . Vieläpä ne laadulleen
ovat kauemmas tähtääviä k u i n Ame­rikan
hiililakko. Se johtunee luon­nollisesti
toisenlaisista olosuhteista.
Sensijaan kun Amerikan hiilenkai­v
a j i e n lakko ei ole voinut käytän-nöUiscn^
toimintansa pohjaksi aset­t
a a ' m u i t a , kuin etupäässä taloudel­lisia
vaatimuksia, n i i n Europan mai­den
lakkotaistelujen luonne hyvin
suuressa määrin uhkaa, järkyttää
koko porvarillisen järjestelmän pe­rusteita.
K u n pohjois-Espanjassa alkoi 70,-
000 kaivostyöläisen lakkotaistelu,
oli se alunperin samalla kohdistettu
sotilasdiktaattorin-, de Riveran k u ­kistamiseksi.
Saksan hiilenkaivajien
lakkotaistelu, joka nyt ilmoitetaan
päättyneeksi, oli myöskin hyvin uh­kaavana
muuttua valtavaksi p o l i i t t i ­seksi
.taisteluksi. Eikä vieläkään ole
Saksan teollisuuden kohtalo ensin­kään
lakoilta turvattu edes lähim­mäksi
ajaksi. Kutomoteollisuudessa
sililkuun julistetun 60,000 työläisen
palkkataistelu saattaa levitä mo­nille
muille aloille. Keski-Saksan
ruskeanhiilen kaivajien saatua vaa­timuksensa
lävitse, voidaan odottaa
lisää.' lakkotaisteluita kaivosteolli­suudessa'muissa
osissa maata. R e i -
nimaan j a Ruhrin laajat hiiliaineet
saattavat joutua milloin tahansa lak­kotilaan.
K a i k i l l a näillä taisteluilla on hy­vin
kduraantuntuva, taloudellinen
pohjansa. Huomioon ottaen Saksan
teollisuustyöläisten palkat, voidaan
havaita niissä paljon korjaamisen
varaa. Kaivostyöläisten' palkat ovat
olleet $1.50, yhdeksän- tai kym­mentuntiselta
työpäivältä. Heidän,
vaatimuksensa oli varsin vähäinen;
vain 10 sentin koroitus päivää koh­den.
Sen he ovat nyt saaneet lak-kuotumiser.
sa kautta. Mutta monis­sa
muissa teollisuuksissa ovat pal­kat^
tästä vielä paljon kurjempia.
Täysin ammattitaitoisten henkilöit­ten
y l i n palkkataso koko maassa on
o l l u t $12.76 v i i k o l t a j a a l i n $5.83;
ammattitaidottomien ylin palkka
$11 j a alin $4.80 v i i k o l t a . Huomi­oon
ottaen keskSrvon kaikista teol­lisuuksista,
tulee edellisiUe $11.72
ja jälkimäisille $8.75 v i i k o l t a.
Nämä palkat ovat alhaiset ei a i ­noastaan
rahanarvoon, vaan myös­kin
todelliseen ostokykyyn katsoen.
Geneven työtoimiston antamien tie­t
o j en mukaan, on palkkatyöläinen
Berlinissä kykenevä ostamaan suh­teellisesti
vain yhden kolmannen
osan siitä, mitä työläinen Philap-heiassa
voi ostaa. Samanlaisia" j a
työläisille vielä epäedullisempia
palkkasuhteita on vallitsemassa mo­nissa
muissa- maissa. Sitä todistaa
m.m. Puolassa viime vuonna vallin­nut
t i l a n n e . . L a k k o j a siellä o l i kaik­kiaan
583, vaikuttaen 2,681 työpai­kassa
j a tehtaassa; osanottajina l a ­koissa
oli 143,581 työläistä j a me­netetty
työaika teki 1,382,133 työ­päivää.
Suomessa on kuluvana vuotena
ollut lukuisasti palkkataistelulta.
V a r s i n k i n metallimiesten sulku on
sellainen, jota ei lienee aikaisem­min
tapahtunut Suomessa, laajuu­teensa
j a tärkeyteensä nähden yh­dellä
teollisuusalalla, suurlakkotapa-uksia
lukuunottamatta.
Nämä merkit viittaavat siihen, et­tä
niissä maissa, missä porvarillinen
järjestelmä on elänyt aikansa lop­puun,
siellä myöskin työväen lakko-haisteluilla
on'järjestelmällisesti v ^ l -
iankumouksellisen liikkeen ominaf-suudet.
Vaikkakin vaatimukset läh­tevät
aluksi työpalkkojen, työajan,
t.m.s. kysymysten pohjalta, n i i n ne
eivät tavallisesti näihin -pysähdy.
Samalla käydään alustavaa kamp­pailua
koko tuotannollisen koneis­ton
valtaamisesta yhteiskunnan, hal­tuun.
Siitä syystä parhaillaan käy­tävät
lakkotaistelut Europan porva­rillisissa
, maissa todistavat meille
v a i n sitä, että niiden yhteiskunnal­l
i n en koneisto on rappiolla. Vasta­kohdat
esiintyvät erittäin kärjisty­neinä.
Riippuu vam kansanvälisestä
tilanteesta, milloin nämä taistelut
saavat sellaisen luonteen,-.että ne
johtavat lopulliseen kamppailuun
vallasta. Täällä hetkellä ne ovat vain
hyvänä esimerkkinä siitä, että ka­pitalistien
ja työläisten väliset suh­teet
ovat kärjistymässä, eikä suin-kaah
lievenemässä.
K a i k k i tämä^ tapahtuu samaan a i ­kaan,
jolloin Neuvostcliitossa ovat
työläiset järjestyneet ÖO pros. am­m
a t t i l i i t t o i h i n , ^ työväki voi ruveta
nauttimaan 7-tuntisesta työpäivästä
j a korkeasta elintasosta. — T.N.a
l ^ ^ a p a u s " on laajennettu viisipäiväi-
I seksi j a on melkein jokapäiväinen
tiedontuoja,' niin nyt: " J o k a mies,
kun sotamies" Vapaus-Iehden asia­mieheksi.
Päät pystyyn j a rivit
kuntoon! Vapaus on vallankumouk­sellisen
työläisnuorison oma äänen­kannattaja
j a . siihen kaimattaa jo­kaisen
palkkatyöläisen j a farmarin
tutustua.
T a i s t e l u m i e l i n :
' Metsälammen Mikko
C A N A D A N K O M M U N I S T I S EN
N U O R I S O L I I T O N JÄRJESTÄ­JÄN,.
T O V . O S C A R R Y A N -
I N M A T K A O H J E L MA
NUORISON OSASTO
Huutoa Pohjois-Onta-rion
työläisnuorisolle
Terve taasen sinä " V a p a u s " ! Si-pä,
joka valon soihtuna loistat p i ­meyden
yössä. . . . Sinä, jpka. tuot
valoa ja lämpöä moneen työläisko­t
i i n . . . . Sinä t u l i t j a ilmestymään
aloit viisipäiväisenä sen pitkän ja
vaivalloisen korpivaelluksen jälkeen,
jonka me tuskaa j a surua kärsien e-läneet
olemme. Toivon, että kasvat
ja voimistut kaikista vainoista ja
vastuksista huolimatta, joita omis­tava
luokka -.isinua kohtaan tähtää
ja pystyt vastustajasi torjumaan se­kä
antamaan tiedon aseilla iskun
iskusta — -•—• '
Emmekö mekin, Pohjois-Ontarion
palkkatyöläiset^ pojat j a tytöt, van­hat
j a nuoret kuulu siihen samaan
luokkataisteluketjuian, jonka pää­määränä
on kapitalistisen riiston
poistaminen.. Eikö meidän oma
puutteemme j a kurjuutemme ole a-vannut
meidänkin silmiämme näke­mään
tämän nykyisen riisto järjes­telmän
nurihkurisutttta. Miksi siis
me uinailemme • välinpitämättömyy­dessä,
toimettomia olemme, emmekä
jokainen yritä j o t a k i n tehdä^ voin-timme
mukaan köyhälistön Vapaus-aatteen
hyväk^. Vai tahdommeko
me aina olla niitä — takapihan a-sukkaita
— j o t k a viarjossa vaellam­me
sinne, m i h i n porvaristo meitä^
k u l l o i n k i n k u l j e t t a a . — Eikö taan­tumuksen
rautainen käsi aina ja
k a i k k i n a aikoina ole tahtonut meitä
suohon polkea, j a armotta pirsta­l
e i k s i lyödä kaScen sen, mikä on lä­hellä
— köyhälistön joukkosydäntä.
— Vankilain sähkötuolit, j a luokka-v
a i n o t ovat Uteille työn lapsille sel­viä
esimerkkejä saita, mitä nykyi­nen
yhteisktmtajaxj^elmä meille
tarjoaa. Tämän jo yksistään p i ­täisi
selvittää sen tosiasian n i i l l e k in
fovereille, j p t ^ . vielä^ Vetämättä-myyden
unta n i n i ^ Me olem-me
yksinämme^ h e i k k o j a lähtemään
taisteluun yön sysimustaa taantu
musta vastaan, mutta* k u n me jär­jestäytymällä
liityriime omaan luok-kataisteluketjuumme,
omaan osas­toomme
jäseneksi, riiin silloin jo
me olemme tehneet aatteellemme
hyödyllistä työtä — — —.»
P o l i i t t i s en taivaan kannen, kai­kissa
kapitalistisissa maissa, peit­tää
vielä tänäpäivänä pilvi musta.
M u t t a sittenkin! Idän taivaan ran­t
a m i l l a heijastavat jo aamuauringon
ensimäiset s ä t e e t . . . . Se dn rusko
mi uutta päivää ennustaa! Tulevai­suuden
aamu! Tuo köyhälistön ke­vät
j a k e s ä . . . . saapuu hiljaa, mut­ta
varmasti, j a sUloin o r j i l l e k i n v a ­paus
k o i t t a a . . N i i n , vapaus!-^ S i ­nun
puolestasi minä koko nuoruu­teni
hehkulla taistphon käyn, suu­reen
j a jaloon, siksi, j o t t a oikeus
voittaisi maailmassa. Minä e n tah^
do enää olla sivustakatsoja —- orja,'
vaan taistelija.
T o v e r i t ! Taistelijat! Me pimen­nosta
jo nouskaamme valoon j a va­pauteen,
ihmisyyden j a elämän puo­lesta.
Meillekin kuuluu tieto, taito,
kauneus j& elämä, vaikka olemme­kin
yam köyhiä j a puutteeseen sor­tuneita.
Toveriemme velvoittava
muisto meitä yhä enemmän taiste­l
u u n kutsuu, kutsun sentähden, et­tä
heillekin vankilan portit pian au­kenisivat
j a - e t t ä he pääsisivät . v a ­pauteen.
Heidät on kytketty kahleisiin sen-tähden,
että ovat uskaltaneet olla
työläisiä j a vaatia heille kuuluvia e-lämänoikeuksia
työtä, leipää, valoa
j a vapautta. Mikä merkillinen kan­sanluokka
sinä oletkaan, sinä työ­läisjoukko
punainen. Smä e i sorru
et murru, vaah yhä edelleen olet
kauhuna porvaristoUe, joka k a i k i l la
- Lokakuulla:
Sault Ste. M a r i e . . 27, . 2 8 j a 29 p.
Marraskanlla:
Port A r t h u r j a Fort .William,
Ont. 1, .2, 6 j a 9 p.
K a m i n i s t i k w i a , Ont. — . . . . . 3 p.
Intola, Ont. - 4 p.
K i v i k o s k i , Ont- 5 p.
N o l a l u , Ont. 7 p.
W o l f Siding, Ont. 8 p.
Nipigon, Ont. 10 p.
F o r t Frances, Ont. . . . . . . . . 12 p.
F i n l a n d , Ont. . . . .~ 13 p.
Winnipeg, Man. 15—21 p.
Brandon, M a n . 22 p.
Regina, Sask 23 p.
Moose Javir, Sask. . . 24, 25 j a 28 p.
Shaunavon, Sask 26 j a 27
Saskatoon, Sask. . . 29, 30 ja
j p u l u k . 5 p.
Joniukualla:
Dunblane, Sask. . . . . . . 1 j a 4 p.
Cateau H i l l j a Dinsmore, Saak.
2 j a 3
Edmonton, A l t a . 6
Sylvan Lake, A l t a -7
E c k v i l l e , A l t a , 8
Rocky Mt. House, A l t a . 9
Calgary, A l t a . . . . . . . 10 j a 18
Drumheller, A l t a . . . . . 11 j a 14
Trochu, A l t a . 15
Coleman j a Blairmore 16 j a 17
Cänmore, A l t a . " . . . . . . . . . . 19
Sicamous,. B . C . . . . . . . . . . . 20
Salmen A r m , B . C . . . . . 21 j a 22
C a r l i n , B.C. 23
Webster's Corners, B.C. 24
tammik. 3
Vancouver, B . C . . . . . . . . . . 26, 26
tammik. 9
Nanaimo, B.C. . . . . 27, 28 ja
Ladysmith, B . C . . . . . . 30, 31
tammik. 1
TammikuuDc:
V i c t p r i a , B.C. 2
Söintula j a A l e r t Bay, B . C . 5—-8
Gibsoh's Landing, B . C . 10 j a 11
N u o r i s o l i i t o n toiminnalle annetta­van
huomion lisäksi tulee järjestä­jän
erikoistehtävänä olemaan jär-jestönuorten
toiminnan järjestämi­nen
ja uusien tilauksien j a uudis­tuksien
hankkiminen Young Worke-r
i l l e j a • Y o u n g Comräidelle.
„ Nuorisoliiton j a kommunistipuo­lueen
ryhmiä pyydetään järjestä-
4»ään kokous- ja iltamatilaisuuk-sia,
joissa tov. Ryan 'Saa puhua.
Näistä saaduilla tuloilla voidaan
myös Osittain korvatai - järjestämis-matkan
kustannuksia. Myös pyyde­tään
järjestämään l i i t o n j a järjestö-nuorten
ryhmien sekä l i i t o n kaupun­k
i - j a piirikomiteain kokouksia niik­si
päiviksi, j o i k s i järjestäjä saapuu
paikkakunnalle. . ' -
E r i k o i s e s t i vedotaan kommunisti­puolueen
ryhmiin ja järjestöihin
edellämainituilla paikkakunnilla,
pyytäen niitä antamaan l i i t o l l e avus­tustaan,
jotta järjestäjän matka
k a i k i n puolin onnistuisi.
Canadan kommunittisen nnorisolii-ton
toImeenpaneTa: kansallis­komitea.
P.
P-P.
-p.
P-P-P-P-P-P.
P.
P-P-j
a
P-P-
29
j a
P.
P- p.
P-Become
a reader of the " Y o u ng
Wor|cer,"^ a " P a p e r of MiUtant
Y o n t h , " published monthly at 95
Kingr St., East, Toronto 2, Canada.
Y o a will set twelye issnes for fifty
cents.
Join the Young Commnnist Lea-gne
of Canada!
With the Youiig
Pioneers
sortotoimenpiteillaän koettaa sinut
voimattomaksi tehdä, pelosta, että
tyonjättUäinen irroitta a kahleensa
j a Imkistaa hänen valtansa.
Me nouseva tyoläisnuörisojotikko,
n i i n Pohjois-Ontariossa k u i n muual­l
a k i n , olkaamme a i n a s i t a Itxokkattus-t
e l u n etuvartiojoukkoa, jotka val­vomme
j a joiden sydämet läminin-nä
^ k k i i työväen Inokkafaistehm
hyväkä. Nyt k o n k e r t a lehtemme.
The remainder of October and
the month pf November are t o be
devoted to a campaign for the De­fence
pf the Soviet Union by the
Y o u n g Pioneers.
A l i Pioneer nnits are to orgaiiize
concerts and meetings during the
week-end of November 5-6r7, as
part of their campaign for the De-fense
of the Soviet U n i o n.
. • • .:.
©ecember is to be nsed l i s a
membership campaign month and
d u r i n g this t i m e trall-oievrspapeis are
t o be prepared.
The " Y o u n g Comrade"^ oigan of
the Y o u n g Pioneers of Uanäda, is
t o he issned, heginping Npvember,
as a fonr-page printed paper. The
price is to he reduced to 3 cents
per copy and 25 cents yeariy. —
Send y o u r snbscription t o R o om 304,
T y r r e l l Bldg., 95 E n g S t , E -,
Toronto 2, Ont.. o r the pffiee of
t h i s paper.
SaoftSte. Marien Bufisia
FnheUIaisuas miorisolie tSai jj.
tana S. J . osaston haalilla. Tov
Oscar. R y a n Torontosta, joka oa Ca
nadan Koiimunistisen Nuorisoliiton
sihteeri, tulee olemaan kolme päi^-ää
täällä j a hän tulee puhumaan per
j a n t a i - i l t a n a kokous tilaisuudessa'
j o k a on järjestetty yleensä kaikkea
työläisnuorisoa ' varten. Siellä tul-laan
keskustelemaan nuorten täi^n
päivän monista tärkeistä kysymyk­sistä
kuten uhkaavan sodan vastus­taminen,
nuorten työläisten palkat
y.ni. Puhe on englanninkielellä.
Kokous alkaa täsmälleen 7.30 tänä
i l t a n a . Kaikki nuoret mukaan!
Li«ten j a Pioneerien kokoui on
huomen- (lauantai), iltapäivällä,
jossa myös tov. Ryan tulee selosta-maan
monia eri kysymyksiä t>'öläis-lapsille.
Kaikki mukaan!
Lento-onnettomuus tapahtui Soo
M i c h : n puolella tässä hiljattain jos­sa
yksi menetti henkensä ja toinen
on sairaalassa. Lentäjät olivat ca-nadalaisia
Ontarion metsänvärtios-t
on palveluksessa,.»samoin kone joka
kuuluu, täällä Soossa olevaan len­tokone-
asemaan. Lentokoneessa oli
o l l u t kai j o k i n vika kun se yhtäkkiä
menetti, kontrollinsa j a tuli maahan
yllämainitulla seurauksella.
A . C. rantatiellä myös tapahtui
onnettomuus kun rahtijuna suistui
pois radalta ja^ putosi alas jonkun­laiseen
rotkoon, jossa veturinkuljet­t
a j a murskaantui kuoliaaksi. Tämä
tapahtui mile 9 3 %.
Syyskäräjillä oli ^siUä myös mon­ta
suurta j u t t u a . Piirioikeuden tuo­mari
W. E. Raney antoi seuraavat
tuomiot: A r v i Uusitalo neljä vuotta
ja mahdollisesti senjälkeen karkoi-tettavaksi
Suomeen. Matt Black,
kolme vuotta, Strepling kolme vuot­ta
ja eräs Younghusband vapautet­t
i i n . Kaikki määrättiin Kingstoniin
j o k a ^on Ontarion valtion vankila.
A r v i U u s i t a l o tuomittiin Alex Lun­din
puukottamisesta. Mainitut mie­het
olivat tapelleet juovuspäissään
v i i m e elokuulla farmikontrilla, jossa
L u n d o l i saanut pahoja haavoja. Ar­vi
Uusitalo pn se samainen valkai­s
i j a , j o k a nosti täällä kerran oikeus­j
u t u n kunnianloukkauksesta tov. Ja­losta
vastaan. Matti Black tuomit­t
i i n Ivar Benttin haavoittamisesta
j o k a tapahtui kesäkuulla. August
Strepling tuomittiin kun hän ajoi
miehen kuoliaaksi autollaan, olles­saan,
v i i n a n liikuttamana.
Terasfehda»" ön nykyään -ollut pie­nellä
voimalla vain käynnissä. Aino­astaan
Merchant Mill ja joitakin eri
korjausverstaita on pysynyt käyn­nissä,
'muut osat ovat olleet kylmillä.
N y t hiljakkoin ilmoitettiin ^-htiön
v i r k a i l i j o i d e n taholta, että ovat' saa­neet
uuden teräsratakiskojen tila­uksen,
-käsittäen 50,D0Q tonnia, ja
että piakkoin pannaan taas reilin-yalmistusosastot
samoin kuin muut­kin
eri jaostot käyntiin. Tähän men­nessä
e i ainakaan ole vielä lisätty
yhtään työvoimaa, joten se jää ar­voitukseksi
koska laajennetaan työt,
mutta luultavati joskus tänä syksynä .
tai talvella.
Tässä joku aika sitten oli tämän
paikkakunnan ' päivälehdessä Icirjoi-tus,
että muka metsätyöläisistä olisi
puutetta j a että muka Carpenter &
H i x o n Cb. Dean Lakella ja Blind
R i v e r i l l a ottaisi noin tuhannen mies­tä
kämpilleen j a myös, että miehiä
täytyy Montrealista tuoda. Olisi-^ '
köhan tuossa nyt perää että metsä-kä&
ipillä olisi puute työvoimasta.
T u s k i i i p a , j a jos olisikin niin yllä­mainittu
komppania maksaa sitten
n i i n huonon palkan j a muut huonot
olosuhteet ettei tältä, perukalta saa
työläisiä k y l l i k s i.
S. J V osaston naytelmiseursn toi­minta
Oh nykyään kohdistunut enim­mäkseen
joulunäytelmien harjoitte­lemiseen
ja-järjestelemiseen, kate"!
uusien näyttämölaitteiden tekeffl»-
seen y.m. Joulunäytehnistä vom 30
mainita p a r i varmasti: "Minun wo-v
a n i " j a "Elämän pyörteissä", » u^
p i k i n ovat* neljänäytöksisiä,
lämainittu huvi- j a jälkimäinen yU-teiskuhnallinen
näytehnä. Kolinas
mahdolUsesti on "Volgan Veneimj-h
e t , " m a i n i o vallankumousnayteM^
Pal^eUjatlarien yhdisty, on t ^
nykyään myöskin perustettu- ^
n i t t u yhdistys on "senäinen
kertaa, riippumaton mistään
tai puolueesta, j a ovat sen pem-neet
palvelustytöt saadakseen P
teistoimintaa keskenään j a mjos,y
mahdollista työoloihinsa ^^orjaP^
seuratounintaa y.m. P a I v e W:
tosiaanMn tarvitsevat oloihinsa _^
r a n n u k r i a , sillä tällä F ^ P ^
vaihtelee tyttöjen palkat
— ? 2 ^ dollariin kuukaudeKa._ .
Soo Mich-.ssa, vaikka on
jestymätön seutu, on
^ i i s i p a l k k a ' korkeampi h^ofV^
läistytöt, j o t k a olette Pa^^l^S!
ajatelkaapa nyt. hetkinen o l ^
tänne j a aenjälkeen k e s k o ^ ^
aoistanne-keskenään. V ^ f ^ ^
vää tästä p a l v e l i j a t a r - y h d i ^ y l^
j a tomrikaa siinä j a siella ^
tehdä smmnitelmia *f°'^'^J^
j a jo ykästään seuraelämän po
t a on siiaä eloisuutta.